Loisteho ja loistehoreservi Verkkotoimikunta 31.3.2014
2 Loisteho- ja loistehoreserviperiaatteet Tässä esitetty ajatuksia keskustelun pohjaksi vuoden 2014 loppuun mennessä valmistuville loissähkö- ja loistehoreserviperiaatteille Käyttöönotto vuonna 2016 alkavan kantaverkkosopimuskauden yhteydessä 2.12.2013 Loisteho- ja loistehoreserviperiaatteet
3 Loissähkö ja loistehoreservi - nykykäytäntö Loissähkö mitataan liittymispisteittäin, mutta loistehon käytön seuranta tapahtuu ensisijaisesti alueittain loissähkörajojen ylittyessä kantaverkon käyttöä häiritsevästä ylityksestä neuvotellaan Fingridillä on oikeus laskuttaa ylityksen aiheuttanutta liittymispisteen haltijaa. Loissähkörajojen ylityksestä laskutetaan 3 000 /MVAr loissähköikkunan ylittävältä osalta sekä loisenergiasta 10 /MVArh Fingrid suorittaa Asiakkaalle korvauksen loistehoreserveistä kantaverkkoon liittyneiden yli 10 MVA generaattoreiden osalta Korvaus suoritetaan tuotetun pätöenergian vuotuisen nettotuotannon perusteella Korvauksen perustana oleva yksikköhinta on 400 kv liitettyjen generaattoreiden osalta 2,4 snt / MWh sekä 220 ja 110 kv liitettyjen generaattoreiden osalta 1,2 snt / MWh
4 Loisseurantaikkuna ja sen määräytyminen nykyisin Loisseurantaikkunan suuruus määräytyy liittymispisteen ottoenergian ja huipun käyttöajan perusteella ottaen huomioon liittymispisteen takainen tuotanto lisäämällä 10 % laitoksen nimellistehosta tai 2,5 % nettotuotannosta 5000 tunnin käyttöajalla valiten näistä suurempi: Ensisijaisesti seurataan loisaluetta Loiskuva esittää seuranta-alueen tai liittymispisteen loisenergian käytön suhdetta pätöenergiaan. Jokainen sininen piste vastaa yhden tunnin (P,Q)-mittausparia. Qs-raja tarkoittaa loissähkön ottoa ja Qs1 antoa.
5 Mikä muuttunut toimintaympäristössä? Lähtökohdat ja perusteet tarkennuksille Tuotanto-, myynti- ja verkkotoiminta ovat eriytyneet aiempaa selkeämmin omiksi liiketoiminnoiksi Nykyinen "yhteisvastuullinen" loistehoalue tuottaa vaikeuksia loistehon vastuissa ja hallinnassa Loistehoreservin maksuperustetta vaikea perustella selkeästi Jakeluverkkojen kaapelointi kasvaa ja lisää loistehontuotantoa jakeluverkoissa Erityisesti ongelmana on jännitetason ylläpito keskeytystilanteissa ja voimalaitosten verkosta poissaolon aikana (mm. kesäajat) Asiakkaiden ilmoitukset kompensoinnin vioista ja keskeytyksistä ja niistä sopiminen osin sattumanvaraista Jakeluverkkoyhtiöillä tariffissaan loistehokomponentti suurasiakkailleen
6 Tarkennuksia loisteho- ja loistehoreserviperiaatteisiin? Loisteho on tekninen tekijä ja loistehon taloudellisella ohjauksella on pyrittävä käyttöteknisesti ja verkon siirtokyvyn kannalta järkevään toimintatapaan Jatkossa loisteho mitatattaisiin ja laskutettaisiin liittymispisteittäin Loistehoikkuna määritetään vuosienergian ja käyttöajan perusteella Liittymispistekohtaiselle loistehoikkunalle kohtuullinen minimikoko (1 MVAr?) Fingrid maksaisi sopimastaan loistehosta liittyjälle loistehon hinnoittelun mukaisesti Liittymispisteiden jaottelu kolmeen ryhmään kulutuspiste tuotantopiste kulutus- ja tuotantopiste Erikoiskohteet mietittävä VR:n suodatinparistot (veturit) Loistehoreservi olisi velvoitepohjainen Tuotantopiste Kulutuspiste Kulutus- ja tuotanto piste Jakeluverkko Tuotanto Kulutus
7 Loistehomenettely liittymispisteessä Kulutuspiste toiminta ja rajat loistehoikkunan mukaisesti Tuotantopiste FG antaa vakiojännitteen säätöarvon ja jännitteen säädön raamit (loistehostatiikka) jännitetieto kantaverkkoon liittyviltä voimalaitoksilta Kulutus- ja tuotantopiste (sekapiste) lähtökohtaisesti tulkitaisiin kulutuspisteeksi puolet loistehoreservikapasiteetista voi käyttää paikallisesti, säätötapana vakiojännitesäätö tuotannon tai kompensoinnin poissaolo (huollot, viat, revisiot jne.) Sopimussuhde liittyvään verkkoon liittyvä tuotanto, jakeluverkkotoimijan kautta vai suoraan? Liittymispisteen haltijan kautta?
8 Loistehoikkunan määrittäminen Loistehoalueryhmistä luovuttaisiin Loistehoikkuna määriteltäisiin liittymispistekohtaisesti Loistehoikkunan muoto säilyisi entisenä Q s = 0,16 x P otto Q s1 = 0,25 x Q s Loistehoikkunan minimi Q smin >1 MVAr Q smin = W otto /t k x 0,16 + 0,1 x S N Q s = maksimi loisteho verkosta P otto = verkosta otettu pätöteho Q smin = loistehoikkunan minimiarvo Q s1 = maksimi verkkoon syötetty loisteho t k = käyttöaika prosessiteollisuus 7000 h muu kulutus 5000 h W otto = verkosta otettu vuosienergia S N = liittymispisteen takainen suurin generaattori
9 Loistehoreservi olisi velvoitepohjainen Voimalaitosten järjestelmäteknisissä vaatimuksissa (VJV) edellytetään vakiojännitesäätöä ja loistehoreservikapasiteetin ylläpitoa tuotantokoneiston täyttäessä VJV:n ehdot loistehoreservi ei edellytä lisäinvestointeja loistehoreservin aktivoituessa generaattorissa ja muuntajassa syntyy lyhytaikaisesti lisähäviöitä (yleensä enintään 15 min) Korvausperustetta vaikea osoittaa loistehoreservin aiheuttamat lisäkustannukset pieniä kaikki tuotanto osallistuu loistehoreserviin, mutta aktivoinnin osuutta on vaikea määrittää (riippuu paikallisesta jännitteestä) tuotettu energia on virheellinen korvausperuste, keskeistä on verkossa olo Jakeluverkkoon liitetty tuotanto voisi käyttää puolet loistehokapasiteetistaan alueellisesti tuottaja ja jakeluverkon haltija sopivat loistehotasapainon ylläpidosta keskinäisessä sopimuksessaan Kantaverkkoon erikseen pyydetystä loistehosta maksettaisiin loistehosta sovitaan kantaverkkosopimuksessa jakeluverkon kanssa
10 Jatkotoimet Näkemyksiä, kommentteja, palautetta ja kysymyksiä tarvitaan, jotta saadaan hyvin käytäntöön sopiva toimintatapa Palautteet ja lisätiedot: Pertti Kuronen: pertti.kuronen@fingrid.fi tai 030395 5127 Asiakaspäälliköille 2.12.2013 Loisteho- ja loistehoreserviperiaatteet
Fingrid välittää. Varmasti.