UEF JOENSUU KUOPIO SAVONLINNA Metsäbiotalouden kasvun merkitys: huikeita mahdollisuuksia mutta myös kriittisiä (metsä)näkökulmia Biojalostamot metsäbiotalouden kasvun ajurina asiantuntijaseminaari 20.10.2015 Jyrki Kangas, Metsäbiotalouden professori, Itä-Suomen yliopisto
Teemoja: - Biotalous tulee pelastuuko maailma - Puun kysyntä kasvaa hakkuita ja euroja, mutta myös hakkuiden jälkiä lisää - Voiko hakkuita lisätä Suomen metsissä kestävästi ja saada metsänomistajat myymään puuta enemmän - Puskettaisiinko tuotantomahdollisuuksien käyrää etäämmäs origosta myös rajoitetun puuntuotannon alueilla UEF // University18.10.2015 of Eastern Finland Esityksen nimi / Tekijä 2
Biotalous, mitä se on? Bio-economy is said to be the next wave of economy. It is about producing, processing, consuming and recycling renewable natural resources, and services based on them. Bio-economy promotes systemic change from using non-renewable resources to renewables. It uses clean technologies, makes us less dependent on fossil fuels, maintains ecosystem services, promotes economic development and creates new jobs. Bio-economy is also a tool of central importance in combating climate change, increasing competition for natural resources and regional development. Metsät puustoineen ovat tärkein uusiutuva luonnonvara Suomessa 18.10.2015 3
Biotalous: talouden seuraava aalto, fossiilitaloudesta biotalouteen, luonnonvaratalouden renessanssi BKT ja hyvinvointi Luonnonvaratalous Fossiilitalous 1900 2014 Lähde: Biotalous.fi
Suomi biotalouden edelläkävijänä Biotalous Suomessa nyt: Tuotos yhteensä noin 64 mrd EUR, osuus viennistä yli neljännes Työllistää yli 300.000 hlöä (ei mukana teknologiateollisuuden biotalousosioita) Yli 50 % Suomen biotaloudesta perustuu metsiin ja puihin Biotalous on Suomen kestävän kehityksen ja kasvun ydintä ja korkealla maan hallituksen agendalla Suomen biotalousstrategia lataa kovat tavoitteet: tuotos 100 mrd EUR ja 100.000 uutta työpaikkaan vuoteen 2025 mennessä Biotalouden kasvu Suomessa nojaa metsiin ja puuhun 18.10.2015 5
Metsäteollisuuden viennin arvo ja osuus viennistä 14 Mrd EUR Furniture industry Wood Products Pulp & Paper Industry share of total exports 30% 12 25% 10 8 6 4 20% 15% 10% 2 5% 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 0% SOURCE: Finnish Customs, Finnish Forest Industries Federation
Suomen tärkeimmät vientituotteet Paper and Sawn timber 1,5 bn paperboard 1. 4. euros 6,8 bn euros 5. Pulp 1,4 bn euros 2. Dieselfuel 5.8 bn euros 3. Stainless steel plates 2,1 bn euros 6. Generators and engines 1,4 bn euros Photo ABB 7. Special machinery and equipment 1,2 bn euros Photo: Planmeca 8. Motor vehicles and passenger cars 1,1 bn euros Photo: Valmet Automotive 9. Transformers and frequency converters 1,0 bn euros 10. Cranes and loaders 0,9 bn euros SOURCE: Finnish Customs 13.4.2015 Source: Finnish Customs, Finnish Forest Industries Federation 8
Metsäteollisuustuotteiden viennin arvo 14 Mrd EUR 12 10 8 6 4 2 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 SOURCE: Finnish Customs, Finnish Forest Industries Federation
Metsäbiotalous etenee ripeää tahtia: puun ja metsien kysyntä kasvaa Poliittinen päätöksenteko kaikilla tasoilla yrittää edistää biotaloutta Biojalostamoita (Äänekoski, Kuopio, Kemijärvi, muita), puusta uusia tuotteita, energiaa, lisää puurakentamista, enemmän pakkauksia, Muita biojalosteita metsästä (käävät, pihka, yrtit, kuntta, marjat, ) biodiversiteettiä, virkistyskysyntää ja matkailua, hyvinvointipalveluja, villiruokaa, kulttuuria, kaikenlaisia ekosysteemipalveluita, => Metsien ja puun kysyntä kasvaa; havukuitua lisää jopa 15 milj m3/v? => Onko Suomen metsissä varaa lisätä käyttöastetta, kasvattaa hakkuumääriä? Jos kyllä niin miten saada tarjonta vastaamaan kysyntää?
Suomen metsät kasvavat yli 100 milj. m 3 vuodessa, hakkuut selvästi sitä vähäisemmät LÄHDE: Metla KUVA: Metry 11
Suomen metsien puumäärä kasvaa koko ajan LÄHDE: Metla KUVA: Metry 12
9 Puun kulku Suomessa 2013 (milj.m 3 runkopuuta) Tuonti (ml hake) 10 Puuston kasvu 104 Kokonais poistuma 72 Hakkuu poistuma 59 Puunjalostukseen 54 10 Teollinen käyttö 64 Sellu ja paperi yms 38+9 72 54 Hake ym 9 Hakkuutähteet, luonnonpoistuma 13 SOURCE: FFIF, Luke Polttopuu 5 Puutuoteteollisuus 26 13
Lisää hakkuita? Kestävästi? Kestävä metsätalous mitä se on ja onko sitä? Riippuu miten määritellään kestävyys Taloudellinen, ekologinen, sosiaalinen ulottuvuus Eri ulottuvuuksien kriteerit ja painoarvot? Luonnon palautuvuus, tulevat sukupolvet, jne. mutta käytännössä kestävyys on paljolti mielipidettä, politiikkaa, taktiikkaa, edunvalvontaa Vähän kuin hyvä metsänhoito mitä se on ja onko sitä? Universaalia totuutta kestävästä metsätaloudesta ei ole; siitä markkinoidaan montaa eri totuutta
Kestävän metsätalouden erilaisia totuuksia Metsämiesten puuntuotannollinen kestävyys: hakkuita lisää, ja heti Ympäristöjärjestöt: jo nyt kolkutellaan kestävyyden rajoja ekologisen kestävyyden eikä hakkuita ole varaa lisätä Luontomatkailulle arvokkain puu on metsässä pystyssä oleva puu Ilmastonmuutos ja biodiversiteetti: ilmaston lämpeneminen biodiversiteettikadon pääsyy => ekologisen kestävyyden kannalta hyvää se mikä hillitsee ilmastonmuutosta Fossiilisten raaka-aineiden korvaaminen puulla, hakatun puuston hiilen säilöminen ja uusi kasvava puusto sitomaan lisää hiiltä Jos kasvun ja poistuman erotusta ei korjata käyttöön, ajan mittaan se kuolee ja lahoaa pois
Yltyykö kestävyyskiistely metsäbiotaloudessa? Metsäbiotalouteen kuuluvat myös luontomatkailu, metsän hyvinvointivaikutukset, luonnontuotteet, ekosysteemipalvelut, Niidenkin kysyntä ennemmin kasvaa kuin vähenee, ja hakkuupintaalojen kasvu voisi haitata niiden mahdollisuuksia Biotalouden voittokulun myötä metsän eri käyttömuotojen yhteensovittaminen, monitavoitteinen metsäsuunnittelu, vaihtoehtotarkastelut, konfliktinhallinta, yms. korostuvat entisestään Julkisessa keskustelussa jo (jälleen) nähtävissä väreilyä, joka kumpuaa erilaisista kestävän metsätalouden käsityksistä Biojalostamo- ja metsäväen pystyttävä perustelemaan oma totuutensa
Faktaa: kasvu > kestävät hakkuumahdollisuudet > käyttö Mutta: hakkuiden hyväksyttävyys ei riipu vain näistä 120 100 80 milj. m 3 Vuotuinen puuston kasvu Kestävät hakkuumahdollisuudet 120 100 80 60 60 40 40 20 20 0 1990 92 94 96 98 2000 02 04 06 08 2010 12 14 16 18 2020 22 24 0 SOURCE: FFIF, Luke
Metsäteollisuuden käyttämästä puusta 67 % tulee yksityismetsistä v. 2013 LÄHDE: Metla KUVA: Metry 18
Kantohinnat Suomessa 2010-2015 tyyntä myrskyn edellä? 4 viikon liukuva keskiarvo 80 EUR/m 3 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki 60 Mäntykuitu Kuusikuitu Koivukuitu 40 20 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 LÄHDE: Metry 19
Lisää hakkuita, markkinataloudessa? Markkinatalouden keino lisätä tarjontaa: puun kantohintojen nosto onko realistista ja missä määrin? 15-20 milj. m3 lisää puuta? Taloudellisesti kestävästi myös puun ostajille MTK: puuta saa jos sitä ostaa Kantohinnan vaikutus monitavoitteisiin metsänomistajiin? Biojalosteiden tuomaa arvonlisää kantohintoihin? Oma ulottuvuutensa: tukki- ja kuitupuun hintasuhteen kehitys Lisätäänkö puun tuontia kattamaan biotalouden tarvetta? Miten silloin kävisi biotaloustavoitteiden? Taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys (sinivalkoisin silmin) => rahat ja työpaikat Suomeen Markkinataloutta myös puun ostajien aktiivisuus ja markkinointi
Lisää hakkuita, metsäpolitiikallako? Pakkomyynnit? Sopiiko yhteiskuntajärjestykseen? Pitäisikö olla silloin myös pakko-ostot? Sosiaalisesti kestävää? Hinnat silloin, taloudellisesti kestävästi? Markkinataloutta vai metsäsosialismia? Keppi- ja porkkanapolitiikoilla (esim. energiatuet, Kemera, verotus) on merkitystä lyhyellä mutta myös pidemmällä tähtäimellä Omistusrakenne vaikuttaa, mutta muutokset hitaita Yhtymien, kuolinpesien hallintasäädökset; yhteismetsiä lisää
Patenttiratkaisu pitkällä sihdillä: lisää hakkuita puuntuotantoa tehostamalla? Jos hakkuupinta-aloja lisää, kasvavat myös vaikutukset maisemaan, eliöstöön, virkistykseen, yms. paitsi jos pystytään lisäämään puuntuotantoa ja puusatoja (m3/ha) Kestäviä hakkuumahdollisuuksia lisää puuntuotantoa tehostamalla => samalla hakkuupinta-alalla enemmän puuta Hakkuiden haitalliset vaikutukset riippuvat lähinnä hakkuupinta-alasta, ei niinkään hakkuiden mottimääristä; positiiviset taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset mottimääristä Jos puukaupan ha-keskikoko säilyy => myös suurempi puumäärä samalla määrällä puukauppoja
Puutuotannon tehostaminen niin että puuston kasvu tasolle 130 milj. m3/v => kestäviä hakkuumahdollisuuksia lisää 15-20 milj. m3/v, mikä kattaisi biojalostamosuunnitelmien toteuttamisen tuoman puun lisätarpeen ja vähän ylikin ja metsien hiilensidontakin kasvaisi Samalta hakkuualalta enemmän puuta tai sama puumäärä pienemmältä hakkuualalta => kestävästi tilaa myös muille tavoitteille ja metsän käytöille Keinoja puuntuotannon tehostamiseen tunnetusti on, lisää innovaatioita kaivataan => lisää puuta ja samanaikaisesti lisää muuta; taloudellista + ekologista + sosiaalista hyvää; moniwin
Metsäbiotalouden kestävyyttä: samanaikaisesti lisää hakkuu- ja biojaloste-euroja + muuta hyvää ja kaunista Hyötyjä lisää monitavoitteisesti = tuotantomahdollisuuksien rajan puskeminen kauemmas origosta, todellinen win-win
Minkälaista biotaloutta suojelluille ja rajoitetussa metsätalouskäytössä oleville metsille, moniwin? Luokitus Metsämaa ha % metsämaan kokonaisalasta Metsä- ja kitumaa ha % metsä- ja kitumaan kokonaisalasta Kokonaismaa-ala ha % kokonaismaaalasta 1: Tiukasti suojellut metsät 1 041 000 ha 5,2 % 2 048 000 ha 9,0 % 3 609 000 ha 13,7 % 2a: Suojellut metsät, joissa varovaiset hakkuut ovat mahdollisia 77 000 ha 0,4% 133 000 ha 0,6% 190 000 ha 0,7% 1+2a: Suojellut metsät 1 118 000 ha 5,6% 2 181 000 ha 9,6 % 3 799 000 ha 14,5% 2b: Rajoitetussa metsätalouskäytössä olevat alueet 568 000 ha 2,8% 782 000 ha 3,4% 963 000 ha 3,7% 1+2a+2b: Kaikki yhteensä 1 686 000 ha 8,4% 2 963 000 ha 13,0 % 4 763 000 ha 18,1 % LÄHDE: Metry
Biotaloudella pelastamme Suomea ja koko maailmaa! uef.fi