Aika: 25.4.2014 klo 8.05-9.55 Paikka: Tampere-talo, Opus 2-kabinetti, Yliopistonkatu 55 Osallistujat Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kunnanjohtaja Kangasala Hakari Kari tilaajajohtaja Tampere Joensuu Jaakko kansliapäällikkö Pirkkala Kankaala Kari konsernijohtaja Tampere Tilalla: Laiho Jyrki 56 kehitysjohtaja Tampere Kuusisto Juha kaupunginjohtaja Orivesi tilalla: Toivonen Timo hallintojohtaja Orivesi Linnamaa Reija strategiajohtaja Tampere Paloniemi Erkki kunnanjohtaja Vesilahti Sivunen Pentti kaupunginjohtaja Ylöjärvi, 2. vpj. Viitasaari Olli kunnanjohtaja Lempäälä, 1. vpj. Väätäinen Eero kaupunginjohtaja Nokia Nurminen Päivi seutujohtaja esittelijä, TKS Pohjonen Juhani seutusihteeri sihteeri, TKS Kutsutut Ikonen Anna-Kaisa pormestari Tampere Neilimo Kari 56 vuorineuvos, Virkkunen Toni 56 toimitusjohtaja, Jari Jokilampi 57 toimitusjohtaja, Pirkanmaan Yrittäjät 1/15
KÄSITELTÄVÄT ASIAT ****** 3 55 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 3 56 KAUPUNKISEUDUN LENTOASEMAN ALUEEN JA LENTOKENTÄN KEHITTÄMINEN, AIRRPORT- HANKKEEN ESITTELY 4 57 TAMPEREEN SEUDUN UUSYRITYSKESKUKSEN, ENSIMETRIN, TOIMINTA 6 58 PAIKKATIETOPOHJAISEN SEUTUSUUNNITTELUN JA SEURANNAN KEHITTÄMINEN 7 * 11 59 SISÄINEN VALVONTA JA RISKIENHALLINTA, PERUSTEET 11 60 KESKUSTELUASIAT 13 61 PÄÄTEEMAT JA SEURAAVAT KOKOUKSET 14 62 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 15 2/15
****** 55 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO (5 min.) Muistio 11.4., liitteenä. Keskeiset asiat ja toimenpiteiden eteneminen Asia Toimenpiteiden eteneminen Vastuu Elinkeinopoliittiset linjaukset, Elinkeinopolitiikan konkreettisen toimeenpano-ohjelman PM, PN työnjako ja Tredean fokus valmistelu käydyn keskustelun pohjalta. Käsittelyyn elokuussa 2014, jolloin KJK, elinkeinojohtajat ja Tredean johto yhteiseen kokoukseen. E-pol. linjaukset seutuhallitukseen. Seudullisesti merkittävät hank- Yhteenveto ja priorisointiesitys valmis- PN, KaKa keet RASU2040, lausunnot ja linjaratkaisu MAL2-seuranta telussa päätöskäsittelyyn 9.5. Lausunnot ja linjaratkaisun vahvistaminen jatkotyön perustaksi seutuhallituksessa 23.4. Maakuntakaavan ja rasuluonnoksen yhteinen työpaja KJK:lle kaavoittajille ja 16.5 klo 11-16. Raportointi on käsittelyssä seutuhallituksessa 23.4., seurantaryhmässä 6.5. ja sen jälkeen jäsenkunnissa PN, KiKu PN, KJ:t 3/15
56 KAUPUNKISEUDUN LENTOASEMAN ALUEEN JA LENTOKENTÄN KEHITTÄMINEN, AIRRPORT- HANKKEEN ESITTELY (40 min) Seutujohtaja Nurminen 16.4.2014 Tampereen kaupunkiseudun kehitys on sidoksissa kansainvälisiin ja kansallisiin liikenteen ja liikkumisen muutostrendeihin. Saavutettavuudessa lentoliikenteellä ja raideliikenteellä on keskeinen rooli. Kaupunkiseutumme on näiden liikennemuotojen merkittävä kohtauspiste. AiRRport-konsepti on Tampereen pormestarin asettaman kehittämistyöryhmän visio kansainvälisen lentoaseman kehittämiseksi Tampere- Pirkkalaan. Konseptia on esitelty kuntajohtajakokouksessa 22.11.2013 ja 14.2 2014. Seutuhallitus keskustelee hankkeesta 23.4.2014. AiRRport on tulevaisuuden lentoasemakonsepti, joka palvelee taloutta kokonaisvaltaisesti. Se kytkee Kehä III:n ulkopuolella sijaitsevan Suomen kansainväliseen talouteen ja on suomalainen vastaus globaalin kilpailuun ja asiakkaan matkakokemuksen parantumiseen. Konsepti esittää uuden ratkaisun matka- ja logistiikkaketjuun: liikenneinfrastruktuuri, aikataulutus, check-in, terminaali, lentoasemapalvelut ja turvatarkastus. AiRRport-konsepti rakentuu kolmesta askeleesta, joista ensimmäinen on liikemuotojen yhdistäminen, eli asiakkaan mahdollisuus ostaa vain yksi matka ja yksi lippu määränpäänsä saavuttamiseen. Toinen askel on liikenneverkkojen yhdistäminen, jossa raiteet ja kiitoradat kohtaavat. Suunnitteilla olevilla investoinneilla Tampere-Pirkkalan lentoasema voidaan kytkeä Suomen kattavaan rautatieverkkoon. Kolmas askel on terminaalirakenteen uudistaminen paremmin koko yhteiskuntaa palvelevaksi kohtauspaikaksi. AiRRport-konsepti on konkreettinen esimerkki uudesta eurooppalaista liikennepolitiikasta, jonka tavoitteena on yhdistää eri liikennemuodot toisiinsa. Kun tie, rautatie ja lentoasema kohtaavat, syntyy mahdollisuus parantaa laajan alueen saavutettavuutta. Uusi lentokenttäkonsepti mahdollistaa suurelle joukolle suomalaisia nopeat yhteydet maailmalle läheltä kotia. Se vahvistaa myös elinkeinoelämän edellytyksiä. AiRRport-konsepti perustuu kansainvälisiin ennusteisiin, joiden mukaan sekä ilmateitse tapahtuva matkustaja- että rahtiliikenne tulee kolminkertaistumaan vuoteen 2030 mennessä. Visiossaan työryhmä on suunnitellut Tampere-Pirkkalan lentoasemaa Helsinki-Vantaata täydentäväksi asemaksi. Visio-hanke on julkistettu 28.2.2014. Tämän jälkeen pientyöryhmä on jatkanut hankkeen jatkovalmistelun pohdintaa. Tavoitteena on käynnistää 1-2 vuotinen projekti, jossa tutkitaan mm. tarkemmin visio- 4/15
elementtien toteuttamismahdollisuuksia ja toimenpiteiden vaiheistusta nykytilasta visiota kohti sekä osallistetaan muut keskuskaupungit hankkeeseen. Kari Neilimo ja Toni Virkkunen esittelevät jatkotyön tarpeita ja toteutustapaa. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 25.4.2014 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää että Tampere-Pirkkalan lentokentän kehittäminen huomioidaan rakennesuunnitelmassa 2040 ja maakuntakaavassa 2040 ja keskustella AiRRport-konseptin jatkovalmistelusta. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 5/15
57 TAMPEREEN SEUDUN UUSYRITYSKESKUKSEN, ENSIMETRIN, TOIMINTA (30 min) Seutujohtaja Nurminen 16.4.2014 Tampereen Seudun Uusyrityskeskus ry Ensimetri on perustettu 1993. Yhdistyksen tarkoituksena on tukea elinkeinoelämän kehittymisen yleisiä edellytyksiä sekä erityisesti edistää uuden yritystoiminnan syntymistä Tampereen seudulle. Yhdistys on yleishyödyllinen eikä sen tarkoituksena ole tuottaa voittoa. Yhdistyksen puheenjohtajana toimii Olli Viitasaari. Alkavan yrittäjän neuvontapalvelua on Tampereella. Aluepalvelupisteet ovat Akaassa, Hämeenkyrössä, Ikaalisissa, Kangasalla, Lempäälässä, Nokialla, Orivedellä, Pirkkalassa, Urjalassa, Valkeakoskella ja Ylöjärvellä. Palvelu on ollut osittain hankerahoituksella toimivaa. Toimitusjohtaja Jari Jokilampi alustaa keskustelua, jonka tarkoituksena on pohtia miten alkavan yrittäjän neuvontapalvelun rahoitus- ja toimintamallia on mahdollista kehittää vuoteen 2015 loppuun mennessä, johon asti toiminnalla on väliaikainen rahoitusratkaisu. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 25.4.2014 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan, että asia tulisi esitellä myös Pirkanmaan liiton kuntajohtajakokoukselle, että valtion rahoitusosuutta pyritään nostamaan, ja että kuntien rahoitusosuus pyritään vakiinnuttamaan 2016 vuoden alusta. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 6/15
58 PAIKKATIETOPOHJAISEN SEUTUSUUNNITTELUN JA SEURANNAN KEHITTÄMINEN (10 min) Seutusihteeri Pohjonen 14.4.2014 MAL-sopimuksessa todetaan, että sopimuskaudella 2013-2015 kunnat ottavat käyttöön paikkatietojärjestelmien mahdollisuudet yhdyskuntarakenteen seurannassa ja sopivat tuotettavista analyyseistä ja käytettävistä mittareista. Kuntayhtymän toiminnallisiin tavoitteisiin vuodelle 2014 asia on muotoiltu siten, että paikkatiedon hyödyntäminen yhdyskuntarakenteen kehittämisessä selvitetään ja luodaan yhteinen toimintamalli. Soveltaminen on tarkoitus käynnistyä vuonna 2015. Yhdyskuntarakenteen suunnittelu on muodostunut vapaaehtoisen seutuyhteistyön keskeiseksi teemaksi. Myös valtion ohjaus kaupunkiseuduilla painottuu yhdyskuntarakennekysymyksiin. Seudullinen MALsuunnittelu on nostanut esiin suunnitelmien havainnollisuutta lisäävän paikkatiedon hyödyntämisen tarpeet ja mahdollisuudet mm. suunnitteluvaiheessa valintoja tehtäessä. Paikkatiedon hyödyntämisen tarve on akuutti myös MAL-sopimuksen seurannassa. MAL-aiesopimuksen lisäksi paikkatietopohjaisen tiedon tuottamisen kehittämistä kaupunkiseudulla ohjaavat vuosille 2010-2015 vahvistettu kansallinen paikkatietostrategia, Inspire-direktiivi, laki- ja asetus paikkatietoinfrastruktuurista ja kuntien paikkatietostrategiat. Inspire direktiivin tarkoituksena on yhtenäistää julkisen hallinnon paikkatietovarantojen hallintaa ja käytettävyyttä ja velvoittaa viranomaiset, esimerkiksi kunnat, kuvailemaan direktiivin piiriin kuuluvat paikkatietoaineistot sekä saattamaan ne tietoverkon kautta yhteiseen ja avoimeen käyttöön. Direktiivin toteuttamisesta Suomessa säädetään em. paikkatietoinfrastruktuurilailla ja asetuksella. Direktiivi tulee kokonaisuudessaan voimaan vuoteen 2020 mennessä. Kehyskunnille on valmistunut vuonna 2008 yhteinen paikkatietostrategia, joka vaatii jo omalta osaltaan uudistamista. Tampereella on oma paikkatietostrategiansa, joka on hyväksytty vuonna 2013. Seudullista paikkatietopohjaista tietotuotantoa on tarkasteltu kuntayhtymän hankkeessa 2011 (esiselvitys sähköinen palveluverkko - ja kartta) ja uudelleen ns. omana työnä syksyllä 2013. Tarkasteluissa on ilmennyt, että seudun kunnilla on eroja paikkatietopohjaisen datan tuottamisessa, analysoinnissa ja hyödyntämisessä. Myös käytettävissä tietotekniikkaympäristöissä on eroa. Nykyisin kaupunkiseudun yhdyskuntarakennetta koskevan tiedon tuottaminen ja hyödyntäminen on hajanaista. Tiedon tuottajia on useita, mutta tiedon hyödyntämisaste seutusuunnittelussa on alhainen. Yhdys- 7/15
kuntarakennetta koskeva tietoa syntyy mm. kahdeksassa kunnassa, ELYkeskuksessa, Suomen ympäristökeskuksessa sekä Tilastokeskuksessa. Haasteita on myös tiedon keräämisessä yhteiseen käyttöön. Tällä hetkellä suuri osa seudullisesta seurantatiedosta kootaan erillisin sähköpostitiedusteluin, joihin vastaaminen, vastausten odottelu, karhuaminen ja kokoaminen vievät paljon työaikaa. Tämän vuoksi yhdyskuntarakennetta koskevan tiedon tuottamisen, jakelun ja koonnin systematisointiin ja resursointiin pitäisi kiinnittää huomiota. Tehdyn tarkastelun perusteella on ilmeistä, että paikkatietopohjaista tietoa ei vielä kattavasti osata hyödyntää valmistelussa ja päätöksenteossa. Myöskään kuntien välillä tai seudullisesti paikkatietoa ei hyödynnetä kattavasti. Paikkatietopohjaisen seutusuunnittelun ja seurannan kehittäminen on tarkoituksen mukaista toteuttaa kahdessa päävaiheessa: 1) Vuoden 2014 aikana työ organisoidaan, kartoitetaan kehyskuntien toimintamallit, resurssit ja käytettävissä olevat välineet. Kartoituksen pohjalta päätetään toimenpidesuosituksista, joilla paikkatietopohjaisen tietotuotannon yhdenmukaistaminen onnistuu kehyskunnissa. Tämän jälkeen kunnat toteuttavat tarvittavan tuotantoja kehittämistyötyön koordinoidusti. Vuoden 2014 lopussa kehyskunnilla ja Tampereella on yhtenäinen toimintamalli paikkatiedon tuottamiseen, analysointiin ja hyödyntämiseen. Laajentamista seudullisiin ja kuntien välisiin tarpeisiin tutkitaan seuraavassa vaiheessa. 2) Vuoden 2015 aikana valmistellaan kaikkien jäsenkuntien yhteistyössä seudullisen paikkatietopohjaisen tietotuotannon malli, avoimeen käyttöön kuntayhtymän ja kuntien tarpeisiin. Jatkovalmistelussa kiinnitetään huomiota myös kuntien päätöksentekijöiden sekä viran- ja toimenhaltijoiden perehdytykseen ja paikkatietopohjaisen tiedon hyödyntämiseen. Myös mahdollisten kolmansien osapuolien (yritykset, yhteisöt, kuntalaiset) paikkatietojen hyödyntämisen mahdollisuuksia edistetään. Hankkeen rahoitustarve vuoden 2014 toimenpiteiden osalta on 42 000 euroa. Rahoitus käytetään kuntien työtä tukevan seudullisen projektin koordinointikuluihin sisältäen työn organisoinnin, työsuunnitelman laadinnan, nykytilan kartoituksen, toimenpidesuositusten laadinnan ja kuntien paikkatietotuotannon tukemisen, projektikokoukset ja yhteiset tilaisuudet. Kuntajohtajakokouksen 14.3.2014 mukaan koordinointityön rahoitus vuonna 2014 tulisi painottua kehyskunnille työn painopistettä vastaten. 8/15
Vuoden 2014 rahoitus esitetään jaettavaksi seuraavasti: kuntayhtymä 10 000 euroa, MAL-verkosto 9 000 euroa ja kehyskuntien rahoitus 23 000 euroa. Asukasluvun mukaisesti jaetut kuntakohtaiset osuudet ovat: Kuntaosuudet asluku 12/2013 euroa Kangasala 30338 4681 Lempäälä 21838 3369 Nokia 32694 5044 Orivesi 9626 1485 Pirkkala 18362 2833 Tampere 0 Vesilahti 4478 691 Ylöjärvi 31735 4896 Yht 149071 23000 Vuoden 2015 osalta hankkeen painopiste laajenee kattamaan myös Tampereen, ja rahoitus jakaantuu kuntayhtymän maksuosuuteen ja mahdollisen ITI-rahoitukseen. Kaavoitusjohtajien työryhmä (MASTO) hyväksyi omalta osaltaan hankkeen käynnistämisen ja rahoitusmallin kokouksessaan 27.3.2014. Kehyskuntien teknisten johtajien kanssa on käyty palaverit, joissa he omalta osaltaan, Orivettä lukuun ottamatta, ovat hyväksyneet hankkeen käynnistämisen esitetyllä toimintamallilla. Orivedellä ei ole ko. rahoitusosuutta syksylle 2014, vaan se voidaan osoittaa aikaisintaan vuoden 2015 talousarviosta. Orivesikin näkee hankkeen kuitenkin erittäin tarpeellisena. Tekniset johtajat ovat luonteva ohjausryhmä projektille. Maankäytön ja asumisen sekä sote- ja sivistystyöryhmät osallistuvat työskentelyyn määrittelemällä omalta osaltaan tarpeellisia tietosisältöjä. Projektiryhmä nimetään kuntien paikkatietoasiantuntijoista ja seutuyksikön henkilökunnasta. Liite: - työohjelma Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous: Seutujohtaja Kuntajohtaja kokous päättää omalta osaltaan, että paikkatiedon hyödyntäminen yhdyskuntasuunnittelussa käynnistetään kuntien omaa työtä koordinoivan projektin pohjalta vuonna 2014, 9/15
että koordinointityö rahoitetaan selosteessa esitetyllä tavalla, että projektista vastaa paikkatietoasiantuntijoista nimettävä projektiryhmä ja kuntayhtymän henkilöstö, että kunnat nimeävät edustajansa projektiryhmään, johon kutsutaan myös kaupungingeodeetti Anna Mustajoki ja että paikkatietosisältöjen määrittelyyn osallistuvat myös kaupunkiseudun kaavoitusjohtajien, teknisten johtajien, sote- ja sivistysjohtajien työryhmät ja liikennejärjestelmätyöryhmä. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 10/15
* 59 SISÄINEN VALVONTA JA RISKIENHALLINTA, PERUSTEET (5 min) Seutusihteeri Pohjonen 14.4.2014 Seutuhallitus on vuosittain toimintakertomuksen yhteydessä antanut lausunnon, miten kuntayhtymän sisäinen valvonta ja riskienhallinta on kunkin päättyneen vuoden aikana järjestetty. Yhtymäkokous on vuosittain hyväksynyt ko. lausumat käsitellessään tilinpäätöksen ja myöntäessään vastuuvapauden. Seutuhallituksen lausumien mukaisesti kuntayhtymällä ei ole suuria operatiivisia, taloudellisia tai vahinkoriskejä. Sisäinen valvonta on järjestetty kattavasti siten, että operatiivisesta toiminnasta vastaavat tilivelvolliset, seutujohtaja ja seutusihteeri, ovat kiinteästi mukana kaikessa kuntayhtymän toimintaa koskevassa valmistelussa, päätöksenteossa, toimeenpanossa ja seurannassa. Lausumien mukaisesti kuntayhtymän sisäinen valvonta ja riskienhallinta on järjestetty hyvin. Näin on vuosittain todettu myös tilintarkastuksen yhteydessä. Kuntalain 13 :n 3a kohdan mukaan kuntayhtymällä tulee olla yhtymäkokouksen vahvistamat perusteet sisäiselle valvonnalle ja riskienhallinnalle, joita sovelletaan vuoden 2014 alusta alkaen kunkin päättyvän vuoden toimintaa arvioitaessa. Tällaisia perusteita ei ole kuntayhtymässä aikaisemmin vahvistettu. Kuntayhtymän hallintosäännössä sanotaan: 18 Sijoitustoiminta ja riskien hallinta Seutuhallitus vastaa riskienhallinnan toteuttamisesta. 55 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Sisäisestä valvonnasta vastaa seutuhallitus. Hallintosäännön määräysten lisäksi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet antavat tarkempia määräyksiä ko. tehtäväkokonaisuuksia koskien. Perusteissa kerrotaan 1) sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tarkoitus ja tavoitteet, 2) kerrotaan miten vastuu sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä on jaettu, 3) kuvataan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisuuden selonteko sekä arviointi ja 4) kuvataan tilivelvollisuuteen liittyvät asiat. Perusteiden pääasiallinen tarkoitus on, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat osa hyvää johtamisjärjestelmää. Tarkoituksena on edistää 11/15
organisaation tehokasta johtamista, riskien hallintaa ja toiminnan tuloksellisuuden arviointia. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisen vastuu on seutuhallituksella, joka antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä. Operatiivisena toimintana sisäinen valvonta ja riskien hallinta ovat osa kuntayhtymän talousarvio- ja tilinpäätösprosessia, jossa vuosittain asetetaan toiminnan tavoitteet ja raportoidaan asetettujen sekä taloudellisten että toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen. Operatiivisesta toiminnasta vastaavat tilivelvolliset viran- ja toimenhaltijat. Selostus ja arviointi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteuttamisesta päättyneeltä vuodelta sisältyy seutuhallituksen vuosittain antamaan toimintakertomukseen. Suomen kuntaliitto julkaisi joulukuussa 2013 ohjeen perusteiden laatimiseksi. Valmistelun kuluessa on lisäksi tutustuttu jäsenkuntien ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin vastaaviin päätöksiin ja perusteisiin. Liite: - sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 25.4.2014 Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan hyväksyä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet liitteen mukaisesti, ja esittää ne yhtymäkokouksen vahvistettaviksi ja nimetä kuntayhtymän tilivelvollisiksi viran- ja toimenhaltijoiksi seutujohtaja Päivi Nurmisen ja seutusihteeri Juhani Pohjosen. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 12/15
60 KESKUSTELUASIAT (20 min) Kuntajohtajien info- ja keskusteluasiat. Seutujohtajan infoasiat: Valtuustojen päätökset 14.4 2014 Elinvoimaselvityksestä. - Liite: Päätöskooste Keskustelu SOTE-uudistuksen esittelystä 25.4.2014 ohjausryhmän kokoukseen. - Liite: Esityskalvot ohjausryhmälle Maakuntakaavan ja rakennesuunnitelman yhteinen työpaja 16.5 klo 11-16 Mal-seurantaryhmän kokous 6.5. klo 9-11 Helsingissä 13/15
61 PÄÄTEEMAT JA SEURAAVAT KOKOUKSET (- min) Sovitaan valmisteluun otettavat pääteemat ja valmistelukumppanit. 17.1.2014 RASUn työpajan 22.12 tulokset Saari: Elinvoimaselvityksen toimeenpanon polku 31.1.2014 EU-rakennerahastojen hyödyntäminen. Seudullisen elinkeinopolitiikan työnjako 14.2.2014 Lentokenttävisioinnin päätelmät, Neilimo&Virkkunen Rakennesuunnitelman väliraportti ja lausuntopyyntö Tilinpäätös 2013 20.-21.2.2014 Työseminaari 28.2.2014 Peruttu 14.3.2014 Talousarvion 2014 käyttösuunnitelma Vesihuolto Palveluverkko- ja raja-alueyhteistyö, Hakari Elinvoimaselvityksen jatkotoimenpiteet Lausunto maakuntakaavavaihtoehdoista Kuntien lausunnot sote-järjestämislakiluonnoksesta Paikkatietopohjaisen suunnittelun kehittäminen 28.3.2014 Seudun suuret hankkeet 1/2 Elinvoimaselvityksen jatkaminen Rakennemuutosrahoituksen edellytykset kaupunkiseudulla 11.4.2014 Seudun suuret hankkeet, 2/2 Tredea, kuntien ja yhtiön työnjako MAL-aiesopimuksen seurantaraportti 2013 Rakennesuunnitelmalausunnot ja linjaratkaisun pääperiaatteet 25.4.2014 Tampere-talo AiRRport, jatkotoimenpiteet Ensimetrin toiminta 2015, Jari Jokilampi Paikkatietopohjaisen suunnittelun kehittäminen Riskienhallinta ja sisäinen valvonta, perusteet. Sote-uudistus, keskustelu 9.5.2014 Seudullinen vesihuoltoyhteistyö Suuret seudulliset hankkeet yhteenveto Palveluverkon suunnittelu 16.5.2014 Asiantuntija- ja kjk-työseminaari maakuntakaavan ja rakennesuunnitelman luonnosvaiheesta 23.5.2014 Palveluverkko- ja raja-alueyhteistyö, Hakari RASU2040, luonnos TA 2015 valmistelu, lähetekeskustelu TOT 1-4/2014 6.6.2014 TA 2015, luonnos jäsenkuntiin Erityisryhmien asumisen loppuraportti Terveydenhuollon alueellisen järjestämissuunnitelman seurantaraportti 19.6.2014 Kuntien raaka-maahankinnan seuranta RASU2040, luonnos hyv. Toisen asteen koulutusmuotojen yhteistyön kehittäminen Kuntastrategiat ja seutustrategian arviointi 14/15
62 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Varapuheenjohtaja Olli Viitasaari päätti kokouksen klo 9.55. 15/15