LUPAPÄÄTÖS Nro 58/08/1 Dnro Psy-2008-y-90 Annettu julkipanon jälkeen 4.11.2008 1 ASIA LUVAN HAKIJA Kalkkimaan kaivosta koskevan ympäristölupapäätöksen muuttaminen, Tornio SMA Mineral Oy Selleenkatu 95400 Tornio
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT... 3 Merkintä... 4 HAETUT MUUTOKSET... 4 Perustelut... 5 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 6 Lupahakemuksen täydentäminen... 6 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 6 Lausunnot... 6 Hakijan vastine... 7 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U... 8 Tarkkailumääräykset... 9 RATKAISUN PERUSTELUT... 10 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 10 KÄSITTELYMAKSU... U 10 Ratkaisu... 10 Perustelut... 10 Oikeusohje... 11 MUUTOKSENHAKU... 12
3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO SMA Mineral Oy on 26.5.2008 toimittanut ympäristölupavirastoon hakemuksen Kalkkimaan kaivospiirissä tapahtuvaa palaneen kalkin varastointia koskevan ympäristöluvan muuttamiseksi. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Kalkkimaan kaivos ja kalkkitehdas sijaitsevat noin 16 kilometriä Tornion keskustasta koilliseen, Ruottalaan vievän paikallistie 19532 varrella. Tuppivaaran avolouhos, jossa kalkin varastointialue sijaitsee, on kalkkitehtaan länsipuolella. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 58 :n mukaisesti luvan myöntäneen viranomaisen on luvan haltijan hakemuksesta muutettava lupaa pykälän 1 momentin kohtien 1 5 nojalla. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 32 :n mukaisesti toiminnan muuttamista koskevan lupa-asian ratkaisee se viranomainen, jonka toimivaltaan kuuluu ratkaista vastaavaa uutta toimintaa koskeva hakemus. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 kohdan mukaisesti ympäristölupavirasto ratkaisee kaivostoimintaa koskevan ympäristölupaasian. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on 30.1.2003 myöntänyt SMA Saxo Mineral Oy:lle Kalkkimaan kalkkitehtaan ja kaivosten ympäristö- ja vesitalousluvan nro 6/03/1. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on 22.3.2006 myöntänyt SMA Saxo Mineral Oy:lle ympäristöluvan nro 33/06/1 koskien palaneen kalkin varastointia Kalkkimaan kaivospiirissä Tuppivaaran louhosalueella. Päätöksen lupamääräykset 1, 2 ja 5 kuuluvat seuraavasti: 1. Tuppivaaran louhoksella saa hakemuksen mukaisella paikalla varastoida kerralla enintään 12 000 tonnia Röyttän kalkkitehtaalta muodostunutta osittain palanutta kalkkijätettä. Materiaali on kolmen vuoden kuluessa toimitettava edelleen hyötykäyttöön tai sijoitettavaksi sellaiselle kaatopaikalle, jolla on lupa kyseessä olevan jätteen vastaanottoon. Muualle kaivospiirin alueelle läjitetty osittain palanut kalkki on siirrettävä tämän päätöksen tarkoittamalle varastointialueelle viipymättä sen valmistuttua.
2. Osittain palanut kalkki, joka toimitetaan varastoinnin ja mahdollisen käsittelyn jälkeen hyödynnettäväksi, ei ole jätettä. 5. Luvan saajan on jatkettava toiminnan tarkkailua Lapin ympäristökeskuksen 31.1.0.2003 hyväksymän tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Tarkkailuohjelmaa on päivitettävä siten, että luvan saaja: seuraa varastointialueelta muodostuvan veden määrää ja ph:ta sekä Tuppivaaran avolouhokselta ympäristöön pumpattavan veden ph:ta viikoittain, seuraa kuivatusvesien vaikutuksia Tieksonjokeen purkupisteen ylä- ja alapuolisesta pisteestä otettavin vesinäyttein, joista tehdään vastaavat analyysit, kuin hyväksytyn tarkkailusuunnitelman päästötarkkailussa. Vesinäytteet on otettava neljä kertaa vuodessa sellaisena ajankohtana, kun Tuppivaaran louhoksesta pumpataan vesiä. pitää kirjaa alueelle varastoitavaksi toimitetun ja varastosta hyödynnettäväksi toimitetun osittain palaneen kalkin määrästä. Tarkkailusuunnitelman yksityiskohtainen muutosesitys on jätettävä Lapin ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen antamisesta. Lapin ympäristökeskus voi muuttaa tarkkailutulosten perusteella tarkkailua. 4 Merkintä SMA Saxo Mineral Oy:n nimi on 1.6.2007 vaihtunut SMA Mineral Oy:ksi. HAETUT MUUTOKSET SMA Mineral Oy:n Röyttän kalkkitehtaalla syntyy ajoittain osittain palanutta kalkkia, joka ei täytä asiakkaiden laatuvaatimuksia. Osittain palaneen kalkin varastointi ei ole mahdollista Röyttän tehdasalueella, vaan se kuljetetaan kalkkikiveen sekoitettuna Kalkkimaalle varastoitavaksi. Elintarviketurvallisuusvirasto on 27.3.2008 tehnyt päätöksen (Dnro 4736/735/2007) uuden tyyppinimen lisäämisestä lannoitevalmisteiden tyyppinimiluetteloon SMA Mineral Oy:n jättämän hakemuksen mukaisesti. Tyyppinimi Kalkkikiviseos on lisätty lannoitevalmisteasetuksen (12/07) liitteeseen I. Seos koostuu kalsiummagnesiumkarbonaatista ja kalsiumoksidista, joista kalsiummagnesiumkarbonaatti on jo typpinimiluettelossa tyyppinimellä Kalkkikivi. Tuotteistettua kalkkiseosta on markkinoitu ja toimitettu huomattavia määriä maanparannuskalkiksi. Näin ollen hakija on katsonut, että kalkkikiviseosta tai sen valmistamiseen tarkoitettua materiaalia ei voida katsoa jätteeksi varastoinninkaan aikana. Hakija on esittänyt seuraavia muutoksia palaneen kalkin varastointia koskevaan ympäristölupaan nro 33/06/1:
Osittain palaneen kalkin jäteluokituksesta luovutaan (määräykset 1 ja 2). Kalkkiseoksen varastointia koskevat määrä- ja aikarajoitukset, lupamääräyksen 1 ja lupamääräyksen 5 kohta 3, tulee poistaa. Lupamääräyksen 5 kohtaa 1 tulee muuttaa siten, että Tuppivaaran avolouhokselta ympäristöön pumpattavan veden ph:ta tarkkaillaan neljä kertaa vuodessa (maalis-, kesä-, syys- ja joulukuu). Lupamääräyksen 5 kohtaa 2 tulee muuttaa siten, että Tieksonjoen veden laatua tarkkaillaan säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa (maaliskuu ja syyskuu) avolouhoksien pintavesitarkkailujen yhteydessä. Näytteet otetaan louhosaltaasta poisjohdettavien vesien purkupaikan yläpuoliselta sekä alapuoliselta Tieksonjoen pisteeltä. 5 Perustelut Osittain palanutta kalkkia syntyy Röyttän kalkkitehtaalla ajoittain ja sitä välivarastoidaan Tuppivaarassa. Yhtiö ei voi varmistaa juuri tietyn erän siirtyvän seoksena asiakkaalle nykyisen luvan tarkoittamassa kolmen vuoden määräajassa. Kalsiumoksidi (CaO) reagoi veden ja ilman kanssa muodostaen kalsiumhydroksidia (Ca(OH) 2 ). Kalsiumhydroksidi palautuu vähitellen ilman hiilidioksidin vaikutuksesta kalkkikiveksi (CaCO 3 ). Mitä kauemmin tuotetta välivarastoidaan ulkona, sitä enemmän tuote reagoi kosteuden ja ilman kanssa menettäen aktiivista tehoaan eli myös ympäristövaikutukset pienenevät välivarastoinnin aikana. Tuotekehityksen, markkinoinnin ja tuotteistamisen myötä tuotteen käyttömahdollisuuksia on parannettu (mm. levitys on helpottunut) ja myyntimäärät ovat kasvaneet. Tuotteistetun tehokalkin eli kalkkikiven ja kalsiumoksidin seoksen myynti on nykyisin 47 % Kalkkimaan maanparannukseen menevästä myynnistä. Tuppivaaran alueelle varastoidun ja sieltä myydyn osittain palaneen kalkin määrät on esitetty seuraavassa kuvassa. Hakija on seurannut Tuppivaaran louhokselta pumpattavan veden määrää Tuppivaaran varastointialueelta ei ole näköhavaintojen mukaan juurikaan tullut valumavesiä. Tuppivaaran avolouhokselta pumpattavan veden ph on ollut mittauksien perusteella 7,46 ± 0,20. Näillä perustein hakija ei katso viikoittaista tarkkailua tarpeelliseksi.
Tuppivaaran välivarastoalueelta tai louhokselta tuleva vesi ei ole vaikuttanut Tieksonjoen vedenlaatuun. Tieksonjoen vesi on ollut tutkimusten mukaan samankaltaista Tuppivaaran louhosvesien purkupaikan ylä- ja alapuolisilla pisteillä. Neljä kertaa vuodessa tehtävä vesistötarkkailu ei siten ole tarpeellinen. Yhtiö tutkii tarkemmin Kalkkimaan kalkkikivilouhoksen ja Ristimaan avolouhoksen louhosvesiä tarkkailuohjelman mukaisesti kaksi kertaa vuodessa. Näytteistä analysoidaan happi, ph, sähkönjohtavuus, kiintoaine, kok. N, NH 4 -N, NO 3 -N, kok. P, BOD 7 ja koliformiset bakteerit. Tieksonjoesta otettavista näytteistä esitetään analysoitavaksi happi, ph, sähkönjohtavuus, kiintoaine, kok. N, kok. P ja BOD 7. Osittain palaneen kalkin varastointikirjanpitoa ei tulisi tehdä enää ympäristöluvan määräämänä, vaan normaalin tuotannon ja markkinoinnin edellyttämällä tavalla. 6 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydentäminen Hakija on 27.6.2008 täydentänyt hakemustaan ilmoituksella osittain palaneen kalkin myynnistä. Tiedot on esitetty edellä kertoelmaosassa. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksen johdosta on pyydetty lausunto Lapin ympäristökeskukselta ja Tornion kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lausunnot Lapin ympäristökeskus Lapin ympäristökeskus on todennut, että osittain palanutta kalkkia muodostuu Röyttän kalkkitehtaalla suhteellisen harvoin. Kun sitä muodostuu, on määrä niin suuri, että siitä ei saada kerralla tuotteeksi ja/tai markkinoitua. Näin ollen sen varastointi Tuppivaaran louhoksella on tarpeen. Osittain palaneen kalkin varastointi Tuppivaaran louhoksella ei kuitenkaan ole ongelmatonta mm. pölyämisriskin sekä valuma- ja suotovesien ph:n mahdollisen kohoamisen vuoksi. Tuppivaaran louhoksella ei siten voida rajoituksitta varastoida osittain palanutta kalkkia. Ympäristölupa nro 33/06/1 ja sen lupamääräykset ovat siten edelleenkin tarpeen. Yhtiön kehitystyön myötä Röyttän kalkkitehtaalla muodostuva osittain palanut kalkki kelpaa kokonaisuudessaan tuotteena myytävän kalkkikiviseoksen raaka-aineeksi. Yhtiö ei kuitenkaan ole esittänyt hakemuksessa, kuinka paljon Tuppivaaran louhoksella varastoitavaa osittain palanutta kalkkia on jo käytetty hyödyksi ja kuinka paljon sitä voidaan keskimäärin käyttää hyödyksi vuodessa. Myös tiedot varaston määrän kehittymisestä ja nykyisen varaston koosta puuttuvat. Ympäristöluvan lupamääräyksen 5 mukaisen varastointikirjanpidon tiedot olisivatkin tarpeen. Näin saataisiin dokumentaatio siitä, että varastoitava osittain palanut kalkki menee täysimääräisesti hyötykäyttöön suhteellisen lyhyessä ajassa. Tällöin olisi perusteita luopua osittain palaneen kalkin jäteluokituksesta myös varastoinnin osalta.
Yhtiö voinee esittää nämä tiedot esimerkiksi vastineessaan hakemuksesta annettuihin lausuntoihin. Ympäristöluvan nro 33/06/1 lupamääräyksen 1 mukaan osittain palanut kalkki on kolmen vuoden kuluessa toimitettava edelleen hyötykäyttöön tai sijoitettava sellaiselle kaatopaikalle, jolla on lupa kyseessä olevan jätteen vastaanottoon. Tämä tarkoittaa sitä, että osittain palaneen kalkin keskimääräinen varastointiaika (viipymä varastossa) Tuppivaaran louhoksella saa olla enintään kolme vuotta. Tällä määräyksellä on pyritty varmistamaan se, että alue toimii Röyttän kalkkitehtaalla muodostuneen osittain palaneen kalkin varastoalueena eikä kaatopaikkana. Lähtökohtana on ollut se, että varasto vähitellen pienenee hyötykäytön seurauksena sen jälkeen, kun Röyttän kalkkitehtaalla muodostunutta osittain palanutta kalkkia on tuotu varastoon iso erä. Hakemuksessa ei ole todettu, että keskimääräinen viipymä varastossa olisi pidempi kuin kolme vuotta, vaikka jonkin tietyn erän varastointiaika saattaa tämän ajan ylittääkin. Jos myös osittain palaneen kalkin keskimääräinen viipymä Tuppivaaran louhoksella on selvästi pitempi kuin kolme vuotta tai jos varasto vähitellen kasvaa eikä pienene, ei hyötykäyttöaste ole kovin korkea. Tällöin ei ole perusteita muuttaa voimassa olevan luvan jäteluokitusta osittain palaneen kalkin varastoinnin osalta. Ympäristöluvan lupamääräys 1 mahdollistaa kerralla enintään 12 000 tonnin varastoinnin. Ottaen huomioon tähänastiset tiedot ja kokemukset varastoinnista ja sen vaikutuksista voitaisiin enimmäisvarastointimäärä nostaa, jos se on teknisesti, lähinnä käytettävissä olevan tilavuuden osalta mahdollista. Yhtiö ei kuitenkaan ole esittänyt, että enimmäisvarastointimäärän nosto olisi tarpeen. Ympäristökeskus pitää Tieksonjoen tarkkailun muuttamista perusteltuna. Tieksonjoen veden BOD 7 :n mittaaminen voidaan jättää tarpeettomana pois. 7 Hakijan vastine Hakija on 22.9.2008 toimittanut vastineen Lapin ympäristökeskuksen lausunnosta. Osittain palaneen kalkin jäteluokituksesta luopumiseen myös varastoinnissa on katsottu olevan selviä perusteita, sillä varastoitava osittain palanut kalkki menee täysimääräisesti hyötykäyttöön suhteellisen lyhyessä ajassa. Tuppivaaraan on läjitetty vuosina 2005 2006 osittain palanutta kalkkia myös vanhoista Röyttän kalkkitehtaan varastoista. Osittain palanutta kalkkia oli syntynyt Röyttän kalkkitehtaan vuonna 2002 tapahtuneen käynnistyksen aikana, uunin häiriötilanteessa vuonna 2002 2003 uunin palaessa kiinni ja pitempiaikaisissa seisokeissa, kuten. vuonna 2006, jolloin tehtiin uunin lanssien vaihdot. Pienempiä määriä osittain palanutta kalkkia syntyy edelleen joka vuosi kunnossapitoseisokeissa. Seuraavan suuremman määrän osittain palanutta kalkkia on arvioitu muodostuvan vuonna 2009 tai 2010 kalkkitehtaan uunin vuorauksen vaihdon yhteydessä. Määräksi on arvioitu tällöin noin 1 500 tonnia. Osittain palaneen kalkin hyötykäyttö Talvella 2007 2008 on saatu kokemusta maanparannukseen menevästä SMA Tehokalkin hyötykäytöstä. SMA Tehokalkki on nimetty 1.9.2008 alka-
en Cresco Optimaliksi maataloustuotteiden tuoteperheen uudistuksessa. Maanparannuksessa käyttömäärät ja myynti riippuu mm. sääolosuhteista ja siitä, miten viljelijät saavat kalkin käytännössä levitykseen. Hakija on ennustanut osittain palaneen kalkin vuosimenekiksi vuodelle 2008 noin 5 800 tonnia kuivana ilman kalsiittia. Noin 1 500 tonnia on myyty suoraan osittain palaneena kalkkina ja noin 4 300 tonnia Cresco Optimalin raaka-aineena. Markkinoinnin onnistumisesta hyötykäyttöön menevien myyntimäärien on arvioitu pysyvän samalla tasolla. Osittain palaneen kalkin varastointimäärä Enimmäisvarastointimäärä on arvioitu vuonna 2005 haettaessa palaneen kalkin varastointilupaa Tuppivaaran louhosalueelle. Osittain palanutta kalkkia on Tuppivaaran tasetarkastelun mukaan ollut vuosina 2006 2008 varastoituna 17 500 12 300 tonnia kuivana ilman kalsiittia. Kuivaa osittain poltettua kalkkia ilman kalsiittia oli varastossa 17.9.2008 12 300 tonnia. Tähänastisten kokemusten perusteella ei varastoinnissa ole ollut käytettävissä olevan tilavuuden tai ympäristövaikutusten osalta vaikeuksia. Raakaaineiden käsittelyyn on myös jäänyt tarvittava tila Cresco Optimalin valmistukseen. Osittain palaneen kalkin varastointimäärät pysyvät hakijan ennusteen mukaan todennäköisesti alle 12 000 tonnin kuivana ilman kalsiittia. Osittain palaneen kalkin varastointiaika Osa Tuppivaaraan läjitetystä osittain poltetusta kalkista on vuosina 2009 2010 poikkeuksellisesti ollut varastossa kolme vuotta. Varastointimäärät ovat olleet suuria Tuppivaaran varastoinnin alussa johtuen suurista vanhoista osittain palaneen kalkin varastoista Röyttän kalkkitehtaan alueella, poikkeuksellisen suurista häiriötilanteista tuotannon alkuvuosina 2003 2006 ja Cresco Optimalin markkinoinnin hitaasta käynnistymisestä. Yhtiö on pyytänyt, ettei vuosina 2005 2006 Tuppivaaraan läjitettyä osittain palanutta kalkkia tulisi toimittaa kolmen vuoden kuluttua kaatopaikalle loppusijoitettavaksi vuosina 2009 2010. Yhtiö haluaa toimittaa osittain palaneen kalkin maanparannukseen, mikä on ympäristövaikutusten kannalta paras ratkaisu. Tuppivaaran louhosalueen varasto ei toimi hetkellisesti kolme vuotta ylittävästä varastointiajasta huolimatta kaatopaikkana, vaan varastoalueena. Läjittäminen kaatopaikalle, jolla on lupa kyseessä olevan jätteen vastaanottoon, aiheuttaisi yhtiölle runsaasti ylimääräisiä kuljetuskustannuksia sekä jätemaksuja. Maanparannukseen voidaan käyttää tuolloin Kalkkimaan louhoksen dolomiittikalkkia, mutta sen valmistus aiheuttaisi tuotantokustannuksia. Maanparannuksen dolomiittikalkki on myös kuluttajalle kalliimpaa. Hakija on todennut saavansa tulevaisuudessa kaiken osittain palaneen kalkin myydyksi kolmen vuoden sisällä eikä keskimääräinen viipymä ole pitempi kuin kolme vuotta. Yhtiöllä ei ole vanhoja varastoja Röyttän kalkkitehtaalla, vaan kaikki osittain palanut kalkki on varastoitu Tuppivaaran louhosalueen varastoon. Osittain palaneen kalkin hyötykäyttöaste tulee olemaan 100 %. 8 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristölupavirasto kumoaa SMA Mineral Oy:n palaneen kalkin varastointia Kalkkimaan kaivospiirissä Tuppivaaran louhosalueella koskevan
ympäristöluvan nro 33/06/1 lupamääräyksen 2 ja muuttaa lupamääräyksiä 1 ja 5. Toimintaa koskevat lupamääräykset kuuluvat siten seuraavasti: 1. Tuppivaaran louhoksella saa hakemuksen mukaisella paikalla varastoida kerralla enintään 20 000 tonnia Röyttän kalkkitehtaalla muodostuvaa, osittain palaneesta kalkista, kalkkikivestä ja vedestä koostuvaa materiaalia. Muualle kaivospiirin alueelle läjitetty osittain palanut kalkki on siirrettävä viipymättä tämän päätöksen tarkoittamalle varastointialueelle. 3. Varastointialueelta muodostuvat suotovedet on kerättävä pinnan kallistuksin ympärysojaan ja johdettava Tuppivaaran louhoksen kuivatusvesien kanssa niiden nykyiseen purkuojaan ja edelleen Tieksonjokeen. Tieksonjokeen johdettavan veden ph saa olla enintään 9. Varastointialueen vesien johtamisjärjestelmään on tehtävä tarpeelliset rakenteet, joilla voidaan varmistaa, että varastointialueen valumavedet ja louhoksen kuivatusvedet sekoittuvat tehokkaasti ja että ympäristöön johdettava vesi on happamuudeltaan lupamääräysten mukaista. Mikäli tarkkailu osoittaa ph:n raja-arvon ylittyvän, on luvan saajan viipymättä aloitettava kuivatusvesien neutralointi siten, että raja-arvo alitetaan. Jätevesien johtamisjärjestelmän ja mahdollisen neutralointilaitteiston suunnitelmat on esitettävä hyväksyttäväksi Lapin ympäristökeskukselle. 4. Varastoitavan kalkin pinta on kasteltava pölyämisen vähentämiseksi. Mikäli kalkin toimittaminen hyödynnettäväksi edellyttää sen käsittelyä kaivosalueella, on käsittely tehtävä siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän pölyämistä. 9 Tarkkailumääräykset 5. Luvan saajan on jatkettava toiminnan tarkkailua Lapin ympäristökeskuksen hyväksymän tarkkailusuunnitelman mukaisesti, muutettuna siten, että luvan saaja: seuraa varastointialueelta muodostuvan veden määrää ja ph:ta sekä Tuppivaaran avolouhokselta ympäristöön pumpattavan veden ph:ta neljä kertaa vuodessa, seuraa kuivatusvesien vaikutuksia Tieksonjokeen purkupisteen ylä- ja alapuolisesta pisteestä otettavin vesinäyttein, joista tehdään vastaavat analyysit, kuin hyväksytyn tarkkailusuunnitelman päästötarkkailussa. Vesinäytteet on otettava kaksi kertaa vuodessa sellaisena ajankohtana, kun Tuppivaaran louhoksesta pumpataan vesiä. pitää kirjaa alueelle varastoitavaksi toimitetun ja varastosta hyödynnettäväksi toimitetun materiaalin määrästä. Lapin ympäristökeskus voi tarkentaa tai muuttaa tarkkailutulosten perusteella tarkkailua.
10 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan saaja on tuotteistanut Röyttän kalkkitehtaalta ajoittain muodostuvan osittain palaneen kalkin. Materiaalilla on kysyntää ja sitä on myyty viime vuosina huomattavia määriä. Tarkkailutietojen perusteella osittain palaneen kalkin varastoinnista ei ole aiheutunut sellaisia päästöjä, jotka voisivat aiheuttaa maaperän, pohjaveden tai vesistön pilaantumista. Materiaalin varastointi ja käsittely voi aiheuttaa pöly- ja meluhaittoja, joiden rajoittamisesta on jo määrätty Kalkkimaan tehdasta koskevassa ympäristöluvassa sekä tässä luvassa. Näin ollen toiminnanharjoittajalla ei ole tarvetta eikä velvollisuutta poistaa kyseistä materiaalia käytöstä, eikä sitä siten katsota jätelain mukaan jätteeksi. Tuotteen varastoinnille ei ole enää tarpeen asettaa enimmäiskestoaikaa. Varastoitavalle kokonaismäärälle asetettu rajoitus estää varastoinnin kasvamisen kovin suureksi, rajoittamatta kuitenkaan tuotteen kaupallista hyödyntämistä. Varastointimääräystä on muutettu siten, että se kattaa kalkkitehtaalta kuljetettavan osittain palaneen kalkin seosmateriaalineen. Tällöin määräseuranta voi perustua suoraan punnituksiin, ilman merkittäviä epävarmuustekijöitä sisältävää veden ja kalkkikiven määrän arviointia. Määrä vastaa noin 12 000 tonnia osittain palanutta kalkkia. Tarkkailutulosten mukaan varastoinnista ei ole aiheutunut olennaisia vaikutuksia vedenlaatuun. Näin ollen tarkkailua voidaan muuttaa hakemuksen mukaisesti. Tarkkailun sisällöstä on määrätty Kalkkimaan kaivoksen ympäristöluvassa nro 06/03/1, jonka muuttamista hakemus ei koske. Tämän päätöksen yhteydessä ei siten voida tehdä ympäristökeskuksen esittämää muutosta BOD 7 :n määrittämisen osalta. Ympäristökeskus voi näiltä osin tarkentaa ohjelmaa. Muilta osin lupamääräykset ovat edelleen tarpeen varastoinnista aiheutuvan pilaantumisen ehkäisemiseksi. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 58 1 momentti 4) kohta KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Lupa-asian käsittelymaksu on 1 075 euroa. Perustelut Kyseessä on maksutaulukon tarkoittama muu ympäristölupa-asia, joten asian käsittelystä peritään maksu käytetyn työajan (25 h) mukaan tuntihinnan ollessa 43 euroa. Maksu on näin ollen 1 075 euroa.
11 Oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006)
12 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Kristiina Toivila Mikko Keränen Sami Koivula Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana johtaja Kristiina Toivila sekä ympäristöneuvokset Mikko Keränen ja Sami Koivula (esittelijä). Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 020 690 182. SK/lk Liite Valitusosoitus
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 4.12.2008, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot käyntiosoite: Veteraanikatu 1, 2. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu puhelin: asiakaspalvelu 020 690 182; telekopio 08-8162 870 sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.