pätevöintijärjestelmä 7.9.2007 Käytännön kokeet SP - 7 Versio: 2 1 (7) Suomen ydinvoimateollisuudessa sovellettava rikkomattomien määräaikaistarkastusten pätevöintijärjestelmä Käytännön kokeet 1 Tarkoitus... 2 2 Vastuut... 2 3 Koekappaleet... 2 3.1 Hankinta... 2 3.2 Valmistus... 2 3.3 Tunnisteet ja säilytys... 3 3.4 Lainaus ja vuokraus... 4 3.5 Kuljetukset... 4 4 Kokeiden valmistelu... 5 5 Kokeiden suoritus... 5 5.1 Avoimet kokeet... 5 5.2 Sokkokokeet... 6 5.3 Analysointidatan keruu... 6 5.4 Laboratoriokokeet... 7 5.5 Pätevöintikokeen loppuraportti... 7 LIITTEET 1 4 Muutokset: Kohtaan 3.1 lisätty viittaus, Muutokset alleviivattu
pätevöintijärjestelmä 7.9.2007 Käytännön kokeet SP - 7 Versio: 2 2 (7) 1 Tarkoitus Käytännön kokeiden kappaleiden hankinta, valmistus ja käsittely sekä käytännön kokeiden valvonta ja ohjaus. 2 Vastuut Koekappaleiden hankinnasta lähtötiedot huomioiden vastaa luvanhaltija. Koekappaleiden ja niihin liittyvän dokumentaation säilytyksestä vastaa joko luvanhaltija tai SFS-Inspecta Sertifiointi Oy. Käytännön kokeiden valvonnasta ja tulosten käsittelystä vastaa pätevöintielin. Itse kokeiden suoritus ja raportointi on tarkastusyhtiön vastuulla. 3 Koekappaleet Koekappaleet jaetaan avoimiin kappaleisiin ja sokkokappaleisiin. Vain avoimista kappaleista voidaan antaa myös vikatiedot kaikille pätevöintiin osallistuville. Avoimia kappaleita käytetään pääsääntöisesti ohjeiden ja laitteiden pätevöintiin ja sokkokappaleita henkilöiden pätevöintiin. Kappaleiden sijasta voidaan pätevöinneissä käyttää analysoijien osalta kerättyä tietodataa. 3.1 Hankinta Pätevöintiin voidaan käyttää jo olemassa olevia kappaleita tai ne voidaan valmistaa, lainata tai ostaa. Pätevöintielimen on kuitenkin aina hyväksyttävä käytettävät kappaleet. Koekappaleiden hyväksyttävyyttä arvioitaessa on tarkistettava koekappaleiden vastaavuus todellisten kohteiden kanssa sekä vikojen vastaavuus todellisten vikojen kanssa että vikojen todelliset koot lähtötiedot huomioiden. Koekappaleiden dokumentoimiseksi ja dokumentoinnin yhdenmukaistamiseksi on laadittu ohje Guidelines for design and fabrication documentation of test piece and flaws, jota tulee tässä ohjeessa mainittujen vaatimusten lisäksi soveltuvin osin noudattaa. 3.2 Valmistus Valmistettavat kappaleet suunnitellaan lähtötietojen ja teknisen perustelun pohjalta huomioiden seuraavat asiat: materiaali kohteen muoto (hitsi/perusaine) koko (mitat/paino) viat (vikatyypit ja vikakoot verrattuna havaitsemistavoitteisiin) vikamäärät ja kokojakauma Viat tulee sijoitella siten, etteivät ne varjosta toisiaan, ja että ne voidaan kohtuudella havaita.
pätevöintijärjestelmä 7.9.2007 Käytännön kokeet SP - 7 Versio: 2 3 (7) Suunnitelma pitäisi hyväksyttää pätevöintielimellä. Kappaleesta laaditaan valmistusspesifikaatio, jossa on suunnitelmassa esitettyjen asioiden lisäksi määritelty: kappaleen merkinnät kappaleen valmistustapa (hitsien osalta esim. hitsausprosessi) tavoiteltu pinnanlaatu kappaleen piirustus haluttu valmistuksesta tarvittava dokumentaatio tieto onko kyseessä salassa pidettävä koekappale ja tarvittavat salassapitoehdot sokkokappaleiden osalta alustava master chart Kappaleiden valmistuksesta dokumentoidaan valmistusta koskevat olennaiset tiedot, jotka on määriteltävä kappaleen valmistusspesifikaatiossa. Tällaisia tietoja ovat: hitsausjärjestys/palkojärjestys ja lukumäärä vikojen tekotapa ja sijoittelu vikojen koot ja niiden mittaus-/arviointitavat vikojen paikat piirustus kappaleesta vikoineen Sokkokappaleiden osalta on valmistajan luovutettava kaikki sellainen aineisto, joka sisältää tietoja vikojen koosta ja niiden sijoittelusta. Ennen kuin koekappaleita käytetään pätevöinteihin, on ne tarkastettava siten, että varmistutaan valmistetun kappaleen vikojen käyttökelpoisuudesta ja niiden kooista. Tämän tarkastuksen tiedot liitetään koekappaleaineistoon. Koekappaleen hyväksynnän yksittäiseen pätevöintiin tekee pätevöintielin. Koekappaleiden kaikki valmistus- ja tarkastustiedot säilyttää sopimuksen mukaisesti joko kappaleen säilytyksestä vastaava luvanhaltija tai Inspecta Sertifiointi. 3.3 Tunnisteet ja säilytys Koekappaleet ovat luvanhaltijoiden omaisuutta eikä niitä saa ilman luvanhaltijan lupaa käyttää muuhun kuin suomalasiin pätevöinteihin. Koekappaleista Inspecta Sertifiointi pitää luetteloa/tietokantaa, jossa on seuraavat tiedot kappaleiden numerointi/tunnistejärjestelmä tieto mihin tarkoitukseen tehty avoin/sokko kappaleiden säilytyspaikka ja omistaja tiedot koosta/painosta vikatiedot (tyypit/valmistustapa, määrät, koot, paikat) avointen kappaleiden osalta luetteloon sokkokappaleiden osalta vain salaiseen tiedostoon
pätevöintijärjestelmä 7.9.2007 Käytännön kokeet SP - 7 Versio: 2 4 (7) Sokkokappaleiden osalta ei vikatietoja sisällytetä yleiseen luetteloon, mutta vikatiedot tulee olla pätevöintielinten saatavilla pätevöintien suunnittelua varten. Kustakin koekappaleesta laaditaan liitteen 1 mukainen master chart. Kuvaus josta selviää päämitat ja viat. Kappaleiden säilytysvastuu on koekappaleluettelossa mainitulla organisaatiolla (luvanhaltijalla tai Inspecta Sertifioinnilla). Kyseisen organisaation on erityisesti huolehdittava, että salassa pidettävät sokkokappaleet säilytetään siten, ettei niihin ole ulkopuolisilla mahdollista tutustua ja ne tarvittaessa suojataan sinetöinnein varustetuin suojin, jotka estävät niiden tarkastamisen. Lisäksi säilytyspaikan on oltava sellainen, ettei kappale varioidu (ruostu tai muuten syövy) säilytyksen aikana. Sokkokappaleiden salaiset vikatiedot tulee pääsääntöisesti säilyttää Inspecta Sertifioinnin arkistoissa ja/tai luvanhaltijoiden nimettyjen henkilöiden toimesta. Kappaleiden statusta (avoin/sokko) voidaan muuttaa säilytysvastuussa olevan luvanhaltijan ja Inspecta Sertifioinnin ja luvanhaltijan yhteisellä päätöksellä. Kun sokkokappaleesta tehdään avoin kappale sen tiedot koekappaleluettelossa muutetaan avointa kappaletta vastaavaksi. Kappaleen statuksen muuttamista täytyy harkita myös silloin, jos kuljetuksissa on tapahtunut epäilyttäviä sinetöinnin tai muun vastaavan suojauksen vaurioitumisia. 3.4 Lainaus ja vuokraus Koekappaleita voidaan pääsääntöisesti lainata tai vuokrata vain kappaleen omistavan luvanhaltijan luvalla. Avoimia koekappaleita voi kuitenkin lainata kaikkiin suomalaisiin pätevöinteihin liittyvien kokeiden suorittamiseen mm. tekniseen perusteluun tarvittavien kokeiden suorittamiseen sekä tarvittavaan koulutukseen. Muusta lainaamisesta ja vuokraamisesta sekä vuokrausehdoista päättää kappaleen omistava luvanhaltija. Kappaleita lainattaessa tai vuokrattaessa kappaletiedostoon merkitään kenelle kappale on lainattu ja milloin se on määrä palauttaa. Kappaleen lainaaja vastaa kaikista koekappaleen kuljetuksista ja sille mahdollisesti aiheutuvista vahingoista ja sitoutuu tarvittaessa toimittamaan kappaleen sijalle uuden sen kadotessa tai vahingoittuessa. Vuokraaja/lainaaja voi harkintansa mukaan ottaa vakuutuksen. Vakuutus on aina otettava, jos luvanhaltija sitä vuokraus-/lainausehdoissaan vaatii. Sokkokappaleita lainattaessa/vuokrattaessa vaaditaan lainaajalta/vuokraajalta salassapitovakuutus. 3.5 Kuljetukset Koekappaleet on pakattava ja suojattava kuljetusten ajaksi siten, etteivät ne vahingoitu. Kun sokkokappaleita kuljetetaan siten, että ne eivät ole pätevöintielimen tai luvanhaltijan edustajan hallussa, ne on suojattava tarkastamisen estävin peittein/päällyksin, jotka sinetöidään. Tällaisen suojauksen saa poistaa vain luvanhaltijan tai pätevöintielimen edustaja. Kuljetukset tapahtuvat pääsääntöisesti kappaleen lainaajan/vuokraajan tai luvanhaltijan vastuulla.
pätevöintijärjestelmä 7.9.2007 Käytännön kokeet SP - 7 Versio: 2 5 (7) 4 Kokeiden valmistelu Ennen avointen tai sokkokokeiden aloittamista pidetään aloittamiskokous tai alla luetellut asiat tarkistetaan muutoin pätevöintielimen ja tarkastusyhtiön välillä. Luvanhaltija voi olla halutessaan läsnä kokouksessa. Kokouksessa sovitaan kokeiden yleiset puitteet kuten esim. aikataulu tarvittavat laitteet ja henkilöresurssit (osallistujat ja valvojat) suorituspaikka (olosuhteet/tilat) kokeiden aloitusedellytykset tarkastusohje tekninen perustelu pätevöintiohjeen vaatimukset koekappaleet tarkastuksen suorituksen läpikäynti (tarkastusyhtiön esitys) 5 Kokeiden suoritus Pätevöinteihin liittyy kolmenlaisia käytännön kokeita. Laboratoriokokeet ovat tarkastusyhtiön itsensä suorittamia kokeita. Joiden tietoja se haluaa ja voi käyttää hyväksi tarkastusohjeen kehittämisessä ja teknisessä perustelussa. Avoimet kokeet ovat pätevöintielimen valvomia kokeita, joissa todennetaan tarkastusmenettelyn tai jonkun sen osan toimivuus avoimilla koekappaleilla, joiden vikatiedot ovat myös tarkastusyhtiön tiedossa. Sokkokokeilla voidaan todeta sekä tarkastusmenettelyn että henkilökunnan toimivuus kappaleilla, joiden vikatiedot eivät ole tarkastusyhtiön tiedossa. Sokkokokeita käytetään pääsääntöisesti tarkastushenkilöstön pätevöintiin. Ennen pätevöintielimen valvomien kokeiden aloitusta pidetään järjestäytymiskokous, jossa käsitellään seuraavat asiat: osallistujat tarkastushenkilöiden pätevyydet ohje koejärjestys tarkastusjärjestelmä laitteisto ohjelmisto skanneri koekappaleet raportointi jos tarpeen. 5.1 Avoimet kokeet Avoimilla kokeilla todetaan pätevöintielimen tai sen edustajan valvonnassa tarkastusmenettelyn tai sen osan toimivuus Avoimissa kokeissa tarkastuksen suoritus on tehtävä tarkastusohjeen mukaisesti edeten vaihe vaiheelta koko tarkastuksen läpi. Avoimen kokeen kohteena voi olla myös jokin muu esim. laitteiston toiminta, jolloin suoritus on raportoitava tämän mukaisesti.
pätevöintijärjestelmä 7.9.2007 Käytännön kokeet SP - 7 Versio: 2 6 (7) Tarkastusyhtiön on laadittava avoimesta kokeesta raportti, jossa todetaan tehdyt tarkastukset ja johon liitetään pöytäkirjat, tarpeelliset vikojen analysointikuvat yms. Raportin laadinnasta ja aikatulusta on sovittava kokeiden yhteydessä ja/tai järjestäytymiskokouksessa. Raportti liitetään pätevöintiaineistoon. Kokeissa on pätevöintielimen kiinnitettävä erityistä huomiota mahdollisiin poikkeamiin tarkastusohjeesta ja olennaisten muuttujien käyttöalueisiin. Pätevöintielin pitää kokeista päiväkirjaa (malli liitteenä 2) ja laatii suorituksesta arviointiraportin liitteen 3 mukaisesti. 5.2 Sokkokokeet Sokkokokeet valvoo pätevöintielin tai sen edustaja. Ennen sokkokokeiden aloitusta pidetään järjestäytymiskokous. Jos on kyse lisähenkilökunnan pätevöittämisestä, riittää osallistujien toteaminen. Sokkokokeet on voitava suorittaa tiloissa, joihin ulkopuolisten pääsyä voidaan valvoa ja joissa koekappaleet voidaan säilyttää salaisina. Kokeiden ajojen välillä pätevöintielimen on huolehdittava koekappaleiden salassapidosta tarpeellisin toimenpitein esim. sinetöinnein, eristämällä kappaleet lukittuihin tiloihin yms.. Ennen kokeiden aloittamista täytyy tunnistaa kokeisiin osallistuvat henkilöt sekä pyytää tarvittavat peruspätevyystiedot. Kokeiden aikana kerättävä tarkastusdata tulee tallentaa tietokoneisiin, joista sitä ei ole mahdollista siirtää yleiseen käyttöön/verkkoon ja joista se voidaan poistaa kokeiden päätyttyä. Useampipäiväisten kokeiden yhteydessä tilat täytyy olla lukittavissa tai data poistettavissa koneista. Kokeen päätyttyä data ja kaikki kerätty tieto sekä muistiinpanot on luovutettava pätevöintielimelle. Pätevöintielin pitää kokeista pöytäkirjaa ja laatii niistä liitteen 4 mukaisen arviointiraportin. 5.3 Analysointidatan keruu Henkilökuntaa voidaan pätevöittää myös etukäteen kerätyllä tarkastusdatalla. Keräys on pääsääntöisesti suoritettava pätevöintielimen tai sen edustajan valvonnassa, mutta on mahdollista käyttää myös ulkopuolisten keräämää dataa, jos pätevöintielin toteaa sen riittävän hyvin suojatuksi. Dataa kerättäessä tarkastus tulee tehdä tarkastusohjeen mukaisesti ja tarkastusajosta tulee laatia normaalit ohjeen vaatimat pöytäkirjat. Data on tallennettava tarkastusohjeen mukaisesti tiedostoihin, jotka ovat yksiselitteisesti tunnistettavissa. Datatallenteisiin merkitään niiden kuoriin tai päällisiin tiedot milloin ajot on tehty ja mitä pätevöintiä data koskee. Jos dataa joudutaan myöhemmin kopioimaan tai muuttamaan muuhun tallennusmuotoon, on se tehtävä pätevöintielimen valvonnassa.
pätevöintijärjestelmä 7.9.2007 Käytännön kokeet SP - 7 Versio: 2 7 (7) Datatietostojen keruusta pidetään pöytäkirjaa ja apuna voidaan käyttää myös liitteen 4 mukaista arviointiraporttia. Sokkokokeita varten kerätyt datat säilyttää Inspecta sertifiointi, joka myös pitää niistä luetteloa. 5.4 Laboratoriokokeet Tarkastusyhtiön suorittamat laboratoriokokeet tulee tehdä ja raportoida yksiselitteisesti, jotta niiden tuloksia voidaan hyödyntää mm. teknisessä perustelussa. Kokeet tulisi raportoida erillisinä raportteina, joista olennaiset asiat viedään tekniseen perusteluun. Raportissa pitäisi olla huomioitu ainakin seuraavat asiat: jäljitettävyys pöytäkirjat käytetyt koekappaleet viat laitteet skanneri laite ohjelmisto ohjeisto suoritushenkilöstö koetulokset/yhteenvedot yksilöllinen tunniste (numerot/pvm). 5.5 Pätevöintikokeen loppuraportti Pätevöintikokeista pätevöintielin laatii liitteen 3 tai 4 mukaisen arviointiraportin, johon liitetään päiväkirjatiedot. Tarvittaessa raporttia voidaan täydentää muilla liitteillä ja avoimien kokeiden osalta tarkastusyhtiön raportilla. Pätevöintikokeiden tulokset käsitellään/tarkastetaan pätevöintiohjeen mukaisesti. Avoimista kokeista syntynyt aineisto tallennetaan muun pätevöintiaineiston mukana. Sokkokokeista syntynyt aineisto tallennetaan erillisessä salaisessa osassa muun pätevöintiaineiston yhteydessä Inspecta Sertifioinnin toimesta. Liite 1. Koekappaletietolehti Liite 2. Kokeiden valvontapöytäkirja (log book) Liite 3. Avointen kokeiden arviointiasiakirja Liite 4. Sokkokokeiden arviointiasiakirja
pätevöintijärjestelmä 03.12.2004 Käytännön kokeet LIITE 1 SP - 7 Versio: 0 1 (2) Liite 1. Koekappaletietolehti Rekisteritiedot TUNNISTE (NUMERO) KÄYTTÖKOHDE/MATERIAALI KÄYTTÖTARKOITUS AVOIN SOKKO OMISTAJA PÄÄMITAT PAINO Yhteenveto kappaleessa olevista vioista (piirustus liitteenä) Vika nro Tekotapa Vian koko Vian suuntaisuus Vian paikka Huomautuksia Tyyppi Korkeus Pituus Muu Kallistus Vinous x y z /kulma
Käytännön kokeet LIITE 1 SP - 7 Versio: 0 2 (2)
Käytännön kokeet LIITE 2 SP - 7 Versio: 0 1 (1) Liite 2. Kokeiden valvontapöytäkirja (log book) Pätevöinnin kohde: Paikka: Avoin koe Sokkokoe Muu, Pvm/Aika Toimenpide / toiminto/henkilöt
Käytännön kokeet LIITE 3 SP - 7 Versio: 0 1 (11) Liite 3. Avointen kokeiden arviointiasiakirja Tarkastus Otsikko Ohje. No. Versio No. Arvioija(t) Nimi painokirjaimin Allekirjoitus Nimi painokirjaimin Allekirjoitus Päivämäärä
Käytännön kokeet LIITE 3 SP - 7 Versio: 0 2 (11) Johdanto Avoimia kokeita käytetään pätevöinneissä demonstroimaan, että tarkastusohjeet ovat selkeät ja niitä voidaan käyttää käytännön olosuhteissa tarkastusohjeessa määritetyt tekniikat ovat kykeneviä havaitsemaan kyseiset viat ja määrittämään niiden koot tarkastuslaitteistot ovat käyttötarkoitukseensa sopivia ja kykeneviä toimimaan todellisuutta vastaavissa tarkastusolosuhteissa. Pätevöintielin hoitaa/todistaa avoimet kokeet, joita tekevät koulutetut tarkastajat. Tämä asiakirja opastaa pätevöintielintä avointen kokeiden hoidossa ja arvioinnissa. Liiteasiakirja on tarkistusluettelo, joka sisältää avointen kokeiden arvioinnissa tarkasteltavat pääkohteet. Todettakoon, että tarkistusluettelon tarkan sisällön odotetaan vaihtelevan kussakin pätevöinnissä. Seuraavat asiat edellytetään tehdyiksi ennen avoimia kokeita: Sellainen tekninen perustelu on laadittu ja arvioitu, joka määrittelee avointen kokeiden roolin koko pätevöinnissä. Pätevöintielin on arvioinut kirjallisen tarkastusohjeen varmistaakseen, että ohje on selkeä ja sisältää kaikki tarvittavat tiedot. Tämä arviointi varmistaa myös, että tarkastusohjeessa määritetyt vaatimukset ovat samat kuin lähtötiedoissa annetut. Avointen kokeiden käyttö/tarkistusluetteloiden soveltaminen Seuraavat näkökohdat pitäisi ottaa huomioon tehtäessä avoimia kokeita ja täytettäessä tarkistusluetteloita: Liitteiden tarkistusluettelot ovat tarkoitetut käytettäviksi opasteina ja ne vaativat muokkausta sopiakseen kuhunkin tiettyyn tarkastustilanteeseen. Kursivoidut lausekkeet on suunniteltu avustamaan pätevöintielintä arvioinnissa. Lähtötiedoissa määritetyt tarkastuksen vaatimukset täytyy ottaa kaiken aikaa huomioon arvioitaessa kutakin tarkistusluettelon kohtaa. Pätevöintielimen pitäisi aina tarkkailla, voidaanko kaikkia tarkastuksen piirteitä soveltaa luotettavasti kenttäolosuhteisiin. Pätevöintielimen pitäisi varmistaa, että kaikkia tarkastusohjeessa annettuja yksityiskohtaisia ohjeita voidaan seurata ilman virhetulkintoja ja väärinkäyttöä. Pätevöintielimen täytyy varmistaa, että tarkastusohjetta seurataan koko ajan eikä tarkastaja käytä muita lisätietojaan tai kokemustaan, jotta tarkastustuloksiin ei päädytä tarkastusohjeen ulkopuolisilla perusteilla. Pätevöintielin pyytää avoimissa kokeissa tarkastushenkilökuntaa näyttämään, kuinka ohjetta käytetään.
Käytännön kokeet LIITE 3 SP - 7 Versio: 0 3 (11) Avointen kokeiden kattavuus Arviointikohteet: Rasti Viite Ohje: Tietojenkeruu Ohje: Vikojen havaitseminen Ohje: Vikojen arviointi Laitteisto: Manipulaattori Laitteisto: Tietojenkeruujärjestelmä Laitteisto: Tietojenanalysointijärjestelmä Koekappaleen yksilöinti Rastita vasemmalla oleva ruutu, jos kohde on arvioitu avoimissa kokeissa. Viiteruutuihin pitäisi sisällyttää viitteet, joista vaatimukset ovat löydettävissä. Yksityiskohdat Koekappaleiden yksityiskohdat Yksityiskohdat Tarkastushenkilöstön nimet Perusedellytykset Onko tarkastushenkilöstöllä vaaditut pätevöinnit ja koulutus, jotka on yksilöity ohjeessa? Onko tarkastushenkilöstöllä asianmukainen(-set) kopio(t) ohjee(-i)sta, käsikirjoista, viiteasiakirjoista? Ovatko kaikki laitteiston osat ja varusteet tarkastusohjeen yksilöinnin mukaiset (testauslaitoksen pitäisi toimittaa luettelo laitteiston pääosista)? Ovatko kaikki ohjelmistoversiot tarkastusohjeen yksilöinnin mukaiset?
Käytännön kokeet LIITE 3 SP - 7 Versio: 0 4 (11) TARKISTUSLUETTELO 0: KOHDE Arvioitu Hyväksyttävä 1 LAITTEISTON ASETUKSET JA KALIB- ROINTI 2 LAITTEISTON TOIMINTA Päivämäärä 3 TIETOJENKERUU/KÄSITTELY 4 TIETOJEN LAADUN TARKISTUKSET 5 TIETOJEN ANALYSOINTI 6 VIKOJEN HAVAITSEMINEN 7 VIKOJEN ARVIOINTI 8 RAPORTOINTI/PÖYTÄKIRJAT
Käytännön kokeet LIITE 3 SP - 7 Versio: 0 5 (11) TARKISTUSLUETTELO 1: Laitteiston asetukset ja kalibrointi Kohde Hyv. Huomautuksia Manipulaattorin tarkistukset Ovatko tarkistukset/kalibroinnit tarpeeksi säännöllisiä? Onko riittävästi tarkistuksia manipulaattorin luotettavan toiminnan varmistamiseksi? Vikatietojenkeruujärjestelmän tarkistukset/ kalibrointi Luotaimen tarkistukset/kalibrointi Kalibrointikappaleet Ovatko kalibrointikappaleet sopivia käyttötarkoitukseensa? Tarkastusherkkyys Voidaanko tarkastusherkkyys saavuttaa ilman sähköisiä kohinaongelmia? Pöytäkirjat Sisältävätkö asetuskalibrointien pöytäkirjat kaikki tarvittavat tiedot? Vertailupisteet Voidaanko tarkastuskohteen kiintopisteet yksilöidä selkeästi? Muita huomautuksia Hyväksyttävä ilman muutoksia Hyväksyttävä edellä mainituin muutoksin
Käytännön kokeet LIITE 3 SP - 7 Versio: 0 6 (11) TARKISTUSLUETTELO 2: Laitteiston toiminta Kohde Hyv. Huomautuksia Manipulaattorin käyttö Ovatko manipulaattorin käyttöohjeet riittävät ja voidaanko manipulaattoria soveltaa tarkastuskohteeseen luotettavasti? Luotaimen paikannus Voidaanko toivottu tarkkuus saavuttaa ja onko se toistettavissa? Onko luotaimen liikkeessä hukkaliikettä? Luotaus Pystyykö manipulaattori kuljettamaan luotaimet siten, että syntyy täysi luotaus? Kytkentä Säilyykö kytkentä luotauksessa luotettavasti? Tietojenkeruu Pystyykö tietojenkeruujärjestelmä keräämään, tallentamaan ja käsittelemään tietoja vaaditulla nopeudella? Tietojen näyttö Onko näyttölaitteisto/ohjelmisto riittävä ja onko ohjelmisto virheetön? Muita huomautuksia Hyväksyttävä ilman muutoksia Hyväksyttävä edellä mainituin muutoksin
Käytännön kokeet LIITE 3 SP - 7 Versio: 0 7 (11) TARKISTUSLUETTELO 3: Tietojenkeruu/Käsittely Kohde Hyv. Huomautuksia Luotauksen asetukset Antaako tarkastusohje riittävät ohjeet luotauksen asetuksille? Kattavuus Liikuttaako manipulaattori luotainta siten, että tarkastustilavuuden luotaus katetaan? Herkkyys Voidaanko herkkyys asettaa helposti ja hyvällä toistettavuudella? Ajantasaisten tietojen laadun tarkistukset Ovatko menettelyt ajantasaisten tietojen laadun arvioimiseksi riittävät? Tietojenkäsittely Suorittaako tietojenkäsittely vaaditut toiminnot ja tuottaa johdonmukaisia tuloksia? Muita huomautuksia Hyväksyttävä ilman muutoksia Hyväksyttävä edellä mainituin muutoksin
Käytännön kokeet LIITE 3 SP - 7 Versio: 0 8 (11) TARKISTUSLUETTELO 4: Tietojen laadun tarkistukset Kohde Hyv. Huomautuksia Herkkyys Ovatko herkkyyden tarkistukset riittävät? Kohina/Häiriöt Voidaanko tarkistuksilla havaita kohina/häiriöt? Kattavuus Ovatko kattavuuden tarkistukset riittävät? Kytkentä Voidaanko huono kytkentä havaita? Muita huomautuksia Hyväksyttävä ilman muutoksia Hyväksyttävä edellä mainituin muutoksin Tietojenkäsittely TARKISTUSLUETTELO 5: Tietojen analysointi Kohde Hyv. Huomautuksia Ovatko tietojenkäsittelyn/signaalinkäsittelyn ohjeet selkeät ja riittävät? Tuottaako tietojenkäsittely vaadittuja tuloksia? Tietojen näyttö Ovatko ohjeet vaadittujen näyttöjen näyttämiseksi selkeät ja riittävät? Muita huomautuksia Hyväksyttävä ilman muutoksia Hyväksyttävä edellä mainituin muutoksin
Käytännön kokeet LIITE 3 SP - 7 Versio: 0 9 (11) TARKISTUSLUETTELO 6: Vikojen havaitseminen Kohde Hyv. Huomautuksia Signaalin amplitudi Ylittävätkö kaikkien vikojen signaalin amplitudit ohjeessa määritetyn toimenpidekynnyksen? Signaali/Kohina-suhde Onko signaali/kohina-suhde riittävä, jotta viat havaitaan luotettavasti saamatta valevikoja? Signaalin kuvio/ Erotuskyky Erottuvatko kaikkien vikojen signaalin kuviot selkeästi taustakohinasta/häiriöistä tai muista signaaleista, jotka eivät tule vioista? Tietojen yhdistäminen Onko tapa, jolla eri luotainten/luotausten antamat tiedot yhdistetään selkeästi määritetty ja luotettavasti saavutettavissa? Muita huomautuksia Hyväksyttävä ilman muutoksia Hyväksyttävä edellä mainituin muutoksin
Käytännön kokeet LIITE 3 SP - 7 Versio: 0 10 (11) Vikojen luokittelu TARKISTUSLUETTELO 7: Vikojen arviointi Kohde Hyv. Huomautuksia Antaako ohje luotettavan vikatyypin luokittelumenetelmän? Antaako ohje selkeän ja tehokkaan menetelmän, jolla kaikkien olennaisten luotainten/luotausten antamat tiedot yhdistetään? Vikojen sijainti Antaako ohje selkeän ja tehokkaan menetelmän, jolla kaikkien olennaisten luotainten/luotausten antamat tiedot yhdistetään? Onko raportoitu vikojen sijainti lähtötiedoissa määritetyissä toleransseissa? Korkeuden määritysmenetelmä Voidaanko määriteltyä korkeuden määritysmenetelmää soveltaa luotettavasti? Esimerkiksi, jos ohje määrittää kärjen aiheuttamaan diffraktioon perustuvan koonmääritysmenetelmän, onko kärkisignaali selkeästi havaittavissa? Antaako ohje selkeän ja tehokkaan menetelmän, jolla kaikkien olennaisten luotainten/luotausten antamat tiedot yhdistetään? Pituuden määritysmenetelmä Voidaanko määriteltyä pituuden määritysmenetelmää soveltaa luotettavasti? Antaako ohje selkeän ja tehokkaan menetelmän, jolla kaikkien olennaisten luotainten/luotausten antamat tiedot yhdistetään? Korkeuden määritystarkkuus Täyttääkö korkeuden määritystarkkuus lähtötietojen vaatimukset? Pituuden määritystarkkuus Täyttääkö pituuden määritystarkkuus lähtötietojen vaatimukset? Vikojen hyväksyttävyys Päädytäänkö tarkastuksella oikeaan päätökseen käyttämällä ohjeessa määriteltyjä hyväksymiskriteereitä? Muita huomautuksia Hyväksyttävä ilman muutoksia Hyväksyttävä edellä mainituin muutoksin
Käytännön kokeet LIITE 3 SP - 7 Versio: 0 11 (11) TARKISTUSLUETTELO 8: Raportointi/Pöytäkirjat Kohde Hyv. Huomautuksia Raportointivaatimukset Antaako tarkastusohje selkeät raportointikriteerit? Pöytäkirjat Kirjataanko kaikki olennaiset tarkastuksen piirteet? Muita huomautuksia Hyväksyttävä ilman muutoksia Hyväksyttävä edellä mainituin muutoksin
Käytännön kokeet LIITE 4 SP - 7 Versio: 0 1 (4) Liite 4. Sokkokokeiden arviointiasiakirja Tarkastus Otsikko Ohje No. Versio No. Ehdokas Testauslaitos Arvioija(t) Nimi painokirjaimin Allekirjoitus Nimi painokirjaimin Allekirjoitus Päivämäärä
Käytännön kokeet LIITE 4 SP - 7 Versio: 0 2 (4) 1. Johdanto Arvioitaessa tarkastushenkilökunnan suorituskykyä sokkokokeiden avulla, käytetään vikojen havaitsemis- ja koonmääritystehtävien tuloksia. Sokkokokeiden etenemisedellytyksinä on, että laadittu pätevöintiohje määrittelee sokkokokeiden roolin tarkastushenkilökunnan pätevöinnissä tarkastushenkilökunta on saanut kaiken tarvittavan koulutuksen tarkastusohjeen kyky täyttää tarkastuksen tavoitteet on osoitettu teknisellä perustelulla ja avoimilla kokeilla. 2. Suoritusvaatimukset On tärkeää, milloin mahdollista, määrittää sokkokokeiden läpäisykriteerit ennen kokeiden aloitusta. Yleensä sokkokokeiden tuloksista arvioidaan kahta asiaa: vikojen havaitsemista (ja valevikojen määrää) ja vikakoon määritystä. Nämä käsitellään normaalisti erikseen. Läpäisykriteerit pitäisi määrittää pätevöintiohjeessa. 2.1 Vikojen havaitseminen Pätevöintielimen täytyy selvittää sopivatko tarkastushenkilökunnan raportoimat viat yhteen todellisten vikojen kanssa vai ovatko ne valevikoja. On useita tapoja tehdä tämä arviointi: Silmämääräinen vertailu raportoidun vian sijainnin ja rajojen sekä todellisen vian sijainnin ja rajojen välillä. Tämä menettely vaatii jonkin verran pätevöintielimen harkintaa, mutta menettely on useimmissa tapauksissa riittävä. Raportoidun ja todellisen vian painopisteiden sijaintien vertailu ja arviointi verraten niitä määritettyihin toleransseihin. Tällä määritellään objektiivisesti vikojen havaitseminen, mutta se vaatii sijaintitoleranssien huolellista asettamista. Monimutkainen tilastollinen analyysi, jolla osoitetaan todennäköisyys, että raportoitu vika sopii yhteen todellisen vian kanssa. Tämä menetelmä vertaa raportoidun vian sijaintia ja tilavuutta todellisiin arvoihin ja laskee sitten todennäköisyyden, että raportoitu vika liittyy todelliseen vikaan. Vaikka tätä menetelmää on käytetty pätevöinneissä Yhdistyneessä kuningaskunnassa, se on monimutkainen ja yhä vaatii pätevöintielimen yksilöllistä harkintaa. Pätevöintielimen on myös päätettävä, mikä osuus vioista tarkastushenkilökunnan täytyy raportoida osoittaakseen hyväksyttävää vikojen havaitsemiskykyä. Useimmissa tarkastuksissa, joissa pätevöinti tehdään, tarkastuksen tavoitteet edellyttävät korkeaa luotettavuutta vikojen havaitsemissa. Koska sokkokokeeseen saatavissa olevien vikojen määrä on tavallisesti suhteellisen pieni, tarkastushenkilökunnan pitää havaita kaikki heille esitetyt viat osoittaakseen riittävän luotettavasti kykynsä havaita viat korkealla luotettavuudella. Pätevöintielimen täytyy tutkia sellaisten raportoitujen vikojen alkuperä, jotka eivät vastaa todellisia vikoja. Joskus on hyviä syitä raportoida tarkoituksettomia vikoja näennäisinä valevikoina. Pätevöintielimen täytyy päättää, pitäisikö tarkastushenkilökuntaa rangaista sellaisissa tapauksissa.
Käytännön kokeet LIITE 4 SP - 7 Versio: 0 3 (4) 2.2 Vikojen koonmääritys Ennen kuin tarkastushenkilökuntaa voidaan esittää vikojen koon määritykseen, sen on täytynyt osoittaa tyydyttävää suorituskykyä vikojen havaitsemisessa. Vikojen koon määrityksen toleranssit määritetään tavallisesti lähtötiedoissa tai ne määräytyvät tarkastuksen kehityksen myötä. Pätevöintielin käyttää sitten näitä toleransseja tarkastushenkilökunnan vikojen koonmäärityskyvyn arvioinnissa. Pätevöinnissä käsitellään yleensä lukuisia koonmäärityksen muuttujia: Korkeus seinämän paksuussuunnassa Vian pituus Vian ja tarkastuskohteen pinnan välinen kannas Vian avautuma. Tarkastuskohteen muodot määräävät suurelta osin edellä mainitut mitat. Pätevöintielimen täytyy päättää tavasta, jolla koonmääritys arvioidaan. Eräs hyödyllinen menetelmä on käyttää pisteytysjärjestelmää, jossa vähennetään pisteitä raportoitujen mittojen ja todellisten mittojen välisen eron mukaan. Tässä järjestelmässä voidaan tarkastella eri koonmääritysvirheiden suhteellista merkittävyyttä. Esimerkiksi, jos korkeuden määritys on rakenteen eheyden kannalta tärkeämpi kuin pituuden määritys, virheet raportoiduissa korkeusmitoissa alentavat silloin enemmän pisteitä kuin pituusmittojen virheet. Lisäksi alimitoituksesta voidaan rangaista ankarammin kuin ylimitoituksesta. Pätevöintielimen täytyy päättää pisteytys- ja arviointisuunnitelmasta ennen sokkokokeita. 2.3 Raportointi Korkealaatuiset tarkastukset, joita pätevöidään, edellyttävät tavallisesti suurehkon määrän tietoja kirjattaviksi ohjeen mukaisesti. Siksi eräänä sokkokokeen osana on tutkia ehdokkaan kykyjä kirjata nämä tiedot. Pätevöintielimen pitäisi arvioida kirjattujen tietojen virheettömyys ja täydellisyys. 2.4 Kokonaisarviointi Useinkaan ehdokkaan kyvyt eivät selviä yksinkertaisella numeeristen tietojen arvioinnilla, vaan pätevöintielimen puolelta edellytetään jonkin verran harkintaa. Pelkästään numeeriseen arviointiin perustuva päätös läpäisystä tai hylkäyksestä saattaisi syntyä lopputuloksena kriteereistä, jotka ovat liian jäykät, jolloin jonkinlainen joustavuus saattaa olla kohtuullista. Pitäisi myös tunnustaa, että sokkokokeiden koekappaleiden sisältämät viat eivät ole täydellisiä. Vikojen täsmälliset koot, sijainnit ja tyyppitiedot ovat jossakin määrin epävarmoja. Nämä epävarmuustekijät täytyy ottaa huomioon arvioinnissa. Pätevöintielimen pitäisi myös kirjata mitkä tahansa merkittävät tapahtumat sokkokokeiden valvonnan aikana, koska ne saattavat vaikuttaa pätevöintielimen harkintaan ehdokkaan kokonaissuorituksesta.
Käytännön kokeet LIITE 4 SP - 7 Versio: 0 4 (4) Sokkokokeen arviointi Ehdokas Ohjeviite 1 KOHDE Arvioitu Peruspätevöinnit Hyv. Huomautuksia Päivämäärä Onko ehdokkaalla ohjeen edellyttämät peruspätevöinnit? 2 Koulutus Onko ehdokas saanut kaiken ohjeen edellyttämän lisäkoulutuksen? 3 Vikojen havaitseminen Täyttääkö vikojen havaitsemiskyky yksilöidyt vaatimukset? Liitä mukaan tuloste arvioinnin laskentataulukosta. 4 Valeviat Täyttääkö valevikojen määrä yksilöidyt vaatimukset? Liitä mukaan tuloste arvioinnin laskentataulukosta. 5 Vikojen koonmääritys Täyttääkö vikojen koonmäärityskyky yksilöidyt vaatimukset? Liitä mukaan tuloste arvioinnin laskentataulukosta. 6 Raportointi Ovatko raportin sivut täydellisiä ja virheettömiä? 7 Yleinen arviointi Läpäiseekö ehdokas pätevöinnin ottaen huomioon kaikki edellä mainitut asiat? Muita huomautuksia On avuksi eritellä suorituksen heikkoudet, jos ehdokas epäonnistuu pätevöinnissä. Tietoja voidaan käyttää lisäkoulutuksen perustana.