JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI. Bryssel, 18. kesäkuuta 2004 (OR. en) CIG 83/04 PRESID 25

JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 18. kesäkuuta 2004 (OR. en) CIG 83/04 PRESID 25 SAATE Lähettäjä: Puheenjohtajavaltio Päivämäärä: 18. kesäkuuta 2004 Vastaanottaja: Valtuuskunnat Asia: HVK 2003 Valtion- tai hallitusten päämiesten kokous, Bryssel 17. ja 18.6.2004 Perustuslakiehdotuksesta tiistaina 17. kesäkuuta käytyjen keskustelujen pohjalta puheenjohtajavaltio pyytää valtioiden ja hallitusten päämiehiä antamaan hyväksyntänsä asiakirjassa CIG 81/04 olevalle tekstille sellaisena kuin se on muutettuna ja täydennettynä tämän asiakirjan liitteenä olevilla teksteillä. Näissä asiakirjoissa on muutoksia perustuslain perustekstiin, joka lisäyksineen ja korjauksineen on asiakirjassa CIG 50/03. Määräenemmistöäänestyksen osalta puheenjohtajavaltion ehdotuksissa on seikkoja, joista on keskusteltava edelleen. o o o CIG 83/04 1

SISÄLLYS I OSA TOIMIELIMET... 3 Liite 1 Euroopan komissio... 4 Liite 2 Määräenemmistöäänestys... 7 Liite 3 Ehdotus päätökseksi I-24 artiklan täytäntöönpanosta... 8 Liite 4 Euroopan parlamentin paikat... 10 II OSA MUUT KUIN TOIMIELIMIÄ KOSKEVAT KYSYMYKSET... 11 Liite 5 Euron käyttöön ottaneita jäsenvaltioita koskevat erityismääräykset... 12 Liite 6 Talouspolitiikan koordinointi... 13 Liite 7 Julistus vakaus- ja kasvusopimuksesta... 14 Liite 8 Liiallisiin alijäämiin liittyvät toimenpiteet... 15 Liite 9 Monivuotinen rahoituskehys... 16 Liite 10 Perusoikeuskirjan selitykset... 17 Liite 11 Liite 12 Liite 13 Euron käyttöön ottaneita jäsenvaltioita koskevat erityismääräykset (Asiakirjan CIG 81/04 tarkistettu liite 22)... 18 Eurojust (Asiakirjan CIG 81/04 tarkistettu liite 26... 20 Tiiviimpi yhteistyö (Asiakirjan CIG 81/04 tarkistettu liite 55)... 21 Liite 14 Jäsenvaltioiden julistus... 23 CIG 83/04 2

I OSA TOIMIELIMET CIG 83/04 3

LIITE 1 EUROOPAN KOMISSIO I-25 artikla: Euroopan komissio 1. Komissio ajaa unionin yleistä etua ja tekee tätä varten tarvittavat aloitteet. Se huolehtii siitä, että tätä perustuslakia sekä toimielinten sen nojalla hyväksymiä toimenpiteitä sovelletaan. Se valvoo unionin oikeuden soveltamista Euroopan unionin tuomioistuimen valvonnassa. Se toteuttaa talousarvion ja hallinnoi ohjelmia. Komissio hoitaa koordinointi-, täytäntöönpano- ja hallinnointitehtäviä tässä perustuslaissa määrätyin edellytyksin. Yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä muita tässä perustuslaissa määrättyjä tapauksia lukuun ottamatta se huolehtii unionin ulkoisesta edustuksesta. Se tekee aloitteet unionin vuotuisten ja monivuotisten ohjelmien laatimiseksi pyrkien toimielinten välisiin sopimuksiin. 2. Unionin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävä säädös voidaan antaa ainoastaan komission ehdotuksesta, jollei tässä perustuslaissa toisin määrätä. Muut säädökset annetaan komission ehdotuksesta silloin kun tässä perustuslaissa niin määrätään. 3. Komission toimikausi on viisi vuotta. 4. Komission jäsenet valitaan heidän yleisen pätevyytensä ja Euroopan asiaan sitoutumisensa perusteella, ja heidän riippumattomuutensa on oltava kiistaton. 5. Ensimmäisessä tämän perustuslain nojalla nimitettävässä komissiossa, mukaan lukien sen puheenjohtaja ja unionin ulkoasiainministeri, joka on yksi varapuheenjohtajista, on yksi kansalainen kustakin jäsenvaltiosta. 6. Edellä 3 kohdassa tarkoitetun komission toimikauden päättymisen jälkeen komission jäsenten lukumäärä, mukaan lukien sen puheenjohtaja ja unionin ulkoasiainministeri, vastaa kahta kolmannesta jäsenvaltioiden lukumäärästä. Heidät valitaan jäsenvaltioiden kansalaisista jäsenvaltioiden tasaisen vuorottelun järjestelmän mukaisesti. Järjestelmä vahvistetaan Eurooppa-neuvoston yksimielisellä eurooppapäätöksellä, joka perustuu seuraaviin periaatteisiin: a) jäsenvaltioita kohdellaan ehdottoman tasa-arvoisesti päätettäessä siitä, missä järjestyksessä ja kuinka kauan niiden kansalaiset toimivat komission jäseninä; siten ero kahden eri jäsenvaltion kansalaisten toimikausien kokonaismäärien välillä ei saa milloinkaan olla suurempi kuin yksi; b) jollei a alakohdasta muuta johdu, peräkkäiset komissiot muodostetaan kulloinkin siten, että ne kuvastavat tyydyttävällä tavalla unionin kaikkien jäsenvaltioiden väestöllistä ja maantieteellistä kirjoa. CIG 83/04 4

7. Komissio hoitaa tehtäväänsä täysin riippumattomana. Tehtäviään hoitaessaan komission jäsenet eivät saa pyytää eivätkä ottaa ohjeita miltään hallitukselta, toimielimeltä, elimeltä tai laitokselta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta I-27 artiklan 2 kohdan soveltamista. He pidättyvät kaikesta, mikä on ristiriidassa heidän velvollisuuksiensa ja tehtäviensä hoitamisen kanssa. 8. Komissio on yhtenä kokoonpanona vastuussa Euroopan parlamentille. Euroopan parlamentti voi antaa komissiolle epäluottamuslauseen III-243 artiklassa määrätyn menettelyn mukaisesti. Jos epäluottamuslause annetaan, komission jäsenten on erottava tehtävistään yhtenä kokoonpanona ja unionin ulkoasiainministerin on erottava komissiosta. I-26 artikla: Euroopan komission puheenjohtaja 1. Eurooppa-neuvosto, joka ottaa huomioon Euroopan parlamentin vaalit, ehdottaa aiheellisten kuulemisten jälkeen määräenemmistöllä Euroopan parlamentille ehdokasta komission puheenjohtajaksi. Euroopan parlamentti valitsee tämän ehdokkaan jäsentensä enemmistöllä. Jollei ehdokas saa taakseen vaadittua enemmistöä, Eurooppa-neuvosto ehdottaa määräenemmistöllä kuukauden kuluessa uutta ehdokasta, jonka Euroopan parlamentti valitsee samaa menettelyä noudattaen. 2. Neuvosto hyväksyy valitun puheenjohtajan kanssa yhteisellä sopimuksella luettelon muista henkilöistä, jotka se aikoo nimittää komission jäseniksi. Heidät valitaan jäsenvaltioiden tekemien ehdotusten pohjalta I-25 artiklan 4 kohdassa ja 6 kohdan toisessa alakohdassa määrättyjä valintaperusteita noudattaen. Euroopan parlamentti äänestää komission puheenjohtajan, unionin ulkoasiainministerin ja muiden komission jäsenten hyväksymisestä yhtenä kokoonpanona. Hyväksynnän jälkeen Eurooppa-neuvosto nimittää komission määräenemmistöllä. 3. Komission puheenjohtaja a) määrittelee suuntaviivat, joiden mukaisesti komissio hoitaa tehtäväänsä; b) päättää komission sisäisestä organisaatiosta pyrkien tällöin varmistamaan komission toiminnan johdonmukaisuuden, tehokkuuden ja kollegiaalisuuden; c) nimittää komission jäsenten keskuudesta varapuheenjohtajat unionin ulkoasiainministeriä lukuun ottamatta. Komission jäsen eroaa, jos komission puheenjohtaja sitä häneltä pyytää. Unionin ulkoasiainministeri eroaa I-27 artiklan 1 kohdassa määrättyä menettelyä noudattaen, jos puheenjohtaja sitä häneltä pyytää. CIG 83/04 5

Päätösasiakirjaan liitettävä julistus I-25 artiklasta Konferenssi katsoo, että kun komissiossa ei enää ole kansalaisia kaikista jäsenvaltioista, sen pitäisi kiinnittää erityistä huomiota siihen, että täysi avoimuus suhteessa kaikkiin jäsenvaltioihin varmistetaan. Komission olisi sitä varten oltava tiiviissä yhteydessä kaikkiin jäsenvaltioihin riippumatta siitä, onko niiden kansalainen komission jäsenenä, ja kiinnittää tässä yhteydessä erityistä huomiota tarpeeseen vaihtaa tietoja ja kuulla kaikkia jäsenvaltioita. Konferenssi katsoo myös, että komission olisi toteutettava kaikki aiheelliset toimenpiteet varmistaakseen, että kaikkien jäsenvaltioiden, myös niiden, joiden kansalaista ei ole komission jäsenenä, poliittiset, yhteiskunnalliset ja taloudelliset olosuhteet otetaan kokonaisuudessaan huomioon. Näillä toimenpiteillä pitäisi muun muassa varmistaa se, että näiden jäsenvaltioiden asema otetaan huomioon asianmukaisissa organisatorisissa järjestelyissä. CIG 83/04 6

LIITE 2 MÄÄRÄENEMMISTÖN MÄÄRITTELY I-24 artikla 1. Määräenemmistöllä tarkoitetaan 55:tä prosenttia niitä jäsenvaltioita edustavista neuvoston jäsenistä, jotka edustavat vähintään 65:tä prosenttia unionin väestöstä. Määräenemmistö saavutetaan kuitenkin myös, jos vähemmän kuin neljä neuvoston jäsentä äänestää vastaan. 2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa määrätään, kun neuvosto ei tee ratkaisuaan komission tai unionin ulkoasiainministerin ehdotuksesta, määräenemmistöllä tarkoitetaan 72:ta prosenttia niitä jäsenvaltioita edustavista neuvoston jäsenistä, jotka edustavat vähintään 65:tä prosenttia unionin väestöstä. 1 [3. Äänestämästä pidättymisiä ei oteta huomioon, kun lasketaan neuvoston jäsenten ja väestön kokonaismäärää.] Tapaukset, joissa vain joillakin neuvoston jäsenillä on oikeus äänestää: Tapauksissa, joissa vain joillakin neuvoston jäsenillä on oikeus äänestää (esimerkiksi tiiviimpi yhteistyö tai euroalue), mukautetaan perustuslain määräyksiä, joissa määräenemmistö määritellään erityisesti tällaisia tapauksia varten. Mukauttaminen tarkoittaa I-24 artiklan 1 ja 2 kohdassa määrättyjen prosenttilukujen [sekä 3 kohdan säännön] sijoittamista näihin määräyksiin siten, että niitä sovelletaan vain niihin neuvoston jäseniin, joilla on oikeus äänestää, ja niiden jäsenvaltioiden väestöön, joita he edustavat. Mukautettaessa 1 kohdan toisessa alakohdassa olevaa lukua neuvoston jäsenten määrä on pienin mahdollinen määrä, joka voi muodostaa määrävähemmistön lisättynä yhdellä. 1 Esimerkkejä tapauksista, joissa neuvosto tekee ratkaisunsa ilman komission ehdotusta: oikeus- ja sisäasioissa, kun neuvosto tekee ratkaisunsa jäsenvaltioiden aloitteesta, yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, kun neuvosto toimii omasta aloitteestaan, talous- ja rahapolitiikassa, kun neuvosto toimii komission tai EKP:n suosituksesta, jäsenvaltion oikeuksia pidätettäessä tai sen lopullisesti erotessa, useissa nimeämisasioissa. CIG 83/04 7

LIITE 3 EHDOTUS PÄÄTÖKSEKSI I-24 ARTIKLAN TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA 1 Ehdotus neuvoston päätökseksi I-24 artiklan täytäntöönpanosta EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka katsoo seuraavaa: 1. Pidetään tarkoituksenmukaisena antaa määräyksiä, joiden avulla voidaan siirtyä sujuvasti Nizzan sopimuksessa määritellystä ja perustuslakiin liitetyn unionin toimielimiä ja elimiä koskevista siirtymämääräyksistä tehdyn pöytäkirjan 2 artiklan 2 kohdassa määrätystä neuvoston määräenemmistöpäätöksentekoa koskevasta järjestelmästä, jota sovelletaan 31 päivään lokakuuta 2009, perustuslain I-24 artiklan mukaiseen äänestysjärjestelmään, jota sovelletaan 1 päivästä marraskuuta 2009. 2. Palautetaan mieleen, että neuvosto aikoo lakkaamatta ponnistella määräenemmistöllä tehtyjen päätösten demokraattisen legitiimiyden vahvistamiseksi. 3. Katsotaan tarkoituksenmukaiseksi pitää tämä päätös voimassa niin kauan kuin on tarpeen varmistaa sujuva siirtyminen perustuslaissa säädettyyn uuteen äänestysjärjestelmään, ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA: Jos neuvoston jäsenet, jotka edustavat 1 artikla a) vähintään 30 prosenttia unionin väestöstä, tai b) vähintään 40 prosenttia jäsenvaltioista, vastustavat sitä, että neuvosto antaa säädöksen määräenemmistöllä, neuvosto käy asiasta keskustelun. 2 artikla Käydessään keskustelun neuvosto tekee kaiken voitavansa päästäkseen kohtuullisessa ajassa ja rajoittamatta unionin lainsäädännössä asetettuja pakollisia määräaikoja tyydyttävään ratkaisuun käsitelläkseen 1 artiklassa tarkoitettujen neuvoston jäsenten esiin ottamia ongelmia. 1 Päätösehdotus hyväksytään päivänä, jona sopimus perustuslaista tulee voimaan. CIG 83/04 8

3 artikla Neuvoston puheenjohtaja tekee tätä varten komission avustamana ja neuvoston työjärjestystä noudattaen tarvittavat aloitteet, joilla helpotetaan laajemman yhteisymmärryksen saavuttamista neuvostossa. Neuvoston jäsenet avustavat puheenjohtajaa. 4 artikla Tämä päätös on voimassa vähintään vuoteen 2014. Sen jälkeen neuvosto voi tehdä eurooppapäätöksen sen kumoamisesta. CIG 83/04 9

LIITE 4 EUROOPAN PARLAMENTIN PAIKAT I-19 artiklan 2 kohta 2. Euroopan parlamentti koostuu unionin kansalaisten edustajista. Edustajien määrä on enintään seitsemänsataaviisikymmentä. Kansalaisten edustus on alenevasti suhteellinen siten, että vähimmäismäärä on kuusi jäsentä jäsenvaltiota kohden. Kullekin jäsenvaltiolle myönnetään enintään [yhdeksänkymmentäkuusi] paikkaa. Hyvissä ajoin ennen vuonna 2009 järjestettäviä Euroopan parlamentin vaaleja ja tarvittaessa tätä myöhempien vaalien edellä Eurooppa-neuvosto tekee yksimielisesti Euroopan parlamentin aloitteesta ja sen hyväksynnän saatuaan eurooppapäätöksen, jolla määritellään Euroopan parlamentin kokoonpano edellä ensimmäisessä kohdassa tarkoitettuja periaatteita noudattaen. CIG 83/04 10

II OSA MUUT KUIN TOIMIELIMIÄ KOSKEVAT KYSYMYKSET CIG 83/04 11

LIITE 5 EURON KÄYTTÖÖN OTTANEITA JÄSENVALTIOITA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET III-92 artiklan 2 kohta 2. Euroopan parlamentin kuulemisen ja Eurooppa-neuvostossa käydyn keskustelun jälkeen neuvosto tekee komission ehdotuksesta eurooppapäätöksen, jossa todetaan, mitkä niistä jäsenvaltioista, joita koskee poikkeus, täyttävät vaadittavat edellytykset 1 kohdassa vahvistettujen arviointiperusteiden perusteella, ja kumoaa poikkeukset noiden jäsenvaltioiden osalta. Neuvosto tekee ratkaisunsa saatuaan suosituksen niitä jäsenvaltioita edustavien neuvoston jäsenten enemmistöltä, joissa euro on otettu käyttöön ja jotka edustavat vähintään kolmea viidesosaa asianomaisten jäsenvaltioiden väestöstä 1 ; nämä jäsenet tekevät ratkaisunsa kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun komission ehdotus on toimitettu neuvostolle. 1 Tämän virkkeen sanamuotoa on mukautettava määräenemmistön määritelmää koskevan I-24 artiklan lopullisen sanamuodon mukaisesti. CIG 83/04 12

LIITE 6 TALOUSPOLITIIKAN KOORDINOINTI I-11 artiklan 3 kohta 3. Unionilla on toimivalta laatia puitteet jäsenvaltioiden harjoittamalle talous- ja työllisyyspolitiikkojen koordinoinnille. I-14 artiklan 1 kohta 1. Jäsenvaltioiden on koordinoitava talouspolitiikkansa unionin puitteissa. Tätä varten neuvosto hyväksyy toimenpiteitä, erityisesti näiden politiikkojen yleislinjat. CIG 83/04 13

LIITE 7 JULISTUS VAKAUS- JA KASVUSOPIMUKSESTA Päätösasiakirjaan liitettävä julistus III-76 artiklasta Konferenssi vahvistaa III-76 artiklan osalta, että unionin ja jäsenvaltioiden talous- ja finanssipolitiikan on perustuttava kasvupotentiaalin parantamiseen ja julkisen talouden terveen rahoitusaseman varmistamiseen. Vakaus- ja kasvusopimus on näiden tavoitteiden saavuttamisen kannalta tärkeä väline. Konferenssi vahvistaa pitävänsä vakaus- ja kasvusopimusta koskevia määräyksiä kehyksenä, jonka puitteissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden finanssipolitiikkoja koordinoidaan. Konferenssi vahvistaa, että sääntöihin perustuva järjestelmä on paras tae siitä, että sitoumuksia noudatetaan ja että kaikkia jäsenvaltioita kohdellaan tasavertaisesti. Näissä puitteissa konferenssi vahvistaa myös sitoutumisensa Lissabonin strategian tavoitteisiin: työpaikkojen luomiseen, rakenneuudistuksiin ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen. Unioni pyrkii saavuttamaan tasapainoisen talouskasvun ja hintavakauden. Talous- ja budjettipolitiikoille on tämän vuoksi asetettava oikeat painopisteet, joiden tavoitteina ovat talousuudistukset, innovaatiot, kilpailukyky sekä yksityisten investointien ja kulutuksen lisääminen heikon talouskasvun aikana. Tämän olisi ilmettävä kansallisella ja EU:n tasolla tehtävissä talousarviopäätöksissä erityisesti unionin perustuslain ja vakaus- ja kasvusopimuksen mukaista kurinalaista budjettipolitiikkaa noudattaen tehtävinä julkisen talouden tulojen ja menojen rakenteen uudistuksina. Jäsenvaltioilla on edessään talousarvioon ja talouteen liittyviä haasteita, joissa korostuu terveen finanssipolitiikan merkitys koko suhdannekierron ajan. Konferenssi on yhtä mieltä siitä, että jäsenvaltioiden olisi aktiivisesti käytettävä taloudellisen elpymisen kausia vahvistaakseen julkista talouttaan ja parantaakseen rahoitusasemaansa. Tavoitteena on talouden ylijäämä hyvinä aikoina, mikä antaisi tarpeellista liikkumavaraa sopeutua talouden laskusuhdanteisiin ja myötävaikuttaisi näin ollen julkisen talouden kestävyyteen pitkällä aikavälillä. Jäsenvaltiot odottavat kiinnostuneina komission mahdollisia ehdotuksia ja jäsenvaltioiden lisäesityksiä vakaus- ja kasvusopimuksen täytäntöönpanon tehostamisesta ja selkeyttämisestä. Jäsenvaltiot toteuttavat kaikki tarpeelliset toimenpiteet talouksiensa kasvupotentiaalin parantamiseksi. Talouspolitiikan aiempaa parempi koordinointi voisi tukea tätä tavoitetta. CIG 83/04 14

LIITE 8 LIIALLISIIN ALIJÄÄMIIN LIITTYVÄT TOIMENPITEET III-76 artiklan 6 kohta 6. Neuvosto päättää komission ehdotuksesta, otettuaan huomioon kyseisen jäsenvaltion mahdolliset huomautukset sekä arvioituaan kokonaistilanteen, onko liiallinen alijäämä olemassa. Tällöin se antaa komission suosituksesta kyseiselle jäsenvaltiolle suositukset tilanteen lopettamiseksi määräajassa. Ellei 8 kohdasta muuta johdu, näitä suosituksia ei julkisteta. Tätä kohtaa sovellettaessa neuvosto tekee ratkaisunsa ottamatta lukuun kyseistä jäsenvaltiota edustavan neuvoston jäsenen ääntä. Määräenemmistöllä tarkoitetaan niitä jäsenvaltioita edustavien muiden neuvoston jäsenten enemmistöä, jotka edustavat vähintään kolmea viidesosaa osallistuvien jäsenvaltioiden väestöstä. 1 1 Tämän virkkeen sanamuotoa on mukautettava määräenemmistön määritelmää koskevan I-24 artiklan lopullisen sanamuodon mukaisesti. CIG 83/04 15

LIITE 9 MONIVUOTINEN RAHOITUSKEHYS I-54 artikla 1. Monivuotisella rahoituskehyksellä pyritään takaamaan, että unionin menot kehittyvät hallitusti sen käytettävissä olevien omien varojen rajoissa. Monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistetaan maksusitoumusmäärärahoja koskevien vuotuisten ylärajojen sitovat määrät menoluokittain III-308 artiklan mukaisesti. 2. Monivuotinen rahoituskehys vahvistetaan neuvoston eurooppalailla. Neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti saatuaan Euroopan parlamentin kaikkien jäsentensä enemmistöllä antaman hyväksynnän. 3. Unionin vuotuinen talousarvio laaditaan monivuotista rahoituskehystä noudattaen. 4. Eurooppa-neuvosto voi yksimielisesti tehdä eurooppapäätöksen, jonka mukaan neuvosto voi antaessaan 2 kohdassa tarkoitetun neuvoston eurooppalain tehdä ratkaisunsa määräenemmistöllä. CIG 83/04 16

LIITE 10 PERUSOIKEUSKIRJAN SELITYKSET Johdannon 5 kohta Tässä perusoikeuskirjassa vahvistetaan unionin toimivallan ja tehtävien sekä toissijaisuusperiaatteen mukaisesti oikeudet, jotka perustuvat erityisesti jäsenvaltioille yhteisiin valtiosääntöperinteisiin ja kansainvälisiin velvoitteisiin, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyyn yleissopimukseen, unionin ja Euroopan neuvoston hyväksymiin sosiaalisiin peruskirjoihin sekä Euroopan unionin tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöön. Unionin ja jäsenvaltioiden tuomioistuimet tulkitsevat tätä perusoikeuskirjaa tämän mukaisesti ottaen asianmukaisesti huomioon perusoikeuskirjan laatineen valmistelukunnan puheenjohtajiston alaisuudessa laaditut ja Eurooppa-valmistelukunnan puheenjohtajiston johdolla päivitetyt selitykset. II-52 artikla: Oikeuksien ja periaatteiden ulottuvuus ja tulkinta (uusi 7 kohta) 7. Unionin ja jäsenvaltioiden tuomioistuinten on otettava asianmukaisesti huomioon perusoikeuskirjan tulkitsemisen ohjaamiseksi laaditut selitykset. Päätösasiakirjaan liitettävä julistus perusoikeuskirjan selityksistä Konferenssi panee merkille jäljempänä esitetyt perusoikeuskirjan selitykset, jotka on laadittu perusoikeuskirjan laatineen valmistelukunnan puheenjohtajiston alaisuudessa ja päivitetty Eurooppa-valmistelukunnan puheenjohtajiston johdolla. CIG 83/04 17

LIITE 11 (Asiakirjan CIG 81/04 tarkistettu liite 22) EURON KÄYTTÖÖN OTTANEITA JÄSENVALTIOITA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET III-88 artikla 1. Talous- ja rahaliiton moitteettoman toiminnan varmistamiseksi ja tämän perustuslain asiaa koskevien määräysten mukaisesti neuvosto hyväksyy noudattaen III-71 ja III-76 artiklassa tarkoitetuista menettelyistä asian kannalta sopivaa menettelyä, lukuun ottamatta III-76 artiklan 13 kohdassa tarkoitettua menettelyä, euron käyttöön ottaneita jäsenvaltioita koskevia toimenpiteitä, joilla a) tehostetaan näiden jäsenvaltioiden kurinalaisten budjettipolitiikkojen koordinointia ja kurinalaisuuden valvontaa; b) laaditaan näitä jäsenvaltioita koskevat talouspolitiikan yleislinjat huolehtien samalla niiden yhteensopivuudesta koko unionin osalta hyväksyttävien talouspolitiikan yleislinjojen kanssa ja niiden valvonnasta. 2. [ennallaan] III-91 artiklan 2 kohta 2. Jäsenvaltioihin, joita koskee poikkeus, ei sovelleta seuraavia tämän perustuslain määräyksiä: a h alakohta [ennallaan] i) eurooppapäätökset, joilla vahvistetaan yhteiset kannat talous- ja rahaliiton kannalta erityisen merkittäviin kysymyksiin toimivaltaisissa kansainvälisissä rahoituslaitoksissa ja -konferensseissa (III-90 artiklan 1 kohta); j) toimenpiteet, joilla varmistetaan yhtenäinen edustus kansainvälisissä rahoituslaitoksissa ja -konferensseissa (III-90 artiklan 2 kohta). Edellä mainituissa artikloissa jäsenvaltioilla tarkoitetaan näin ollen euron käyttöön ottaneita jäsenvaltioita. CIG 83/04 18

III-91 artiklan 4 kohta 4. Ne neuvoston jäsenet, jotka edustavat jäsenvaltioita, joita koskee poikkeus, eivät osallistu äänestykseen, kun neuvosto hyväksyy 2 kohdassa luetelluissa artikloissa tarkoitettuja toimenpiteitä, eivätkä seuraavissa tapauksissa: a) euron käyttöön ottaneille jäsenvaltioille monenvälisen valvonnan puitteissa osoitetut suositukset, vakausohjelmia ja varoituksia koskevat suositukset mukaan luettuina (III-71 artiklan 4 kohta); b) euron käyttöön ottaneiden jäsenvaltioiden liiallista alijäämää koskevat toimenpiteet (III-76 artiklan 6, 7, 8 ja 11 kohta). [4 kohdan loppuosa säilyy ennallaan] CIG 83/04 19

LIITE 12 (Asiakirjan CIG 81/04 tarkistettu liite 26) EUROJUST III-174 artiklan 2 kohta 2. Tässä yhteydessä eurooppalailla määritetään Eurojustin rakenne, toiminta, toiminta-ala ja tehtävät. Näitä tehtäviä voivat olla: a) toimivaltaisten kansallisten viranomaisten toteuttamien tutkintatoimien käynnistäminen ja ehdotuksen tekeminen näiden viranomaisten toteuttamien syytetoimien käynnistämisestä erityisesti niiden koskiessa unionin taloudellisia etuja vahingoittavia rikoksia; b) a alakohdassa tarkoitettujen tutkinta- ja syytetoimien koordinointi; c) oikeudellisen yhteistyön tehostaminen, myös tuomioistuinten toimivaltaa koskevien ristiriitojen ratkaiseminen, ja tiivis yhteistyö Euroopan oikeudellisen verkoston kanssa. Eurooppalailla vahvistetaan myös menettelytavat, jotka koskevat Euroopan parlamentin ja jäsenvaltioiden kansallisten parlamenttien osallistumista Eurojustin toiminnan arviointiin. Päätösasiakirjaan liitettävä julistus III-174 artiklan 2 kohdasta Konferenssi katsoo, että III-174 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa eurooppalaissa olisi otettava huomioon tutkintatoimien käynnistämistä koskevat kansalliset säännöt ja käytännöt. CIG 83/04 20

LIITE 13 (Asiakirjan CIG 81/04 tarkistettu liite 55) TIIVIIMPI YHTEISTYÖ III-324 artiklan 1 kohta 1. Tiiviimpään yhteistyöhön voivat sitä aloitettaessa liittyä kaikki jäsenvaltiot edellyttäen, että ne täyttävät siihen luvan antamista koskevassa eurooppapäätöksessä vahvistetut mahdolliset osallistumisehdot. Ne voivat myös milloin tahansa liittyä siihen edellyttäen, että ne edellä mainittujen mahdollisten ehtojen lisäksi noudattavat yhteistyön yhteydessä jo annettuja säädöksiä. Komissio ja tiiviimpään yhteistyöhön osallistuvat jäsenvaltiot takaavat sen, että ne edistävät mahdollisimman monen jäsenvaltion osallistumista yhteistyöhön. III-325 artiklan 2 kohta 2. Jäsenvaltioiden, jotka haluavat aloittaa keskenään tiiviimmän yhteistyön yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla, on esitettävä asiasta pyyntö neuvostolle. Pyyntö toimitetaan unionin ulkoasiainministerille, joka antaa lausunnon siitä, sopiiko suunniteltu tiiviimpi yhteistyö yhteen unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kanssa, sekä komissiolle, joka antaa lausunnon erityisesti siitä, sopiiko suunniteltu tiiviimpi yhteistyö yhteen unionin muiden politiikkojen kanssa. Pyyntö annetaan tiedoksi myös Euroopan parlamentille. Neuvosto tekee yksimielisesti eurooppapäätöksen, jolla annetaan lupa toteuttaa tiiviimpää yhteistyötä. III-326 artiklan 2 kohta 2. Jäsenvaltion, joka haluaa osallistua yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla jo aloitettuun tiiviimpään yhteistyöhön, on ilmoitettava aikomuksestaan neuvostolle, unionin ulkoasiainministerille ja komissiolle. Neuvosto vahvistaa tuon jäsenvaltion osallistumisen unionin ulkoasiainministeriä kuultuaan ja todettuaan tarvittaessa, että osallistumisehdot täyttyvät. Neuvosto voi unionin ulkoasiainministerin ehdotuksesta hyväksyä myös siirtymätoimenpiteet, jotka ovat tarpeen tiiviimmän yhteistyön yhteydessä jo annettujen säädösten soveltamiselle. Jos neuvosto kuitenkin katsoo, että osallistumisehdot eivät täyty, se ilmoittaa näiden ehtojen täyttämiseksi toteutettavat toimenpiteet ja asettaa määräajan osallistumispyynnön uutta käsittelyä varten. Tätä kohtaa sovellettaessa neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti ja I-43 artiklan 3 kohdan mukaisesti. CIG 83/04 21

III-328 artikla 1. Kun jossakin tämän perustuslain määräyksessä, jota voidaan soveltaa tiiviimpään yhteistyöhön, määrätään, että neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti, neuvosto voi I-43 artiklan 3kohdassa tarkoitettuja menettelysääntöjä noudattaen yksimielisesti päättää, että se tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä. 2. Kun jossakin tämän perustuslain määräyksessä, jota voidaan soveltaa tiiviimpään yhteistyöhön, määrätään, että neuvosto antaa eurooppalakeja ja -puitelakeja erityisessä lainsäätämisjärjestyksessä, neuvosto voi I-43 artiklan 3kohdassa tarkoitettuja menettelysääntöjä noudattaen yksimielisesti päättää, että se tekee ratkaisunsa tavanomaisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Neuvosto tekee ratkaisunsa Euroopan parlamenttia kuultuaan. 3. Edellä 1 ja 2 kohtaa ei sovelleta päätöksiin, joilla on sotilaallista merkitystä tai merkitystä puolustuksen alalla. Päätösasiakirjaan liitettävä julistus III-325 artiklasta Konferenssi toteaa, että jäsenvaltioiden toimittaessa komissiolle tiiviimmän yhteistyön aloittamista koskevan pyynnön niiden olisi ilmoitettava, aikovatko ne jo tässä vaiheessa käyttää III-328 artiklan säännöksiä määräenemmistöäänestyksen laajentamisesta vai tavanomaista lainsäätämisjärjestystä. CIG 83/04 22

LIITE 14 JÄSENVALTIOIDEN JULISTUS Espanjan kuningaskunnan sekä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan julistus Sopimusta perustuslaista sovelletaan Gibraltariin Euroopassa sijaitsevana alueena, jonka ulkosuhteista jäsenvaltio vastaa. Tämä ei aiheuta muutoksia asianomaisten jäsenvaltioiden asemaan. CIG 83/04 23