Puurakentaminen on ratkaisu. Puurakentaminen



Samankaltaiset tiedostot
Puutuoteteollisuuden tulevaisuus. Suomalais-Venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi Ole Salvén, Metsäliiton Puutuoteteollisuus

Metsäteollisuus ja energia. Energia

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Puurakentamisen edistäminen osana hallitusohjelmaa. Petri Heino, ohjelmapäällikkö, ympäristöministeriö

Petri Heino, ohjelmapäällikkö, ympäristöministeriö

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa

Puurakentamisen edistäminen osana hallitusohjelmaa. Petri Heino, ohjelmapäällikkö, RYMO

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät

Kestävää hyvinvointia metsävarojen

Monikäyttöinen paperi. Paperi

Puutuoteteollisuuden menestystekijät Joni Lukkaroinen perjantai, 13. toukokuuta

Puurakentamisen tulevaisuus on nyt! Päättäjien Metsäakatemia , Matti Mikkola

Puutuoteteollisuuden edunvalvonta. Matti Mikkola

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Puurakentamisen RoadShow2012 -seminaarisarja Puurakentaminen valtiovallan näkökulmasta

Julkiset rakennukset puusta

Puun asema rakentamisessa

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry

Onko puun ympäristösuorituskyvyllä merkitystä? Mikko Viljakainen, TkL

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Biotalous eri strategisissa linjauksissa: Miten uusiutuvia raaka-aineita riittävästi kaikille? Paavo Pelkonen Itä-Suomen yliopisto

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puutuoteteollisuuden tutkimusagenda. FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä

Puu vähähiilisessä keittiössä

Suomi on merkittävä metsäteollisuusmaa tulevaisuudessakin

Hirsitaloteollisuus r.y.

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL

Metsäteollisuuden tulevaisuuden näkymät ja toisen asteen koulutus

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari , Juuso Konttinen

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Metsäala ja sen työvoimatarve 2022 Ihminen ja metsä-seminaari, Säätytalolla Sixten Sunabacka

Kohti vähähiilistä rakentamista Rakentaminen ilmastokriisin ratkaisijana

MSO KMO:n T&K työryhmässä Sixten Sunabacka

Sahojen merkitys metsäteollisuudelle

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI. Kunnat portinvartijoina CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011.

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi,

Hankintalakiuudistus Matti Mikkola

Ympäristöystävällinen ja monipuolinen pakkaus

KESTÄVIÄ PUUTUOTTEITA UPM TIMBER

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

- Uudistuneiden palomääräysten mahdollisuudet

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Puurakentamisen ohjelma: miksi ja miten?

Puutuoteteollisuus jäänne vanhoilta ajoilta vai biotalouden ydintä?

Nouseeko puurakentaminen?

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

Metsät ja puu biotalouden raaka-aineeksi. Agenda. 1. Biotalous, metsä ja puu 2. Puukuitu 3. Bioenergia 4.

Kohti vähähiilistä rakentamista Joensuu Wood City

Tulevaisuuden mahdollisuudet paperiteollisuudessa. PMA Pentti Ilmasti

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

PUURAKENTAMISEN NÄKYMIÄ

Kestävä rakentaminen luo hyvinvointia

Kestävä rakentaminen luo hyvinvointia

Puurakentamisen RoadShow2012 -seminaarisarja Puurakentaminen valtiovallan näkökulmasta

Tutkimuspäivä

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina

Puutuoteteollisuuden rooli biotaloudessa

Mitä puurakentamisen ohjelma tarjoaa kunnille. Kuntien ilmastotyö vauhtiin Jemina Suikki

Metsäalan ja MSO:n tilanne

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus

Kansliapäällikkö Hannele Pokka, ympäristöministeriö. Puupäivät 2012, Helsinki. Hyvät puupäivien 2012 osanottajat!

HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY

Puurakentamisen edistäminen

Puurakentamisen esteiden poistaminen Ohjelmakokonaisuus. Ympäristövaliokunta , Matti Mikkola

PAPERI KESTÄVÄ VAIHTOEHTO. Valitse vastuullisesti. Valitse UPM:n paperi.

Vain hyviä syitä, Julkisen hirsirakentamisen seminaari Pudasjärvi Kansliapäällikkö Hannele Pokka. Hyvät seminaarivieraat,

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa

Puurakentamisen toimenpideohjelman katsaus! Puupäivä Petri Heino, ohjelmapäällikkö, RYMO

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group

Biotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia Pia Nilsson, UPM

PUUN KÄYTTÖ RAKENTAMISESSA ON KORKEALLA TASOLLA

Moderni puurakentaminen

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015

Rakennusten paloturvallisuus määräykset ja ohjeet

UPM NÄKÖKULMA METSÄTEOLLISUUDEN TULEVAISUUTEEN. Toimitusjohtaja Jussi Pesonen UPM

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki

Metsäalan strateginen ohjelma ja bioenergia-alan edistäminen

Biotalouden edelläkävijä

Paula Horne Tekijät: Lauri Esala, Jyri Hietala, Janne Huovari

Miten rakennettua ympäristöä kehitetään kestävästi. Kimmo Tiilikainen Asunto-, energia- ja ympäristöministeri

METSÄTEOLLISUUDEN UUDET TUOTTEET

Puurakentamisen osaaminen. Kehitysasiantuntija Petri Heino

Vesisahoista biotalouteen resepti metsäteollisuuden uuteen nousuun. Lapin metsätalouspäivät , Levi Antro Säilä

TIEDOTE, MUURAMETALOT OY, Puurakentamisella voi ehkäistä ilmastonmuutosta

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pirkanmaalla

Maailma tarvitsee Metsää

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Transkriptio:

Puurakentaminen on ratkaisu Puurakentaminen 1

Sisältö 4 5 6 9 10 13 14 Puurakentaminen on ratkaisu Miksi puurakentamista kannattaa edistää? 2010-luvusta puurakentamisen vuosikymmen Puu on tulevaisuuden materiaali Suomessa arvokas puuraaka-aine käytetään tarkasti. Tukkipuu käytetään puurakentamiseen ja -sisustamiseen sekä muiden puutuotteiden materiaalina. Tukin sahauksesta jäävät pinnat haketetaan, jolloin saadaan sellun raaka-ainetta. Myös sahauksessa syntyvä puru on puulevyjen ja paperinvalmistuksen raaka-ainetta. Puusta valmistettavat kierrätettävät tuotteet ovat kestävää kehitystä parhaimmillaan. Uusiutuva puu on puhdas lähiraaka-aine, jota riittää Suomessa myös tulevaisuudessa. Metsämme kasvavat paljon enemmän kuin niitä käytetään. Kasvava metsä sitoo myös jatkuvasti hiilidioksidia. Puusta ja sen ainesosista valmistetuista tuotteista ei myöskään synny ongelmajätteitä vaan tuotteet voidaan käyttää elinkaarensa päätteeksi uusiutuvan energian tuottamiseen. Kiloon kuivaa puuta on sitoutunut puolitoista kiloa ilmakehän hiilidioksidia. Näin puinen omakotitalo sitoo hiiltä nelihenkisen perheen kymmenen vuoden autoilun tai kymmenen etelänloman verran. 3

Puurakentaminen on ratkaisu Ympäristön kuormituksen vähentämiseksi kulutuksen painopistettä on siirrettävä uusiutuviin ja kierrätettäviin raaka-aineisiin. Puusta valmistetuille tuotteille, jotka sitovat hiiltä, syntyy tästä syystä merkittäviä uusia markkinoita lähitulevaisuudessa. Rakentaminen kuluttaa noin puolet luonnonvaroista (EU:n Relief 2003 -selvitys) ja tuottaa noin 40 prosenttia jätteistä. Valtaosa näistä luonnonvaroista on uusiutumattomia. Kun rakentami nen lisääntyy väestönkasvun, kaupungistumisen ja hyvin voinnin nousun myötä ja luonnonvarojen määrä käy rajalliseksi, on löydettävä uusiutumattomia luonnonvaroja korvaavia ratkaisuja. Rakentamisessa ratkaisu on puu. Puuta käyttämällä vähen netään tehokkaasti rakennustuotteiden valmistuksen päästöjä. Puu on energiatehokkain rakennusmateriaali, koska muista materiaaleista poiketen puutuotteiden valmistus tuottaa enemmän energiaa kuin kuluttaa. Lisäksi puusta voidaan rakentaa vähintään yhtä energiatehokkaita rakennuksia kuin muistakin materiaaleista. Lisäämällä puun käyttöä rakentamisessa päästään merkittävästi suurempiin ympäristöhyötyihin kuin pelkästään parantamalla rakennusten energiatehokkuutta. Suomesta puurakentamisen edelläkävijä Suomen kannattaa olla edelläkävijänä kehittämässä uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvia ratkaisuja rakentamisen tuleviin haasteisiin. Puurakentaminen tarjoaa mittavat liiketoimintamahdollisuudet, uusia työpaikkoja puuraaka-aineen lähelle eri puolelle maata sekä tuo lisää vero- ja vientituloja. Puurakentamista voidaan lisätä huomattavasti Suomen metsien kestävät käyttömahdollisuudet ovat 72 miljoonaa kuutiometriä. Siitä puuta korjataan teolliseen käyttöön noin 56 miljoonaa kuutiometriä. Vuotuiseen kotimaiseen asuntotuotantoon tarvittava puumäärä kasvaa metsissämme vajaan työpäivän aikana. Vaikka siis rakentaisimme kaiken puusta, meille jää puuta vielä yllin kyllin. Puun markkinaosuus kaikesta rakentamisesta on Suomessa lähes 40 prosenttia. Euroopassa puun osuus rakentamisessa on maasta riippuen vain 4 9 pro senttia. Tulevaisuuden biotalous perustuu uusiutuvien materiaalien kestävään käyttöön Ulkoseinämateriaalien tuottamat CO2-päästöt seinäneliötä kohti Eri rakennustuotteiden valmistuksen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt RT-ympäristöselosteiden mukaisesti Puusta saadaan tuotteita ja ratkaisuja kaikille elämänalueille. Puulla on kaikista materiaaleista eniten käyttö tarkoituksia. Biomateriaaleja Biokemikaaleja Sellua, paperia ja kartonkia viestintään, pakkaamiseen ja pehmopapereihin Puutuotteita rakentamiseen ja sisustamiseen Sandwich Leca-harkko Siporex Tiiliseinä Teräsrankaseinä Puuseinä -20 0 20 40 60 80 100 Lähde: Rakennustiedon RT-ympäristöselosteet ja Metsäteollisuus ry Betoni Leca-harkko Siporex Tiili Teräs Puu -2000-1500 -1000-500 0 500 1000 Lähteet: Rakennustiedon RT ympäristöselosteet ja Wienerberger Puun terveyttä edistäviä ainesosia lääkkeiksi ja kosmetiikkaan Biopolttoaineita liikenteeseen Bioenergiaa lämpöä ja sähköä kotitalouksille ja teollisuudelle Hiilidioksidipäästöt (kg/m 2 ) Puu rakennusmateriaalina sitoo hiilidioksidia, kun muut materiaalit tuottavat sitä. Valmistuksen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt (g/kg) Tuotteeseen varastoitunut hiilidioksidi (g/kg) 4 5

Miksi puurakentamista kannattaa edistää? Puurakenteet ja puurakentaminen valtaavat maailmalla jo alaa myös suurten rakennusten, kuten kerrostalojen ja toimistojen päämateriaalina. Ihmiset haluavat puutaloja Kun kuluttajat saavat valita asuinympäristönsä tai talonsa rakennusmateriaalin, se on 80 prosentissa tapauksista puu. Myös tutkimukset osoittavat, että puutaloissa ja puumiljöössä asukastyytyväisyys on korkea. Onhan oma puutalo monen suomalaisen unelma. Puu koetaan kulttuurista riippumatta yksilölliseksi, lämpimäksi ja kauniiksi materiaaliksi. Puun ominaisuudet sopivat rakentamiseen. Puu on kestävä, mutta pehmeä ja helposti työstettävä materiaali. Suhteessa painoonsa se on myös lujaa. Puu eristää hyvin ääntä ja on myös hyvä lämmöneriste. Puusta tehdään viihtyisiä, terveellisiä ja hengittäviä rakennuksia. Huokoisen pinnan ansiosta puuesineet ja -pinnat ovat lämpimän ja miellyttävän tuntuisia. Puupinnoilla on myönteisiä vaikutuksia talon sisäilmaan. Puu tasaa kosteuden vaihtelua, jolloin huoneilma tuntuu miellyttävämmältä ja ilmanvaihtoa tarvitaan vähemmän. Sen ansiosta puutalo säästää energiaa. Puun antibakteeriset ominaisuudet ovat ylivoimaiset esimerkiksi pesutiloissa. PUU ON TURVALLINEN Puu on turvallinen rakennusmateriaali. Puutalot täyttävät kaikki samat paloturvallisuusvaatimukset kuin muutkin materiaalit. Automaattisten sammutusjärjestelmien ansiosta puukerrostalot ovat turvallisempia kuin muista materiaaleista valmistetut talot. Puu on ilmaston kannalta ylivoimainen ratkaisu Rakentaminen ja rakennuskanta tuottavat reilun kolmanneksen hiilidioksidipäästöistä. Energiatehokkuuden parantaminen uudis- ja korjausrakentamisen kautta on liian hidas keino ehkäistä ilmastonmuutosta. Lisäksi on vähennettävä rakennusmateriaalien valmistuksen aiheuttamia päästöjä sekä kiinnitettävä huomiota rakentamisen ja rakennusmateriaalien hiili- ja energiataseisiin. Rakentamisen ja asumisen ilmastovaikutusten pienentämiseksi on luotava poliittisella ohjauksella ympäristöystävällisen rakentamisen kannustimia. Ympäristöystävällisestä rakentamisesta tulisi tehdä kannattavin tapa toimia. Säädösten lisäksi rakennusalalle tarvitaan uusia materiaali- ja energiatehokkaita sekä hiilineutraaleita uudis- ja korjausrakentamisen ratkaisuja. Puu sopii näiden raaka-aineeksi erinomaisesti. Puuta käytetään rakennusten runkotavarana sekä monipuolisina sisustustuotteina lattiassa, seinäpaneeleissa, listoissa, ovissa, ikkunoissa ja kalusteissa. Lisäksi puutuotteita käytetään pihapiirirakentamiseen sekä rakennusaikana erilaisissa muoteissa ja telineissä. Puupohjainen rakentaminen kuluttaa vähemmän luonnonvaroja ja energiaa. Jos Euroopan asuntorakentaminen perustuisi betonin sijaan puuhun, luonnonvarojen kulutus vähenisi jopa 70 prosenttia nykyisestä. Samalla rakennusmateriaalien valmistuksen ja rakentamisen aikainen energiankulutus vähenisi 40 prosenttia ja hiilidioksidipäästöt pienenisivät 60 prosentilla. (Rakennustiedon RT-ympäristö selosteet ja Metsäteollisuus ry) Puurakentamisen suurimmat lisäysmahdollisuudet ovat kerrostalojen, julkisten ja liikerakennusten sekä teollisuuden ja varastorakennusten sektoreilla. Puurakentamisen markkinaosuudet ja hyödyntämätön potentiaali 100 80 60 40 20 0 Omakotitalot Omakotitalot Rivitalot Rivitalot Kerrostalot Kerrostalot Julkiset Julkiset ja ja liikerakennukset liikerakennukset Teollisuus Teollisuus ja ja varasto varasto Maatalous Maatalous Muu Muu talonrakentaminen talonrakentaminen 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 Puun osuus runkorakenteissa % Puun osuus ulkoverhouksissa % Puurakentamisen lisäämismahdollisuus (1000 rakennettua kuutiometriä) 6 7

Miksi puurakentamista kannattaa edistää? Puutuoteteollisuuden tärkeimpiä asiakkaita ja loppukäyttäjiä ovat rakentamisen koko arvoketju sekä talotehtaat, teolliset jatko jalostajat kuten liimapuu- ja rakennuspuusepänteollisuus (mm. ovet, ikkunat ja kalusteet), huonekaluvalmistajat sekä kuljetusvälineiden ja pakkausten valmistajat sekä tee-se-itse -asiakkaat. Jalostusastetta nostamalla moninkertaiset vientimahdollisuudet Metsäteollisuuden arvonlisäyksestä noin neljännes tulee puutuoteteollisuudesta. Vuonna 2008 puutuoteteollisuuden bruttoarvo oli 7,4 miljardia euroa ja vienti 2,6 miljardia euroa, huonekalut mukaan luettuina. Alan toimijoiden, suunnittelijoiden ja rakennusliikkeiden yhteisvoimin voidaan kehittää merkittävästi nykyistä enemmän teollisia ja kestävän kehityksen mukaisia puurakentamisen tuotteita ja ratkaisuja. Jalostusastetta nostamalla puuhun perustuvan vientimme arvo voidaan moninkertaistaa nykyisestä. Yksi omakotitalo työllistää keskimäärin neljä suomalaista, kaksi työmaalla ja kaksi tehtaalla. Suomessa on parhaimmillaan rakennettu jopa 16 000 pientaloa vuodessa (Rakennus - tut kimus RTS ja Tilastokeskus). Puurakentamiseen 50 000 100 000 uutta työpaikkaa Sahat ja puutuoteteollisuuden tehtaat sijaitsevat eri puolilla Suomea raakaaineen lähellä. Puutuoteteollisuuden kehittäminen lisää koko Suomen hyvinvointia ja siihen kannattaa investoida aluepoliittisistakin lähtökohdista. Puutuote-, huonekalu ja puusepänteollisuus työllistävät suoraan lähes 40 000 henkilöä eri puolilla maata. Lisäksi puunhankinta, puutavarakauppa, ja puurakentaminen työllistävät moninkertaisen määrän ihmisiä. Pitkälti pienten ja keskisuurten puutuoteteollisuusyritysten ostot lisäävät myönteisiä taloudellisia vaikutuksia aluetalouksissa. Rakennusala on työllistänyt viime vuosina keskimäärin yli 170 000 suomalaista. Puurakentamisen osuus kaikesta rakentamisesta on vaihdellut 40 prosentin molemmin puolin (Rakennusteollisuus RT ja Tilastokeskus). Nostamalla tuotteiden jalostusarvoa ja edistämällä puurakentamista alan työllistävä vaikutus voidaan moninkertaistaa. Sahatavaran vienti tuo vientituloja, mutta puutuoteteollisuuden viennin painopisteen siirtäminen sahatavarasta jalostettuihin tuotteisiin on vieläkin viisaampi valinta Suomelle. Esimerkiksi puutalojen viennin arvo on vuosittain vain kymmeniä miljoonia euroja. Kun merkittävästi nykyistä suurempi osa sahatavarasta jalostetaan valmiiksi tuotteiksi tai komponenteiksi täällä kotimaassa, luodaan paljon uusia työpaikkoja sinne, missä niitä eniten tarvitaan. Puun käyttöä lisäämällä luodaan niin paljon uusia työpaikkoja, että sen perusteella puun käytön tehostamisen tulisi olla automaattisesti mukana työllisyyspolitiikan keskiössä. 8 9

2010-luvusta puurakentamisen vuosikymmen Suomi tunnetaan maailmalla kulttuuristaan, tieto- ja viestintäteknologiasta sekä puusta. Olemme kuitenkin jääneet puurakentamisen kehittämisessä reippaasti jälkeen monista kilpailijamaistamme, ennen muuta Ruotsista. Nyt tarvitaan laaja rintama puun käytön edistämiseksi. 2010- luvusta on tehtävä yhteistoimin puurakentamisen vuosikymmen. Kun Suomeen luodaan kansainvälisesti kilpailukykyistä puutuoteteollisuutta, on panostettava erityisesti ammattimaiseen ja julkiseen rakentamiseen. Julkisissa hankinnoissa on myös näytettävä ympäristöystävällisen rakentamisen esimerkkiä. Suomeen tarvitaan puurakentamisen ohjelma ja sen tueksi pilottikohteita, joilla ennakoidaan rakentamisen kehitystä. Puu on parantanut asemaansa rakentamisessa kansainvälisesti. Esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa ja Iso-Britanniassa puun osuus erityisesti kerrostalorakentamisessa on kasvanut. Puurakentamisen kehittämisen tavoitteet Toimenpide 1 : Käynnistetään Suomen puurakentamisen ohjelma Suomessa on käynnistettävä mittava puurakentamisen ohjelma, jolla otamme eurooppalaisen suunnannäyttäjän roolin rakentamisen energia-, ilmasto- ja ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Ohjelmalla simuloidaan rakentamisen säädöskehitystä EU:ssa vuoden 2020 jälkeen. Ohjelman tueksi tarvitaan pilottikohteita, joilla ennakoidaan rakentamisen kehitystä. Ohjelman myötä Suomi profiloituu suunnannäyttäjänä EU:ssa. Samalla rakennusalan yritykset hahmottavat kysynnän kehityssuuntia. Puutuoteja rakennusala verkottuvat luontevasti oikeiden hankkeiden kautta. Kysyntä houkuttelee kehittämään uusia ratkaisuja, ja syntyy osaamista, jolle avautuvat mittavat EU-markkinat. Samalla syntyy uutta yrittäjyyttä ja työtä. Puun jalostusaste ja vientitulot kasvavat. Puun kysyntä kasvaa ja puun myynnistä saatavat verotuotot kasvavat. Ohjelma voi perustua valtion ja kuntien nykyisiin rakentamisen suunnitelmiin, jolloin ohjelman lisäkustannukset ovat mahdollisimman pienet. Ohjelmaa voidaan tukea esimerkiksi Tekesin teknologiaohjelman puitteissa sekä kehittämällä rakentamisen säädösohjausta ja julkisia hankintoja priorisoimaan puun käyttöä. Kansainvälisesti menestyvä puurakennusteollisuus Suomeen Euroopan edistyksellisimmät rakentamismääräykset Kotimaahan kansainvälisesti kiinnostavia esimerkkirakennuksia (Tulevaisuutta ennakoiva, mittava puurakentamisen pilottiohjelma uudis- ja korjausrakentamiseen) Huippuosaaminen (Professuurit, yhteinen tietopohja ts. avoin järjestelmä) Yrityskohtaiset puurakentamisen ratkaisut (T&K-ohjelma) Kansainvälisesti menestyvän puurakennusteollisuuden luominen edellyttää, että Suomeen rakennetaan kiinnostavia esimerkkirakennuksia, rakentamismääräykset nostetaan uudelle tasolle, vahvistetaan alan huippuosaamista ja luodaan yrityksille valmiuksia kehittää puurakentamisen tuotteita ja ratkaisuja. 10 11

2010-luvusta puurakentamisen vuosikymmen Puurakentamisen huippuosaaminen turvataan professuureilla. Tällä hetkellä Suomessa opettaa vain yksi puuarkkitehtuurin professori. Lisää professuureja tarvitaan erityisesti puurakenteiden ja paloturvallisuuden opetukseen. Professuureilla on keskeinen merkitys myös puurakentamisen kehittämisessä. Puun osuus uudistalonrakentamisesta on noin 40 prosenttia. Uudisrakennusten ulkoverhouksista noin puolet tehdään puusta. Toimenpide 2 : Suomeen Euroopan edistyksellisimmät rakennusmääräykset Suomen rakentamismääräykset on nopeasti saatettava eurooppalaisen kehityksen kärkeen. Edistykselliset määräykset ja niiden myötä hyvä rakentamisen imago tukevat kaikkien rakennustuotteiden vientiä. Samalla on huolehdittava siitä, että puu saatetaan määräyksissä tasavertaiseen asemaan muiden materiaalien kanssa ja että määräyksiä tulkitaan yhdenmukaisesti. Suomella on mahdollisuus profiloitua erityisesti rakentamisen ympäristövaikutusten pienentämisessä. Ympäristövaikutusten laskentaa ja vertailua ei vielä edellytetä rakennuslupamenettelyn osana missään EU-maassa, vaikka jo nyt edellytetään energiatehokkuuden laskentaa. Energiatehokkuusvaatimusten on perustuttava aitoon elinkaarilaskentaan. Laskelmissa on otettava huomioon myös rakennustuotteiden valmistuksen ja rakentamisen kuluttama energia, kun nyt vaatimuksissa tarkastellaan vain rakennusten käytön aikaista energiankulutusta. Pohjoisesta ilmanalastamme huolimatta emme edusta tälläkään alueella eurooppalaisen kehityksen kärkeä. Puu on turvallinen rakennusmateriaali Puurakentamisen palomääräykset on saatettava samalle viivalle muiden materiaalien kanssa. Palomääräykset on muutettava aidosti toiminnallisiksi siten, että määräyksissä esitetään vaatimustasot ottamatta kantaa materiaaleihin. Määräysten taulukkomitoitusta on selvennettävä ja laajennettava. Nykyisten palomääräysten mukaan puusta saa Suomessa rakentaa kaksi kerrosta ilman automaattista vesisammutusjärjestelmää ja neljä kerrosta, mikäli taloon asennetaan automaattinen sammutusjärjestelmä. Sammutusjärjestelmän lisäksi puutaloihin tulee tehdä lukuisia paloturvallisuudella perusteltuja lisärakenteita. Yli nelikerroksisen puutalon tekeminen edellyttää toiminnallista paloturvallisuussuunnittelua. Mitään näistä ei edellytetä muilta materiaaleilta. Esimerkiksi Ruotsissa voi rakentaa 8-kerroksisia puukerrostaloja ja Lontooseen on rakennettu 9-kerroksinen talo. Selkeyttämällä palomääräyksiä ja taulukoimalla vaatimukset voidaan yhdenmukaistaa määräysten tulkintoja. Kirjavat tulkinnat haittaavat teollisten rakentamisratkaisujen kehittämistä. Toimenpide 3 : Puurakentamisen palvelu- ja ratkaisutarjonta muiden mate riaalien tasolle Puutuoteala parantaa rakennusalan palvelu- ja ratkaisutarjontaansa. Monissa puualan yrityksissä on käynnissä aktiivinen kehitystyö, jonka seurauksena markkinoille tulee uusia puurakentamisen materiaaleja, tuotteita ja teollisia ratkaisuja. Ne auttavat rakennusalaa kohtaamaan sille asetettavat kiristyvät ilmastoja ympäristötavoitteet. Yritysten tavoitteena on tehdä puusta helpoin, luotettavin ja kannattavin ympäristöystävällisen rakentamisen vaihtoehto. Puupohjaisten tuotteiden ja ratkaisujen käyttäminen tulee tehdä suunnittelijoille, rakentajille ja viranomaisille helpoksi, luontevaksi ja taloudellisesti järkeväksi valinnaksi. Toimenpide 4 : Puu tasavertaiseen asemaan rakennusalan koulutuksessa Puurakentamisen lisääminen edellyttää myös uusia tekijöitä ja osaajia. Suunnittelijoiden ja rakentajien tulee osata käyttää puuta vähintään yhtä hyvin kuin muitakin rakennusmateriaaleja. Siksi puurakentamisen huippuopetusta on lisättävä kaikilla oppiasteilla. Samalla on huolehdittava rakennusalalla jo toimivien ammattilaisten puuosaamisen kehittymisestä. Rakennusinsinöörien puurakentamisen koulutuksen määrä ja sisältö tulisi selvittää. Puurakenteiden opetusta on tarjottava muidenkin materiaalivaihtoehtojen rinnalla. Opetuksen määrä vaikuttaa mm. suunnittelijapätevyyksiä haettaessa. Ammatillisessa opetuksessa on huolehdittava siitä, että alalle valmistuvat ammattilaiset osaavat teolliseen puurakentamisen menetelmät yhtä hyvin kuin perinteisetkin rakennustavat. Rakennusala on viime vuosina työllistänyt yli 170 000 suomalaista. Rakennusalan täydennyskoulutukseen tarvitaan lisää puurakentamisen opetusta. Puun käytön laajentaminen perinteisten käyttöalueiden ulkopuolelle mm. kerrostaloihin sekä puurakentamisen uusiin teollisiin menetelmiin ja ratkaisuihin tarvitsevat uusia osaajia. 12 13

Puu on tulevaisuuden materiaali uudenlaisia rakennus ja muita puutuotteita syntyy kun puuhun yhdistetään muita materiaaleja tai älykkyyttä. Näitä ovat m. puusta ja muovista tehdyt komposiitit tai kuormitukseen reagoivat rakenteet. Puusta voidaan kuiduttamalla tehdä uudenlaisia eristysratkaisuja. Puun modifioinnilla voidaan parantaa puun ominaisuuksia, kuten tehdään esimerkiksi lämpöpuun osalta. Metsäteollisuuden nykyisiä ja uusia tuotteita Lääkkeet ja hyvinvointituotteet, vihreät kemikaalit Energia ja biopolttoaineet Seuraavan sukupolven puu- ja paperituotteet sekä jatkojalosteet Älykkäät puurakenteet Puun ja muiden materiaalien yhdistäminen Biopolymeerit ja biomuovit Pakkaaminen Nykyiset tuotteet Puusta ja kuidusta valmistetuilla tuotteilla on merkittävä rooli tulevaisuuden vähähiilisessä biotaloudessa. 14 15

Suomesta biotalouden suunnannäyttäjä Suomella on mahdollisuus nousta vähähiilisen biotalouden suunnannäyttäjäksi ja vahvistaa uusiutuvien, kierrätettävien ja biohajoavien tuotteiden valmistusta edettäessä tulevaisuuden biotalouden suuntaan. Lainsäädännön, standardisoinnin, erilaisten määräysten ja muun muassa julkisten hankintojen on tuettava puun ja sen kuitujen entistä monipuolisempaa käyttöä kulutuksessa. Puusta valmistetuille tuotteille asetetuista, muita materiaaleja tiukemmista perusteettomista määräyksistä on syytä luopua. Suomen edelläkävijyys biotalouden eteenpäin viemisessä vaatii aloitteellisuutta myös EU:ssa ja muissa kansainvälisissä järjestöissä puusta valmistettujen tuotteiden aseman ja ympäristöhyötyjen tunnustamiseksi. Lisätietoa puurakentamisesta: Antro Säilä, johtaja, liiketoiminta- ja innovaatioympäristö, puh. 09 132 6633 Mikko Viljakainen, päällikkö, puurakentaminen ja puutaloteollisuus, 09 132 6625 www.metsateollisuus.fi <http://www.metsateollisuus.fi> -> Puurakentaminen on ratkaisu B I OTA LO U D E N S U U N N A N N ÄY T TÄ JÄ Huhtikuu 2010 Metsäteollisuus ry, Snellmanink atu 13, 00170 Helsinki, PL 336, 00171 Helsinki, Puhelin ( 09 ) 132 61 Telekopio (09 ) 132 4445, w w w. metsateollisuus. fi, metsateollisuus@metsateollisuus. fi 16