KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄ YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma vuosille 2008 2010 Luonnos 30.10.2007
2 SISÄLLYSLUETTELO 1 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONNAN SUUNNITELMALLISUUS...3 1.1 JOHDANTO...3 1.2 VALTAKUNNALLISET VALVONTAOHJELMAT...3 1.3 KUNNAN VALVONTASUUNNITELMAT...4 2 VALVONNAN MAKSULLISUUS...4 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT...5 4 KOULUTUS...6 5 TIETOJÄRJESTELMÄT...6 6 VIESTINTÄ...7 7 ERITYISTILANTEISIIN VARAUTUMINEN...7 8 VALVONTASUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI...7 LIITTEET Liite 1 Elintarvikevalvonnan valvontasuunnitelma vuosille 2008-2010 Liite 2 Terveydensuojelun valvontasuunnitelma vuosille 2008-2010 Liite 3 Tupakkalain valvontasuunnitelma vuosille 2008-2010 Liite 4 Tuoteturvallisuusvalvonnan valvontasuunnitelma vuosille 2008-2010 Liite 5 Kemikaalilain valvontasuunnitelma vuosille 2008-2010
3 1. YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONNAN SUUNNITELMALLISUUS 1.1 Johdanto Valtioneuvosto antoi vuonna 2003 periaatepäätöksen koskien elintarvikevalvonnan kehittämistä, jonka tavoitteena oli mm. valtion ohjauksen lisääminen ja maksullisuuden laajentaminen. Päätöksessään Valtioneuvosto totesi, että vastaavia periaatteita tulisi soveltaa myös muihin ympäristöterveydenhuollon lakeihin. Myös viime vuosina voimaan tulleet uudet EY-säädökset edellyttävät elintarvikevalvonnan suunnitelmallisuuden ja maksullisuuden kehittämistä. Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän esityksestä ympäristöterveydenhuollon lakeihin on tehty merkittäviä muutoksia, joiden tarkoitus on lisätä toiminnan suunnitelmallisuutta ja samalla laatua, yhtenäistää paikallisia toimintamalleja ja lisätä valvonnan maksullisuutta ympäristöterveydenhuollon paikallisten ja seudullisten voimavarojen lisäämiseksi. 1.2 Valtakunnalliset valvontaohjelmat Valtion keskusvirastoille on annettu velvoite laatia valtakunnallinen yhteinen ympäristöterveydenhuollon valvontaohjelma sekä lisäksi viisi toimialakohtaista valtakunnallista valvontaohjelmaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus (STTV), kuluttajavirasto ja elintarviketurvallisuusvirasto (Evira) ovat laatineet ympäristöterveydenhuollon yhteisen valtakunnallisen valvontaohjelman vuosille 2008 2010 (Eviran julkaisuja 18/2007). Siinä määritellään ympäristöterveydenhuollon yhteiset periaatteet toimialakohtaisille valvontaohjelmille ja ympäristöterveydenhuollon lainsäädännössä tarkoitettujen kunnallisten valvontaviranomaisten suorittamalle valvonnalle. Valtioneuvoston asetus ympäristöterveydenhuollon valtakunnallisista valvontaohjelmista (664/2006) säätää yksityiskohtaisemmin valvontaohjelmien sisällöstä. Yhteisessä valtakunnallisessa ohjelmassa määritellään keskusviranomaisten yhteiset periaatteet 1) tarkastusten sisällölle, 2) valvontakohdetyyppien riskinarvioinnille ja riskiluokitukselle sekä valvontakohdetyyppien tarkastustiheyksille, 3) valvontakohdetyypeittäin tarkastukseen keskimääräisesti käytettävälle ajalle, 4) näytteenoton ja valvontaprojektien ohjaukselle, 5) ohjeet kunnan valvontasuunnitelman toteutumisen arvioimiseksi sekä 6) raportointiohjeelle. Toimialakohtaisissa valtakunnallisissa valvontaohjelmissa annetaan ohjeita samoista sekoista yksityiskohtaisemmin. Edellä mainitun vähimmäissisällön lisäksi valvontaohjelman tulisi sisältää myös muita merkittäviä osa-alueita, kuten ohjeita varautumisesta erityistilanteisiin, viestinnän suunnitteluun ja voimavarojen arviointiin sekä esityksiä markkinavalvontaprojekteista.
4 Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus on antanut valtakunnalliset terveydensuojelun, kemikaalilain ja tupakkalain mukaiset valvontaohjelmat vuosille 2008 2010. Elintarviketurvallisuusviraston elintarvikevalvontaohjelma annetaan vuodelle 2008. Kuluttajavirasto antaa tuoteturvallisuusvalvontaohjelman vuosille 2008-2010. Elintarvike- ja tuoteturvallisuusvalvontaohjelmista on tällä hetkellä tehty luonnokset. 1.3 Kunnan valvontasuunnitelmat Kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma tulee laatia siten, että se sisältää terveydensuojelu-, elintarvike-, tupakka- ja kemikaalilain sekä kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annetun lain mukaiset toimialat. Asetuksessa kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmasta (665/2006) suunnitelman vähimmäissisältö on määritelty siten, että kultakin toimialalta esitetään vähintään seuraavat tiedot: 1) tarkastusten sisältö, 2) valvontakohteiden tai valvontakohdetyyppien tarkastustiheys, 3) tarkastukseen keskimäärin käytettävä aika, 4) kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto ja näytteiden tutkiminen sekä 5) valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi. Kunnan valvontasuunnitelmassa tulee ottaa huomioon valtakunnalliset valvontaohjelmat. Valvontasuunnitelma on tarkistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kolmen vuoden välein. Valvontasuunnitelma-asetuksen mukaan kunnan on toimitettava hyväksytty, seuraavan vuoden ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma lääninhallitukselle kunkin kalenterivuoden loppuun mennessä. Liitteenä olevissa Kainuun maakunta kuntayhtymän suunnitelmissa on huomioitu ympäristöterveydenhuollon yhteinen valvontaohjelma vuosille 2008 2010 sekä keskusvirastojen valtakunnallisten valvontaohjelmat tai niiden luonnokset. 2. VALVONNAN MAKSULLISUUS Ympäristöterveydenhuollon valvonnan suunnitelmallisuuden ja maksullisuuden lisäämisen tarkoituksena on ollut tehostaa ympäristöterveydenhuollon lainsäädännön edellyttämää kunnallista valvontaa sekä lisätä valvonnasta perittäviä maksuja kunnan ympäristöterveydenhuollon voimavarojen turvaamiseksi. Tämän vuoksi olisi ympäristöterveydenhuoltoa koskevien lakimuutosten perustelujen mukaan (HE 179/2005) ensiarvoisen tärkeää, että kunnan ympäristöterveydenhuoltoyksikön valvonnastaan perimät maksut voitaisiin käyttää yksikön toiminnan kehittämiseen, esimerkiksi tarvittavan lisähenkilöstön palkkaamiseen. Valtioneuvoston antamassa asetuksessa (665/2006) kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmasta on edellytetty, että arvioitaessa kunnan valvontasuunnitelman toteutumista
5 vuosittain on arvioinnin kohteeksi asetettava myös valvonnasta saatujen tulojen kohdentuminen. Kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontamaksujen perimiseen oikeuttavat säännökset on sisällytetty ympäristöterveydenhuollon eri lakeihin (elintarvikelain, kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annetun lain 20, terveydensuojelulain 50 :n, kemikaalilain 60 :n ja toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain 25 a ). Sosiaali- ja terveyslautakunta on hyväksynyt ympäristöterveydenhuollon maksutaksan (muutos 12.4.2006 112), jossa on hyväksytty maksut elintarvike-, terveydensuojelu- ja lääkelain mukaisille toimenpiteille. Valvonnan suunnitelmallisuuden ja tarkastusten maksullisuuden lisäämisestä johtuen elintarvikelain ja terveydensuojelulain mukaista taksaa on tarkistettava. Kuntayhtymällä ei ole entuudestaan omaa taksaa kemikaalilain, kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annetun lain sekä toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain mukaisista maksuista, joten myös näiden lakien mukaiset maksulliset tarkastukset on taksoitettava. Samaan taksaan sisällytetään myös lääkelaissa tarkoitettujen nikotiinivalmisteiden vähittäismyyntilupia koskevat maksut. Maksut tulee määritellä siten, että ne vastaavat enintään toimenpiteestä aiheutuneita kustannuksia. Kunta voi periä valvontasuunnitelmien mukaisista tarkastuksista maksun vasta sitten, kun valvontasuunnitelmat ja taksat on hyväksytty kunnan toimivaltaisessa elimessä. 3. HENKILÖSTÖRESURSSIT Elintarvikevalvonta kuuluu sekä eläinlääkintähuollon että terveysvalvonnan vastuualueille. Eläinlääkintähuollon vastuualue huolehtii eläinperäisten elintarvikkeiden valvonnasta. Muusta suunnitelmallisista valvonnasta huolehtii terveysvalvonta. Ympäristöterveydenhuollon tulosalueella arvioidaan vuonna 2008 olevan käytettävissä henkilöstöresursseja (1 htv = 220 htpv) koko ympäristöterveydenhuollon valvontaan alla esitetyn mukaisesti. Tarkempi kuvaus valvontahenkilöstön riittävyydestä ja sen pätevyydestä on liitteenä olevissa valvontasuunnitelmissa. Valvontasuunnitelmaa laadittaessa on otettu huomioon, että käytettävissä olevista voimavaroista on mahdollista käyttää vain osa nimenomaan suunnitelmallista valvontaa varten. Liitteenä olevien suunnitelmien osalta on huomioitava, että tarkastuksen keskimääräisesti käytettävän ajan määrittelyssä on huomioitu tarkastuksen valmistelu, tarkastuksen sisältö ja tarkastuskertomuksen laatiminen. Matkoihin käytettävää aikaa ei ole huomioitu. Tällöin valvontaan käytetty kokonaisaika on todellisuudessa pitkien välimatkojen vuoksi suurempi kuin liitetaulukoissa esitetty tarkastuksiin menevä aika. Matkat on huomioitu kuitenkin
6 tuoteturvallisuutta koskevassa valvontasuunnitelmassa, koska valvontaa hoitaa kuntayhtymän alueella kaksi tarkastajaa, jolloin aikojen arviointi on ollut helpompaa. Seuraavassa taulukossa on esitetty toimialoittain ympäristöterveydenhuollon valvonnan kokonaishenkilövoimavarat, arvio suunnitelmalliseen valvontaan käytettävistä henkilövoimavaroista ja valvontakohteiden kokonaislukumäärät. Kokonaishenkilövoimavarat on arvioitu aiempien vuosien tietojen perusteella elintarvike-, terveydensuojelu- ja tuoteturvallisuusvalvonnan osalta. Tupakkaja kemikaalivalvonnan tiedot perustuvat tähän suunnitelmaan. Voimavarat on arvioitu lähinnä tarkastusten perusteella. Kuntayhtymässä on 10 terveystarkastajaa. Tarkastusten lisäksi työaikaa käytetään mm. lausuntojen ja lupaasioiden valmisteluun, suunnittelutyöhön ja muihin hallinnollisiin tehtäviin. Lisäksi on huomioitava että lähes koko hallintokokeilun ajan on ollut yhden terveystarkastajan vajaus. Koko ympäristöterveydenhuollon valvonta (htv) Suunnitelmallinen valvonta (htv) Valvontakohteiden lukumäärä Huom. Elintarvikevalvonta 4 1 1753 1) Terveydensuojelun valvonta 2,5 0,3 1015 Tuoteturvallisuusvalvonta 0,7 0,6 3357 2) Tupakkavalvonta 0,3 0,3 845 3) Kemikaalivalvonta 0,2 0,2 188 1) Näistä hyväksyntää edellyttäviä kohteita 835 kpl ja ilmoituksenvaraisia 918 kpl. 2) Kohteista suunnitelmalliseen valvontaan kuuluu 378 kuluttajapalveluja tarjoavaa kohdetta. 3) Kaikki valvontakohteet eivät ole tiedossa, tieto tarkentuu suunnitelmakaudella. 4. KOULUTUS Henkilöstön jatkuvalla ja monipuolisella kouluttautumisella on keskeinen merkitys valvontasuunnitelman suunnittelun, toteutuksen ja kehittämisen kannalta. Koulutus on tarpeen mukaan sisäistä tai ulkopuolista koulutusta. Laatukäsikirjaan on tehty koulutussuunnitelma. Koulutuksen toteutumista ja kustannuksia seurataan toimiston ylläpitämän rekisterin avulla. Kehityskeskusteluissa käydään läpi koulutukseen liittyviä asioita. 5. TIETOJÄRJESTELMÄT Ympäristöterveydenhuollon valvontakohteet merkitään YtBoss -tietojärjestelmään. Järjestelmään kirjataan myös suoritetut tarkastukset, näytteenotot, toimenpidepyynnöt jne. Evira valmistelee keskitettyä tietojärjestelmää elintarvikehuoneistojen kohdetietojen rekisteröintiä varten. Valvontatietojen keruuta varten
7 suunnitellaan kohdetietojärjestelmän kanssa yhteensopivaa valvontajärjestelmää, joka korvaa aikanaan manuaalisen tiedonkeruun. Valvontatietojärjestelmän käyttöönoton arvioitu aika on vuosina 2008 2010. 6. VIESTINTÄ Viestinnän osa-alueita ovat asiakaspalvelu, kohderyhmien opastus ja kouluttaminen sekä tiedottaminen eri keinoin ja eri tilanteissa. Viestinnän kohderyhmiä ovat kuntalaiset, elinkeinonharjoittajat, toiset viranomaiset ja muut asiakkaat. Sosiaali- ja terveystoimialan laatujärjestelmän mukaisesti tehdään kahden vuoden välein asiakastyytyväisyyskysely. Palautteet käsitellään vastuualueiden kokouksissa ja tulosalueen johtoryhmässä. Palautteesta raportoidaan vuosikertomuksessa ja sitä hyödynnetään ympäristöterveydenhuollon toiminnan kehittämisessä. Ympäristöterveydenhuollon Internet-sivuille tullaan laittamaan toimijoille ja kuntalaisille suunnattua ohjeistusta ja lomakkeita. Lisäksi toimijoille on erilaisia esitteitä ja ohjeita, jotka on saatavilla ympäristöterveydenhuollon toimipisteistä. Viestinnässä noudatetaan Kainuun maakunta -kuntayhtymän viestintäperiaatteita ja ohjeita. Erityistilanteista tiedotetaan tapauskohtaisesti ja viestinnässä tehdään yhteistyötä kuntayhtymän viestinnästä vastaavien tahojen kanssa. Tutkimusprojekteita ja muista ympäristöterveydenhuollon ajankohtaisista asioista tiedotetaan harkinnan mukaan tiedotusvälineille ja ympäristöterveydenhuollon internet-sivuilla. 7. ERITYISTILANTEISIIN VARAUTUMINEN Elintarvikkeiden ja talousveden aiheuttamien epidemioiden hoidossa toimitaan ruokamyrkytysepidemioita koskevan toimintasuunnitelman mukaisesti. Lisäksi toiminta tapahtuu Kansanterveyslaitoksen, Eviran ja STTV:n ohjeiden mukaan. 8. VALVONTASUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Valtioneuvoston asetuksessa (665/2006) kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmasta edellytetään, että kunnan tulee arvioida valvontasuunnitelman toteutuminen vuosittain. Arviointituloksilla ja valvonnasta saaduilla kokemuksilla on keskeinen merkitys seuraavia valvontasuunnitelmia laadittaessa. Asetuksen 8 :n mukaan arviointi tulee tehdä ainakin seuraavien tekijöiden osalta:
8 1) tarkastusten määrä valvontakohdetyypeittäin, 2) tarkastusten kattavuus, 3) näytteiden määrä valvontakohdetyypeittäin sekä 4) valvonnasta saatujen tulojen kohdentuminen. Keskusvirastoille kohdennetun ympäristöterveydenhuollon valtakunnallisia valvontaohjelmia koskevan valtioneuvoston asetuksen (664/2006) 10 :ssä säädetään keskusvirastojen velvoitteesta laatia ohjeet kunnan valvontasuunnitelman toteutumisen arvioimiseksi. Ohjeissa on kuvattava keinot valvonnan kattavuuden ja kohdentumisen arvioimiseksi. Keskusvirastot ovat antaneet toimialakohtaisissa valvontaohjelmissaan nämä ohjeet, joita ympäristöterveydenhuollossa tullaan noudattamaan. Arviointikriteereistä kerrotaan tarkemmin toimialakohtaisissa valvontasuunnitelmissa. Sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymä arvio vuoden 2008 valvontasuunnitelman toteutumisesta lähetetään lääninhallitukselle toimialakohtaisten valvontaohjelmien ohjeistuksen mukaisesti vuoden 2009 maaliskuun loppuun mennessä.