Muistio - luonnos 1 (6) FINGRID OYJ:N NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 4/2016 Aika ma 12.12.2016 klo 10.00-13.00 Paikka Juhla- ja kokoustila Kilta, Lapinrinne 1, Helsinki Läsnä Juhani Järvelä pj. Oulun Energia Oy Riikka Hirvisalo-Oja Caruna Oy Esa Hyvärinen Fortum Oyj Raimo Härmä Kymenlaakson Sähköverkko Oy Jarmo Kurikka Nurmijärven Sähkö Oy Ilkka Latvala Metsä Board Oyj Jorma Myllymäki Elenia Oy Stefan Sundman UPM-Kymmene Oyj Tuomas Timonen Kemijoki Oy Jussi Jyrinsalo siht. Fingrid Oyj Asta Sihvonen-Punkka Fingrid Oyj Risto Lindroos Fingrid Oyj Jukka Ruusunen Fingrid Oyj Poissa Pekka Manninen Helen Oy Jukka Mikkonen Stora Enso Oyj Jarmo Tanhua Teollisuuden Voima Oyj 1 Avaus, läsnäolijoiden ja asialistan toteaminen Puheenjohtaja Juhani Järvelä avasi kokouksen. Todettiin läsnäolijat ja hyväksyttiin asialista. 2 Kilpailuoikeudellisen ohjeistuksen sitovuuden toteaminen Todettiin kilpailulainsäädännön noudattamista koskevan ohjeen sitovan neuvottelukunnan kokouksen toimintaa. 3 Edellisen kokouksen muistio Hyväksyttiin 12.9.2016 pidetyn kokouksen 19.9.2016 päivätty muistio. 4 Fingridin asiakastyytyväisyys 2016 Johtaja Jussi Jyrinsalo kertoi loka-marraskuussa internet-kyselynä toteutetun asiakastyytyväisyystutkimuksen tuloksista. Tutkimus perustui 178 vastaukseen, joista 61 % toivoi vastauksensa luottamuksellista käsittelyä. Suurimmassa osassa vastauksia ei siis ollut mahdollista yhdistää vastausta nimeen. Yhtiön toiminnasta annettiin yleisarvosana 4,0 asteikolla 1-5. Vuotta aiemmin asteikkona oli 4-10 ja tulos oli 8,5. Yhtiön eri palveluista annetut yleisarvosanat vaihtelivat seuraavasti: kantaverkkopalvelut 4,0, tasepalvelut 3,9, markkinoiden kehittäminen 3,8, alkuperätakuupalvelut 4,2 ja tiedonvaihtopalvelut 3,5. Lisäksi kaikille asiakkaille ja
Muistio - luonnos 2 (6) erikseen eri palveluiden asiakkaille esitettiin myös lisäkysymyksiä, joihin saatujen arvosanojen keskiarvot vaihtelivat välillä 3,4...4,0. Heikoimpia arvosanoja saatiin kantaverkkopalveluiden hinta-laatusuhteesta ja datahub-projektista, kun taas parhaimpia verkon suunnitteluyhteistyöstä ja kantaverkkopalveluiden yhteydenpidosta asiakkaisiin. Yleisesti ottaen keskeisten väitteiden tulokset ovat hieman laskeneet, mutta palveluittain ja asiakasryhmittäin näissä on selkeitä eroja. Yhtiön toiminnan tunnettuus oli selkeästi kasvanut edellisestä kyselystä, ja selvästi odotukset ovat samalla nousseet. Tuloksia on tarkoitus käydä vielä tarkemmin läpi asiakas- ja palveluryhmittäin tarkempien kehitystoimenpiteiden määrittelemiseksi. Käydyssä keskustelussa keskusteltiin ensinnäkin siitä, miten kyselyn vastausprosenttia (27) saataisiin nostettua. Siirtyminen haastattelututkimukseen auttaisi, mutta on tässä mittakaavassa varsin suuritöinen. Ihmeteltiin myös vastauksensa luottamuksellista käsittelyä halunneiden suurta osuutta ja peräänkuulutettiin avoimuutta. Avointen kommenttien pohjalta vaikuttaa siltä, että etenkin pienet yhtiöt suhtautuvat Fingridin ajamiin uudistuksiin (esim. datahub) nihkeästi eivätkä omaa kokevansa riittävästi vaikutusmahdollisuuksia. Todettiinkin, että Fingridin on syytä käydä enemmän myös maakunnissa tapaamassa asiakkaita ja perustelemassa hankkeitaan. Keskusteltiin myös kustannus-laatu-suhteesta ja siitä, voisiko laatua laskea hallitusti joissain tekemisissä. Tosin erilaiset kansainväliset vertailut osoittavat Fingridin saavuttavan nykyisen laatutason suhteellisesti edullisin kustannuksin. Joka tapauksessa kustannustehokkuutta on syytä muistaa aina painottaa erilaisia ratkaisuja tehtäessä - ja koko alan ja yhteiskunnan kannalta, eikä vain Fingridin kustannuksia optimoiden. Lopuksi Jyrinsalo kertoi, että viime kesän aikana haastateltiin tarkemmin myös muutamaa kymmentä valittua asiakasta. Tavoitteena oli saada täsmäkommentteja Fingridin asiakaspalvelusta ja -palvelijoista. Tuloksia käytetään parhaillaan menossa olevassa asiakaspalveluvalmennuksessa, jossa kukin asiakasyhteistyössä toimiva fingridiläinen pohtii itselleen kehityskohteita ja jossa pyritään yhdenmukaistamaan ja kehittämään toimintatapoja asiakasrajapinnassa. 5 Ajankohtaiskatsaus Fingridin toimintaan Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen kävi läpi alkutalven ajankohtaisia tapahtumia. Äskettäin julkistettu kansallinen energia- ja ilmastostrategia painottaa entistä vahvemmin markkinaehtoisuutta ja painottaa myös Suomen olevan osa laajempia sähkömarkkinoita, etenkin pohjoismaiden ja Baltian suuntaan. Fingridin osalta on hyvä, että kolmas vaihtosähköyhteys Ruotsiin nähdään Suomen kannalta strategisena hankkeena. Hankkeesta onkin päästy Svenska kraftnätin kanssa periaatepäätökseen, jonka mukaan se valmistuisi vuoteen 2025 mennessä. Vajaan 200 miljoonan euron investointi toisi lisää sähkön tuontikapasiteettia noin 800 MW. Tämän tuomilla tulevaisuuden sähkömarkkinahyödyillä mitaten investoinnin takaisinmaksuaika olisi vain muutama vuosi. Lisäksi yhteys on Suomelle myös käyttövarmuusmielessä tärkeä. Uuden vaihtosähköyhteyden lisäksi näyttää kannattavalta uusia 2020-luvun lopulla ikääntyvä FennoSkan1-yhteys nykyistä suurempitehoisella yhteydellä. Tämän asian selvittely jatkuu ruotsalaisten kanssa. Neuvottelukunta oli kiinnostunut siitä, mikä sai ruotsalaiset innostumaan hankkeesta. Todettiin yhteistyössä tehdyn selvityksen selvästi osoittaneen, ettei yhteyden tarve liity pelkästään Suomen uuteen ydinvoimaan, vaan sähkömarkkinoiden tarpeisiin nyt ja tulevaisuudessa.
Muistio - luonnos 3 (6) Myös maan sisällä on menossa isoja projekteja. Pohjanmaan 400 kv yhteys on otettu käyttöön ja sen avulla on mahdollista liittää verkkoon runsaasti tuulivoimaa. Samalla Pohjois- ja Etelä-Suomen välinen siirtokapasiteetti kasvaa 600-800 MW, jolloin tuulivoima mahtuu siirtymään Etelään ilman Ruotsin tuonnin rajoittamista. Myös viides 400 kv yhteys pohjoisesta etelään on suunnitteilla. Sen tarpeen laukaisee Ruotsin uusi yhteys ja/tai lisätuotanto Pohjois-Suomessa. Käytiin läpi maanomistajakyselyn tulokset. Tutkitussa kolmessa voimajohtohankkeessa maanomistajat antoivat Fingridille arvosanan 3,85 asteikolla 1-5. Kyselyn perusteella kehitetään hankeviestintää ja panostetaan palvelutoimittajien rooliin Fingridin paikallisina edustajina. Neuvottelukunta oli kiinnostunut maanomistajille maksettavista korvauksista sekä voimajohtojen aiheuttamiin sähkö- ja magneettikenttiin liittyvistä peloista. Pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt ovat perustaneet yhteisen, noin 10 hengen vahvuisen (joista kaksi Fingridistä) käytönsuunnitteluyksikön Kööpenhaminaan. Sen keskeisiä tehtäviä ovat siirtokapasiteettien laskenta ja rajasiirtokeskeytysten koordinointi. Julkistamassaan talvipaketissa Euroopan komissio haikailee tällaisille yksiköille muitakin tehtäviä ja itsenäisempää roolia, mutta tällöin nousevat ongelmaksi omistukseen ja vastuisiin liittyvät kysymykset. Lisäksi neuvottelukunta oli huolissaan kustannusten kasvusta ja kansallisten kysymysten riittävästä huomioimisesta. Fingridin tavoitteena on ottaa yksiköstä kaikki irti mahdollisimman käytännönläheisesti ja tehokkaasti. Lopuksi käytiin läpi alkaneen talven tehotasapaino ja todettiin sen olevan vahvasti tuontiyhteyksien varassa. Marginaalit ovat pieniä erilaisten tuotanto- ja verkkohäiriöiden suhteen. Keskusteltiin Venäjän sähkön riittävyydestä ja uskottiin sitä saatavan rahalla. 6 Sähkömarkkinoiden kehittyminen Johtaja Asta Sihvonen-Punkka kertoi sähkömarkkinoiden kehittämiseen liittyneen Fingridin keskustelupaperin saamasta vastaanotosta. Yleisesti ottaen sitä on pidetty hyvänä avauksena, mutta kritiikkiäkin on annettu siitä, onko Fingrid tekemässä politiikkaa tai ottamassa kantaa sähkön hintaan. Osapuolet jakavat näkemyksen tilannekuvasta, mutta ehdotettujen toimenpiteiden suhteen esiintyy keskenään erilaisia kantoja. Keskustelussa on kolme isoa teemaa: 1) kuluttaja keskiöön, 2) hinta ohjaa, ja 3) sähkö riittämään joka hetki. Ensimmäisessä eri osapuolet ovat hyvinkin yhtä mieltä kysyntäjouston tarpeesta, mutta eri toimijoiden roolit eivät ole selkeitä. Fingridin roolina on kehittää markkinapaikkoja, joihin myös kulutuskohteet voivat osallistua pienilläkin määrillä joustoa. Hinnan suhteen Fingrid pyrkii saamaan kaupankäynnin lähemmäksi toimitushetkeä ja saamaan siirtokapasiteetin mahdollisimman hyvin markkinoiden käyttöön. Hintakatot ja -lattiat jakavat paljon mielipiteitä osan toimijoista halutessa rajoittaa, osan taas mahdollistaa hinnan vaihteluita. Sähkön riittävyyden suhteen on tärkeää saada markkinatoimijat aktiivisesti tukemaan tehotasapainoa. Tämä tapahtuisi tasesähkömallia kehittämällä, johon Fingrid kaipaa myös asiakkailtaan tukea. Sähkömarkkinoiden kehittämiseen liittyneessä keskustelussa neuvottelukunta piti keskustelupaperia hyvänä avauksena, joka sai huomiota myös toimialan ulkopuolella. Esimerkiksi sähkön tuotannon kilpailutilannetta ja kannattavuusongelmaa ei oikein vielä alan ulkopuolella ymmärretä. Peräänkuulutettiin myös Suomen etujen tarkastelemista kaikessa tekemisessä. Puhuttiin myös, että Baltian maiden on syytä olla mukana kehitystyössä, jotta asioille saadaan EU:ssa enemmän painoarvoa. Kapasiteetin
Muistio - luonnos 4 (6) riittävyyden suhteen todettiin, että tarkastelu tulee tehdä mahdollisimman laajalla maantieteellisellä alueella eikä vain luottaa rajasiirtoyhteyksiin ongelmien ratkaisijana. Tähän onkin ENTSO-E:ssä kehitetty yhteisiä menetelmiä, joiden avulla voidaan tehdä koko Euroopan kattavia analyysejä. Esitettiin myös epäilys, että voivatko markkinat yksistään hoitaa riittävyyden kuntoon, vai tarvitaanko lisäksi jonkinasteista pakkoa. Seuraavaksi käytiin läpi komission "talvipaketin" sisältöä. Kyseessä on vasta ehdotus, joka tulee jäsenmaiden hyväksyttäväksi. Paketti on peruslähtökohdiltaan hyvä korostaessaan sähkömarkkinoiden kehitystarpeita. Tavoitteiden tueksi kuitenkin ollaan kehittämässä turhaa byrokratiaa ja jakamassa vastuita epäselvästi eri tahoille. Datahub-hankkeessa on käynnistetty tietojärjestelmän hankinta ja suunnitellaan tietojen siirtämistä järjestelmään. Tietokonversio onkin ensi vuoden keskeinen asia hankkeessa, jonka on suunniteltu valmistuvan vuonna 2019. Huolena on yhä, että hankkeen edellyttämä lainsäädäntötyö laahaa perässä. Fingrid on panostanut hankkeessa voimakkaasti viestintään ja toimialayhteistyöhön. Neuvottelukunta korosti kustannustehokkuutta, eli ei tule yrittää tehdä kerralla liian hienoa järjestelmää, vaan toteuttaa järjestelmä joustavasti siten, että se voidaan jatkuvasti pitää ajantasaisena. Korostettiin myös, että järjestelmän toimittaja tulee sitoa tiukasti järjestelmän toimivuuden takaamiseen ja sen jatkokehittämiseen. Lisäksi kaikessa kehittämisessä tulee katsoa, että järjestelmä tuottaa lisäarvoa koko toimialalle. Lopuksi kerrattiin esett-hankkeen aikataulu, jonka mukaan rinnakkainen taseselvitys nykyjärjestelmien kanssa käynnistyy vapaaehtoisena helmikuun alussa ja kaikkien pitäisi tulla mukaan maaliskuun puolivälissä. Toiminta siirtyy keskitettyyn järjestelmään 1.5.2017, eli noin puoli vuotta suunniteltua aikataulua jäljessä. 7 Älyverkot - eri toimijoiden roolit ja yhteistoimintatarpeet Johtava asiantuntija Risto Lindroos kertoi Työ- ja elinkeinoministeriön nimittämän älyverkkotyöryhmän työstä. Laajasti toimialan eri sidosryhmiä - noin kaksikymmentä jäsentä - edustavan työryhmän tehtävänä on luoda yhteinen näkemys tulevaisuuden älyverkoista sekä selvittää ja esittää konkreettisia toimia, joiden avulla älyverkot voisivat palvella asiakkaita ja sähköjärjestelmää. Ryhmä nimitettiin viime syyskuussa ja sen työ jatkuu noin kahden vuoden ajan. Keskeistä on luoda sähkömarkkinoiden ja asiakkaiden välille alustoja, joissa käsitellään tietoa ja jotka mahdollistavat markkinoiden ja asiakkaiden välisen jatkuvan vuorovaikutuksen. Myös markkinoita on kehitettävä suuntaan, jossa asiakkaille syntyy rahallinen houkutus osallistua entistä aktiivisemmin markkinoiden toimintaan. Työ on alkanut vision luomisella, jossa on keskeistä eri toimijoiden vapauden lisääminen. Sähkön myyjän roolin on todettu olevan keskeinen kysyntäjouston toteuttamisessa, kun taas jakeluverkonhaltija ohjaa kuormaa vain poikkeustilanteessa. Hajautetuista joustoresursseista olisi saatava lisää reaaliaikaista mittaustietoa sekä myös tietoa niiden joustopotentiaaleista. Energiayhteisöihin suhtaudutaan työryhmässä vapaamielisesti, eli niiden perustamista ei ole syytä jarruttaa. Erilaisten alustojen suhteen on todettu, että niiden pitää myös pystyä kommunikoimaan keskenään. Parasta olisi, että näihin löytyisi yleiseurooppalaiset standardit, mutta välivaiheina saatetaan nähdä palvelutarjoaja- tai jousto-operaattorikohtaisia ratkaisuja. Myös internet-pohjaiset ratkaisut ovat varsin
Muistio - luonnos 5 (6) todennäköisiä. Kyberturvallisuuskysymykset vaativat kaikissa vaihtoehdoissa vielä runsaasti pohdintaa. Käydyssä keskustelussa toivottiin työryhmän saavan aikaan riittävän konkreettisia ratkaisuja. Todettiin myös sähkön varastointiratkaisujen olevan keskeinen elementti, joka tekee toimivan älyverkon mahdolliseksi. Lisäksi tietysti sähkömarkkinoiden tulee olla sellaiset, että sähkön hinta ohjaa oikeasti kaikkia toimijoita. 8 Neuvottelukunnan kokoonpano ja kokoukset vuonna 2017 Jussi Jyrinsalo kävi läpi vuodenvaihteen muutokset neuvottelukunnan kokoonpanossa. Erovuorossa ovat Järvelä, Härmä, Mikkonen ja Myllymäki. Uusina jäseninä vuoden 2017 alusta kolmen vuoden ajaksi tulevat mukaan Timo Honkanen Turku Energia Oy:stä, Kimmo Karihtala Outokumpu Oyj:stä, Juha Rintamäki Vaasan Sähköverkko Oy:stä ja Matti Ryhänen Savon Voima Verkko Oy:stä. Vuoden 2017 kokoukset pidetään seuraavasti: 17.3. (klo 13-16), 29.-30.6. (matkakokous), 11.9. (klo 13-16) ja 5.12. (klo 9-14). 9 Neuvottelukunnan vuosi 2016 Käytiin läpi jäsenten kokemuksia menneen vuoden neuvottelukuntatyöstä ja ideoitiin työn kehittämismahdollisuuksia: Asioiden käsittelynäkökulmaa pidettiin mukavan kansainvälisenä eikä vain kotimaisiin energiakysymyksiin keskittyvänä. Tämä on antanut useille jäsenille uutta informaatiota, jota ei normaalissa työssä tai omien kontaktien kautta saisi. Toivottiin vietävän yhteistyössä Suomen asiaa Brysseliin. Tämän tueksi toiminnan tulisi olla asioita linjaavampaa, mikäli mahdollista. Toivottiin jäsenten levittävän kokousmateriaaleja myös omissa yhtiöissään ja sidosryhmissään. Kokousten teemoittaminen ja nykyistä lyhyemmät alustukset keskustelun pohjaksi voisivat entisestään lisätä keskustelevuutta. Esimerkiksi Fingridin toiminnan kustannustehokkuus ja verkon toimivuuden varmistaminen ovat tärkeitä aiheita, joita voisi avata enemmänkin. Toivottiin myös, että neuvottelukunnan jäsenet voisivat pitää lyhyitä alustuksia ajankohtaisista ja itselleen tärkeistä aiheista. Esimerkiksi jakeluverkkoasioita olisi hyvä saada enemmän mukaan keskusteluun. Ehkä myös sidosryhmiä voisi ottaa jossain muodossa neuvottelukuntatyöhön mukaan, esim. kuluttajasektori tai lainsäätäjä. Tehtyä sähköasemavierailua pidettiin hyvänä, sillä se antoi käytännön kosketusta kokouksessa keskusteltuihin asioihin. Fingridin toiminnan koettiin olevan suunnitelmallista ja ennakoivaa. Tämän tukena ovat myös erilaisten kansainvälisten TSO-vertailujen tulokset ja verkon hyvä
Muistio - luonnos 6 (6) toimivuus. Toivottiin fokuksen säilyvän jatkossakin. Asiakaslähtöisyyden kehittäminen on hyvä asia, samoin kuin aloitteellisuus sähkömarkkinoiden kehittämiseksi. Käynnistetyt verkkosääntöfoorumit ovat olleet myös hyvä juttu. Fingridin edustajat kiittelivät sitä, että neuvottelukunnassa saa kerralla esiin näkemysten kirjon sen edustaessa eri tyyppisiä asiakkaita. Tavoitteena on saada kokouksissa asiakkaiden ääntä yhä enemmän kuuluviin. Puheenjohtajan rakentavaa ja keskusteluttavaa roolia kehuttiin. Puheenjohtaja itse korostikin neuvottelukunnan roolia Fingridin sparraajana ja tukena, ei kriitikkona. 10 Muut asiat Ei muita asioita. Vakuudeksi Muistio tarkastettu sihteeri puheenjohtaja