YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 41/2005/4 Dnro LSY-2003-Y-155 Annettu julkipanon jälkeen

LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 41/2005/4 Dnro LSY-2003-Y-155 Annettu julkipanon jälkeen 26.4.2005 ASIA LUVAN HAKIJA Näätänevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Kauhajoki Ikkeläjärven Koneurakointi Ky Ikkeläjärven kiertotie 366 61880 IKKELÄJÄRVI TOIMINTA JA SEN SIJAINTI HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Hakemus koskee pala- ja jyrsinturpeen tuotantoa Näätänevan suoalueella. Tuotantoalue sijaitsee Kauhajoen kaupungin Ikkeläjärven kylässä noin 15 km:n etäisyydellä kaupungin keskustasta. Hakemuksen mukaan hankealueen pinta-ala on 82,1 ha, josta varsinaista tuotantoaluetta on 75,7 ha. Tuotantoalueesta on 18,5 ha jo käytössä olevaa aluetta. Ikkeläjärven Koneurakointi Ky on 20.5.2003 ympäristölupavirastoon toimittamallaan ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt lupaa Näätänevan turvetuotannolle. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d -kohta. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c -kohta. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILAN- NE Hakija omistaa hankealueen lukuun ottamatta pintavalutuskentäksi varattua 3,9 ha:n aluetta, jonka rakentamisesta on tehty sopimus kiinteistönomistajan kanssa. Hankealueen alapuoliseen valtaojaan ei ole ojitusyhtiötä tai vastaavaa. Hakija on tehnyt sopimukset pintavalutuskentälle johtavan ojan perkauksesta sekä tien rakentamisesta. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavaluonnoksen suunnittelumääräyksen mukaan Kyrönjoen valuma-alueella on turvetuotannon suunnit-

TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ 2 telussa otettava huomioon vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitus pysyy nykyisellä tasolla Tuotantoalue Tuotantoalue rajoittuu lännessä, pohjoisessa ja idässä metsäalueeseen ja etelässä on Vapon turvetuotantoa. Alueesta 18,5 ha on käytössä olevaa vanhaa tuotantoaluetta. Uudella tuotantoalueella kasvaa harva mäntyvaltainen puusto ja se on vuonna 1997 sarkaojitettu 30-40 metrin sarkoihin. Näätänevan turpeesta noin 67 % on rahkavaltaisia turpeita ja 33 % saravaltaisia turpeita. Turvekerroksen paksuus alueen lohkolla 1 3 on 1,2 2,5 metriä ja lohkolla 4 1,0 2,0 metriä. Vesistön tila ja käyttö Näätänevan turvetuotantoalue sijaitsee Kyrönjoen vesistöalueella Ikkelänjoen osavaluma-alueella, jonka pinta-ala on 158,23 km 2 ja järvisyys 2,2 %. Valuma-alueen pinta-alasta on peltoa 11,8 %, metsää 38,6 % ja suota 47,0 %. Näätänevan turvetuotantoalueen pintaala valuma-alueesta on 0,48 %. Tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan laskuojan kautta Ikkelänjokeen, joka lähtee noin kolme kilometriä kuivatusvesien laskukohdan yläpuolella sijaitsevasta Ikkeläjärvestä. Ikkelänjoelle ovat ominaisia monet sivuhaarat ja siihen laskevat lukuisat purot. Syksyllä 2002 otettujen analyysien perusteella Ikkelänjoen vesi on väriltään tummaa, neutraalia, humus-, rauta- ja ravinnepitoista. Ikkelänjokea kuormittavat pääosin peltoviljely, karjatalous, metsätalous, turvetuotanto sekä haja- ja loma-asutus. Ikkelänjoen vesistön kokonaiskuormitus vuonna 2002 oli 5 149 kg fosforia ja 103 131 kg typpeä. Ikkelänjoen kuormitus on kuitenkin muihin Pohjanmaan jokiin verrattuna keskimääräistä pienempi. Ikkelänjoen vesistön valuma-alueella oli vuonna 2002 turvetuotantoon varattuja alueita yhteensä noin 800 ha, joista noin 500 ha oli tuotannossa. Turvetuotannon fosforihuuhtouma on 4 % koko ihmistoiminnan kuormituksesta ja typen osuus 8 %. Ikkelänjokeen on vuosikymmenten aikana istutettu harjusta, järvitaimenta, meritaimenta ja purotaimenta. Näiden lisäksi purossa esiintyy haukea, ahventa, kiiskeä, särkeä, kivennuoliaista, kivisimppua, madetta ja pikkunahkiaista. Ikkelänjoen valuma-alueella esiintyy mahdollisesti purotaimenta. Joessa harjoitetaan katiska- ja koukkupyyntiä. Alueella ei ole yleisiä uimarantoja. Joen varrella Lamminmaassa on joitakin lomamökkejä, jotka sijaitsevat noin 5 10 km:n päässä tuotantoalueesta. Turvetuotantoalueelta on Ikkeläjärveen matkaa 3 kilometriä, mutta vedet eivät laske järveen.

3 Suojeltavat kohteet Hakemuksen mukaan Näätänevan turvetuotantoalueen lähiympäristössä ei ole luonnonsuojelu-, pohjavesi- tai virkistysalueita. Asutus ja maankäyttö Näätäneva rajoittuu lännessä, pohjoisessa ja idässä metsäalueeseen. Hankealueen eteläpuolella on Vapon turvetuotantoa. Lähin asutus sijaitsee noin 2,5 kilometrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Liikenne hankealueelle hoidetaan Kauhajoki-Ikkeläjärvi maantietä ja Sikasalon ja Vähä-Näätäsalon metsäautotietä pitkin. Tiestö tuotantoalueelle on hyvässä kunnossa eikä metsäautotien varressa ole vakituista asutusta. Tuotantoalueelle joudutaan rakentamaan uutta tiestöä Vähä-Näätäsalon metsäautotieltä 2 km:n verran. Tie kulkee pääosin tilojen rajalinjalla. TURVETUOTANTO Näätänevalla on tarkoitus tuottaa pala- ja jyrsinturvetta energiakäyttöön noin 34 000 m 3 vuodessa. Tuotantoajaksi on arvioitu noin 20 25 vuotta ja tuotantomääräksi 450 m 3 /ha/vuosi. Tuotannon on tarkoitus käynnistyä vuonna 2004 2005. Turve markkinoidaan lämpölaitoksille polttoaineeksi. Näätänevan turvetuotantoalueella on käytössä kaksi turpeentuotantomenetelmää: palaturve- ja jyrsinturvetuotanto. Jyrsinturve nostetaan imuvaunulla sekä mekaanisella kokoojalla varustetulla koneella. Tuotantoalueen jälkikäyttömuotona alue voidaan metsittää tai katsoa sille tarpeiden ja olosuhteiden mukaan muu sopiva jälkikäyttö, joka voi olla esimerkiksi alueen uudelleen soistaminen. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely Jo turvetuotannossa olleen alueen vedet on puhdistettu siten, että vedet on johdettu sarkaojissa olevien sihtiputkien kautta kokoojaojaan, josta ne on johdettu edelleen laskeutusaltaaseen. Hankealueelle vuonna 1997 tehtyihin sarkaojiin sekä uusiin sarkaojiin tullaan rakentamaan lietesyvennykset ja sihtiputkilla varustettujen päisteputkien päihin asennetaan lietteenpidättimet vähentämään kiintoaineen määrää vesistössä. Uudet sarkaojat yhdistetään päisteputkilla kokoojaojiin, jotka keräävät tuotantoalueelta tulevat vedet, jotka johdetaan edelleen laskeutusaltaiden kautta laskuojaa pitkin pintavalutuskentälle. Tuotantoalueelle tullaan rakentamaan yhteensä neljä laskeutusallasta. Näistä laskeutusaltaat 1 ja 4 ovat jo valmiina. Altaiden mitoitusvaluma on vähintään 300 l/s/km 2 ja allaspinta-ala vähintään 3 8 m 2 /valuma-alahehtaari. Altaisiin rakennetaan pintapuomi virtaussuuntaan nähden vinosti. Puomin tehtävänä on estää pinnalla kulkevan aineksen kulkeutumista alapuoliseen vesistöön. Altaiden yläosiin rakennetaan vaimennussäleikkö, jonka tehtävänä on jakaa tulovirtausta mahdollisimman tasaisesti koko altaan alueella. Poistoputken

4 lisäksi altaisiin voidaan asentaa tulvaputket ylimenovesille. Altaisiin kertyvä liete nostetaan altaiden vieressä oleville läjitysalueille. Vedet johdetaan laskeutusaltaasta 3 pintavalutuskentälle, joka sijaitsee noin 400 m tuotantoalueesta etelään. Rakennettavan pintavalutuskentän pinta-ala 3,90 hehtaaria täyttää hyvin toimivalle pintavalutuskentälle asetetun vähimmäispinta-alavaatimuksen, joka on 3,8 % kentän valuma-alueen pinta-alasta. Pintavalutuskenttä soveltuu hyvin pintavalutukseen sekä luonnontilaisuutensa että turvepaksuutensa vuoksi: turpeen paksuus 0,5 1,0 metriä, alueella on runsaasti varpua ja muuta pintakasvillisuutta ja alueella kasvaa mäntyvaltainen metsä. Laskeutusallas 3 sijaitsee pintavalutuskentän yläpäässä ja vesi johdetaan siitä mittapadon kautta kammanmuotoiseen syöttöojaan, joka hajauttaa veden mahdollisimman tasaisesti pintavalutuskentälle. Pintavalutuskentän ympäri kaivetaan keräilyojat, jotka keräävät alueen vedet ja kuljettavat ne lohkon alapäässä olevaan valtaojaan ja sitä pitkin edelleen noin 200 m:n etäisyydellä olevaan Ikkelänjokeen. Tuotantoalueen ympärille kaivetaan eristysojat, joilla ulkopuoliset vedet johdetaan laskeutusaltaiden ohi tuotantoalueen alapuoliseen vesistöön. Eristysojien yhteyteen kaivetaan sopiviin paikkoihin 11 paloallasta/palokaivoa, jotka toimivat samalla eristysojien vesien puhdistajina. Päästöt vesistöön Perustason vesienpuhdistusmenetelmää käyttäen hankkeen aiheuttama vesistökuormitus on sulan maan aikana toukokuusta lokakuuhun (180 vrk) seuraava: Pöly, melu ja liikenne Kiintoaine 75,71 ha x 22 g/ha/vrk = 1 665 g x 180 vrk = 300 kg Org.aines 75,71 ha x 198 g/ha/vrk = 14 990 g x 180 vrk = 2 698 kg Fosfori 75,71 ha x 0,19 g/ha/vrk = 14,4 g x 180 vrk = 2,6 kg Typpi 75,71 ha x 5,5 g/ha/vrk = 416,4 g x 180 vrk = n. 75 kg Koska tulevalle turvetuotantoalueelle rakennetaan pintavalutuskenttä, edellä laskettua kuormitusta pystytään vähentämään 70 90 %. Näätänevalla on suunniteltu tuotettavaksi sekä pala- että jyrsinturvetta. Palaturvetuotannossa pölyä muodostuu huomattavasti vähemmän kuin jyrsinturvetuotannossa, koska palaturvetuotannossa käsittelykertoja yhtä tuotantokertaa nähden on vähemmän. Liikenne hoidetaan Kauhajoki-Ikkeläjärvi -maantietä sekä Sikasalon ja Vähä-Näätäsalon metsäautotietä pitkin. Turpeen toimitukset tapahtuvat pääasiassa loka-toukokuun aikana. Vuosittainen tuotantomäärä on 34 070 m 3, mikä tarkoittaa vuositasolla noin 340 rekkaauton edestakaista matkaa.

5 Varastointi ja jätteet Poltto- ja voiteluaineet tullaan säilyttämään siirrettävissä farmarisäiliöissä, jotka ovat tilavuudeltaan 3 000 ja 5 000 litraa. Tuotantoalueen eteläpäähän varastoaumojen läheisyyteen rakennetaan jätekatos, johon sijoitetaan metalliset jätteenkeruuastiat. Jäteöljy, jota syntyy arviolta 200 300 l/vuosi, kerätään öljytynnyreihin ja toimitetaan Ekokemin laitoksille Riihimäelle jatkokäsittelyyn. Samoin suodattimet ym. toimitetaan Ekokemin laitoksille. Näätänevan turvetuotantoalueella on sopimus Botniarosk Oy:n kanssa. Aumamuovi tullaan käyttämään tuotantoalueelle rakennettavien teiden ja aumavarastojen pohjalla eristepohjana. Jatkossa ylimääräinen käytetty muovi toimitetaan muovinkeräykseen. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön Vaikutus kalatalouteen Vaikutus pohjaveteen ja sen käyttöön Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset Hankkeen vaikutusalueella ei ole luonnonsuojelualueita. Hankkeella ei ole vaikutusta Näätänevan läheisyydessä toimivalle Vapon turvetuotannolle eikä muulle maankäytölle. Hanke työllistää vähintään 4 5 henkilöä viisi kuukautta vuodessa. Lisäksi kuormaukseen ja kuljetuksiin tarvitaan 4 henkilöä ja 2 kuljetuskalustoyksikköä seitsemän kuukauden ajaksi. Hakemuksen mukaan kuivatusvesien vaikutus Ikkelänjokeen vastaa metsäojista tulevia vesiä. Ojituksen jälkeisenä vuonna vuosivalunta on kaksinkertainen ja seuraavana vuonna kolmanneksen suurempi normaaliin verrattuna. Myöhemmin valunta lähenee ojitusta edeltävää tilannetta. Vesien virkistyskäytölle ei aiheudu mainittavaa haittaa. Hakemuksen mukaan turvetuotantoalueen kuivatusvedet eivät aiheuta kalataloudellista vahinkoa. Hakemuksen mukaan turvetuotannolla ei ole vaikutusta pohjaveteen ja sen käyttöön. Hakemuksessa on todettu, että tuotannossa syntyvän melun voimakkuuteen voidaan vaikuttaa siten, että pidetään koneet ja äänenvaimentimet kunnossa. Uusissa koneissa melutaso on kehityksen

6 mukana vähentynyt. Melun voimakkuuteen pystytään vaikuttamaan myös tuotantomenetelmän valinnalla. Lisäksi turvesuon pinta sekä tuotantoaluetta ympäröivä tiheäpuustoinen metsä vaimentavat melua. Koska tuotantoalueen läheisyydessä ei ole asutusta, turvepölystä tai tuotannosta aiheutuvasta melusta ei aiheudu haittaa asutukselle. Tiestö tuotantoalueelle on hyvässä kunnossa eikä metsäautotien varressa ole vakituista asutusta. Vaikka turvetuotanto lisää tuotantoalueelle vievien teiden liikennettä, liikenteestä ei aiheudu haittaa asutukselle. Ympäristöriskit Paloturvallisuuden osalta noudatetaan sisäasiainministeriön pelastusosaston ohjeita. Tuotantoalueella on 15 palokaivoa ja hyvä tiestö alueen ympäri. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö- ja päästötarkkailu Tuotantoalueella tullaan suorittamaan tuotantokauden aikana käyttöja hoito- sekä kuormitustarkkailua. Tarkkailuohjelmaehdotus on hakemuksen liitteenä. Vaikutustarkkailu Turvetuotantoalueen vesistötarkkailua esitetään suoritettavaksi hakemukseen liitetyn ohjelman mukaan. Vesistötarkkailupiste sijaitsee 1,1 kilometrin päähän tuotantoalueelta Ikkelänjokeen laskevassa valtaojassa. Vesinäytteet otetaan kolme kertaa vuodessa. Näytteistä analysoidaan mm. happi-, kiintoaine-, rauta- ja ravinnepitoisuudet sekä väri ja ph. Kalataloudellisen tarkkailun osalta hakemuksessa viitataan Etelä- Pohjanmaan kalatalouskeskuksen lausuntoon, jossa todetaan, että mainittavaa kalataloudellista haittaa tai vahinkoa ei turvetuotannosta pitäisi syntyä. Hakemuksessa on pöly- ja melutarkkailun osalta todettu, että pöly- ja meluhaittojen tarkkailu ei toistaiseksi ole sisältynyt yhdenkään Etelä- Pohjanmaalla sijaitsevan turvetuotantoalueen velvoitetarkkailuun. Hakemuksessa on esitetty, että Näätänevan pöly- ja meluhaittoja arvioidaan toistaiseksi kirjallisuusselvitysten perusteella. Myöhempien pöly- ja melutarkkailujen suorittamisesta sovitaan valvontaviranomaisen kanssa, kun tarkkailussa käytettävät menetelmät ovat vakiintuneet.

7 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa sekä Kauhajoen kaupungissa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 4.2. 8.3.2004. Ympäristölupavirasto on 28.1.2004 pyytänyt ympäristönsuojelulain 36 :ssä säädetyllä tavalla lausunnot Länsi-Suomen ympäristökeskukselta, Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Kauhajoen kaupungilta. Lausunnot 1) Länsi-Suomen ympäristökeskus on huomauttanut, että valtioneuvoston periaatepäätös edellyttää turvetuotannon vähentävän fosforin ja typen määrää 30 % vuoden 1993 tasosta vuoteen 2005 mennessä. Erityisesti tulee vähentää tuotantoalueiden kuivatusveden kiintoaineen ja liuenneen humuksen määrää. Ympäristökeskus on katsonut, että lupa voidaan myöntää, koska hakijan esittämä kuivatusvesien käsittely pintavalutuksella edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. 2) Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus on katsonut, että Ikkelänjoen kala- ja raputaloudellista tilaa on hakemuksessa vähätelty ja sen potentiaali on merkittävästi aliarvioitu. Pintavalutus on ehdoton edellytys luvan myöntämiselle: mikäli pintavalutusta ei toteuteta, lupaa ei tule myöntää lainkaan. Työvoima- ja elinkeinokeskus on vaatinut, että luvan saajan on maksettava sille kalatalousmaksua 450 euroa vuodessa lupaehtojen tarkistamiseen saakka käytettäväksi kala- ja rapukannoille aiheutuvien haittojen vähentämiseen hankkeen vaikutusalueella, koska hankkeen aiheuttamaa kalataloudellista haittaa ei voida kokonaan estää pintavalutuksellakaan. Kalatalousmaksun suuruus on määritelty laskemalla, mitä maksaa turvesuolta tulevan fosforin poistaminen vesistöstä hoitokalastuksella ja huomioimalla vesistön kala- ja raputaloudellinen arvo. Luvan saajan on tarkkailtava hankkeen kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava kalatalousyksikölle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna muiden Kyrönjoella toimivien tarkkailuvelvollisten kanssa.

8 Muistutukset ja mielipiteet 3) AA ja BB (Viitaneva RN:o 71:3, Kauhajoki, Kauhajoki) ovat todenneet, että hakemuksen sisältö on vastoin heidän ja Ikkeläjärven Koneurakointi Ky:n edustajan Raimo Lakson välistä kirjallista sopimusta ja rikkoo siten heidän oikeuksiaan. Vastoin sopimusta valumavedet on hakemuksen ehdotuksessa johdettu siten, että oja kaivettaisiin viistosti AA:n ja BB:n omistaman metsäpalstan läpi. Edellä mainittu sopimus oikeuttaa ojan kaivuun vain rajaojaan. Esitetyn suunnitelman toteutuessa taimikkoa tuhoutuisi ja useita aareja muuttuisi vaikeasti saavutettavaksi. Näätänevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus rikkoo edellä mainittua sopimusta ja on siten otettava uudelleen käsittelyyn. Lisäksi muistattajat ovat huomauttaneet, että AA:n omistama vapaaajan asunto jäisi keväisin tulva-aikaan kyseenalaiseen vyöhykkeeseen valumavesien suhteen, jos hakemuksen mukainen turvetuotanto toteutuu. Asunto sijaitsee Ikkelänjoen varrella, suoralla linjalla valumavesialueen suhteen. Hakijan vastine Hakija on todennut Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen lausunnosta, että se hyväksyy työvoima- ja elinkeinokeskuksen esittämän kalatalousmaksun ja tulee tekemään ehdotuksen tarkkailuohjelmaksi sekä toimittaa sen kalatalousyksikölle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Hakija on todennut AA:n ja BB:n muistutuksesta, että Ikkeläjärven Koneurakointi Ky on hankkinut omistukseensa määräalan tilasta Viitaneva RN:o 71:3. Määräala on 30 m leveä ja koko itärajan pituinen. Tälle alueelle tullaan rakentamaan pengertie, mitä pitkin päästään pintavalutuskentälle. Tämän lisäksi tien reunaan kaivetaan laskuoja, jota pitkin tuotantoalueen vedet johdetaan pintavalutuskentälle. Pintavalutuskentältä valumavedet johdetaan laskuojaan, joka on AA:n vapaa-ajan asunnosta katsottuna alajuoksulla. Laskuojaa pitkin valumavedet kulkeutuvat Ikkelänjokeen. Tuotantoalueelta tulevat valumavedet eivät näin pääse vaikuttamaan AA:n vapaa-ajan asunnon ympäristön tilaan keväisin tulvien aikaan. Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Ikkeläjärven Koneurakointi Ky:lle luvan Näätänevan turvetuotantoon Kauhajoen kaupungissa hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti täydennettynä siten kuin tämän päätöksen lupamääräyksistä ilmenee. Lupa koskee 82,1 ha:n hankealuetta. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä.

9 Lupamääräykset Tuotanto 1) Turvetta saadaan ottaa enintään suunnitelman mukaiselta 75,7 ha:n alueelta, josta uutta tuotantoaluetta on 57,2 ha. Tuotantoa on harjoitettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet. Vesienkäsittely 2) Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti pintavalutuskentän kautta. Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia ja niiden poistopäissä on oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Altaissa on oltava pintapuomit. Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjitysalueet altaista poistettavaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön. Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdollisimman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 3) Vesienkäsittelyrakenteet on tehtävä ennen uusien tuotantokenttien kuntoonpanon aloittamista ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 4) Luvan saajan on pidettävä virtausta säätelevät padot, laskeutusaltaat ja muut vesienkäsittelyrakenteet sekä ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkistettava niiden toimivuus säännöllisesti. 5) Laskeutusaltaat, sarkaojat lietesyvennyksineen sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Ojista poistettava liete saadaan läjittää alueelle. Altaiden ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Töiden ajankohta on ilmoitettava etukäteen Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

10 Päästöt ilmaan Varastointi ja jätteet 6) Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava tieliikennelain 87 :ssä edellytetyllä tavalla siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 7) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Tuotantoalueelle tai sen ympäristöön ei saa jättää tai päästää jätelain vastaisesti jätettä, kuten aumojen peittomuoveja, jäteöljyä ja koneiden käytöstä poistettuja osia tai laitteita. Kumi-, metalli- ja muovijätteet on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyötykäyttöön. Ongelmajätteet on toimitettava paikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan ongelmajätettä. Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voimassa olevien jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti. 8) Poltto- ja voiteluaineet sekä jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on reunallinen suojarakenne. Suojarakenteesta on säännöllisesti poistettava sadevedet. Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet 9) Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 10) Tuotantoalueen yhteydessä on oltava riittävä määrä sammutusvesialtaita. Lisäksi aluetta varten on oltava ns. ehtymätön vesilähde, josta saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa tuotantokauden aikana. 11) Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. Tarkkailut 12) Luvan saajan on tehtävä toiminnan käyttö- ja päästötarkkailua tämän päätöksen liitteenä olevan ohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelmaa voidaan tarkentaa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta.

11 Käyttö- ja päästötarkkailun tulokset on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 13) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutusta vesistössä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotukset vaikutustarkkailuohjelmiksi on toimitettava asianomaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Tarkkailutuloksista on laadittava yhteenveto, joka on toimitettava seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä Länsi-Suomen ympäristökeskukselle, Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle ja Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea. Kunnossapitovelvoitteet 14) Luvan saajan on osallistuttava laskuojan kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta. Haittojen vähentäminen ja ehkäiseminen Korvaukset RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset 15) Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 450 euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi kuivatusvesien vaikutusalueen kala- ja rapukannoille sekä kalastukselle aiheutuvan haitan estämiseen. Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta vuodelta 2005. Vahingonkärsijällä on oikeus hakea korvausta vesistön pilaantumisesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan. Korvausta haetaan ympäristönsuojelulain 72 :ssä säädetyssä järjestyksessä. Luvan myöntäminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä, joka turvetuotannon kuivatusvesien käsittelyssä on pintavalutusmenetelmä tai vastaava. Näätänevan tuotantoalueen kuivatusvedet käsitellään pintavalutusmenetelmällä, jolloin parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimus täyttyy. Lähin asutus sijaitsee 2,5 ki-

Lupamääräysten perustelut 12 lometrin päässä, joten hankkeesta ei aiheudu asutukselle pöly- tai meluhaittoja. Kun otetaan huomioon Näätänevan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1), 2), 3), 4) ja 5). Määräykset 7) ja 8) ovat tarpeen jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Määräykset 9), 12) ja 13) ovat tarpeen toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailuun tai valvontaan liittyvistä syistä. Tulipalovaaraan ja onnettomuusriskeihin varautumista koskevat vaatimukset sisältyvät lupamääräyksiin 10) ja 11). Lupamääräys 15) on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Ympäristölupavirasto ottaa Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen lausunnon lupamääräyksistä 13) ja 15) ilmenevällä tavalla huomioon. Ympäristölupavirasto toteaa AA:n ja BB:n muistutuksesta, että nyt annettava ympäristölupa koskee Näätänevan turvetuotantoa ja siihen liittyvää ojitusta Ikkeläjärven Koneurakointi Ky:n hallinnassa olevalla hankealueella ja koska hakija on 5.4.2004 päivätyllä kauppakirjalla ostanut määräalan AA:n ja BB:n omistamasta tilasta Viitaneva RN:o 71:3, tuotantoalueen vesien johtaminen määräalalle rakennettavaa laskuojaa pitkin pintavalutuskentälle ei loukkaa muistuttajien oikeutta. Ympäristölupavirasto toteaa, että AA:n omistama vapaa-ajanasunto on tuotantoalueelta valumavedet Ikkeläjokeen johtavaan laskuojaan nähden yläjuoksulla eikä valumavesillä ole vaikutusta vapaa-ajan asunnon ympäristön tilaan keväisin tulvien aikana.

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 13 Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Luvan saajan on viimeistään 31.3.2015 jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitys tuotannon aiheuttamasta melusta ja pölystä, vesienkäsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä kuivatusvesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön. Lisäksi on toimitettava arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistuneiden alueiden tilasta sekä ehdotus ja kustannusarvio toimenpiteistä turvetuotannon ympäristönsuojelun tehostamiseksi sekä vahinkojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. Tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoito on tehtävä siten, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet, eivätkä ne saa ylittää tuotannonaikaisia päästöjä. Tuotannosta poistettujen alueiden kuivatusvedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes Länsi-Suomen ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvipeitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai vesienkäsittely ei muutoin enää ole tarpeen. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet on poistettava. Kuivatusvesien käsittelyä on jatkettava ja rakenteet pidettävä kunnossa vähintään kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Länsi-Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen, jälkihoitoon ja tarkkailuihin liittyviä tarkentavia määräyksiä.

14 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti noudatettava asetusta. Uusien tuotantoalueiden kuntoonpano saadaan aloittaa tämän päätöksen saatua lainvoiman. Olemassa olevaa toimintaa saadaan jatkaa ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 44, 45, 46, 52, 55, 56, 90 ja 100 Jätelain 4 ja 6 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 1 700 euroa Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1416/2001) 2.

15 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liitteet 1) Käyttö- ja päästötarkkailuohjelma 2) Valitusosoitus Leena Simpanen Jukka Leinonen Pertti Seppänen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Leena Simpanen, Jukka Leinonen (tarkastava jäsen) ja Pertti Seppänen Asian on esitellyt ympäristöneuvos Pertti Seppänen. PSE/mk

LIITE 1 NÄÄTÄNEVAN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain alueelliselle ympäristökeskukselle ja sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö- ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: - tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät - tuotantomenetelmä - ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja paikat - kunnostukset ja tuotannon eteneminen - vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta - poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista - laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen - ojastojen puhdistukset - mittapatojen ja laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset - pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt - sadanta, haihdunta ja tuuli - muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset - jätehuoltoon liittyvät toimet - näytteiden ottoajat - pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot - muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly- ja melupäästöihin - toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Kuntoonpanovaihe Virtaama mitataan kuntoonpanotöiden aikana päivittäin. Vesinäytteitä otetaan laskuojasta ja pintavalutuskentän yläpuolelta seuraavasti: kuntoonpanotöiden aikana ja kesä-lokakuussa kevättulvan aikana (yleensä 15.4.-15.5.) marras-huhtikuussa (kun töitä ei tehdä) 1 kerta /2 vk 1 kerta/ vk 1 kerta/kk. Näytteistä määritetään kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonais- ja ammoniumtyppi, kemiallinen hapenkulutus ja ph.

2 Raportointi Laadunvarmistus Tuotantovaihe Perustarkkailu Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalis-huhtikuu, kesä-heinäkuu, syys-lokakuu ja joulu-tammikuu) kahden vuoden ajan päätöksen antamisen jälkeen ja kahden vuoden ajan ennen tarkistushakemuksen jättämistä. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä tehdään seuraavat analyysit: kiintoaine COD Mn kok P kok N ph. Pitoisuuksia verrataan samalla vesistöalueella sijaitsevien vertailusoiden mittaustuloksiin ja päästöt lasketaan käyttäen tukena em. soiden mittaustuloksia. Päästöt lasketaan sekä brutto- että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 ug/l, kokonaistyppi 500 ug/l ja kiintoaine 2 mg/l. Vesinäytteet otetaan laskuojaan johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen pintavalutusta ja sen jälkeen. Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja alueelliselle ympäristökeskukselle. Käyttö- ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan alueelliselle ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristöviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan kesäkuun loppuun mennessä. Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis- ja muutossuositukset.

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE 2 Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 26.5.2005. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: vaihde (09) 173 461 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.