Petteri Laine Logistiikkakeskuksen valaistuksen uusiminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Sähkövoimatekniikka Insinöörityö 12.5.2015
Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikko Sivumäärä Aika Petteri Laine Logistiikkakeskuksen valaistuksen uusiminen 31 sivua + 2 liitettä 12.5.2015 Tutkinto Insinööri (AMK) Koulutusohjelma Sähkötekniikka Suuntautumisvaihtoehto sähkövoimatekniikka Ohjaaja lehtori Tapio Kallasjoki Insinöörityössä tehtiin vertailevia valaistussuunnitelmia logistiikkakeskuksen lavahyllyvarastointialueelle. Työn tavoitteena oli laskea valaistussuunnitelmien avulla uuden valaistuksen kokonaiskustannukset. Suunnittelussa käytettiin hyödyksi nykyaikaisia valaisinvaihtoehtoja ja tekniikkaa. Suunnittelun aikana myös tutustuttiin kohteen vaatimiin valaistusstandardeihin ja valaistussuunnittelun vaiheisiin. Nämä saatiin selville tutkimalla alan kirjallisuutta, haastattelemalla valaistusalan ammattilaisia ja tekemällä mittauksia kohteessa. Työssä käytiin myös läpi erilaisia valaisimia ja valonlähteitä, jotka soveltuvat logistiikkakeskuksen valaisemiseen. Lopputuloksista huomataan, että valaistusta uusiessa kustannukset koostuvat monesta eri osasta. +Avainsanat valaistussuunnittelu, valonlähteet
Abstract Author(s) Title Number of Pages Date Petteri Laine Lighting Renovation in Logistic Center 31 pages + 2 appendices 12 May 2015 Degree Bachelor of Engineering Degree Programme Electrical Engineering Specialisation option Electrical Power Engineering Instructor Tapio Kallasjoki, Senior Lecturer This thesis presents comparing lighting designs for logistic center s storage area. The goal was to calculate costs for new lighting to replace the old. During the designing project modern luminaires and techniques were used. Lighting standards and lighting design were also acquainted with in the designing phase. Information was gathered from studying lighting business literature, interviewing professionals in the line of work and by doing measurements at the logistic center. This thesis also introduces different kind of luminaires and light sources which are suitable for lighting logistic centers. The results show that the cost of lighting renovation consists from several parts. Keywords lighting design, light source
Sisällys 1 Johdanto 1 2 Valaistusratkaisut logistiikkakeskuksissa 2 2.1 Valaisimet 2 2.1.1 Loistelamppuvalaisin 2 2.1.2 Syväsäteilijä 4 2.2 Valonlähteet 5 2.2.1 Loistelamppu 5 2.2.2 Monimetallilamppu 6 2.2.3 Suurpainenatriumlamppu 7 2.2.4 LED 8 3 Valaistuksen ohjaus 9 3.1 Suora painikeohjaus 9 3.2 Läsnäolo-ohjaus 10 3.3 Vakiovalonsäätö 10 3.4 Yhdistetty ohjaus 11 4 Valaistussuunnittelu 12 5 Logistiikkakeskuksen valaistussuunnitelmat ja tulokset 15 5.1 Nykyinen tilanne 16 5.2 Suunnittelun vaiheet 18 5.3 Suunnitelma 1 19 5.4 Suunnitelma 2 20 5.5 Suunnitelma 3 22 6 Kustannuslaskelmat 24 6.1 Valaisin- ja lamppukustannukset 24 6.2 Valaistuksen ohjausjärjestelmän kustannukset 25 6.3 Asennus- ja vaihtokustannukset 26 6.4 Energiakustannukset 27 6.5 Huoltokustannukset 27 6.6 Kokonaiskustannukset 28 7 Tulosten tarkastelu 29 Lähteet 30
Liitteet Liite 1. Suunnitelma 2 Liite 2. Suunnitelma 3
Lyhenteet DALI Digital Adressable Lighting Interface; digitaalinen valaistuksen ohjausjärjestelmä DIALux valaistuslaskentaohjelma lm lumen; valovirran suure lm, lamppu lähettää valovirran lx luksi; valaistusvoimakkuuden suure lm/m 2, pinnalle tuleva valaistusvoimakkuus
1 1 Johdanto Tässä työssä suunnitellaan uusi valaistus logistiikkakeskukseen. Laskelmien avulla selvitetään uuden valaistuksen kokonaiskustannukset ja valaistuksen kustannuksiin vaikuttavat tekijät. Nykyinen valaistus kohteessa on toteutettu vanhanaikaisella tekniikalla. Tehdyissä valaistussuunnitelmissa otettiin huomioon nykyaikaiset valaisinvaihtoehdot ja käytettävät tekniikat. Työssä myös tutustutaan erilaisiin logistiikkakeskuksissa käytettäviin valonlähteisiin, valaisimiin ja valaistuksenohjaukseen sekä käydään läpi valaistussuunnitteluprosessi. Työn kohteena oli SLOn keskusvarasto Vantaalla. SLO on maanlaajuinen sähkö-, teleja automaatiotuotteiden toimittaja. Varastossa työskennellään klo 7-21. Jokainen tila vaatii omanlaisen valaistuksen. Tämän takia on luotu standardit oikeanlaisen valaistuksen luomiseksi. Oikeanlainen valaistus on tärkeä työn turvallisuuden ja tehokkuuden kannalta. Hyvä suunnittelu takaa hyvän ja laadukkaan valaistuksen..
2 2 Valaistusratkaisut logistiikkakeskuksissa Hyvä valaistus on tärkeä tehokkaan ja turvallisen työympäristön saavuttamiseksi. Tästä syystä eri työympäristöille on laadittu tarkat vaatimukset valon määrälle ja valaistuksen laadulle toimivan valaistuksen toteuttamiseksi. Logistiikkakeskuksella tarkoitetaan isoa hallitilaa, jossa varastoidaan tavaroita ja josta hoidetaan tavaroiden kuljetus haluttuun paikkaan. Logistiikkakeskus jaotellaan erilaisiin alueisiin, joita ovat vastaanotto, lähettämö, pakkausosastot ja tavaroiden varastointi. Tässä työssä keskitytään tavaroiden varastointialueeseen, joka koostuu korkeasta hallitilasta ja siellä sijaitsevista lavahyllyistä. Standardit täyttävän valaistuksen kriteereitä ovat riittävä valaistusvoimakkuus lattiapinnalla hyllyjen välissä, valaistuksen tasaisuus ja pystysuora valaistusvoimakkuus. Seuraavassa käydään läpi erilaisia valaisimia ja valonlähteitä, jotka soveltuvat logistiikkakeskuksen valaisemiseen. 2.1 Valaisimet Valo on ollut aina tärkeää ihmiselle jo esihistorialliselta ajalta. Ensimmäiset valaisimet olivat eri materiaaleista rakennetut tulisijat. Ennen sähkön keksimistä valoa luotiin öljylampuilla ja sen jälkeen kaasuvalaisimilla (1). Sähkön tulon myötä valaisimet ovat kehittyneet valonlähteiden mukana. Valaisimen tehtävänä on muuttaa valonlähteen valonjako toivotunlaiseksi ja valonlähteen suojaaminen. Logistiikkakeskuksen valaistukseen soveltuvilta valaisimilta vaaditaan erityisominaisuuksia. Tilat ovat usein korkeita, joten valaisimien pitää olla tehokkaita sekä valaistus pitää olla hyvin suunnattu. Valaisimen on hyvä olla myös pitkäikäinen hankalien huoltotoimenpiteiden takia. 2.1.1 Loistelamppuvalaisin Korkeissa varastointitiloissa käytettävät loistelamppuvalaisimet ovat usein yksinkertaisia alumiinista tai muusta kevyestä metallista valmistettuja valaisinrunkoja. Valaisimissa on yleensä valonlähteenä kaksikantainen loistelamppu, josta tässä työssä käytetään
3 nimitystä loisteputki. Valaisin on avoin kouru, jonka sisällä loisteputki on. Loisteputken lisäksi valaisimessa komponentteina on liitäntälaite, valonlähteen pitimet ja heijastin. Heijastimen avulla valo saadaan hyvin suunnattua sinne missä sitä tarvitaan ja huoltotoimenpiteet onnistuvat helposti valonlähteen ollessa esillä. Kuvassa 1 nähdään Idmanin Instra valaisin esimerkkinä. Erilaiset valonjaot valaisimessa saadaan aikaan lisäämällä toisenlainen heijastin tai estämällä osaksi valontuotto valaisimesta. Kuvassa 1 on sama valaisin kolmella eri valonjaolla: erittäin leveä, leveä ja kapea. Erittäin leveässä versiossa valonjako on luotu valaisimen oman heijastimen avulla. Leveän ja kapean valonjaon versioissa on lisätty valaisimeen alumiiniset lisäosat, jolla valontuottoa saadaan suunnattua tarkemmin. Idmanin Instra avoin teollisuusvalaisin ja valaisimen eri heijastinvaihtoehdot (erittäin leveä, leveä ja kapea valonjako) (2, s. 231) Vanhemmissa malleissa valonlähteinä valaisimissa on yksi tai kaksi kappaletta 36 W tai 58 W:n T8-loisteputkia ja valaisimet toimivat perinteisillä liitäntälaitteilla. Uusien innovaatioiden myötä valonlähteet kehittyvät. Nykyään loistelamppuvalaisimet käyttävät parempaa valotehokkuutta omaavaa T5-loisteputkea. Myös liitäntälaitteet ovat vaihtu-
4 neet elektronisiin liitäntälaitteisiin, jotka kuluttavat vähemmän energiaa ja joissa on paremmat valonohjausmahdollisuudet. Nykyään markkinoilta löytyy myös led-valoputkia T8-kantaisia loisteputkia korvaamaan. 2.1.2 Syväsäteilijä Tehokkaita teollisuusvalaisimia kutsutaan syväsäteilijöiksi. Valaisimet käyttävät valonlähteinä suurpainenatriumlamppuja, monimetallilamppuja tai led-moduulia. Käyttökohteita ovat varastojen lisäksi teollisuustilat, urheilutilat ja isot kaupat. Ne soveltuvat ihanteellisesti korkeisiin tiloihin, joissa tarvitaan paljon valoa pienemmällä valaisinmäärällä. Suositeltava asennuskorkeus syväsäteilijöille on 6 15 metriä. Kuvassa 2 on havainnollistettu erilaisia malleja. Syväsäteilijöissä löytyy niin sanotusta neliskanttisesta kenkälaatikko -mallista pyöreään isolla heijastimella olevaan heittimeen. Erilaisia syväsäteilijävalaisimia (3) Led-moduulia käyttävät syväsäteilijät korvaavat perinteisempiä valonlähteitä käyttävät syväsäteilijät. Tämä johtuu led-valaisimien paremmasta valotehokkuudesta ja värintois-
5 tosta. Syynä on myös led-valaisimien hintojen tippuminen ja EU:n säädösten kieltäessä ei niin energiatehokkaat valonlähteet. Perinteisempiä valonlähteitä käyttävien valaisimien tehot ovat 250 watista jopa 1000 wattiin. Saman valotehon saa noin 100 250 watin led-versioista. Valonohjausta käytettäessä perinteisimmissä valaisimissa valotehokkuus saattaa himmennettäessä kärsiä valonlähteestä riippuen. 2.2 Valonlähteet Ensimmäiset valonlähteet keksittiin 1800-luvulla ja tuotteistettiin kaupalliseksi 1900- luvun alussa. Hehkulamppu oli pitkään ainoa sähköllä toimiva valonlähde. 1900-luvun puolivälistä eteenpäin alkoi uusien valonlähteiden tuleminen markkinoille. Logistiikkakeskuksissa yleensä käytetään jotain seuraavista valonlähteistä: loistelamppu, monimetalli, suurpainenatriumlamppu tai led (4). Elohopealamppu on myös yksi käytetyistä valonlähteistä, mutta EU-säädösten takia se poistuu markkinoilta 2015, joten sitä ei tarkastella tässä työssä. 2.2.1 Loistelamppu Loistelamput kuuluvat purkauslamppujen kategoriaan. Lampun sisällä olevat elektrodit luovat sähköpurkauksen, joka virittää täyttökaasuna olevan elohopeahöyryn ja lamppu syttyy. Loistelamput soveltuvat monenlaisiin käyttökohteisiin. Erilaisia malleja löytyy perinteisien kaksikantaloistelampujen lisäksi rengasmaisia, U-muotoisia sekä laaja valikoima pienloistelamppuja (5, s. 37). Kuvassa 3 on esitelty muutama malli.
6 Erilaisia loistelamppuja (6) Loistelampun hyvinä puolina voidaan pitää valotehokkuutta, saatavilla laaja valikoima eri malleja ja värisävyjä, markkinoilla on myös pitkäikäisiä malleja (elinikä jopa n. 50 000 tuntia) ja lamppu on helposti himmennettävissä. Huonoina puolina voi mainita, että lamppu on ongelmajätettä (sisältää elohopeaa), lämpöominaisuudet (toimii parhaiten lämpimissä olosuhteissa, mutta saatavilla on myös kylmään tilaan soveltuvia malleja) ja loistelamppu koetaan vanhanaikaiseksi valonlähteeksi (7). Varasto- ja logistiikkakeskuksissa käytetään yleensä loistelampuista kaksikantaloistelamppua eli loisteputkea valontehokkuuden ja muodon vuoksi. Loisteputkivalaisimet saadaan helposti asennettua riveihin tai jonoihin. 2.2.2 Monimetallilamppu Monimetallilampun toiminta perustuu myös sähköpurkaukseen. Lamppu sisältää elohopeakaasua ja erilaisten metallien jodideja. Kun lampun sisällä tapahtuu sähköpurkaus jodidit hajoavat ja alkavat lähettämään säteilyä eli valoa (5, s. 54).
7 Hyvät puolet monimetallilampussa ovat: hyvä valontehokkuus, valon laatu, kohtalaisen pitkä elinikä (15 000 20 000 tuntia) ja himmennys 50 60 % tasoon saakka. Huonoja puolia ovat se, että valotehokkuus huononee himmennettäessä, sillä on pitkä syttymisaika ja lamppu on ongelmajätettä (7). Monimetallilamppua voidaan hyvin käyttää korkeissa varastotiloissa valotehokkuuden ja lampun muodon vuoksi. Pienen koon takia valo saadaan helposti suunnattua heijastimilla. (5, s. 55). 2.2.3 Suurpainenatriumlamppu Suurpainenatriumlamppu kuuluu myös purkaussäteilijöihin. Suurpainenatriumlamppu sisältää natriumhöyryä, jonka paine nousee 30 35 kilopascaliin, kun sen läpi johdetaan suuri virtatiheys. Tällöin lamppu alkaa säteillä näkyvää valoa. (5, s. 60) Suurpainenatriumlampuissa löytyy laaja valikoima erilaisia lamppumalleja ja paljon eri tehoja. Lampun valotehokkuus on isompi tehoisilla lampuilla hyvä. Hyvinä puolina voidaan myös mainita, että valovirta ei alene kovin paljon lampun käyttöiän aikana. Huonoja puolia lampussa on kellertävä värisävy ja huono värintoisto. Lamppu tarvitsee 5 10 minuuttia lämmetäkseen täyteen tehoon ja jännitekatkoksen jälkeen kestää 1 2 minuuttia lampun uudelleensyttymiseen (5, s. 60). Lamppu soveltuu korkeisiin varastoihin, jossa ei ole tarvetta hyvälle värintoistolle. Lampusta löytyy myös versioita, joissa värintoisto on parempi, mutta silloin valotehokkuus kärsii. Kuvassa 4 nähdään eri kannalla olevia suurpainenatriumlamppuja. Suurpainenatriumlamppuja (8)
8 2.2.4 Led Led on vasta tämän vuosituhannen aikana itsensä läpilyönyt valonlähde, joka on mullistanut valaistusmaailman. Led on monokromaattista valoa säteilevä valonlähde. Monokromaattisella tarkoitetaan sitä, että led säteilee yksiväristä valoa (sininen, punainen, vihreä, keltainen). Valkoinen led saadaan lisäämällä keltaista loisteainetta lediin tai yhdistämällä sinistä, vihreätä ja punaista valoa (9). Työssä puhutaan valonlähteestä, koska led ei ole vain lamppu vaan sisältää useita komponentteja, kuten kuvasta 5 nähdään. Yksi led-valaisin voi sisältää monta lediä. Ledin osat (6) Markkinoilta löytyy myös erilaisia led-lamppuja, joita saadaan esimerkiksi vanhan hehkulampun tai spottilampun tilalle, mutta ne ovat suurimmaksi osaksi tarkoitettu kuluttajakäyttöön pienemmän valontuottonsa takia. Perinteiselle loisteputkellekin on tarjolla led-valoputkia, jotka saadaan esimerkiksi valaisinryhmävaihtojen yhteydessä vaihdettua helposti perinteisten T8-loistelamppujen tilalle. Vaihtoehdot löytyvät 18 W, 36 W:n ja 58 W:n perinteisille loisteputkille. LED-valoputkien vastaavat tehot ovat esimerkiksi 11 W, 22 W ja 28 W (10).
9 Varastotiloihin led soveltuu erittäin hyvin säädettävyytensä ja muunneltavuuden ansiosta. Ledin hyviä puolia ovat sen erinomainen valotehokkuus, pitkä käyttöikä (jopa 70 000 tuntia), hyvä valonlaatu, nopea syttyminen täyteen tehoon ja säädettävyys. Säädettäessä led-valaisinta valotehokkuus jopa paranee. Huonoina puolina voi mainita, että se on kalliimpi kuin perinteiset valonlähteet ja led-moduulin vaihdettavuus on vielä ongelmana valaisimissa. Led-moduulien vaihdettavuus ongelmaan on perustettu konsortio Zhaga, jossa määritellään standardi, jonka mukaan led-valonlähteet olisivat vaihtokelpoisia eri valmistajien kesken. 3 Valaistuksen ohjaus Nykypäivänä valaistuksen ohjaus on yhä isommassa roolissa valaistusalalla. Valaistus on yksi helpommista tavoista säästää energiaa ja sitä ohjaamalla voidaan saadaa suuret säästöt. Monet valaistusalan yritykset myyvät nykyään valaistusratkaisuja eivätkä pelkkiä valaisimia. Ohjauksen toteuttamiseen tarvitaan valaisimien lisäksi joku ohjausjärjestelmä. Tunnettuja ohjausjärjestelmiä on esimerkiksi DALI ja KNX. Järjestelmillä pystyy toteuttamaan ohjauksen esimerkiksi pieneen taloon tai kokonaiseen toimistorakennukseen. Seuraavaksi käydään läpi lyhyesti erilaisia ohjaustapoja. 3.1 Suora painikeohjaus Suora painikeohjaus on perinteinen valaistuksen ohjaustapa. Valaistusta ohjataan seinään asennetulla kytkimellä tai valaisimessa itsessään olevalla vetokytkimellä. Asennuksesta riippuen ohjaus on hyvin rajallista. Isommissa tiloissa valaisimet voivat olla eri ryhmissä. Hyvinä puolina voi mainita: päälle ja pois ohjauksella voidaan ohjata minkä kokoisia kuormia tahansa, se on helppokäyttöinen ja tämä soveltuu suurimmalle osalle valaisimista. Muihin ohjaustapoihin verrattuna komponenttien tarve on pienempi. Tämä ohjaustapa on hyvin rajallinen ja energiaa kuluttava vaihtoehto.
10 3.2 Läsnäolo-ohjaus Lyhyesti läsnäolo-ohjaus tarkoittaa sitä, että valaistus sammuu tai himmenee valitulla viiveellä, kun viimeinen läsnäolo on havaittu. Järjestelmä tarvitsee valaisimien lisäksi ohjausjärjestelmän (esim. DALI, KNX, DMX), johon ohjelmoidaan valaistuksen toiminta-aika. Järjestelmä myös vaatii sensorit, joilla läsnäolo huomataan. Toiminta-ajan puitteissa valaistus syttyy ja toimii ohjelmoidun ohjauksen mukaan. Kuvassa 6 demonstroidaan ohjauksen toimintaperiaate. Ohjauksella voidaan saavuttaa noin 10 50 % säästöt energiankulutuksessa. Läsnäolo-ohjauksen toimintaperiaate. Ensimmäisessä kuvassa valot ovat himmennetty matalalle valaistustasolle. Toisessa kuvassa trukki ajaa hyllyväliin, sensori tekee havainnon ja valaisimet syttyvät täydelle teholle. Viimeisessä kuvassa trukki ajanut välistä pois ja määritellyn ajanjakson jälkeen valaisimet himmenevät taas matalalle tasolle. 3.3 Vakiovalonsäätö Valaisimen tuottama valovirta pienenee ajan myötä. Varsinkin nykyisien led-valaisimien elinikä määritellään ajaksi, jonka kuluttua valaisimen tuottama valovirta on pudonnut esimerkiksi 70 prosenttiin alkuperäisestä tasosta. Tällä ohjauksella valaisimen eliniän alkupäässä syötetään vähemmän tehoa valaisimeen ja tehoa kasvatetaan eliniän kasvaessa, joten valaisin tuottaa saman valovirran koko elinikänsä ajan.
11 Vakiovalonsäätöä voidaan hyödyntää niin sanotussa päivänvalo-ohjauksessa. Yhdessä ikkunoiden kautta tulevan valon avulla keinovalolla voidaan luoda tarvittava valaistustaso tilaan. Ohjaukseen myös tarvitaan ohjausjärjestelmä sekä sensorit. Päivänvaloohjauksessa sensorit laskevat ikkunoista tulevan luonnonvalon määrän ja himmentävät keinovalaistusta, niin että haluttu valaistusvoimakkuus tilassa pysyy samana. Saavutettu säästö ohjauksella on noin 10 50 %. 3.4 Yhdistetty ohjaus Kaikista parhain säästö saadaan yhdistämällä ohjausmenetelmiä. Yhdistetyillä ohjauksilla saavutetut säästöt voivat olla jopa 80 %. Kuvassa 7 nähdään toimistovalaistusesimerkki, kun vanhanaikainen loistelamppuvalaistus vaihdetaan nykyaikaiseen ja lisätään ohjaus. Ensimmäisessä segmentissä on vanhanaikainen T8-loistelampuilla toteutettu valaistus suora painikeohjauksella, johon on vaihdettu elektroniset liitäntälaitteet magneettisten liitäntälaitteiden tilalle. Tästä säästöä saadaan jo 25 %. Toisessa segmentissä valaistukseen on lisätty elektronisten liitäntälaitteiden lisäksi läsnäolotunnistus, joka himmentää valaistuksen, kun työntekijä poistuu työpisteeltä. Kolmannessa segmentissä ohjaukseen on lisätty läsnäolotunnistuksen lisäksi vakiovalotaso-ohjaus. Viimeisessä segmentissä valaisin on vaihdettu paremman valotehokkuuden omaava T5-loistelamppuvalaisin ja samat ohjaukset kuin edellisessä. Parhaimmillaan valaistuksessa saadaan 80 % energiasäästöt. Valaistuksen ohjauksen säästöjä erilaisilla ohjausmetodeilla (11)
12 4 Valaistussuunnittelu Valaistussuunnittelussa pitää ottaa huomioon suunniteltavan kohteen ominaisuudet sekä mihin tilaa/kohdetta käytetään. Aina tärkeimpänä elementtinä eivät välttämättä ole valotekniset kriteerit. Lähtötietoja ovat esimerkiksi: tilojen käyttötarkoitukset, erityyppiset huoneet ja mitat, tehtävät tilassa ja tehtävien valaistukselle asettamat vaatimukset, laatutaso, päivänvalon määrä. (12, s. 11). Valaistussuunnittelun jaksot ja vaiheet (13) Valaistussuunnittelu voidaan jakaa kuvan 8 mukaisiin jaksoihin ja vaiheisiin. Ensimmäiseksi tehtävän annossa saadaan tietää projektin päämäärä sekä ajalliset sekä taloudelliset rajat (12, s.12). Tämän jälkeen tarkastellaan ongelmaa. Millainen on nykyinen tilanne kohteessa? Tarkastellaan uusia mahdollisuuksia ja sitä, mitä on saatavilla: uudet valonlähteet, uudet valaisimet, uusi ohjaustekniikka, uusi tieto näkemisestä. Voidaanko parantaa nykyistä kohdetta, saavuttaa säästöä energiankulutukseen ja parantaa kohteen valaistusominaisuuksia? Käytetään kokemusta hyödyksi. Onko ollut aikaisemmin samanlaisia kohteita? Seuraava vaihe on tiedonhankinta. Tiedonhankinta voidaan jakaa kahteen alakategoriaan. Perustieto, johon kuuluu tiedonhankinta standardeista, käsikirjoista, lehdistä. Toinen alakategoria on kohdekohtainen tieto. Tässä tieto kerätään kohteen sähkösuunnittelijalta, arkkitehdiltä, rakennuttajalta, sähköpiirustuksista, tasopiirustuksista, kohdekäynnillä.
13 Kun kohteesta on kerätty tarvittavat tiedot, ruvetaan analysoimaan saatuja tietoja. Vastaavatko ne toimeksiannon kysymyksiä? Suunnitteluvaiheessa mietitään erilaisia ideoita. Ei tyydytä vain yhteen ratkaisuun vaan haetaan erilaisia vaihtoehtoja. Mikä soveltuu kyseessä olevaan kohteeseen parhaiten suorituskyvyn, hankinta- ja käyttökustannusten, luotettavuuden, turvallisuuden, inhimillisten tekijöiden, huollettavuuden ja yhteensopivuuden kannalta (12, s. 13 14)? Tulostusvaiheessa laaditaan suunnitelman dokumentit. Jos suunnitelma menee läpi, niin siirrytään viimeiseen vaiheeseen suunnitelman toteutukseen ja valvontaan. Tässä vaiheessa loppukäyttäjää opastetaan järjestelmän käytössä ja seurataan tilannetta. Dialux Valaistuksen suunnittelussa voidaan käyttää erilaisia menetelmiä ja työkaluja. Yksi näistä työkaluista on Dialux. Dialux on saksalaisen DIAL-yrityksen kehittämä maksuton ohjelma valaistussuunnitteluun. Tämän työn valaistussuunnitelmat laskettiin Dialuxilla. Sisävalaistuslaskenta Dialuxissa Dialuxilla pystytään laskemaan sisä- ja ulkotilojen valaistuskohteita sekä tievalaistusta. Ohjelmalla pystyy mallintamaan melko tarkkoja 3D-mallinnuksia kohteesta esimerkiksi CAD-kuvien perusteella. Kuvissa 9 ja 10 on suunniteltu malli esimerkkejä erilaisista
14 valaistustilanteista. Kuvassa 9 on makuuhuoneen valaistus ja kuvassa 10 tievalaistusesimerkki. Ohjelmaan saa lisättyä suurimpien valaisinvalmistajien liitännäisiä, joista löytyvät niiden tuotteiden tiedot. Suunnitelman valmistumisen jälkeen Dialuxissa on monipuoliset dokumenttien tulostamismahdollisuudet. Dokumentteja saadaan valaisimen tarkoista tiedoista, kohteen valaistustuloksista, kolmiulotteisista mallinnuskuvista tai vaikkapa yhden tietyn pinnan valaistusvoimakkuudesta. Tievalaistuslaskenta Dialuxissa
15 5 Logistiikkakeskuksen valaistussuunnitelmat ja tulokset Työn kohteena oli SLOn keskusvaraston lavahyllyalue. Kuvassa 11 nähdään ilmakuva keskusvarastosta, joka sijaitsee Vantaalla pääkonttorin yhteydessä. SLO on Suomen johtava sähkö-, tele- ja automaatiotuotteiden toimittaja. Yritys kuuluu kansainväliseen Sonepar-konserniin, jolla on toimintaa 38 eri maassa. Suomessa SLO toimii maanlaajuisesti 36 toimipisteessä ja työllistää noin 460 henkilöä (14). Jokaisessa toimipisteessä on pieni myymälä, jossa on tuotevalikoima yleisempiä sähkötarvikkeita. Keskusvarasto koostuu seuraavista alueista: korkeiden hyllyjen lava-alue, pientavaraalue, kaapelialue, ulkoalue, tavaroiden vastaanotto, pakkaamo ja lähettämö. Varasto on valmistunut vuonna 1996 ja lisäosalaajennus tilaan tehtiin 2008. Lämpimän alueen pinta-ala on 20 500 m 2 ja lämmittämättömän sisätilan pinta-ala on 2 900 m 2. Korkeus tilassa on noin 7 metriä. Lämmitetyn alueen lavapaikkoja on yhteensä 9 500 kappaletta ja pientavarapaikkoja yhteensä 13 600 kappaletta. Pinta-alallisesti hyllyt vievät 1 800 m 2 tilan varastosta. Tuotteita keskusvarastosta löytyy 20 000 eri nimikettä. Henkilökuntaa varastossa on noin 90 110 henkilöä. Henkilömäärä vaihtelee sesongin mukaan. Varaston toiminta-aika on 7 21 ja ruuhka-aika on 14 17. Viideltä varastosta lähtevät kuormat muihin SLO:n toimipisteisiin ympäri Suomea (15). SLO pääkonttori ja keskusvarasto (16)
16 5.1 Nykyinen tilanne Lavahyllyalue koostuu 15 hyllyvälistä. Kuusi hyllyväliä on noin 10 metriä lyhyempiä rakennuksen muodon takia. Yhden hyllyvälin pituus on melkein 80 metriä ja leveys noin 3 metriä. Hyllyvälissä on kuvan 12 mukaan ripustuskiskoon asennettuna 26 valaisinta ja lyhyemmissä väleissä 23 valaisinta. Varaston lava-alueen valaistus on toteutettu kapean valonjaon omaavalla Idmanin Instra 2x58 watin avoimilla loistelamppuvalaisimilla. Tilassa on käytössä suora painikeohjaus eli valot saadaan kytkimestä kytkettyä päälle tai pois. Valaisimet ovat siis päällä 13 tuntia päivässä täydellä teholla. Kuvia keskusvarastosta. Korkea lavahyllyalue, lähettämö ja pientavara-alue. Yhteen hyllyväliin on sijoitettu kokeilumielessä liikkeeseen ja läsnäoloon perustuva valaistuksen ohjaus ja avoimet T5-loistelamppuvalaisimet. Ohjaus on toteutettu Esyluxin 1-10 V:n säädöllä ja liiketunnistimilla. Tästä koekäytävästä on huomattu, että valaisimia energiatehokkaammaksi vaihtamalla ja valaistuksen ohjauksella saadaan tuntuvia säästöjä. Ohjauksen säästöt ovat olleet jopa 85 %.
17 Ainoa ongelma koekäytävässä on valaistuksen syttymisnopeus. Varastomies ehtii käydä hakemassa tuotteen varastohyllystä ennen kuin valaistus on saavuttanut täyden tehon, joten hyllyväli jää liian pimeäksi. Mittauksia Tilassa on tehty työpaikkaselvitystarkastuksien yhteydessä mittauksia valon riittävyydestä vuonna 2013. Varastossa valaistusvoimakkuus eri paikoista mitattuna oli noin 170 180 luksia. Kuten taulukosta 1 nähdään, niin se on riittävä varastoalueelle. Taulukko 1. Varastointi- ja hyllystöalueiden valaistusvaatimustaulukko (17) Ideal 61-686 -luksimittari Omissa mittauksissa työkaluna käytössä oli kuvan 13 luksimittari. Tehdyissä mittauksissa saatiin eri kohdista hyllyvälejä keskimääräisesti tuloksiksi lattiatasolta 165 lx ja käyttötasolta yhden metrin korkeudesta 190 lx.
18 Pystysuoraa valaistusvoimakkuutta mitattaessa valaistusvoimakkuus oli keskimääräisesti 100 luksin tasolla. Mittaukset otettiin noin metrin korkeudelta kuvan 14 mukaan. Standardin mukaan pystysuora valaistusvoimakkuus pitäisi olla keskimääräisesti 200 luksia, mutta trukeissa on mukana siirrettävä valaistus, jota voi tarvittaessa käyttää. Pystysuoran valaistusvoimakkuuden mittaus 5.2 Suunnittelun vaiheet Tehtävänä oli suunnitella uusi valaistus vanhan valaistuksen tilalle logistiikkakeskukseen ja laskea valaistusteknilliset hyödyt ja kustannukset. Kun tehtävä oli tiedossa, otettiin käsittelyyn analyyttinen vaihe, jossa selvitettiin kohteen nykyinen valaistus kohdekäynneillä. Työn aikana kokouksia pidettiin keskusvaraston päällikön, kiinteistönhoitajan ja työterveyshoitajan kanssa, joilta sain tarkempaa tietoa varastosta. Tapasin tuotepäälliköitä, joiden kanssa päätettiin valaisimet, joita suunnitelmissa käytettäisiin. Tutkin myös muita logistiikkakeskuskohteita, joissa valaistus oli toteutettu ledtekniikalla. Uusi valaistussuunnitelma tehtiin lavahyllyalueeseen kolmella eri vaihtoehdolla. Ensimmäiseksi vaihtoehdoksi valittiin lampun vaihdolla hoituva muutos eli perinteisten loistelamppujen tilalle asennettaisiin led-valoputket. Näin pystyttiin helposti arvioimaan kustannukset, halvimmalla ratkaisulla ilman, että joudutaan tekemään valaisinvaihtoa. Toisessa suunnitelmassa valittiin Philipsin Pacific led-valaisin, koska valaisimessa on
19 hyvä valotehokkuus ja se on helppo sijoittaa vanhojen valaisimien tilalle. Viimeisenä vaihtoehtona otettiin käsittelyyn led-syväsäteilijävalaisin, jolla katsotaan, voidaanko valaisimien määrää vähentää tilassa. Uusi valaistus suunniteltiin Dialuxvalaistuslaskentaohjelman versiolla 4.10. Tilasta laskentaan on otettu kolme hyllynväliä laskennan nopeuttamiseksi. Valaistussuunnittelun jälkeen tulokset tarkastettiin ja kustannukset laskettiin eri vaihtoehdoille. Lopuksi vaihtoehtojen kustannuksista tehtiin yhteenveto. 5.3 Suunnitelma 1 Tätä työtä kirjoittaessa varaston valaistukseen on aloitettu lamppujen ryhmävaihto, jossa perinteisten 58 w loisteputkien tilalle vaihdetaan LED-valoputket. Ensimmäiseen suunnitelmaan otettiin laskentaan Osramin Subsitube Advanced valoputket. Lampun tiedot: - lampun teho: 28 W - nimellinen valovirta: 3400 lm - valotehokkuus: 121 lm/w - elinikä: 50 000 h (L50B50) - värilämpötila: 4000 K. Osramin LED-valoputki (10)
20 Mittauksia tehdessä huomasin uusittujen hyllyvälien valaistusvoimakkuuden kasvaneen. Lattiatasossa mittaustulosten keskimääräinen valaistusvoimakkuus oli 194 lx ja käyttötasolta yhden metrin korkeudessa 200 lx. Pystysuora valaistusvoimakkuus vastasi loistelamppuvalaisinten tasoa. Verrattuna varaston 58 w loistelamppuvalaisimiin valaistusvoimakkuus on hieman suurempi, mutta tämä saattaa johtua aikaisempien loisteputkien likaisuudesta. Valoputken vaihto on hyvä keino säästää energiaa ja se on edullinen vaihtoehto, joka maksaa nopeasti itsensä takaisin. Tuotepäällikön tekemien laskelmien mukaan, kun kaikki varaston loisteputket on vaihdettu led-valoputkiin, takaisinmaksuaika olisi 1,7 vuotta. 5.4 Suunnitelma 2 Toiseen suunnitelmaan valittiin valaisimeksi Philipsin Pacific LED WT460C. Valaisimen ominaisuudet: - järjestelmän teho: 54 W - nimellinen valovirta: 6400 lm - valotehokkuus: 119 lm/w - elinikä: 70 000 h (L70B50) - valonjako: kapea valonjako - värilämpötila: 4000 K - koko: 1600 mm x 118 mm Philips Pacific LED WT460C ja valaisimen valonjako (18)
21 Valaisin soveltuu hyvin muodon ja tehon vuoksi korvaamaan perinteisten loisteputkien käyttäviä teollisuusvalaisimia. Kuvassa 16 nähdään valaisin ja valaisimen valonjako. Kapealla valonjaolla saadaan valo hyvin suunnattua, joka on tärkeätä korkeissa tiloissa. Pacific LED WT460C lattiatason ja hyllyn pystysuora valaistusvoimakkuus Valaisimet sijoitettiin nykyisten valaisinpositioiden paikalle ripustuskiskoon. Kuvassa 17 nähdään laskentatuloksien valaistusvoimakkuudet lattiatasossa ja hyllyjen pystysuora valaistusvoimakkuus. Pystysuoran valaistusvoimakkuuden laskenta-alue oli määritelty 1-4 metrin korkeudelle. Valaisimilla saadaan nykyistä korkeampi valaistusvoimakkuus. Tilannetta saadaan muutettua vähentämällä valaisimien määrää tai lisäämällä tilaan ohjauksen. Tilaan valaisimia on sijoitettu yhteensä 372 kappaletta.
22 5.5 Suunnitelma 3 Tässä suunnitelmassa otettiin laskentaan Philipsin Gentlespace BY470P LEDsyväsäteilijävalaisin. Valaisimessa on käytössä High Rack-optiikka, joka on korkeiden hyllytilojen valaisuun tarkoitettu. Tällä optiikalla saadaan valo suunnattua käytäville hyvin. Valaisimen ominaisuudet: - järjestelmän teho: 119 W - nimellinen valovirta: 13 000 lm - valotehokkuus: 109 lm/w - elinikä: 70 000 h (L70B50) - valonjako: High Rack-optiikka - värilämpötila: 4000 K - koko: 450 x 350 mm Philips Gentlespace BY470P ja valaisimen valonjako (19) Valaisimella saadaan valaisimien määrää huomattavasti vähennettyä. Nykyisiä valaisimia tilassa on 372 kappaletta ja Gentlespace-valaisinta tarvittaisiin vain 114 kappaletta, jotta lattiatason valaistusvoimakkuus saadaan täytettyä.
23 Gentlespace BY470P lattiatason ja hyllyn pystysuora valaistusvoimakkuus Valaisimet on sijoitettu olemassa olevaan ripustuskiskoon. Kuvassa 19 nähdään valaistusvoimakkuudet lattiatasossa ja hyllyn pystysuora valaistusvoimakkuus. Lattiatason valaistusvoimakkuus vastaa standardin vaatimia arvoja, mutta hyllyjen pystysuora valaistusvoimakkuus jää hieman vajaaksi. Nykyisessä tilanteessa valaistusvoimakkuus pystypinnoilta oli noin 100 luksin luokkaa metrin korkeudessa, joten arvo on siedettävä. Valaistuksen tasaisuus pysyy myös valaisimilla hyvällä tasolla. Keskimääräinen valaistuksen tasaisuus nähdään kuvassa 19:sta neljännestä sarakkeesta. Tasaisuus molemmissa mittauspisteissä täyttää taulukossa 1 nähdyt vaatimukset.
24 6 Kustannuslaskelmat Valaisimien ryhmävaihtourakassa kustannuslaskelmiin pitää ottaa huomioon monta asiaa. Kustannukset koostuvat investointi- ja käyttökustannuksista. Investointikustannuksiin kuuluvat valaisimien- ja lamppujen hankintakustannukset sekä asennus- ja vaihtokustannukset. Käyttökustannukset sisältävät energia- ja huoltokustannukset. Laskenta-ajaksi on valittu 10 vuotta. Tämän työn valaistuskustannuslaskelmassa on käytetty hyödyksi Ruotsin energiaviranomaisten malliin perustuvaa vertailulaskelmataulukkoa. 6.1 Valaisin- ja lamppukustannukset Seuraavat kustannukset ovat laskettu tuotteiden arvolisäverottomilla ohjehinnoilla. Philipsin tuotteille hinnat saatiin asiakaspalvelusta ja led-valoputkien hinnat SLO:n hinnastosta. Philips Pacific WT460C -valaisimesta on taulukossa 2 tavallisella liitäntälaitteella oleva versio sekä DALI-liitäntälaitteinen versio. Gentlespace BY470P:stä on saatavilla vain DALI-liitäntälaitteinen versio. Taulukko 2. Valaisin- ja lamppukustannukset Valaisin/lamppu Määrä (kpl) Valaisimen/lampun hinta (e) Valaisimen /lampun hankintakustannus yht (e) Osram Substitube Advanced 744 49 36456 Philips Pacific WT460C 372 292 108624 Philips Pacific WT460C DALI 372 316 117552 Philips Gentlespace BY470P 114 550 62700 Lopullisen käyttäjän hankintahinta riippuu valaisimien ostoketjusta. Tuotteet kulkevat toimittajan kautta tukkurille, tukkurin kautta urakoitsijalle ja lopulta loppukäyttäjälle. Ohjehinnoista hinta laskee muutamia prosentteja urakointikohteissa.
25 6.2 Valaistuksen ohjausjärjestelmän kustannukset Tämän logistiikkakeskuksen valaistuksen ohjaukseen valittiin liike- ja paikallaoloon perustuva ohjaus ja järjestelmäksi DALI. Valaistuksen ohjausjärjestelmä kokonaisuudessaan sisältäisi valaisimet DALI-liitäntälaitteilla, reitittimet ja sensorit. Järjestelmään voisi vielä mahdollisesti lisätä seinäpaneeli, jolla valaistusta pystyisi ohjaamaan manuaalisesti esimerkiksi siivouksen ajan. Muutoin kaikki konfiguraatio hoidettaisiin tietokoneelta käsin. Tuotteet järjestelmän toteuttamiseen ovat reititin, sensorit ja seinäpaneeli tarvittaessa. Apua tuotteiden valintaan sekä hinnat saatiin Helvarin edustajan kanssa käydyssä puhelinkeskustelussa (20). Hinnat ovat tuotteiden verottomia ohjehintoja. Reititin olisi Helvarin Digidim 910 ja sensorit Helvarin 317 PIR-tunnistin. Led-valoputkiin ei saa lisättyä ohjausta, joten käsittelyssä ovat vain Philipsin led-valaisimet. Pacific ledvalaisimelle järjestelmään tarvitaan 3 kappaletta 910-reitittimiä ja 60 kappaletta sensoreita. Gentlespacen järjestelmään riittää yksi reititin, koska yhteen reitittimeen saa lisättyä 128 kappaletta valaisimia. Sensorien määrä pysyy samana. Taulukosta 3 nähdään järjestelmän kustannukset. Järjestelmän asennuksen hoitaisi myös Helvar. Työmääräksi arvioitiin kaksi päivää. Asennushinta päivää kohden on 720 euroa. Taulukko 3. Valaistuksen ohjausjärjestelmän kustannukset Valaisin/lamppu Reititin Reititin 910 Digidim hinta (kpl) (e/kpl) Sensori 317 PIR(kpl) Sensorit hinta (e/kpl) Asennuskustannus (e) Valaistuksen ohjaus yht(e) Philips Pacific WT460C DALI 3 985 60 155 1440 13695 Philips Gentlespace BY470P 1 985 60 155 1440 11725
26 6.3 Asennus- ja vaihtokustannukset Asennuskustannukset koostuvat monesta osasta. Näitä ovat valaisimien asennustyö, vanhojen valaisimien vaihto ja kierrätys, asentajien lounaskorvaukset jne. Hinnat ovat saatu tiedustelemalla yksityiseltä urakointiyritykseltä ja urakointiyritysten käyttämästä hinnastotaulukosta, joka löytyy sähköistysalan työehtosopimuksesta. Taulukko 4. Valaisimien asennushinnasto (21) Työehtosopimuksessa on määritelty yhden valaisimen asennuskustannus. Taulukossa 4 nähdään mistä valaisimen asennuskustannus koostuu. Tässä kohteessa urakointiyrityksen edustajan kanssa käydyn keskustelun perusteella hinta valittiin ensimmäisestä sarakkeesta, koska asennus tulee valaisinkiskoon. Kertoimeksi valaisimen asennuksella sain 2,7 sisältäen asennuksen kaikki vaiheet. Asennuskerroin koostuu kaikesta asennukseen liittyvästä työstä. Ensimmäisen suunnitelman lamppuvaihdon kustannukset laskettiin tuotepäälliköltä saatujen tietojen mukaan. Yhden valaisimen lamppuvaihtokustannukset olivat kaikkine töineen 2,5 euroa per lamppu. Tämä sisälsi putken vaihdon, kondensaattorin poistamisen valaisimesta (häviötehon poistamiseksi) ja sytyttimen vaihdon.
27 Taulukko 5. Valaisimien asennuskustannukset Valaisin/lamppu Määrä (kpl) Valaisimen / lampun asennus (e/kpl) Asennuskerroin Valaisimen /lamppujen asennus yht Osram Substitube Advanced 744 5 3720 Philips Pacific WT460C 372 5.62 2.7 5644.728 Philips Gentlespace BY470P 114 8 2.7 2462.4 6.4 Energiakustannukset Taulukossa 6 nähdään arviolta vuosittaiset energiakustannukset. Sähkön hinta työtä tehdessä on noin 0,10 e/kwh. Käyttötuntimäärä on 13 tuntia päivässä ja työpäiviä vuodessa hieman yli 250, joten hieman yläkanttiin arvioituna vuosittainen käyttötuntimäärä on 3500 tuntia. Energiakustannukset ovat laskettu valaisimien järjestelmätehon ja valoputken kokonaistehon mukaan. Liitäntälaitteiden häviöitä ei ole laskettu. Käyttökerroin saadaan siitä, onko valaisimessa ohjausta vai ei. Laskentakerroin tulee laskentaajan korosta. Taulukko 6. Energiakustannukset Valaisin/lamppu Määrä (kpl) Valaisimen /lampun teho (W) Kokonais teho (Wkok) Käyttötuntimäärä (h) Energian kulutus vuodessa (kw/h) Energian hinta (e/kwh) Käyttökerroin Laskentakerroin Energiakustannukset yht (e) Osram Substitube Advanced 744 28 20832 3500 72912 0,10 1 7.52 54795 Philips Pacific WT460C 372 54 20088 3500 70308 0,10 1 7.52 52838 Philips Pacific WT460C DALI 372 54 20088 3500 49215,6 0,10 0.7 7.52 36987 Philips Gentlespace BY470P 114 119 13566 3500 33236,7 0,10 0.7 7.52 24978 6.5 Huoltokustannukset Viimeisenä otetaan huomioon valaisimien huoltokustannukset. Huoltokustannuksiin kuuluu valaisimien lamppujen vaihto- ja puhdistuskustannukset. Työkustannus saatiin huoltoyhtiöltä. Koska valitut tuotteet ovat led-valaisimia, lamppujen vaihtoa ei otettu laskentaan mukaan. Led-valoputketkin ovat niin pitkäikäisiä, että huoltoon on laskettu vain valaisimien puhdistuskustannukset kuten taulukosta 7 nähdään. Jotta tarvittava valaistusvoimakkuus valaisimissa saadaan pidettyä halutulla tasolla, on puhdistusväliksi laskettu 2 vuotta.
28 Taulukko 7. Valaisimien puhdistuskustannukset Valaisin/lamppu Määrä (kpl) Työkustannus (e/kpl) Työkustannus per valaisin (e) Puhdistus väli (a) Puhdistus kustannuk set 10 v Osram Substitube Advanced 372 4 1488 2 7440 Philips Pacific WT460C 372 4 1488 2 7440 Philips Gentlespace BY470P 114 4 456 2 2280 6.6 Kokonaiskustannukset Kokonaiskustannukset nähdään taulukosta 8. Tulokset saadaan laskemalla kaikki yllä olevat kustannukset yhteen. Taulukko 8. Kokonaiskustannukset Valaisin/lamppu Valaisinkustannukset (e) Ohjausjärjestelmän kustannukset (e) Asennuskustannukset (e) Energiakustannukset (e) Huoltokustannukset (e) Kokonaiskustannus (e) Osram Substitube Advanced 36456 0 3720 54795 7440 102411 Philips Pacific WT460C 108624 0 5644 52838 7440 174546 Philips Pacific WT460C DALI 117552 13695 5644 36987 7440 181318 Philips Gentlespace BY470P 62700 11725 2462 24978 2280 104145
29 7 Tulosten tarkastelu Tulosten perusteella kymmenen vuoden laskenta-ajalla loisteputkien vaihto ledvaloputkiin tulisi edullisimmaksi vaihtoehdoksi. Jos laskenta-aika olisi pidemmälle aikavälille, niin suunnitelma nro 3:n syväsäteilijävalaisin olisi ollut edullisin vaihtoehto. Tästä huomataan, että pelkällä valaisimien hankintakustannuksilla ei päästä valaistuksen vaihdon lopulliseen kustannukseen. Tulokset ovat suuntaa-antavia, koska esimerkiksi valaistuksenohjaukselle on laskettu 30 % säästöt. Läsnäolo-ohjauksella säästöt saattavat olla suuremmatkin, niin kuin koekäytävän mittauksissa on käynyt ilmi. Jos energiakustannukset lasketaan vanhalle 2x58W loisteputkivalaistukselle, niin tulokset puhuvat valaistuksen vaihdon puolesta. Ruotsin energiaviranomaisten laskentamallin kaavan mukaan vanha valaistus kuluttaa 151 000 kw/h vuodessa. Kustannukset olisivat siis kymmenen vuoden ajanjaksolla yli 110 000 euroa. Tällä rahasummalla pystyisi jo kustantamaan suunnitelman 1 tai 3. Valaistussuunnittelussa on tärkeää tietää nykyaikaiset työkalut ja saatavilla olevat valaistusvaihtoehdot. Ala on ledien markkinoille tulon ja EU:n säädösten takia jatkuvassa muutoksessa.
30 Lähteet 1 Liisa Halonen ja Marjukka Eloholma. Duodecim verkkosivut. 2005. Keinovalon historia. Verkkodokumentti.<http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/kokoelmat;jsessionid=D72E8BA4B2F7 AD07DDF2D316ADB0DA6F?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&p_p_lifec ycle=0&doasuserid=zwfvumztrxhbow&_article_war_dl6_articleportlet_doasu serid=zwfvumztrxhbow&_article_war_dl6_articleportlet_p_frompage=uusinnume ro&_article_war_dl6_articleportlet_viewtype=viewarticle&_article_war_dl6 _Articleportlet_tunnus=duo95374>. Luettu 14.4.2015 2 Philips Sisävalaisimet 2006-2007. 3 Sähkönumerot verkkosivut. Verkkodokumentti < https://www.sahkonumerot.fi/>. Luettu 5.4.2015 4 Martikainen, Marko. 2014. Myyntijohtaja, Osram, Helsinki. Puhelinpalaveri 15.8.2014 5 Eri kirjoittajia. 1998. Lamput ja valaisimet: Valaistustekniikka-sarja osa 2. Espoo: Gummerrus Kirjapaino Oy 6 Osram verkkosivut. 2015. Lamput. Verkkodokumentti. < http://www.osram.fi/osram_fi/tuotteet/lamput/yksikantaloistelamput/index.jsp>. Luettu 5.4.2015 7 Martikainen, Marko. 2014. Myyntijohtaja, Osram, Helsinki. Sähköpostikeskustelu 1.9.2014 8 Osramin verkkosivut. 2015. Suurpainelamput. Verkkodokumentti < http://www.osram.fi/osram_fi/uutiset--tiedot/suurpainelamput/index.jsp> Luettu. 5.4.2015 9 Osramin verkkosivut. LED basics. Verkkodokumentti <http://www.osram.com/osram_com/news-and-knowledge/ledhome/professional-knowledge/led-basics/basic-knowledge/index.jsp>. Luettu 17.9.2014 10 Osramin verkkosivut. Substitube Advanced. Verkkodokumentti. <http://www.osram.fi/osram_fi/tuotteet/led-teknologia/lamput/ledloistelamppu/substitube-advanced/index.jsp#> Luettu 13.3.2015 11 Helvarin verkkosivut. 2015. Energiansäästö. Verkkodokumentti <www.helvar.fi/solutions/energy-savings>. Luettu 25.4.2015 12 ST-kortisto. ST 58.04 Ohjeita valaistuksen suunnitteluun ja toteutukseen. 2013. 13 Eri kirjoittajia. 1982. Valaistustekniikan käsikirja II. Helsinki: Sähköurakoitsijaliiton Koulutus ja Kustannus Oy 14 SLOn verkkosivut. Palvelut. Verkkodokumentti <https://www.slo.fi/slo/fi/services/sivut/default.aspx>. Luettu 2.1.15
31 15 Peltola, Tom. 2014. Keskusvaraston päällikkö, SLO, Helsinki, Palaveri (merkkaa pvm) 16 SLOn verkkosivut. 2012. Vahva Suomessa, vahva maailmalla. Verkkodokumentti. <http://www.slo.fi/www/fi/tietoayrityksesta/sivut/default.aspx>. Luettu 15.12.2014. 17 Suomen standardisoimisliitto. 2010. SFS-EN 12464-1 18 Philipsin verkkosivut. 2014. Pacific LED WT460C. Verkkodokumentti. <http://www.ecat.lighting.philips.fi/l/sisaevalaisimet/vesitiiviit-ja-puhdastilojenvalaisimet/pacific-led-wt460c/39282/cat/>. Luettu 13.3.2015 19 Philipsin verkkosivut. 2014. Gentlespace gen2. Verkkodokumentti. <http://www.lighting.philips.com/main/prof/indoor-luminaires/high-bay-and-lowbay/high-bay/gentlespace-gen2.html>. Luettu 13.3.2015 20 Nyberg, Timo. 2015. Sales and Technical support, Helvar, Helsinki. Puhelinpalaveri 30.4.2015 21 Sähköliiton verkkosivut. Sähköistysalan työehtosopimus. Verkkodokumentti <http://sahkoliitto-fibin.directo.fi/@bin/5064c508aa2010aab31d6a348459bbc2/1430760192/applicati on/pdf/530012/s%c3%a4hk%c3%b6istysalan_tes_2012_2014.pdf>. Luettu 3.3.2015
Liite 1 1 (7)
Liite 1 2 (7)
Liite 1 3 (7)
Liite 1 4 (7)
Liite 1 5 (7)
Liite 1 6 (7)
Liite 1 7 (7)
Liite 2 1 (7)
Liite 2 2 (7)
Liite 2 3 (7)
Liite 2 4 (7)
Liite 2 5 (7)
Liite 2 6 (7)
Liite 2 7 (7)