Levy- ja hitsausalan ammattitutkinto

Levy- ja hitsausalan ammattitutkinto Levy- ja hitsausalan ammattitutkinnon suorittanut osaa noudattaa työturvallisuusmääräyksiä ja huolehtia henkilökohtaisesta suojautumisesta ja ympäristönsuojelusta. Hänellä on hyvä materiaalituntemus. Hän käyttää materiaaleja säästeliäästi ja huolehtii jätteistä. Hän osaa lukea työpiirustuksia ja suorittaa tarvittavat mittaukset. Hän käyttää turvallisesti ja ammattitaitoisesti alan tehtävissä tarvittavia välineitä ja erilaisia koneita. Hän toimii ammattikäytäntöjen ja laatuvaatimusten mukaisesti ja osaa suorittaa viimeistelyja suojaustoimet. Hän osaa käsitellä painavia kappaleita. Hän edistää toiminnallaan asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja työnantajan toiminnan kannattavuutta. Levy- ja hitsausalan ammattitutkinnossa voi suuntautua joko hitsaus- tai levytöihin. Levy- ja hitsausalan ammattitutkinnon suorittanut voi työskennellä hitsaukseen ja levytöihin liittyvissä tehtävissä mm. konepajoilla, telakoilla ja rakennustyömailla. Perusteen nimi Levy- ja hitsausalan ammattitutkinto Määräyksen diaarinumero 50/011/2016 Korvattavat määräykset 20/011/2007 46/011/2005 Koulutuskoodit Levy- ja hitsausalan ammattitutkinto (354116) Osaamisalat Hitsauksen osaamisala (2251) Levytöiden osaamisala (2252) Voimaantulo 01.01.2017

SISÄLTÖ 1. Tutkinnon muodostuminen................................ 1 2......................................... 5 2.1. Pienahitsaus hitsausprosessilla 111, 131, 135, 136 tai 141........ 5 2.2. Levyhitsaus hitsausprosessilla 111, 131, 135, 136 tai 141........ 15 2.3. Putkihitsaus hitsausprosessilla 111, 135, 136 tai 141........... 20 2.4. Jauhekaariumpilankahitsaus (121)....................... 25 2.5. Plasmahitsaus (15)................................. 26 2.6. Vastushitsaus hitsausprosessilla 21, 22 tai 23................ 27 2.7. Hitsaus- ja liitostyöt................................. 28 2.8. Liitosten esivalmistelu ja jälkikäsittely..................... 38 2.9. Levy- ja teräsrakennetöiden perusosaaminen................ 51 2.10. Ohutlevytyöt..................................... 59 2.11. Paksulevytyöt.................................... 64 2.12. Teräsrakennetyöt.................................. 68 2.13. Kokoonpanohitsaustyöt.............................. 71 2.14. Ruostumattomat ja haponkestävät materiaalit levytyössä........ 75 2.15. Alumiinimateriaalit levytyössä.......................... 80 2.16. Laserleikkaus.................................... 85 2.17. Vesileikkaus..................................... 90 2.18. Levyntyöstö levytyökeskuksella........................ 95 2.19. Särmäys....................................... 99 2.20. Puristintyöt..................................... 102 3. Tutkinnon ammattitaitovaatimukset ja osaamisen arviointi.......... 107 4. Liite 1, Levy- ja hitsausalan ammattitutkinnon kuvaus............. 4.1. Levy- ja hitsausalan ammattitutkinto..................... 4.2. Tutkinnon muodostuminen............................ 4.3. Tutkinnon suorittaneen osaaminen...................... 4.4. Työtehtäviä, joissa tutkinnon suorittaja voi toimia............. 4.5. Tutkintotodistuksen antajan nimi ja asema................. 4.6. Tutkinnosta päättävän kansallisen/alueellisen viranomaisen nimi ja asema........................................ 4.7. Tutkinnon taso (kansallinen tai kansainvälinen).............. 4.8. Arvosana-asteikko/hyväksymisvaatimukset................. 4.9. Jatko-opintokelpoisuus.............................. 4.10. Säädösperusta.................................. 108 108 108 108 108 108 108 109 109 109 109

4.11. Tutkintotodistuksen voi säädösten mukaan saada seuraavilla tavoilla........................................ 109 4.12. Pohjakoulutusvaatimukset........................... 109 5. Liite 2............................................ 110 6. Liite 3............................................ 135 7. Liite 4............................................ 136

1. Tutkinnon muodostuminen Osien PIENAHITSAUS, LEVYHITSAUS ja PUTKIHITSAUS ammattitaidon näytöissä käytetään IIW:n (International Institute of Welding) tutkintoja ja koulutusohjelmia. Niitä voivat toteuttaa ainoastaan SHY ry:n (Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys ry) hyväksymät koulutuksen järjestäjät. Kansainväliset hitsaajatutkinnot (IW=International Welder) porrastuvat tasollisesti siten, että alin on pienahitsaaja (IFW=International Fillet Welder), seuraava levyhitsaaja (IPW=International Plate Welder) ja ylin putkihitsaaja (ITW=International Tube Welder). Ylemmän tason suoritus edellyttää myös sitä alempien tasojen hitsauskokeiden suoritusta SHY ry:n ohjeiden ja hyväksilukusääntöjen mukaisesti. Alemman tason kokeita ei tarvitse suorittaa, jos hitsaajalla on voimassa oleva vastaava, standardin SFS-EN ISO 9606-1 tai SFS-EN ISO 9606-2 mukainen pätevyystodistus (mikäli tutkinnon suorittaja ei halua kyseistä alemman tason todistusta). Ylimmän tavoiteltavan tason harjoitukset ja pätevyyskokeet (esim. levytasolla hitsausprosessilla 111 harjoitukset E4 ja pätevyyskokeet E3 ja E4) on aina suoritettava ja pätevyyskokeet on tarkastettava standardin SFSEN ISO 9606-1 tai SFS-EN ISO 9606-2 edellyttämässä laajuudessa. Osaan PIENAHITSAUS sisältyy myös prosessiryhmäkohtaiset hitsauksen perustiedot ja -taidot. MIG/MAG-hitsauksessa tutkinnon suorittaja voi valita MAG-umpilankahitsauksen(135) tai MAGtäytelankahitsauksen(136) tai MIG-hitsauksen(131). Osien PIENAHITSAUS, LEVYHITSAUS ja PUTKIHITSAUS suorittaminen edellyttää lisäksi IIW:n edellyttämän tietopuolisen kokeen hyväksyttyä suoritusta. Kansainvälisen hitsaajan koulutusohjelman teoriamoduulit A, B, C, SA, SM, ST, PSS ja PAL ovat tämän perusteen liitteenä 4. Hyväksyttävä suoritus, vähintään 60 % maksimipisteistä, osoitetaan SHY:n laatiman monivalintatehtävistä koostuvan teoriakokeen perusteella. Ammattitaidon näytöissä tulee ottaa huomioon seuraavaa: Hitsauskokeiden suoritukseen on hyvä valita perusaine, joka antaa työtehtävissä laajan pätevyysalueen. Katso liite 3, Hitsauskokeiden koekappaleiden perusaineen pätevyysalue. Näytöissä ei hitsattavaa perusainetta eikä hitsausprosessia saa vaihtaa siirryttäessä prosessikohtaiselta pätevyystasolta seuraavalle. 1 Tutkinnon muodostuminen Puikko-, MIG/MAG- ja TIG- hitsausmoduuleissa 2, 4 ja 6 suoritettavat pätevyyskokeet valvoo opetuksesta riippumaton SHY:n valtuuttama henkilö. Moduuleissa 1, 3 ja 5 suoritettavat pätevyyskokeet, joissa on vaatimuksena silmämääräinen tarkastus, saa valvoa myös hitsausopettaja tai vastaava.

HITSAUKSEN OSAAMISALA Pakolliset tutkinnon osat Liitosten esivalmistelu ja jälkikäsittely, P Pienahitsaus hitsausprosessilla 111, 131, 135, 136 tai 141, P Tässä osa pienahitsaus hitsausprosessilla 111, 131, 135, 136 tai 141 on suoritettava kahteen kertaan käyttäen eri hitsausprosessia, ts. suoritetaan kaksi tutkinnon osaa. Todistuksessa tutkinnon osien nimiin merkitään vain sen hitsausprosessin numero, jolla näyttö on annettu, esimerkiksi pienahitsaus hitsausprosessilla 141. Valinnaiset tutkinnon osat 1 kpl Valitaan osista toinen. Levyhitsaus hitsausprosessilla 111, 131, 135, 136 tai 141 Tässä osa levyhitsaus hitsausprosessilla 111, 131, 135, 136 tai 141 on suoritettava kahteen kertaan käyttäen eri hitsausprosessia, ts. suoritetaan kaksi tutkinnon osaa. Todistuksessa tutkinnon osien nimiin merkitään vain sen hitsausprosessin numero, jolla näyttö on annettu, esimerkiksi levyhitsaus hitsausprosessilla 131. Putkihitsaus hitsausprosessilla 111, 135, 136 tai 141 Tässä osa putkihitsaus hitsausprosessilla 111, 131, 135, 136 tai 141 vastaa kahta tutkinnon osaa. Ensin suoritetaan levyhitsaus ja sitten putkihitsaus samalla hitsausprosessilla. Todistukseen tutkinnon osiksi merkitään levyhitsaus ja putkihitsaus ja sen hitsausprosessin numero, jolla näytöt on annettu, esimerkiksi levyhitsaus hitsausprosessilla 141 ja putkihitsaus hitsausprosessilla 141. Valinnaiset tutkinnon osat 1 kpl Valitaan yksi osa. Pienahitsaus hitsausprosessilla 111, 131, 135, 136 tai 141 Valitaan prosesseista aiemmin valitsematon. Todistuksessa tutkinnon osan nimeen merkitään vain sen hitsausprosessin numero, jolla näyttö on annettu, esimerkiksi pienahitsaus hitsausprosessilla 131. Levyhitsaus hitsausprosessilla 111, 131, 135, 136 tai 141 Todistuksessa tutkinnon osan nimeen merkitään vain sen hitsausprosessin numero, jolla näyttö on annettu, esimerkiksi levyhitsaus hitsausprosessilla 136. Putkihitsaus hitsausprosessilla 111, 135, 136 tai 141 Todistuksessa tutkinnon osan nimeen merkitään vain sen hitsausprosessin numero, jolla näyttö on annettu, esimerkiksi putkihitsaus hitsausprosessilla 141. Jauhekaariumpilankahitsaus (121) Plasmahitsaus (15) Tutkinnon muodostuminen Vastushitsaus hitsausprosessilla 21, 22 tai 23 Valitaan yksi prosesseista.todistuksessa tutkinnon osan nimeen merkitään vain sen hitsausprosessin numero, jolla näyttö on annettu, esimerkiksi vastushitsaus hitsausprosessilla 21. Hitsaus- ja liitostyöt Ohutlevytyöt Paksulevytyöt Teräsrakennetyöt 2

Kokoonpanohitsaustyöt Ruostumattomat ja haponkestävät materiaalit levytyössä Alumiinimateriaalit levytyössä Laserleikkaus Vesileikkaus Levyntyöstö levytyökeskuksella Särmäys Puristintyöt Tutkinnon osa muusta ammattitutkinnosta tai jostakin erikoisammattitutkinnosta. Levy- ja hitsausalan ammattitutkintoon voidaan valita yksi osa jostakin toisesta ammattitutkinnosta tai jostakin erikoisammattitutkinnosta. Tutkinnon osa nimetään tutkintotodistukseen siten, kuin se on siinä tutkinnossa, josta se on valittu. LEVYTÖIDEN OSAAMISALA Vaihtoehto 1 Pakolliset tutkinnon osat Levy- ja teräsrakennetöiden perusosaaminen, P Pienahitsaus hitsausprosessilla 111, 131, 135, 136 tai 141, P Tässä osa pienahitsaus hitsausprosessilla 111, 131, 135, 136 tai 141 on suoritettava kahteen kertaan käyttäen eri hitsausprosessia, ts. suoritetaan kaksi tutkinnon osaa. Todistuksessa tutkinnon osien nimiin merkitään vain sen hitsausprosessin numero, jolla näyttö on annettu, esimerkiksi pienahitsaus hitsausprosessilla 141. Valinnaiset tutkinnon osat 3 kpl Valitaan kolme osaa. Levyhitsaus hitsausprosessilla 111, 131, 135, 136 tai 141 Todistuksessa tutkinnon osan nimeen merkitään vain sen hitsausprosessin numero, jolla näyttö on annettu, esimerkiksi levyhitsaus hitsausprosessilla 135. Jauhekaariumpilankahitsaus (121) Plasmahitsaus (15) Vastushitsaus hitsausprosessilla 21, 22 tai 23 Valitaan yksi prosesseista.todistuksessa tutkinnon osan nimeen merkitään vain sen hitsausprosessin numero, jolla näyttö on annettu, esimerkiksi vastushitsaus hitsausprosessilla 21. Kokoonpanohitsaustyöt Ruostumattomat ja haponkestävät materiaalit levytyössä Alumiinimateriaalit levytyössä Laserleikkaus Vesileikkaus Levyntyöstö levytyökeskuksella Särmäys Puristintyöt 3 Tutkinnon muodostuminen Teräsrakennetyöt

Tutkinnon osa muusta ammattitutkinnosta tai jostakin erikoisammattitutkinnosta. Levy- ja hitsausalan ammattitutkintoon voidaan valita yksi osa jostakin toisesta ammattitutkinnosta tai jostakin erikoisammattitutkinnosta. Tutkinnon osa nimetään tutkintotodistukseen siten, kuin se on siinä tutkinnossa, josta se on valittu. Vaihtoehto 2 Pakolliset tutkinnon osat Levy- ja teräsrakennetöiden perusosaaminen, P Valinnaiset tutkinnon osat 5 kpl Valitaan viisi osaa. Pienahitsaus hitsausprosessilla 111, 131, 135, 136 tai 141 Valitaan yksi prosesseista. Todistuksessa tutkinnon osan nimeen merkitään vain sen hitsausprosessin numero, jolla näyttö on annettu, esimerkiksi pienahitsaus hitsausprosessilla 111. Hitsaus- ja liitostyöt Ohutlevytyöt Paksulevytyöt Ruostumattomat ja haponkestävät materiaalit levytyössä Alumiinimateriaalit levytyössä Laserleikkaus Vesileikkaus Levyntyöstö levytyökeskuksella Särmäys Puristintyöt Tutkinnon osa muusta ammattitutkinnosta tai jostakin erikoisammattitutkinnosta. Tutkinnon muodostuminen Levy- ja hitsausalan ammattitutkintoon voidaan valita yksi osa jostakin toisesta ammattitutkinnosta tai jostakin erikoisammattitutkinnosta. Tutkinnon osa nimetään tutkintotodistukseen siten, kuin se on siinä tutkinnossa, josta se on valittu. 4

2. 2.1. Pienahitsaus hitsausprosessilla 111, 131, 135, 136 tai 141 Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon suorittaja tietää hitsaajien pätevöittämisen osaa lukea hitsausohjeita tietää sähkön käytön hitsauksessa hallitsee lämmön käytön hitsauksessa tuntee muodonmuutokset ja osaa vaikuttaa niihin tuntee hitsauskiinnittimet ja osaa käyttää niitä osaa tehdä silloittamisen osaa tehdä monipalkohitsauksen tuntee hitsausvirheet ja laatuvaatimukset ja huolehtii laadusta tuntee puikkohitsausprosessin pienahitsaajan hitsauskokeet tuntee MIG/MAG-hitsausprosessin (131 tai 135/138 tai 136) ja osaa hitsata kyseisellä prosessilla pienahitsaajan hitsauskokeet tuntee TIG-hitsausprosessin (141) ja osaa hitsata prosessilla kansainvälisen pienahitsaajan hitsauskokeet. ja (111) ja osaa hitsata prosessilla kansainvälisen tai tai Arviointi TUTKINNON SUORITTAJA TIETÄÄ HITSAAJIEN PÄTEVÖITTÄMISEN. tietää pääpiirteet hitsatuille tuotteille ja hitsaajille yleisesti asetetuista pätevyys- ja laatuvaatimuksista tietää pätevyyskoestandardien SFS-EN ISO 9606-1 ja SFS-EN ISO 9606-2 pääpiirteittäisen sisällön, ymmärtää niissä käytettyjä nimityksiä ja osaa tulkita niissä esitetyt merkinnät tietää standardien SFS-EN ISO 9606-1 ja SFS-EN ISO 9606-2 mukaisten pätevyyskokeiden suorittamiseen ja hyväksymiseen kuuluvat toimenpiteet sekä pätevyyden rajautumisen, voimassaoloajan ja sen ehdot tuntee IIW:n (International Institute of Welding) hitsaustutkintojen tasot tietää IW-todistuksien (International Welder) myöntämisen ehdot ja suorittamistavat. 5

TUTKINNON SUORITTAJA OSAA LUKEA HITSAUSOHJEITA. osaa lukea standardin SFS-EN ISO 15609-1 mukaisia hitsausohjeita (WPS) ja selvittää niiden avulla hitsaustyössä huomioon otettavat valmistelut, vaatimukset ja toimenpiteet tietää hitsausohjeen laatimiseen ja hyväksymiseen kuuluvat toimenpiteet. TUTKINNON SUORITTAJA TIETÄÄ SÄHKÖN KÄYTÖN HITSAUKSESSA. TUTKINNON SUORITTAJA HALLITSEE LÄMMÖN KÄYTÖN HITSAUKSESSA. tuntee tärkeimmät perusaineen hitsattavuutta rajoittavat tekijät ja erityistoimet hitsauksen suorittamiseksi, kuten hitsauksen korotetussa työlämpötilassa ja rajoitetun lämmön tuonnin selvittää hitsausohjeen (WPS) avulla hitsausta koskevat lämpökäsittely- ja lämmönkäyttöohjeet suorittaa hitsausta edeltävät työkohteen esikuumennustoimenpiteet ja lämpötilamittauksin tarkistaa saavutetun lämpötilan suorittaa hitsaukset siten, että työkappaleen lämpötila pysyy vaaditulla alueella hitsaustyön ajan. TUTKINNON SUORITTAJA TUNTEE MUODONMUUTOKSET JA OSAA VAIKUTTAA NIIHIN. 6 tuntee kuumentamisen ja jäähtymisen vaikutukset hitsattavan työkappaleen mittaja muodon-muutoksiin, aineen rakenteeseen ja muodostuviin jännityksiin ottaa yhteen hitsattavien osien esiasettelussa huomioon hitsauksen aiheuttamat muutokset raken-teen mittoihin ja osien loppuasentoon tuntee hitsausjärjestyksen vaikutukset mittaja muodonmuutoksiin ja muodostuviin jännityksiin sekä valitsee oikean hitsausjärjestyksen tuntee taka-askelhitsauksen edut ja käyttää menetelmää tarvittavissa kohteissa ottaa huomioon hitsaussuunnan vaikutuksen kappaleen mittaja muodonmuutoksiin tuntee molemmin puolin suoritetun ja vuoroittaisen hitsaukset edut ja hyödyntää niitä soveltu-vissa kohteissa ennakoi esitaivutuksia käyttäen poikittaiskutistuman vaikutuksen työn lopputulokseen ottaa huomioon ensimmäisen hitsin vaikutuksen muodonmuutoksiin ja rakenteen geometriaan hyödyntää hitsin kutistuman aiheuttamaa muodonmuutosta kappaleen muodon tai rakenteen geometrian muutostarkoituksessa ottaa huomioon hitsattavan rakenteen jäykkyyden lisääntymisen hitsauksen edistyessä tietää pääpiirteittäin jäännösjännitysten vaikutukset hitsattuun rakenteeseen ja jännitysten pois-totavat.

TUTKINNON SUORITTAJA TUNTEE HITSAUSKIINNITTIMET JA OSAA KÄYTTÄÄ NIITÄ. tuntee ohjaus-, asemointi- ja kiinnitystarpeet hitsaustyössä sekä siinä käytettävät ohjausja kiinnitysmenetelmät tuntee kiinnityksissä käytettävät kiinnityslaitteet ja niiden soveltuvuuden eri kiinnityskohtei-siin sekä käyttää niitä työtehtävissään suunnittelee, valmistaa ja käyttää hitsaustyötehtävissä tarvittavia ohjaimia, kiinnittimiä sekä muita kiinnityksessä ja tukemisessa tarvittavia apulaitteita ottaa kiinnittimien käytössä huomioon vetelyn rajoittamisen, mittatarkkuuden varmistamisen, kappaleen irrotettavuuden ja maadoituksen sekä hitsausrajoitukset ja roiskehaitat. TUTKINNON SUORITTAJA TEKEE SILLOITTAMISEN. valitsee silloituskohdat siten, että silloitus antaa yhteen hitsattaville osille hyvän tuennan, mutta silloituksen haitat hitsaukselle ovat mahdollisimman vähäiset osaa arvioida silloitustiheyden ja silloitukselta vaadittavan lujuuden niin, että silloitus kestää siihen kohdistuvat kuormitukset ja siinä syntyvät jännitykset hitsaa siltahitsit osaksi valmista hitsiä silloittaa erilaisten apupalojen avulla hitsaa poishiottavia siltahitsejä. TUTKINNON SUORITTAJA TEKEE MONIPALKOHITSAUKSEN. arvioi hitsin poikkileikkausmittojen, hitsattavan perusaineen, vaadittavan lujuuden ja hit-sausasennon perusteella hitsattavien palkojen määrän hitsaa monipalkohitsauksen osahitsit siten, että hitsausohjeessa (WPS) määrätty hitsin poik-kileikkausmitta ja osahitsien lukumäärä toteutuvat sijoittaa monipalkohitsauksessa osahitsit siten, että hitsien reunat yhtyvät juoheasti edellisiin palkoihin hyödyntää asentohitsauksessa monipalkohitsausta valitsemalla osahitsien hitsausjärjestyksen hitsaussulaa tukevaksi valitsee yksi- ja kaksipuolisessa monipalkohitsauksessa hitsaussuunnan ja -järjestyksen siten, että muodonmuutokset voidaan hallita tuntee monipalkohitsauksen lämpökäsittelevät vaikutukset jo hitsattuihin palkoihin ja hyö-dyntää tätä tietoutta työssään (jännitysten pienentäminen ja lujuusominaisuudet). 7

TUTKINNON SUORITTAJA TIETÄÄ HITSAUSVIRHEET, TUNTEE LAATUVAATIMUKSET JA HUOLEHTII LAADUSTA. 8 tuntee hitsausvirhetyypit ja virheiden aiheutumisen syyt sekä osaa välttää niitä hitsaustöis-sään osaa teräksiä hitsatessaan standardin SFS-EN ISO 5817 ja alumiineja hitsatessaan standardin SFS-EN ISO 10042 avulla selvittää hitsaukselle asetetut laatuvaatimukset hitsiluokissa B, C ja D pystyy silmämääräisesti arvioimaan, voiko hitsattu hitsi vastata asetettuja laatuvaatimuksia tuntee hitsien mitoitustavat ja osaa lukea hitsien mitoitusmerkinnät osaa suorittaa hitsien tarkistusmittaukset, kuten a-, z-, s- ja lmitta pystyy hitsauksen aikana tai sen jälkeen tunnistamaan hitsistä silmämääräisesti havaittavat virheet, esim. silloitusvirheet, vajaan hitsautumissyvyyden, reunahaavan, korkean kuvun, hitsin ylisuuren tai vajaan a-mitan, epäsymmetrisen hitsin ja jatkosvirheet, sekä korjaamaan hitsin asetettujen vaatimusten mukaiseksi tietää pääpiirteittäin hitsausvirheiden vaikutukset tuotteen kuormitettavuuteen tietää pääpiirteittäin hitsin eheyden ja tiiviyden tarkastuksessa käytettävien tarkastusmene-telmien suoritusperiaatteet ja tyypilliset käyttökohteet tuntee rikkovan aineenkoetuksen tyypilliset käyttökohteet ja toimenpiteet hitsien mekaanis-ten ominaisuuksien testaamisessa.

TUTKINNON SUORITTAJA TUNTEE PUIKKOHITSAUSPROSESSIN (111) JA OSAA HITSATA PROSESSILLA KANSAINVÄLISEN PIENAHITSAAJAN HITSAUSKOKEET. tuntee puikkohitsausprosessin ja sen tyypilliset käyttöalueet tuntee käytettävät hitsausvirtalähteet, niiden käyttöominaisuudet ja -alueet sekä valintaperusteet eri käyttökohteisiin osaa valita hitsaustilanteen ja paloaikasuhteen (ED) mukaan työhön soveltuvat hitsauskaapelit, maattopuristimen ja puikonpitime osaa asentaa hitsauslaitteiston käyttökuntoon ja suorittaa käyttöhuoltoon kuuluvat tehtävät osaa valita virtalähteen napaisuuden puikkotyypin mukaan ymmärtää oikein suoritetun maadoituksen merkityksen hitsauksessa, osaa kytkeä ja sijoittaa maadoituspuristimet oikein sekä ylläpitää niiden käyttökuntoa tuntee virtalähteiden hallinta- ja säätölaitteet ja osaa säätää virran myös kaukosäätönä tuntee puikkotyypit, niiden standardimerkinnät ja valintaperusteet eri käyttökohteisiin osaa puikkoluetteloja ja vertailutaulukoita käyttäen valita hitsauspuikot perusaineen, hitsaustilanteen tai hitsausohjeen mukaan tuntee hitsauspuikkojen oikeat varastointi-, kuivaus- ja käsittelytavat tuntee puikkohitsauksessa käytettävät railomuodot ja osaa valmistaa hitsausrailot osaa suorittaa silloitukset puikkohitsauksessa käytettävin silloitusmenetelmin pystyy suorittamaan puikkohitsaukset standardin SFS-EN ISO 5817 hitsiluokan B vaatimusten mukaisesti lukuun ottamatta korkeaa kupua (päittäis- ja pienahitsi), jyrkkää liittymää, ylisuurta a-mittaa ja korkeaa juuren kupua, joille vaatimus on hitsiluokka C osaa silmämääräisesti arvioiden ja mittaamalla tarkistaa, että suoritettu hitsaus täyttää asete-tut laatu- ja mittavaatimukset. Kansainvälisen pienahitsaajan hitsauskokeet 1-, 2-, 3-, 8-, 10- ja 11-ryhmän materiaaleille E1 111 P FW t > 3 PB (puikkohitsaus, levy, pienahitsi, aineenpaksuus suurempi kuin 3 mm, alapiena-asento), liitosmuoto T-liitos 111 P FW t > 8 PF (puikkohitsaus, levy, pienahitsi, aineenpaksuus suurempi kuin 8 mm, pystyasento ylöspäin), liitosmuoto T-liitos 111 T/P FW t > 3 D 40 PD (puikkohitsaus, putki/levy, pienahitsi, aineenpaksuus suurempi kuin 3 mm, putken ulkohalkaisija vähintään 40 mm, yläpiena-asento) 111 T/P FW t > 3 D 40 PH (puikkohitsaus, putki/levy, pienahitsi, aineenpaksuus suurempi kuin 3 mm, putken ulkohalkaisija vähintään 40 mm, putkiasento ylöspäin) 9 E2

TUTKINNON SUORITTAJA TUNTEE MIG/MAG-HITSAUSPROSESSIN (131 TAI 135/138 TAI 136) JA OSAA HITSATA JOLLAKIN PROSESSEISTA KANSAINVÄLISEN PIENAHITSAAJAN HITSAUSKOKEET. MAG-hitsaus(135/138 ja 136) 10 tuntee MAG-umpilanka- ja MAG-täytelankahitsausprosessin sekä niiden tyypilliset käyttöalueet eri lankatyyppejä käytettäessä tuntee MIG/MAG-hitsauslaitteiston rakenteen ja varusteet sekä osaa valita käytettävän laitteiston hitsaustilanteen vaatimusten mukaisesti osaa asentaa hitsauslaitteiston käyttökuntoon ja suorittaa käyttöhuoltoon kuuluvat tehtävät tuntee MAG-umpilanka- ja MAG-täytelankahitsauksessa käytettävät lisäainelangat ja osaa valita langan ja lankapaksuuden hitsauskohteen tai -ohjeen mukaisesti osaa valita langan ohjausputken, syöttöpyörät ja virtasuuttimen valitun langan mukaan sekä suorittaa asennus- ja säätötyöt tuntee MAG-umpilanka- ja MAG-täytelankahitsauksessa käytettävät suojakaasut ja niiden tunnukset sekä osaa valita käytettävän suojakaasun hitsauskohteen tai -ohjeen mukaisesti tietää suojakaasua valitessaan hitsauksessa käytettävän kaarialueen merkityksen suojakaasun valintaan osaa asentaa suojakaasuvarustuksen hitsauslaitteistoon sekä säätää kaasun virtausmäärän hitsauskohteen mukaisesti ja tarkistaa virtausmäärän tuntee virtalähteiden hallinta- ja säätölaitteet ja osaa suorittaa hitsausparametrien säädöt kuten langan syötön, jännitteen, induktanssin, pulssin sekä aloitus- ja lopetusparametrit osaa tarkistaa ja tarvittaessa vaihtaa virtalähteeseen napaisuuden hitsausprosessin vaatimusten mukaiseksi ymmärtää oikein suoritetun maadoituksen merkityksen hitsauksessa, osaa kytkeä ja sijoittaa maadoituspuristimet oikein sekä ylläpitää niiden käyttökuntoa tuntee MAG-umpilanka- ja MAG-täytelankahitsauksessa käytettävät railomuodot ja osaa valmistaa hitsausrailot osaa suorittaa silloitukset MAG-umpilanka- ja MAGtäytelankahitsauksessa käytettävin silloitusmenetelmin tuntee eri kaarialueiden, kuten lyhytkaaren, sekakaaren, kuumakaaren ja pulssikaaren, hitsausominaisuudet, käyttöalueet ja valintaperusteet ja osaa valita työkohteeseen soveltuvan kaarialueen osaa säätää pulssihitsausparametrit hitsauskohteen vaatimusten mukaisesti osaa suorittaa MAG-hitsaustyöt (135/138) eri kaarialueita, kuten lyhytkaari, sekakaari, kuumakaari ja pulssikaari, hyödyntäen sekä suorittaa tarvittavat parametrien korjaukset hitsauksen aikana tietää parametrien tallennusyksikön käytön edut hitsaustyössä osaa tallentaa ja ottaa käyttöön tallennettuja hitsausparametreja jollakin käytössä olevalla parametrien tallennusyksiköllä osaa silmämääräisesti arvioiden ja mittaamalla tarkistaa, että suoritettu hitsaus täyttää asetetut laatu- ja mittavaatimukset.

Kansainvälisen pienahitsaajan hitsauskokeet 1-, 2-, 3-, 8-, 10- ja 11-ryhmän materiaaleille pystyy suorittamaan MAG-umpilanka- ja MAGtäytelankakahitsaukset standardin SFS-EN ISO 5817 hitsiluokan B vaatimusten mukaisesti lukuun ottamatta korkeaa kupua (päittäis- ja pienahitsi), jyrkkää liittymää, ylisuurta amittaa ja korkeaa juuren kupua, joille vaatimus on hitsiluokka C M1 135 P FW t > 1 PB (MAG- umpilankahitsaus, levy, pienahitsi, aineenpaksuus suurempi kuin 1 mm, alapiena-asento), liitosmuoto T-liitos, yksipalkohitsaus, lyhytkaari 135-D 136 P FW t > 8 PB ml (MAG-täytelankahitsaus, levy, pienahitsi, aineenpaksuus suurempi kuin 8 mm, alapiena-asento), liitosmuoto T-liitos, monipalkohitsaus 135 P FW t > 1 PF (MAG- umpilankahitsaus, levy, pienahitsi, aineenpaksuus suurempi kuin 1 mm, pystyasento ylöspäin), liitosmuoto T-liitos, yksipalkohitsaus, lyhytkaari 135-D 136 P FW t > 8 PF ml (MAG-täytelankahitsaus, levy, pienahitsi, aineenpaksuus suurempi kuin 8 mm, pystyasento ylöspäin), liitosmuoto T-liitos, monipalkohitsaus M2 135 T/P FW t >3 D 40 PD (MAG- umpilankahitsaus, putki/ levy, pienahitsi, aineenpaksuus suu-rempi kuin 3 mm, putken ulkohalkaisija vähintään 40 mm, yläpiena-asento) 136 T/P FW t > 3 D 40 PD (MAG-täytelankahitsaus, putki/ levy, pienahitsi, aineenpaksuus suurempi kuin 3 mm, putken ulkohalkaisija vähintään 40 mm, yläpiena-asento) 135 T/P FW t > 3 D 40 PH (MAG- umpilankahitsaus, putki/ levy, pienahitsi, aineenpaksuus suu-rempi kuin 3 mm, putken ulkohalkaisija vähintään 40 mm, putkiasento ylöspäin) 136 T/P FW t > 3 D 40 PH (MAG-täytelankahitsaus, putki/ levy, pienahitsi, aineenpaksuus suurempi kuin 3 mm, putken ulkohalkaisija vähintään 40 mm, putkiasento ylöspäin) 11

MIG-hitsaus(131) tuntee MIG-hitsausprosessin ja sen tyypilliset käyttöalueet eri lankatyyppejä käytettäessä tuntee MIG/MAG-hitsauslaitteiston rakenteen ja varusteet sekä osaa valita käytettävän lait-teiston hitsaustilanteen vaatimusten mukaisesti osaa asentaa hitsauslaitteiston käyttökuntoon ja suorittaa käyttöhuoltoon kuuluvat tehtävät tuntee MIG-hitsauksessa käytettävät lisäainelangat ja osaa valita langan ja lankapaksuuden hitsauskohteen tai hitsausohjeen (WPS) mukaisesti osaa valita langan ohjausputken, syöttöpyörät ja virtasuuttimen valitun langan mukaan sekä suorittaa asennus- ja säätötyöt tuntee MIG-hitsauksessa käytettävät suojakaasut ja niiden tunnukset sekä osaa valita käytettävän suojakaasun hitsauskohteen tai hitsausohjeen (WPS) mukaisesti osaa asentaa suojakaasuvarustuksen hitsauslaitteistoon sekä säätää kaasun virtausmäärän hitsauskohteen mukaisesti ja tarkistaa virtausmäärän tuntee virtalähteiden hallinta- ja säätölaitteet ja osaa suorittaa hitsausparametrien säädöt, kuten langan syötön, jännitteen, induktanssin, pulssin sekä aloitus- ja lopetusparametrit osaa tarkistaa ja tarvittaessa vaihtaa virtalähteen napaisuuden hitsausprosessin vaatimusten mukaiseksi ymmärtää oikein suoritetun maadoituksen merkityksen hitsauksessa, osaa kytkeä ja sijoittaa maadoituspuristimet oikein sekä ylläpitää niiden käyttökuntoa tuntee MIG-hitsauksessa käytettävät railomuodot ja osaa valmistaa hitsausrailot osaa suorittaa silloitukset MIG-hitsauksessa käytettävin silloitusmenetelmin tuntee eri kaarialueiden, kuten lyhytkaaren, sekakaaren, kuumakaaren ja pulssikaaren, hitsausominaisuudet, käyttöalueet ja valintaperusteet ja osaa valita työkohteeseen soveltuvan kaarialueen osaa säätää pulssihitsausparametrit hitsauskohteen vaatimusten mukaisesti osaa suorittaa MIG-hitsaustyöt eri kaarialueita, kuten lyhytkaari, sekakaari, kuumakaari ja pulssikaari, hyödyntäen sekä suorittaa tarvittavat parametrien korjaukset hitsauksen aikana tietää parametrien tallennusyksikön käytön edut hitsaustyössä osaa tallentaa ja ottaa käyttöön tallennettuja hitsausparametreja jollakin käytössä olevalla parametrien tallennusyksiköllä osaa silmämääräisesti arvioiden ja mittaamalla tarkistaa, että suoritettu hitsaus täyttää asetetut laatu- ja mittavaatimukset. Kansainvälisen pienahitsaajan hitsauskokeet 21-, 22- ja 23-ryhmän materiaaleille 12 pystyy suorittamaan MIG-hitsaukset standardin SFS-EN ISO 10042 hitsiluokan B vaatimus-ten mukaisesti lukuun ottamatta korkeaa kupua (päittäis- ja pienahitsi), jyrkkää liittymää, ylisuurta a-mittaa ja korkeaa juuren kupua, joille vaatimus on hitsiluokka C

MAl 1 131 P FW t > 8 PB ml (MIG-hitsaus, levy, pienahitsi, aineenpaksuus suurempi kuin 8 mm, alapiena-asento), liitosmuoto T-liitos, monipalkohitsaus 131 P FW t > 3 PF sl (MIG-hitsaus, levy, pienahitsi, aineenpaksuus suurempi kuin 3 mm, pystyasento ylöspäin), liitosmuoto T-liitos, yksipalkohitsaus MAl 2 131 T/P FW t > 3 D 60 PD (MIG-hitsaus, putki/levy, pienahitsi, aineenpaksuus suurempi kuin 3 mm, putken ulkohalkaisija vähintään 60 mm, yläpiena-asento), putkilevyliitos 131 T/P FW t > 3 D 60 PH (MIG-hitsaus, putki/levy, pienahitsi, aineenpaksuus suurempi kuin 3 mm, putken ulkohalkaisija vähintään 60 mm, putkiasento ylöspäin), putkilevyliitos 13

TUTKINNON SUORITTAJA TUNTEE TIG-HITSAUSPROSESSIN (141) JA OSAA HITSATA PROSESSILLA KANSAINVÄLISEN PIENAHITSAAJAN HITSAUSKOKEET. tuntee TIG-hitsausprosessin ja sen tyypilliset käyttöalueet tuntee TIG-hitsauksessa käytettävät hitsausvirtalähteet ja varusteet sekä osaa valita laitteiston perusaineen ja työkohteen mukaan osaa valita hitsattavan materiaalin ja hitsaustilanteen mukaan oikean virtalajin ja napaisuuden osaa valita hitsattavan materiaalin ja hitsaustilanteen mukaan käytettävän elektrodin tyypin ja paksuuden sekä suorittaa elektrodin teroituksen osaa valita hitsauskohteen ja -olosuhteiden mukaan kaasusuuttimen tyypin ja koon tuntee TIG-hitsauksessa käytettävät suojakaasut ja niiden tunnukset sekä osaa valita käytettävän suojakaasun hitsauskohteen tai hitsausohjeen (WPS) mukaisesti osaa asentaa TIG-hitsauslaitteiston käyttökuntoon ja suorittaa käyttöhuoltoon kuuluvat tehtävät ymmärtää oikein suoritetun maadoituksen merkityksen hitsauksessa, osaa kytkeä ja sijoittaa maadoituspuristimet oikein sekä ylläpitää niiden käyttökuntoa osaa säätää kaasun virtausmäärän sekä asettaa esi- ja jälkikaasuajat hitsauskohteen mukaan tuntee erilaiset hitsin juuren suojausmenetelmät, osaa valita tarvittavan suojaustavan sekä suorittaa suojauksen tuntee TIG-hitsauksessa käytettävät lisäaineet ja niiden merkinnät sekä osaa valita lisäaineen ja lankapaksuuden hitsauskohteen tai hitsausohjeen (WPS) mukaisesti tuntee TIG-hitsauslaitteiston ohjausyksikön hallinta- ja säätölaitteet ja osaa suorittaa hitsausparametrien valinnat ja säädöt tuntee pulssikaarihitsauksen periaatteen ja käyttöalueet sekä sen tarjoamat edut hitsauksessa osaa säätää pulssihitsausparametrit hitsauskohteen vaatimusten mukaisesti osaa suorittaa hitsaustehtäviä pulssikaarihitsausta käyttäen sekä suorittaa tarvittavat parametrien korjaukset tuntee TIG-hitsauksessa käytettävät railomuodot ja osaa valmistaa hitsausrailot osaa suorittaa silloitukset TIG-hitsauksessa käytettävin silloitusmenetelmin osaa silmämääräisesti arvioiden ja mittaamalla tarkistaa, että suoritettu hitsaus täyttää asetetut laatu- ja mittavaatimukset. Kansainvälisen pienahitsaajan hitsauskokeet 1-, 2-, 3-, 8-, 10- ja 11-ryhmän materiaaleille 14 pystyy suorittamaan TIG-hitsaukset standardin SFS-EN ISO 5817 hitsiluokan B vaatimusten mukaisesti lukuun ottamatta korkeaa kupua (päittäis- ja pienahitsi), jyrkkää liittymää, ylisuurta a-mittaa ja korkeaa juuren kupua, joille vaatimus on hitsiluokka C

T1 141 P FW t > 1 PB (TIG-hitsaus, levy, pienahitsi, aineenpaksuus suurempi kuin 1 mm, alapiena-asento), liitosmuoto T-liitos 141 P FW t > 1 PF (TIG-hitsaus, levy, pienahitsi, aineenpaksuus suurempi kuin 1 mm, pystyasento ylöspäin), liitosmuoto T-liitos T2 141 T/P FW t > 1 D 40 80 PD (TIG-hitsaus, putki/levy, pienahitsi, aineenpaksuus suurempi kuin 1 mm, putken ulkohalkaisija 40 80 mm, yläpiena-asento) 141 T/P FW t > 1 D 40 80 PH (TIG-hitsaus, putki/levy, pienahitsi, aineenpaksuus suurempi kuin 1 mm, putken ulkohalkaisija 40 80 mm, putkiasento ylöspäin) Kansainvälisen pienahitsaajan hitsauskokeet 21-, 22- ja 23-ryhmän materiaaleille pystyy suorittamaan TIG-hitsaukset standardin SFS-EN ISO10042 hitsiluokan B vaatimusten mu-kaisesti lukuun ottamatta korkeaa kupua (päittäis- ja pienahitsi), jyrkkää liittymää, ylisuurta a-mittaa ja korkeaa juuren kupua, joille vaatimus on hitsiluokka C TAl 1 141 T/P FW t > 1 D 40 80 PD (TIG-hitsaus, putki/levy, pienahitsi, aineenpaksuus suurempi kuin 1 mm, putken ulkohalkaisija 40 80 mm, yläpiena-asento) 141 P FW t > 1 PF (TIG-hitsaus, levy, pienahitsi, aineenpaksuus suurempi kuin 1 mm, pystyasento ylöspäin), liitosmuoto T-liitos TAl 2 141 T/P FW t > 1 D 40 80 PD (TIG-hitsaus, putki/levy, pienahitsi, aineenpaksuus suurempi kuin 1 mm, putken ulkohalkaisija 40 80 mm, yläpiena-asento) 141 T/P FW t > 1 D 40 80 PH (TIG-hitsaus, putki/levy, pienahitsi, aineenpaksuus suurempi kuin 1 mm, putken ulkohalkaisija 40 80 mm, putkiasento ylöspäin) Ammattitaidon osoittamistavat 2.2. Levyhitsaus hitsausprosessilla 111, 131, 135, 136 tai 141 Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon suorittaja osaa hitsata puikkohitsausprosessilla (111) kansainvälisen levyhitsaajan hitsauskokeet 15 Ammattitaito ja sen taustalla olevien tietojen ja periaatteiden hallinta sekä soveltamistaito osoitetaan pääsääntöisesti pätevyyskokeiden avulla. Kaikki pätevyyskokeet on hitsattava hyväksytysti. Tarvittaessa työn taustalla olevien tietojen hallintaa voidaan tarkistaa esittämällä tutkinnon suorittajalle täydentäviä lisäkysymyksiä.

tai hitsata MIG- hitsausprosessilla(131), MAG-umpilankahitsausprosessilla(135) tai MAGtäytelankahitsausprosessilla(136) kansainvälisen levyhitsaajan hitsauskokeet hitsata TIG-hitsausprosessilla (141) kansainvälisen levyhitsaajan hitsauskokeet. tai Arviointi TUTKINNON SUORITTAJA HITSAA PUIKKOHITSAUSPROSESSILLA (111) KANSAINVÄLISEN LEVYHITSAAJAN HITSAUSKOKEET. Kansainvälisen levyhitsaajan hitsauskokeet 1-, 2-, 3-, 8-, 10- ja 11-ryhmän materiaaleille pystyy suorittamaan puikkohitsaukset standardin SFS-EN ISO 5817 hitsiluokan B vaatimusten mukaisesti lukuun ottamatta korkeaa kupua (päittäis- ja pienahitsi), jyrkkää liittymää, ylisuurta a-mittaa ja korkeaa juuren kupua, joille vaatimus on hitsiluokka C. E2 111 T/P FW t > 3 D 40 PD (puikkohitsaus, putki/levy, pienahitsi, aineenpaksuus suurempi kuin 3 mm, putken ulkohalkaisija vähintään 40 mm, yläpiena-asento) 111 T/P FW t > 3 D 40 PH (puikkohitsaus, putki/levy, pienahitsi, aineenpaksuus suurempi kuin 3 mm, putken ulkohalkaisija vähintään 40 mm, putkiasento ylöspäin) E3 111 P BW t > 3 PA ssnb (puikkohitsaus, levy, päittäishitsi, aineenpaksuus suurempi kuin 3 mm, jalkoasento, hitsaus yhdeltä puolelta, ilman juuritukea) 111 P BW t > 3 PC ssnb (puikkohitsaus, levy, päittäishitsi, aineenpaksuus suurempi kuin 3 mm, vaaka-asento, hitsaus yhdeltä puolelta, ilman juuritukea) E4 111 P BW t > 3 PE ssnb (puikkohitsaus, levy, päittäishitsi, aineenpaksuus suurempi kuin 3 mm, lakiasento, hitsaus yhdeltä puolelta, ilman juuritukea) 111 P BW t > 3 PC ssnb (puikkohitsaus, levy, päittäishitsi, aineenpaksuus suurempi kuin 3 mm, vaaka-asento, hitsaus yhdeltä puolelta, ilman juuritukea) TUTKINNON SUORITTAJA HITSAA MIG- HITSAUSPROSESSILLA(131), MAG-UMPILANKAHITSAUSPROSESSILLA(135) TAI MAG- 16

TÄYTELANKAHITSAUSPROSESSILLA(136) KANSAINVÄLISEN LEVYHITSAAJAN HITSAUSKOKEET Kansainvälisen levyhitsaajan hitsauskokeet 1-, 2-, 3-, 8-, 10- ja 11-ryhmän materiaaleille pystyy suorittamaan MAG-hitsaukset standardin SFS-EN ISO 5817 hitsiluokan B vaatimusten mukaisesti lukuun ottamatta korkeaa kupua (päittäis- ja pienahitsi), jyrkkää liittymää, ylisuurta a-mittaa ja korkeaa juuren kupua, joille vaatimus on hitsiluokka C. M2 135 T/P FW t > 3 D 40 PD (MAG- umpilankahitsaus, putki/ levy, pienahitsi, aineenpaksuus suu-rempi kuin 3 mm, putken ulkohalkaisija vähintään 40 mm, yläpiena-asento) 136 T/P FW t > 3 D 40 PD (MAG-täytelankahitsaus, putki/ levy, pienahitsi, aineenpaksuus suurempi kuin 3 mm, putken ulkohalkaisija vähintään 40 mm, yläpiena-asento) 135 T/P FW t > 3 D 40 PH (MAG- umpilankahitsaus, putki/ levy, pienahitsi, aineenpaksuus suu-rempi kuin 3 mm, putken ulkohalkaisija vähintään 40 mm, putkiasento ylöspäin) 136 T/P FW t > 3 D 40 PH (MAG-täytelankahitsaus, putki/ levy, pienahitsi, aineenpaksuus suurempi kuin 3 mm, putken ulkohalkaisija vähintään 40 mm, putkiasento ylöspäin) M3 135 P BW t > 1 PA ssnb (MAG- umpilankahitsaus, levy, päittäishitsi, aineenpaksuus suurempi kuin 1 mm, jalkoasento, hitsaus yhdeltä puolelta, ilman juuritukea), perusaineryhmille 8 ja 10 sallitaan bsgg (hitsaus molemmilta puolilta, juuren avauksella) pohjapalon hitsaus lyhytkaarialueella 136 P BW t > 8 PA ssnb (MAG-täytelankahitsaus, levy, päittäishitsi, aineenpaksuus suurempi kuin 8 mm, jalkoasento, hitsaus yhdeltä puolelta, ilman juuritukea), perusaineryhmille 8 ja 10 sallitaan bsgg (hitsaus molemmilta puolilta, juuren avauksella), jauhetäytelangoille sallitaan ssmb (hitsaus yhdeltä puolelta, juurituella) 135 P BW t > 1 PC ssnb (MAG- umpilankahitsaus, levy, päittäishitsi, aineenpaksuus suurempi kuin 1 mm, vaaka-asento, hitsaus yhdeltä puolelta, ilman juuritukea), perusaineryhmille 8 ja 10 sallitaan bsgg (hitsaus molemmilta puolilta, juuren avauksella) pohjapalon hitsaus lyhytkaarialueella 136 P BW t > 8 PC ssnb (MAG-täytelankahitsaus, levy, päittäishitsi, aineenpaksuus suurempi kuin 8 mm, vaaka-asento, hitsaus yhdeltä puolelta, ilman juuritukea), perusaineryhmille 8 ja 10 sallitaan bsgg (hitsaus molemmilta puolilta, juuren avauksella), jauhetäytelangoille sallitaan ssmb (hitsaus yhdeltä puolelta, juurituella) tai pohjapalon saa hitsata metallitäytelangalla (138) 17

M4 135 P BW t > 1 PF ssnb (MAG- umpilankahitsaus, levy, päittäishitsi, aineenpaksuus suurempi kuin 1 mm, pystyasento ylöspäin, hitsaus yhdeltä puolelta, ilman juuritukea), perusaineryhmille 8 ja 10 sallitaan bsgg (hitsaus molemmilta puolilta, juuren avauksella) pohjapalon hitsaus lyhytkaarialueella 136 P BW t > 8 PF ssnb (MAG-täytelankahitsaus, levy, päittäishitsi, aineenpaksuus suurempi kuin 8 mm, pystyasento ylöspäin, hitsaus yhdeltä puolelta, ilman juuritukea), perusaineryhmille 8 ja 10 sallitaan bsgg (hitsaus molemmilta puolilta, juuren avauksella), pohjapalon saa hitsata metallitäytelangalla (138) 135 P BW t > 1 PE ssnb (MAG- umpilankahitsaus, levy, päittäishitsi, aineenpaksuus suurempi kuin 1 mm, lakiasento, hitsaus yhdeltä puolelta, ilman juuritukea), perusaineryhmille 8 ja 10 sallitaan bsgg (hitsaus molemmilta puolilta, juuren avauksella) pohjapalon hitsaus lyhytkaarialueella 136 P BW t > 8 PE ssnb (MAG-täytelankahitsaus, levy, päittäishitsi, aineenpaksuus suurempi kuin 8 mm, lakiasento, hitsaus yhdeltä puolelta, ilman juuritukea), perusaineryhmille 8 ja 10 sallitaan bsgg (hitsaus molemmilta puolilta, juuren avauksella), pohjapalon saa hitsata metallitäytelangalla (138) Kansainvälisen levyhitsaajan hitsauskokeet 21-, 22- ja 23-ryhmän materiaaleille pystyy suorittamaan MIG-hitsaukset standardin SFS-EN ISO10042 hitsiluokan B vaatimusten mukaisesti lukuun ottamatta korkeaa kupua (päittäis- ja pienahitsi), jyrkkää liittymää, ylisuurta a-mittaa ja korkeaa juuren kupua, joille vaatimus on hitsiluokka C. MAl 2 131 T/P FW t > 3 D 60 PD (MIG-hitsaus, putki/levy, pienahitsi, aineenpaksuus suurempi kuin 3 mm, putken ulkohalkaisija vähintään 60 mm, yläpiena-asento), putkilevyliitos 131 T/P FW t > 3 D 60 PH (MIG-hitsaus, putki/levy, pienahitsi, aineenpaksuus suurempi kuin 3 mm, putken ulkohalkaisija vähintään 60 mm, putkiasento ylöspäin), putkilevyliitos MAl 3 18 131 P BW t > 6 PA ssmb (MIG-hitsaus, levy, päittäishitsi, aineenpaksuus suurempi kuin 6 mm, jalkoasento, hitsaus yhdeltä puolelta, juurituella), koehitsauksen aikana ei saa käyttää pulssihit-sausta 131 P BW t > 6 PF bsgg (MIG-hitsaus, levy, päittäishitsi, aineenpaksuus suurempi kuin 6 mm, pystyasento ylöspäin, hitsaus molemmilta puolilta, juuren avauksella), koehitsauksen aikana ei saa käyttää pulssihitsausta

MAl 4 131 P BW t 3 PC ssmb (MIG-hitsaus, levy, päittäishitsi, aineenpaksuus enintään 3 mm, vaaka-asento, hitsaus yhdeltä puolelta, juurituella) 131 P BW t > 6 PE bsgg (MIG-hitsaus, levy, päittäishitsi, aineenpaksuus suurempi kuin 6 mm, lakiasento, hitsaus molemmilta puolilta, juuren avauksella) TUTKINNON SUORITTAJA HITSAA TIG-HITSAUSPROSESSILLA (141) KANSAINVÄLISEN LEVYHITSAAJAN HITSAUSKOKEET. Kansainvälisen levyhitsaajan hitsauskokeet 1-, 2-, 3-, 8-, 10- ja 11-ryhmän materiaaleille pystyy suorittamaan TIG-hitsaukset standardin SFS-EN ISO 5817 hitsiluokan B vaatimusten mukaisesti lukuun ottamatta korkeaa kupua (päittäis- ja pienahitsi), jyrkkää liittymää, ylisuurta a-mittaa ja korkeaa juuren kupua, joille vaatimus on hitsiluokka C. T2 141 T/P FW t > 1 D 40 80 PD (TIG-hitsaus, putki/levy, pienahitsi, aineenpaksuus suurempi kuin 1 mm, putken ulkohalkaisija 40 80 mm, yläpiena-asento) 141 T/P FW t > 1 D 40 80 PH (TIG-hitsaus, putki/levy, pienahitsi, aineenpaksuus suurempi kuin 1 mm, putken ulkohalkaisija 40 80 mm, putkiasento ylöspäin) T3 141 P BW t > 1 PA ssnb (TIG-hitsaus, levy, päittäishitsi, aineenpaksuus suurempi kuin 1 mm, jal-koasento, hitsaus yhdeltä puolelta, ilman juuritukea) 141 P BW t > 1 PC ssnb (TIG-hitsaus, levy, päittäishitsi, aineenpaksuus suurempi kuin 1 mm, vaaka-asento, hitsaus yhdeltä puolelta, ilman juuritukea) T4 141 P BW t > 1 PC ssnb (TIG-hitsaus, levy, päittäishitsi, aineenpaksuus suurempi kuin 1 mm, vaaka-asento, hitsaus yhdeltä puolelta, ilman juuritukea) 141 P BW t > 1 PF ssnb (TIG-hitsaus, levy, päittäishitsi, aineenpaksuus suurempi kuin 1 mm, pys-tyasento ylöspäin, hitsaus yhdeltä puolelta, ilman juuritukea) pystyy suorittamaan TIG-hitsaukset standardin SFS-EN ISO10042 (alumiinit ja hitsattavat alumiiniseokset) hitsiluokan B vaatimusten mukaisesti lukuun ottamatta korkeaa kupua (päittäis- ja pienahitsi), jyrkkää liittymää, ylisuurta a-mittaa ja korkeaa juuren kupua, joille vaatimus on hitsiluokka C. 19 Kansainvälisen levyhitsaajan hitsauskokeet 21-, 22- ja 23-ryhmän materiaaleille

TAl 2 141 T/P FW t > 1 D 40 80 PD (TIG-hitsaus, putki/levy, pienahitsi, aineenpaksuus suurempi kuin 1 mm, putken ulkohalkaisija 40 80 mm, yläpiena-asento) 141 T/P FW t > 1 D 40 80 PH (TIG-hitsaus, putki/levy, pienahitsi, aineenpaksuus suurempi kuin 1 mm, putken ulkohalkaisija 40 80 mm, putkiasento ylöspäin) TAl 3 141 P BW t 3 PA bsng (TIG-hitsaus, levy, päittäishitsi, aineenpaksuus enintään 3 mm, jalkoasento, hitsaus molemmilta puolilta, ilman juuren avausta) 141 P BW t > 6 PF bsng (TIG-hitsaus, levy, päittäishitsi, aineenpaksuus suurempi kuin 6 mm, pys-tyasento ylöspäin, hitsaus molemmilta puolilta, ilman juuren avausta) TAl 4 141 P BW t > 6 PC ssnb (TIG-hitsaus, levy, päittäishitsi, aineenpaksuus suurempi kuin 6 mm, vaaka-asento, hitsaus yhdeltä puolelta, ilman juuritukea) 141 P BW t 3 PE ssnb (TIG-hitsaus, levy, päittäishitsi, aineenpaksuus enintään 3 mm, lakiasento, hitsaus yhdeltä puolelta, ilman juuritukea) Ammattitaidon osoittamistavat Ammattitaito osoitetaan pätevyyskokeiden avulla. Kaikki pätevyyskokeet on hitsattava hyväksytysti. 2.3. Putkihitsaus hitsausprosessilla 111, 135, 136 tai 141 Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon suorittaja osaa hitsata puikkohitsausprosessilla (111) kansainvälisen putkihitsaajan hitsauskokeet hitsata MAG-umpilankahitsausprosessilla(135) tai MAG-täytelankahitsausprosessilla(136) kansainvälisen putkihitsaajan hitsauskokeet hitsata TIG-hitsausprosessilla (141) kansainvälisen putkihitsaajan hitsauskokeet. tai tai 20

Arviointi TUTKINNON SUORITTAJA HITSAA PUIKKOHITSAUSPROSESSILLA (111) KANSAINVÄLISEN PUTKIHITSAAJAN HITSAUSKOKEET. Kansainvälisen putkihitsaajan hitsauskokeet 1-, 2-, 3-, 8-, 10- ja 11-ryhmän materiaaleille pystyy suorittamaan puikkohitsaukset standardin SFS-EN ISO 5817 hitsiluokan B vaatimusten mukaisesti lukuun ottamatta korkeaa kupua (päittäis- ja pienahitsi), jyrkkää liittymää, ylisuurta a-mittaa ja korkeaa juuren kupua, joille vaatimus on hitsiluokka C. E2 111 T/P FW t > 3 D 40 PD (puikkohitsaus, putki/levy, pienahitsi, aineenpaksuus suurempi kuin 3 mm, putken ulkohalkaisija vähintään 40 mm, yläpiena-asento) 111 T/P FW t > 3 D 40 PH (puikkohitsaus, putki/levy, pienahitsi, aineenpaksuus suurempi kuin 3 mm, putken ulkohalkaisija vähintään 40 mm, putkiasento ylöspäin) E4 111 P BW t > 3 PE ssnb (puikkohitsaus, levy, päittäishitsi, aineenpaksuus suurempi kuin 3 mm, lakiasento, hitsaus yhdeltä puolelta, ilman juuritukea) 111 P BW t > 3 PC ssnb (puikkohitsaus, levy, päittäishitsi, aineenpaksuus suurempi kuin 3 mm, vaaka-asento, hitsaus yhdeltä puolelta, ilman juuritukea) E5 111 T BW t > 3 D 40 PC ssnb (puikkohitsaus, putki, päittäishitsi, aineenpaksuus suurempi kuin 3 mm, putken ulkohalkaisija vähintään 40 mm, vaaka-asento, hitsaus yhdeltä puolelta, ilman juuritukea) 111 T BW t > 3 D 40 PH ssnb (puikkohitsaus, putki, päittäishitsi, aineenpaksuus suurempi kuin 3 mm, putken ulkohalkaisija vähintään 40 mm, putkiasento ylöspäin, hitsaus yhdeltä puolelta, ilman juuritukea) E6 111 T BW t > 3 D 40 80 H-L045 ssnb (puikkohitsaus, putki, päittäishitsi, aineenpaksuus suurempi kuin 3 mm, putken ulkohalkaisija 40 80 mm, hitsaussuunta ylöspäin, putken kaltevuus 45, hitsaus yhdeltä puolelta, ilman juuritukea) 111 T BW t > 3 D 100 H-L045 ssnb (puikkohitsaus, putki, päittäishitsi, aineenpaksuus suurempi kuin 3 mm, putken ulkohalkaisija vähintään 100 mm, hitsaussuunta ylöspäin, putken kaltevuus 45, hitsaus yhdeltä puolelta, ilman juuritukea) 21

TUTKINNON SUORITTAJA HITSAA MAG-UMPILANKAHITSAUSPROSESSILLA(135) TAI MAG-TÄYTELANKAHITSAUSPROSESSILLA(136) KANSAINVÄLISEN PUTKIHITSAAJAN HITSAUSKOKEET. Kansainvälisen putkihitsaajan hitsauskokeet 1-, 2-, 3-, 8-, 10- ja 11-ryhmän materiaaleille pystyy suorittamaan MAG-hitsaukset standardin SFS-EN ISO 5817 hitsiluokan B vaatimusten mukaisesti lukuun ottamatta korkeaa kupua (päittäis- ja pienahitsi), jyrkkää liittymää, ylisuurta a-mittaa ja korkeaa juuren kupua, joille vaatimus on hitsiluokka C. M2 135 T/P FW t > 3 D 40 PD (MAG- umpilankahitsaus, putki/ levy, pienahitsi, aineenpaksuus suu-rempi kuin 3 mm, putken ulkohalkaisija vähintään 40 mm, yläpiena-asento) 136 T/P FW t > 3 D 40 PD (MAG-täytelankahitsaus, putki/ levy, pienahitsi, aineenpaksuus suurempi kuin 3 mm, putken ulkohalkaisija vähintään 40 mm, yläpiena-asento) 135 T/P FW t > 3 D 40 PH (MAG- umpilankahitsaus, putki/ levy, pienahitsi, aineenpaksuus suu-rempi kuin 3 mm, putken ulkohalkaisija vähintään 40 mm, putkiasento ylöspäin) 136 T/P FW t > 3 D 40 PH (MAG-täytelankahitsaus, putki/ levy, pienahitsi, aineenpaksuus suurempi kuin 3 mm, putken ulkohalkaisija vähintään 40 mm, putkiasento ylöspäin) M4 22 135 P BW t > 1 PF ssnb (MAG- umpilankahitsaus, levy, päittäishitsi, aineenpaksuus suurempi kuin 1 mm, pystyasento ylöspäin, hitsaus yhdeltä puolelta, ilman juuritukea), perusaineryhmille 8 ja 10 sallitaan bsgg (hitsaus molemmilta puolilta, juuren avauksella) pohjapalon hitsaus lyhytkaarialueella 136 P BW t > 8 PF ssnb (MAG-täytelankahitsaus, levy, päittäishitsi, aineenpaksuus suurempi kuin 8 mm, pystyasento ylöspäin, hitsaus yhdeltä puolelta, ilman juuritukea), perusaineryhmille 8 ja 10 sallitaan bsgg (hitsaus molemmilta puolilta, juuren avauksella), pohjapalon saa hitsata metallitäytelangalla (138) 135 P BW t > 1 PE ssnb (MAG- umpilankahitsaus, levy, päittäishitsi, aineenpaksuus suurempi kuin 1 mm, lakiasento, hitsaus yhdeltä puolelta, ilman juuritukea), perusaineryhmille 8 ja 10 sallitaan bsgg (hitsaus molemmilta puolilta, juuren avauksella) pohjapalon hitsaus lyhytkaarialueella 136 P BW t > 8 PE ssnb (MAG-täytelankahitsaus, levy, päittäishitsi, aineenpaksuus suurempi kuin 8 mm, lakiasento, hitsaus yhdeltä puolelta, ilman juuritukea), perusaineryhmille 8 ja 10 sallitaan bsgg (hitsaus molemmilta puolilta, juuren avauksella), pohjapalon saa hitsata metallitäytelangalla (138)

M5 135 T BW t > 3 D 100 PC ssnb (MAG-umpilankahitsaus, putki, päittäishitsi, aineenpaksuus suu-rempi kuin 3 mm, putken ulkohalkaisija vähintään 100 mm, vaaka-asento, hitsaus yhdeltä puolelta, ilman juuritukea) 136 T BW t > 3 D 100 PC ssnb (MAG-täytelankahitsaus, putki, päittäishitsi, aineenpaksuus suu-rempi kuin 3 mm, putken ulkohalkaisija vähintään 100 mm, vaaka-asento, hitsaus yhdeltä puolelta, ilman juuritukea), pohjapalon saa hitsata metallitäytelangalla (138) 135 T BW t > 3 D 100 PH ssnb (MAG-umpilankahitsaus, putki, päittäishitsi, aineenpaksuus suu-rempi kuin 3 mm, putken ulkohalkaisija vähintään 100 mm, putkiasento ylöspäin, hitsaus yhdeltä puolelta, ilman juuritukea) 136 T BW t > 3 D 100 PH ssnb (MAG-täytelankahitsaus, putki, päittäishitsi, aineenpaksuus suu-rempi kuin 3 mm, putken ulkohalkaisija vähintään 100 mm, putkiasento ylöspäin, hitsaus yhdeltä puolelta, ilman juuritukea), pohjapalon saa hitsata metallitäytelangalla (138) M6 138 T BW t > 3 D 100 H-L045 ssnb (MAGmetallitäytelankahitsaus, putki, päittäishitsi, aineenpaksuus suurempi kuin 3 mm, putken ulkohalkaisija vähintään 100 mm, hitsaussuunta ylöspäin, putken kaltevuus 45, hitsaus yhdeltä puolelta, ilman juuritukea) 136 T BW t > 3 D 100 H-L045 ssnb (MAG-täytelankahitsaus, putki, päittäishitsi, aineenpaksuus suurempi kuin 3 mm, putken ulkohalkaisija vähintään 100 mm, hitsaussuunta ylöspäin, putken kal-tevuus 45, hitsaus yhdeltä puolelta, ilman juuritukea); pohjapalon saa hitsata metallitäytelangalla (138) TUTKINNON SUORITTAJA HITSAA TIG-HITSAUSPROSESSILLA (141) KANSAINVÄLISEN PUTKIHITSAAJAN HITSAUSKOKEET. Kansainvälisen putkihitsaajan hitsauskokeet 1-, 2-, 3-, 8-, 10- ja 11-ryhmän materiaaleille pystyy suorittamaan TIG-hitsaukset standardin SFS-EN ISO 5817 hitsiluokan B vaatimusten mukaisesti lukuun ottamatta korkeaa kupua (päittäis- ja pienahitsi), jyrkkää liittymää, ylisuurta a-mittaa ja korkeaa juuren kupua, joille vaatimus on hitsiluokka C. T2 141 T/P FW t > 1 D 40 80 PD (TIG-hitsaus, putki/levy, pienahitsi, aineenpaksuus suurempi kuin 1 mm, putken ulkohalkaisija 40 80 mm, yläpiena-asento) 141 T/P FW t > 1 D 40 80 PH (TIG-hitsaus, putki/levy, pienahitsi, aineenpaksuus suurempi kuin 1 mm, putken ulkohalkaisija 40 80 mm, putkiasento ylöspäin) 23

T4 141 P BW t > 1 PC ssnb (TIG-hitsaus, levy, päittäishitsi, aineenpaksuus suurempi kuin 1 mm, vaaka-asento, hitsaus yhdeltä puolelta, ilman juuritukea) 141 P BW t > 1 PF ssnb (TIG-hitsaus, levy, päittäishitsi, aineenpaksuus suurempi kuin 1 mm, pys-tyasento ylöspäin, hitsaus yhdeltä puolelta, ilman juuritukea) T5 141 T BW t > 1 D > 0 PC ssnb (TIG-hitsaus, putki, päittäishitsi, aineenpaksuus suurempi kuin 1 mm, putken ulkohalkaisija vapaasti valittavissa, vaaka-asento, hitsaus yhdeltä puolelta, ilman juuritukea) 141 T BW t > 1 D > 0 PH ssnb (TIG-hitsaus, putki, päittäishitsi, aineenpaksuus suurempi kuin 1 mm, putken ulkohalkaisija vapaasti valittavissa, putkiasento ylöspäin, hitsaus yhdeltä puolelta, ilman juuritukea) T6 141 T BW t > 1 D > 0 H-L045 ssnb (TIG-hitsaus, putki, päittäishitsi, aineenpaksuus suurempi kuin 1 mm, putken ulkohalkaisija vapaasti valittavissa, hitsaussuunta ylöspäin, putken kaltevuus 45, hitsaus yhdeltä puolelta, ilman juuritukea) Kansainvälisen putkihitsaajan hitsauskokeet 21-, 22- ja 23-ryhmän materiaaleille pystyy suorittamaan TIG-hitsaukset standardin SFS-EN ISO10042 hitsiluokan B vaatimusten mu-kaisesti lukuun ottamatta korkeaa kupua (päittäis- ja pienahitsi), jyrkkää liittymää, ylisuurta a-mittaa ja korkeaa juuren kupua, joille vaatimus on hitsiluokka C. TAl 2 141 T/P FW t > 1 D 40 80 PD (TIG-hitsaus, putki/levy, pienahitsi, aineenpaksuus suurempi kuin 1 mm, putken ulkohalkaisija 40 80 mm, yläpiena-asento) 141 T/P FW t > 1 D 40 80 PH (TIG-hitsaus, putki/levy, pienahitsi, aineenpaksuus suurempi kuin 1 mm, putken ulkohalkaisija 40 80 mm, putkiasento ylöspäin) TAl 4 24 141 P BW t > 6 PC ssnb (TIG-hitsaus, levy, päittäishitsi, aineenpaksuus suurempi kuin 6 mm, vaaka-asento, hitsaus yhdeltä puolelta, ilman juuritukea) 141 P BW t 3 PE ssnb (TIG-hitsaus, levy, päittäishitsi, aineenpaksuus enintään 3 mm, lakiasento, hitsaus yhdeltä puolelta, ilman juuritukea)

TAl 5 141 T BW t > 6 D > 0 PH ssnb (TIG-hitsaus, putki, päittäishitsi, aineenpaksuus suurempi kuin 6 mm, putken ulkohalkaisija vapaasti valittavissa, putkiasento ylöspäin, hitsaus yhdeltä puolelta, ilman juuritukea) 141 T BW t > 6 D > 0 H-L045 ssnb (TIG-hitsaus, putki, päittäishitsi, aineenpaksuus suurempi kuin 6 mm, putken ulkohalkaisija vapaasti valittavissa, hitsaussuunta ylöspäin, putken kaltevuus 45, hitsaus yhdeltä puolelta, ilman juuritukea) TAl 6 141 T BW t 3 D > 0 PC ssnb (TIG-hitsaus, putki, päittäishitsi, aineenpaksuus korkeintaan 3 mm, putken ulkohalkaisija vapaasti valittavissa, vaaka-asento, hitsaus yhdeltä puolelta, ilman juuritukea) 141 T BW t 3 D > 0 PH ssnb (TIG-hitsaus, putki, päittäishitsi, aineenpaksuus korkeintaan 3 mm, putken ulkohalkaisija vapaasti valittavissa, putkiasento ylöspäin, hitsaus yhdeltä puolelta, ilman juuritukea). Ammattitaidon osoittamistavat Ammattitaito osoitetaan pätevyyskokeiden avulla. Kaikki pätevyyskokeet on hitsattava hyväksytysti. 2.4. Jauhekaariumpilankahitsaus (121) Ammattitaitovaatimukset 25 Tutkinnon suorittaja osaa suorittaa jauhekaarihitsauksia.

Arviointi TUTKINNON SUORITTAJA SUORITTAA JAUHEKAARIHITSAUKSIA. tuntee jauhekaarihitsausprosessin ja sen tyypilliset käyttöalueet tuntee jauhekaarihitsauslaitteiston rakenteen ja varusteet sekä valitsee käytettävän laitteiston hitsaustilanteen vaatimusten mukaisesti asentaa jauhekaarihitsauslaitteiston käyttökuntoon ja suorittaa käyttöhuoltoon kuuluvat tehtävät tuntee jauhekaarihitsauksessa käytettävät lisäainelangat ja valitsee langan ja lankapaksuuden hitsauskohteen tai hitsausohjeen (WPS) mukaisesti tuntee jauhekaarihitsauksessa käytettävät hitsausjauheet ja niiden valintaperusteet sekä valitsee jauheen hitsauskohteen tai hitsausohjeen (WPS) mukaisesti tuntee hitsausjauheiden oikeat varastointi-, kuivaus- ja käsittelytavat sekä jauheen uusiokäyttöön kuuluvat toimenpiteet valitsee jauhekaarihitsaukseen syöttöpyörät ja virtasuuttimen valitun langan mukaan sekä suorittaa asennus- ja säätötyöt tuntee virtalähteiden hallinta- ja säätölaitteet ja säätää hitsausparametrit, kuten hitsausvirran, jännitteen, langansyöttönopeuden, hitsausnopeuden ja jauheensyöttömäärän tuntee jauhekaarihitsauksessa käytettävät railomuodot suorittaa hitsattavien työkappaleiden kiinnitykset ja silloitukset jauhekaarihitsaukseen sovel-tuvin menetelmin suorittaa jauhekaarihitsaukset standardin SFS-EN ISO 5817 hitsiluokan B vaatimusten mu-kaisesti lukuun ottamatta korkeaa kupua (päittäis- ja pienahitsi), jyrkkää liittymää, ylisuurta amittaa ja korkeaa juuren kupua, joille vaatimus on hitsiluokka C arvioi silmämääräisesti ja tarkistaa mittaamalla, että suoritettu hitsaus täyttää asetetut laatu- ja mittavaatimukset. Pienahitsauskoe jauhekaarilankahitsauksena 121 P FW t = 10 15 PB (jauhekaarilankahitsaus, levy, pienahitsi, aineenpaksuus 10 15 mm, ala-piena-asento) Levyhitsauskoe jauhekaarilankahitsauksena 121 P BW t 15 PA ss mb ml (jauhekaarilankahitsaus, levy, päittäishitsi, aineenpaksuus vähintään 15 mm, jalkoasento, hitsaus yhdeltä puolelta, juuritukea vasten, monipalkohitsaus), (Y-railo, vähin-tään kolme palkoa). Ammattitaidon osoittamistavat Ammattitaito ja sen taustalla olevien tietojen ja periaatteiden hallinta sekä soveltamistaito osoitetaan pääsääntöisesti hitsauskokeiden avulla. Kokeet on hitsattava hyväksytysti. Tarvittaessa työn taustalla olevien tietojen hallintaa voidaan tarkistaa esittämällä tutkinnon suorittajalle täydentäviä lisäkysymyksiä. 2.5. Plasmahitsaus (15) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon suorittaja osaa suorittaa plasmahitsauksia. 26

Arviointi TUTKINNON SUORITTAJA SUORITTAA PLASMAHITSAUKSIA. tuntee plasman käsitteen ja plasmahitsauksen sovellukset, kuten mikroplasman, väliplasman ja lävistävän plasman tuntee plasmahitsauslaitteiston rakenteen ja varusteet sekä valitsee käytettävän laitteiston hitsaustilanteen vaatimusten mukaisesti asentaa hitsauslaitteiston käyttökuntoon ja suorittaa käyttöhuoltoon kuuluvat tehtävät tuntee plasmahitsauksessa mahdollisesti käytettävät lisäainelangat ja valitsee lisäainelangan hitsaustilanteen tai hitsausohjeen (WPS) mukaisesti tuntee plasmahitsauksessa käytettävät kaasut eli plasma-, suoja- ja juurikaasun ja niiden tunnukset sekä valitsee ne hitsaustilanteen tai hitsausohjeen (WPS) mukaisesti säätää plasmahitsauksessa käytettävien kaasujen työpaineet ja virtausmäärät valitsee oikean suuttimen, suutinetäisyyden ja hitsausnopeuden hitsattavan materiaalin sekä hitsaustavan mukaan tuntee virtalähteen ja hitsauslaitteiston hallinta- ja säätölaitteet sekä suorittaa hitsausparametrien säädöt tuntee plasmahitsaukseen soveltuvat materiaalit, materiaalipaksuudet ja hitsauksessa käytet-tävät railomuodot suorittaa hitsattavien työkappaleiden kiinnitykset ja mahdolliset silloitukset plasmahitsaukseen soveltuvin menetelmin suorittaa plasmahitsaukset standardin SFS-EN ISO 5817 (teräkset) tai standardin SFS-EN ISO 10042 (alumiinit ja hitsattavat alumiiniseokset) hitsiluokan B vaatimusten mukaisesti lukuun ottamatta korkeaa kupua (päittäis- ja pienahitsi), jyrkkää liittymää, ylisuurta a-mittaa ja korkeaa juuren kupua, joille vaatimus on hitsiluokka C arvioi silmämääräisesti ja tarkistaa mittaamalla, että suoritettu hitsaus täyttää asetetut laatu- ja mittavaatimukset. Levyhitsauskoe plasmahitsauksena 15 P BW t = 4 6 PA wm ss nb gb (plasmahitsaus, levy, päittäishitsi, aineenpaksuus 4 6 mm, jal-koasento, lisäaineella, hitsaus yhdeltä puolelta, ilman juuritukea, juurikaasulla) Ammattitaidon osoittamistavat Ammattitaito ja sen taustalla olevien tietojen ja periaatteiden hallinta sekä soveltamistaito osoitetaan pääsääntöisesti hitsauskokeiden avulla. Kokeet on hitsattava hyväksytysti. Tarvittaessa työn taustalla olevien tietojen hallintaa voidaan tarkistaa esittämällä tutkinnon suorittajalle täydentäviä lisäkysymyksiä. Vastushitsaus hitsausprosessilla 21, 22 tai 23 Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon suorittaja osaa suorittaa vastushitsauksia. 27 2.6.

Arviointi TUTKINNON SUORITTAJA SUORITTAA VASTUSHITSAUKSIA. tuntee piste-, kiekko- ja käsnähitsauksen toiminta- ja suoritusperiaatteet sekä niiden tyypilliset käyttöalueet tuntee käytössä olevat vastushitsauksessa käytettävät hitsauskoneet ja -laitteet sekä niiden soveltuvuuden erilaisiin hitsauskohteisiin tietää eri levymateriaalien soveltuvuuden vastushitsaukseen sekä hitsattavien levyjen paksuuden vaikutuksen tarvittavaan hitsaustehoon tietää eri pinnoitteiden vaikutuksen hitsaukseen ja hitsausparametrien valintaan tuntee hitsattavan rakenteen aiheuttamat tyypilliset rajoitukset vastushitsaukselle valitsee hitsauskohteeseen soveltuvat elektrodit, suorittaa niiden muotoilu- ja käyttöhuoltotyöt sekä asentaa ne hitsauslaitteistoon käyttää hitsaukseen liittyviä oheis- ja apulaitteita asettaa ja säätää hitsauslaitteistoon oikeat hitsausparametrit ottaen huomioon hitsattavan aineen ja aineenpaksuuden suorittaa hitsausparametrien mahdollisen ohjelmoinnin, esimerkiksi alkupuristuksen, virran nousun, puristusvoiman, hitsausvirran/-ajan ja jälkipuristuksen tietää, kuinka käsnät valmistetaan käsnähitsausta varten suorittaa asetetut laatuvaatimukset täyttäviä vastushitsauksia pistehitsausprosessilla, kiekko-hitsausprosessilla tai käsnähitsausprosessilla tuntee vastushitsaukselle asetetut laatuvaatimukset tuntee piste-, kiekko- ja käsnähitsausten laadun tarkastusja testausmenetelmät sekä pystyy arvioimaan ja testaamaan hitsien laadun. Ammattitaidon osoittamistavat Ammattitaito ja sen taustalla olevien tietojen ja periaatteiden hallinta sekä soveltamistaito osoitetaan pääsääntöisesti hitsauskokeiden avulla. Kokeet on hitsattava hyväksytysti. Tarvittaessa työn taustalla olevien tietojen hallintaa voidaan tarkistaa esittämällä tutkinnon suorittajalle täydentäviä lisäkysymyksiä. 2.7. Hitsaus- ja liitostyöt Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon suorittaja osaa tehdä hitsaustöitä osaa tehdä mekaanisia puristusliitoksia osaa tehdä ohutlevyjen niittiliitoksia osaa tehdä ohutlevyjen liimaliitoksia tuntee ohutlevymateriaalit ja hallitsee niiden käytön. Hitsausnäytöt suoritetaan kolmella hitsausprosessilla seuraavasti: 28

TIG-hitsaus (141) ja MAG-hitsaus (135) tai MIG-hitsaus (131) sekä Pistehitsaus (21), kiekkohitsaus (22) tai käsnähitsaus (23). Arviointi TUTKINNON SUORITTAJA TEKEE HITSAUSTÖITÄ. Hitsausohjeiden luenta osaa lukea standardin SFS-EN ISO 15609-1 mukaisia hitsausohjeita (WPS = Welding Pro-cedure Specification) ja selvittää niiden avulla hitsaustyössä huomioon otettavat valmistelut, vaatimukset ja toimenpiteet tietää hitsausohjeen laatimiseen ja hyväksymiseen kuuluvat toimenpiteet. Perusaineen hitsattavuus ja lämmön käyttö hitsauksessa tuntee tärkeimmät perusaineen hitsattavuutta rajoittavat tekijät ja erityistoimet hitsauksen suorittamiseksi, kuten rajoitetun lämmön tuonnin ohuen materiaalin hitsauksessa. Hitsausjärjestys ja muodonmuutokset tuntee kuumentamisen ja jäähtymisen vaikutukset hitsattavan työkappaleen mittaja muodonmuutoksiin, aineen rakenteeseen ja muodostuviin jännityksiin ottaa huomioon yhteenhitsattavien osien esiasettelussa hitsauksen aiheuttamat muutokset rakenteen mittoihin ja osien loppuasentoon tuntee hitsausjärjestyksen vaikutukset mittaja muodonmuutoksiin ja muodostuviin jännityksiin sekä valitsee oikean hitsausjärjestyksen tuntee taka-askelhitsauksen edut ja käyttää menetelmää tarvittavissa kohteissa ottaa huomioon hitsaussuunnan vaikutuksen kappaleen mittaja muodonmuutoksiin tuntee molemmin puolin suoritetun ja vuoroittaisen hitsaukset edut ja hyödyntää niitä soveltuvissa kohteissa esitaivutuksia käyttäen ennakoi poikittaiskutistuman vaikutuksen työn lopputulokseen ottaa huomioon ensimmäisen hitsin vaikutuksen muodonmuutoksiin ja rakenteen geometriaan hyödyntää hitsin kutistuman aiheuttamaa muodonmuutosta kappaleen muodon tai rakenteen geometrian muutostarkoituksessa ottaa huomioon hitsattavan rakenteen jäykkyyden lisääntymisen hitsauksen edistyessä tietää pääpiirteittäin jäännösjännitysten vaikutukset hitsattuun rakenteeseen ja jännitysten poistotavat. 29

Hitsauskiinnittimet tuntee ohjaus-, asemointi- ja kiinnitystarpeet hitsaustyössä sekä siinä käytettävät ohjausja kiinnitysmenetelmät tuntee kiinnityksissä käytettävät kiinnityslaitteet ja niiden soveltuvuuden eri kiinnityskohteisiin sekä käyttää niitä työtehtävissään suunnittelee, valmistaa ja käyttää hitsaustyötehtävissä tarvittavia ohjaimia, kiinnittimiä sekä muita kiinnityksessä ja tukemisessa tarvittavia apulaitteita ottaa kiinnittimien käytössä huomioon vetelyn rajoittamisen, mittatarkkuuden varmistamisen, kappaleen irrotettavuuden ja maadoituksen sekä hitsausrajoitukset ja roiskehaitat. Silloittaminen valitsee silloituskohdat siten, että silloitus antaa yhteenhitsattaville osille hyvän tuennan, mutta silloituksen haitat hitsaukselle ovat mahdollisimman vähäiset arvioi silloitustiheyden ja silloitukselta vaadittavan lujuuden niin, että silloitus kestää siihen kohdistuvat kuormitukset ja siinä syntyvät jännitykset osaa hitsata siltahitsit osaksi valmista hitsiä osaa silloittaa erilaisten apupalojen avulla osaa hitsata poishiottavia siltahitsejä. Hitsausvirheet, laatuvaatimusten tuntemus ja laadun hallinta 30 tuntee hitsausvirhetyypit ja virheiden aiheutumisen syyt sekä välttää niitä hitsaustöissään osaa teräksiä hitsatessaan standardin SFS-EN ISO 5817 ja alumiineja hitsatessaan standardin SFS-EN ISO 10042 avulla selvittää hitsaukselle asetetut laatuvaatimukset hitsiluokissa B, C ja D pystyy silmämääräisesti arvioimaan, voiko hitsattu hitsi vastata asetettuja laatuvaatimuksia tuntee hitsien mitoitustavat ja osaa lukea hitsien mitoitusmerkinnät suorittaa hitsien tarkistusmittaukset, kuten a-, z-, s- ja l-mitta tunnistaa hitsauksen aikana tai sen jälkeen hitsistä silmämääräisesti havaittavat virheet, esim. silloitusvirheet, vajaan hitsautumissyvyyden, reunahaavan, korkean kuvun, hitsin ylisuuren tai vajaan a-mitan, epäsymmetrisen hitsin ja jatkosvirheet, sekä korjaa hitsin asetettujen vaatimusten mukaiseksi tietää pääpiirteittäin hitsausvirheiden vaikutukset tuotteen kuormitettavuuteen tietää pääpiirteittäin hitsin eheyden ja tiiviyden tarkastuksessa käytettävien tarkastusmenetelmien suoritusperiaatteet ja tyypilliset käyttökohteet tuntee rikkovan aineenkoetuksen tyypilliset käyttökohteet ja toimenpiteet hitsien mekaanisten ominaisuuksien testaamisessa.

MAG-umpilankahitsaus (135) tuntee MAG-umpilankahitsausprosessin ja sen tyypilliset käyttöalueet tuntee MIG/MAG-hitsauslaitteiston rakenteen ja varusteet sekä valitsee käytettävän laitteiston hitsaustilanteen vaatimusten mukaisesti asentaa MIG/MAG-hitsauslaitteiston käyttökuntoon ja suorittaa käyttöhuoltoon kuuluvat tehtävät tuntee MAG-umpilankahitsauksessa käytettävät lisäainelangat sekä valitsee langan ja lankapaksuuden hitsauskohteen tai hitsausohjeen (WPS) mukaisesti valitsee langan ohjausputken, syöttöpyörät ja virtasuuttimen valitun langan mukaan sekä suorittaa asennus- ja säätötyöt tuntee MAG-umpilankahitsauksessa käytettävät suojakaasut ja niiden tunnukset sekä valitsee käytettävän suojakaasun hitsauskohteen tai hitsausohjeen (WPS) mukaisesti asentaa suojakaasuvarustuksen hitsauslaitteistoon, säätää kaasun virtausmäärän hitsauskohteen mukaisesti ja tarkistaa virtausmäärän tuntee virtalähteiden hallinta- ja säätölaitteet ja suorittaa hitsausparametrien säädöt, kuten langan syötön, jännitteen, induktanssin sekä pulssi-, aloitus- ja lopetusparametrit tarkastaa ja tarvittaessa vaihtaa virtalähteen napaisuuden hitsausprosessin vaatimusten mukaiseksi ymmärtää oikein suoritetun maadoituksen merkityksen hitsauksessa, kytkee ja sijoittaa maadoituspuristimet oikein sekä ylläpitää niiden käyttökuntoa suorittaa silloitukset MAG-umpilankahitsauksessa käytettävin silloitusmenetelmin tuntee pulssikaarihitsauksen periaatteen ja käyttöalueet sekä sen tarjoamat edut hitsauksessa säätää pulssihitsausparametrit hitsauskohteen vaatimusten mukaisesti suorittaa hitsaustehtäviä pulssikaarihitsausta käyttäen sekä suorittaa tarvittavat parametrien korjaukset hitsauksen aikana tietää parametrien tallennusyksikön käytön edut hitsaustyössä tallentaa ja ottaa käyttöön tallennettuja hitsausparametreja jollakin käytössä olevalla parametrien tallennusyksiköllä suorittaa MAG-umpilankahitsaukset standardin SFS-EN ISO 5817 hitsiluokan B vaatimusten mukaisesti lukuun ottamatta korkeaa kupua, jyrkkää liittymää, ylisuurta a-mittaa ja korkeaa juuren kupua, joille sallitaan hitsiluokka C arvioi silmämääräisesti ja tarkistaa mittaamalla, että suoritettu hitsaus täyttää asetetut laatu- ja mittavaatimukset. Pienahitsaus standardin SFS-EN ISO 9606-1 mukaisesti ryhmän 1, 2, 3, 8, 10 tai 11 materiaaleille (ISO/TR 15608) 135 P FW t1 3 PB (MAG-umpilankahitsaus, levy, pienahitsi, aineenpaksuus 1 3 mm, alapiena-asento), liitosmuotona T-liitos Levyhitsaus standardin SFS-EN ISO 9606-1 mukaisesti ryhmän 1, 2, 3, 8, 10 tai 11 materiaaleille (ISO/TR 15608) 135 P BW t1 3 PA ss nb (MAG-umpilankahitsaus, levy, päittäishitsi, aineenpaksuus 1 3 mm, jalkoasento, hitsaus yhdeltä puolelta, ilman juuritukea), Perusaineryhmille 8 ja 10 sallitaan (tarvittaessa) bs gg (hitsaus molemmilta puolilta, juuren avauksella) 31

MIG-hitsaus (131) tuntee MIG-hitsausprosessin ja sen tyypilliset käyttöalueet eri lankatyyppejä käytettäessä tuntee MIG/MAG-hitsauslaitteiston rakenteen ja varusteet sekä valitsee käytettävän laitteiston hitsaustilanteen vaatimusten mukaisesti asentaa hitsauslaitteiston käyttökuntoon ja suorittaa käyttöhuoltoon kuuluvat tehtävät tuntee MIG-hitsauksessa käytettävät lisäainelangat ja valitsee langan ja lankapaksuuden hitsauskohteen tai hitsausohjeen (WPS) mukaisesti valitsee langan ohjausputken, syöttöpyörät ja virtasuuttimen valitun langan mukaan sekä suorittaa asennus- ja säätötyöt tuntee MIG-hitsauksessa käytettävät suojakaasut ja niiden tunnukset sekä valitsee käytettävän suojakaasun hitsauskohteen tai hitsausohjeen (WPS) mukaisesti asentaa suojakaasuvarustuksen hitsauslaitteistoon sekä säätää kaasun virtausmäärän hitsauskohteen mukaisesti ja tarkistaa virtausmäärän tuntee virtalähteiden hallinta- ja säätölaitteet ja suorittaa hitsausparametrien säädöt, kuten langan syöttö, jännite, induktanssi, pulssi sekä aloitus- ja lopetusparametrit tarkistaa ja tarvittaessa vaihtaa virtalähteeseen napaisuuden hitsausprosessin vaatimusten mukaiseksi ymmärtää oikein suoritetun maadoituksen merkityksen hitsauksessa, kytkee ja sijoittaa maadoituspuristimet oikein sekä ylläpitää niiden käyttökuntoa suorittaa silloitukset MIG-hitsauksessa käytettävin silloitusmenetelmin tuntee pulssikaarihitsauksen periaatteen ja käyttöalueet sekä sen tarjoamat edut hitsauksessa säätää pulssihitsausparametrit hitsauskohteen vaatimusten mukaisesti suorittaa hitsaustehtäviä pulssikaarihitsausta käyttäen sekä suorittaa tarvittavat parametrien korjaukset hitsauksen aikana tietää parametrien tallennusyksikön käytön edut hitsaustyössä tallentaa ja ottaa käyttöön tallennettuja hitsausparametreja jollakin käytössä olevalla parametrien tallennusyksiköllä suorittaa MIG-hitsaukset standardin SFS-EN ISO 10042 hitsiluokan B vaatimusten mukai-sesti lukuun ottamatta korkeaa kupua, jyrkkää liittymää, ylisuurta a-mittaa ja korkeaa juuren kupua, joille sallitaan hitsiluokka C arvioi silmämääräisesti ja tarkistaa mittaamalla, että suoritettu hitsaus täyttää asetetut laatu- ja mittavaatimukset. Pienahitsaus standardin SFS-EN ISO 9606-2 mukaisesti ryhmän 21, 22 tai 23 materiaaleille (ISO/TR 15608) 131 P FW t1 3 PB (MIG-hitsaus, levy, pienahitsi, aineenpaksuus 1 3 mm, alapiena-asento), lii-tosmuotona Tliitos Levyhitsaus standardin SFS-EN ISO 9606-2 mukaisesti ryhmän 21, 22 tai 23 materiaaleille (ISO/TR 15608) 32 131 P BW t1 3 PA ss nb (MIG-hitsaus, levy, päittäishitsi, aineenpaksuus 1 3 mm, jalkoasento, hitsaus yhdeltä puolelta, ilman juuritukea)

TIG-hitsaus (141) tuntee TIG-hitsausprosessin ja sen tyypilliset käyttöalueet tuntee TIG-hitsauksessa käytettävät hitsausvirtalähteet ja varusteet sekä valitsee laitteiston perusaineen ja työkohteen mukaan valitsee hitsattavan materiaalin ja hitsaustilanteen mukaan oikean virtalajin ja napaisuuden valitsee hitsattavan materiaalin ja hitsaustilanteen mukaan käytettävän elektrodin tyypin ja paksuuden sekä suorittaa elektrodin teroituksen valitsee hitsauskohteen ja -olosuhteiden mukaan kaasusuuttimen tyypin ja koon tuntee TIG-hitsauksessa käytettävät suojakaasut ja niiden tunnukset sekä valitsee käytettävän suojakaasun hitsauskohteen tai -ohjeen (WPS) mukaisesti asentaa TIG-hitsauslaitteiston käyttökuntoon ja suorittaa käyttöhuoltoon kuuluvat tehtävät ymmärtää oikein suoritetun maadoituksen merkityksen hitsauksessa, kytkee ja sijoittaa maadoituspuristimet oikein sekä ylläpitää niiden käyttökuntoa säätää hitsauskohteen mukaan kaasun virtausmäärän sekä asettaa esi- ja jälkikaasuajat hitsauskohteen mukaan tuntee erilaiset hitsin juuren suojausmenetelmät, valitsee tarvittavan suojaustavan sekä suorittaa suojauksen tuntee TIG-hitsauksessa käytettävät lisäaineet ja niiden merkinnät sekä valitsee lisäaineen ja lankapaksuuden hitsauskohteen tai -ohjeen (WPS) mukaisesti tuntee TIG-hitsauslaitteiston ohjausyksikön hallinta- ja säätölaitteet ja suorittaa hitsausparametrien valinnat ja säädöt tuntee pulssikaarihitsauksen periaatteen, käyttöalueet sekä sen tarjoamat edut hitsauksessa säätää pulssihitsausparametrit hitsauskohteen vaatimusten mukaisesti suorittaa hitsaustehtäviä pulssikaarihitsausta käyttäen sekä suorittaa tarvittavat parametrien korjaukset tuntee TIG-hitsauksessa käytettävät railomuodot ja valmistaa hitsausrailot suorittaa silloitukset TIG-hitsauksessa käytettävin silloitusmenetelmin suorittaa TIG-hitsaukset standardin SFS-EN ISO 5817 (teräkset) tai standardin SFS-EN ISO 10042 (alumiinit ja hitsattavat alumiiniseokset) hitsiluokan B vaatimusten mukaisesti lukuun ottamatta korkeaa kupua, jyrkkää liittymää, ylisuurta a-mittaa ja korkeaa juuren kupua, joille sallitaan hitsiluokka C arvioi silmämääräisesti arvioiden ja tarkistaa mittaamalla, että suoritettu hitsaus täyttää ase-tetut laatu- ja mittavaatimukset. 141 P FW t1 3 PB (TIG-hitsaus, levy, pienahitsi, aineenpaksuus 1 3 mm, alapiena-asento ), lii-tosmuotona Tliitos 33 Pienahitsaus standardin SFS-EN ISO 9606-1 mukaisesti ryhmän 1, 2, 3, 8, 10 tai 11 materiaaleille tai standardin SFS-EN ISO 9606-2 mukaisesti ryhmän 21, 22 tai 23 materiaaleille (ISO/TR 15608)

Levyhitsaus standardin SFS-EN ISO 9606-1 mukaisesti ryhmän 1, 2, 3, 8, 10 tai 11 materiaaleille tai standardin SFS-EN ISO 9606-2 mukaisesti ryhmän 21, 22 tai 23 materiaaleille (ISO/TR 15608) 141 P BW t1 3 PA ss nb (TIG-hitsaus, levy, päittäishitsi, aineenpaksuus 1 3 mm, jalkoasento, hitsaus yhdeltä puolelta, ei juuritukea) Vastushitsaukset: pistehitsaus (21, kiekkohitsaus (22) tai käsnähitsaus (23) tuntee piste-, kiekko- ja käsnähitsauksen toiminta- ja suoritusperiaatteet sekä niiden tyypilliset käyttöalueet tuntee käytössä olevat vastushitsauksessa käytettävät hitsauskoneet ja laitteet sekä niiden soveltuvuuden erilaisiin hitsauskohteisiin tietää eri levymateriaalien soveltuvuuden vastushitsaukseen sekä hitsattavien levyjen pak-suuden vaikutuksen tarvittavaan hitsaustehoon tietää eri pinnoitteiden vaikutuksen hitsaukseen ja hitsausparametrien valintaan tuntee hitsattavan rakenteen aiheuttamat tyypilliset rajoitukset vastushitsaukselle valitsee hitsauskohteeseen soveltuvat elektrodit, suorittaa niiden muotoilu- ja käyttöhuoltotyöt sekä asentaa ne hitsauslaitteistoon osaa käyttää hitsaukseen liittyviä oheis- ja apulaitteita asettaa ja säätää hitsauslaitteistoon oikeat hitsausparametrit ottaen huomioon hitsattavan aineen ja aineenpaksuuden suorittaa hitsausparametrien mahdollisen ohjelmoinnin, esimerkiksi alkupuristuksen, virran nousun, puristusvoiman, hitsausvirran/-ajan ja jälkipuristuksen tietää, kuinka käsnät valmistetaan käsnähitsausta varten suorittaa asetetut laatuvaatimukset täyttäviä vastushitsauksia pistehitsausprosessilla, kiekkohitsausprosessilla tai käsnähitsausprosessilla tuntee vastushitsaukselle asetetut laatuvaatimukset tuntee piste-, kiekko- ja käsnähitsausten laadun tarkastusja testausmenetelmät sekä pystyy arvioimaan ja testaamaan hitsien laadun. Laserhitsaus 34 tietää pääpiirteittäin lasersäteen muodostamisperiaatteet ja muodostuvan säteen ominaisuudet tietää pääpiirteittäin tyypillisen lasertyöaseman rakenneperiaatteen ja sen eri komponenttien tehtävät tietää lasertyöstön ja -hitsauksen tärkeimmät käyttöalueet teollisuudessa tietää pääpiirteet eri materiaalien soveltuvuudesta laserhitsaukseen tietää laserhitsauksessa käytettävät suojakaasut ja niiden käytön laserhitsauksessa tietää laserhitsaukseen liittyvät terveyshaitat ja tapaturmavaarat sekä niiden estämiseen käy-tettävät suojelutoimet.

Kaarijuotto tietää kaarijuoton mahdollisuudet ja edut (kuten liitoskohdan korroosionkesto ja liitoksen ulkonäkö) sinkittyjen ohutlevyjen liittämisessä tuntee kaarijuoton suoritus- ja toimintaprosessin MIG/MAGhitsauslaitteita käyttäen tuntee MIG/MAG-hitsauslaitteiston rakenteen ja varusteet sekä valitsee käytettävän laitteiston kaarijuottotilanteen vaatimusten mukaisesti asentaa hitsauslaitteiston käyttökuntoon ja suorittaa käyttöhuoltoon kuuluvat tehtävät tuntee kaarijuotossa käytettävät lisäainelangat ja valitsee langan ja lankapaksuuden kaarijuottokohteen mukaisesti valitsee langan ohjausputken, syöttöpyörät ja virtasuuttimen valitun langan mukaan sekä suorittaa asennus- ja säätötyöt tuntee kaarijuotossa käytettävät suojakaasut ja niiden tunnukset sekä valitsee käytettävän suojakaasun kaarijuottokohteen mukaisesti asentaa suojakaasuvarustuksen hitsauslaitteistoon sekä säätää kaasun virtausmäärän kaarijuottokohteen mukaisesti ja tarkistaa virtausmäärän tuntee virtalähteiden hallinta- ja säätölaitteet sekä suorittaa hitsausparametrien säädöt, kuten langan syötön, jännitteen, induktanssin, pulssin sekä aloitus- ja lopetusparametrit valitsee virtalähteeseen napaisuuden huomioiden lankatyypin ja hitsattavan kohteen ymmärtää oikein suoritetun maadoituksen merkityksen kaarijuotossa, kytkee ja sijoittaa maadoituspuristimet oikein sekä ylläpitää niiden käyttökuntoa tuntee kaarijuotossa käytettävät liitosmuodot ja suorittaa liitosten esivalmistelutyöt suorittaa kaarijuotoksella toisiinsa liitettävien osien kohdentamisen ja kiinnittämisen työtilanteen mukaisesti oikean loppuasennon varmistavalla tavalla tietää juottovirran pulssituksen edut kaarijuotossa ja säätää pulssiparametrit juotoskohteen vaatimusten mukaisesti suorittaa kaarijuottotehtäviä juottovirran pulssitusta käyttäen sekä suorittaa tarvittavat parametrien korjaukset juoton aikana tietää parametrien tallennusyksikön käytön edut juotostyössä tallentaa ja ottaa käyttöön tallennettuja hitsaus- ja juotosparametreja jollakin käytössä olevalla parametrien tallennusyksiköllä pystyy suorittamaan sinkittyjen teräslevyjen kaarijuottotehtäviä asetetut laatuvaatimukset täyttäen arvioi silmämääräisesti, mittaa ja tarvittaessa tiiviyskokein tarkistaa, että suoritettu kaarijuotto täyttää asetetut laatuvaatimukset suorittaa kaarijuotetun liitoksen jälkikäsittelytoimenpiteet tietää sinkityn levyn kaarijuotossa esiintyvät terveyshaitat, kuten sinkkihuurut, ja suojautuu näiltä haitoilta. 35

TUTKINNON SUORITTAJA TEKEE MEKAANISIA PURISTUSLIITOKSIA. tietää ohutlevyjen mekaanisen puristusliitoksen muodostumisperiaatteet, rakenteelliset ja valmistustekniset edut sekä tyypilliset käyttökohteet tietää puristusliittämisen asettamat vaatimukset liitettävien materiaalien muovattavuudelle tuntee mekaanisten puristusliitosten valmistustapoja sekä niissä käytettäviä työkaluja ja puristinlaitteita tietää mekaanisessa puristusliittämisessä käytettävien työkalujen materiaalille ja oikealle käytölle asetetut vaatimukset niiden pitkän kestoiän turvaamiseksi osaa asentaa jonkin käytössä olevan puristusliitosten valmistuslaitteiston käyttövalmiuteen sekä suorittaa ohutlevytuotteiden puristusliitostehtäviä tietää puristusliittämisen tyypilliset virheet ja valmistettaville puristusliitoksille asetetut laatuvaatimukset pystyy koepuristuksen tuloksen perusteella tarkastamaan liitosten laadun ja suorittamaan mahdollisesti tarvittavat säätötai muut korjaavat toimenpiteet tietää puristusliitostöiden mahdolliset tapaturmavaarat ja osaa välttää ne työtehtävissään. TUTKINNON SUORITTAJA TEKEE OHUTLEVYJEN NIITTILIITOKSIA. tuntee ohutlevyjen liittämisessä ja kiinnittämisessä yleisesti käytettyjä niitti- ja niittiliitostyyppejä sekä niiden tyypillisiä käyttökohteita ja -ominaisuuksia tuntee vetokaraniittityypit ja niiden valintaperusteet työkohteeseen sekä osaa suorittaa vetokaraniittaukset tuntee itselävistäviä niittityyppejä sekä liitosten oikeat muodostumistavat itselävistävissä niittauksissa ja osaa suorittaa niittauksia jotakin käytössä olevaa niittityyppiä käyttäen. TUTKINNON SUORITTAJA TEKEE OHUTLEVYJEN LIIMALIITOKSIA. Liimaliitosten perustiedot 36 tietää liimaliitosten edut ja heikkoudet ohutlevyjen liittämisessä sekä tyypillisiä liimaliitosten käyttökohteita ohutlevyrakenteissa tuntee tärkeimmät metalliliitoksiin soveltuvat liimatyypit sekä niiden soveltuvuuden erilaisiin käyttökohteisiin tietää liimaliitosten pitkäaikaiskestävyyteen vaikuttavat tekijät ottaa metallilevyjen liimaliitoksia tehdessään huomioon lämpötilan, kemikaalien, kosteuden ja liitoksessa esiintyvien jännitysten vaikutukset tuntee liitoksen lujuuden tutkinnassa käytettävän kiilakokeen (DIN 65448) tai muun vastaavan tarkastusmenetelmän, kuten aukirepimiskokeen, suoritusperiaatteen tietää liitoksen muotoilun tärkeyden ulkoisten voimien tai ympäristön aiheuttamien jännitysten kannalta sekä osaa ehkäistä liitoksen mahdollisen kuoriutumisen tai halkeamisen.

Liimaliitoksen valmistus tietää työympäristölle ja työolosuhteille asetettavat vaatimukset liimaustyön onnistumiseksi tuntee liimaliitoksen valmistuksen eri työvaiheet ja oikeat suoritustavat tietää työympäristön ja työsuorituksen siisteyden merkityksen työn onnistumiselle lopputuotteelle asetettujen vaatimusten mukaisesti tuntee liimattavien pintojen esikäsittelyvaatimukset ja esikäsittelytavat sekä valitsee ja suorittaa oikein tarvittavat esikäsittelytoimenpiteet tuntee liiman valmistelun merkityksen liimausprosessissa sekä suorittaa käytettävien liimojen valmistelutoimet ohjeiden mukaisesti ottaa liimaustyön suunnittelussa ja toteutuksessa oikein huomioon käytettävän liiman astia-ajan, avoimen ajan, puristusajan ja kovettumisajan tuntee yleisimmin käytetyt liiman levitystavat ja -välineet sekä suorittaa huolellisuuden ja oikean annostuksen merkityksen huomioon ottaen liiman levityksen oikein käyttää oikein liimaustyössä käytettäviä aineita ja välineitä ja ylläpitää niiden käyttökuntoa suunnittelee ja valmistelee ennalta sekä suorittaa oikein liitettävien pintojen kohdistamisen toisiinsa suunnittelee ja valmistelee ennalta sekä liimaliitosta koottaessa toteuttaa oikein liitoskohtien vaatiman puristuksen tietää ja tunnistaa liimaliitostyöhön liittyvät virhemahdollisuudet sekä varmistuu työn aikana ja sen valmistuttua työn onnistumisesta ja laadusta. Liimaliitostöiden työturvallisuus tietää liimaliitostöissä käytettävien apuaineiden ja liimojen käytöstä mahdollisesti aiheutuvat terveyshaitat ja tapaturmavaarat sekä niiden oikeat ja turvalliset säilytys- ja käsittelytavat tietää oikeat toimintatavat vahinko- ja tapaturmavaaratilanteissa ja osaa toimia oikein sekä vahinkotilanteissa että niiden ennaltaehkäisyssä. 37

TUTKINNON SUORITTAJA TUNTEE OHUTLEVYMATERIAALIT JA HALLITSEE NIIDEN KÄYTÖN. tuntee ja pystyy aine- tai tuotemerkintöjen avulla tunnistamaan yleisimmin käytetyt ohutlevymateriaalit, kuten kylmävalssatut teräkset, kuuma- ja sähkösinkityt teräkset, ruostumattomat ja haponkestävät teräkset, eri alumiinilaadut sekä maalatut ja muovipinnoitetut metallilevyt osaa tuotemerkintöjen avulla selvittää metallilevyjen mekaaniset ominaisuudet, kuten lujuus- ja sitkeysarvot, ja ymmärtää niiden merkitykset levyjen eri työstötehtävissä tuntee ja pystyy tuotemerkintöjen avulla selvittämään metallilevyjen pinnanlaadun tuntee käytettävien materiaalien käyttöominaisuudet ja niiden tyypillisiä käyttökohteita tuntee metallilevyjen yleisimmin käytetyt pinnoitteet sekä niiden käyttöominaisuudet ja tyypilliset käyttökohteet tuntee ja ottaa huomioon työtehtävissään pinnoitettujen ohutlevyjen ja ohutlevytuotteiden oikeat käsittelytavat kaikissa valmistuksen, kuljetusten ja varastoinnin vaiheissa tuntee käytettävien materiaalien työstöominaisuudet ja niiden työstössä huomioon otettavat erityisvaatimukset tietää ohutlevyjen käsittelyyn liittyvät tapaturmavaarat ja ottaa ne huomioon työtehtävissään tietää ohutlevytuotteiden jälkikäsittelyyn (kuten hionta- ja kiillotustyöt ja kemialliset käsittelyt) liittyvät tapaturmavaarat ja ottaa ne huomioon ne työtehtävissään. Ammattitaidon osoittamistavat Ammattitaito osoitetaan pääsääntöisesti tekemällä kyseisiä töitä ammatille tyypillisen tuotannon ehdot ja tunnusmerkit täyttävässä työpaikassa tai tarvittaessa erillisillä työtehtävillä siinä laajuudessa, että osaamisen voidaan luotettavasti todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia sekä käytännön että ammattialalla tarvittavan teoreettisen tietämyksen osalta. Tarvittaessa työn taustalla olevien tietojen hallintaa voidaan tarkistaa esittämällä tutkinnon suorittajalle täydentäviä lisäkysymyksiä. Mikäli työ/työtehtävät eivät kata perusteiden vaatimuksia siinä laajuudessa, että osaamisen voidaan luotettavasti todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia, on näyttötutkinnon järjestäjä velvollinen varmistamaan erityyppisillä lisätehtävillä tai muilla arviointikeinoilla vaaditun osaamisen. Hitsaustaito ja taustalla olevien tietojen ja periaatteiden hallinta sekä soveltamistaito osoitetaan hitsauskokeiden avulla. Kokeet on hitsattava hyväksytysti. 2.8. Liitosten esivalmistelu ja jälkikäsittely Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon suorittaja 38 osaa toimia taloudellisesti, laadukkaasti ja turvallisesti työympäristössä osaa lukea työpiirustuksia tuntee materiaalit osaa tehdä tarvittavat mittaukset osaa hoitaa nosto ja siirtotyöt osaa tehdä sahaus-, leikkaus- ja hiontatöitä osaa tehdä liitosten esivalmisteluja osaa valmistaa hitsausrailoja

osaa suunnitella rakenteiden kokoonpanohitsaukset osaa tehdä rakenteiden viimeistelyt ja peittaukset tuntee ruostumattomien terästen hitsauksen erityispiirteet (pakollinen ruostumattoman teräksen hitsattavaksi materiaaliksi valitseville) tuntee alumiinien hitsauksen erityispiirteet (pakollinen alumiinin hitsattavaksi materiaaliksi valitseville). Arviointi TUTKINNON SUORITTAJA TOIMII TALOUDELLISESTI, LAADUKKAASTI JA TURVALLISESTI TYÖYMPÄRISTÖSSÄ. Työympäristövalmiudet tuntee työympäristölle ominaiset tapaturmavaarat ja työterveyshaitat sekä suorittaa tarvittavat turva- ja suojatoimenpiteet tuntee työpaikalla sovitun työvälineiden, raaka-aineiden ja puolivalmistei den säilytys- ja kulkukäytännön sekä pitää osaltaan yllä työpaikan järjestystä tuntee työympäristön puhtausvaatimukset, käytettävien aineiden ympäristövaikutukset ja jätteiden oikeat käsittelytavat tuntee edustamansa yrityksen ympäristöohjelman ja toimintaperiaatteet oman toimintansa edellyttämässä laajuudessa tietää käyttöturvatiedotteiden säilytyspaikan ja tuntee pääpiirteittäin käyttämiensä kemikaalien käyttöturvatiedotteiden sisällön ottaa huomioon työnsä vaikutukset työympäristöön, kuten tulityöt, hiomakipinät ja -pöly, ja huolehtii tarvittavasta suojauksesta tuntee yleiset toimintatavat hätä- ja häiriötilanteissa. 39

Valmiudet taloudelliseen työskentelyyn osaa käyttää raaka-aineita ja tarvikkeita taloudellisesti sekä ottaa työsuunnitelmissa huomioon materiaalien kokonaistaloudellisen käytön käyttää työvälineitä, koneita ja laitteita hyväksyttävällä tavalla ja ylläpitää niiden käyttökuntoa tehtävänkuvansa laajuudessa hallitsee tehtäväalueensa työtehtävät siten, että pystyy työsuorituksissaan saavuttamaan työltä vaadittavan laadun ja joutuisuuden tietää pääpiirteittäin työn kokonaishinnan muodostavat tekijät ja niiden vaikutukset kokonaiskustannuksiin osaa työsuorituksissaan ja ratkaisuissaan ottaa huomioon työmenetelmän vaikutukset kokonaiskustannuksiin pystyy suunnittelemaan ja toteuttamaan työtehtävänsä siten, että tarpeettomat odotusajat vältetään sitoutuu vastaanottamiinsa työtehtäviin ja vastaa omalta osaltaan niiden tuloksista tuntee työn tuottavuuden ja tehokkuuden merkityksen liiketaloudellisessa toiminnassa ja osaa arvioida oman työnsä tehokkuutta pystyy arvioimaan tehtäväalueensa työprosesseja ja tekemään kehitysehdotuksia työmenetelmien, työn laadun ja taloudellisuuden kehittämiseksi huolehtii työkyvystään. Laatuvaatimukset ja laadun hallinta 40 tuntee työpaikalla käytössä olevien laatujärjestelmien asettamat vaatimukset toiminnalle ja toimii niiden mukaisesti pystyy työpiirustusten ja työohjeiden avulla selvittämään työltä ja tuotteelta edellytettävän laadun sekä toteuttamaan vaaditun laatutason ymmärtää työn laadun ja muodostuvien kustannusten keskinäisen riippuvuuden ja osaa välttää laatuvaatimusten ylityksestä aiheutuvat lisäkustannukset ymmärtää työn laadun merkityksen tuotteen käytettävyyden ja markkinoitavuuden kannalta ymmärtää ajantasaisen henkilökohtaisen ammattitaidon merkityksen osana yrityksen laatujärjestelmää ja toimii aktiivisesti ammattitaitonsa ylläpitämiseksi.

Henkilökohtainen työturvallisuus tuntee henkilökohtaiset suojavälineet sekä niiden käyttötarpeen ja -vaatimukset ja ymmärtää vastuunsa henkilökohtaisten suojaimien käytössä käyttää tarpeen mukaan silmäsuojaimia, kuulosuojaimia, suojakypäriä, kasvosuojaimia, suojakäsineitä, jalkasuojaimia, työ- ja suojavaatteita sekä putoamissuojaimia tietää ultraviolettisäteilyn haittavaikutukset iholle ja silmille sekä suojautuu säteilyn vaikutuksilta käyttää oikein erilaisia hengityssuojaimia ja valitsee suodatustavan ja tehokkuuden työolosuhteiden vaatimusten mukaisesti tietää hitsaushuurujen terveydelliset haittavaikutukset ja osaa ottaa ne huomioon omassa ja työympäristönsä suojauksessa tuntee tärkeimmät allergiaa aiheuttavat lähteet, kuten valssihilseen, kromaatit, pinnoitteet, hiontapölyn, hitsauskaasut ja liuottimet, ja osaa suojautua niiltä ottaa työskennellessään huomioon muiden työympäristössä toimivien henkilöiden työturvallisuuden. Turvallisuusmääräysten tuntemus ja toimintavalmiudet tuntee käytössä olevat työturvallisuusohjeet ja määräykset tuntee työympäristön tulitöille asetettavat vaatimukset, tulitöiden turvamääräykset ja omaa voimassa olevan tulityökortin tietää sähkölaitteiden käyttöön liittyvät tapaturmavaarat ja oikeat toimenpiteet niiden välttämiseksi sekä seuraa ja ylläpitää sähkölaitteiden käyttökuntoa tuntee säiliötöitä koskevat turvamääräykset tuntee kaasujen aiheuttamat vaaratekijät ja niiden oikeat torjuntamenetelmät ottaa ennakkoon huomioon työkohteessa tarvittavat, työtehtävien vaatimat turvatoimenpiteet osaa toimia oikein tapaturmatilanteissa osaa suorittaa EA1 mukaiset ensiaputoimenpiteet. 41

TUTKINNON SUORITTAJA OSAA LUKEA TYÖPIIRUSTUKSIA. 42 tietää, miten työpiirustuskokonaisuus muodostuu pääkokoonpanopiirustuksesta osapiirustuksiksi osaa osaluettelojen avulla selvittää työssä tarvittavat rakenteen osia koskevat tiedot pystyy kuvantoja lukien hahmottamaan työpiirustuksissa esitetyt kappaleet ja rakenteet sekä työkappaleen yksityiskohdat eri asennoissa pystyy mitoitusmerkintöjä lukien tai mittakaavoja tulkiten hahmottamaan kappaleen ja sen yksityiskohtien todellisen koon pystyy tulkitsemaan koneenpiirustuksen mitoitusmerkinnät ja tunnukset tuntee eri mitoitusmenetelmien käyttöperiaatteet ja osaa ottaa ne huomioon työsuorituksissa osaa lukea eromitoin annetut mittatoleranssit ja määrittää sallitut mittapoikkeamat tuntee työtapakohtaisten toleranssien määräytymisperusteet ja osaa taulukoiden avulla selvittää toleranssin suuruuden tuntee ISO-toleranssijärjestelmän rakenteen ja osaa tulkita toleranssimerkinnät osaa tarkistusmittauksissa päätellä, onko mitattu mitta toleranssin sisällä osaa lukea geometristen toleranssien mitoitusmerkinnät sekä hahmottaa määritellyn toleranssialueen ja sen sijainnin niin kuin levy- ja teräsrakennetöissä on tarpeen osaa työssään, esim. kappaleiden kiinnityksissä, ottaa huomioon peruselementit kiinnitys- tai asennoimiskohteina osaa suorittaa geometristen toleranssivaatimusten edellyttämät tarkistusmittaukset osaa tulkita työpiirustuksissa esitetyt kierremerkinnät osaa tulkita piirustuksissa esitetyt, voimassa olevan standardin mukaiset hitsausmerkinnät (standardi SFS-EN ISO 2553) pystyy kokoonpano- ja valmistuspiirustusten sekä osaluetteloiden avulla muodostamaan kuvan laitteen rakenteesta pystyy tekemään työsuunnitelman ottaen huomioon laitteen rakenteen vaatimukset oikealle työn etenemisjärjestykselle.

TUTKINNON SUORITTAJA TUNTEE MATERIAALIT. tietää pääpiirteet seostamattomien terästen koostumuksesta ja ominaisuuksista sekä terästen seostuksesta ja seosaineiden vaikutuksista terästen ominaisuuksiin tuntee terästen lujuusominaisuuksien määritteet, kuten myötöja murtolujuus, iskusitkeys ja väsymislujuus, sekä niiden vaikutuksen rakenteen lujuuteen tuntee rakenneterästen ryhmittelyt, käyttöominaisuudet ja tyypilliset käyttökohteet sekä yleisimpiä kauppalaatuja tuntee pääpiirteet muovaavan työstön ja lämpökäsittelyn vaikutuksista teräksen ominaisuuksiin tuntee pääpiirteet hitsauksen vaikutuksista hitsattavaan perusaineeseen sekä terästen hitsattavuuteen vaikuttavat tekijät ja rajoitteet tietää pääpiirteet teräksen hitsauksessa esi- ja jälkikuumennuksen ja jännitysten poiston tarpeista, tavoitteista ja oikeista suoritustavoista tuntee työtehtävissä käytettävien metallisten raaka-aineiden ISO/TR 15608 -standardin mukaiset perusaineryhmät ja tunnukset, kuten perusaineryhmä 1, sekä perusaineryhmiin kuuluvien aineiden yleiset käyttö- ja hitsattavuusominaisuudet osaa lukea työpiirustuksista ja osaluetteloista teräslevyjen aines- ja mitoitusmerkinnät osaa lukea työpiirustuksista ja osaluetteloista valssattujen muototeräsprofiilien (U-palkki, T-palkki jne.) aines- ja mitoitusmerkinnät osaa lukea työpiirustuksista ja osaluetteloista putkipalkkien aines- ja mitoitusmerkinnät osaa lukea työpiirustuksista ja osaluetteloista teräsputkien aines- ja mitoitusmerkinnät pystyy ainesmerkintöjen, ulkonäön ja muiden havaintojen perusteella tunnistamaan muut rakenteissa käytetyt metallit sekä tuntee niiden käyttöominaisuuksia. tuntee nauhamittojen tyypilliset käyttökohteet, saavutettavan mittaustarkkuuden ja tyypilliset mittausvirheet sekä suorittaa nauhamittaukset oikein tuntee työntömittojen tyypilliset käyttökohteet, saavutettavan mittaustarkkuuden ja tyypilliset mittausvirheet sekä suorittaa mittaukset oikein tarkistaa suorakulmalla, että osat täyttävät asetetut suorakulmaisuusvaatimukset tarkistaa säädettävällä astekulmamitalla kappaleen sivujen välisen kulma-asennon tarkistaa vesivaa'alla rakenteiden vaaka- ja pystysuoruuden tarkistaa kaltevuuden mittaukseen tarkoitetuilla vesivaaoilla tai laskennallisin menetelmin kappaleen kaltevan asennon tarkistaa viivaimilla pinnan ja sivun suoruuden tarkistaa muototulkeilla muodolle asetetut muototarkkuusvaatimukset tuntee geometriset menetelmät rakenteiden tarkistusmittauksissa, kuten ristiinmittaukset ja kohtisuoruuden tarkistuksen. 43 TUTKINNON SUORITTAJA TEKEE TARVITTAVAT MITTAUKSET.

TUTKINNON SUORITTAJA HOITAA NOSTO JA SIIRTOTYÖT. tuntee nosto- ja siirtotöiden tapaturmavaarat ja nostotöitä koskevat turvallisuusmääräykset selvittää nostettavan kappaleen massan, massakeskipisteen ja soveltuvat nostokohdat ja valitsee nostoon tai siirtoon soveltuvat välineet, kuten tarraimet, liinat, köydet, ketjut, puomit, tuet ja suojaime suorittaa noston tai siirron vaatimat käyttöturvalliset ja kappaleen rakenteen huomioonottavat sidonnat käyttää levytyöpajan yleiskäyttöisiä puomi- ja siltanostureita suunnittelee ja toteuttaa kappaleiden käännöt ja tavanomaiset nostoprosessit osaa ohjata nostoa nostotöissä käytetyin käsimerkein ottaa huomioon kaikessa työkappaleen käsittelyssä ja säilytyksessä tarvittavan suojauksen. TUTKINNON SUORITTAJA TEKEE SAHAUS-, LEIKKAUS- JA HIONTATÖITÄ. Sahaustyöt katkaisee turvallisesti ja oikeita työtapoja noudattaen raakaaineet konesahalla, vannesahalla tai pyörösahalla valitsee ja asentaa käytettävään sahaan sahaukseen soveltuvan terän ottaen huomioon sahattavan aineen ja ainevahvuuden tekee sahan käyttöhuollon. Hiontatyöt 44 tuntee kulma-, penkki- ja karalaikkahiomakoneen käyttöön liittyvät tapaturmavaarat ja turvallisuusmääräykset käyttää kulmahiomakonetta oikein hionta- ja katkaisutöissä sekä hiomalaikat ja turvamääräykset tuntien valitsee ja vaihtaa kulmahiomakoneeseen työssä käytettävän laikan käyttää penkkihiomakonetta oikein sekä valitsee ja vaihtaa penkkihiomakoneeseen työssä käytettävän laikan käyttää karalaikkahiomakonetta oikein esim. putkiliitosten esivalmistelutehtävissä sekä karalaikat ja turvamääräykset tuntien valitsee ja vaihtaa siihen työssä käytettävän laikan tuntee nauhahiomakoneen käyttöalueen ja oikean käyttötavan osien viimeistelytehtävissä sekä osaa valita ja vaihtaa nauhahiomakoneeseen työssä käytettävän nauhan tekee kulma-, penkki-, karalaikka- ja nauhahiomakoneen käyttöhuollon.

Leikkaaminen suuntaisleikkureilla tuntee käytettävän leikkurin pääpiirteittäisen rakenteen ja toimintaperiaatteen sekä käyttöalueen ja käyttöä koskevat rajoitukset tuntee ja osaa suorittaa työtehtäväkohtaiset leikkurin säädöt, kuten terien välyksen, terien välisen kulman, iskun pituuden ja takavasteen aseman tuntee leikkaustyön tapaturmavaarat suuntaisleikkureita käytettäessä ja osaa välttää ne työtehtävissään suorittaa leikkaustehtäviä mitta-asteikkoa, piirrotusta, valoviirua ja takavastetta hyödyntäen tuntee leikkaustyön jäännösaineiden oikeat käsittelytavat ja siistii työpisteen. TUTKINNON SUORITTAJA TEKEE LIITOSTEN ESIVALMISTELUJA. Levyliitosten esivalmistelu tuntee yleisesti käytetyt levyliitosten liitosmuodot, niiden nimitykset ja tyypillisiä käyttökohteita suorittaa levyliitoksien railonvalmistus-, esiasettelu- sekä kiinnitys- ja silloitustyöt hitsausta varten. Muototeräsliitosten esivalmistelu suorittaa muototerästen katkaisutehtäviä kulmahiomakoneella käyttäen katkaisulaikkaa sekä polttoleikkaamalla tuntee teräsrakenteissa yleisesti käytetyt erilaisten muotoprofiilien liitostavat ja niiden tyypillisiä käyttökohteita määrittelee muototeräsliitosten valmistuksessa tarvittavat työvarat ja suorittaa liitososien päiden loveukset sekä osien kiinnityksen ja silloituksen hitsausta varten. Putkiliitosten esivalmistelu tuntee yleisesti käytetyt hitsattavien putkiliitosten liitosmuodot, niiden nimitykset sekä tyypillisiä käyttökohteita suorittaa hitsattavien putkiliitosten muotoilu-, sovitus-, railonvalmistus- ja silloitustyöt hitsausta varten. TUTKINNON SUORITTAJA VALMISTAA HITSAUSRAILOJA. tuntee levy- ja putkihitsauksissa käytettävät railomuodot sekä niiden nimitykset, merkinnät, mitoituksen ja tyypillisiä käyttökohteita selvittää työpiirustuksien hitsausmerkintöjä lukien valmistettavat railot sekä niiden sijainnin, muotoilun ja mitoituksen tuntee eri hitsausprosessien asettamat erityispiirteet railon valmistukselle ja ottaa ne tarvittaessa huomioon railon valmistuksessa tuntee yleisesti käytetyt railonvalmistusmenetelmät ja -välineet sekä valitsee työkohteeseen sopivan railonvalmistusmenetelmän. 45 Hitsausrailojen tuntemus

Hitsausrailojen valmistus polttoleikkaamalla 46 tuntee polttoleikkauksen periaatteen, sen tyypilliset käyttöalueet ja soveltuvuuden eri perusaineille tuntee polttoleikkauksen vaikutukset työympäristöön ja ottaa ne huomioon työmenetelmän valinnassa ja ympäristön suojauksessa tuntee happi-asetyleeni- polttoleikkauslaitteiden rakenteen ja toimintaperiaatteen sekä osaa valita työkohteen ja leikattavan aineenpaksuuden vaatimat laitteet osineen tuntee happi-asetyleeni -polttoleikkauslaitteissa käytettävät takaisku- ja takatulisuojat, niiden toimintaperiaatteet, oikeat sijoitustavat ja huoltotoimenpiteet tuntee polttoleikkauskaasujen tunnusvärit ja -merkinnät, osaa pullomerkinnöistä lukea kaasupullojen täyttöpaineet sekä osaa säilyttää ja kuljettaa kaasupulloja oikein tuntee polttoleikkauskaasupullojen käsittelyyn ja käyttöön liittyvät tapaturmavaarat, osaa välttää ne työtehtävissään sekä osaa toimia vaaratilanteissa oikein. asentaa happi-asetyleeni -polttoleikkauslaitteet käyttökuntoon, suorittaa tarvittavat säädöt ja laitteiden käyttöhuoltoon kuuluvat tehtävät tarkistaa ja arvioida polttoleikkauslaitteiston käyttöturvallisuuden tarkistaa ja arvioida polttoleikkauslaitteiston käyttöturvallisuuden valmistaa hitsausrailoja käsivaraispolttoleikkauksella kuljetinrissoja apuna käyttäen valmistaa hitsausrailoja moottoroituja polttimia käyttäen käyttää putken pyörityslaitetta putkien päiden viisteityksessä arvioi polttoleikkauksen aikana syntyvän polttoleikkaustuloksen laadun (SFS-EN ISO 9013) ja mahdollisten polttoleikkausvirheiden syyt sekä suorittaa tarvittavat korjaustoimenpiteet pystyy polttoleikkausjäljen perusteella arvioimaan polttoleikkausvirheiden syyt ja suorittamaan tarvittavat korjaukset työprosessin laadun parantamiseksi tietää, miten lika, ruoste, maali, hilse tai perusaineen seostus vaikuttavat leikkauksen suoritukseen ja toimii työtehtävissään sen mukaisesti suorittaa polttoleikattujen kappaleiden puhdistus ja viimeistelytyöt.

Hitsausrailojen valmistus plasmaleikkaamalla tuntee plasman käsitteen, leikkauksen periaatteen sekä leikkauksen eri sovellutukset ja tyypilliset käyttöalueet pystyy käyttöohjeiden tai laitteen tehomerkintöjen avulla selvittämään leikkauslaitteen soveltuvuuden kohteena olevaan leikkaustyöhön tuntee käytössä olevan plasmaleikkauslaitteiston rakenteen ja toimintaperiaatteen sekä osaa asentaa sen käyttökuntoon ja suorittaa sen käyttöhuoltotoimenpiteet tuntee leikkauksessa käytettävät kaasut [Argon (Ar), Typpi (N2), Vety (H2), Happi (O2) ja paineilma] ja osaa valita laitteistoon soveltuvat kaasut tuntee leikkauslaitteistoon kuuluvat varusteet tuntee plasmapoltinrakenteet ja osaa huoltaa polttimen valitsee leikattavan aineen ja aineenpaksuuden perusteella oikean suutinkoon ja tehoalueen sekä säätää leikkauskaasujen työpaineet ja leikkausvirran tuntee plasmaleikkauksen aloituksen ja leikkauksen oikean suoritustekniikan sekä suorittaa hitsausrailojen plasmaleikkaustyöt suorittaa plasmaleikkausta käsivaraisesti tai koneellisella ohjauksella pystyy tunnistamaan leikkausjäljestä virheet ja osaa korjata virheen aiheuttajan tietää leikkaukseen liittyvät terveyshaitat ja tapaturmavaarat sekä käyttää tarvittavia suojavarusteita. ottaa plasmaleikkaustehtävissä huomioon leikkauksen vaikutukset, esim. roiskeet ympäristöön ja itse tuotteeseen, sekä suorittaa tarvittavat suojaukset. Hitsausrailojen valmistus lastuavalla työstöllä osaa valmistaa hitsausrailoja käsi- ja penkkihiomakoneilla, railonvalmistusnakertimilla ja jyrsivillä käsityökoneilla huoltaa railonvalmistuslaitteet. Hitsausrailojen valmistus laserleikkauksella tietää pääpiirteittäin laserleikkauksen toimintaperiaatteen ja käytettävyyden railonvalmistuksessa. 47

Hiilikaaritalttaus tai happitalttaus tuntee hiilikaaritalttauksen toiminta- ja suoritusperiaatteen, sen tyypilliset käyttöalueet ja soveltuvuuden eri perusaineille tuntee hiilikaaritalttauksen vaikutukset työympäristöön sekä ottaa ne huomioon työmenetelmän valinnassa, ympäristön suojauksessa ja paloturvallisuudessa valitsee hiilikaaritalttaukseen soveltuvan virtalähteen tietää hiilikaaritalttaukseen kuuluvat varusteet ja valitsee tilanteeseen soveltuvan talttaushiilen sekä suorittaa tarvittavat esivalmistelutoimenpiteet säätää oikeat arvot paineilmalle ja talttausvirralle valitsee hiilen vapaapituuden, kallistuksen ja kuljetusnopeuden suorittaa työtehtävissä esiin tulevat hiilikaaritalttaustyöt, kuten juuren avauksen osaa talttausjäljen perusteella päätellä talttausvirheiden syyt ja suorittaa korjaavat toimenpiteet. tuntee happitalttauksen toiminta- ja suoritusperiaatteen, sen tyypilliset käyttöalueet ja soveltuvuuden eri perusaineille tuntee happitalttauksen vaikutukset työympäristöön sekä ottaa ne huomioon työmenetelmän valinnassa, ympäristön suojauksessa ja paloturvallisuudessa tuntee happitalttauspolttimen rakenteen sekä valitsee ja asentaa siihen työkohteeseen soveltuvan suuttimen suorittaa työtehtävissä esiin tulevat happitalttaustyöt, kuten juuren avauksen osaa talttausjäljen perusteella päätellä talttausvirheiden syyt ja suorittaa korjaavat toimenpiteet. TUTKINNON SUORITTAJA SUUNNITTELEE RAKENTEIDEN KOKOONPANOHITSAUKSET. suunnittelee rakenteen oikean kokoonpanojärjestyksen ottaen huomioon työn oikean etenemistavan sekä tarvittavat tuennat ja kiinnitykse varmistaa rakenneosien esiasettelussa ja kiinnityksessä osien oikean asennon ja rakennemitat ottaen huomioon syntyvät hitsausjännitykset ja muodonmuutokset sijoittaa rakenneosia silloittamalla kiinnitettäessä siltahitsit soveltuviin kohtiin ja suorittaa silloituksen niin, että riittävä rakenteellinen lujuus saavutetaan varmistaa tarkistusmittauksin ennen kokoonpanohitsausta, että koottu levyrakenne vastaa piirustuksissa annettuja mittaja muotovaatimuksia. TUTKINNON SUORITTAJA TEKEE RAKENTEIDEN VIIMEISTELYT JA PEITTAUKSET. Rakenteiden viimeistely 48 arvioi työn laatuvaatimukset tuntien työn viimeistelytarpeen ja suorittaa tarvittavat viimeistelytyöt, kuten esim. hitsausroiskeiden ja terävien särmien poiston suorittaa työn laatuvaatimusten mukaisesti hitsien viimeistelyhionnat, kuten hitsin hionnan pinnan tasoon ja pienahitsien liittymäkohtien juohennuksen.

Peittaus tuntee peittauskäsittelyn merkityksen, vaikutukset ja tavoitteet ruostumattomien terästuotteiden viimeistelyssä tuntee peittausaineiden käsittelyn tapaturmavaarat ja käyttää tarvittavia suojavälineitä tuntee peittausaineiden ympäristöhaitat ja oikeat säilytystavat sekä käsittelee peittausaineita ympäristövaatimusten ja ohjeiden mukaisesti suorittaa peittaustyöt käytössä olevilla peittausmenetelmillä turvallisesti. TUTKINNON SUORITTAJA TUNTEE RUOSTUMATTOMIEN TERÄSTEN HITSAUKSEN ERITYISPIIRTEET. tietää, miten ruostumattomien terästen suuri lämpöpitenemiskerroin vaikuttaa työkappaleen kuumentuessa ja jäähtyessä syntyviin muodonmuutoksiin sijoittaa kohteissa, joissa hitsin sijoituspaikan voi valita, liitoskohdat siten, että hitsin aiheuttamat muodonmuutokset ovat mahdollisimman vähäiset hitsausrailojen ja sovitteiden valmistuksessa ottaa huomioon riittävän tarkkuuden haitallisten muodonmuutosten välttämiseksi käyttää hitsauskiinnittimiä, -ohjaimia ja muita apulaitteita siten, että syntyvät muodonmuutokset jäävät mahdollisimman pieniksi osaa massiivisten ja hyvin lämpöä johtavien kiinnitin- ja ohjainkappaleiden avulla rajoittaa lämmön johtumista hitsauskohdasta laajemmin työkappaleeseen osaa käyttää esitaivutuksia ja -jännityksiä sekä hitsausjärjestyksen ja -suunnan valintaa vähentääkseen kappaleeseen syntyviä muodonmuutoksia tuntee eri hitsausprosesseille ominaiset lämpövaikutukset, työn joutuisuuden ja tuotteen laatuvaatimukset niin, että valitsee työkohteeseen soveltuvimman hitsausprosessin suorittaa materiaalin muodonmuutosominaisuudet huomioon ottaen silloitushitsaukset siten, että tarvittava sidontalujuus saavutetaan eikä silloitus vaikeuta hitsausta estää hitsin hapettumisen juurikaasujen, juuritukien, juuritahnojen ja juuriteippien avulla tuntee ruostumattomien terästen hitsauksessa huomioon otettavat lämmönkäyttörajoitukset sekä hitsauslämmön haitalliset vaikutukset aineen rakenteeseen ja ulkonäköön tuntee ruostumattomien terästen MAG-umpilankahitsauksessa ja MAG-täytelankahitsauksessa käytettävät langanohjausputket ja niiden valintaperusteet sekä asentaa ne tuntee pulssikaarihitsauksen periaatteen ja käyttöalueet sekä sen tarjoamat edut ruostumattomien terästen hitsauksessa säätää pulssihitsausparametrit hitsauskohteen vaatimusten mukaisesti suorittaa hitsaustehtäviä pulssikaarihitsausta käyttäen sekä suorittaa tarvittavat parametrien korjaukset hitsauksen aikana ottaa hitsausprosessin valinnassa ja hitsauksen suorituksessa huomioon tuotteelle asetetut hiontarajoitukset suorittaa hitsauksia ilman lisäainetta. 49 Pakollinen vain niille, jotka valitsevat hitsattavaksi materiaaliksi ruostumattoman teräksen.

TUTKINNON SUORITTAJA TUNTEE ALUMIINIEN HITSAUKSEN ERITYISPIIRTEET. Pakollinen vain niille, jotka valitsevat hitsattavaksi materiaaliksi alumiinin. tietää, miten alumiinien suuri lämpöpitenemiskerroin vaikuttaa työkappaleen kuumentuessa ja jäähtyessä syntyviin muodonmuutoksiin sijoittaa kohteissa, joissa hitsin sijoituspaikan voi valita liitoskohdat siten, että hitsin aiheuttamat muodonmuutokset ovat mahdollisimman vähäiset ottaa hitsausrailojen ja sovitteiden valmistuksessa huomioon riittävän tarkkuuden haitallisten muodonmuutosten välttämiseksi valitsee ja valmistaa hitsaukseen soveltuvat railomuodot sekä arvioi ilmaraon ja juurituen käyttötarpeen käyttää hitsauskiinnittimiä ja -ohjaimia sekä muita apulaitteita siten, että syntyvät muodonmuutokset jäävät mahdollisimman pieniksi käyttää esitaivutuksia ja -jännityksiä sekä hitsausjärjestyksen ja -suunnan valintaa vähentääkseen kappaleeseen syntyviä muodonmuutoksia tuntee eri hitsausprosesseille ominaiset lämpövaikutukset, työn joutuisuuden ja tuotteen laatuvaatimukset niin, että osaa valita työkohteeseen soveltuvimman hitsausprosessin ottaa huomioon ja suorittaa alumiinien hitsauksessa oksidikalvon poiston juuri ennen hitsausta tuntee alumiinin matalan sulamispisteen vaikutuksen hitsaukseen ja hitsaussulan hallintaan suorittaa silloitushitsaukset materiaalin muodonmuutosominaisuudet huomioon ottaen niin, että saavutetaan tarvittava sidontalujuus eikä silloitus vaikeuta hitsausta tuntee alumiinien hitsauksessa huomioon otettavat lämmönkäyttörajoitukset sekä hitsauslämmön haitalliset vaikutukset aineen lujuuteen suorittaa tarvittaessa hitsauksia ilman lisäainetta tuntee alumiinin MIG-hitsauksessa käytettävät hitsauspistoolin erityisvarusteet sekä suorittaa niiden valinnan ja asennuksen tietää alumiinin MIG-hitsauksen erityisvaatimukset langansyötön ja suojakaasun kosteuspitoisuuden sekä hitsauslangan käsittelyn suhteen huokosten muodostumisen välttämiseksi suorittaa alumiinin MIG-hitsauksessa jälkivirran säädön valitsee alumiinin TIG-hitsauksessa oikean virtalajin sekä elektrodin paksuuden ja kärjen muodon tietää, miten esilämmityksen ja eri suojakaasuseosten käytöllä voidaan vaikuttaa hitsin tunkeumaan tuntee pulssikaarihitsauksen periaatteen ja käyttöalueet sekä sen tarjoamat edut alumiinin hitsauksessa säätää pulssihitsausparametrit hitsauskohteen vaatimusten mukaisesti suorittaa hitsaustehtäviä pulssikaarihitsausta käyttäen sekä tarvittavat parametrien korjaukset hitsauksen aikana. Ammattitaidon osoittamistavat Ammattitaito osoitetaan pääsääntöisesti tekemällä kyseisiä töitä ammatille tyypillisen tuotannon ehdot ja tunnusmerkit täyttävässä työpaikassa tai tarvittaessa erillisillä työtehtävillä siinä laajuudessa, että osaamisen voidaan luotettavasti todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia sekä käytännön että ammattialalla tarvittavan teoreettisen tietämyksen osalta. Tarvittaessa 50

työn taustalla olevien tietojen hallintaa voidaan tarkistaa esittämällä tutkinnon suorittajalle työsuoritusten aikana täydentäviä lisäkysymyksiä. Mikäli työ/työtehtävät eivät kata perusteiden vaatimuksia siinä laajuudessa, että osaamisen voidaan luotettavasti todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia, on näyttötutkinnon järjestäjä velvollinen varmistamaan erityyppisillä lisätehtävillä tai muilla arviointikeinoilla vaaditun osaamisen. 2.9. Levy- ja teräsrakennetöiden perusosaaminen Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon suorittaja osaa toimia taloudellisesti, laadukkaasti ja turvallisesti työympäristössä osaa lukea työpiirustuksia tuntee materiaalit osaa suorittaa tarvittavat mittaukset osaa laskea aihiomitat ja suorittaa piirrotukset ja levitykset osaa hoitaa nosto- ja siirtotyöt osaa tehdä levyalan perustöitä. Arviointi TUTKINNON SUORITTAJA TOIMII TALOUDELLISESTI, LAADUKKAASTI JA TURVALLISESTI TYÖYMPÄRISTÖSSÄ. Työympäristövalmiudet tuntee työympäristölle ominaiset tapaturmavaarat ja työterveyshaitat ja suorittaa tarvittavat turva- ja suojatoimenpiteet tuntee työpaikalla sovitun työvälineiden, raaka-aineiden ja puolivalmisteiden säilytys- ja kulkukäytännön sekä pitää osaltaan yllä työpaikan järjestystä tuntee työympäristön puhtausvaatimukset, käytettävien aineiden ympäristövaikutukset ja jätteiden oikeat käsittelytavat tuntee edustamansa yrityksen ympäristöohjelman ja toimintaperiaatteet oman toimintansa edellyttämässä laajuudessa tietää käyttöturvatiedotteiden säilytyspaikan ja tuntee pääpiirteittäin käyttämiensä kemikaalien käyttöturvatiedotteiden sisällön ottaa huomioon työnsä vaikutukset työympäristöön, kuten tulityöt, hiomakipinät ja -pöly, ja huolehtii tarvittavasta suojauksesta tuntee yleiset toimintatavat hätä- ja häiriötilanteissa. 51

Valmiudet taloudelliseen työskentelyyn osaa käyttää raaka-aineita ja tarvikkeita taloudellisesti sekä ottaa työsuunnitelmissa huomioon materiaalien kokonaistaloudellisen käytön käyttää työvälineitä, koneita ja laitteita hyväksyttävällä tavalla ja ylläpitää niiden käyttökuntoa tehtävänkuvansa laajuudessa hallitsee tehtäväalueensa työtehtävät siten, että pystyy työsuorituksissaan saavuttamaan työltä vaadittavan laadun ja joutuisuuden tietää pääpiirteittäin työn kokonaishinnan muodostavat tekijät ja niiden vaikutukset kokonaiskustannuksiin osaa työsuorituksissaan ja ratkaisuissaan ottaa huomioon työmenetelmän vaikutukset kokonaiskustannuksiin pystyy suunnittelemaan ja toteuttamaan työtehtävänsä siten, että tarpeettomat odotusajat vältetään sitoutuu vastaanottamiinsa työtehtäviin ja vastaa omalta osaltaan niiden tuloksista tuntee työn tuottavuuden ja tehokkuuden merkityksen liiketaloudellisessa toiminnassa ja osaa arvioida oman työnsä tehokkuutta pystyy arvioimaan tehtäväalueensa työprosesseja ja tekemään kehitysehdotuksia työmenetelmien, työn laadun ja taloudellisuuden kehittämiseksi huolehtii työkyvystään. Laatuvaatimukset ja laadun hallinta 52 tuntee työpaikalla käytössä olevien laatujärjestelmien asettamat vaatimukset toiminnalle ja toimii niiden mukaisesti pystyy työpiirustusten ja työohjeiden avulla selvittämään työltä ja tuotteelta edellytettävän laadun sekä toteuttamaan vaaditun laatutason ymmärtää työn laadun ja muodostuvien kustannusten keskinäisen riippuvuuden ja osaa välttää laatuvaatimusten ylityksestä aiheutuvat lisäkustannukset ymmärtää työn laadun merkityksen tuotteen käytettävyyden ja markkinoitavuuden kannalta ymmärtää ajantasaisen henkilökohtaisen ammattitaidon merkityksen osana yrityksen laatujärjestelmää ja toimii aktiivisesti ammattitaitonsa ylläpitämiseksi

Henkilökohtainen työturvallisuus tuntee henkilökohtaiset suojavälineet sekä niiden käyttötarpeen ja -vaatimukset ja ymmärtää vastuunsa henkilökohtaisten suojaimien käytössä käyttää tarpeen mukaan silmäsuojaimia, kuulosuojaimia, suojakypäriä, kasvosuojaimia, suojakäsineitä, jalkasuojaimia, työ- ja suojavaatteita sekä putoamissuojaimia tietää ultraviolettisäteilyn haittavaikutukset iholle ja silmille sekä suojautuu säteilyn vaikutuksilta käyttää oikein erilaisia hengityssuojaimia ja valitsee suodatustavan ja tehokkuuden työolosuhteiden vaatimusten mukaisesti tietää hitsaushuurujen terveydelliset haittavaikutukset ja osaa ottaa ne huomioon omassa ja työympäristönsä suojauksessa tuntee tärkeimmät allergiaa aiheuttavat lähteet, kuten valssihilseen, kromaatit, pinnoitteet, hiontapölyn, hitsauskaasut ja liuottimet, ja osaa suojautua niiltä ottaa työskennellessään huomioon muiden työympäristössä toimivien henkilöiden työturvallisuuden. Turvallisuusmääräysten tuntemus ja toimintavalmiudet on tietoinen, kuka on vastuullinen henkilö työmaan työturvallisuusjärjestelyissä, sekä on tietoinen omasta vastuustaan työturvallisuusmääräysten noudattamisessa tuntee yrityksen käytössä olevat työturvallisuusohjeet ja määräykset tuntee tikas- ja telinetyöskentelyä koskevat määräykset tuntee pääpiirteittäin säiliötöitä koskevat turvamääräykset osaa ennakoida työkohteessa tarvittavat, työtehtävien vaatimat turvatoimenpiteet osaa toimia oikein tapaturmatilanteissa osaa suorittaa EA1:n mukaiset ensiaputoimenpiteet ja omaa voimassa olevan todistuksen EA1-kurssin hyväksytystä suorituksesta. 53

TUTKINNON SUORITTAJA OSAA LUKEA TYÖPIIRUSTUKSIA. 54 tietää, miten työpiirustuskokonaisuus muodostuu pääkokoonpanopiirustuksesta, osakokoonpanopiirustuksista, hitsauskokoonpanopiirustuksista, osapiirustuksista ja osaluetteloista osaa osaluettelojen avulla selvittää työssä tarvittavat rakenteen osia koskevat tiedot pystyy kuvantoja lukien hahmottamaan työpiirustuksissa esitetyt kappaleet ja rakenteet sekä työkappaleen yksityiskohdat eri asennoissa pystyy mitoitusmerkintöjä lukien tai mittakaavoja tulkiten hahmottamaan kappaleen ja sen yksityiskohtien todellisen koon pystyy tulkitsemaan koneenpiirustuksen mitoitusmerkinnät ja tunnukset tuntee eri mitoitusmenetelmien käyttöperiaatteet ja osaa ottaa ne huomioon työsuorituksissa (piirrotukset, mittaukset, kiinnitykset) osaa lukea eromitoin annetut mittatoleranssit ja määrittää sallitut mittapoikkeamat tuntee työtapakohtaisten toleranssien määräytymisperusteet ja osaa taulukoiden avulla selvittää toleranssin suuruuden tuntee ISO-toleranssijärjestelmän rakenteen ja osaa tulkita toleranssimerkinnät osaa tarkistusmittauksissa päätellä, onko mitattu mitta toleranssin sisällä osaa lukea geometristen toleranssien mitoitusmerkinnät sekä hahmottaa määritellyn toleranssialueen ja sen sijainnin niin kuin levy- ja teräsrakennetöissä on tarpeen osaa työssään, esim. kappaleiden kiinnityksissä, ottaa huomioon peruselementit kiinnitys- tai asennoimiskohteina osaa suorittaa geometristen toleranssivaatimusten edellyttämät tarkistusmittaukset osaa tulkita työpiirustuksissa esitetyt kierremerkinnät sekä kierteiden toleranssimerkinnät osaa tulkita piirustuksissa esitetyt, voimassa olevan standardin mukaiset hitsausmerkinnät (standardi SFS-EN ISO 2553) pystyy kokoonpano- ja valmistuspiirustusten sekä osaluetteloiden avulla muodostamaan kuvan laitteen rakenteesta pystyy tekemään työsuunnitelman ottaen huomioon laitteen rakenteen vaatimukset oikealle työn etenemisjärjestykselle pystyy osaluetteloita ja piirustuksia käyttäen varaamaan työhön tarvittavat osat ja tarvikkeet pystyy kokoonpanopiirustuksia ja osaluetteloita lukien varaamaan työssä tarvittavat työvälineet.

TUTKINNON SUORITTAJA TUNTEE MATERIAALIT tuntee terästen lujuusominaisuuksien määritteet, kuten myötöja murtolujuus, iskusitkeys ja väsymislujuus, sekä niiden vaikutuksen rakenteen lujuuteen tuntee rakenneterästen ryhmittelyt, käyttöominaisuudet ja tyypilliset käyttökohteet sekä yleisimpiä kauppalaatuja tuntee pääpiirteet muovaavan työstön ja lämpökäsittelyn vaikutuksista teräksen ominaisuuksiin tuntee pääpiirteet hitsauksen vaikutuksista hitsattavaan perusaineeseen sekä terästen hitsattavuuteen vaikuttavat tekijät ja rajoitteet tuntee työtehtävissä käytettävien metallisten raaka-aineiden ISO/TR 15608 -standardin mukaiset perusaineryhmät ja tunnukset, kuten perusaineryhmä 1, sekä perusaineryhmiin kuuluvien aineiden yleiset käyttö- ja hitsattavuusominaisuudet osaa lukea työpiirustuksista ja osaluetteloista teräslevyjen aines- ja mitoitusmerkinnät osaa lukea työpiirustuksista ja osaluetteloista valssattujen muototeräsprofiilien (U-palkki, T-palkki jne.) aines- ja mitoitusmerkinnät osaa lukea työpiirustuksista ja osaluetteloista putkipalkkien aines- ja mitoitusmerkinnät osaa lukea työpiirustuksista ja osaluetteloista teräsputkien aines- ja mitoitusmerkinnät pystyy ainesmerkintöjen, ulkonäön ja muiden havaintojen perusteella tunnistamaan muut rakenteissa käytetyt metallit sekä tuntee niiden käyttöominaisuuksia. TUTKINNON SUORITTAJA SUORITTAA TARVITTAVAT MITTAUKSET. tuntee nauhamittojen tyypilliset käyttökohteet, saavutettavan mittaustarkkuuden ja tyypilliset mittausvirheet sekä suorittaa nauhamittaukset oikein tuntee työntömittojen tyypilliset käyttökohteet, saavutettavan mittaustarkkuuden ja tyypilliset mittausvirheet sekä suorittaa mittaukset oikein osaa suorakulmalla tarkistaa osien suorakulmaisuuden ottaen huomioon asetetut suorakulmaisuusvaatimukset osaa säädettävällä astekulmamitalla tarkistaa kappaleen sivujen välisen kulma-asennon osaa vesivaa'alla tarkistaa rakenteiden vaakasuoran tai pystysuoran asennon osaa kaltevuuden mittaukseen tarkoitetuilla vesivaa'oilla tai laskennallisin menetelmin tarkistaa kappaleen kaltevan asennon osaa viivaimilla tarkistaa pinnan tai sivun suoruuden osaa muototulkeilla tarkistaa muodolle asetetut muototarkkuusvaatimukset tuntee geometrisia menetelmiä rakenteiden tarkistusmittauksissa, kuten ristiinmittaukset, kohtisuoruuden tarkistus jne. 55

TUTKINNON SUORITTAJA LASKEE AIHIOMITAT JA SUORITTAA PIIRROTUKSET JA LEVITYKSET Aihiomittojen laskenta ja piirrotustyöt osaa laskea pyöristettävän aihion pituuden halkaisijamitan perusteella ottaen huomioon pyöristystavan, ainepaksuuden ja aihion päiden liitostavan osaa laskea taivutuksin ja pyöristyksin muotoiltavan kappaleen aihiopituuden sekä taivutus- ja pyöristyskohtien sijoituksen ottaen huomioon ainepaksuuden ja annetut valmistusmitat laatii kankimateriaalien katkaisulistan ja levyjen leikkaussuunnitelman siten, että syntyvä materiaalihukka on mahdollisimman pieni arvioi valmistettavan tuotteen laatuvaatimukset huomioon, minkälaisia piirrotusmerkintöjä aihioihin voidaan tehdä tuntee levy- ja teräsrakennetöissä käytettävät piirrotusmenetelmät, merkintätavat ja piirrotusvälineet sekä käyttää piirrotusvälineitä oikein tuntee piirrotustehtävissä hyödynnettävät geometriset menetelmät, esimerkiksi reikäjakojen piirrotukset, ristiinmittaukset ja kohtisuoruuden tarkistuksen. Levitystyöt tuntee levitysopin mittausopilliset peruskäsitteet ja piirtämistekniset ratkaisut, kuten janan puolittamisen, kohtisuoran piirtämisen sekä kulman ja ympyrän jakamisen osiin tuntee yhdensuuntais-, säde- ja kolmiomenetelmän sovellusperiaatteet ja tyypilliset käyttökohteet levitystehtävissä piirrottaa levylle piirustuksessa tai taulukossa annetut, tietokoneavusteisesti määritetyt levitysmitat suorittaa suoraan katkaistun kartion levityksen käsityömenetelmin tai piirustuksissa annettuja levitysmittoja käyttäen suorittaa T-haaraputken levityksen käsityömenetelmin tai piirustuksissa annettuja levitysmittoja käyttäen suorittaa polviputken levityksen käsityömenetelmin tai piirustuksissa annettuja levitysmittoja käyttäen. TUTKINNON SUORITTAJA HOITAA NOSTO- JA SIIRTOTYÖT. 56 tuntee nosto- ja siirtotöiden tapaturmavaarat ja nostotöitä koskevat turvallisuusmääräykset pystyy selvittämään nostettavan kappaleen massan, massakeskipisteen ja soveltuvat nostokohdat valitsee nostoon tai siirtoon soveltuvat välineet, kuten tarraimet, liinat, köydet, ketjut, puomit, tuet ja suojaimet suorittaa noston tai siirron vaatimat käyttöturvalliset ja kappaleen rakenteen huomioon ottavat sidonnat käyttää levytyöpajan yleiskäyttöisiä puomi- ja siltanostureita suunnittee ja suorittaa kappaleiden käännöt ja tavanomaiset nostoprosessit pystyy ohjaamaan nostoa nostotöissä käytetyin käsimerkein ottaa kaikessa työkappaleen käsittelyssä ja säilytyksessä huomioon tarvittavan suojauksen ottaa nosto- ja siirtotehtäviä suorittaessaan huomioon muiden työympäristössä toimivien henkilöiden työturvallisuuden.

TUTKINNON SUORITTAJA TEKEE LEVYALAN PERUSTÖITÄ. Sahaustyöt suorittaa turvallisesti ja oikeita työtapoja noudattaen raakaaineiden katkaisut konesahalla, vannesahalla tai pyörösahalla valitsee ja asentaa käytettävään sahaan sahaukseen soveltuvan terän ottaen huomioon sahattavan aineen ainevahvuuden tekee sahan käyttöhuollon ja tarkistaa sahan turvalaitteiden toiminnan. Putken taivuttaminen tuntee erilaiset putkien taivutusmenetelmät, niiden tyypilliset käyttöalueet ja vaikutukset putken poikkileikkausmittoihin sekä mahdolliset taivutussäteet osaa laskea taivutettavan putken aihiopituuden määrittää putken oikeat taivutuskohdat putkisto-osien valmistuksessa ottaa putkisto-osia valmistaessaan huomioon asennettavien putkiliittimien ja putken liittämisen vaatimukset putken päiden muodoille ja mitoille suorittaa ohut- ja keskipaksuseinämäisten putkien taivutukset taivutuslesteillä (Wirax, Big Bend jne.) suorittaa keskipaksuja paksuseinämäisten putkien taivutukset hydraulisilla putkentaivuttimilla. Hiontatyöt osaa tulkita hiomalaikkojen tunnusmerkinnät ja selvittää laikan soveltuvuuden käytettävään hiomakoneeseen ja työkohteeseen tuntee kulmahiomakoneen käyttöön liittyvät tapaturmavaarat ja käyttää oikein kulmahiomakonetta hionta- ja katkaisutöissä valitsee ja vaihtaa kulmahiomakoneeseen työssä käytettävän laikan sekä suorittaa tarvittavat käyttöhuoltotoimenpiteet tuntee penkkihiomakoneen käyttöön liittyvät tapaturmavaarat ja turvallisuusmääräykset sekä käyttää penkkihiomakonetta hiontatehtävissä oikein valitsee vaihtaa penkkihiomakoneeseen työssä käytettävän laikan sekä suorittaa tarvittavat käyttöhuoltotoimenpiteet tuntee nauhahiomakoneen käyttöalueen ja oikean käyttötavan osien viimeistelytehtävissä valitsee ja vaihtaa nauhahiomakoneeseen työssä käytettävän nauhan sekä suorittaa tarvittavat käyttöhuoltotoimenpiteet. 57

Poraustyöt tuntee poran lastuamistekniikan sekä poran teräkulmien vaikutuksen poraustapahtumaan ja saavutettavaan lopputulokseen tuntee eri materiaaleille tarkoitettujen kierukkaporien teräkulmien arvot ja osaa tarkistaa terän käyttökunnon silmämääräisesti ja terätulkeilla osaa valita hiomalaikan teroitettavan poran mukaan ja teroittaa kierukkaporan käsivaraisesti ottaen huomioon terän jäähdytyksen osaa laskennallisesti tai taulukoiden avulla määrittää oikean kierrosnopeuden ja syötön terän, työstötavan ja työstettävän raaka-aineen mukaan tuntee porauksessa käytettävät erilaiset kappaleiden kiinnitystavat, -laitteet ja -välineet suorittaa työkappaleen kiinnityksen ottaen huomioon oikean asennon, tarvittavan kiinnitysvoiman ja tuennan sekä välttäen kappaleen muodonmuutokset tuntee porien erilaiset kiinnitystavat sekä suorittaa poran kiinnitys- ja irrotustoimenpiteet oikein tuntee lastuamisnesteiden merkityksen lastuamistilanteessa ja tietää eri raaka-aineille soveltuvat lastuamisnesteet tuntee poraustehtäviin liittyvät tapaturmavaarat, osaa välttää niitä työtehtävissään ja käyttää tarvittavia suojalaitteita suorittaa poraustyöt käsiporakoneilla ottaen huomioon porattavien reikien mitta-, muoto- ja suuntavaatimukset, terien kestävyyden ja tapaturmavaarat suorittaa poraustyöt järeillä käsiporakoneilla ja työkappaleeseen kiinnittyvillä porakoneilla suorittaa poraustyöt penkki- ja pylväsporakoneilla hyödyntäen koneen tarjoamia työstöarvojen asetusmahdollisuuksia ja mittaasteikkoja suorittaa poraustyöt säteisporakoneilla hyödyntäen koneen tarjoamia työstöarvojen asetusmahdollisuuksia ja mittaasteikkoja tuntee poralastujen oikeat käsittelytavat ja siistii työpisteen suorittaa porakoneiden käyttöhuoltotoimenpiteet. Kierteitystyöt 58 tuntee ruuviliitosten valmistusmittojen määräytymisperiaatteet ja pystyy mittataulukoita käyttäen määrittämään porausmitat tuntee kierteitystyökalut ja osaa valitsee oikeat työkalut kuhunkin kierteitystehtävään tuntee kierteitysöljyjen ja -tahnojen merkityksen lastuamistilanteessa ja valitsee eri raaka-aineille soveltuvat kierteitysöljyt ja -tahnat suorittaa käsiporakoneita ja kierteitysistukoita käyttäen tarvittavat pienien reikien poraus- ja kierteitystyöt suorittaa pylväsporakoneita ja kierteitysistukoita (ja kierteitysautomatiikkaa) käyttäen reikien poraus- ja kierteitystyöt suorittaa säteisporakoneita ja kierteitysistukoita käyttäen reikien poraus- ja kierteitystyöt suorittaa kierrepakkoja (= kierreleukoja) käyttäen ulkopuolisten kierteiden valmistuksen ja korjauksen suorittaa putkien käsinkierteitysvälineitä käyttäen putkien kierteitykset suorittaa putkien kierteityskoneita käyttäen putkien kierteitykset.

Ruuviliitostyöt pystyy kierretaulukoita, kierrekampoja ja työntömittaa käyttäen tunnistamaan kiinnityskierteet tuntee ruuviliitostarvikkeet, niiden mitoitustavat ja lujuusluokat sekä osaa lukea niiden standardimerkinnät tuntee paineilma-/sähkökäyttöisten ruuvinvääntimien käytön edut ja haitat ruuviliitostöissä ja hyödyntää niitä työtehtävissään oikein tuntee ruuviliitosten oikean kiristysjärjestyksen valintaperiaatteet suorittaa ruuviliitosten esijännitysmenetelmät ja työvälineet tuntien oikein ruuviliitosten esijännitystyöt suorittaa ruuviliitosten lukitustyöt tuntien lukitustavat ja tarvikkeet sekä niiden soveltuvuuden eri käyttökohteisiin. Korroosionesto tuntee korroosion vaikutukset ja sen estämisen merkityksen sekä keskeiset korroosion suojaustavat tuntee tyypillisiä korroosiota aiheuttavia rakennevirheitä ja välttää niitä päätösvaltansa mukaan teräsrakenteita valmistaessaan suorittaa työtehtävään kuuluvat korroosiota estävät viimeistelyja suojaustoimenpiteet. Ammattitaidon osoittamistavat Ammattitaito osoitetaan pääsääntöisesti tekemällä kyseisiä töitä ammatille tyypillisen tuotannon ehdot ja tunnusmerkit täyttävässä työpaikassa tai tarvittaessa erillisillä työtehtävillä siinä laajuudessa, että osaamisen voidaan luotettavasti todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia sekä käytännön että ammattialalla tarvittavan teoreettisen tietämyksen osalta. Tarvittaessa työn taustalla olevien tietojen hallintaa voidaan tarkistaa esittämällä tutkinnon suorittajalle työsuoritusten aikana täydentäviä lisäkysymyksiä. Mikäli työ/työtehtävät eivät kata perusteiden vaatimuksia siinä laajuudessa, että osaamisen voidaan luotettavasti todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia, on näyttötutkinnon järjestäjä velvollinen varmistamaan erityyppisillä lisätehtävillä tai muilla arviointikeinoilla vaaditun osaamisen. 2.10. Ohutlevytyöt Ammattitaitovaatimukset suorittaa leikkaamisen kaarisaksilla suorittaa leikkaamisen suuntaisleikkureilla suorittaa leikkaamisen kuvioleikkureilla ja nakertajilla suorittaa leikkaamisen levysaksilla suorittaa pyöristämisen pyöristyskoneella suorittaa kulmaamisen kulmauskoneella suorittaa särmäämisen särmäyspuristimella suorittaa vaottamisen suorittaa saumaamisen suorittaa ohutlevyrakenteiden kokoonpanon tehdä levyjen ja levyrakenteiden oikaisun tehdä levyrakenteiden viimeistelyn 59 Tutkinnon suorittaja osaa

Arviointi TUTKINNON SUORITTAJA SUORITTAA LEIKKAAMISEN KAARISAKSILLA. tuntee kaarisaksien toimintaperiaatteen, käyttöalueen ja rajoitukset leikkaustehtävissä hyödyntää levyn asemoinnissa ja kiinnityksessä käytettäviä apulaitteita suorittaa leikkaustyöt oikein ottaen huomioon myös tapaturmavaarat tuntee leikkaustyön jäännösaineiden oikeat käsittelytavat ja siistii työpisteen tekee kaarisaksien käyttöhuollon. TUTKINNON SUORITTAJA SUORITTAA LEIKKAAMISEN SUUNTAISLEIKKUREILLA. tuntee käytettävän leikkurin pääpiirteittäisen rakenteen ja toimintaperiaatteen sekä käyttöalueen ja käyttöä koskevat rajoitukset tuntee ja osaa suorittaa työtehtäväkohtaiset leikkurin säädöt (terien välys, terien välinen kulma, iskun pituus ja takavasteen asema) tuntee leikkaustyön tapaturmavaarat suuntaisleikkureita käytettäessä ja osaa välttää ne työtehtävissään suorittaa leikkaustehtäviä mitta-asteikkoa, piirrotusta, valoviirua ja takavastetta hyödyntäen tarkistaa, että leikkaustulos vastaa vaatimuksia mittatarkkuudeltaan ja laadultaan, sekä tekee tarvittavat korjaustoimenpiteet NC-leikkuria käytettäessä syöttää ohjelmointilaitteella suoritettavan leikkaustyön parametrit ja muuttaa niitä tarvittaessa hyödyntää oikein nostolaitteita suurikokoisten levyjen käsittelyssä ja kannatuksessa tuntee leikkaustyön jäännösaineiden oikeat käsittelytavat ja siistii työpisteen tekee käytettävien suuntaisleikkureiden käyttöhuollon. TUTKINNON SUORITTAJA SUORITTAA LEIKKAAMISEN KUVIOLEIKKUREILLA JA NAKERTAJILLA. 60 tuntee sähkö- tai paineilmakäyttöisten kuvioleikkureiden ja nakertajien pääpiirteittäiset toimintaperiaatteet ja tyypilliset käyttökohteet valitsee työkohteeseen soveltuvan leikkurin tai nakertimen ottaen huomioon levyn paksuuden ja työkohteen asettamat muut vaatimukset säätää terät ja terävälykset leikattavan materiaalin mukaan teroittaa terät suorittaa leikkaustyöt kuvioleikkureilla ja nakertimilla oikein ja työturvallisesti tekee leikkurin ja nakertimen käyttöhuollon.

TUTKINNON SUORITTAJA SUORITTAA LEIKKAAMISEN LEVYSAKSILLA. tuntee levysaksityypit ja niiden käyttöalueet sekä valsee työkohteeseen soveltuvat sakset käyttää levysaksia oikein ja työturvallisesti suorittaa levysaksien teroituksen ja käyttöhuollon. TUTKINNON SUORITTAJA SUORITTAA PYÖRISTÄMISEN PYÖRISTYSKONEELLA. tuntee levyn pyöristämisen metalliopilliset vaikutukset työkappaleeseen sekä osaa arvioida ja ennakoida niiden merkityksen tuntee pienikokoisten, käsikäyttöisten levynpyöristyskoneiden tyypilliset rakenteet, toimintaperiaatteet sekä käyttöalueen ja rajoitukset tuntee sähkömoottorikäyttöisten levynpyöristyskoneiden tyypilliset rakenteet, toimintaperiaatteet ja ohjaustavat sekä käyttöalueen ja -rajoitukset valmistaa muotomallineen pyöristysten muodon tarkistusta varten tietää aihion päiden esitaivutuksen merkityksen sekä suorittaa esitaivutukset ja tarkistaa niiden muodon osaa arvioida kerrallaan suoritettavan pyöristyssäteen muutoksen ottaen huomioon pyöristettävän levyn aineen, ainespaksuuden ja aihion leveyden säätää pyöristyskoneen telojen aseman vastaamaan haluttua pyöristyssädettä aihion kimmoisuusominaisuudet huomioon ottaen säätää viimeisen pyöristysvaiheen pyöristyssäteen siten, että tuote vastaa muodoltaan ja mitoiltaan vaadittua suorittaa lieriö- ja kartiovaippojen pyöristyksen sekä suorittaa osapyöristyksiä käyttää pyöristyksissä apuna nosturia, levytarraimia, tukia ja tukirakenteita tietää hitsausta koskevat rajoitukset ja oikeat toimintatavat levyn pyöristystehtävissä tuntee tapaturmavaarat levynpyöristyskoneiden käytössä ja ottaa ne huomioon työtehtävissään tekee käytettävien levynpyöristyskoneiden käyttöhuollon. 61

TUTKINNON SUORITTAJA SUORITTAA KULMAAMISEN KULMAUSKONEELLA. tuntee levyn kulmauskoneen rakenteen ja toimintaperiaatteen sekä käyttöalueen ja sitä koskevat rajoitukset tuntee kulmauskoneen säädöt ja säätöperiaatteet sekä suorittaa koneen käyttöön ja käyttöhuoltoon liittyvät säädöt tuntee kulmauksen metalliopilliset vaikutukset kulmattavaan aineeseen ja ottaa ne työtehtävissään huomioon ottaa huomioon työkappaleen kiinnityksessä ainepaksuuden merkityksen ja aineen käyttäytymisen kulmauksessa siten, että kulman sijainti vastaa piirustuksen mittoja kulmauskoneen käyttötavat tuntien laatii käytännössä toimivan työjärjestyksen ja tuotteelle asetetut mittavaatimukset toteuttavan taivutussuunnitelman vaikeamuotoisia työkappaleita kulmattaessa asentaa käyttöön työhön soveltuvia profiloituja taivutusviivaimia ja käyttää apukappaleita hyödyntää takavastetta sarjatyön omaisissa kulmaustehtävissä hyödyntää työssään kääntöpalkin kulman mitta-asteikkoa kulmattaessa levyä haluttuun kulmaan ja ottaa huomioon aineen kimmoisuuden vaikutuksen taivutustulokseen tekee levyn kulmauskoneen käyttöhuollon. TUTKINNON SUORITTAJA SUORITTAA SÄRMÄÄMISEN SÄRMÄYSPURISTIMELLA. tuntee levyn särmäyspuristimen perusrakenteen ja toimintaperiaatteen sekä käyttöalueen ja sitä koskevat rajoitukset tuntee levyn särmäyksen toimintaperiaatteet sekä käytettävien painin- ja vastintyökalujen perusmallit käyttöalueineen valitsee työhön käytettävät särmäystyökalut ja asentaa ne paikoilleen sekä tekee tarvittavat säädöt ja tarkistukset tuntee käytettävän särmäyspuristimen ohjaustoiminnot ja hallitsee ohjaustoimenpiteet niin asetusten teon kuin käytönkin aikana määrittää särmäyksen pienimmän reunaetäisyyden ja kahden eri särmäyskohdan minimietäisyyden toisistaan särmäyspuristimen käyttötavat tuntien laatii käytännössä toimivan työjärjestyksen ja tuotteelle asetetut mittavaatimukset toteuttavan taivutussuunnitelman tuntee särmäyskoneen käytölle tyypilliset tapaturmavaarat ja suorittaa särmäystyöt työturvallisesti osaa särmätä merkkauksen mukaan sekä etuja takavasteita hyödyntäen osaa ohjelmoida tavanomaisia särmäyksiä yleisesti käytössä olevalla ohjausjärjestelmällä varustetulla NC- tai CNCsärmäyspuristimella tekee levyn särmäyspuristimen päivittäis- ja käyttöhuollon. TUTKINNON SUORITTAJA SUORITTAA VAOTTAMISEN. 62 tuntee levyn vaottamisen käyttötarkoitukset ja suoritusperiaatteet tuntee levyn vaotuskoneen rakenteen ja toimintaperiaatteen sekä oikean käyttötavan valitsee vaotustyöhön soveltuvat kehrät, asentaa ne paikalleen sekä tekee tarvittavat säädöt osaa käyttää ympyröiden vaotuksessa keskiöintilaitetta tekee levyn vaotuskoneen käyttöhuollon.

TUTKINNON SUORITTAJA SUORITTAA SAUMAAMISEN. tuntee saumatyypit ja pystyy valitsemaan työkohteeseen soveltuvan saumatyypin, esimerkiksi pysty-, haka-, kulma- tai pittsburgsauman osaa määrittää saumausmenetelmän ja saumatyypin vaatimat saumavarat tuntee saumaustyövälineet ja valitsee oikeat välineet kuhunkin saumaustyöhön suorittaa tarvittavat mittaukset ja piirrotukset suorittaa saumojen yhtymäkohdissa tarvittavat ohennukset (kulmien poistot) pystyy leikkauksen jälkeen taivuttamaan levyt käsityökalulla, kulmauskoneella, särmäyspuristimella ja saumauskoneella suorittaa sauman kiinnilyönnin niin, että saumasta tulee tiivis ja ulkonäöltään laatuvaatimukset täyttävä. TUTKINNON SUORITTAJA SUORITTAA OHUTLEVYRAKENTEIDEN KOKOONPANON. suunnittelee levyrakenteen oikean kokoonpanojärjestyksen ottaen huomioon työn oikean etenemistavan sekä tarvittavat tuennat ja kiinnitykset tuntee ohutlevyrakenteiden kokoonpanossa käytettävät ohjaimet ja kiinnitysvälineet sekä käyttää niitä oikein varmistaa tarkistusmittauksin ennen kokoonpanohitsausta, että koottu levyrakenne vastaa piirustuksissa annettuja mittaja muotovaatimuksia suorittaa levyrakenteiden kokoonpanohitsaustyöt hitsausosiossa kuvattuja ja siitä valittuja hitsausprosesseja käyttäen suorittaa levyrakenteiden kokoonpanohitsaustyöt hitsausosissa kuvattuja ja niistä valittuja hitsausprosesseja käyttäen tuntee vetokaraniittityypit ja niiden valintaperusteet työkohteeseen sekä suorittaa vetokaraniittaukset tuntee ohutlevyjen liitoksissa käytettäviä puristus- tai leikkauslukittuvia liitosmenetelmiä sekä tehdä kyseisiä liitoksia. TUTKINNON SUORITTAJA TEKEE LEVYJEN JA LEVYRAKENTEIDEN OIKAISUN. tuntee ohutlevyrakenteiden oikaisumenetelmät ja valitsee työkohteeseen soveltuvan menetelmän tuntee kylmäoikaisun vaikutukset työkappaleeseen ja oikeat suoritusperiaatteet sekä oikaisee vasartamalla tankoja ja levyjä käyttää hydraulisia puristimia terästankojen oikaisussa tuntee kuumaoikaisun suoritusperiaatteet ja vaikutuksen työkappaleeseen sekä suorittaa oikeita suoritustapoja käyttäen kuumaoikaisutyöt. työn laatuvaatimukset tuntien arvioi työn viimeistelytarpeen ja suorittaa tarvittavat viimeistelytyöt, esimerkiksi hitsausroiskeiden ja terävien särmien poiston. Ammattitaidon osoittamistavat Ammattitaito osoitetaan pääsääntöisesti tekemällä kyseisiä töitä ammatille tyypillisen tuotannon ehdot ja tunnusmerkit täyttävässä työpaikassa tai tarvittaessa erillisillä työtehtävillä siinä 63 TUTKINNON SUORITTAJA TEKEE LEVYRAKENTEIDEN VIIMEISTELYN.

laajuudessa, että osaamisen voidaan luotettavasti todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia sekä käytännön että ammattialalla tarvittavan teoreettisen tietämyksen osalta. Tarvittaessa työn taustalla olevien tietojen hallintaa voidaan tarkistaa esittämällä tutkinnon suorittajalle työsuoritusten aikana täydentäviä lisäkysymyksiä. Mikäli työ/työtehtävät eivät kata perusteiden vaatimuksia siinä laajuudessa, että osaamisen voidaan luotettavasti todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia, on näyttötutkinnon järjestäjä velvollinen varmistamaan erityyppisillä lisätehtävillä tai muilla arviointikeinoilla vaaditun osaamisen. 2.11. Paksulevytyöt Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon suorittaja osaa suorittaa leikkaamisen suuntaisleikkureilla tehdä käsivaraisesti polttoleikkauksia suorittaa koneellisesti polttoleikkauksia suorittaa pyöristämisen pyöristyskoneella suorittaa särmäämisen särmäyspuristimella muotoilla levyrakenteiden osia hydraulisella puristimella tehdä muototerästöitä valmistaa hitsausrailoja tehdä levyjen ja levyrakenteiden oikaisun suorittaa levyrakenteiden kokoonpanohitsaukset tehdä levyrakenteiden viimeistelyn. Arviointi TUTKINNON SUORITTAJA SUORITTAA LEIKKAAMISEN SUUNTAISLEIKKUREILLA. 64 tuntee käytettävän leikkurin pääpiirteittäisen rakenteen ja toimintaperiaatteen sekä käyttöalueen ja käyttöä koskevat rajoitukset tuntee ja osaa suorittaa työtehtäväkohtaiset leikkurin säädöt (terien välys, terien välinen kulma, iskun pituus ja takavasteen asema) tuntee leikkaustyön tapaturmavaarat suuntaisleikkureita käytettäessä ja osaa välttää ne työtehtävissään suorittaa leikkaustehtäviä mitta-asteikkoa, piirrotusta, valoviirua ja takavastetta hyödyntäen tarkistaa, että leikkaustulos vastaa vaatimuksia mittatarkkuudeltaan ja laadultaan, sekä tekee tarvittavat korjaustoimenpiteet NC-leikkuria käytettäessä syöttää ohjelmointilaitteella suoritettavan leikkaustyön parametrit ja muuttaa niitä tarvittaessa hyödyntää oikein nostolaitteita suurikokoisten levyjen käsittelyssä ja kannatuksessa tuntee leikkaustyön jäännösaineiden oikeat käsittelytavat ja siistii työpisteen tekee käytettävien suuntaisleikkureiden käyttöhuollon.

TUTKINNON SUORITTAJA TEKEE KÄSIVARAISESTI POLTTOLEIKKAUKSIA. tuntee polttoleikkauksen periaatteen, sen tyypilliset käyttöalueet ja soveltuvuuden eri perusaineille tuntee polttoleikkauksen vaikutukset työympäristöön ja ottaa ne huomioon työmenetelmän valinnassa ja ympäristön suojauksessa tuntee happi-asetyleeni-polttoleikkauslaitteiden rakenteen ja toimintaperiaatteen ja valitsee työkohteen ja leikattavan ainepaksuuden vaatimat laitteet osineen tuntee polttoleikkauskaasujen tunnusvärit ja tunnusmerkinnät, osaa pullomerkinnöistä lukea kaasupullojen täyttöpaineet sekä säilyttää ja kuljettaa kaasupulloja oikein tuntee polttoleikkauskaasupullojen käsittelyyn ja käyttöön liittyvät tapaturmavaarat, välttää ne työtehtävissään sekä toimii vaaratilanteissa oikein asentaa happi-asetyleeni-polttoleikkauslaitteet käyttökuntoon ja suorittaa tarvittavat säädöt sekä laitteiden käyttöhuoltoon kuuluvat tehtävät tarkistaa ja arvioi polttoleikkauslaitteiston käyttöturvallisuuden leikkaa käsivaraisesti sekä kuljetusrissoja ja harppeja apuna käyttäen piirrotuksen mukaan suoritettavat polttoleikkaustyöt standardin SFS-EN ISO 9013 mukaisesti arvioi polttoleikkauksen aikana syntyvän polttoleikkaustuloksen laadun ja mahdollisten polttoleikkausvirheiden syyt sekä tekee tarvittavat korjaustoimenpiteet arvioi polttoleikkausjäljen perusteella polttoleikkausvirheiden syyt ja tekee tarvittavat korjaukset työprosessin laadun parantamiseksi tietää, miten lika, ruoste, maali, hilse tai perusaineen seostus vaikuttavat leikkauksen suoritukseen, ja toimii työtehtävissään sen mukaisesti suorittaa polttoleikattujen kappaleiden puhdistus- ja viimeistelytyöt. tietää koneellisen polttoleikkauksen edut verrattuna käsivaraisleikkaukseen käyttää leikkauksessa moottoroituja polttimia, esimerkiksi HandyAutoa, polttimen kuljetusvaunuja sekä putken pyörityslaitteita osaa leikata mallineen avulla tuntee optisen seurannan periaatteen ja mallineille asetetut vaatimukset suorittaa polttoleikkausta optisella seurannalla varustetulla polttoleikkauslaitteella tuntee CNC-ohjattujen polttoleikkauslaitteistojen ohjelmointiperiaatteita tekee yksinkertaisia ohjelmia CNC-polttoleikkaukseen jollain yleisesti käytetyllä ohjelmointitavalla suorittaa CNC-ohjattuja polttoleikkaustehtäviä standardin SFSEN ISO 9013 mukaisesti tekee polttoleikkauskoneiden päivittäis- ja käyttöhuollon. 65 TUTKINNON SUORITTAJA SUORITTAA KONEELLISESTI POLTTOLEIKKAUKSIA.

TUTKINNON SUORITTAJA SUORITTAA PYÖRISTÄMISEN PYÖRISTYSKONEELLA. tuntee levyn pyöristämisen metalliopilliset vaikutukset työkappaleeseen sekä osaa arvioida ja ennakoida niiden merkityksen tuntee sähkömoottorikäyttöisten ja hydraulisesti toimivien levynpyöristyskoneiden tyypilliset rakenteet, toimintaperiaatteet ja ohjaustavat sekä käyttöalueen ja -rajoitukset valmistaa muotomallineen pyöristysten muodon tarkistusta varten tietää aihion päiden esitaivutuksen merkityksen sekä suorittaa esitaivutukset ja tarkistaa niiden muodon osaa arvioida kerrallaan suoritettavan pyöristyssäteen muutoksen ottaen huomioon pyöristettävän levyn aineen, ainespaksuuden ja aihion leveyden säätää pyöristyskoneen telojen aseman vastaamaan haluttua pyöristyssädettä aihion kimmoisuusominaisuudet huomioon ottaen säätää viimeisen pyöristysvaiheen pyöristyssäteen siten, että tuote vastaa muodoltaan ja mitoiltaan vaadittua suorittaa lieriö- ja kartiovaippojen pyöristyksen sekä suorittaa osapyöristyksiä käyttää pyöristyksissä apuna nosturia, levytarraimia, tukia ja tukirakenteita tietää hitsausta koskevat rajoitukset ja oikeat toimintatavat levyn pyöristystehtävissä tuntee tapaturmavaarat levynpyöristyskoneiden käytössä ja ottaa ne huomioon työtehtävissään tekee käytettävien levynpyöristyskoneiden käyttöhuollon. TUTKINNON SUORITTAJA SUORITTAA SÄRMÄÄMISEN SÄRMÄYSPURISTIMELLA. 66 tuntee levyn särmäyspuristimen perusrakenteen ja toimintaperiaatteen sekä käyttöalueen ja sitä koskevat rajoitukset tuntee levyn särmäyksen toimintaperiaatteet sekä käytettävien painin- ja vastintyökalujen perusmallit käyttöalueineen valitsee työhön käytettävät särmäystyökalut ja asentaa ne paikoilleen sekä tekee tarvittavat säädöt ja tarkistukset tuntee käytettävän särmäyspuristimen ohjaustoiminnot ja hallitsee ohjaustoimenpiteet niin asetusten teon kuin käytönkin aikana määrittää särmäyksen pienimmän reunaetäisyyden ja kahden eri särmäyskohdan minimietäisyyden toisistaan särmäyspuristimen käyttötavat tuntien laatii käytännössä toimivan työjärjestyksen ja tuotteelle asetetut mittavaatimukset toteuttavan taivutussuunnitelman tuntee särmäyskoneen käytölle tyypilliset tapaturmavaarat ja suorittaa särmäystyöt työturvallisesti osaa käyttää särmäyksessä, levyn käsittelyssä ja kannatuksessa turvallisesti apuna nostimia ja levytarrraimia osaa särmätä merkkauksen mukaan sekä etuja takavasteita hyödyntäen osaa ohjelmoida tavanomaisia särmäyksiä yleisesti käytössä olevalla ohjausjärjestelmällä varustetulla NC- tai CNCsärmäyspuristimella tekee levyn särmäyspuristimen päivittäis- ja käyttöhuollon.

TUTKINNON SUORITTAJA MUOTOILEE LEVYRAKENTEIDEN OSIA HYDRAULISELLA PURISTIMELLA. tuntee levyrakenteiden osien muotoiluun soveltuvan hydraulisen puristimen perusrakenteen, toimintaperiaatteen ja ohjaustavat sekä käyttöalueen ja sitä koskevat rajoitukset tuntee muotoiltavan materiaalin käyttäytymisen muovaavassa työstössä ja sen muovattavuutta koskevat rajoitukset tuntee muotoilussa käytettävien tyynyjen ja painimien rakenneperiaatteet, valitsee työkohteeseen soveltuvat muotoilutyökalut sekä suorittaa niiden asennuksen käyttää nostolaitteita turvallisesti työkappaleen kannatuksessa työn aikana suorittaa muotoilu-, taivutus- ja oikaisutyöt hydraulisella puristimella turvallisesti mittaja muotovaatimukset täyttäen suorittaa hydraulisen puristimen käyttöhuoltoon kuuluvat tehtävät. TUTKINNON SUORITTAJA TEKEE MUOTOTERÄSTÖITÄ. suorittaa muototerästen katkaisutyöt muototeräsleikkureilla, sahaamalla, kulmahiomakoneella ja polttoleikkaamalla suorittaa muototerästen taivutus- ja oikaisutyöt taivutusvalssaimilla tekee muototerästen taivutustehtäviä mekaanisia taivutusapulaitteita käyttäen tekee muototerästen kuumataivutustehtäviä tuntee muototeräsliitosten oikeat rakenneperiaatteet ja suorittaa liitososien muotoilutyöt ennakoi osien mitoituksessa ja muotoilussa hitsausten aiheuttamat mittaja muodonmuutokset. TUTKINNON SUORITTAJA VALMISTAA HITSAUSRAILOJA. osaa työpiirustuksien hitsausmerkintöjä lukien selvittää valmistettavat railot sekä niiden sijainnin, muotoilun ja mitoituksen tuntee eri hitsausprosessien asettamat erityispiirteet ja ottaa ne tarvittaessa huomioon railon valmistuksessa tuntee yleisesti käytetyt railonvalmistusmenetelmät ja -välineet sekä valitse työkohteeseen sopivan menetelmän valmistaa hitsausrailoja käsi- ja penkkihiomakoneilla, polttoleikkauslaitteilla, railonvalmis-tusnakertimilla ja -jyrsimillä tekee railonvalmistuslaitteiden käyttöhuollon. tuntee paksulevyrakenteiden oikaisussa käytettävät menetelmät ja valitsee niistä työkohteeseen soveltuvan tuntee kylmäoikaisun vaikutukset työkappaleeseen ja oikeat suoritusperiaatteet sekä oikaisee vasartamalla tankoja ja levyjä käyttää hydraulisia puristimia terästankojen ja hydraulisia työsylintereitä teräsrakenteiden oikaisuissa tuntee kuumaoikaisun suoritusperiaatteet ja vaikutuksen työkappaleeseen sekä tekee kuumaoikaisutyöt oikein. 67 TUTKINNON SUORITTAJA TEKEE LEVYJEN JA LEVYRAKENTEIDEN OIKAISUN.

TUTKINNON SUORITTAJA SUORITTAA LEVYRAKENTEIDEN KOKOONPANOHITSAUKSET. suunnittelee levyrakenteen oikean kokoonpanojärjestyksen ottaen huomioon työn oikean etenemistavan sekä tarvittavat tuennat ja kiinnitykset tuntee ja käyttää turvallisesti levyrakenteiden kokoonpanossa käytettäviä kiinnittimiä ja apulaitteita, kuten taljoja, tunkkeja, kiiloja, vantteja ja kulmapaloja. osaa rakenneosien esiasettelussa ja kiinnityksessä varmistaa osien oikean asennon ja rakennemitat ottaen huomioon syntyvät hitsausjännitykset ja muodonmuutokset osaa rakenneosia silloittamalla kiinnitettäessä sijoittaa siltahitsit soveltuviin kohtiin ja suorittaa silloituksen niin, että saavutetaan riittävä rakenteellinen lujuus varmistaa tarkistusmittauksin ennen kokoonpanohitsausta, että koottu levyrakenne vastaa piirustuksissa annettuja mittaja muotovaatimuksia suorittaa levyrakenteiden kokoonpanohitsaustyöt hitsausosissa kuvattuja ja niistä valittuja hitsausprosesseja käyttäen. TUTKINNON SUORITTAJA TEKEE LEVYRAKENTEIDEN VIIMEISTELYN. työn laatuvaatimukset tuntien arvioi työn viimeistelytarpeen ja suorittaa tarvittavat viimeistelytyöt, esimerkiksi hitsausroiskeiden ja terävien särmien poiston työn laatuvaatimusten mukaisesti suorittaa hitsien viimeistelyhionnat, kuten hitsin hionnan pinnan tasoon ja pienahitsien liittymäkohtien juohennuksen. Ammattitaidon osoittamistavat Ammattitaito osoitetaan pääsääntöisesti tekemällä kyseisiä töitä ammatille tyypillisen tuotannon ehdot ja tunnusmerkit täyttävässä työpaikassa tai tarvittaessa erillisillä työtehtävillä siinä laajuudessa, että osaamisen voidaan luotettavasti todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia sekä käytännön että ammattialalla tarvittavan teoreettisen tietämyksen osalta. Tarvittaessa työn taustalla olevien tietojen hallintaa voidaan tarkistaa esittämällä tutkinnon suorittajalle työsuoritusten aikana täydentäviä lisäkysymyksiä. Mikäli työ/työtehtävät eivät kata perusteiden vaatimuksia siinä laajuudessa, että osaamisen voidaan luotettavasti todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia, on näyttötutkinnon järjestäjä velvollinen varmistamaan erityyppisillä lisätehtävillä tai muilla arviointikeinoilla vaaditun osaamisen. 2.12. Teräsrakennetyöt Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon suorittaja 68 tietää teräsrakenteiden lujuusopilliset perustiedot tuntee materiaalit ja niiden mitoituksen tuntee teräsrakenteiden liitosmuodot osaa suunnitella työn osaa katkaista ja muotoilla muototeräksiä osaa valmistaa railot muototerästöissä osaa valmistaa teräsrakenteiden liitososia osaa suorittaa teräsrakenteiden kokoonpanot ja asennukset

osaa suorittaa teräsrakenteiden viimeistelytyöt. Arviointi TUTKINNON SUORITTAJA TIETÄÄ TERÄSRAKENTEIDEN LUJUUSOPILLISET PERUSTIEDOT. tuntee kuormituksen rakenteisiin aiheuttamien jännitysten muodostumisperiaatteet, jännitystyypit ja niiden vaikutukset rakenteeseen tuntee kappaleiden ja rakenteiden jäykkyyteen, lujuuteen ja kuormitettavuuteen vaikuttavat tekijät sekä niiden vaikutukset rakenteen massaan. TUTKINNON SUORITTAJA TUNTEE MATERIAALIT JA NIIDEN MITOITUKSEN. tuntee teräsrakenteissa käytettävät teräslaadut ja niiden käyttöominaisuudet ja osaa lukea niiden merkinnät piirustuksista ja osaluetteloista tuntee muototerästen, putkien ja levyjen mitoitustavat ja osaa lukea niiden mitoitusmerkinnät piirustuksista ja osaluetteloista. TUTKINNON SUORITTAJA TUNTEE TERÄSRAKENTEIDEN LIITOSMUODOT. tuntee teräsrakenteissa käytettävät erilaisten muotoprofiilien liitostavat, osaa määritellä niihin tarvittavat työvarat sekä suorittaa liitososien päiden loveukset. TUTKINNON SUORITTAJA SUUNNITTELEE TYÖN. laatii työpiirustuksia lukien työssä tarvittavien terästankojen katkaisulistan ja levyjen leikkaussuunnitelman suunnittelee työpiirustuksia lukien työn oikean etenemisjärjestyksen ja vaiheistuksen arvioi työpiirustuksia lukien sarjatyön omaisen elementtirakentamisen mahdollisuudet ja hahmottamaan edullisen tavan jakaa rakenne elementeiksi suunnittelee elementtien kokoonpanohitsauksessa tarvittavia hitsausjigejä työn laadun ja sujuvuuden parantamiseksi arvioi eri työvaiheisiin tarvittavan ajan ja laatii arvioaikataulun suoritettavasta työkokonaisuudesta. 69

TUTKINNON SUORITTAJA KATKAISEE JA MUOTOILEE MUOTOTERÄKSIÄ. valitsee soveltuvan katkaisumenetelmän ottaen huomioon profiilin muodon ja ainepaksuuden tekee muototerästen katkaisutehtäviä muototeräsleikkureita käyttäen tekee muototerästen kohtisuoraan ja jiiriinkatkaisutehtäviä vanne- ja pyörösahoja käyttäen suorittaa muototerästen katkaisutehtäviä kulmahiomakoneella katkaisulaikkaa käyttäen suorittaa muototerästen katkaisutehtäviä polttoleikkaamalla. tekee teräsprofiilien pyöristystehtäviä tähän tarkoitettuja pyöristyskoneita käyttäen tekee teräsprofiilien taivutustehtäviä kuumataivuttamalla ja muototukia tai jigejä käyttäen. TUTKINNON SUORITTAJA VALMISTAA RAILOT MUOTOTERÄSTÖISSÄ. selvittää työpiirustuksien hitsausmerkintöjen perusteella muototeräsliitoksiin suoritettavat viisteitykset arvioi liitoksen viisteitystarpeet liitokselta vaadittavan lujuuden ja läpihitsattavuusvaatimusten perusteella tuntee hitsausliitoksissa käytettävät railomuodot ja valmistaa tarvittavat railot hiomalla, polttoleikkaamalla ja railonvalmistuskoneilla TUTKINNON SUORITTAJA VALMISTAA TERÄSRAKENTEIDEN LIITOSOSIA. valmistaa teräsrakenteissa tarvittavia liitososia, esimerkiksi ruuviliitosten laipat. TUTKINNON SUORITTAJA SUORITTAA TERÄSRAKENTEIDEN KOKOONPANOT JA ASENNUKSET. 70 suunnittelee teräsrakenteen oikean kokoonpanojärjestyksen ottaen huomioon työn oikean etenemistavan sekä tarvittavat tuennat ja kiinnitykset tuntee ja käyttää turvallisesti teräsrakenteiden kokoonpanossa ja asennuksessa käytettäviä nosto-, kiinnitys- ja apulaitteita ottaa rakenneosien esiasettelussa ja kiinnityksessä huomioon osien oikean asennon ja rakennemitat rakenneosia silloittamalla kiinnitettäessä sijoittaa siltahitsit soveltuviin kohtiin ja suorittaa silloituksen niin, että saavutetaan riittävä rakenteellinen lujuus varmistaa tarkistusmittauksin ennen kokoonpanohitsausta, että koottu rakenne vastaa piirustuksissa annettuja mittaja muotovaatimuksia suorittaa teräsrakenteiden kokoonpanohitsaustyöt hitsausosissa kuvattuja ja niistä valittuja hitsausprosesseja käyttäen suorittaa ruuviliitoksin koottavien teräsrakenteiden ruuviliitosten kokoonpanotyöt tuntee kylmäoikaisun vaikutukset työkappaleeseen ja oikeat suoritusperiaatteet sekä suorittaa tankojen ja levyjen oikaisutehtäviä vasartamalla käyttää hydraulisia puristimia terästankojen oikaisuissa käyttää hydraulisia työsylintereitä teräsrakenteiden oikaisuissa tuntee kuumaoikaisun suoritusperiaatteet ja vaikutuksen työkappaleeseen sekä tekee kuumaoikaisutyöt oikein.

TUTKINNON SUORITTAJA SUORITTAA TERÄSRAKENTEIDEN VIIMEISTELYTYÖT. arvioi työn laatuvaatimukset tuntien työn viimeistelytarpeen ja tekee tarvittavat viimeistely-työt, esimerkiksi hitsausroiskeiden ja terävien särmien poiston. Ammattitaidon osoittamistavat Ammattitaito osoitetaan pääsääntöisesti tekemällä kyseisiä töitä ammatille tyypillisen tuotannon ehdot ja tunnusmerkit täyttävässä työpaikassa tai tarvittaessa erillisillä työtehtävillä siinä laajuudessa, että osaamisen voidaan luotettavasti todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia sekä käytännön että ammattialalla tarvittavan teoreettisen tietämyksen osalta. Tarvittaessa työn taustalla olevien tietojen hallintaa voidaan tarkistaa esittämällä tutkinnon suorittajalle työsuoritusten aikana täydentäviä lisäkysymyksiä. Mikäli työ/työtehtävät eivät kata perusteiden vaatimuksia siinä laajuudessa, että osaamisen voidaan luotettavasti todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia, on näyttötutkinnon järjestäjä velvollinen varmistamaan erityyppisillä lisätehtävillä tai muilla arviointikeinoilla vaaditun osaamisen. 2.13. Kokoonpanohitsaustyöt Ammattitaitovaatimukset Hitsaukset suoritetaan robottihitsauksena ja/tai käsinhitsauksena. Tutkinnon suorittaja(käsinhitsaus) osaa suunnitella kokoonpanohitsaustyön tuntee kiinnitystekniikat ja kiinnittimet ja osaa niiden käytön osaa suorittaa kokoonpanohitsaukset käsinhitsauksena osaa käyttää hitsauksessa mekanisointilaitteita osaa huolehtia laadusta. Tutkinnon suorittaja(robottihitsaus) osaa käyttää automatisoitua hitsausjärjestelmää osaa suorittaa robottihitsausta osaa käyttää hitsauksessa mekanisointilaitteita osaa huolehtia laadusta. Arviointi arvioi ja suunnittelee valmistettavien tuotteiden, niiden laatuvaatimusten ja valmistusmäärän perusteella taloudellisin ja teknisin perustein työprosessit ja tarvittavat apulaitteet valitsee hitsauksessa käytettävän hitsausprosessin ja lisäaineen valitsee hitsaustyössä tarvittavat apulaitteet, esimerkiksi pyörityspöydät ja kääntölaitteet suunnitteleea ja järjestää työympäristön ottaen huomioon prosessin kulun ja ergonomiset vaatimukset. 71 TUTKINNON SUORITTAJA OSAA SUUNNITELLA KOKOONPANOHITSAUSTYÖN.

TUTKINNON SUORITTAJA TUNTEE KIINNITYSTEKNIIKAT JA KIINNITTIMET JA OSAA NIIDEN KÄYTÖN. tuntee mekaanisesti toimivat hitsauskiinnittimet, esimerkiksi kiila-, ruuvi-, vipu-, epäkesko- ja jousikiinnittimet ja käyttää niitä työtehtävissään tuntee pneumaattisesti toimivat hitsauskiinnitysmenetelmät ja käyttää niitä työtehtävissään tuntee hydraulisesti toimivat hitsauskiinnitysmenetelmät ja käyttää niitä työtehtävissään tuntee kestomagneettiset ja sähkömagneettiset hitsauskiinnittimet ja käyttää niitä työtehtävissään valmistaa yksinkertaisia, työtehtävissä esiin tulevissa kohteissa tarvittavia hitsauskiinnittimiä ja -ohjaimia ottaa kiinnittimien käytössä huomioon vetelyt ja mittatarkkuuden ottaa kiinnittimien käytössä huomioon kappaleen maadoituksen ja kappaleen irrotuksen ottaa kiinnittimien käytössä huomioon hitsausrajoitukset ja roiskehaitat. TUTKINNON SUORITTAJA SUORITTAA KOKOONPANOHITSAUKSET KÄSINHITSAUKSENA. 72 osaa arvioida taloudellisin ja teknisin perustein, milloin hitsaukset on edullisinta suorittaa käsinhitsauksena hallitsee kaksi seuraavista kohdista (1 4) 1) osaa suorittaa kokoonpanohitsaukset käsinhitsauksena MAG-hitsausprosessilla (135) standardin SFS-EN ISO 5817 (teräkset) hitsiluokan B vaatimusten mukaisesti lukuun ottamatta korkeaa kupua (päittäis- ja pienahitsi), jyrkkää liittymää, ylisuurta a-mittaa ja korkeaa juuren kupua, joille vaatimus on hitsiluokka C 2) osaa suorittaa kokoonpanohitsaukset käsinhitsauksena TIG-hitsausprosessilla (141) standardin SFS-EN ISO 5817 (teräkset) hitsiluokan B vaatimusten mukaisesti lukuun ottamatta korkeaa kupua (päittäis- ja pienahitsi), jyrkkää liittymää, ylisuurta a-mittaa ja korkeaa juuren kupua, joille vaatimus on hitsiluokka C 3) osaa suorittaa kokoonpanohitsaukset käsinhitsauksena MIG-hitsausprosessilla (131) standardin SFS-EN ISO 10042 (alumiinit ja hitsattavat alumiiniseokset) hitsiluokan B vaatimusten mukaisesti lukuun ottamatta korkeaa kupua (päittäis- ja pienahitsi), jyrkkää liittymää, ylisuurta a-mittaa ja korkeaa juuren kupua, joille vaatimus on hitsiluokka C 4) osaa suorittaa kokoonpanohitsaukset käsinhitsauksena TIG-hitsausprosessilla (141) standardin SFS-EN ISO 10042 (alumiinit ja hitsattavat alumiiniseokset) hitsiluokan B vaatimusten mukaisesti lukuun ottamatta korkeaa kupua (päittäis- ja pienahitsi), jyrkkää liittymää, ylisuurta a-mittaa ja korkeaa juuren kupua, joille vaatimus on hitsiluokka C osaa suorittaa kokoonpanohitsaukset pistehitsausprosessilla (21), kiekkohitsausprosessilla (22) tai käsnähitsausprosessilla (23) työkohteelle asetettujen laatuvaatimusten mukaisesti.

TUTKINNON SUORITTAJA KÄYTTÄÄ HITSAUKSESSA MEKANISOINTILAITTEITA. tuntee hitsauksen mekanisoinnin edut tuotannon tehokkuuden ja tuotteiden laadun kannalta tuntee kevytmekanisoinnissa käytettävien kääntyvien hitsauspöytien, pyörityspöytien ja kevytkuljettimien käyttöalueet ja toimintatavat sekä oikeat käyttötavat kiinnittää työkappaleet ja hitsauspistoolit mekanisointilaitteisiin tuntee mekanisointilaitteiden ohjaustavat ja suorittaa parametrien säädöt (esimerkiksi pyörimis- ja kulkunopeus) säätää hitsauslaitteen hitsausparametrit hitsausohjeen mukaisesti pystyy hitsauksen aikana silmämääräisesti arvioimaan, vastaako hitsin laatu asetettuja vaatimuksia, sekä suorittaa tarvittavat parametrien korjaukset tarkistaa hitsattujen tuotteiden laadun tekee käytettävien hitsauslaitteiden käyttöhuollon tekee käytettävien mekanisointilaitteiden käyttöhuollon. TUTKINNON SUORITTAJA KÄYTTÄÄ AUTOMATISOITUA HITSAUSJÄRJESTELMÄÄ. tuntee automatisoitujen hitsausjärjestelmien edut suursarjojen kokoonpanohitsauksessa tuntee hitsattavien aihioiden varastoinnissa ja syötössä käytettäviä laitteita ja niiden toimintaperiaatteita sekä tietää, miten ne soveltuvat erilaisiin käyttökohteisiin tuntee hitsattavien aihioiden ja hitsattujen kappaleiden käsittelyssä käytettävissä olevat kapaleenkäsittelylaitteet ja -menetelmät sekä tietää, miten ne soveltuvat erilaisiin käyttökohteisiin tuntee automatisoidussa kokoonpanohitsauksessa käytettävät hitsausprosessit ja hallitsee käytettävän prosessin osana automatisoitua hitsausjärjestelmää tuntee käytettävän automaattisen hitsausjärjestelmän ohjausjärjestelmän ja toimintaperiaatteet sekä häiriöttömän toiminnan edellytykset pystyy häiriötilanteissa oman vastuualueensa mukaisesti selvittämään häiriön syyn ja saattamaan hitsausjärjestelmän toimintakuntoon pystyy silmämääräisesti arvioimaan, vastaako hitsin laatu asetettuja vaatimuksia, sekä suorittaa tarvittavat parametrien korjaukset suorittaa tehokkaasti ja turvallisesti sekä asetetut laatuvaatimukset täyttäen kokoonpanohitsaustyötä käytössään olevalla automatisoidulla hitsausjärjestelmällä tarkistaa hitsattujen tuotteiden laadun tekee käytettävän automatisoidun hitsausjärjestelmän käyttöhuollon. 73

TUTKINNON SUORITTAJA SUORITTAA ROBOTTIHITSAUSTA. tuntee robottihitsauksen edut sekä teknisesti mahdollisen ja taloudellisesti edullisen käyttö-alueen ja osaa arvioida, milloin hitsaustyö voitaisiin tehdä robottihitsauksena tuntee robottihitsauslaitteiston rakenteen ja toimintaperiaatteet sekä yleisimmät robottihitsauksen apulaitteet, esimerkiksi kappaleen kääntö- ja pyörityspöydät tuntee robottihitsauksen tapaturmavaarat, työkohteelle asetetut työturvallisuusvaatimukset sekä suojajärjestelmien toimintaperiaatteet työskentelee turvallisesti robottihitsaustehtävissä tuntee käytettävän robotin ohjauslaitteet, merkkivalot ja palauteviestit sekä suorittaa robotin käsinajotoimenpiteet valmistelee robottihitsauslaitteiston käyttökuntoon ja tekee työhön kuuluvan käyttöhuollon tuntee käytettävän robotin ohjelmointilaitteet, ohjelmarakenteen ja käskykannan sekä osaa lukea ohjelmalistauksesta tai näytöltä ohjelman toiminnan syöttää ohjelman robotin käyttömuistiin sekä suorittaa ohjelman toiminnan tarkistuksen käsinajona ja automaattiajona tekee ohjelmaan tarvittavat korjaukset ja tallentaa ne muistilaitteille tarkistaa ja ohjelmoi työkalupisteen tuntee robotin koordinaattijärjestelmät ja niiden valintaperusteet sekä ohjelmoitaessa valitsee ja asettaa työvaiheeseen soveltuvan koordinaatiston ottaa liikenopeuksia ohjelmoitaessa huomioon syntyvät massavoimat ja turvallisuusnäkökohdat paikoittaa hitsauspistoolin hitsausteknisesti oikeaan asentoon ja kohtaan käyttäen soveltuvaa paikoitusnopeutta määrittää hitsauskohteen vaatimat hitsausparametrit ja sijoittaa ne ohjelmaan tunnistaa hitsausvirheet ja suorittaa ohjelmaan tarvittavat parametrien korjaukset tekee virheilmoitusten perusteella käyttäjän tehtävänä olevat korjaukset käyttää robottihitsausasemaa käyttäen valmisohjelmia laatii ohjelmointilaitteella ohjelman uuteen hitsauskohteeseen ottaen huomioon tarkoituksenmukaisen ohjelmarakenteen sekä ohjelman luotettavan ja turvallisen toiminnan ottaa hitsausohjelmaa laadittaessa huomioon hitsattavan rakenteen kannalta oikeat hitsaussuunnat ja oikean hitsausjärjestyksen. TUTKINNON SUORITTAJA HUOLEHTII LAADUSTA. pystyy työpiirustuksien, työohjeiden tai tilaajan toimittamien valmistusohjeiden avulla selvittämään tuotteelle asetetut laatuvaatimukset hallitsee käytettävät työprosessit siten, että vaadittu laatu voidaan saavuttaa hallitsee tuotteiden laadun tarkastuksessa käytettävät mittausja tarkastusmenetelmät. Ammattitaidon osoittamistavat Ammattitaito osoitetaan pääsääntöisesti tekemällä kyseisiä töitä ammatille tyypillisen tuotannon ehdot ja tunnusmerkit täyttävässä työpaikassa tai tarvittaessa erillisillä työtehtävillä siinä 74

laajuudessa, että osaamisen voidaan luotettavasti todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia sekä käytännön että ammattialalla tarvittavan teoreettisen tietämyksen osalta. Tarvittaessa työn taustalla olevien tietojen hallintaa voidaan tarkistaa esittämällä tutkinnon suorittajalle työsuoritusten aikana täydentäviä lisäkysymyksiä. Mikäli työ/työtehtävät eivät kata perusteiden vaatimuksia siinä laajuudessa, että osaamisen voidaan luotettavasti todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia, on näyttötutkinnon järjestäjä velvollinen varmistamaan erityyppisillä lisätehtävillä tai muilla arviointikeinoilla vaaditun osaamisen. 2.14. Ruostumattomat ja haponkestävät materiaalit levytyössä Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon suorittaja tuntee erityisvaatimukset työympäristölle ja materiaalin käsittelylle tietää työterveyshaitat ryhmien 8 ja 10 materiaalien käytössä tuntee ryhmien 8 ja 10 materiaalit osaa suorittaa materiaalien mekaanisen leikkaamisen osaa suorittaa plasmaleikkauksen hallitsee ryhmien 8 ja 10 materiaalien lastuavan työstön tuntee ruostumattomien terästen hitsauksen erityispiirteet osaa suorittaa ruostumattomien terästen oikaisun osaa tehdä puhdistus- ja viimeistelytyöt osaa suorittaa peittauksen osaa tehdä hionnan ja kiillotuksen. Arviointi tuntee ruostumattomien ja haponkestävien terästuotteiden valmistuksen erityisvaatimukset työympäristölle, kuten rajoitukset muiden rautametallien käsittelylle tietää ja ottaa työssään huomioon levyjen kanssa kosketukseen tulevien työtasojen, pyöristystelojen, levynpidättimien yms. puhtauden ja kunnon vaikutuksen tuotteen pinnan laatuun käyttää levyjen ja työkappaleiden nostoissa ja siirroissa levyn pintaa vahingoittamattomia välineitä, esimerkiksi imukuppitarraimia tietää materiaaleja suojaavien suojakalvojen merkityksen tuotteen pinnanlaadulle ja osaa säilyttää ne ehyinä materiaalin käsittelyn ajan ja poistaa ne hitsausalueelta suojaa työkappaleen pinnan tuotteen laatua vaarantavissa työtilanteissa tietää jäännösmateriaalien merkinnän tärkeyden ja suorittaa tarvittavat merkinnät säilyttää, käsittelee ja työstää materiaaleja sekä tarvittaessa suojaa niitä siten, että lopputuotteen laatuvaatimukset voidaan turvata valmistuksen aikana. 75 TUTKINNON SUORITTAJA TUNTEE ERITYISVAATIMUKSET TYÖYMPÄRISTÖLLE JA MATERIAALIN KÄSITTELYLLE.

TUTKINNON SUORITTAJA TIETÄÄ TYÖTERVEYSHAITAT RYHMIEN 8 JA 10 MATERIAALIEN KÄYTÖSSÄ. tietää kromi- ja nikkelihuurujen sekä otsonin haittavaikutukset terveydelle ja suojautuu näiltä tietää myös ultraviolettisäteilyn haittavaikutukset iholle ja silmille sekä suojautuu säteilyltä. TUTKINNON SUORITTAJA TUNTEE RYHMIEN 8 JA 10 MATERIAALIT. tuntee pääperiaatteet seostuksen vaikutuksista teräksen ominaisuuksiin osaa määritellä teräksen ruostumattomuuden edellytykset ja tuntee passivoitumisprosessin ruostumattomuuteen vaikuttavana tekijänä tuntee pääpiirteittäin austeniittisten, ferriittisten ja martensiittisten ruostumattomien terästen ja niiden yhdistelmien koostumuksen, ominaisuudet ja tyypilliset käyttökohteet osaa määritellä ruostumattoman ja haponkestävän teräksen sekä tuntee pääpiirteittäin niiden seosaineet ja -määrät pystyy tunnistamaan eri ruostumattomat ja haponkestävät teräkset kokeellisesti kemiallisten ja fysikaalisten ominaisuuksien perusteella pystyy tunnistamaan ruostumattomat ja haponkestävät teräkset materiaaleihin tehtyjen ainesmerkintöjen perusteella pystyy lukemaan materiaalimerkinnöistä toimitustila-, pinnanlaatu-, hionta-, suojakalvo- yms. merkinnät pystyy vertailutaulukkojen avulla vertaamaan toisiinsa eri standardien mukaan merkittyjä raaka-aineita tuntee eri teräslaatujen erityisvaatimukset ja rajoitukset hitsauksen ja lämmönkäytön kannalta tietää ilman kaasujen vaikutuksen materiaaliin hitsaus- ja kuumennustilanteissa. TUTKINNON SUORITTAJA SUORITTAA MATERIAALIEN MEKAANISEN LEIKKAAMISEN. 76 osaa leikkaustyötehtävissä ottaa huomioon käsiteltävän materiaalin lujuuden vaikutuksen leikattavuuteen sekä leikattavuutta koskevat rajoitukset osaa leikkaavien terien kulmaa säädettäessä ottaa huomioon leikattavan materiaalin paksuuden lisäksi myös materiaalin lujuuden osaa materiaalin paksuuden mukaan ottaa terävälyksiä säädettäessä huomioon materiaalin sitkeyden vaikutuksen terävälykseen käyttää leikkaustehtävissä levyn pintaa suojaavaa suojalevyä, jotta pintapaine jakautuu tasaisesti levyn kiinnityksessä.

TUTKINNON SUORITTAJA SUORITTAA PLASMALEIKKAUKSEN. tuntee plasman käsitteen, plasmaleikkauksen periaatteen sekä plasmaleikkauksen eri sovellukset ja tyypilliset käyttöalueet pystyy käyttöohjeiden tai laitteen tehomerkintöjen avulla selvittämään plasmaleikkauslaitteen soveltuvuuden kohteena olevaan leikkaustyöhön tuntee käytössä olevan plasmaleikkauslaitteiston rakenteen ja toimintaperiaatteen sekä asentaa sen käyttökuntoon ja tekee sen käyttöhuollon tuntee plasmaleikkauksessa käytettävät kaasut [argon (Ar), typpi (N2), vety (H2), happi (O2) ja paineilma] sekä valitsee laitteistoon soveltuvat kaasut tuntee plasmaleikkauslaitteistoon kuuluvat varusteet tuntee plasmapoltinrakenteet ja tekee polttimen käyttöhuollon valitsee leikattavan aineen ja ainepaksuuden perusteella oikean suutinkoon ja tehoalueen sekä säätää leikkauskaasujen työpaineet ja leikkausvirran tuntee plasmaleikkauksen aloituksen, lävistyksen ja leikkauksen oikean suoritustekniikan sekä suorittaa plasmaleikkaustyöt asetettujen laatuvaatimusten mukaisesti suorittaa plasmaleikkausta käsivaraisesti tai koneellisella ohjauksella tunnistaa leikkausjäljestä virheet ja korjaa virheen aiheuttajan tietää plasmaleikkaukseen liittyvät terveyshaitat ja tapaturmavaarat sekä käyttää tarvittavia suojavarusteita ottaa plasmaleikkaustehtävissä huomioon leikkauksen vaikutukset, kuten roiskeet ympäristöön ja itse tuotteeseen, sekä suorittaa tarvittavat suojaukset. TUTKINNON SUORITTAJA HALLITSEE RYHMIEN 8 JA 10 MATERIAALIEN LASTUAVAN TYÖSTÖN. valitsee ruostumattomien terästen sahaustehtäviin materiaalille soveltuvat terät ja asentaa ne käyttövalmiuteen tuntee ruostumattomien terästen lujuuden ja sitkeyden aiheuttamat erityisvaatimukset porien teroitukselle ja työstöarvoille sekä valitsee oikeat porat ja työstöarvot osaa teroittaa kierukkaporan ruostumattomien terästen poraukseen joko käsivaraisesti tai ohjaavia apulaitteita käyttäen ottaa ruostumattomien terästen kierteitystehtävissä huomioon aineen lujuuden ja sitkeyden vaikutukset työn suoritukseen. 77

TUTKINNON SUORITTAJA TUNTEE RUOSTUMATTOMIEN TERÄSTEN HITSAUKSEN ERITYISPIIRTEET. tietää, miten ruostumattomien terästen suuri lämpöpitenemiskerroin vaikuttaa työkappaleen kuumentuessa ja jäähtyessä syntyviin muodonmuutoksiin sijoittaa kohteissa, joissa hitsin sijoituspaikan voi valita, liitoskohdat siten, että hitsin aiheuttamat muodonmuutokset ovat mahdollisimman vähäiset hitsausrailojen ja sovitteiden valmistuksessa ottaa huomioon riittävän tarkkuuden haitallisten muodonmuutosten välttämiseksi käyttää hitsauskiinnittimiä, -ohjaimia ja muita apulaitteita siten, että syntyvät muodonmuutokset jäävät mahdollisimman pieniksi osaa massiivisten ja hyvin lämpöä johtavien kiinnitin- ja ohjainkappaleiden avulla rajoittaa lämmön johtumista hitsauskohdasta laajemmin työkappaleeseen osaa käyttää esitaivutuksia ja -jännityksiä sekä hitsausjärjestyksen ja -suunnan valintaa vähentääkseen kappaleeseen syntyviä muodonmuutoksia tuntee eri hitsausprosesseille ominaiset lämpövaikutukset, työn joutuisuuden ja tuotteen laatuvaatimukset niin, että valitsee työkohteeseen soveltuvimman hitsausprosessin suorittaa materiaalin muodonmuutosominaisuudet huomioon ottaen silloitushitsaukset siten, että tarvittava sidontalujuus saavutetaan eikä silloitus vaikeuta hitsausta estää hitsin hapettumisen juurikaasujen, juuritukien, juuritahnojen ja juuriteippien avulla tuntee ruostumattomien terästen hitsauksessa huomioon otettavat lämmönkäyttörajoitukset sekä hitsauslämmön haitalliset vaikutukset aineen rakenteeseen ja ulkonäköön tuntee ruostumattomien terästen MAG-umpilankahitsauksessa ja MAG-täytelankahitsauksessa käytettävät langanohjausputket ja niiden valintaperusteet sekä asentaa ne tuntee pulssikaarihitsauksen periaatteen ja käyttöalueet sekä sen tarjoamat edut ruostumattomien terästen hitsauksessa säätää pulssihitsausparametrit hitsauskohteen vaatimusten mukaisesti suorittaa hitsaustehtäviä pulssikaarihitsausta käyttäen sekä suorittaa tarvittavat parametrien korjaukset hitsauksen aikana ottaa hitsausprosessin valinnassa ja hitsauksen suorituksessa huomioon tuotteelle asetetut hiontarajoitukset suorittaa hitsauksia ilman lisäainetta. TUTKINNON SUORITTAJA SUORITTAA RUOSTUMATTOMIEN TERÄSTEN OIKAISUN. 78 kylmäoikaisutehtävissä ja hitsaussaumojen venytystehtävissä ottaa huomioon materiaalin muokkauslujittumisesta aiheutuvat rajoitukset tietää lämmön käytön vaikutukset ruostumattomien ja haponkestävien terästen ominaisuuksiin sekä rajoitukset kuumaoikaisujen käytölle ottaa kuumaoikaisuja suoritettaessa huomioon lämpövetelemisen sekä hallitsee oikean kuumennustekniikan oikaisutehtävissä.

TUTKINNON SUORITTAJA TEKEE PUHDISTUS- JA VIIMEISTELYTYÖT. suorittaa hitsaussaumojen kuonauksen kuonausjälkiä jättämättä osaa valita tuotteen puhdistukseen soveltuvan harjan, puhdistuskiekon tai -levyn sekä suorittaa puhdistustyöt käsin tai koneellisesti tuntee jäysteiden ja särmien poistossa käytettävät työmenetelmät ja -välineet ja suorittaa tuotteen viimeistelytyöt asetettujen laatuvaatimusten mukaisesti tietää hiekka-, rae-, lasikuula- tai muita vastaavia abrasiiveja hyödyntävien puhdistuspuhallusten sekä myllytyksen käyttöalueet ruostumattomien terästuotteiden puhdistuksessa käyttää käytössä olevia puhalluslaitteita tehtävänkuvansa mukaisessa laajuudessa. TUTKINNON SUORITTAJA SUORITTAA PEITTAUKSEN. tuntee peittauskäsittelyn merkityksen, vaikutukset ja tavoitteet ruostumattomien terästuotteiden viimeistelyssä tuntee erilaiset peittaustavat, kuten upotus-, ruiskutusliuosja tahnapeittauksen sekä passivointikäsittelyn, ja niiden valintaperusteet eri käyttökohteisiin osaa valita peittausmenetelmän tuotteen koon, muodon(kotelot), käyttötarkoituksen, kappalemäärän tai peittauspinta-alan perusteella tuntee peittausaineiden käsittelyn tapaturmavaarat ja käyttää tarvittavia suojavälineitä tuntee peittausaineiden ympäristöhaitat ja oikeat säilytystavat sekä käsittele niitä ympäristövaatimusten ja -ohjeiden mukaisesti käyttää oikein eri peittausmenetelmissä tarvittavia välineitä ja laitteita sekä tekee niiden käyttöhuollon suorittaa peittaustyöt käytössä olevilla peittausmenetelmillä turvallisesti ja asetettujen laatuvaatimusten mukaisesti. 79

TUTKINNON SUORITTAJA TEKEE HIONNAN JA KIILLOTUKSEN. tuntee hionnassa käytettävät koneet, laitteet ja työvälineet sekä niiden valintaperusteet erilaisiin hiontatehtäviin tuntee hiontanaarmuja ja pinnankarheutta koskevat määritteet ja osaa lukea pinnanlaatuvaatimukset työpiirustuksista ja ohjeista osaa arvioida, vastaako työkappaleen pinnanlaatu asetettuja laatuvaatimuksia tuntee ruostumattomien terästen hionnassa käytettävät hiomalaikat, hiomanauhat ja liuskalaikat ja muut vastaavat hiomatarvikkeet sekä niiden valintaperusteet eri käyttökohteisiin ottaen huomioon pinnanlaatuvaatimukset valitsee ja asentaa työkoneisiin työssä käytettävät hiontalaikat, nauhat tai muut tarvikkeet tuntee hionnan oikean suoritustekniikan ja työlle ominaiset tapaturmavaarat niin, että tekee hiontatyöt oikein ottaa hiontatehtävissä huomioon muodostuvan hiontalämmön vaikutukset työkappaleeseen suojaa työympäristön ja työkappaleen hiomakipinöiltä tuntee pintojen kiillotustavat ja suoritusperiaatteet sekä pohjatyölle asetettavat vaatimukset tuntee kiillotuksessa käytettävät koneet, laitteet ja työvälineet sekä niiden valintaperusteet erilaisiin kiillotustehtäviin tuntee kiillotuksessa käytettävät tarvikkeet, kuten laikat, harjat, vahat ja tahnat, sekä niiden valintaperusteet eri työkohteisiin ja työvaiheisiin tuntee kiillotustöiden suoritustekniikan ja tapaturmavaarat niin, että selviytyy työtehtävistä moitteettomasti. Ammattitaidon osoittamistavat Ammattitaito osoitetaan pääsääntöisesti tekemällä kyseisiä töitä ammatille tyypillisen tuotannon ehdot ja tunnusmerkit täyttävässä työpaikassa tai tarvittaessa erillisillä työtehtävillä siinä laajuudessa, että osaamisen voidaan luotettavasti todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia sekä käytännön että ammattialalla tarvittavan teoreettisen tietämyksen osalta. Tarvittaessa työn taustalla olevien tietojen hallintaa voidaan tarkistaa esittämällä tutkinnon suorittajalle työsuoritusten aikana täydentäviä lisäkysymyksiä. Mikäli työ/työtehtävät eivät kata perusteiden vaatimuksia siinä laajuudessa, että osaamisen voidaan luotettavasti todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia, on näyttötutkinnon järjestäjä velvollinen varmistamaan erityyppisillä lisätehtävillä tai muilla arviointikeinoilla vaaditun osaamisen. 2.15. Alumiinimateriaalit levytyössä Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon suorittaja 80 tuntee erityisvaatimukset työympäristölle ja materiaalin käsittelylle tietää työterveyshaitat ja työturvallisuusvaarat alumiinituotteiden valmistuksessa tuntee ryhmien 21, 22 ja 23 materiaalit osaa suorittaa materiaalien mekaanisen leikkaamisen osaa suorittaa plasmaleikkauksen hallitsee alumiinien lastuavan työstön hallitsee alumiinien muovaavan työstön tuntee alumiinin hitsauksen erityispiirteet

osaa alumiinituotteiden oikaisun osaa tehdä puhdistus- ja viimeistelytyöt. Arviointi TUTKINNON SUORITTAJA TUNTEE ERITYISVAATIMUKSET TYÖYMPÄRISTÖLLE JA MATERIAALIN KÄSITTELYLLE. tietää alumiinimateriaalien oikeat varastointitavat ja varastointioloille asetetut vaatimukset sekä suorittaa tarvittavat materiaalin käyttökelpoisuutta varmistavat toimenpiteet tuntee alumiinituotteiden valmistuksen erityisvaatimukset työympäristölle, kuten rajoitukset rautametallien käsittelylle, ympäristöstä tulevalle pölylle ja ilmavirtauksille tietää ja ottaa työssään huomioon levyjen kanssa kosketukseen tulevien työtasojen, pyöristystelojen ja levynpidättimien yms. puhtauden ja kunnon vaikutuksen tuotteen pinnan laatuun käyttää levyjen ja työkappaleiden nostoissa ja siirroissa levyn pintaa vahingoittamattomia välineitä, esimerkiksi imukuppitarraimia suojaa työkappaleen tuotteen pinnan tuotteen laatua vaarantavissa työtilanteissa tietää jäännösmateriaalien merkinnän tärkeyden ja suorittaa tarvittavat merkinnät säilyttää, käsittelee ja työstää materiaaleja sekä tarvittaessa suojaa niitä siten, että lopputuotteen laatuvaatimukset voidaan valmistuksen aikana turvata tietää vaatimukset materiaalin lämpötilalle, puhtaudelle ja kuivuudelle ennen käyttöönottoa sekä suorittaa tarvittavat käyttöönottotoimenpiteet (kylmät varastotilat). TUTKINNON SUORITTAJA TIETÄÄ TYÖTERVEYSHAITAT JA TYÖTURVALLISUUSVAARAT ALUMIINITUOTTEIDEN VALMIS-TUKSESSA. tietää alumiinioksidi- ja alumiinipölyn sekä otsonin haittavaikutukset terveydelle ja suojautuu näiltä haittavaikutuksilta tietää ultraviolettisäteilyn haittavaikutukset iholle ja silmille sekä suojautuu säteilyn vaikutuksilta tietää sahaavien ja leikkaavien terien käytön tapaturmavaarat alumiinin työstössä sekä suorittaa em. työt turvallisesti ja tarvittavia suojavälineitä käyttäen. osaa lukea alumiinien materiaalimerkinnät ja siten erottaa eri alumiinilaadut toisistaan tuntee alumiinien toimitustilamerkinnät, eri toimitustiloihin johtavat toimenpiteet ja toimitustilan vaikutukset käyttöominaisuuksiin ymmärtää levymateriaalin ja pursotemateriaalin erot raakaaineen koostumuksen, käyttökohteiden ja valmistustekniikan kannalta tuntee pursotetekniikan pääpiirteet sekä pursotteiden käyttömahdollisuudet ja rajoitukset tietää alumiinien ryhmittelyperusteet ja osaa selvittää, mihin perusaineryhmiin (21, 22 ja 23) eri alumiiniseokset kuuluvat. 81 TUTKINNON SUORITTAJA TUNTEE RYHMIEN 21, 22 JA 23 MATERIAALIT.

TUTKINNON SUORITTAJA SUORITTAA MATERIAALIEN MEKAANISEN LEIKKAAMISEN. valitsee alumiinin mekaaniseen leikkaamiseen oikean leikkausmenetelmän ottaen huomioon materiaalin laadun ja ainepaksuuden suorittaa alumiinin käsinleikkaustehtäviä käsityökoneilla käyttäen alumiinin leikkaukseen tarkoitettuja kovametalliteriä tai katkaisulaikkoja suorittaa alumiinimateriaalien katkaisu- ja leikkaustyöt pyörö- ja vannesahoilla ottaen huomioon oikeat terävalinnat. TUTKINNON SUORITTAJA SUORITTAA PLASMALEIKKAUKSEN. tuntee plasman käsitteen, plasmaleikkauksen periaatteen sekä plasmaleikkauksen eri sovellukset ja tyypilliset käyttöalueet selvittää käyttöohjeiden tai laitteen tehomerkintöjen avulla plasmaleikkauslaitteen soveltuvuuden kohteena olevaan leikkaustyöhön tuntee käytössä olevan plasmaleikkauslaitteiston rakenteen ja toimintaperiaatteen sekä asentaa sen käyttökuntoon ja tekee sen käyttöhuollon tuntee plasmaleikkauksessa käytettävät kaasut [argon (Ar), typpi (N2), vety (H2), happi (O2) ja paineilma] ja valitsee laitteistoon soveltuvat kaasut tuntee plasmaleikkauslaitteistoon kuuluvat varusteet tuntee plasmapoltinrakenteet ja tekee polttimen käyttöhuollon valitsee leikattavan aineen ja ainepaksuuden perusteella oikean suutinkoon ja tehoalueen sekä säätää leikkauskaasujen työpaineet ja leikkausvirra tuntee plasmaleikkauksen aloituksen, lävistyksen ja leikkauksen oikean suoritustekniikan sekä suorittaa plasmaleikkaustyöt asetettujen laatuvaatimusten mukaisesti suorittaa plasmaleikkausta käsivaraisesti ja tarvittaessa koneellisella ohjauksella tunnistaa leikkausjäljestä virheet ja korjaa virheen aiheuttajan tietää plasmaleikkaukseen liittyvät terveyshaitat ja tapaturmavaarat sekä käyttää tarvittavia suojavarusteita ottaa plasmaleikkaustehtävissä huomioon leikkauksen vaikutukset, kuten roiskeet ympäristöön ja itse tuotteeseen, sekä suorittaa tarvittavat suojaukset tietää plasmaleikkauksen vaikutukset alumiinin leikkauspintaan ja ottaa ne huomioon leikkausmenetelmän valinnassa tai leikkauspinnan jälkikäsittelyssä. TUTKINNON SUORITTAJA HALLITSEE ALUMIINIEN LASTUAVAN TYÖSTÖN. 82 tuntee alumiinien työstöominaisuudet niin, että valitsee soveltuvan terän ja leikkuunesteen poraustehtäviin sekä suorittaa poraustyöt asetetut laatuvaatimukset täyttäen valitsee alumiinien kierteitystehtäviin soveltuvan kierteitystyökalun ja leikkuunesteen sekä suorittaa kierteitykset asetetut laatuvaatimukset täyttäen.

TUTKINNON SUORITTAJA HALLITSEE ALUMIINIEN MUOVAAVAN TYÖSTÖN. osaa arvioida materiaalin laadun ja toimitustilan perusteella sen muovattavuusmahdollisuudet ilman esikäsittelyä tuntee alumiinien lämpökäsittelymenetelmät muovausta varten sekä osaa selvittää käsiteltävälle materiaalille suoritettavan lämpökäsittelyn ja suorittaa sen oikein osaa alumiinin särmäystehtävissä selvittää pienimmän sallitun pyöristyssäteen käsiteltävän materiaalin, sen toimitustilan ja ainepaksuuden perusteella. 83

TUTKINNON SUORITTAJA TUNTEE ALUMIININ HITSAUKSEN ERITYISPIIRTEET. tietää, miten alumiinien suuri lämpöpitenemiskerroin vaikuttaa työkappaleen kuumentuessa ja jäähtyessä syntyviin muodonmuutoksiin sijoittaa kohteissa, joissa hitsin sijoituspaikan voi valita liitoskohdat siten, että hitsin aiheuttamat muodonmuutokset ovat mahdollisimman vähäiset ottaa hitsausrailojen ja sovitteiden valmistuksessa huomioon riittävän tarkkuuden haitallisten muodonmuutosten välttämiseksi valitsee ja valmistaa hitsaukseen soveltuvat railomuodot sekä arvioi ilmaraon ja juurituen käyttötarpeen käyttää hitsauskiinnittimiä ja -ohjaimia sekä muita apulaitteita siten, että syntyvät muodonmuutokset jäävät mahdollisimman pieniksi käyttää esitaivutuksia ja -jännityksiä sekä hitsausjärjestyksen ja -suunnan valintaa vähentääkseen kappaleeseen syntyviä muodonmuutoksia tuntee eri hitsausprosesseille ominaiset lämpövaikutukset, työn joutuisuuden ja tuotteen laatuvaatimukset niin, että osaa valita työkohteeseen soveltuvimman hitsausprosessin ottaa huomioon ja suorittaa alumiinien hitsauksessa oksidikalvon poiston juuri ennen hitsausta tuntee alumiinin matalan sulamispisteen vaikutuksen hitsaukseen ja hitsaussulan hallintaan suorittaa silloitushitsaukset materiaalin muodonmuutosominaisuudet huomioon ottaen niin, että saavutetaan tarvittava sidontalujuus eikä silloitus vaikeuta hitsausta tuntee alumiinien hitsauksessa huomioon otettavat lämmönkäyttörajoitukset sekä hitsauslämmön haitalliset vaikutukset aineen lujuuteen suorittaa tarvittaessa hitsauksia ilman lisäainetta tuntee alumiinin MIG-hitsauksessa käytettävät hitsauspistoolin erityisvarusteet sekä suorittaa niiden valinnan ja asennuksen tietää alumiinin MIG-hitsauksen erityisvaatimukset langansyötön ja suojakaasun kosteuspitoisuuden sekä hitsauslangan käsittelyn suhteen huokosten muodostumisen välttämiseksi suorittaa alumiinin MIG-hitsauksessa jälkivirran säädön valitsee alumiinin TIG-hitsauksessa oikean virtalajin sekä elektrodin paksuuden ja kärjen muodon tietää, miten esilämmityksen ja eri suojakaasuseosten käytöllä voidaan vaikuttaa hitsin tunkeumaan tuntee pulssikaarihitsauksen periaatteen ja käyttöalueet sekä sen tarjoamat edut alumiinin hitsauksessa säätää pulssihitsausparametrit hitsauskohteen vaatimusten mukaisesti suorittaa hitsaustehtäviä pulssikaarihitsausta käyttäen sekä suorittaa tarvittavat parametrien korjaukset hitsauksen aikana. TUTKINNON SUORITTAJA OSAA ALUMIINITUOTTEIDEN OIKAISUN. 84 tietää lämmön käytön vaikutukset alumiinien ominaisuuksiin sekä rajoitukset kuumaoikaisujen käytölle ottaa kuumaoikaisuja suoritettaessa huomioon lämpövetelemisen sekä hallitsee oikean kuumennustekniikan oikaisutehtävissä.

TUTKINNON SUORITTAJA TEKEE PUHDISTUS- JA VIIMEISTELYTYÖT. valitsee tuotteen puhdistukseen soveltuvan harjan, puhdistuskiekon tai -levyn sekä suorittaa puhdistustyöt käsin tai koneellisesti tuntee jäysteiden ja särmien poistossa käytettävät työmenetelmät ja -välineet ja suorittaa tuotteen viimeistelytyöt asetettujen laatuvaatimusten mukaisesti. Ammattitaidon osoittamistavat Ammattitaito osoitetaan pääsääntöisesti tekemällä kyseisiä töitä ammatille tyypillisen tuotannon ehdot ja tunnusmerkit täyttävässä työpaikassa tai tarvittaessa erillisillä työtehtävillä siinä laajuudessa, että osaamisen voidaan luotettavasti todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia sekä käytännön että ammattialalla tarvittavan teoreettisen tietämyksen osalta. Tarvittaessa työn taustalla olevien tietojen hallintaa voidaan tarkistaa esittämällä tutkinnon suorittajalle työsuoritusten aikana täydentäviä lisäkysymyksiä. Mikäli työ/työtehtävät eivät kata perusteiden vaatimuksia siinä laajuudessa, että osaamisen voidaan luotettavasti todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia, on näyttötutkinnon järjestäjä velvollinen varmistamaan erityyppisillä lisätehtävillä tai muilla arviointikeinoilla vaaditun osaamisen. 2.16. Laserleikkaus Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon suorittaja osaa lasertekniikan perustiedot ja tietää laserleikkauksen toimintaperiaatteet ja käyttöalueet hallitsee laserleikkauksen työturvallisuuden ja toimii turvallisesti osaa lukea työpiirustuksia ymmärtää leikkausohjelmien toiminnan tuntee leikattavat materiaalit ja osaa käsitellä materiaaleja taloudellisesti ja oikein tuntee laserleikkauslaitteiston ja osaa tehdä leikkauksen esivalmistelut osaa suorittaa laserleikkausta osaa huolehtia laadusta osaa suorittaa lasermerkkauksia osaa hoitaa tuotteiden ja jätemateriaalien käsittelyt osaa tehdä laitteiston kunnonseurantaa ja käyttöhuollot. 85

Arviointi TUTKINNON SUORITTAJA OSAA LASERTEKNIIKAN PERUSTIEDOT JA TIETÄÄ LASERLEIKKAUKSEN TOIMINTAPERIAATTEET JA KÄYTTÖALUEET. tietää pääpiirteittäin lasersäteen muodostamisperiaatteet, käytettävät tekniset menetelmät ja muodostuvan säteen ominaisuudet tietää pääpiirteittäin käytössään olevan laserin tekniset ominaisuudet ja tyypilliset käyttöalueeet tietää pääpiirteittäin tyypillisen lasertyöaseman rakenneperiaatteen ja sen eri komponenttien tehtävät ja toimintaperiaatteet tietää lasertyöstön tärkeimmät käyttöalueet teollisuudessa tietää laserleikkauksen käytön edut ja rajoitukset verrattuna poltto- ja vesileikkaukseen tietää pääpiirteet eri materiaalien soveltuvuudesta lasertyöstöön sekä tärkeimmät materiaalien lasertyöstöön vaikuttavat ominaisuudet tuntee lasertyöaseman käyttäjältä edellytettävässä laajuudessa lasertyöstöön kuuluvat käsitteet tuntee lasertyöaseman käyttäjältä edellytettävässä laajuudessa lasertyöstön laser-, säteenmuokkaus- ja menetelmäparametrit sekä niiden merkityksen ja vaikutukset lasertyöstössä. tietää pääpiirteet lasersäteilyn aiheuttamista fysikaalisista vaikutuksista leikattavaan materiaaliin ja niiden hyödyntämiseen sublimaatio-, sulatus- ja polttoleikkauksessa tietää pääpiirteittäin sublimaatio-, sulatus- ja polttoleikkauksen toimintaperiaatteen sekä niiden tyypilliset käyttöominaisuudet ja käyttöalueet tietää prosessikaasujen käyttötavat ja -tarpeet laserleikkauksessa. TUTKINNON SUORITTAJA HALLITSEE LASERLEIKKAUKSEN TYÖTURVALLISUUDEN JA TOIMII TURVALLISESTI. 86 tietää laserleikkauslaitteen toimintaan ja käyttöön liittyvät terveyshaittojen ja tapaturmavaarojen aiheuttajat sekä niiden estämiseen käytettävät suojelutoimet tietää tai osaa selvittää käytettävän laserin laserluokan sekä laserluokkaa vastaavat vaaratekijät ja käyttöturvallisuusvaatimukset tietää henkilökohtaisten suojavälineiden käyttövaatimukset ja käyttää suojavälineitä sitä vaativissa tilanteissa on osallistunut lasertyöaseman käyttäjälle järjestettyyn turvallisuuskoulutukseen ja omaksunut työaseman käyttäjältä edellytettävät tiedot ja toimintavalmiudet tietää vaara- ja tapaturmatilanteissa oikeat toimenpiteet ja osaa toimia oikein tilanteen ja saamiensa ohjeiden mukaisesti seuraa käyttämänsä laitteiston käyttökuntoa ja tekee havaintoja työturvallisuuden ylläpitoa vaativista toimenpiteistä tietää työturvallisuuden asettamat vaatimukset työympäristölle ja ylläpitää työympäristönsä työturvallisuutta.

TUTKINNON SUORITTAJA OSAA LUKEA TYÖPIIRUSTUKSIA. pystyy lukemaan työpiirustuksia tutkinnon osan "Levy- ja teräsrakennetöiden perusosaaminen" mukaisessa laajuudessa osaa etsiä työpiirustuksista ja osaluetteloista työtilauksen tai määräimen mukaiset leikattavat osat ja niitä koskevat tiedot. TUTKINNON SUORITTAJA YMMÄRTÄÄ LEIKKAUSOHJELMIEN TOIMINNAN. ymmärtää eri tiedostojen formaatit, kuten dxf, dwg jne. tietää ohjelmoinnissa käytettävän ohjelmiston toimintatavan selvittää leikkausohjelmaa lukien leikkauksen eri työvaiheet ja leikkaustyön etenemisjärjestyksen tietää ja osaa ennalta huomioida eri materiaalien ja erimuotoisten kappaleiden käyttäytymisen leikkaustilanteessa tietää, milloin leikatun kappaleen paikallaan pysyminen on syytä varmistaa mikrokiinnityksellä sen kippaamisen estämiseksi alustallaan ja osaa ohjelmoida mikrokiinnityksen sijoittamisen tietää leikkauskoneen mahdollisuudet ja rajoitukset. TUTKINNON SUORITTAJA TUNTEE LEIKATTAVAT MATERIAALIT JA KÄSITTELEE MATERIAALEJA TALOUDELLISESTI JA OIKEIN. omaa leikattavia materiaaleja koskevat perustiedot tutkinnon osan "Levy- ja teräsrakennetöiden perusosaaminen" mukaisessa laajuudessa pystyy ainesmerkintöjen perusteella tunnistamaan leikattavat materiaalit tuntee leikattavien materiaalien materiaaliparametrit eli ominaisuudet laserleikkauksessa sekä niiden vaikutukset leikkaustapahtumaan tietää leikattavien materiaalien pintaominaisuuksien, kuten valssihilseen tai heijastuksen, vaikutukset leikkaukseen ja osaa tarvittaessa suorittaa korjaavat toimenpiteet. selvittää ja valitsee leikkaustyöhön tarvittavan levykoon niin, että syntyvä materiaalihukka on mahdollisimman vähäinen osaa hyödyntää leikkaustehtävissään aikaisempien leikkaustehtävien jäännöslevyjä suorittaa leikattavien materiaalien, leikattujen tuotteiden ja jäännösmateriaalien nosto- ja siirtotyöt tutkinnon osan "Levy- ja teräsrakennetöiden perusosaaminen" vaatimusten mukaisesti toimii ruostumattomien ja haponkestävien materiaalien säilytyksessä ja käsittelyssä tutkinnon osan Ruostumattomat ja haponkestävät materiaalit levytyössä vaatimusten mukaisesti toimii alumiinisten materiaalien säilytyksessä ja käsittelyssä tutkinnon osan Alumiinimateriaalit levytyössä vaatimusten mukaisesti toimii muiden pinta- tai rakenneherkkien materiaalien säilytyksessä ja käsittelyssä loppu-tuotteen laatuvaatimukset huomioon ottavalla tavalla. 87

TUTKINNON SUORITTAJA TUNTEE LASERLEIKKAUSLAITTEISTON JA TEKEE LEIKKAUKSEN ESIVALMISTELUT. 88 tuntee käyttäjältä edellytettävässä laajuudessa käytössään olevan laserleikkauslaitteiston rakenteen, toimintaperiaatteen ja ohjauslaitteet valitsee, siirtää ja asentaa leikkauspöydälle suoritettavaan leikkaustyöhön tarvittavan levyn/materiaalin tarkastaa materiaalin pinnan leikkaukselle aiheuttamat haitat tuntien leikattavan materiaalin pinnan ja tarvittaessa poistaa leikkaushaitat tuntee laitteistossa käytettävät käyttö-, huuhtelu- ja työ(= prosessi)kaasut sekä seuraa käytettävissä olevan kaasun määrää ja vaihtaa täyden pullon järjestelmään valitsee leikkauskaasun leikattavan materiaalin tai leikkausohjeiden mukaan valitsee käytettävän leikkauspään polttovälin tuntee leikkauspäässä käytettävät linssit ja niiden valintaperusteet sekä suorittaa linssin puhdistuksen ja asennuksen tuntee leikkauksessa käytettävät suuttimet sekä valitsee työhön käytettävän suuttimen, tarkistaa sen käyttökunnon ja asentaa sen käyttöön keskittää säteen suuttimen keskiöön valitsee ja säätää leikkausparametrit säätää tarvittaessa manuaalisesti fokuspisteen paikan tai asettaa perusasetuksen oikein automaattisäätöä varten siirtää ja syöttää tiedonsiirtoverkkoa tai siirrettävää tiedontallennusvälinettä käyttäen ajovuoroon tulevan leikkausohjelman laitteiston käyttömuistiin tekee tarvittaessa ajojärjestyksen muutoksia leikkauslaitteiston muistissa olevaan leikkausohjelmaan.

TUTKINNON SUORITTAJA SUORITTAA LASERLEIKKAUSTA. suorittaa levyn paikoitusajoon kuuluvat toimenpiteet myös epämääräisen reunamuodon omaavien levyaihioiden osalta suorittaa ensimmäisen kappaleen ajon leikkaustuloksen tarkistamista ja mahdollista parametrien korjausta varten tarkastaa ensimmäisen leikatun kappaleen perusteella leikkausparametrit ja säätää niitä vaaditun leikkauslaadun saavuttamiseksi säätää railonkorjausparametrien avulla kappaleen tai sen reiän mittatarkkuuden osaa leikkaustapahtuman perusteella arvioida sopivan suuttimen puhdistuskäynti- ja korke-uskalibrointitiheyden kotipesässä koneajan säästämiseksi ja hyvän leikkaustuloksen varmistamiseksi ajaa häiriö- tai muutostilanteissa simulointiajona poltinpään ajon 0-kohtaan, haluttuun kohtaan tai ajan säästämiseksi ohjelman lopusta alkuunpäin haluttuun kohtaan ohjaa leikkauslaitteiston suorittamaan ensimmäisen arkin leikkauksen päättelee, voidaanko ajo suorittaa miehittämättömänä vai vaatiiko leikkaus jatkuvaa valvontaa keskeyttää tarvittaessa leikkauksen, tarvittaessa peruuttaa poltinpään leikkauskohdasta taaksepäin, poistaa häiriön aiheuttajan ja jatkaa ajoa leikkauskohdan ylittäen hyödyntää koneajan purkamalla ja lajittelemalla edellisen ajon leikkaustulokset tai valmistelemalla seuraavan ajon materiaalit suorittaa leikkaustyön lopettamiseen kuuluvat toimenpiteet, kuten jännitteiden alasajo, kaasujen ja paineilman sulkemiset, laitteiston puhdistustyöt jne. TUTKINNON SUORITTAJA HUOLEHTII LAADUSTA. tietää laserleikkauksen yleiset laatuvaatimukset ja selvittää valmistettaville leikkaustuotteille asetetut laatuvaatimukset tarkastaa testileikkauksen tai koekappaleen leikkauksen avulla, että leikkaus täyttää asetetut laatuvaatimukset. selvittää ja korjaa laserleikkauslaitteen käyttäjältä edellytettävässä laajuudessa laatuvirheitä aiheuttavat ongelmat ymmärtää pulssituksen ja jatkuvan leikkauksen erot sekä niiden vaikutukset leikkauksen laatuun ja kustannuksiin TUTKINNON SUORITTAJA SUORITTAA LASERMERKKAUKSIA. tietää, mitä etuja saavutetaan suoritettaessa laserleikkauksen yhteydessä merkkauksia leikattaviin osiin esim. osamerkinnöin tai asennuksen kohdistusmerkintöjä varten osaa esim. koekappaleen avulla tarkastaa ensimmäisen merkkauksen laadun ja säätää merkkaustehon haluttua merkkauksen voimakkuutta vastaavaksi siistii tarvittaessa kappaleen merkkausalueen mahdollisista roiskeista. 89

TUTKINNON SUORITTAJA HOITAA TUOTTEIDEN JA JÄTEMATERIAALIEN KÄSITTELYT. osaa tunnistaa leikatut kappaleet, tarkistaa niiden laadun ja saattaa hyväksytyt edelleentoimitusvalmiuteen siistii, merkitsee ja varastoi jäännösmateriaalit jatkokäyttöä varten tietää leikkausjätteiden oikeat käsittelytavat ja suorittaa leikkauspöydän siistimisen jatkokäyttöä varten. TUTKINNON SUORITTAJA TEKEE LAITTEISTON KUNNONSEURANTAA JA KÄYTTÖHUOLLOT. tekee laitteiston käyttöhuoltoon kuuluvat tehtävät suorittaa laitteiston käyttäjälle kuuluvat määräaikaishuollot tekee laitteiston rakenteen ja oikean toimintatavan tuntien havaintoja toiminnan muutoksista ja korjaustarpeista merkitsee lokikirjaan ilmenneet häiriöt, saadut virheilmoitukset ja virheiden poistamiseksi tehdyt toimenpiteet sekä lisää tarvittavat viitteet huoltomiehen toiminnan helpottamiseksi päättelee saatujen virheilmoitusten perustella tarvittavat toimenpiteet virheiden poistamiseksi suorittaa käyttäjän tehtäviin kuuluvat pienkorjaustyöt sekä ilmoittaa riittävän ajoissa muista korjaustarpeista toimii laitteiston käyttäjän ominaisuudessa korjaajan apuna korjaustilanteissa. Ammattitaidon osoittamistavat Ammattitaito osoitetaan pääsääntöisesti tekemällä kyseisiä töitä ammatille tyypillisen tuotannon ehdot ja tunnusmerkit täyttävässä työpaikassa tai tarvittaessa erillisillä työtehtävillä siinä laajuudessa, että osaamisen voidaan luotettavasti todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia sekä käytännön että ammattialalla tarvittavan teoreettisen tietämyksen osalta. Tarvittaessa työn taustalla olevien tietojen hallintaa voidaan tarkistaa esittämällä tutkinnon suorittajalle työsuoritusten aikana täydentäviä lisäkysymyksiä. Mikäli työ/työtehtävät eivät kata perusteiden vaatimuksia siinä laajuudessa, että osaamisen voidaan luotettavasti todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia, on näyttötutkinnon järjestäjä velvollinen varmistamaan erityyppisillä lisätehtävillä tai muilla arviointikeinoilla vaaditun osaamisen. 2.17. Vesileikkaus Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon suorittaja 90 tietää vesileikkauksen toimintaperiaatteet ja käyttöalueet hallitsee vesileikkauksen työturvallisuuden ja toimii turvallisesti osaa lukea työpiirustuksia tuntee leikattavat materiaalit ja osaa käsitellä materiaaleja oikein ymmärtää leikkausohjelmien toiminnan tuntee vesileikkauslaitteiston ja osaa tehdä leikkauksen esivalmistelut osaa suorittaa vesileikkausta osaa huolehtia laadusta osaa hoitaa tuotteiden ja jätemateriaalien käsittelyt osaa tehdä laitteiston kunnonseurantaa ja käyttöhuollot.

Arviointi TUTKINNON SUORITTAJA TIETÄÄ VESILEIKKAUKSEN TOIMINTAPERIAATTEET JA KÄYTTÖALUEET. ymmärtää vesisuihkuun ja abraasioon perustuvan vesileikkauksen toimintaperiaatteen tietää pääpiirteittäin tyypillisen vesileikkaustyöaseman rakenneperiaatteen ja sen eri komponenttien tehtävät ja toimintaperiaatteet tietää vesileikkauksen soveltuvuuden eri materiaalien leikkaukseen vain vesisuihkua ja myös abrasiiveja käytettäessä tuntee yleisimmät abrasiivilaadut, tietää periaatteet abrasiivin valinnalle leikattavaa materiaalia varten sekä abrasiivin vaikutukset leikkausparametreihin tietää vesileikkauksen käytön edut ja rajoitukset verrattuna poltto- ja laserleikkaukseen arvioi vesileikkauksen edut, rajoitukset, kustannustenmuodostuksen ja asetetut laatuvaatimukset tuntien, onko vesileikkaus paras vaihtoehto suoritettavaan leikkaustyöhön tietää vesileikkauksen tyypillisiä käyttöalueita teollisuudessa. tietää vesileikkauslaitteen toimintaan ja käyttöön liittyvät tapaturmavaarojen ja terveyshaittojen aiheuttajat sekä niiden estämiseen käytettävät suojelutoimet tietää painesuihkun aiheuttamat tapaturmavaarat leikkaussuihkun harhautuessa tai laitteiston vaurioituessa sekä tarvittavat suojaetäisyydet ja suojautumistavat tapaturmien välttämiseksi ymmärtää korkean käyttöpaineen aiheuttamat rasitukset laitteistolle, seuraa laitteiston käyttökuntoa ja osallistuu tehtävänkuvansa mukaisesti sen kuntotarkastuksiin tietää vesileikkauksessa aiheutuvien roiskeiden syyt sekä tarvittavat suojaetäisyydet ja suojautumistavat tapaturmien ja terveyshaittojen välttämiseksi ymmärtää vesileikkauksessa aiheutuvan leikkausäänen haitat ja suojaa kuulonsa tarvittavin suojaimin tietää leikkausnesteessä lisääntyvien bakteeri- ja sienikasvustojen terveyshaitat, käyttää kappaleita ja allasvettä käsitellessään suojahansikkaita sekä vaihtaa allasveden ja puhdistaa al-taan ohjeiden mukaisesti tietää alumiinin vesileikkauksessa muodostuvasta vedystä aiheutuvat tapaturmavaarat ja ottaa ne huomioon työtehtävissään on osallistunut vesileikkaustyöaseman käyttäjälle järjestettyyn turvallisuuskoulutukseen ja omaksunut työaseman käyttäjältä edellytettävät tiedot ja toimintavalmiudet tietää vaara- ja tapaturmatilanteissa oikeat toimenpiteet ja toimii oikein tilanteen ja saamiensa ohjeiden mukaisesti tietää työturvallisuuden asettamat vaatimukset työympäristölle ja ylläpitää työympäristönsä työturvallisuutta. 91 TUTKINNON SUORITTAJA HALLITSEE VESILEIKKAUKSEN TYÖTURVALLISUUDEN JA TOIMII TURVALLISESTI.

TUTKINNON SUORITTAJA OSAA LUKEA TYÖPIIRUSTUKSIA. pystyy lukemaan työpiirustuksia tutkinnon osan "Levy- ja teräsrakennetöiden perusosaaminen" mukaisessa laajuudessa osaa etsiä työpiirustuksista ja osaluetteloista työtilauksen tai määräimen mukaiset leikattavat osat ja niitä koskevat tiedot. TUTKINNON SUORITTAJA TUNTEE LEIKATTAVAT MATERIAALIT JA KÄSITTELEE MATERIAALEJA OIKEIN. omaa leikattavia materiaaleja koskevat perustiedot tutkinnon osan "Levy- ja teräsrakennetöiden perusosaaminen" mukaisessa laajuudessa pystyy ainesmerkintöjen perusteella tunnistamaan leikattavat materiaalit tuntee leikattavien materiaalien materiaaliparametrit eli ominaisuudet vesileikkauksessa sekä niiden vaikutukset leikkaustapahtumaan suorittaa leikattavien materiaalien, leikattujen tuotteiden ja jäännösmateriaalien nosto- ja siirtotyöt tutkinnon osan "Levy- ja teräsrakennetöiden perusosaaminen" vaatimusten mukaisesti toimii ruostumattomien ja haponkestävien materiaalien säilytyksessä ja käsittelyssä tutkinnon osan Ruostumattomat ja haponkestävät materiaalit levytyössä vaatimusten mukaisesti toimii alumiinisten materiaalien säilytyksessä ja käsittelyssä tutkinnon osan Alumiinimateriaalit levytyössä vaatimusten mukaisesti toimii muiden pinta- tai rakenneherkkien materiaalien säilytyksessä ja käsittelyssä loppu-tuotteen laatuvaatimukset huomioon ottavalla tavalla. TUTKINNON SUORITTAJA YMMÄRTÄÄ LEIKKAUSOHJELMIEN TOIMINNAN. 92 ymmärtää eri tiedostojen formaatit, kuten dxf, dwg jne. tietää ohjelmoinnissa käytettävän ohjelmiston toimintatavan osaa leikkausohjelmaa lukien selvittää leikkauksen eri työvaiheet ja leikkaustyön etenemisjärjestyksen tietää ja osaa ennalta ottaa huomioon eri materiaalien ja erimuotoisten kappaleiden käyttäytymisen leikkaustilanteessa tietää, milloin leikatun kappaleen paikallaan pysyminen on syytä varmistaa mikrokiinnityksellä sen kippaamisen estämiseksi alustallaan ja osaa ohjelmoida mikrokiinnityksen sijoittamisen tietää leikkauskoneen mahdollisuudet ja rajoitukset.

TUTKINNON SUORITTAJA TUNTEE VESILEIKKAUSLAITTEISTON JA TEKEE LEIKKAUKSEN ESIVALMISTELUT. tuntee käyttäjältä edellytettävässä laajuudessa käytössään olevan vesileikkauslaitteiston rakenteen, toimintaperiaatteen ja ohjauslaitteet tietää käytössä olevan laitteiston erityispiirteet, kuten muistin määrän, akselirakenteen ja maksimipaineen valitsee, siirtää ja asentaa leikkauspöydälle suoritettavaan leikkaustyöhön tarvittavan levyn/materiaalin siirtää ja syöttää tiedonsiirtoverkkoa tai siirrettävää tiedontallennusvälinettä käyttäen ajovuoroon tulevan leikkausohjelman laitteiston käyttömuistiin tekee tarvittaessa ajojärjestyksen muutoksia leikkauslaitteiston muistissa olevaan leikkausohjelmaan tuntee käytettävän laitteiston merkkivalot ja palauteviestit sekä osaa virheviestien perusteella selvittää ja poistaa yleisimmät häiriötilanteet käytettävässä laitteistossa arvioi, kuinka monella suuttimella leikkaustyöt voidaan samanaikaisesti suorittaa koneajan hyödyntämiseksi tarkistaa ennen leikkaustyön aloittamista säiliössä olevan abrasiivin riittävyyden, suorittaa tarvittavan lisäyksen sekä arvioida abrasiivin riittoisuusajan vaihtaa tarvittaessa käytettävän abrasiivin leikkauslaitteistoon tai ohjaa abrasiivin virtauksen toisesta säiliöstä tuntee vesileikkauksessa käytettävät suuttimet ja suutinmateriaalit tietää eri materiaaleista valmistettujen suuttimien hinnat ja normaalit kestoajat sekä ottaa ne huomioon työtehtävissään tietää abrasiivisuuttimen koon valintaperusteet ja vaikutukset leikkaustapahtumaan sekä valitsee ja vaihtaa leikattavalle työlle sopivan suutinkoon tietää abrasiivisuuttimen kulumisesta aiheutuvan suutinkoon muutoksen vaikutukset leikkaustapahtumaan, tarkastaa suuttimien kunnon ja ottaa erityisesti huomioon monisuutinajon vaatimukset suuttimien samankokoisuudelle tarkistaa ongelmatilanteissa vesisuuttimen kunnon ja tarvittaessa puhdistaa tai vaihtaa sen työn edellyttämää puhtautta noudattaen tuntee leikkausparametrien vaikutuksen laatuun ja tuottavuuteen valitsee ja säätää leikkausparametrit säätää laitteistosta riippuen manuaalisesti tai automaattisäätöä käyttäen suuttimen korkeusaseman. 93

TUTKINNON SUORITTAJA SUORITTAA VESILEIKKAUSTA. suorittaa levyn paikoitusajoon kuuluvat toimenpiteet myös epämääräisen reunamuodon omaavien levyaihioiden osalta suorittaa ensimmäisen kappaleen ajon leikkaustuloksen tarkistamista ja mahdollista parametrien korjausta varten tarkastaa ensimmäisen leikatun kappaleen perusteella leikkausparametrit ja säätää niitä vaaditun leikkauslaadun saavuttamiseksi tietää suutinkulman ja leikkausnopeuden vaikutuksen leikattuun reunaan sekä suorittaa tarvittavat suutinkulman säädöt säätää railonkorjausparametrien avulla kappaleen tai sen reiän mittatarkkuuden ajaa häiriö- tai muutostilanteissa simulointiajona poltinpään ajon 0-kohtaan, haluttuun kohtaan tai ajan säästämiseksi ohjelman lopusta alkuunpäin haluttuun kohtaan ohjaa leikkauslaitteiston suorittamaan ensimmäisen arkin leikkauksen päättelee, voidaanko ajo suorittaa miehittämättömänä vai vaatiiko leikkaus jatkuvaa valvontaa keskeyttää tarvittaessa leikkauksen, peruuttaa tarvittaessa poltinpään leikkauskohdasta taaksepäin, poistaa häiriön aiheuttajan ja jatkaa ajoa leikkauskohdan ylittäen hyödyntää koneajan purkamalla ja lajittelemalla edellisen ajon leikkaustulokset tai valmistelemalla seuraavan ajon materiaalit suorittaa leikkaustyön lopettamiseen kuuluvat toimenpiteet, kuten vesihanan ja paineilman sulkemiset, laitteiston puhdistustyöt jne. ymmärtää korkeapainepumpun jäähdyttämisen tarpeen ennen vesihanan sulkemista ja varaa jäähtymiseen riittävän ajan ennen työjakson päättymistä. TUTKINNON SUORITTAJA HUOLEHTII LAADUSTA. tietää vesileikkauksen yleiset laatuvaatimukset ja osaa selvittää valmistettaville leikkaustuotteille asetetut laatuvaatimukset tarkastaa testileikkauksen tai koekappaleen leikkauksen avulla, että leikkaus täyttää asetetut laatuvaatimukset selvittää ja korjaa vesileikkauslaitteen käyttäjältä edellytettävässä laajuudessa laatuvirheitä aiheuttavat ongelmat. TUTKINNON SUORITTAJA HOITAA TUOTTEIDEN JA JÄTEMATERIAALIEN KÄSITTELYT. 94 tunnistaa leikatut kappaleet, tarkistaa niiden laadun ja saattaa hyväksytyt edelleentoimitusvalmiuteen siistii, merkitsee ja varastoi jäännösmateriaalit jatkokäyttöä varten tietää leikkausjätteiden oikeat käsittelytavat ja suorittaa leikkauspöydän siistimisen jatko-käyttöä varten.

TUTKINNON SUORITTAJA TEKEE LAITTEISTON KUNNONSEURANTAA JA KÄYTTÖHUOLLOT. suorittaa laitteiston käyttöhuoltoon kuuluvat tehtävät ja tietää tarkastettavat kohteet tekee laitteiston rakenteen ja oikean toimintatavan tuntien havaintoja toiminnan muutoksista ja korjaustarpeista merkitsee lokikirjaan ilmenneet häiriöt, saadut virheilmoitukset ja virheiden poistamiseksi tehdyt toimenpiteet sekä lisää tarvittavat viitteet huoltomiehen toiminnan helpottamiseksi päättelee saatujen virheilmoitusten perusteella tarvittavat toimenpiteet virheiden poistami-seksi suorittaa käyttäjän tehtäviin kuuluvat pienkorjaustyöt sekä ilmoittaa riittävän ajoissa muista korjaustarpeista tuntee korkeapaineputkistossa käytetyt liitosmenetelmät ja huoltaa/vaihtaa turvallisesti komponentteja järjestelmään tuntee korkeapainepumpun rakenteen ja suorittaa turvallisesti yleisimmät huoltotoimenpiteet toimii laitteiston käyttäjän ominaisuudessa korjaajan apuna korjaustilanteissa. Ammattitaidon osoittamistavat Ammattitaito osoitetaan pääsääntöisesti tekemällä kyseisiä töitä ammatille tyypillisen tuotannon ehdot ja tunnusmerkit täyttävässä työpaikassa tai tarvittaessa erillisillä työtehtävillä siinä laajuudessa, että osaamisen voidaan luotettavasti todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia sekä käytännön että ammattialalla tarvittavan teoreettisen tietämyksen osalta. Tarvittaessa työn taustalla olevien tietojen hallintaa voidaan tarkistaa esittämällä tutkinnon suorittajalle työsuoritusten aikana täydentäviä lisäkysymyksiä. Mikäli työ/työtehtävät eivät kata perusteiden vaatimuksia siinä laajuudessa, että osaamisen voidaan luotettavasti todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia, on näyttötutkinnon järjestäjä velvollinen varmistamaan erityyppisillä lisätehtävillä tai muilla arviointikeinoilla vaaditun osaamisen. 2.18. Levyntyöstö levytyökeskuksella Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon suorittaja tuntee levytyökeskuksen rakenteen, toimintaperiaatteet ja käyttöalueet hallitsee levytyökeskuksen käytön työturvallisuuden osaa tehdä levytyökeskuksen ohjelmoinnin osaa käyttää levytyökeskusta osaa huolehtia laadusta osaa valita, asentaa ja huoltaa työkalut osaa käsitellä materiaaleja oikein osaa hoitaa tuotteiden ja jätemateriaalien käsittelyt osaa tehdä laitteiston kunnonseurantaa ja käyttöhuollot. 95

Arviointi TUTKINNON SUORITTAJA TUNTEE LEVYTYÖKESKUKSEN RAKENTEEN, TOIMINTAPERIAATTEET JA KÄYTTÖALUEET. tuntee työtehtäviensä mukaisessa laajuudessa levytyökeskuslaitteiston rakenteen, toiminta-periaatteet ja käytettävien työkalujen toiminnan tuntee pääpiirteittäin levyntyöstön edut levytyökeskuksella sekä teknisesti mahdollisen ja taloudellisesti edullisen käyttöalueen. TUTKINNON SUORITTAJA HALLITSEE LEVYTYÖKESKUKSEN KÄYTÖN TYÖTURVALLISUUDEN. tuntee levytyökeskuksella työskentelyn tapaturmavaarat, työkohteelle asetetut työturvallisuusvaatimukset ja suojajärjestelmien toimintaperiaatteet käsitellä levyjä ja työkappaleita turvallisesti ja käyttää työssä tarvittavia suojavälineitä ottaa ennakoiden huomioon levyntyöstöstä levytyökeskuksella aiheutuvan meluhaitan ja suojaa kuulonsa tarvittavin kuulosuojaimin ottaa levytyökeskuksen toiminta-alueella ollessaan huomioon levyn ja/tai pöydän nopeat liikkeet eikä asetu alttiiksi tapaturmavaaralle. TUTKINNON SUORITTAJA TEKEE LEVYTYÖKESKUKSEN OHJELMOINNIN. 96 tietää käytössä olevan levytyökeskuksen toimintamahdollisuudet ja rajoitteet laatii käytössä olevalla ohjelmointiohjelmalla ohjelman uuteen työstettävään kappaleeseen ottaen huomioon tarkoituksenmukaisimman ohjelmarakenteen sekä ohjelman luotettavan ja turvallisen toiminnan etsii ohjelmakirjaston valmistuspiirustustiedostoista leikattavien kappaleiden muotoparametrit ja syöttää ne käytettävään ohjelmointiohjelmaan tarkistaa, ovatko ohjelman valitsemat lävistystyökalut suoritettavaan työhön parhaiten soveltuvat ja tekee tarvittavat työkalujen muutokset tarkistaa, pitääkö levyn kiinnittimen asemaa tai nestausta muuttaa törmäyksen estämiseksi, jos pistimen sijainti käy työstön aikana kiinnittimen turva-alueella suorittaa tarvittaessa laaditun työstöohjelman simulointiajon sekä tulkitsee ja tarkistaa ohjelman toiminnan lause kerrallaan.

TUTKINNON SUORITTAJA KÄYTTÄÄ LEVYTYÖKESKUSTA. tuntee käytössä olevan levytyökeskuslaitteiston ohjauslaitteet, merkkivalot ja laitteistolta tulevat palauteviestit käynnistää levytyökeskuksen käyttökuntoon sekä ajaa pöydän ja työkalumakasiinin revolveripään 0-pisteisiin tietää käytettävän levytyökeskuksen päivittäishuoltoon kuuluvat tarkistus- ja huoltotoimenpiteet sekä suorittaa työhön kuuluvat käyttöhuoltotoimenpiteet etsii ja valitsee valmistuksen ohjelmakirjastosta seuraavaksi suoritettavan työn työstöohjelman ja syöttää sen levytyökeskuksen käyttömuistiin tuntee käytettävän levytyökeskuslaitteiston ohjelmointilaitteet, ohjelmarakenteen ja käskykannan sekä osaa lukea ohjelmalistauksesta tai näytöltä ohjelman toiminnan tarkistaa käytettävästä työstöohjelmasta esim. käytettävän työkaluasetuksen oikeellisuuden ja tekee mahdollisesti tarvittavat korjaukset tulkitsee ohjelmointilaitteen antamat virheilmoitukset ja suorittaa tarvittavat tarkistus- tai korjaustoimenpiteet tarkistaa, pitääkö levyn kiinnittimen asemaa muuttaa törmäyksen estämiseksi, jos pistimen sijainti käy työstön aikana kiinnittimen turva-alueella käyttää levytyökeskuslaitteistoa valmisohjelmia käyttäen tekee tarvittaessa muutoksia tai korjauksia työstöohjelmaan ja tallentaa ne seuraa työstöjäljen laatua ja lävistystyökalujen kuntoa sekä tekee oikeita päätöksiä työkalujen kunnostustarpeesta suorittaa levytyökeskuksella työskentelyn lopetukseen kuuluvat toimenpiteet. TUTKINNON SUORITTAJA HUOLEHTII LAADUSTA. tietää tai osaa selvittää valmistettaville tuotteille asetetut laatuvaatimukset tarkastaa mittaamalla ja leikkausjäljen perusteella, että työ täyttää asetetut laatuvaatimukset selvittää tarvittaessa virheen aiheutumisen syyn ja korjaa laatuvirheitä aiheuttavat ongelmat. 97

TUTKINNON SUORITTAJA VALITSEE, ASENTAA JA HUOLTAA TYÖKALUT. tuntee levyntyöstökeskuksessa käytettävät lävistystyökalut (pistimet ja tyynyt) ja niiden valintaperusteet suoritettaviin työtehtäviin tietää käytössä olevan levytyökeskuksen työkalupaikat (A, B, C, D, E) ja työkalujen asentojen valinnat (astekulmat) niin, että työkalujen ristiinlyöntiä ei voi tapahtua tuntee työkalurunkojen (A, B, C jne.) rakenteen sekä suorittaa oikein asennuksen ja säätää iskun pituuden valitsee suoritettavaan työhön soveltuvat työkalut sekä määrittää työstettävän materiaalin ja sen paksuuden mukaan työkalujen oikean suuruiset välykset tietää lävistystyökalujen käyttökelpoisuudelle asetettavat vaatimukset ja tunnistaa liian kuluneet tai muuten vikaantuneet työkalut suorittaa käytössä olevien työkalujen (pistinten ja tyynyjen) huolto- ja kunnossapitotyöt, kuten teroituksen asentaa oikeat asennusperiaatteet tuntien käytettävät lävistystyökalut levytyökeskukseen ja tarkistaa niiden välysten oikeellisuuden. TUTKINNON SUORITTAJA KÄSITTELEE MATERIAALEJA OIKEIN. suorittaa leikattavien materiaalien, leikattujen tuotteiden ja jäännösmateriaalien nosto- ja siirtotyöt tutkinnon osan "Levy- ja teräsrakennetöiden perusosaaminen" vaatimusten mukaisesti toimii ruostumattomien ja haponkestävien materiaalien säilytyksessä ja käsittelyssä tutkinnon osan Ruostumattomat ja haponkestävät materiaalit levytyössä vaatimusten mukaisesti toimii alumiinisten materiaalien säilytyksessä ja käsittelyssä tutkinnon osan Alumiinimateriaalit levytyössä vaatimusten mukaisesti toimii muiden pinta- tai rakenneherkkien materiaalien säilytyksessä ja käsittelyssä loppu-tuotteen laatuvaatimukset huomioon ottavalla tavalla. TUTKINNON SUORITTAJA HOITAA TUOTTEIDEN JA JÄTEMATERIAALIEN KÄSITTELYT. 98 tarkistaa leikattujen kappaleiden laadun sekä siistii ja saattaa hyväksytyt edelleentoimitusvalmiuteen ohjelmoi leikkausohjelman leikkausjäännösten irrottamiseksi jatkokäyttökelpoisesta jäännöslevystä sekä suorittaa leikkausjäännösten irrotusleikkauksen tietää leikkauksen jäännösmateriaalien ja lävistysjätteiden oikeat lajittelu- ja käsittelytavat sekä suorittaa leikkauspöydän siistimisen jatkokäyttöä varten.

TUTKINNON SUORITTAJA TEKEE LAITTEISTON KUNNONSEURANTAA JA KÄYTTÖHUOLLOT. suorittaa laitteiston käyttöhuoltoon kuuluvat tehtävät ja tietää tarkastettavat kohteet tekee laitteiston rakenteen ja oikean toimintatavan tuntien havaintoja toiminnan muutoksista ja korjaustarpeista merkitsee lokikirjaan ilmenneet häiriöt, saadut virheilmoitukset ja virheiden poistamiseksi tehdyt toimenpiteet sekä lisää tarvittavat viitteet huoltomiehen toiminnan helpottamiseksi päättelee saatujen virheilmoitusten perusteella tarvittavat toimenpiteet virheiden poistamiseksi suorittaa käyttäjän tehtäviin kuuluvat pienkorjaustyöt sekä ilmoittaa riittävän ajoissa muista korjaustarpeista toimii laitteiston käyttäjän ominaisuudessa korjaajan apuna korjaustilanteissa. Ammattitaidon osoittamistavat Ammattitaito osoitetaan pääsääntöisesti tekemällä kyseisiä töitä ammatille tyypillisen tuotannon ehdot ja tunnusmerkit täyttävässä työpaikassa tai tarvittaessa erillisillä työtehtävillä siinä laajuudessa, että osaamisen voidaan luotettavasti todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia sekä käytännön että ammattialalla tarvittavan teoreettisen tietämyksen osalta. Tarvittaessa työn taustalla olevien tietojen hallintaa voidaan tarkistaa esittämällä tutkinnon suorittajalle työsuoritusten aikana täydentäviä lisäkysymyksiä. Mikäli työ/työtehtävät eivät kata perusteiden vaatimuksia siinä laajuudessa, että osaamisen voidaan luotettavasti todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia, on näyttötutkinnon järjestäjä velvollinen varmistamaan erityyppisillä lisätehtävillä tai muilla arviointikeinoilla vaaditun osaamisen. 2.19. Särmäys Ammattitaitovaatimukset tuntee levyn särmäyspuristimien käyttöalueet, särmäyksen suoritusperiaatteet, aineen käyttäytyminen särmäyksessä ja särmäyspuristimet osaa lukea työpiirustuksia hallitsee särmäyksen työturvallisuuden ja toimii turvallisesti tuntee särmättävät materiaalit ja hallitsee nostot ja siirrot osaa tehdä särmäyksen esivalmistelutyöt osaa suorittaa särmäystä osaa huolehtia laadusta osaa hoitaa tuotteiden käsittelyn osaa tehdä laitteiston kunnonseurantaa ja käyttöhuollot 99 Tutkinnon suorittaja

Arviointi TUTKINNON SUORITTAJA TUNTEE LEVYN SÄRMÄYSPURISTIMIEN KÄYTTÖALUEET, SÄRMÄYKSEN SUORITUSPERIAAT-TEET, AINEEN KÄYTTÄYTYMINEN SÄRMÄYKSESSÄ JA SÄRMÄYSPURISTIMET. tuntee särmäyspuristimen käyttöalueet levyosien valmistuksessa ja tunnistaa valmistuspiirustuksista särmättävät kohteet tuntee särmäyksen suoritusperiaatteen sekä käytettävien särmäystyökalujen ja niiden muotoilun merkityksen levyä taivutettaessa tietää aineesta ja ainepaksuudesta aiheutuvat rajoitukset särmättävälle muodolle tietää aineen lujuuden, kimmoisuuden ja levyn valssaussuunnan vaikutukset särmäystulokseen tuntee käytettävän levyn särmäyspuristimen perusrakenteen ja toimintaperiaatteen sekä käyttöalueen ja sitä koskevat rajoitukset tuntee käytettävissä olevien painin- ja vastintyökalujen perusmallit käyttöalueineen tuntee käytettävän särmäyspuristimen ohjaustoiminnot ja hallitsee ohjaustoimenpiteet sekä asetusten teon että käytön aikana tuntee käytettävän särmäyspuristimen oikeat käyttötavat ja käyttää sitä särmäystehtävissään oikein. TUTKINNON SUORITTAJA OSAA LUKEA TYÖPIIRUSTUKSIA. osaa lukea työpiirustuksia tutkinnon osan "Levy- ja teräsrakennetöiden perusosaaminen" mukaisesti särmäystyön edellyttämässä laajuudessa pystyy työpiirustusten kuvantoja lukien hahmottamaan särmättävän osan siten, että pystyy päättelemään särmäyskohtien oikean taivutussuunnan ja useita särmäyskohtia sisältävän kappaleen oikean särmäysjärjestyksen. TUTKINNON SUORITTAJA HALLITSEE SÄRMÄYKSEN TYÖTURVALLISUUDEN JA TOIMII TURVALLISESTI. 100 tuntee käytettävän särmäyskoneen turvalaitteet, niiden toiminnan sekä oikeat käyttötavat tuntee särmäyskoneen käytölle tyypilliset tapaturmavaarat ja ottaa ne huomioon työtehtävissään ymmärtää särmättävän levyn käyttäytymisen särmäystilanteessa ja ottaa sen ennakolta huomioon käsittelee levyjä ja työkappaleita kaikissa särmäystyön vaiheissa turvallisesti ja käyttää työssä tarvittavia suojavälineitä.

TUTKINNON SUORITTAJA TUNTEE SÄRMÄTTÄVÄT MATERIAALIT JA HALLITSEE NOSTOT JA SIIRROT. omaa särmättäviä materiaaleja koskevat perustiedot tutkinnon osan "Levy- ja teräsrakennetyön yleistaidot" mukaisessa laajuudessa tunnistaa ainesmerkintöjen perusteella särmättävät materiaalit tuntee tai osaa selvittää särmättävien materiaalien materiaaliparametrit eli ominaisuudet särmäyksessä sekä niiden vaikutukset särmäystapahtumaan suorittaa särmättävien aihioiden ja särmättyjen tuotteiden nosto- ja siirtotyöt tutkinnon osan "Levy- ja teräsrakennetöiden perusosaaminen " vaatimusten mukaisesti käyttää särmäyksessä, levyn käsittelyssä ja kannatuksessa turvallisesti apuna nostimia ja levytarraimia toimii ruostumattomien ja haponkestävien materiaalien säilytyksessä ja käsittelyssä tutkinnon osan Ruostumattomat ja haponkestävät materiaalit levytyössä vaatimusten mukaisesti toimii alumiinisten materiaalien säilytyksessä ja käsittelyssä tutkinnon osan Alumiinimateriaalit levytyössä vaatimusten mukaisesti toimii muiden pinta- tai rakenneherkkien osien säilytyksessä ja käsittelyssä lopputuotteen laatuvaatimukset huomioon ottavalla tavalla. TUTKINNON SUORITTAJA TEKEE SÄRMÄYKSEN ESIVALMISTELUTYÖT. valitsee työhön käytettävät särmäystyökalut ja asentaa ne paikoilleen sekä suorittaa tarvittavat säätö- ja tarkistustoimenpiteet ylläpitää särmäystyökalujen käyttökuntoa huoltamalla ja kunnostamalla niitä sekä säilyttämällä niitä oikein määrittää särmäyksen pienimmän reunaetäisyyden ja kahden eri särmäyskohdan minimietäisyyden toisistaan suunnittelee särmättävän levyaihion taivutusjärjestyksen niin, että kaikki särmäysvaiheet voidaan esteettä suorittaa ja tuotteen mitat vastaavat asetettuja vaatimuksia ohjelmoi suoritettavat särmäykset yleisesti käytössä olevalla ohjausjärjestelmällä varustetulla NC- tai CNCsärmäyspuristimella. suorittaa särmäystehtäviä merkkauksen mukaan sekä etuja takavasteita hyödyntäen ohjelmoi, esivalmistelee ja suorittaa tavanomaisia särmäystehtäviä suorittaa pyöristettävien levyjen päiden esitaivutukset särmäämällä suorittaa kaarevien ja myös muuttuvasäteisten levyosien muotoilun särmäämällä suorittaa levyvalmisteisten putkistojen muutososien aihioiden muotoilun särmäämällä suorittaa tarvittaessa levyn oikaisutehtäviä särmäyskoneella. 101 TUTKINNON SUORITTAJA SUORITTAA SÄRMÄYSTÄ.

TUTKINNON SUORITTAJA HUOLEHTII LAADUSTA. tarkistaa työpiirustuksien mittaja muotovaatimuksia lukien ja mittaamalla, että särmätyt kappaleet täyttävät piirustuksissa asetetut vaatimukset tarkistaa muotomallineilla, että särmätyt kappaleet täyttävät asetetut mittaja muotovaatimukset tietää tyypillisiä poikkeaman aiheuttajia särmäystulokseen, kuten särmättävän aineen pak-suuden ja lujuusominaisuuksien poikkeamat selvittää mitta- tai muotovirheen aiheutumisen syyn ja suorittaa tarvittavat korjaustoimenpiteet korjaa särmätyssä kappaleessa olevan särmäysvirheen silloin, kun se on mahdollista raportoi virheellisestä kappaleesta toimitusvajauksen välttämiseksi tuotannon jatkoproses-seissa. TUTKINNON SUORITTAJA HOITAA TUOTTEIDEN KÄSITTELYN. varastoi tai lavaa särmätyt tuotteet edelleentoimitusvalmiuteen tietää poikkeavien tuotteiden oikeat käsittelytavat. TUTKINNON SUORITTAJA TEKEE LAITTEISTON KUNNONSEURANTAA JA KÄYTTÖHUOLLOT. suorittaa laitteiston päivittäis- ja käyttöhuoltoon kuuluvat tehtävät suorittaa laitteiston käyttäjälle kuuluvat määräaikaishuollot tekee laitteiston rakenteen ja oikean toimintatavan tuntien havaintoja toiminnan muutoksista ja korjaustarpeista suorittaa käyttäjän tehtäviin kuuluvat pienkorjaustyöt sekä ilmoittaa riittävän ajoissa muista korjaustarpeista toimii laitteiston käyttäjän ominaisuudessa korjaajan apuna korjaustilanteissa. Ammattitaidon osoittamistavat Ammattitaito osoitetaan pääsääntöisesti tekemällä kyseisiä töitä ammatille tyypillisen tuotannon ehdot ja tunnusmerkit täyttävässä työpaikassa tai tarvittaessa erillisillä työtehtävillä siinä laajuudessa, että osaamisen voidaan luotettavasti todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia sekä käytännön että ammattialalla tarvittavan teoreettisen tietämyksen osalta. Tarvittaessa työn taustalla olevien tietojen hallintaa voidaan tarkistaa esittämällä tutkinnon suorittajalle työsuoritusten aikana täydentäviä lisäkysymyksiä. Mikäli työ/työtehtävät eivät kata perusteiden vaatimuksia siinä laajuudessa, että osaamisen voidaan luotettavasti todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia, on näyttötutkinnon järjestäjä velvollinen varmistamaan erityyppisillä lisätehtävillä tai muilla arviointikeinoilla vaaditun osaamisen. 2.20. Puristintyöt Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon suorittaja 102 osaa käyttää mekaanisia levyntyöstöpuristimia turvallisesti osaa käyttää hydraulisia levyntyöstöpuristimia turvallisesti hallitsee leikkaus- ja lävistystyöt ja -työkalut

hallitsee taivutustyöt ja -työkalut tuntee materiaalin syöttölaitteet puristintöissä hallitsee syvävetotyöt ja -työkalut osaa huolehtia työturvallisuudesta puristintöissä osaa asentaa puristintyökalut ja tehdä puristintyöt hallitsee materiaalin käsittelyn osaa huolehtia laitteiston kunnosta ja tehdä huollot. Arviointi TUTKINNON SUORITTAJA KÄYTTÄÄ MEKAANISIA LEVYNTYÖSTÖPURISTIMIA TURVALLISESTI. tuntee käytössä olevien mekaanisten levyntyöstöpuristimien perusrakenteet, toimintaperiaatteet ja soveltuvuuden eri levyntyöstötehtäviin ymmärtää työiskuun tarvittavan energian muodostumisperiaatteen ja soveltuvuuden erilaisiin levyntyöstötehtäviin tuntee käytössä olevien mekaanisten levyntyöstöpuristimien ohjausja käyttölaitteet sekä hallitsee niiden turvallisen käytön. TUTKINNON SUORITTAJA KÄYTTÄÄ HYDRAULISIA LEVYNTYÖSTÖPURISTIMIA TURVALLISESTI. tuntee käytössä olevien hydraulisten levyntyöstöpuristimien perusrakenteet, toimintaperiaatteet ja soveltuvuuden eri levyntyöstötehtäviin ymmärtää puristimen käyttäjältä edellytettävässä laajuudessa hydrauliikan perustiedot ja siihen perustuen puristusvoiman ja liikenopeuksien säätöperiaatteet ymmärtää ylikuormitussuojauksen toimintaperiaatteen hydraulisessa puristimessa ja suorittaa ylikuormitussuojauksen säädön tuntee käytössä olevien hydraulisten levyntyöstöpuristimien ohjaus-, säätö- ja käyttölaitteet sekä hallitsee niiden turvallisen käytön. 103

TUTKINNON SUORITTAJA HALLITSEE LEIKKAUS- JA LÄVISTYSTYÖT JA -TYÖKALUT. ymmärtää leikkaavien terien ja niiden vastaterien sekä pistinten ja tyynyjen avulla leikattavaan levyyn kohdistettujen vastakkaisten voimien vaikutukset levyaineessa ymmärtää leikkausvälyksen merkityksen leikkaustapahtumassa, sen riippuvuuden leikattavasta materiaalista ja sen paksuudesta sekä selvittää suoritettavassa leikkaustyössä käytettävän leikkausvälyksen tuntee puristinkoneissa käytettävien leikkaus- ja lävistystyökalujen tyypilliset perusrakenteet ja niiden toimintaperiaatteet tietää, mitä etuja voidaan saavuttaa vaiheittain etenevällä leikkauksella (saksimaisuus) ja tuntee sen tyypillisiä sovelluksia tuntee tyypillisiä leikattavan tai lävistettävän materiaalin ohjausja kohdennustapoja leikkaintyökalussa ja niiden toiminnan vaikutukset tuotteen laatuun ymmärtää leikkaavien terien ja lävistystyökalujen tarkan ohjautumisen ja kohdentumisen merkityksen leikkaustapahtumassa ja tuntee niiden tyypilliset ohjautumistavat erilaisissa leikkauspuristimissa ja -työkaluissa osaa leikkaus- ja lävistysprosessin ja valmistettavien tuotteiden laatuvaatimukset tuntien arvioida käytettävän leikkaus- ja lävistystyökalun käyttökunnon ja korjaustarpeet. TUTKINNON SUORITTAJA HALLITSEE TAIVUTUSTYÖT JA TYÖKALUT. tietää aineesta ja ainepaksuudesta aiheutuvat rajoitukset taivutettavalle muodolle tietää aineen lujuuden, kimmoisuuden ja levyn valssaussuunnan vaikutukset taivutustulokseen tuntee puristinkoneissa käytettävien taivutustyökalujen tyypilliset perusrakenteet ja niiden toimintaperiaatteet ymmärtää paininten, vastinten, pidättimien, irrottimien ym. taivutustyökalujen osien toiminnan ja tarpeen taivutusprosessissa tuntee tyypillisiä taivutettavan materiaalin ohjausja kohdennustapoja taivutustyökalussa ja niiden toiminnan vaikutukset tuotteen laatuun osaa hyvin toimivan taivutusprosessin ja valmistettavien tuotteiden laatuvaatimukset tuntien arvioida käytettävän taivutustyökalun käyttökunnon ja korjaustarpeet. TUTKINNON SUORITTAJA HALLITSEE MATERIAALIN SYÖTTÖLAITTEET PURISTINTÖISSÄ. 104 tuntee käytössä olevien materiaalin syöttölaitteiden (ei robotit) rakenteen ja toimintaperiaatteen sekä hallitsee niiden asennuksen ja käytön puristintöissä ymmärtää automaattisilla lisälaitteilla saavutettavat edut puristintyönä valmistettavien kappaleiden tuotannossa tuntee perusperiaatteet kappaleenkäsittelyrobottien käytöstä levyntyöstöpuristimien yhteydessä.

TUTKINNON SUORITTAJA HALLITSEE SYVÄVETOTYÖT JA -TYÖKALUT. tuntee syvävedon toimintaperiaatteen ja siinä käytettävien työkalujen toiminta-, muotoilu- ja mitoitusperiaatteet ymmärtää syvävedossa muovattavaan aineeseen syntyvien muodonmuutosten, jännitysten ja sisäisten rakennemuutosten syyt ja seuraukset tietää aineen syvävetokelpoisuuden perusvaatimukset ja aineen toimitustilan merkityksen syvävedettävyyden kannalta tietää levyn ja painimen pintaa suojaavan suojakalvon merkityksen ja kalvolle asetetut vaatimukset syvävetoprosessissa ymmärtää kitkan merkityksen syvävedettävän materiaalin pidätyksessä ja muotoilussa sekä vetotyökalujen pinnansileyden ja käytettävien syvävetovoiteluaineiden merkityksen syvävetoon tarvittavan voiman, aineeseen muodostuvien jännitysten ja tuotteen pinnanlaadun kannalta osaa koevetokappaleesta arvioida syvävedon tulosta ja päätellä, mitä korjauksia tai säätöjä työkaluihin on tehtävä työtuloksen parantamiseksi ymmärtää syvävetotuotteen ainevahvuuksien erilaisuuden syyt monimuotoisissa syväveto-tuotteissa ja levyn pidättimen puristusvoiman merkityksen levyaineen "virtauksen" hallinassa osaa päätellä, miten levyn pidättimen puristusvoimaa on työkalun eri kohdissa puristussylinterien tai asennuslevyjen avulla muutettava levyaineen oikean virtauksen hallitsemiseksi, ja suorittaa tarvittavat säätö- tai asennustyöt ymmärtää syvävetoprosessiin liittyvät käsitteet, kuten kupitus ja kupitussuhde, rajavetosuhde jne., ja tuntee tyypilliset syvävedon vaiheet kupituksesta valmiiksi tuotteeksi sekä ymmärtää syvävedon monivaiheisuuden syyt ja tarvittavat välikäsittelytoimenpiteet tietää, miten venytysmuovaus eroaa syvävedosta, ja tietää sen tyypillisiä käyttökohteita tuntee tyypillisiä monivaiheisen syvävedon työkalurakenteita ja niiden toimintaperiaatteita. TUTKINNON SUORITTAJA HUOLEHTII TYÖTURVALLISUUDESTA PURISTINTÖISSÄ. tuntee levyntyöstöpuristimia, niissä käytettäviä työkaluja ja niiden käyttöä koskevat turvamääräykset tietää levyntyöstöpuristimien käytön tapaturmavaarat ja ottaa ne huomioon työtehtävissään tuntee levyntyöstöpuristimien turvajärjestelmien rakenne- ja toimintaperiaatteet sekä tarkastaa turvallisesti niiden toiminnan hallitsee käytössään olevien levyntyöstöpuristimien turvallisen käytön tekee havaintoja käytössä olevien levytyöpuristimien, niiden lisävarusteiden ja työkalujen työturvallisuusriskeistä sekä toimii työturvallisuutta edistäen käyttää työtehtävissään tarvittavia suojavälineitä, kuten kuulosuojaimia ja suojakäsineitä. 105

TUTKINNON SUORITTAJA ASENTAA PURISTINTYÖKALUT JA TEKEE PURISTINTYÖT. tietää käytettävän levyntyöstöpuristimen ja siihen asennettavan puristintyökalun rakenteen, toimintaperiaatteen sekä käyttökunnon tuntien, mitä vaatimuksia työkalun virheetön toiminta asettaa työkalun asennustyölle suorittaa työkalun asennuksen, suorittaa tarvittavat mittaukset ja säädöt sekä tarkistaa työkalun virheettömän toiminnan ja tuotteen laadun varmistaa, että suoritettu työkalun asennus ja laitteiston toiminta on käyttöturvallinen suorittaa kokonaisvaltaisesti ja työturvallisesti työtehtäviinsä kuuluvat puristintyöt. TUTKINNON SUORITTAJA HALLITSEE MATERIAALIN KÄSITTELYN. tarvittaessa osaa tunnistaa työstettävät materiaalit tai aihiot ja siirtää ne työpisteeseen tuntee materiaalien ja aihioiden oikeat käsittelytavat esim. pintaherkkien materiaalien osalta kaikissa työprosessin vaiheissa asentaa levyrainat rainansyöttölaitteistoon ja varmistaa syötön virheettömän toiminnan tuntee valmistettujen tuotteiden ja jäännösaineiden oikeat käsittelytavat ja siistii työpisteen. TUTKINNON SUORITTAJA HUOLEHTII LAITTEISTON KUNNOSTA JA TEKEE HUOLLOT. suorittaa laitteiston päivittäis- ja käyttöhuoltoon kuuluvat tehtävät suorittaa laitteiston käyttäjälle kuuluvat määräaikaishuollot laitteiston rakenteen ja oikean toimintatavan tuntien tekee havaintoja mahdollisista toiminnan muutoksista ja korjaustarpeista suorittaa käyttäjän tehtäviin kuuluvat pienkorjaustyöt sekä ilmoittaa riittävän ajoissa muista korjaustarpeista toimii laitteiston käyttäjän ominaisuudessa korjaajan apuna korjaustilanteissa. Ammattitaidon osoittamistavat Ammattitaito osoitetaan pääsääntöisesti tekemällä kyseisiä töitä ammatille tyypillisen tuotannon ehdot ja tunnusmerkit täyttävässä työpaikassa tai tarvittaessa erillisillä työtehtävillä siinä laajuudessa, että osaamisen voidaan luotettavasti todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia sekä käytännön että ammattialalla tarvittavan teoreettisen tietämyksen osalta. Tarvittaessa työn taustalla olevien tietojen hallintaa voidaan tarkistaa esittämällä tutkinnon suorittajalle työsuoritusten aikana täydentäviä lisäkysymyksiä. Mikäli työ/työtehtävät eivät kata perusteiden vaatimuksia siinä laajuudessa, että osaamisen voidaan luotettavasti todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia, on näyttötutkinnon järjestäjä velvollinen varmistamaan erityyppisillä lisätehtävillä tai muilla arviointikeinoilla vaaditun osaamisen. 106

3. Tutkinnon ammattitaitovaatimukset ja osaamisen arviointi 107 Tutkinnon ammattitaitovaatimukset ja osaamisen arviointi Tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset määrittävät, mitä tutkinnon suorittajan tulee osata suorittaessaan kyseistä tutkinnon osaa. Ammattitaidon osoittaminen -kohdassa määritellään, mitä tutkinnon suorittaja tekee osoittaakseen ammattitaitonsa. Tutkintotilaisuudessa osoitettava ammattitaito arvioidaan hyväksytyn suorituksen kriteerien mukaisesti.

4. Liite 1, Levy- ja hitsausalan ammattitutkinnon kuvaus 4.1. Levy- ja hitsausalan ammattitutkinto Tutkinnon perusteiden voimaantulopäivä 1.1.2017 4.2. Tutkinnon muodostuminen Tutkinnossa on kaksi osaamisalaa Hitsauksen osaamisala ja Levytöiden osaamisala. Hitsauksen osaamisalalla on tutkintotodistuksen saamiseksi suoritettava kolme pakollista tutkinnon osaa ja kolme valinnaista tutkinnon osaa. Levytöiden osaamisalalla on tutkintotodistuksen saamiseksi vaihtoehdossa 1 suoritettava samoin kolme pakollista ja kolme valinnaista tutkinnon osaa ja vaihtoehdossa 2 yksi pakollinen ja viisi valinnaista tutkinnon osaa. 4.3. Tutkinnon suorittaneen osaaminen Levy- ja hitsausalan ammattitutkinnon suorittanut osaa noudattaa työturvallisuusmääräyksiä ja huolehtia henkilökohtaisesta suojautumisesta ja ympäristönsuojelusta. Hänellä on hyvä materiaalituntemus. Hän käyttää materiaaleja säästeliäästi ja huolehtii jätteistä. Hän osaa lukea työpiirustuksia ja suorittaa tarvittavat mittaukset. Hän käyttää turvallisesti ja ammattitaitoisesti alan tehtävissä tarvittavia välineitä ja erilaisia koneita. Hän toimii ammattikäytäntöjen ja laatuvaatimusten mukaisesti ja osaa suorittaa viimeistelyja suojaustoimet. Hän osaa käsitellä painavia kappaleita. Hän edistää toiminnallaan asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja työnantajan toiminnan kannattavuutta. Levy- ja hitsausalan ammattitutkinnossa voi suuntautua joko hitsaus- tai levytöihin. Liite 1, Levy- ja hitsausalan ammattitutkinnon kuvaus 4.4. Työtehtäviä, joissa tutkinnon suorittaja voi toimia Levy- ja hitsausalan ammattitutkinnon suorittanut voi työskennellä hitsaukseen ja levytöihin liittyvissä tehtävissä mm. konepajoilla, telakoilla ja rakennustyömailla. 4.5. Tutkintotodistuksen antajan nimi ja asema Tutkintotodistuksen antaa Opetushallituksen asettama tutkintotoimikunta 4.6. Tutkinnosta päättävän kansallisen/alueellisen viranomaisen nimi ja asema Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus, opetus- ja kulttuuriministeriön alainen keskusvirasto. 108

4.7. Tutkinnon taso (kansallinen tai kansainvälinen) ISCED 3 4.8. Arvosana-asteikko/hyväksymisvaatimukset Hyväksytty/hylätty 4.9. Jatko-opintokelpoisuus Tutkinto tuottaa kelpoisuuden korkeakouluopintoihin. 4.10. Säädösperusta Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 631/1998, asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 812/1998 Tutkintotodistuksen voi säädösten mukaan saada seuraavilla tavoilla Tutkinto suoritetaan osoittamalla tutkintotilaisuuksissa Opetushallituksen päättämissä tutkinnon perusteissa vaadittu ammattitaito. Tarvittaessa järjestetään tutkintoon valmistavaa koulutusta. Koulutuksen järjestäjä huolehtii näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisen, tutkinnon suorittamisen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisesta. 4.12. Pohjakoulutusvaatimukset Näyttötutkinnon suorittaminen on ammattitaidon hankkimistavasta riippumatonta. Tutkintoon osallistujalle ei ole asetettu muodollisia koulutusvaatimuksia 109 Liite 1, Levy- ja hitsausalan ammattitutkinnon kuvaus 4.11.

5. Liite 2 Kansainvälisiin hitsaajan tutkintoihin kuuluvat hitsauskokeet ja -harjoitukset taulukkoina seuraaville hitsausprosesseille ja perusaineryhmille puikkohitsaus (111), ryhmille 1, 2, 3, 8, 10 ja 11 MAG-umpilanka-, MAG-täytelanka- ja MAG-metallitäytelankahitsaus (135, 136 ja 138), ryhmille 1, 2, 3, 8, 10 ja 11 MIG-hitsaus (131), ryhmille 21, 22 ja 23 Liite 2 TIG- hitsaus (141), ryhmille 1, 2, 3, 8, 10, 11, 21, 22 ja 23 110

Liite 2 111

Liite 2 112

Liite 2 113

Liite 2 114

Liite 2 115

Liite 2 116

Liite 2 117

Liite 2 118

Liite 2 119

Liite 2 120

Liite 2 121

Liite 2 122

Liite 2 123

Liite 2 124

Liite 2 125

Liite 2 126

Liite 2 127

Liite 2 128

Liite 2 129

Liite 2 130

Liite 2 131

Liite 2 132

Liite 2 133

Liite 2 134

6. Liite 3 135 Liite 3 Hitsauskokeiden koekappaleiden perusaineen pätevyysalue

7. Liite 4 Kansainvälisen hitsaajan koulutusohjelman teoriamoduulit A, B, C, SA, SM, ST, PSS ja PAL Moduuli A Moduuli A sisältää kansainväliseltä pienahitsaajalta vaadittavat teoreettiset tiedot. Käsiteltävät aiheet ja opetustuntimäärä on lueteltu seuraavasti. A.1 Sähkön käyttö kaarihitsauksessa (2 h) Tutkinnon suorittaja tuntee kaarihitsauksen periaatteet. Keskeinen sisältö: Sähköopin perusteet Valokaari Valokaari lämmönlähteenä Valokaaren teho Hitsien perussanasto Hitsausprosessit (puikko, MIG/MAG, TIG) Hitsausaineet Aineensiirtyminen, hitsiaine Hitsisulan muotoilu Arvioitava tietämys: Tutkinnon suorittaja osaa kuvata kaarihitsauksen periaatteet ymmärtää hitsauksen perussanaston osaa antaa lyhyen selityksen lämmön tuottamisesta valokaaressa osaa antaa lyhyen selityksen aineensiirtymisestä valokaaressa osaa antaa lyhyen selityksen hitsisulan muodostumisesta. A.2 Hitsauslaitteisto (2 h) Tutkinnon suorittaja tuntee kaarihitsauslaitteiden toimintaperiaatteet. Keskeinen sisältö: Sähkön jakelu ja liitäntä verkkoon Verkkojännitteen ja virran muuntaminen hitsausenergiaksi, hitsausvirtalähde Muuntajat, vaihtovirran käyttö Tasasuuntaaja Virtalaji ja napaisuus Tyhjäkäynti- ja kaarijännite, hitsausvirta Käyttösuhde Suojakaasun tuonti Hitsausparametrit Liite 4 Arvioitava tietämys: Tutkinnon suorittaja 136

osaa kuvata hitsauslaitteiden pääkomponentit ja niiden toiminnan osaa kuvata napaisuuden ja napaisuuden vaihdon osaa luetella kaarihitsauksen olennaiset parametrit. A.3 Työterveys ja työturvallisuus (2 h) Tutkinnon suorittaja tietää turvallisuusvaatimukset. ja ymmärtää hitsauksen yhteydessä syntyvät haitat ja Keskeinen sisältö: Sähköisku Säteily Silmien suojaaminen Tulipalot, palovammat ja niiden estäminen Hitsaussavut Hengityselinten suojaaminen Henkilökohtaiset suojaimet ja vaatetus Meluhaitat Erityisohjeet ja säännöt Arvioitava tietämys: Tutkinnon suorittaja tietää sähköön, kosteuteen sekä tasa- ja vaihtovirtaan liittyvät vaaralliset tilanteet tietää hitsaussavujen terveyshaitat tietää poistumisteiden hälytyssignaalit osaa esittää sopivia tapoja henkilökohtaiseen suojautumiseen tietää tapoja tulipalojen estämiseksi tietää tapoja meluhaittojen estämiseksi tuntee erityisohjeita ja sääntöjä. A.4 Työturvallisuus konepajaympäristössä (2 h) Tutkinnon suorittaja tietää, miten hitsaukseen liittyviä toimintoja voidaan suorittaa turvallisesti konepajaympäristössä. Keskeinen sisältö: Konepajan työympäristö Konepajassa tehtävä hitsaustyö Yleisilmanvaihto ilman epäpuhtauksien vähentämiseksi Hitsaajan ympäristön tarkastus; hitsausavut hitsauskohdassa, hitsaussavujen kohdepoisto Turvatoimet tapaturman sattuessa Työskentely säiliöissä ja ahtaissa tiloissa Kaasupullojen käsittely Arvioitava tietämys: tietää yleiset konepajassa esiintyvät vaaratilanteet tietää tuuletuksen tarpeet tietää räjähdysvaarat tuntee kaasupullojen turvallisen käsittelyn. 137 Liite 4 Tutkinnon suorittaja

A.5 Hitsausaineet (2 h) Tutkinnon suorittaja ymmärtää hitsausaineiden käytön perusperiaatteet. Keskeinen sisältö: Hitsausaineiden periaatteet ja toiminnot (puikot, langat ja kaasut) Suojakaasut Juurikaasut Hitsausaineiden luokittelu Hitsausaineiden varastointi, kuivaus ja käsittely Arvioitava tietämys: Tutkinnon suorittaja tuntee hitsausaineiden tyypit, toiminnan ja käytön tietää, miksi ja miten hitsausaineita kuivataan, varastoidaan ja käsitellään tunnistaa hitsausharjoituksissa hitsausohjeissa esiintyvät hitsausaineiden luokittelumerkinnät (esim. standardien ISO 636, ISO 2560, ISO 14175, ISO 14341, ISO 17632, ASME Code, jne. mukaan). A.6 Hitsauksen suoritus 1 (4 h) Tutkinnon suorittaja tietää, miten hitsataan hitsausohjeen mukaan tietäen hitsausparametrien käytön. Keskeinen sisältö: Hitsausohje, WPS (ISO 15609-1) Hitsausparametrit, hitsausasennot (ISO 6947) Hitsit ja hitsausliitokset: ominaisuudet, mitat, pinnan muoto Hitsausmerkit standardin ISO 2553 mukaan Arvioitava tietämys: Tutkinnon suorittaja osaa lukea hitsauksen yksityiskohdat piirustuksista ja tulkita hitsausmerkit (ISO 2553) tuntee hitsausasennot standardin ISO 6947 mukaisesti tunnistaa liitosmuodot; T-liitos, päällekkäisliitos, kulmaliitos jne. tunnistaa pienahitsin; mitat, muoto, siltahitsit ja korkea kupu tietää hitsausohjeen käytön tuotannossa osaa kuvata, miten vaadittavat hitsausparametrit saadaan aikaan. A.7 Hitsauksen suoritus 2 (2 h) Tutkinnon suorittaja tietää hitsausparametrien vaikutuksen hitsattaessa ja niiden vaikutuksen hitsien muotoiluun. Liite 4 Keskeinen sisältö: 138 Katsaus hitsausvirheisiin, ISO 6520-1 ja ISO 5817 Hitsausparametrien tarkistus

Hitsausparametrien vaikutus hitsin laatuun Magneettisen puhalluksen vaikutus Silmämääräinen tarkastus Arvioitava tietämys: Tutkinnon suorittaja osaa kuvata hitsausparametrien vaikutuksen hitsin muotoiluun osaa kuvata, miten väärät hitsausparametrit vaikuttavat hitsin muotoiluun tuntee erityyppiset hitsausvirheet standardin ISO 6520-1 mukaan osaa suorittaa pienahitsin silmämääräistä tarkastusta ja verrata virheitä standardin ISO 5817 mukaisiin vaatimuksiin osaa antaa lyhyen selityksen magneettisesta puhalluksesta osaa kuvata menetelmiä, joilla magneettinen puhallus voidaan välttää. A.8 Johdatus teräkseen (2h) Tutkinnon suorittaja tuntee teräshitsauksen perusteet. Keskeinen sisältö: seostamattomien terästen luonne hitsauksen vaikutus perusaineiden ryhmittely raporttien ISO/TR 15608, ISO/TR 20172, ISO/TR 20173 ja ISO/ TR 20174 mukaan Arvioitava tietämys: Tutkinnon suorittaja osaa kertoa hitsaustapahtuman vaikutuksesta teräkseen. ymmärtää sanat seostamaton teräs ja seosteräs. tunnistaa perusaineet asiakirjan ISO/TR 15608 mukaan A.9 Hitsaajan pätevyyskokeet (2 h) Tutkinnon suorittaja tuntee hitsaajan pätevöittämiseen liittyvät perusteet standardin ISO 9606 mukaan. Keskeinen sisältö: Pätevöittämisen tarkoitus Hitsausohjeen (WPS) hyväksyminen Hitsaajan pätevyyskoestandardi SFS-EN ISO 9606-1 Oleelliset muuttujat ja niiden pätevyysalueet, voimassaolo, koekappaleet ja hitsaajaan kohdistuva arviointi Arvioitava tietämys: tietää hitsaajan pätevyystodistuksessa esitetyn pätevyysalueen 139 Liite 4 Tutkinnon suorittaja

osaa kuvata pätevyyskokeen oleelliset muuttujat. Suositeltava tuntimäärä moduulille A on 20. Moduuli B Moduuli B täydentää moduulin A teoriaopetuksen kansainväliselle levyhitsaajatasolle. Käsiteltävät aiheet ja suositeltava opetustuntimäärä on lueteltu seuraavasti. B.1 Railon valmistus (2h) Tutkinnon suorittaja tuntee käytettävissä olevat railonvalmistusmenetelmät. Keskeinen sisältö: Eri teräslajeille soveltuvat leikkausmenetelmät sopivan leikkauspinnan saavuttamiseksi Polttoleikkaus: periaatteet ja parametrit, polttimet, leikkauskoneet, leikatun pinnan laatu (esim. ISO 9013) Kaari- ja kaasutalttauksen periaatteet Muut leikkausprosessit, kuten plasmaleikkaus, laserleikkaus, mekaaninen leikkaaminen Arvioitava tietämys: Tutkinnon suorittaja osaa kuvata railonvalmistusmenetelmiä ja niiden käyttökohteita tuntee termisen leikkauksen (plasma- ja polttoleikkaus) oleelliset parametrit ja tulokset tuntee tavallisille teräslajeille soveltuvat leikkaus- ja talttausprosessit. B.2 Levyjen hitsausliitokset (2 h) Tutkinnon suorittaja tuntee hitsausliitosten perusteet ja niiden terminologian. Keskeinen sisältö: Hitsilajit: päittäis- ja pienahitsit Liitosmuodot; päittäisliitos, T-liitos, päällekkäisliitos ja nurkkaliitos Pienahitsien ominaisuudet; a-mitta, tunkeuma, palkojen lukumäärä, pinnan viimeistely Päittäishitsien ominaisuudet; railomuodot, yksi- ja monipalkohitsit, korkea kupu, hitsin muoto, tunkeuma, pinnan viimeistely, pysyvä ja irrallinen juurituki Tyypillinen levyrakenteen esimerkki (esim. teräsrakenne, säiliö ja painesäiliö) Arvioitava tietämys: Tutkinnon suorittaja Liite 4 tietää päittäishitsin, pienahitsin, päittäisliitoksen, T-liitoksen, päällekkäisliitoksen ja nurkkaliitoksen tunnistaa hitsautumissyvyyden, a-mitan, tunkeuman ja palkojen lukumäärän tunnistaa yksi- ja monipalkohitsit, korkean kuvun, hitsin muodon osaa luetella eri railomuotoja ja niiden perusmitat. B.3 Terästen hitsattavuus (2 h) 140

Tutkinnon suorittaja tuntee hitsauslämmön erityiset vaikutukset teräkseen. Keskeinen sisältö: Hitsattavuuden käsite Analyysin, levyn paksuuden ja lämpötilan vaikutus (esikuumennus ja välipalkolämpötila) Lämmöntuonti Arvioitava tietämys: Tutkinnon suorittaja osaa luetella seosaineiden vaikutuksen hitsatun teräksen ominaisuuksiin osaa kuvata levyn paksuuden vaikutuksen hitsatun teräksen ominaisuuksiin osaa kertoa hiiliekvivalentista ja sen käytöstä osaa laskea lämmöntuonnin ja kertoa sen käytöstä. B.4 Kutistuminen, jäännösjännitykset ja muodonmuutokset (2 h) Tutkinnon suorittaja tuntee hitsauksen vaikutuksen kutistumiseen, jäännösjännityksiin ja muodonmuutoksiin ja tietää, miten muodonmuutokset voidaan minimoida ennen hitsausta, hitsauksen aikana ja hitsauksen jälkeen. Keskeinen sisältö: Hitsauksen lämpötilajakautuma Jäännösjännitysten syntyminen jähmettymisestä, jäähtymisestä ja kutistumisesta Sisäisten jännitysten vaikutus jäännösjännityksiin Jäännösjännitysten merkitys Esikuumennus ja vedynpoistohehkutus Lämmöntuonnin, kutistumisen, jäännösjännitysten ja muodonmuutosten riippuvuudet Muodonmuutosten syntyminen; lämmöntuonnin, hitsin koon, tunkeuman ja palkojen lukumäärän vaikutus yksi- ja kaksipuolisissa pienahitseissä ja päittäishitseissä Korjaavat toimenpiteet; hitsausohjeet, suoritustekniikka, hitsausjärjestys, railomuoto, ennakko Muodonmuutosten korjaaminen hitsauksen jälkeen (oikominen) Arvioitava tietämys: Tutkinnon suorittaja osaa kuvata hitsauksen lämpötilajakauman osaa kuvata kutistumisen aiheuttavat muodonmuutokset osaa kuvata jäännösjännitykset osaa luetella tapoja muodonmuutosten minimoimiseksi osaa kuvata hitsin kutistumiseen johtavat syyt osaa kuvata jäännösjännitysten päävaikutukset hitsiin. B.5 Hitsausvirheet (2 h) Tutkinnon suorittaja tietää hitsausvirheistä. Hitsausvirheiden syyt; perusaine, hitsausprosessi, hitsaaja, railomuoto Katsaus eri hitsausvirheisiin ja niiden syihin 141 Liite 4 Keskeinen sisältö:

Hitsausvirheiden vaikutus tuotteen valmistukseen Hitsin geometrian vaikutus tuotteen väsytyskestävyyteen Arvioitava tietämys: Tutkinnon suorittaja tunnistaa ja osaa kuvata huokosten, vajaan hitsautumissyvyyden, liitosvirheen ja halkeamien syntymisen. B.6 Yleiskatsaus hitsausprosesseihin (2 h) Tutkinnon suorittajalla on yleiskuva eniten käytetyistä sulahitsausprosesseista. Keskeinen sisältö: Valokaari lämmönlähteenä (A.1) Kaarihitsauslaitteiden periaatteet (A.2) Puikkohitsauksen (111) kertaus MIG/MAG-hitsauksen (13) kertaus Suojakaasuttoman täytelankahitsauksen (114) periaatteet TIG-hitsauksen (141) kertaus Kaasuhitsauksen (311) periaatteet Plasmahitsauksen (151) periaatteet Jauhekaarihitsauksen (121) periaatteet Arvioitava tietämys: Tutkinnon suorittaja osaa kuvata erilaisia hitsausprosesseja: 311, 111, 13, 114, 141, 151 ja 121. B.7 Turvallinen työskentely asennustyöpaikalla (2 h) Tutkinnon suorittaja tietää, kuinka hitsaustoimintoja suoritetaan turvallisesti asennustyöpaikalla. Keskeinen sisältö: Työpaikan ympäristö; erityisiä ongelmia ulkona tehtävässä työssä, työskentelyssä korkealla, vaikeakulkuisessa maastossa, äärimmäisissä lämpötilaolosuhteissa, kylmässä ja tuulessa Hitsaus asennustyöpaikalla Maadoittaminen Muiden työntekijöiden suojaaminen hitsauksen vaaroilta Arvioitava tietämys: Tutkinnon suorittaja tunnistaa hitsauksen aiheuttamat haitat asennuspaikalla hitsattaessa osaa luetella tarvittavat perusvarotoimenpiteet. Liite 4 B.8 Tarkastus ja testaus (2 h) 142

Tutkinnon suorittaja tuntee tavanomaisten hitsauksen yhteydessä käytettävien NDT-menetelmien periaatteet. Keskeinen sisältö: Hitsausvirheiden kertaus (ISO 6520-1) Hitsiluokkien kertaus (ISO 5817) Mittojen tarkistus, pinnat ja muodonmuutokset Pintahalkeamien ja muiden pintavirheiden tarkastus silmämääräisesti (VT), tunkeumanestetarkastuksella (PT) ja magneettijauhetarkastuksella (MT) Sisäisten hitsausvirheiden havaitseminen radiografisella kuvauksella (RT) ja ultraäänitarkastuksella (UT) Hitsin mekaanisten ominaisuuksien tarkastus rikkovalla aineenkoetuksella Arvioitava tietämys: Tutkinnon suorittaja osaa suorittaa hitsien silmämääräisen tarkastuksen standardin 17637 mukaan ja arvioida tulokset standardin ISO 5817 mukaan tietää seuraavat rikkovat ja rikkomattomat aineenkoetusmenetelmät: taivutuskokeet, kovuuskokeet, vetokokeet, iskukokeet, VT, MT, PT, RT ja UT. B.9 Laadunvarmistus hitsauksessa (2 h) Tutkinnon suorittaja tietää laadunvarmistuksen merkityksestä hitsaukseen. Keskeinen sisältö: Tarkastuksen ja laadunohjauksen merkitys Hitsaajan avainasema hitsin laadun varmistamisessa Rikkomattoman aineenkoetuksen avainasema mahdollisten vakavien virheiden havaitsemisessa Katsaus standardiin ISO 3834: Hitsauksen laatuvaatimukset Katsaus standardiin ISO 14731: Hitsauksen koordinointi ja suhde IIW:n pätevyysvaatimuksiin Arvioitava tietämys: Tutkinnon suorittaja osaa selostaa laadunvarmistuksen tarpeen hitsauksessa tietää standardin ISO 3834 yhteyden muihin standardeihin, hitsaushenkilöstöä ja hitsausmenetelmiä. jotka koskevat Suositeltava kokonaistuntimäärä moduulille B on 18. Moduuli C C.1 Putken hitsausliitokset (2 h) Tutkinnon suorittaja tuntee putkien eri liittämismenetelmät. 143 Liite 4 Moduuli C täydentää moduulien A ja B teoriaopetuksen kansainväliselle putkihitsaajatasolle. Käsiteltävät aiheet ja suositeltava opetustuntimäärä on lueteltu seuraavasti.

Keskeinen sisältö: Päittäisliitokset; tasossa, kulmassa, juuren kaasusuojauksen merkitys Levy- putkiliitokset Putken haaraliitokset Putken railonvalmistusmenetelmät Arvioitava tietämys: Tutkinnon suorittaja tunnistaa seuraavat railomuodot: I-, V-, X-, ja U- railot tunnistaa ja osaa kuvata putkilevyliitoksia ja putken haaraliitoksia osaa kuvata erilaisia putken railonvalmistusmenetelmiä. C.2 Muut perusaineet kuin seostamaton teräs (2 h) Tutkinnon suorittaja tuntee tärkeimmät muut materiaalit ja niiden käyttäytymisen. Keskeinen sisältö: Seosteräkset ja ruostumattomat teräkset Alumiiniseokset Kupariseokset Nikkeliseokset Titaani ja muut erikoismateriaalit Tyypilliset ongelmat edellä mainittujen materiaalien hitsauksessa Arvioitava tietämys: Tutkinnon suorittaja tuntee materiaalit, kuten seostetut teräkset, ruostumattomat teräkset ja alumiinin osaa hahmotella seosterästen, ruostumattomien terästen ja alumiinien tyypilliset hitsausongelmat. C.3 Katsaus virheisiin (2 h) Tutkinnon suorittaja tietää, miksi hitsit saattavat epäonnistua, mitkä seuraukset voivat olla ja mikä hitsaajan rooli voisi olla. Keskeinen sisältö: Katsaus hitsattujen tuotteiden turvallisuusvaatimuksiin Katsaus hitsauksen aiheuttamiin tuotantovirheisiin Virheiden paljastaminen, tuotteen luotettavuus Arvioitava tietämys: Tutkinnon suorittaja Liite 4 osaa antaa esimerkkejä virheistä ja niiden seurauksista ymmärtää hitsaajan avainaseman virheiden välttämisessä. C.4 Kansainväliset hitsausstandardit (1 h) 144

Tutkinnon suorittajalla on perustietoa kansainvälisestä standardisointijärjestelmästä. Keskeinen sisältö: CENin ja ISOn merkitys ja toiminta, suhde kansallisiin standardisointijärjestöihin Hitsauslaitteistoja ja hitsausaineita koskevat standardit Hitsauksen suoritusta koskevat standardit Tuotestandardeissa esitettävät hitsausvaatimukset Hitsauksen laatua ja koordinointia koskevat standardit Arvioitava tietämys: Tutkinnon suorittaja osaa luetella tärkeimmät kansainväliset ja kansalliset hitsausstandardit. Suositeltava kokonaistuntimäärä moduulille C on 7. Moduulit SA, SM ja ST (erityisvaatimuksia puikko-, MIG/MAG- ja TIG-hitsausprosessille) Moduuli SA Moduuli SA on puikkohitsaukseen (111) kuuluvaa täydentävää teoriaopetusta. Käsiteltävät aiheet ja suositeltava opetustuntimäärä on lueteltu seuraavasti. SA 1 Puikkohitsauslaitteiden rakenne ja kunnossapito sekä tyypilliset hitsausparametrit (3 h) Tutkinnon suorittaja tuntee puikkohitsausvirtalähteen rakenteen ja toimintaperiaatteen sekä tyypillisten puikkohitsausparametrien vaikutukset hitsin laatuun. Keskeinen sisältö: Vaihto- ja tasavirta Valokaaren ja sen ominaisuuksien tutkiminen Tasavirtamuuntaja; käämit, eristys, lämpötilan kohoaminen ja tarkistus Ensiö- ja toisiovirtapiirit; verkkosuojat Jännitteen ja hitsausvirran välinen suhde; virtalähteen ominaiskäyrät Hitsausvirran tarkistus, tarvittavat mittauslaitteet ja mittauslaitteiden validointi Virtalähteet tasavirtahitsaukseen Valokaaren sytytys Maadoitusjärjestelyt, kaapelit, puikonpitimet Hitsauslaitteiden huolto; kaapeleiden ja liittimien kunto; kosketuspintojen puhtaus; sisäisten komponenttien puhtaus Käyttöturvallisuuden tarkistus Tyypilliset hitsausparametrit sekä hitsauspuikon tyypin ja koon valinta Hitsausvirheet ja mahdolliset puikkohitsaukselle tyypilliset ongelmat Arvioitava tietämys: osaa kuvata puikkohitsausvirtalähteen rakenteen ja toimintaperiaatteen tuntee muuntajan, puikonpitimen, maadoituskaapelin ja maadoittimen tietää tyhjänkäyntijännitteen, vaihtovirran, tasavirran ja napaisuuden 145 Liite 4 Tutkinnon suorittaja

tunnistaa puikkohitsaukselle tyypilliset hitsausvirheet ja sen, miten niitä vältetään tietää, miten valitaan sopiva puikkotyyppi ja puikon paksuus tuntee puikkohitsauksen oleelliset turvallisuusvaatimukset. SA 2 Hitsauspuikot (1 h) Tutkinnon suorittajalla on perustiedot hitsauspuikoista. Keskeinen sisältö: Hitsauspuikkojen luokittelu asianmukaisten standardien mukaan Eri hitsauspuikkotyyppien sovellutukset Arvioitava tietämys: Tutkinnon suorittaja osaa valita oikean puikon tietylle hitsaustyölle (esim. sopivan hitsausohjeen mukaan). SA 3 Työturvallisuus (1 h) Tutkinnon suorittajalla on perustietämys erityisesti puikkohitsaukseen liittyvistä työterveys- ja työturvallisuustoimenpiteistä. Keskeinen sisältö: Suojautuminen kuonan poiston aikana Hitsaussavut Sähköturvallisuus (tyhjäkäyntijännite (OCV), kaarijännite jne.) Arvioitava tietämys: Tutkinnon suorittaja tietää, miten hitsaajan tulee suojautua mahdollisilta puikkohitsauksen vaaroilta. Suositeltava kokonaistuntimäärä moduulille SA on 5. Moduuli SM Moduuli SM on MIG/MAG-hitsaukseen (13) kuuluvaa täydentävää teoriaopetusta. Käsiteltävät aiheet ja suositeltava opetustuntimäärä on lueteltu seuraavasti. SM 1 MIG/MAG-hitsauslaitteiden rakenne ja kunnossapito sekä tyypilliset hitsausparametrit (3 h) Tutkinnon suorittaja tuntee MIG/MAG-hitsausvirtalähteen rakenteen ja toimintaperiaatteen sekä tyypillisten MIG/MAG-hitsausparametrien vaikutukset hitsin laatuun. Keskeinen sisältö: Liite 4 146 Tasavirtamuuntaja; käämit, eristys, lämpötilan kohoaminen ja tarkistus MIG/MAG-hitsausvirtalähteet Ensiö- ja toisiovirtapiirit; verkkosuojat

Hitsausvirran tarkistus, tarvittavat mittauslaitteet ja mittauslaitteiden validointi Maadoitusjärjestelyt, kaapelit, hitsauspistoolit Hitsauslaitteiden huolto; kaapeleiden ja liittimien kunto; kosketuspintojen puhtaus; sisäisten komponenttien puhtaus; kaasun jakelu ja tarkistus Langansyöttölaite ja sen asianmukainen toiminta Käyttöturvallisuuden tarkistus Hitsauslangan tyypin ja koon valinta Arvioitava tietämys: Tutkinnon suorittaja osaa kuvata MIG/MAG-hitsausvirtalähteen rakenteen ja toimintaperiaatteen tuntee tasasuuntaajan, hitsauspistoolin, maadoituskaapelin ja maadoittimen osaa kertoa, miten hitsausvirtaa pidetään hallinnassa tuntee MIG/MAG-hitsauksen oleelliset turvallisuusvaatimukset tietää, miten valitaan sopiva hitsauslankatyyppi ja langan paksuus. SM 2 Hitsausaineet (1 h) Tutkinnon suorittajalla on perustiedot MIG/MAG-hitsauksen hitsausaineista. Keskeinen sisältö: Hitsausaineiden luokittelu (hitsauslangat ja suojakaasut) Hitsauslankojen kemiallinen koostumus Erityyppisten hitsauslankojen ja kokojen soveltaminen Suojakaasun valinta Arvioitava tietämys: Tutkinnon suorittaja osaa valita oikeat hitsausaineet tietylle hitsaustyölle (esim. sopivan hitsausohjeen mukaan). SM 3 Työturvallisuus (1 h) Tutkinnon suorittajalla on perustietämys erityisesti MIG/MAG-hitsaukseen liittyvistä työterveys- ja työturvallisuustoimenpiteistä. Keskeinen sisältö: Hitsaussavut UV-säteily Arvioitava tietämys: Tutkinnon suorittaja tietää, miten hitsaajan tulee suojautua mahdollisilta MIG/MAG-hitsauksen vaaroilta. SM 4 MIG/MAG hitsauksen ominaispiirteet ja tyypilliset parametrit (2 h) 147 Liite 4

Tutkinnon suorittaja tuntee eri aineensiirtymät ja hitsausparametrien vaikutuksen hitsin laatuun. Keskeinen sisältö: Lyhytkaari, kuumakaari, sekakaari jne. Virtalähteen tyypilliset sähköiset ominaisuudet Tyypilliset hitsausparametrit, kuten suutinetäisyys, kuljetusnopeus, kaasunvirtausnopeus jne. Hitsausvirheet ja mahdolliset MIG/MAG-hitsaukselle tyypilliset ongelmat (esim. liitosvirhe umpilankahitsauksessa) Hitsauspistoolin kallistuskulma ja tunkeumaan vaikuttava hitsaussuunta Nk. synergialaitteiden käyttö Arvioitava tietämys: Tutkinnon suorittaja osaa kuvata eri aineensiirtymiä tuntee virtalähteen tyypin tietää MIG/MAG-hitsukselle tyypilliset virheet ja sen, miten niitä vältetään tietää työntävän ja vetävän hitsauksen erot osaa asettaa ja tarkistaa hitsausparametrit (esim. hitsausohjeen mukaan). Suositeltava kokonaistuntimäärä moduulille SM on 7. Moduuli ST Moduuli ST on TIG-hitsaukseen (141) kuuluvaa täydentävää teoriaopetusta. Käsiteltävät aiheet ja suositeltava opetustuntimäärä on lueteltu seuraavasti. ST 1 TIG-hitsauslaitteiden rakenne ja kunnossapito (3 h) Tutkinnon suorittaja tuntee TIG-hitsauslaitteen rakenteen ja toimintaperiaatteen sekä tyypillisten TIG-hitsausparametrien vaikutukset hitsin laatuun. Keskeinen sisältö: Tasavirtamuuntaja; käämit, eristys, lämpötilan kohoaminen ja tarkistus Ensiö- ja toisiovirtapiirit; verkkosuojat Hitsausvirran tarkistus, tarvittavat mittauslaitteet ja mittauslaitteiden validointi Tasasuuntaajat tasavirtahitsaukseen Valokaaren sytytyslaitteet Maadoitusjärjestelyt, kaapelit, hitsaimet Liite 4 Hitsauslaitteiden huolto; kaapeleiden ja liittimien kunto; kosketuspintojen puhtaus; sisäisten komponenttien puhtaus; kaasun jakelu ja tarkistus Käyttöturvallisuuden tarkistus Volframielektrodien teroittaminen TIG-hitsaukselle tyypilliset hitsausvirheet. 148

Arvioitava tietämys: Tutkinnon suorittaja osaa kuvata TIG-hitsausvirtalähteen rakenne- ja toimintaperiaatteen tuntee muuntajan, hitsaimen, maadoituskaapelin ja sytytyslaitteen tietää tyhjäkäyntijännitteen (OVC), AC, DC ja suurtaajuuden osaa kuvata, miten volframielektrodeja teroitetaan tunnistaa TIG-hitsaukselle tyypilliset virheet. ST 2 Volframielektrodit ja hitsausaineet (1 h) Tutkinnon suorittajalla on perustiedot TIG-hitsauksen volframielektrodeista ja hitsausaineista. Keskeinen sisältö: Volframielektrodien luokittelu (ISO 6848) TIG-hitsauslankojen luokittelu Suojakaasujen ja juurikaasujen luokittelu (ISO 14175) Käytettävän hitsauslangan halkaisija Arvioitava tietämys: Tutkinnon suorittaja osaa valita oikean volframielektrodin, hitsauslangan ja suojakaasun tietylle hitsaustyölle (esim. sopivan hitsausohjeen mukaan). ST 3 Työturvallisuus (1 h) Tutkinnon suorittajalla on perustietämys erityisesti TIG-hitsaukseen liittyvistä työterveys- ja työturvallisuustoimenpiteistä. Keskeinen sisältö: Volframielektrodien teroitus ja käsittely Juurikaasun tarkoituksenmukainen käyttö Arvioitava tietämys: Tutkinnon suorittaja tietää, miten hitsaajan tulee suojautua mahdollisilta TIG-hitsauksen vaaroilta. Suositeltava kokonaistuntimäärä moduulille ST on 5h. Moduulit PSS ja PAL (koskevat tiettyä materiaaliryhmää) Moduuli PSS sisältää täydentäviä opetusaiheita ruostumattomalle teräkselle. Käsiteltävät aiheet ja suositeltava opetustuntimäärä on lueteltu seuraavasti. 149 Liite 4 Moduuli PSS

PSS 1 Ruostumattoman teräksen perusteet, hitsausprosessit ja työterveysnäkökohdat (2 h) Tutkinnon suorittaja tuntee ruostumattoman teräksen perusteet, soveltuvat hitsausprosessit sekä työturvallisuusnäkökohdat, jotka liittyvät ruostumattoman teräksen hitsaukseen. Keskeinen sisältö: Ruostumattoman teräksen määritelmä Ruostumattoman teräksen tunnistaminen Suojaava oksidikalvo Hitsausprosessit Ruostumaton teräs verrattuna seostamattomaan teräkseen ja alumiiniseoksiin Ruostumattomien teräksien lajit ja niiden ominaisuudet: austeniittiset, ferriittiset, martensiittiset, duplex (austeniittis-ferriittiset) Työterveysnäkökohdat ruostumattoman teräksen hitsauksessa, ruostumattomien terästen seosaineet ja niiden terveydelliset vaikutukset Ruostumattoman teräksen hitsaukseen liittyvien työterveyshaittojen ehkäisy, hengitysvyöhyke, hitsausraitisilmanaamari, työhygienia Leikkauksen työturvallisuustoimenpiteet Arvioitava tietämys: Tutkinnon suorittaja tietää ruostumattoman teräksen määritelmän ja osaa antaa lyhyen kuvauksen suojaavasta oksidikalvosta ymmärtää ruostumattoman teräksen hitsauksen erot verrattuna seostamattoman teräksen ja alumiiniseosten hitsaukseen osaa kuvata eri ruostumattomat teräslajit ja niiden ominaisuudet: austeniittinen, ferriittinen, martensiittinen, duplex (austeniittis-ferriittinen) osaa antaa esimerkkejä yleisistä ruostumattoman teräksen hitsaukseen soveltuvista hitsausprosesseista tuntee menetelmiä, joilla voidaan estää ruostumattoman teräksen hitsauksen terveyshaittoja. PSS 2 Ruostumattomien terästen hitsattavuus, hitsausliitokset ja muodonmuutokset (2 h) Tutkinnon suorittaja tuntee ruostumattoman teräksen hitsauksen teoriaperusteet, tavanomaiset hitsausliitokset ja sen, miten muodonmuutokset vältetään. Keskeinen sisältö: Liite 4 Ruostumattomien terästen hitsausliitokset Ruostumattomien terästen railonvalmistusmenetelmät Ruostumattomien terästen hitsattavuus, lämmöntuonti ja välipalkolämpötila Koostumuksen, lämpötilan ja lämmöntuonnin vaikutukset Eripariliitosten ja päällystettyjen materiaalien hitsaus (ruostumaton teräs/seostamaton teräs) ja seostumisen hallinta Ruostumattoman teräksen muodonmuutokset hitsauksessa ja erot seostamattoman teräksen hitsaukseen Ruostumattomien terästen käsittely konepajassa ja työkalujen käyttö ruostumattomille teräksille Arvioitava tietämys: Tutkinnon suorittaja 150

osaa kuvata yleisesti käytössä olevat hitsausliitokset ja ruostumattoman teräksen railonvalmistusmenetelmät tuntee lämmöntuonnin ja välipalkolämpötilan hallinnan tärkeyden osaa luetella seosaineiden vaikutukset hitsin ominaisuuksiin tuntee lämmöntuonnin vaikutuksen perusaineen ominaisuuksiin osaa kuvata, miten hitsataan eripariliitoksia ja päällystettyjä materiaaleja tuntee menetelmiä, miten rajoitetaan muodonmuutoksia, jotka aiheutuvat ruostumattomien terästen hitsauksessa tietää, miten seostuminen hallitaan. PSS 3 Ruostumattomien terästen hitsausaineet (2 h) Tutkinnon suorittaja tuntee hitsausaineiden ja juurikaasun perusteet. Keskeinen sisältö: Hitsausaineet (lisäaineet ja suojakaasut), jotka soveltuvat ruostumattomalle teräkselle, standardit Hapen mittaaminen (ppm) juurikaasuissa ja vaatimukset eri ruostumattomille teräslajeille Vaadittavan juurikaasun määritys, kaasujen tiheys ilman tiheyteen verrattuna Juurikaasulaitteet Arvioitava tietämys: Tutkinnon suorittaja tietää ruostumattoman teräksen hitsausaineiden päätyypit ja luokittelun ymmärtää, miten työskennellään standardien ja valmistajan suositusten mukaan osaa määrittää ja mitata vaadittavan juurikaasun tuntee juurikaasulaitteet. PSS 4 Korroosio, hitsien jälkikäsittely (2 h) Tutkinnon suorittaja tuntee korroosion perusteet ja ruostumattomien terästen hitsien jälkikäsittelyn. Keskeinen sisältö: Suojausmenetelmien käyttö Ruostumattomien terästen korroosiotyypit (pistekorroosio, raerajakorroosio, piilokorroosio) Korroosion vaikutus ruostumattomiin teräksiin hitsauksesta ja ympäristöolosuhteista johtuen Hitsien jälkikäsittely: peittaus, puhallus, harjaaminen ja hionta Hitsien jälkilämpökäsittely: austeniittiset, ferriittiset, martensiittiset, austeniittis-ferriittinen (duplex) Arvioitava tietämys: osaa hahmottaa ruostumattomien terästen eri korroosiotyypit tietää korroosion avainaseman ruostumattomien terästen hitsauksessa osaa kuvata jälkikäsittelymenetelmät: peittaus, puhallus, harjaus ja hionta osaa antaa lyhyen kuvauksen ruostumattomien terästen hitsauksen jälkilämpökäsittelystä. 151 Liite 4 Tutkinnon suorittaja

Suositeltava kokonaistuntimäärä moduulille PSS on 8. Moduuli PAL Moduuli PAL sisältää täydentäviä opetusaiheita alumiinille. Käsiteltävät aiheet ja suositeltava opetustuntimäärä on lueteltu seuraavasti. PAL 1 Alumiinin perusteet, hitsausprosessit ja työterveysnäkökohdat (2 h) Tutkinnon suorittaja tuntee alumiiniseosten perusteet, hitsausprosessit työturvallisuusnäkökohdat, jotka liittyvät alumiiniseosten hitsaukseen. sekä Keskeinen sisältö: Alumiinin ja alumiiniseosten lajit, niiden ominaisuudet ja luokitus Alumiinin ominaisuudet ja niiden vertailu seostamattomaan ja ruostumattomaan teräkseen Suojaavan oksidikalvon hyöty hitsaukselle Alumiinin ja alumiiniseosten hitsausprosessit Työterveysnäkökohdat alumiinin hitsauksessa, alumiinin ja alumiiniseosten terveydelliset vaikutukset Alumiinin hitsaukseen ja railonvalmistukseen liittyvien työterveyshaittojen ehkäisy, hengitysvyöhyke, hitsausraitisilmanaamari, työhygienia Arvioitava tietämys: Tutkinnon suorittaja osaa antaa lyhyen kuvauksen suojaavasta oksidikalvosta tuntee alumiinin ja alumiiniseosten lajit, ominaisuudet ja luokituksen ymmärtää alumiinin hitsauksen erot verrattuna seostamattoman teräksen ja ruostumattoman teräksen hitsaukseen osaa antaa esimerkkejä yleisistä alumiiniseosten hitsaukseen soveltuvista hitsausprosesseista tuntee menetelmiä, joilla voidaan estää alumiinihitsauksen ja railonvalmistuksen terveyshaittoja. PAL 2 Hitsattavuus ja hitsauksen suoritustekniikka (2 h) Tutkinnon suorittaja tuntee teoreettiset perusteet alumiinista ja alumiiniseoksista ja tavalliset hitsaustekniikat. Hän tuntee hitsausvirheet, jotka ovat ominaisia alumiinin ja sen seosten hitsaukselle. Keskeinen sisältö: Alumiinin hitsattavuus, lämmöntuonti, esikuumennus Hitsien jälkikäsittely Hitsauksen suoritustekniikka, TIG ja MIG Alumiinin käsittely konepajassa Katsaus erityisiin hitsausvirheisiin ja niiden syihin (huokoisuus, kuumahalkeilu, liitosvirhe). Liite 4 Arvioitava tietämys: Tutkinnon suorittaja 152

osaa kuvata alumiiniseosten hitsattavuuden oleelliset asiat, esikuumennuksen ja hitsien jälkikäsittelyn tuntee TIG- ja MIG-hitsauksen suoritustekniikan osaa kuvata alumiinimateriaalien oikean käsittelyn konepajassa tietää, miten alumiinille ominaiset hitsausvirheet voidaan välttää. lämmöntuonnin, PAL 3 Alumiinihitsauksen hitsausaineet (2 h) Tutkinnon suorittaja tuntee alumiinihitsauksen lisäaineiden ja kaasujen valintaperusteet Keskeinen sisältö: Alumiinihitsauksen lisäaineet, standardit, hitsausainevalmistajan suositukset Alumiinihitsauksen kaasut, standardi, hitsausainevalmistajan suositukset Hitsausaineiden käsittely Hitsausaineiden valinta perustuen hitsille vaadittaviin ominaisuuksiin (lujuus, hitsattavuus, korroosio-ominaisuudet ja anodisointiominaisuudet.) Arvioitava tietämys: Tutkinnon suorittaja tietää alumiiniseosten hitsausaineiden päätyypit ja luokittelun osaa lukea ja soveltaa standardeja tunnistaa eri hitsausaineet vaadittaviin ominaisuuksiin perustuen. PAL 4 Alumiiniseosten hitsausliitokset ja muodonmuutokset (2 h) Tutkinnon suorittaja muodonmuutokset tuntee erityyppiset hitsausliitokset ja hitsauksen aiheuttamat Keskeinen sisältö: Alumiiniseosten hitsausliitokset Alumiiniseosten railonvalmistusmenetelmät Ennen hitsausta suoritettava puhdistus Alumiiniseosten muodonmuutokset hitsauksessa verrattuna teräkseen Arvioitava tietämys: Tutkinnon suorittaja osaa kuvata yleisesti alumiiniseoksille käytössä olevat hitsausliitokset ja railonvalmistusmenetelmät tuntee menetelmiä, miten rajoitetaan muodonmuutoksia, jotka aiheutuvat alumiiniseosten hitsauksessa. 153 Liite 4 Suositeltava kokonaistuntimäärä moduulille PAL on 8.