PÄÄTÖS Nro 12/06/2 Dnro Psy-2005-y-173 Annettu julkipanon jälkeen ASIA ILMOITUKSEN TEKIJÄ

PÄÄTÖS Nro 12/06/2 Dnro Psy-2005-y-173 Annettu julkipanon jälkeen 6.2.2006 1 ASIA Ilmoitus koelouhinnasta Mieslahden kaivospiirissä, Paltamo ILMOITUKSEN TEKIJÄ Mondo Minerals Oy Sotkamon tehdas PL 603 87101 KAJAANI

2 SISÄLLYSLUETTELO ILMOITUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3 TOIMINNAN SIJAINTI... 3 ILMOITUKSEN TEKEMISEN PERUSTE... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET... 3 TOIMINNAN KUVAUS... 3 Ympäristön tila... 3 Suunniteltu toiminta...4 TOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA NIIDEN RAJOITTAMINEN... 6 Hankkeen kesto... 7 TARKKAILU U... 7 ILMOITUKSEN KÄSITTELY... 8 Ilmoituksen täydentäminen... 8 Ilmoituksesta tiedottaminen ja kuuleminen... 8 Lausunnot... 8 Muistutukset... 9 Hakijan vastine... 9 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U... 11 Koetoimintaa koskevat määräykset... 11 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 11 Tarkkailu- ja raportointimääräykset... 11 Ohjaus... 12 RATKAISUN PERUSTELUT... 12 Päätösharkinnan perustelut... 12 Määräysten perustelut... 12 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 12 SOVELLETTU SÄÄNNÖS... 13 KÄSITTELYMAKSU... 13 U Ratkaisu... 13 Oikeusohje... 13 MUUTOKSENHAKU... 14

3 ILMOITUS JA ASIAN VIREILLETULO Mondo Minerals Oy on 22.12.2005 jättänyt ympäristölupavirastoon ilmoituksen ympäristönsuojelulain 30 :n 2 momentin mukaisesta koeluonteisesta toiminnasta, jossa louhitaan Mieslahden kaivospiirissä noin 30 000 tonnia talkkimalmia sen hyödyntämisen selvittämiseksi nykyisessä rikastusprosessissa. TOIMINNAN SIJAINTI Ilmoituksen mukainen talkkimalmin koelouhinta suoritetaan Mondo Minerals Oy:n kaivospiirissä Mieslahti (kaiv.rek.nro 3030/1a) Paltamon kunnan Mieslahden kylässä. ILMOITUKSEN TEKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 61 :n mukaisesti mainitun lain 30 :n 2 momentissa tarkoitetusta koeluonteisesta toiminnasta on tehtävä kirjallinen ilmoitus viimeistään 30 vuorokautta ennen toiminnan aloittamista. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 61 :n mukaisesti ilmoitus on tehtävä toimivaltaiselle ympäristölupaviranomaiselle. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 a) kohdan mukaisesti ympäristölupavirasto ratkaisee kaivostoiminnan ympäristölupa-asiat. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Kauppa- ja teollisuusministeriö on 11.3.2005 pidentänyt 9.3.2010 saakka Mondo Minerals Oy:lle myönnettyä aikaa kaivostyöhön ryhtymistä varten Mieslahti-nimisessä kaivospiirissä. TOIMINNAN KUVAUS Ympäristön tila Mondo Minerals Oy:llä on kaivospiiri- ja valtausalueita Mieslahden ympäristössä Kajaanin kaupungin ja Paltamon kunnan rajamailla. Alueen kaakkoisosan läpi kulkee valtatie 5. Matkaa Kajaaniin on noin 20 km. Alueen maisemaa hallitsee luoteisosassa oleva Antinmäki, jonka laki kohoaa noin 220 m mpy. Tästä maasto viettää kohti etelää, itää ja koillista. Pohjoiskulmalle ulottuu Oulujärven Mieslahti (noin 122 m mpy.). Alueelta valuu pintavesiä puroja pitkin Oulujärven Jormuanlahteen ja Mieslahteen.

Alue on harvaanasuttua. Alueen pohjoisosassa on yksi ja alueen eteläosassa puolenkymmentä vakituisessa asuinkäytössä olevaa omakotitaloa. Lähimmät talot Autio ja Tolola sijaitsevat noin 800 metriä itäkaakkoon koelouhoksen alueelta Kajaani Oulu-valtatien välittömässä läheisyydessä. Lisäksi Mieslahden itärannalla on yksi kesäasunto ja valtatien varressa huoltoasema. Savirannan paikallistie 19089 kulkee noin 400 metriä koelouhintapaikan pohjoispuolella. Alue on talousmetsää, jossa näkyy selvästi ihmisen toiminnan vaikutus mm. hakkuina, ojituksina ja metsäautoteinä. Alueen kaakkoisosassa ja purojen varsilla on soistumia. Alueella on Kylmänpuron Natura-alue ja siihen liittyvät kaksi yksityistä suojelualuetta kaivospiiri- ja valtausalueiden koillispuolella. Antinmäen koillisrinteellä on Antinsuon soidensuojelun perusohjelmaan kuuluva alue sekä kolme yksityistä suojelualuetta. Yksityiset suojelualueet jäävät lähes kokonaan kaivospiiri- ja valtausalueiden ulkopuolelle ja soidensuojelun perusohjelmaan kuuluva alue jää osittain valtausalueelle. Matokallion uhanalaisten kasvien esiintymäalue jää valtausalueen sisälle. Matokallio Kylmänpuron kalliot ja Antinmäen kallioalue ovat luonnon- ja maisemansuojelun kannalta valtakunnallisesti arvokkaita kallioalueita. 4 Suunniteltu toiminta Mieslahden esiintymästä on tehty koelouhintoja useassa eri vaiheessa. Myllykoski Oy teki koelouhinnan vuonna 1987, jolloin malmi kuljettiin Kaavin Luikonlahteen rikastettavaksi. Finnminerals Oy teki koelouhinnan kevättalvella 1994, jolloin malmia kuljettiin rikastettavaksi sekä Sotkamon tehtaalle että vähäisessä määrin myös Kaavin tehtaalle. Vuoden 1994 louhintamäärä oli noin 38 000 tonnia. Syksyllä 1996 esiintymällä testattiin rouhintakoneen käyttöä malmin irrotuksessa perinteisen louhinnan sijaan. Esiintymää on tutkittu tämän lisäksi useassa vaiheessa kairaamalla ja alueelle on laadittu alustavat louhintasuunnitelmat, joiden perusteella Mieslahden ja Pitkäperän alueella sijaitsevat Euroopan suurimmat hyödyntämättömät talkkimalmivarat. Sotkamon tehtaalla on käynnissä investointiohjelma, jolla nostetaan tehtaan kapasiteetti nykytasolta 250 000 tonnia/a aluksi tasolle 450 000 tonnia/a ja myöhemmin jopa tasolle 600 000 tonnia/a. Kapasiteetin nostoon liittyy lähialueen malmivarojen hyödyntämisen valmistelu. Yhtiö on tehnyt viime vuosina koelouhinnat Tyvisuon esiintymästä vuonna 2003 ja Uutelan ja Punasuon esiintymistä vuonna 2005. Tyvisuon ja Uutelan kaivosten ympäristölupahakemukset on jätetty Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon kesällä 2005 ja Punasuon kaivoksen avaaminen sisältyy Sotkamon tehtaan ympäristölupahakemukseen, joka puolestaan jätettiin ympäristölupavirastoon syksyllä 2005. Tulevien vuosien toimintamalliksi on suunniteltu mallia, jossa nykyisen kaivoksen ja avattavan Punasuon kaivoksen rinnalla tullaan hyödyntämään myös ns. satelliittimalmeja, eli Uutelan ja Tyvisuon lisäksi myös Paltamon alueen esiintymiä. Tällä pyritään optimoimaan malmien hyödyntäminen ja kaivosten elinkaaret. Koelouhinnalla on tarkoitus tutkia Mieslahden malmin käyttäytymistä nykyisessä rikastusprosessissa, joka on kehittynyt merkittävästi vuonna 1994 käytössä olleesta. Mieslahden malmia on tarkoitus kokeilla sekä puhtaana että erilaisissa sekoitussuhteissa nykyisen kaivoksen ja mahdollisesti myös Uutelan esiintymän malmisyötteen kanssa. Tällä varmistetaan sekoittamisen mahdollisuus ja lisäksi pyritään jo ennalta suunnittelemaan sopivat sekoitussuhteet, joilla rikastamo tuottaa optimituloksen.

Talkkiesiintymien koillispuolella on pienehkö karbonaattikiviesiintymä kaivospiirin alueella. Mondo Minerals Oy:n Lahnaslammen kaivoksella kalsiitti- ja dolomiittikiviä on käytetty sivukivien läjitysalueelta ja vanhoista mustaliusketta sisältävistä rakenteista tulevien happamien ja metallipitoisten vesien neutralointiin. Yhtiö suunnittelee testaavansa Mieslahdessa omalla kaivospiirialueellaan esiintyvän karbonaattikiven soveltuvuuden mainittuun tarkoitukseen, jolloin vältyttäisiin kalsiitin ostolta ja pitkältä kuljetusmatkalta. Koelouhinta on suunniteltu tehtäväksi talviaikana, jolloin malmin kuljetus ja muut toiminnot rasittavat vähiten ympäristöä ja tiestöä. Koelouhinta suoritetaan jatkamalla louhintaa vuoden 1994 koelouhoksesta pohjoiseen. Koelouhintapaikalla on irtomaita keskimäärin noin 1 metri. Tämä koostuu pääosin hienoainesmoreenista, jonka päällä on ohut turvekerros. Koelouhinta-alueelta tulee poistettavaksi maata noin 500 m 3, joka käytetään vanhan kiven läjitysalueen maisemointiin. Suunniteltu louhintamäärä on noin 10 000 m 3 kiveä (noin 30 000 tonnia talkkimalmia). Kallion pinnassa tämä vastaa noin 700 m 2 :n aluetta, kun ottosyvyys on noin 15 metriä. Kiven irrotus tapahtuu räjäyttämällä. Räjähdysaineena käytetään Kemiittiä tai vaihtoehtoisesti Anfoa. Räjähdysaine kuljetaan paikalle kutakin räjäytystä varten. Räjäytysten lukumäärä tulee olemaan noin 3 4. Kallion pinnasta jouduttaneen louhimaan muutaman metrin vahvuinen kerros rapautunutta kiviainesta ennen varsinaista malmin louhintaa. Räjäytysten ajaksi alue eristetään ja räjäytyksistä ilmoitetaan äänimerkillä. Pintarapauma ja muu mahdollisesti louhittava syötteeksi kelpaamaton epäpuhdas kivi läjitetään entisen läjitysalueen jatkoksi noin 200 metrin päähän koelouhintapaikalta. Koelouhoksesta ei tarvitse pumpata vettä ennen louhintaa eikä sen aikana, vaan vesi valuu luontaisesti pois alueelta. Vesimäärä on vähäinen ja toiminnan aikana talviolosuhteista johtuen todennäköisesti melko olematon. Koelouhoksen alueelta virtaaville vesille rakennetaan selkeytysallas. Mikäli kalsiittikiven louhinta-alueella joudutaan pumppaamaan vettä louhoksen kuivana pitämiseksi, vedet pumpataan mäenharjanteen yli, jolloin ne virtaavat vanhan koelouhoksen kautta Pitkäpuron valuma-alueelle eivätkä Kylmänpuron suuntaan. Irrotettu malmi kuljetetaan täysperävaunullisilla rekka-autoilla Mondo Minerals Oy:n Sotkamon tehtaalle. Alkumatka tapahtuu louhostietä pitkin Savirannan paikallistielle 19089 ja edelleen valtatielle 22 (Oulu Kajaani) ja valtatielle 5. Autot ajavat vaihtoehtoisesti joko valtatietä 5 pitkin Kajaaniin, josta edelleen valtatietä 6 pitkin Sotkamon tehtaalle tai sitten valtatietä 5 paikallistien 19084 kautta maantielle 899, jota pitkin Vuokattiin ja edelleen maantien 8991 kautta kantatielle 76 ja valtatielle 6, jota pitkin ajetaan loppumatka tehtaalle. Kuljetusmatkan pituus on molemmilla reiteillä noin 45 km. Valmistelevien töiden aikana liikennemäärät ovat vähäisiä. Maiden läjitykseen liittyvä koneiden ja autojen liikkuminen on hyvin paikallista. Koeajojakson aikana rekka-autoliikenne vilkastuu. Tehtaalle tullaan ajamaan malmia noin 250 350 täysperävaunullista rekka-autokuormaa, joka jakaantuu noin 2 viikon ajalle. Vuorokaudessa ajetaan enintään 50 kuormaa. Tehtaalla malmi ajetaan normaalin prosessin läpi sen rikastettavuuden ja rikastusominaisuuksien selville saamiseksi. Koeajojakson pituudeksi tehtaalla on suunniteltu kaikkiaan noin 2 viikkoa, jolloin Mieslahden malmia 5

käytetään syötteenä yksinään ja sekoittaen muiden malmisyötteiden kanssa. Koelouhinta aloitetaan tammikuun loppupuolella, kun ympäristönsuojelulain 61 :ssä säädetty 30 vuorokauden määräaika ilmoituksen jättämisestä on täyttynyt ja ympäristölupavirasto on antanut päätöksensä. Maanpoiston ja muiden valmistelevien töiden on arvioitu kestävän noin viikon ja varsinainen koelouhinta tapahtuu sen jälkeen. Koelouhinnan aikatauluun vaikuttaa myös urakoitsijan työtilanne. Jälkityöt ja alueen saattaminen yleisen turvallisuuden edellyttämän kuntoon aloitetaan välittömästi ja ne saadaan tehdyksi huhtikuun loppuun mennessä. Tässä esitettyyn aikatauluun voi tulla pieniä muutoksia myös tuotannollisista syistä tai luonnonolojen vaikutuksesta. Kalsiittikiven louhimiseksi riittää yksi räjäytys ja suunniteltu maksimilouhintamäärä on noin 400 m 3. Louhintasyvyys on keskimäärin noin 5 metriä. Kalsiittikivilouhe kuljetetaan pienillä louheenkuljetusautoilla, dumppereilla, rakennettavaa tilapäistä työmaatietä pitkin lähemmäs Savirannan tietä, josta ne lastataan rekka-autoihin ja tuodaan yhtiön Sotkamon tehtaan alueelle samaa reittiä kuin talkkimalmikin. Osa kalsiittikivestä sijoitetaan Mieslahden kaivospiirin alueelle talkkilouhoksesta lähtevään keruuojaan tehostamaan luontaisen kosteikon toimintaa. Urakoitsija huolehtii toiminnan aikana koelouhinta-alueella syntyvistä ongelma- ja talousjätteistä ja kuljettaa ne joko omalle varikolleen tai Mondo Minerals Oy:n tehtaalle, josta ne toimitetaan asianmukaisesti edelleen käsiteltäviksi. Toiminnassa käytettävä kalusto koostuu seuraavista: noin 2 kpl kaivinkoneita, kokoluokka noin 21 35 tn pyöräkuormaaja poravaunu 5 kpl kuorma- ja rekka-autoja. 6 TOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA NIIDEN RAJOITTAMINEN Toiminnan vaikutukset ympäristöön ovat paikalliset ja varsin vähäiset. Haitat pyritään minimoimaan työvaiheet suunnittelemalla ja toiminnan vaikutuksia seurataan ennen toimintaa, sen aikana ja jälkeen. Antinmäki Kylmänpuro Hevossuo -Natura 2000 -alue (FI1200304) sijaitsee lähimmillään noin 400 metrin päässä koelouhintapaikalta. Koelouhintapaikan vedet kuitenkin virtaavat, ja tarvittaessa ne johdetaan Pitkäpuron laaksoon, jolloin niillä ei ole vaikutusta kummallekaan Natura-alueen osalle eikä muillekaan suojelukohteille. Suojelualueet perustuvat ennen kaikkea niiden poikkeukselliseen kasvilajistoon. Talviaikainen melu ja työskentely eivät esimerkiksi aiheuta merkittävää haittaa eläin- tai lintulajien pesinnälle. Työkoneiden ja mahdollisen aggregaatin melu on paikallista eikä se merkittävästi häiritse ihmisiä tai ympäröivää luontoa. Niiden polttoaineiden palamisesta ilmaan pääsee pakokaasuja. Mahdollisten öljy- tai polttoainepäästöjen torjumiseen varaudutaan varaamalla riittävä määrä öljynimeytysainetta. Räjäytykset aiheuttavat hetkellistä tärinää sekä melua. Räjäytyksiä on koetoiminnan aikana arviolta 3 4, joten niiden vaikutus jää vähäiseksi. Alue eristetään niiden ajaksi. Lisäksi räjäytyksistä ilmoitetaan äänimerkillä.

Koelouhos sijaitsee mäen rinteessä ja on kuivillaan. Louhoksen alueen pintavedet ja siihen purkautuvat kalliopohjavedet virtaavat louhoksesta länteen sijaitsevaan notkelmaan, jossa virtaa Pitkäpuro. Vuonna 2001 tehdyn nykytilaselvityksen perusteella koelouhoksen vesi on lähes neutraalia (ph 7,2). Veden nikkelipitoisuus oli 5 980 µg/l, arseenipitoisuus 246 µg/l ja kobolttipitoisuus 174 µg/l. Vesi virtaa luonnon kosteikon läpi ennen Pitkäpuroa ja pääosa metalleista saostuu rautasaostumina. Metallipitoisuudet Pitkäpurossa ennen sen laskua Pitkänperän lahteen ovat keskimäärin noin sadasosa koelouhoksen veden pitoisuuksista nikkelipitoisuuden ollessa 81 µg/l, arseenipitoisuuden 2,9 µg/l ja kobolttipitoisuuden 1,0 µg/l. Koelouhinnan aikana ei tarvittane pumppausta, vaan louhokseen mahdollisesti purkautuva pohjavesi ohjataan ojitusjärjestelyillä pois louhoksesta ja edelleen selkeytysaltaan kautta pintavaluntana Pitkäpuron laaksoon. Selkeytysaltaaseen asennetaan öljynerotuspuomi. Pitkäpurossa ei ole virtaaman vähäisyydestä johtuen kalastoa. Kalsiitin louhintapaikalle mahdollisesti valuva vesi pumpataan mäen harjanteen yli Pitkäpuron valuma-alueen suuntaan. Geologian tutkimuskeskus on ottanut ehdotetuista tarkkailupisteistä vesinäytteet marraskuussa 2005 ja suorittaa varsinaisen tarkkailun hyväksytyn ohjelman mukaisesti ainakin ennen toiminnan alkua, sen aikana ja jälkeen. Koelouhintapaikka ja läjitysalue saatetaan yleisen turvallisuuden vaatimaan kuntoon toiminnan päätyttyä. 7 Hankkeen kesto Koelouhinta aloitetaan aikaisintaan tammikuun loppupuolella. Maanpoiston ja muiden valmistelevien töiden on arvioitu kestävän noin viikon ja varsinainen koelouhinta tapahtuu sen jälkeen. Koetoiminta jälkitöineen saadaan päätökseen viimeistään 30.4.2006. Varsinainen koelouhintajakso ja malmin kuljetus kestää noin yhden kuukauden ajan. TARKKAILU Geologian tutkimuskeskus suorittaa pintavesien tarkkailun seuraavan ohjelman mukaisesti. Koelouhinnan ympäristövaikutusten tarkkailun perustana on pintavesien laadun seuranta. Seurantaan valittavat pisteet sijaitsevat Mieslahden kaivospiirissä Pitkäpuron valuma-alueella ja sen läheisyydessä Kylmäpuron valuma-alueella, joissa koelouhinta suoritetaan. Pintavesinäytteet otetaan ja analysoidaan ennen louhintaa, louhinnan aikana ja louhinnan jälkeen. Tarkkailupisteitä on seitsemän. Pisteet Tar1, Tar3, Tar4 ja Tar5 ovat samoja kuin alueelta kesällä 2001 tehdyn ympäristön nykytilaselvityksen näytepisteet (Mie 9, Mie 10, Mie 3 ja Mie 13). Ne sijaitsevat vanhassa koelouhosaltaassa (Tar1), siitä laskevassa ylivuodossa (Tar2), Pitkäpurossa koelouhinta-alueelta alajuoksuun noin 500 m (Tar3) ja maantien ja Mieslahden (Pitkänperä) välisessä puron osuudessa (Tar 4), jonne koelouhosalueelta poistuvat vedet kerääntyvät ennen Mieslahteen laskemista. Piste Tar7 sijaitsee Pitkäpurossa koelouhinta-alueen yläjuoksun puolella. Pisteet Tar5 ja Tar6 sijaitsevat Kylmäpurossa koelouhostoiminnan alajuoksun puolella (Tar5) ja Kylmäpurossa koelouhostoiminnan yläjuoksun puolella (Tar6). Vesinäytteistä mitataan kiintoainespitoisuus, ph, sähkönjohtavuus, happipitoisuus, kokonaistyppipitoisuus sekä noin 30 muuta alkuainetta (mm. As,

Co, Cr, Cu, Mn, Ni, Zn). Vertailuaineistona käytetään vuoden 2001 nykytilaselvityksen pintavesituloksia (Mieslahden alueen maaperä- ja hydrogeologinen nykytilaselvitys, Jouko Saarelainen ja Marja Liisa Räisänen GTK, Kuopion yksikkö). Louhintojen aikaisia tärinöitä seurataan tekemällä tärinämittauksia kiinteistöissä. Mondo Minerals Oy tiedottaa toiminnan aloittamisesta ja tarkemmasta aikataulusta sekä muista mahdollisista asioista alueen maanomistajille ja lähialueen asukkaille saatuaan ympäristölupaviraston päätöksen koelouhinnasta sekä varmistuksen urakoitsijan aikataulusta. Yksittäisistä räjäytyksistä ei ilmoiteta erikseen, vaan varoalue tarkastetaan ja suljetaan ennen räjäytystä ja räjäytyksestä ilmoitetaan äänimerkillä normaalin käytännön mukaisesti. 8 ILMOITUKSEN KÄSITTELY Ilmoituksen täydentäminen Ilmoituksesta tiedottaminen ja kuuleminen Lausunnot Mondo Minerals Oy on 29.12.2005 täydentänyt ilmoitustaan yhteisten alueiden ja vesialueen osakaskunnan yhteystiedoilla sekä 25.1.2006 tarkkailu- ja raportointitiedoilla. Ympäristölupavirasto on 2.1.2006 antanut ilmoituksen tiedoksi erityistiedoksiantona niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Ympäristölupavirasto on pyytänyt ilmoituksen mukaisesta toiminnasta lausunnot Kainuun ympäristökeskukselta, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselta ja Paltamon kunnalta sekä kunnan ympäristönsuojelu-, kaavoitus- ja terveydensuojeluviranomaiselta. 1. Kainuun ympäristökeskus on katsonut, että koelouhinta ei aiheuta huomattavia ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia. Ilmoituksen liitteenä esitetty vesistötarkkailu on riittävä ja tuloksia voidaan verrata luotettavasti vuonna 2001 tehtyyn pintavesien nykytilaselvitykseen. Lupapäätöksessä on annettava tarkat luparajat vesistöön johdettavien kaivosvesien nikkeli- ja arseenipitoisuuksille. Räjäytysten ja malmin rekkakuljetusten on tapahduttava sellaiseen aikaan, jolloin niistä on mahdollisimman vähän meluhaittaa lähialueen asukkaille. Koelouhinnan aloittamisesta ja lopettamisesta on tehtävä ilmoitus ympäristökeskukselle. Mikäli koelouhinnan aikana tapahtuu jotakin ennalta suunnittelematonta, jolla voi olla vaikutusta lähialueen Natura- ja luonnonsuojelualueisiin, on siitä ilmoitettava viipymättä ympäristökeskukseen ennen koetoiminnan jatkamista. 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus on vaatinut, että vesien johtamisessa huolehditaan siitä, että viipymä laskeutusaltaassa muodostuu riittävän pitkäksi. Erillinen kalataloustarkkailu ei ole tarpeen, mutta hankkeen vesistövaikutuksia on tarkkailtava ja tarkkailun tulokset on toimitettava tiedoksi myös työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikölle. 3. Paltamon kunnan lupa- ja valvontalautakunta on vaatinut, että louhosvedet johdetaan selkeytysaltaiden kautta. Altaat on mitoitettava siten, että

viipymä on riittävä kiintoaineksen laskeutumiselle. Selkeytysaltaista vesistöön johdettavan veden laatua on tarkkailtava. Koelouhosten seinämät, läjitysalue ja selkeytysaltaat on toiminnan loputtua viimeisteltävä niin, ettei niistä aiheudu vaaraa turvallisuudelle eikä maisemahaittaa. Koelouhinnan aloittamisesta, lopettamisesta ja toiminnan aikana mahdollisesti sattuvista poikkeustilanteista on ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 4. Paltamon kunnanhallituksella kaavoitusviranomaisena ei ole ollut huomautettavaa hankkeesta. 9 Muistutukset 5. Paltamon II osakaskunta on ilmoittanut muistutuksessaan, että se ei vastusta koelouhinnan aloittamista Mieslahdessa. Louhinnasta ei saa kuitenkaan aiheutua haittaa Paltamon Mieslahden kalastolle, ja mahdollisten louhosvesien saostuminen Pitkänpuroon tai Kylmänpuroon tulee estää. 6. AA ja BB ovat ilmaisseet huolensa 600 metrin päässä kiinteistöstään (Heinälä RN:o 29:3) sijaitsevan luonnonlähteen veden laadusta ja riittävyydestä. 7. Mieslahden kaivospiirin lähialueen kiinteistöjen omistajat CC, DD, EE, FF, GG, HH, II, JJ ja KK ovat vaatineet, että luonnonsuojelulain 65 :n mukainen Natura-arvio pitäisi laatia jo tässä vaiheessa Mieslahden ja Pitkänperän kaivospiirien alueille ja että töiden aloittamisesta ja räjäytysten suorittamisajoista on ilmoitettava heille. Lisäksi muistuttajat ovat esittäneet, että hakijan tulee pyrkiä mittaamaan koelouhinnan aikaisia meluhaittoja ja niiden vaikutuksia lähialueen kiinteistöihin ja ympäristöön esim. asentamalla kiinteistöihin mittalaitteita, ja että Mieslahden ja Pitkänperän kaivospiirien louhintasuunnitelmista ja louhinnassa käytettävistä menetelmistä, läjitysalueiden sijainnista, valumavesien johtamisesta ja niiden aiheuttamasta kuormituksesta Oulujärven Pitkänperän lahteen sekä ympäristövaikutuksista tulisi jo tässä vaiheessa antaa alueen asukkaille ja maanomistajille tietoa. Hakijan vastine Hakija on ympäristölupavirastoon 26.1.2006 toimittamassaan vastineessa todennut annetuista lausunnoista ja muistutuksista seuraavaa. 1. Kainuun ympäristökeskus Hakija on todennut, että toiminnan aikana ei ole odotettavissa merkittäviä muutoksia nykytilanteeseen vesistöön johdettavien vesien laadussa tai määrässä lukuun ottamatta kiintoainepitoisuutta. Koetoimintailmoituksen mukaisesti louhosvesille rakennetaan selkeytysallas, johon kiintoaines laskeutuu tehokkaasti. Vedet valuvat luontaisen kosteikkosysteemin läpi ennen päätymistään Oulujärveen. Aikaisemman näytteenoton perusteella vesien nikkeli- ja arseenipitoisuus laskee noin sadasosaan systeemin läpi virratessaan. Tämä on syytä ottaa huomioon, mikäli lupapäätöksessä määrätään numeeriset luparajat ja tarkkailun pohjana oleva tarkkailupiste. Hakijan näkemys on, ettei koelouhinta merkittävästi lisää alueelta jo nyt tulevaa luontaista kuormitusta. Räjäytykset suoritetaan päiväaikaan ja malminajo tapahtuu kello 6 22. Lähimmät talot sijaitsevat noin 800 metrin päässä koelouhintapaikasta aivan Oulu Kajaani-valtatien 22 läheisyydessä.

Koelouhinnan aloittamisesta ja lopettamisesta sekä mahdollisista Naturaja muille suojelu-alueille vaikuttavista poikkeustilanteista hakija ilmoittaa ympäristökeskukselle. 10 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus ja 4. Paltamon kunnanhallitus Hakijalla ei ole ollut huomauttamista lausunnoista. 3. Paltamon kunnan lupa- ja valvontalautakunta Hakija on todennut, että laskeutusaltaan koko määritetään virtaaman perusteella ja jälkihoitotoimet hoidetaan seuraavien yhtiön periaatteiden mukaan: koelouhos aidataan, läjitysalueen reunat luiskataan ja peitetään mahdollisuuksien mukaan irtomailla, hienoaineksen virtaus selkeytysaltaasta edelleen estetään ja alue siistitään. 6. AA ja BB Kiinteistö sijaitsee 1,6 kilometriä etelään koelouhintapaikalta ja lähde kiinteistöstä 600 metriä kaakkoon. Ottaen huomioon mainitun etäisyyden ja sen, että alue sijaitsee topografisesti korkeammalla sekä pohjaveden virtaussuunnat, joihin vaikuttaa alueiden välissä sijaitseva vaara, koelouhinta ei vaikuta lähteen antoisuuteen tai vedenlaatuun. 7. Mieslahden kaivospiirin lähialueen kiinteistöjen omistajat Hakija tiedottaa alueen maanomistajille ja lähialueen asukkaille toiminnan aloittamisesta sekä tarkemmasta aikataulusta ja muista mahdollisista asioista saatuaan ympäristölupaviraston päätöksen koelouhinnasta sekä varmistuksen urakoitsijan aikataulusta. Yksittäisistä räjäytyksistä ei ole tarkoituksenmukaista ilmoittaa erikseen, vaan varoalue tarkastetaan ja suljetaan ennen räjäytystä ja räjäytyksestä ilmoitetaan äänimerkillä normaalin käytännön mukaisesti. Hakijan mukaan koelouhinnan aikaisia meluhaittoja ei ole tarpeen mitata kiinteistöissä, koska koelouhintapaikka sijaitsee kohtalaisen etäällä kiinteistöistä ja koska kiinteistöt sijaitsevat vilkkaasti liikennöidyn valtatien läheisyydessä. Koelouhinnan aiheuttama melu on pääosin normaalia työkoneiden ja autojen ääntä, joka ei merkittävästi kantaudu kiinteistöihin saakka. Louhintojen aikaisia tärinöitä seurataan tekemällä tärinämittauksia kiinteistöissä. Pysyvään kaivostoimintaan yhtiöllä ei ole tarkoitus lähivuosina ryhtyä. Ennen kaivostoiminnan aloittamista hakija tekee ympäristövaikutusten arvioinnin Kainuun ympäristökeskuksen lausunnon (KAI-2005-J-37-53) mukaisesti käsittäen kaikki Mieslahden alueella sijaitsevat yhtiön hallussa olevat kaivospiirit. Tässä yhteydessä suunnitelmista ja toiminnan vaikutuksista tiedotetaan asukkaille ja maanomistajille ja heillä on mahdollisuus ilmaista mielipiteensä hankkeesta. Hakijan mielestä luonnonsuojelulain 65 :n mukainen arviointi ei tässä vaiheessa ole tarpeen, vaan arviointi liittyy luontevasti edellä mainittuun ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn, joka edeltää ympäristölupaprosessia. Hakijan näkemyksen mukaan koetoimintailmoituksen mukaisella toiminnalla ei ole vaikutusta Natura-alueille eikä niiden luontoarvoille. Kainuun ympäristökeskus on ottanut saman kannan lausunnossaan.

11 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U Koetoimintaa koskevat määräykset Mondo Minerals Oy voi suorittaa ilmoituksen mukaisen ja laajuisen koeluonteisen toiminnan Mieslahden kaivospiirin talkkimalmin ja karbonaattikiven hyödyntämisen selvittämiseksi. Koetoiminnassa on noudatettava jäljempänä annettuja määräyksiä. Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattomien vahinkojen varalta annetaan ohjaus. Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi 1. Kuivatusvedet on johdettava selkeytysaltaan kautta pintavaluntana Pitkäpuron laaksoon. Selkeytysaltaaseen tulee asentaa öljynerotuspuomi. Selkeytysaltaan tilavuus on mitoitettava siten, että veden mukana oleva kiintoaines laskeutuu tehokkaasti altaan pohjalle. 2. Poistettava maa- ja kiviaines tulee käyttää alueella olevan vanhan sivukivialueen maisemointiin. Koelouhoksen ja ajoluiskan reunat on muotoiltava siten, että niistä ei aiheudu sortumavaaraa tai vaaraa yleiselle turvallisuudelle. 3. Räjäytyksiä saa suorittaa vain arkipäivinä klo 7 19. 4. Toiminnan loputtua selkeytysallas on peitettävä karkearakeisella kivennäismaalla ja alueelta on poistettava jätteet ja muut ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat aineet tai esineet. 5. Poikkeuksellisia päästöjä ilmaan tai vesistöön aiheuttavista häiriötilanteista sekä muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa haitallisia aineita pääsee ympäristöön on viipymättä ilmoitettava Kainuun ympäristökeskukselle sekä Paltamon kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Merkittävistä päästöistä on ilmoitettava välittömästi myös Paltamon kunnan pelastusviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on viipymättä ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, tilanteen palauttamiseksi ennalleen sekä tapahtuneen toistumisen estämiseksi. Tarkkailu- ja raportointimääräykset 6. Mondo Minerals Oy:n on seurattava koetoiminnan vaikutuksia ympäristöön vähintään koetoimintailmoituksessa ja edellä tämän päätöksen kohdassa "TARKKAILU" (sivut 7 8) esitetyn mukaisesti. Pintavesinäytteet tulee ottaa ja analysoida ennen louhintaa, louhinnan aikana ja louhinnan jälkeen. 7. Koetoiminnan aloittamisesta ja lopettamisesta on ilmoitettava Kainuun ympäristökeskukselle ja Paltamon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Koetoiminnan aikana on pidettävä kirjaa alueelta kaivettavien massojen ja johdettavan louhosveden määrästä. Koetoiminnan loputtua toiminnanharjoittajan on toimitettava Kainuun ympäristökeskukselle, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle ja Paltamon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle yhteenveto alueella tehdyistä toimista ja tarkkailun tuloksista.

12 Ohjaus Vahingonkärsijä voi vaatia Mondo Minerals Oy:ltä korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta johtuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä ympäristölupavirastolle. Ennakoimatonta vahinkoa koskevan korvaushakemuksen yhteydessä voidaan esittää myös päätöksestä poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus. RATKAISUN PERUSTELUT Päätösharkinnan perustelut Määräysten perustelut Ilmoituksen mukaisesti kyseessä on ympäristönsuojelulain 30 :ssä tarkoitettu koeluonteinen toiminta, jossa selvitetään kaivospiirillä olevan malmin soveltuvuutta talkin tuotantoon. Koelouhinta on lyhytaikaista toimintaa, josta ei aiheudu merkittäviä päästöjä ympäristöön. Toteutettaessa koelouhinta ilmoituksen mukaisesti sekä tätä päätöstä ja annettuja määräyksiä noudattaen toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Luonnonsuojelulain 65 :n perusteella Natura 2000 -alueen ulkopuolella olevan hankkeen vaikutukset Natura-alueeseen on arvioitava, jos hankkeella on todennäköisesti alueelle ulottuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Ympäristölupavirasto katsoo, että hakemuksen mukaisella hankkeella ei ole kyseisiä vaikutuksia Natura-alueen niihin luonnonarvoihin, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon. Hankkeeseen liittyen ei ole siten tarpeen tehdä erikseen luonnonsuojelulain 65 :n tarkoittamaa arviointia. Alueellinen ympäristökeskuskaan ei ole vaatinut arviointia tehtäväksi tässä ilmoitusmenettelyssä. Koetoiminnasta ei aiheudu ennalta arvioiden yleiselle tai yksityiselle edulle sellaisia huomattavia haittoja, joiden estämiseksi toimintaa ei voisi sallia. Vesien käsittelyä koskeva määräys on tarpeen vesistön pilaantumisen estämiseksi. Poistettujen massojen sijoitus- ja louhinta-alueen muotoilumääräys on tarpeen yleisen turvallisuuden takaamiseksi sekä alueen luonnontilaan palaamisen edistämiseksi. Räjäytysten aikarajoitus on tarpeen meluja tärinähaittojen minimoimiseksi. Häiriö- ja poikkeuksellisia tilanteita koskevalla määräyksellä pienennetään häiriöistä aiheutuvia riskejä ja varmistetaan oikea ja tehokas toiminta kyseisissä tilanteissa. Raportointimääräyksellä varmistetaan, että valvova viranomainen on selvillä toiminnasta ja sen tuloksista. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Ottaen huomioon koetoiminnan rajallinen kesto, arvioidut jätevesimäärät ja niiden sisältämät haitta-ainepitoisuudet Kainuun ympäristökeskuksen vaatimus päästöraja-arvojen asettamiseksi vesistöön johdettavien kaivosvesien nikkeli- ja arseenipitoisuuksille ei ole tarpeen. Muilta osin esitetyt vaatimukset on otettu huomioon koetoimintaa koskevista määräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevästi tai edellä olevista ratkaisun perusteluista ilmenevän mukaisesti hylätty.

13 SOVELLETTU SÄÄNNÖS Ympäristönsuojelulaki 64 1 momentti KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Oikeusohje Käsittelymaksu on 970 euroa. Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003)

14 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Jukka Sihvomaa Urpo Myllymaa Erkki Kantola Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneuvos Jukka Sihvomaa sekä ympäristöneuvokset Urpo Myllymaa ja Erkki Kantola (esittelijä). Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 0400-892001. EK/es Liite Valitusosoitus

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeuteen toimitettavalla valituskirjelmällä. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 8.3.2006, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Vaasan hallinto-oikeudessa. Valituskirjelmässä on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen hallinto-oikeuteen Vaasan hallinto-oikeuden yhteystiedot Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43 postiosoite: PL 204, 65101 Vaasa puhelin: vaihde 010 36 42611; telekopio 010 36 42760 sähköposti: vaasa.hao@om.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.