Sähkökirjat Suomessa - missä ollaan ja mihin mennään

Sähkökirjat Suomessa - missä ollaan ja mihin mennään

Sisältö Kustannusalan näkökulmia sähkökirjoihin Markkinat ja lukeminen Sähkökirjojen käyttö kirjastoissa Tekijänoikeudet Sähkökirjat ja kirjastot Tilanne muissa Pohjoismaissa Näkökulmia

Kustannusalan näkökulmia sähkökirjoihin

Tilanne Noin 3500 suomenkielistä teosta sähkökirjoiksi (yleinen kirjallisuus) muutamassa vuodessa Suuresta osasta uusia teoksia tehdään samalla myös sähkökirja (yleinen kirjallisuus) Sähkökirjat eivät vielä liiketoimintaa kustantajille, osuus yleisen kirjallisuuden myynnistä noin 1 % Kasvua odotetaan edelleen, mutta kasvuvauhtia vaikea arvioida 4

Mikä kustantamisen logiikassa on muuttunut? 1. Lukija 2. Liiketoiminnan logiikka 3. Kustantajan työnkuva 5

Lukija on suurin muutostekijä Ajankäyttö on muuttunut Lukeminen muuttuu Tarpeet ovat muuttuneet: Heti ja helposti 24/7 Ostokäyttäytyminen on uudenlaista Nuoret eivät välttämättä haluaa omistaa vaan käyttää (Spotify, Netflix) Kilpailu sanelee kustantajien toimet tarpeisiin vastaajat saavat lukijat 6

Liiketoiminnan logiikka Kustantaminen monipuolistuu, painetun kirjan lisäksi Äänikirja Sähköiset oppimisympäristöt Print on Demand (tilaamalla tai heti valmistamalla) Verkkokirjat, onlinepalvelut Sähkökirja (tiedostomuotoinen teos) Yhdistelmät ja vielä tuntemattomat 7

Sähkökirja on kalliimpi tehdä kuin paperinen Hintaa nostavat Alv 24% (paperikirja 10 %) Tehtävä yleensä paperinen kuitenkin rinnalle Vaatii uutta osaamista - monikanavaiset julkaisujärjestelmät DRM-ylläpito Maksujärjestelmän luonti ja ylläpito Oikeuksien hallinnointijärjestelmä Uusien jakelukanavien palkkiot (Elisa, Amazon, Google ) Uudenlainen markkinointi Tekijänoikeuksien valvontaan resursoitava 8 Hintaa laskevat Painokulut poistuvat (jos tehdään vain sähkökirja) Logistiikkakulut vähenevät (jos tehdään vain sähkökirja) KUMMASSAKIN PERIAATTEESSA SAMAT PERUSKULUT KUTEN TOIMITTAMINEN, KUVAKULUT, TEKIJÄNPALKKIOT JA TEKNINEN VALMISTUS

Joitakin uusia liiketoimintamalleja ym. Vuosi- tai kuukausihinnoiteltu pääsy backlistiin tai uutuuksiin taikka useamman kustantajan yhteiseen tuotekokonaisuuteen Erilaiset yhdistelmät eli bundlet Lukuajaltaan rajoitetut kirjat Erilaiset suojaustasot (Digital Rights Management DRM) Sähköiset kirjakerhot (esim. verkon kautta), luekirja.fi Kytkykauppana lukulaitteelle Teoksen osat, aineisto yhdistettynä uuteen kokonaisuuteen Pienempiä palasia tai jättisuuria kokonaisuuksia Uusia hinnoittelukonsepteja Useille alustoille Jonkin digipalvelun osana (HS) 9

Käytettävyys ratkaisee Kuluttajille eri toimintojen ja käyttöliittymien helppous ja toimivuus ensiarvoisen tärkeää Tuotehaussa Ostamisessa, kaikissa siihen liittyvissä vaiheissa Tiedonhaussa Lukemisessa 10

Kustantajan työkuva Mikä ei muutu Etupainotteisuus Riski Nenä Asiantuntemus Kirjailijasuhteet Markkinointi muuttuu Tuotekonseptien monimutkaistuessa niistä kertominen iskevästi asiakkaille vaikeutuu Markkinointimedioiden valinta yhä keskeisempää Kirjailijoista tehtävä brändejä Sosiaalisella medialla suuri vaikutus 11

Rinnakkaisia tuotantoprosesseja Konversiot eri alustoille monta tuotantolinjaa Sähkökirjoissa epub standardina Tietotekniikka yhä vain keskeisemmäksi Kirjaketjun hallinta koko tuotantoprosessin läpi välittäjälle ja kirjakauppaan tai kirjastoon asti Tarvitaan myös tietojen välittymistä takaisin kustantajalle Uudenlaisia osaajia tarvitaan kustantamoissa Tarvitaan tuottajia, jotka hallitsevat koko ketjun ja mm. tuottavat ns. rikastetut kirjat 12

Markkinat ja lukeminen

Sähkökirjojen markkinat vaihtelevat Suomessa sähkökirjojen myynti noin 1 % yleisestä kirjallisuudesta Tanskassa ja Ruotsissa myynti noin 2 % Kirjastolainauksen lisenssi syönyt markkinaa Sähkökirjojen osuus muualla USA 28 % (joissain genreissä jopa 40-50 %) Aikuisten kirjat, uskonnollinen kirjallisuus ja lastenkirjat Ennuste 2017: sähkökirjojen osuus 38 % UK 16 % (fiction) Saksa 4 % 14

Sähkökirjojen myynti kasvaa Elisa Kirjan käyttö on kaksinkertaistunut ulkomailla tammimaaliskuussa edellisvuoteen verrattuna. Sähkökirjojen suosio siis kasvaa erityisesti ulkomailla lomakuukausina

Uudet julkaistut sähkökirjat (Suomi) 3500 3000 3144 2500 2000 1500 1000 729 678 848 889 500 0 2011 2012 2013 2014 yhteensä

Ladattavien sähkökirjojen myynti +18 % vuodessa

USA: mistä sähkökirjat hankitaan Lähde: BISG Report

Mieluisin lukutapa eri kirjagenreissä Lähde: BISG Report

Sähkökirjojen käyttö kirjastoissa HelMet kirjastot

Sähkökirjat kirjastoihin Lukija Lataan koneelle tai laitteelle Kustantaja Välittäjä(t) Kirjasto Kirjatiedosto Tunnistaminen Lisenssimallit Käyttötilastot 21 Lue selaimessa

Käyttäjämäärien kehitys 3000 2500 2000 1500 1000 500 0

Ikä ja sukupuoli 16000 14000 12000 10000 8000 miehet naiset 6000 4000 2000 0 alle 15 16-19 20-25 26-35 36-45 46-55 56-65 66-75 yli 75

Käytetyt laitteet ja käyttötapa Muu 1 % Tietokon e 37 % Puhelin 5 % Tablet 57 % 23 % 76 % Adobe DRM Browser

Tekijänoikeudet

Tekijänoikeuksien merkitys Kustantajat ovat pieniä tekijänoikeusjärjestöjä Eri oikeuksien hallinnasta keskeinen osa kustantajan työtä Mitä kaikkia oikeuksia on tekstistä, kuvista ym. Miten kustantaja tekee hallinnoimistaan oikeuksista mielenkiintoisia yhdistelmiä Tekijänoikeudellinen(kin) metadata ja sen hallintajärjestelmät kustantajan työlle keskeistä 26

Oikeudet liikkuvat sopimuksilla Yksikään porras ei voi siirtää enempää oikeuksia kuin mitä itsellä on. Kustantajan huolehdittava siis riittävät oikeudet myös sähkökirjoihin ja niiden lisensointiin kirjastoille.

E-kirjan lainaaminen Painetun kirjan malli ei toimi Tiedoston (kopiointia ja) siirtoa Voidaan toteuttaa monella tavoin Latauspiste kirjastossa Lataaminen verkon kautta asiakkaan tietokoneelle, lukulaitteelle, tabletille tms. Streamaus kustantajan tai kirjaston palvelimelta (online lukeminen) Fyysisen laitteen ja siihen tallennetun sisällön lainaamista => E-lainaamisesta sovittava kustantajan ja kirjaston kesken 28

Piratismi Tulee olemaan vahvemmin osa kustantajien arkea Torjunta Laillinen tie paremmaksi Ostamisen helppous Suojausmetodien ja käyttäjäystävällisyyden oikea suhde (DRM) Lainaus kirjastoista Valistus ja tiedotustyö 29

Sähkökirjat ja kirjastot

Kirjastolisenssit Pohjoismaissa Islanti Sähkökirjojen kirjastolainauksesta ei ole keskusteltu eikä siitä neuvotella Norja Lisenssimallia 1 lisenssi 1 laina testataan vuoden 2015 loppuun Boohylla.no on pilottipalvelu, johon on tallennettu sähköisessä muodossa kaikki norjalainen kirjallisuus vuoteen 2001 saakka. Kirjoja ei voi ladata koneella, mutta niitä voi lukea (verkkoselaimessa) kaikista norjalaisista IP-osoitteista. Ruotsi Jokaisesta sähkökirjan lainauksesta maksetaan tietty summa. Kaikki sähkökirjat ovat saatavilla kirjaston kautta. Tanska Ollut käytössä sama malli kuin Ruotsissa Tammikuusta 2013 uusi ebib.dk, jossa mukana kolme suurinta kustantajaa. Yhdellä lisenssillä kerrallaan enintään neljä käyttäjää. 31

Sähkökirjat ja kirjastot Kirjastot ovat merkittävä kirjojen ja kirjallisuuden tunnetuksi tekijä Kustantajat suhtautuvat myönteisesti myös sähkökirjojen saantiin kirjastoihin Kirjastojen valmiudet paranevat koko ajan ereading-hankkeessa tutkittiin ja ja pilotoitiin sähkökirjojen käyttöä kirjastoissa 32

Haasteet Tekijänoikeuksiin liittyviä, kustantajalla oltava riittävän laajat Vanhemman kirjallisuuden muuttaminen sähkökirjoiksi ei kannattavaa tai tiedettävä tarkkaan mitä kannattaa muuttaa sähkökirjoiksi 33

Näkökulmia & pohdintaa Yleiset kirjastot Olemassa järjestelmät sopivat huonosti Suomeen (Ruotsi ja Tanska eivät hyviä esimerkkejä) Kustantajien kumppaneita kansalaisten opastamisessa sähkökirjojen käyttöön Sähkökirjatarjonnassa pitää olla mukana nykykirjallisuutta ja uutuuksia Vanhat kirjat sähkökirjoiksi? Kirjojen hankintakustannusten taso säilyy: sähkökirjojen hankinta vähentää painettujen kirjojan hankintaa 22.5.2015 34

Näkökulmia & pohdintaa Kustantajat Kirjastoilta tuleva tulovirta halutaan säilyttää Huomio ollut kaupallisten sähkökirjamarkkinoiden luomisessa Kirjastolisensoinnissa oltava selkeä malli, joka myös kirjailijoiden on helppo ymmärtää Vanhojen sähkökirjojen julkaisuprosessin kustannusten pitää olla suhteessa tuotto-odotuksiin Sopimuksista riippuen tuloa ovat jakamassa: kustantaja, välittäjä(t) ja tekijä 35

Yhteenveto Lukijoiden kulutustottumukset muuttuvat Kilpailu ajankäytöstä Helppous kaikessa: löydettävyys, käytettävyys, maksaminen, suosittelut Kustantaminen muutoksessa Digitaalisuus vaikuttaa voimakkaasti koko media-alaan Sähkökirjojen markkina edelleen pieni, mutta kasvava Kirjastot voivat opettaa kuluttajia sähkökirjojen käyttöön Kirjastolisensointiin löydetty toimivat mallit Tekijäoikeuksien hallinta tärkeää 36

kristiina.markkula@kolumbus.fi