Moni-ilmeinen uusi Kouvola. www.kouvola.fi
uusi KOTI kouvola SISÄLLYS 26 Uutta (veto)voimaa Uusi Kouvola ei ole pysähtynyt odottelemaan kasvavaa kiinnostusta. Kauppakeskusalueelle avautuu Suomen suurimman Prisman viereen uusi kauppakeskus Veturi, joka nimensä mukaisesti tulee toimimaan yhtenä Kymenlaakson kaupankäynninvetureista. 8 Elämän laatua Uusi Kouvola tarjoaa elämälle mahdollisuuksia, joista jokainen voi rakentaa oman arjen onnensa. Luonnostaan tuntematon Repoveden kansallispuisto Suomen toiseksi suosituin kansallispuisto; Mustila Arboretum Suomen laajin ja vanhin puulajipuisto; Kymijoki eteläisen Suomen kenties paras lohijoki; 450 järveä Järvi-Suomi alkaa uudesta Kouvolasta. 20
Ihmettelijä kertokoon hieman laajemmin, mutta tärkein ensimmäiseksi: sydämellisesti tervetuloa Kouvolaan! Lauri Lamminmäki Kaupunginjohtaja 46 Energiaa elämään Hattaraa huvipuistossa vai komediaa kulttuurinnälkään? Tule ja löydä kotikaupungin viihdetarjonnan helmet. monta on ihmeellistä asiaa. Eräskin tuttava ihmetteli, että on tämä jännä paikka viisipäiväisen työviikonkin tekee neljässä päivässä. Työ- LLKouvolassa matkaan ei mene nimittäin tuntitolkulla aikaa, niin kuin joissakin muissa isoissa kaupungeissa ja neliöhinnat ovat niin halvat, että oman kodin saa hankittua ilman että uupuu oravanpyörässä. Kouvolassa voi säästää rahaa. Ja ennen kaikkea: aikaa. Mitä kouvolalainen tekee kaikella ylimääräisellä laatuajallaan? Vastaus: melkein mitä vain. Talvella kutsuvat hiihtoladut ja Mielakan laskettelurinne; kesällä Repovesi, Tykkimäki ja leppoisa rantamökkielämä. Luonto on täällä niin lähellä, että kalavedet ja metsästysmaat ovat käytännöllisesti katsoen sylissä. Kulttuuririentoja riittää niitäkin täällä pääset kätevästi teatteriin, leffaan tai stand-up-keikalle. Ei jonoja, ei pysäköintiongelmia. Kouvot vai KooKoo, MyPa vai KPL? Vai kelpaako koko setti. Tämä seuraava asia voi tulla yllätyksenä. Kouvola on huipputurvallinen paikka asua ja elää Kouvola hyväksyttiin WHO:n Safe Community -verkostoon jo vuosia sitten, toisena Suomessa. Itse asiassa, Kouvola on niin mahtava paikka, että jos sitä ei olisi olemassa, se olisi pitänyt keksiä. Sisällys: Kouvolan kaupunki/viestintä Torikatu 10, 45100 Kouvola p. 020 615 11, viestinta@kouvola.fi, www.kouvola.fi/viestinta Toimitus/taitto: Kouvolan kaupunki / Nitro ID Painopaikka: Scanweb Oy, Kouvola Kuvat: Johannes Wiehn, Taavi Tihkan, Tuuli Koivisto, Eeva Tammikivi, Tiia Kukkola, Kari Siren, Juha Jetsu, Andreas Krappweis, Ari Väisänen, Jouni Susiluoto, Plugi, Rodeo, Tykkimäki, Kaslink, Propentus, Ekovilla, Kouvolan lakritsi, ARTmuotoilu, Novita, Repojotos (Eero Niskala) Painos: 9000 kpl Paperi: Kansi Maxi Offset 250 g/m², Sisäsivut UPM Fine 90 g/m² UPM Fine 90 g/m² on valmistettu Kouvolassa, UPM Kymmenen Kymin paperitehtaalla Kuusankoskella. 4 6 8 16 18 19 20 22 24 26 27 28 30 32 34 Sisällysluettelo Uusi Kouvola Supergaafi Monimuotoista asumista Vapaa-ajan asuminen Kävelykeskusta ja pyöräilyreitit Herkkuja kävelykadulta Luonnostaan tuntematon Kansallispuisto kaupungissa Suomen upein metsäpuisto Kymenlaakson vetovoimaa Luomua ja lähiherkkuja Kouvolan terveyspalvelut Ekologinen uusi Kouvola Juuret tukevasti Kouvolassa Liikkumisen iloa 36 38 40 42 43 44 46 50 52 54 56 58 59 Kouvola All The Way Tapahtumien Kouvola Päivähoito Peruskoulut Nuoriso Opiskelu Kulttuuri Unescon suojeluksessa Tykkimäki Special Innovatiivinen Kouvola Muutoksia rakenteilla Historian havinaa Welcome to Kouvola
JAALA KUUSANKOSKI KOUVOLA uusi kouvola supergraafi Asukkaita 88 000 Anjalankoski 15 726 Elimäki 8 059 Jaala 1 752 Kouvola 30 060 Kuusankoski 19 467 Valkeala 11 530 ELIMÄKI VALKEALA ANJALAN- KOSKI Rivi- tai omakotitaloja 62,2 % asuntokannasta Omakotitaloja 48,3 % Vanhojen asuntojen neliöhinta 1 241 /m² 87,7% Työssäkäyvistä töissä omassa kunnassa UNESCON maailman perintökohde VERLA. Vuonna 1872 perustettu puuhiomo.. 15 000 kävijää vuosittain.. Verlan kalliomaalaukset. 1186 maatilaa n. 49 000 ha peltoa 4/2012 292 km pyöräteitä 11,1% Työttömyysprosentti. Suomen kymmenen suurinta kaupunkia: 1. Espoo (5,2) 2. Helsinki (7,3) 3. Vantaa (7,8) 4. Kuopio (9,8) 5. Kouvola (11,1) 6. Tampere (11,8) 7. Turku (11,9) 8. Jyväskylä (12,2) 9. Oulu (12,9) 10. Lahti (13,6) HEINOLA 74 km autolla 1:00 h Kimola Karijärvi Uimila JAALA Pa KUUSA 2 /m2/kk 2 lakritsi tehdasta Edullista asumista Asumiskustannukset ovat Kouvolassa 10 suurimman kaupungin vertailussa toiseksi alhaisimmat. 1 ammattiteatteri 10 harrastajateatteria n. 1,5 milj. kirjastolainaa vuosittain 1743-1809 Kymijoki toimi Ruotsin ja Venäjän valtakuntien rajajokena. 1756 Anjalan ristikirkko valmistui. 1856 Sippolan kartanossa valmistettiin Suomen 1. emmental-juusto. 1870 Riihimäki Pietari -radalle valmistui Kaipiaisten asema ja Korian ristikkosilta. 1872 Kymin ja Kuusankosken paperitehtaat aloittivat toimintansa. 1887 Inkeroisten tehdasalueen vanhin rakennus, tiilinen kartonkitehdas valmistui. 1902 Mustila Arboretum perustettiin. 1911-1914 Kasarminmäki Kouvolassa tsaarin vallan alla rakennettu kasarmialue Pohjois-Euroopan laajin puulajipuisto MUSTILA ARBORETUM. 100 havupuulajia, 200 lehtipuulajia.. SATOJA pensaita ja perennoja.. 100 hehtaarin alue. Suomen suosituin mökkipaikkakunta * LAHTI 62 km junalla 0:30 h autolla 0:45 Metsä-Uoti HELSINKI 134 km junalla 1:25 h autolla 1:30 h Kouvola voitti Iltalehden tekemän kymmenen kesämökkipaikkakunnan vertailun. Kakkoseksi tuli Salo. Lehti oli vertaillut kymmentä paikkakuntaa, joissa oli Tilastokeskuksen mukaan eniten kesämökkejä vuonna 2010. Paikkakunnat saivat pisteitä kymmenessä eri kategoriassa, mm. hellepäivien ja mökkimurtojen määrän, rantamökkien hintojen ja kiinteistöverojen perusteella. *Iltalehden kesämökkipaikkakuntavertailu toukokuu 2012 VT6 12114 ajoneuvoa/vrk n. 7000 vapaa-ajan ASUNTOA Teuroinen Soiniitty Mettälä H Elim Ratula Koskist H 6 2012/2013 UUSI Koti Kouvola
ljakka-pökölä h Pyhäjärvi ELIMÄKI Huhdasjärvi Hartola Siikava Pilkanmaa Mäkikylä ongisto o KOUVOLAN SYVIN KOHTA (Vuohijärvi, 75,5m) Jaalan kk NKOSKI äen kk Keltti Raussila ämeenkylä Takamaa Kytöaho Koria Vilppula Löytty Villikkala Verla Lamminkylä Oravala Voikkaa Kuusaa Värälä Vuohijärvi ANJALANKOSKI Muhniemi Utin lentokenttä: Suomen ilmavoimien 1. lentoasema Anjala Voikoski Selänpää Multamäki VALKEALA Hillosensalmi Anttila Myllykoski Vuohijärvi Toikkala Aitomkäki Rautakorpi Keltakangas Inkeroinen Marinkylä Vekaranjärvi Utti Tuohikotti Kääpälä Pihlajasaari Hirvelä Rasi Savero Sippola Liikkala Inkerilä Lappalanjärvi Saarento Valkealan kk Tirva Jokela KOUVOLAN MAANTIETEELLINEN KESKIPISTE KOUVOLA Ummeljoki KOUVOLAN JA KYMENLAAKSON KORKEIN KOHTA (Ukkovuori, 158,5 metriä merenpinnan yläpuolella) MIKKELI 118 km junalla 1:03 h autolla 1:15 h Kaipiainen Enäjärvi Haapala Pinta-ala, km² 2 871 30,7as/km² Kannuskoski Saaramaa 2012 Vuoden retkikohde Repovesi. 30 km² erämaaluontoa.. 80 000 retkeilijää vuosittain.. Majoitusta, ohjelmapalveluita.... Suomen suosituin kansallispuisto LAPPEENRANTA 87 km junalla 0:40 h autolla 1:00 h Stressitöntä huvittelua TYKKIMÄKI. Lähes 40 laitetta.. 200 000 kävijää vuosittain. Suomen suosituin huvipuisto ANJALANKOSKI KUUSANKOSKI 26 % 4,5 % KOUVOLA 1,5 % Vanhojen kuntien pinta-ala uuden Kouvolan pinta-alasta 13,5 % ELIMÄKI 35 % 19,5 % VALKEALA 450 järveä Pinta-alasta 328 km² eli 11% vettä Pietari 285 km Junalla 2:20 h Autolla 3:40 h JAALA KOTKA 57 km junalla 0:42 h autolla 0:44 h HAMINA 53 km autolla 0:40 h Kymijoki 2012/2013 UUSI Koti Kouvola 7
Monimuotoista asumista Piilopirttejä luonnonhelmassa Valkealan ja Jaalan vesistörikas luonto tarjoaa koteja moneen makuun. Omakotitaloja tehdaspaikkakunnilla Kuusankosken, Myllykosken, Inkeroisten, Voikkaan ja Verlan vanhat tehdasmiljööt huokuvat historiaa ja yhteisöllisyyttä. Kouvolalta kaiken saan Teksti: Sami Anteroinen Kuvat: Johannes Wiehn K ouvolaan on ihmeen helppo tulla ja ihmeen helppo ihastua, asettua aloilleen, nauttia olostaan. Uuteen Kouvolaan kuuluu kova kuusikko: vanha Kouvola, Kuusankoski, Valkeala, Anjalankoski, Elimäki ja Jaala. Tämä taas tarkoittaa sitä, että elämisen kirjo on täällä harvinaisen moninainen: on urbaania keskustaasumista kerrostaloissa, uhkeita omakotialueita puistomiljöössä, mummonmökkejä joen mutkiin piilotettuna Viesti asukkaalle on selvä: mistä hyvänsä elämäntavasta ja asumisen muodosta sitten haaveiletkin, Kouvolassa voit elää unelmaasi täysin rinnoin. Puolet porukasta pientaloissa Erilliset pientalot 22 733 kpl (omakoti- ja paritalot) Asuinkerrostalot 17 655 kpl Rivi- ja ketjutalot 6 506 kpl Muut 969 kpl (asuntoja yhteensä: 47 863) 8 UUSI Koti Kouvola 2012/2013
Uusi Kouvola on kodikkuutta maaseudun ja keskustojen tiiviissä vuorovaikutuksessa. Kaupunki tarjoaa hyvät asumisen edellytykset tutkitusti edullisin elinkustannuksin. Kouvolan luonto on eteläisen Suomen parhaita ulkoilu- ja mökkimaastoja. Kaupungin läpi mutkitteleva Kymijoki ja 450 järven vesistö antavat maisemaan oman leimansa. Omaa tilaa maaseudun rauhassa Elimäen mielenrauhan maisemat ja viljavat pellot tarjoavat omaa rauhaa ja maaseudun mahdollisuuksia. Kouvola. Vihreä ja vireä vanha Kouvola, jonka sydän sykkii uudessa tahdissa. Risteysasemana ja virastojen keskuspaikkana tunnetuksi tullut kaupunki on ajansaatossa kasvanut eläväksi kaupunkikeskustaksi. Kouvolassa asuinalueet ovat monipuolisia niin asumisen kuin palveluiden näkökulmasta. Kuusankoski. Taajaman läpi kulkevan Kymijoen rantoja myötäilevät kävelytiet ja komea puistoalue. Asuinalueille yhteistä on luonnon ja palvelujen läheisyys sekä vanhojen paperitehtaiden ympärille rakentuneet viihtyisät puutaloalueet. Lähellä sijaitseva Voikkaa on idyllinen ja puutarhamainen asuinalue. Myllykoski. Kymijoen rannalla sijaitseva vireä taajama, jonka asukkaat pitävät pallon hallussaan. Myllykoskea on tunnetuksi tehnyt jalkapallojoukkue MYPA eli Myllykosken Pallo -47 ry, jonka kotistadionilla yleisöä riittää. Alueen kylät: Enäjärvi, Haapala-Hirvelä, Järvi- Anjala, Kaipiainen, Kirstinkallio-Viiala, Liikkala-Ruotila, Saaramaa, Savero, Sippola ja Ummeljoki Anjala. Viihtyisä ja vihreä kylä eteläisessä Kouvolassa, Kymijoen länsirannalla. Anjala on tunnettu Kustaan sodan aikaisesta Anjalan liitosta sekä Wreden suvusta, joka piti hallussaan Anjalan kartanoa vuodesta 1608 vuoteen 1907. Inkeroinen. Kaupunkimaista keskusta-aluetta ympäröi peltoja metsämaisema, joka monin paikoin aukeaa Kymijoelle. Inkeroisissa on mahtavat jokimaisemat ja hyvät rantatiet ulkoiluun. Elimäki. Kirkonkylä on maaseututaajama parhaimmillaan. Vanhat kartanot liittyvät oleellisesti myös kirkonkylään, jossa Mustilan Arboretum on suosittu matkailukohde. Elimäen kirkko on Suomen vanhin käytössä oleva puinen ristikirkko. Elimäen suurin taajama on Koria. Elimäen kylät: Hongisto, Hämeenkylä, Mettälä, Metsäuoti, Moisio, Mustila, Nappa, Niinimäki, Peippola, Rahikkala, Ratula, Raussila ja Takamaa Laatuasumista aktiivisessa keskustassa Kouvolan keskustan rauhallisessa ja turvallisessa miljöössä kaikki on lähellä: harrastukset, ravintolat, kaupat, koulut... Jaala. Nykyaikainen taajama pysyy virkeänä asukkaiden ja aktiivisten kesämökkiläisten ansiosta. Maailmanperintökohde Verlan tehdasmuseo tuo menneisyyden tähän päivään. Kirkonkylän ilme muodostuu uuden ja vanhan rakennuskannan rinnakkaiselosta. Jaalan kylät: Huhdasjärvi, Kimola, Paljakka-Pökölä, Siikava, Uimila ja Verla Valkeala. Kirkonkylän taajamassa kaikki koulut, kaupat ja vapaaajan harrastusmahdollisuudet, kuten uima- ja jäähalli sekä valaistut ladut ja lenkkipolut ovat kävelymatkan päässä. Valkealan kylät: Aitomäki, Anttila, Inkerilä, Kannuskoski, Kouvolankylä, Kääpälä, Lappakoski, Multamäki, Oravala, Pihlajasaari, Rasi, Saarento-Jokela, Selänpää, Tirva, Toikkalan seutu, Tuohikotti, Utti ja Vuohijärvi Tutustu tarkemmin Kouvolan asuinalueisiin: www.kouvola.fi/asuinalueet 2012/2013 UUSI Koti Kouvola 9
Monimuotoista asumista Elä unelmaa... Tuoreen asumisbarometrin mukaan suomalaisista lapsiperheistä yli 70 % haaveilee omasta talosta. Barometri paljastaa, että kerrostaloissa asuu huomattavasti suurempi osa kansalaisista kuin mitä haluaisi asua ja vastaavasti omakotitaloissa vähemmän. Trendinä voidaan nähdä, että sekä keskustan että maaseudun suosio on kasvussa toiveasuinalueena. Kouvolassa asunnon ostaminen tai vuokraaminen on edullisempaa kuin muissa isoissa kaupungeissa. Täällä myös eletään väljästi. Tilastojen mukaan kouvolalaiset asuvat valtaosin erillis- ja pientaloasunnoissa asuntokanta on selvästi pientalovaltaisempaa kuin muissa suurissa kaupungeissa keskimäärin.täällä monella lapsiperheellä on se talo ja piha, josta pääkaupunkiseudulla voi vain haaveilla. Toiveasumisen kriteerit TOP 10 (Asukasbarometri, SYKE 2010) 1. Rauhallisuus 2. Palvelujen saatavuus 3. Oma piha 4. Luonnonläheisyys 5. Vaivattomuus 6. Tilan tarve 7. Oma päätösvalta 8. Viihtyisyys 9. Sosiaaliset kontaktit 10. Elämäntapa Safe Community by WHO Kouvolassa turvallisuus otetaan vakavasti. Yhtenä esimerkkinä tästä Kouvola hyväksyttiin toisena suomalaisena kuntana jäseneksi WHO:n kansainväliseen Safe Community - Turvallinen kunta -verkostoon vuonna 2008. Kouvolassa on tehty määrätietoista turvallisuus- ja tapaturmatyön kehitystyötä jo usean vuoden ajan. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että esteettömyyttä ja kevyen liikenteen turvallisuutta on jatkuvasti kehitetty monin tavoin. Esimerkiksi seudun koulujen turvallisuustyö perustuu systemaattiseen turvallisuusarviointiin, johon on luotu oma menetelmänsä seurantamatriiseineen. Turvallisuusnäkökulma on integroitu myös Kouvolan kaupunkikeskustatyöhön. Tärkeä tekijä turvallisuustyössä on paikallinen Start-keskus. Vuonna 2002 syntyneen tapaturmahankkeen syntymisen taustalla oli Kouvolan alueella jo vuosia kestänyt tapaturmatutkimustyö ja kiinnostus tapaturmien ehkäisyyn. Kouvolan seutu on ainoa alue Suomessa, missä lonkkamurtumista aiheutuvia kustannuksia ja potilaiden pysyvään laitoshoitoon joutumista on johdonmukaisesti tutkittu. www.kouvola.fi/turvallisuus 10 UUSI Koti Kouvola 2012/2013
vanhan kartanon taikaa Työtä täällä riittää tehtäväksi vaikka kuinka paljon, mutta toisaalta elo ainutlaatuisessa kartanomiljöössä antaa paljon. Kirsi Tonttila T onttilan perheen joulu vuonna 2007 oli ikimuistoinen. He pääsivät jouluksi kotiin omaan kartanoon. Jouluaattona muutettiin, olihan se aika jännittävää, kertoo Kirsti Tonttila, Kouvolan kartanon nykyinen emäntä. Vedet saatiin kello 15 ja kello 16 oli jo koko suku koolla joulupöydässä. Miten Vaasasta kotoisin oleva viestinnän ammattilainen ja hänen eläinlääkärimiehensä päätyivät ostamaan vuonna 1856 rakennetun kartanon? Tonttila naurahtaa, että tämän heräteostoksen takana olivat mies ja poika. He olivat hirmuisen ihastuneita taloon ja minäkin lämpenin lopulta ajatukselle. Upeassa jokimiljöössä muutaman minuutin automatkan päässä Kouvolan keskustasta asustaa tätä nykyä neljä sukupolvea. Tonttilan 93-vuotias äiti, viulisti Rauha Heikinheimo, on kartanon vanha emäntä, ja pehtorin rakennuksessa asustaa nuorin poika perheineen. Kirsti Tonttilan mies Pentti kuoli viime kesänä, mikä on vaikeuttanut ison talon arjen pyöritystä huomattavasti laajojen tilusten lisäksi kartanossa asustaa kahdeksan hevosta. Työtä täällä riittää tehtäväksi vaikka kuinka paljon, Tonttila toteaa, mutta toisaalta elo ainutlaatuisessa kartanomiljöössä antaa paljon. Kirsti Tonttila on sisustanut kartanoa sisältä 1800-luvun puolivälin tyyliin ja juhlapyhinä koko suku kokoontuu kartanoon. Kahdeksan hehtaarin arboretum taas on jotain sellaista, mitä perusmultasormi ei pysty kuvittelemaankaan. Ja sitten on tietysti Kymijoen kiireetön kulku ja vastarannan puiden taakse laskeva satumainen ilta-aurinko. Varsinkin kesällä rannassa on ihana viettää aikaa siellä on aivan omanlaisensa tunnelma ja rauha. Tonttilan toiveena onkin, että kartanon miljöö ja pihapiiri saadaan säilytettyä vielä pitkälle tulevaisuuteen Kouvolan kartano on alkuperäisen Kouvolan kylän 56 talosta viimeinen kokonaisena säilynyt perintötila. Sellaisenaan se on vahvasti osa seudun kulttuurimaisemaa ja -historiaa: arvokas palanen koko kulmakunnan DNA:ta ja identiteettiä. Muita uuden Kouvolan kartanoita löytyy esim. Anjalasta, Elimäeltä ja Valkealasta. 2012/2013 UUSI Koti Kouvola 11
Monimuotoista asumista Haimme positiivista elämänmuutosta ja sen saimme. Vanha meijeri sai uuden elämän Olipa kerran espoolaisperhe, joka unelmoi rauhallisesta elämästä maaseudulla. Lapsia oli viisi, eikä siinä tavallinen omakotitalo tahtonut riittää temmellyskentäksi hiekkalaatikolla istuessa muksujen varpaat olivat melkein naapurin puolella. 12 UUSI Koti Kouvola 2012/2013
unelmasta kiinni elimäellä Espoolaisperhe haaveili isosta talosta ja vielä isommasta pihamaasta. Alkoi etsintä sadan kilometrin säteellä Helsingistä: haussa oli vanha tunnelmallinen maatila tuolta jostain. Netistä löytyi kohde jos toinenkin, ja lopulta perhe huomasi ilmoituksen Elimäellä sijaitsevasta Koskiston vanhasta meijeristä. Kyseessä ei ollut mikä tahansa kohde, vaan Koskisto oli aikoinaan koko Euroopan suurin emmentaltehdas. Teollinen toiminta tosin oli loppunut jo 1971. Ensimmäinen vierailu tehtiin salaa. Kohde ei ensin valtavasti houkutellut, mutta jotain siinä oli, mikä ei jättänyt rauhaan rakennuksen jylhä olemus ja valtavien tilojen antamat mahdollisuudet pyörivät ajatuksissa yötä päivää. Lopulta kiinteistövälittäjän kautta ryhdyttiin selvittämään tarkempia tietoja ja sovittiin vierailukäynti meijerin sisätiloihin. Kevättalvella 2004 kohteeseen perehdyttiin porukalla ja todettiin, että vanhan meijerin asunnot olivat melko huonokuntoisia. Mitä voi espoolaisperhe tehdä? Suunnitelmat, haaveet ja visiot panivat pään pyörälle, mutta kylmä järki kehotti unohtamaan koko hankkeen. Sydäntä vain ei kylmännyt. Kävimme keskusteluja ja teimme kaupat, kertoo meijerin isäntä Juha Tuomainen nyt, kahdeksan vuotta sen jälkeen kun perhe osti meijerin maineen päivineen ja muutti Espoosta Elimäelle. Tuomainen on koulutukseltaan rakennusinsinööri, mistä ei ole ainakaan haittaa laajojen tilusten remontoinnissa. Työsarkaa riittää edelleen: Olen jo luopunut toivosta, että saisin itse koko projektin valmiiksi, Tuomainen, 45, nauraa. Johonkin pisteeseen asti teen kuitenkin ja sitten se on seuraavan sukupolven asia jatkaa. Polvea myös piisaa Elimäen vuosien aikana pihamaalle on ilmaantunut pari lasta lisää kirmaamaan. Seitsemän lapsen perhe on nauttinut olostaan: Haimme positiivista elämänmuutosta ja sen saimme, Tuomainen vakuuttaa. Nyt perheellä on tilaa: meijerissä on reilut 3 000 ja ulkorakennuksissa 2 200 neliötä. Meijerin aikaiset asunnot täyttävät kakkoskerroksen ja kellaritiloja on 1600 neliötä. Ja se piha? Hehtaari per lapsi, joten leikeille luulisi olevan tilaa. Perheen äiti Tia Tajakka, 45, muistelee, että koko naapurusto oli innoissaan kun 30 vuotta aikaisemmin kuollut ja kuopattu meijeri heräsikin taas henkiin. Ensimmäinen talvi meni pimeyttä ihmetellessä ja upeaa tähtitaivasta ihastellessa, Tajakka kertoo elämänmuutoksesta ja lisää, että kesät Elimäellä ovat aivan ihania, mutta talvissa on totuttelemista isossa talossa ne tuppaavat olemaan kylmiä. Pelkkä elintila ja parantunut elämänlaatu ei perhettä kuitenkaan Elimäelle houkutellut, vaan meijeristä kaavailtiin alusta asti matkailuyrittämisen keskusta. Perhe onkin pyörittänyt meijerissä kahvilaa jo viiden kesän ajan ja neljä kesää on operoitu taidekeskusta. Taidekeskus on yksi suurimmista näyttelytiloista Kymenlaakson alueella ja laajennusvaraa riittää pitkälle tulevaisuuteen. Hitaasti kiiruhtaen olemme lähteneet liikkeelle, mutta tavoitteena on laajentaa toiminta ympärivuotiseksi, Tuomainen kertoo ja lisää, että esimerkiksi meijerin asuntokerros soveltuu majoitustiloiksi ja kokous- ja kurssitilojakin löytyy riittämiin. Leipä ei tule yksin yrittämisestä. Tia Tajakka on ammatiltaan ortodoksisen uskonnon ja historian opettaja ja toimii lähikouluissa vakituisena sijaisena. Juha Tuomaisella taas on oma rakennusalan suunnittelufirma. Suurimmat haaveet ja odotukset kohdistuvat kuitenkin meijeriin ja sen toiminnan kehittämiseen: Viides kesä käynnistyy taidekeskuksessa ja runsaasti taiteilijoita on taas mukana, Tuomainen paljastaa. Mutta miten perhe on ottanut vastaan sen, että espoolaiset eivät saaneet jäädä elimäkeläisiksi, vaan päätyivät kuntaliitoksen myötä kouvolalaisiksi? Tuomainen myöntää, että alussa kyllä vähän kirpaisi: sen verran vahvasti paikallinen identiteetti oli jo ehtinyt iskostua. Ajan myötä suuret tunteet ovat jo vähän tasoittuneet, hän virnistää. Yhteistyö Kouvolan matkailu- ja kulttuuri-instanssien kanssa on sekin pikkuhiljaa käynnistynyt, joten ei uuden Kouvolan startti aivan huonolta näytä. Silti Tuomainen muistuttaa, että haasteena uudella kaupungilla on muistaa, että elinvoimaa on keskustan ulkopuolellakin. Maaseutu on nähtävä voimavarana, Tuomainen toteaa. Tuomaisen perheelle se ainakin on ollut sitä. Vanhin lapsista on nyt jo 18-vuotias, nuorin neljä. Vanhemmat ovat tyytyväisiä, että lapset ovat saaneet kasvaa turvallisessa, luonnonläheisessä ympäristössä. Perheen kaksi teinityttöä eivät ehkä aina ole maaseudun rauhaan yhtä ihastuneita, Tuomainen naurahtaa. www.koskistonmeijeri.fi Koskistontie 80, 07990 Ruotsinkylä Tia Tajakka p. 050 585 2026, 019 542 694 2012/2013 UUSI Koti Kouvola 13
Monimuotoista asumista Haaveena oma tontti Rakentajilla on mahdollisuus valita omiin haaveisiinsa sopiva vaihtoehto aina idyllisestä kyläympäristöstä keskustojen kaupunkimaisiin pientaloalueisiin. Yhteistä kaikille kaupungin tonteille ja uusille alueille on se, että ne sijoittuvat hyvien kulkuyhteyksien ja virkistysalueiden läheisyyteen sekä kattavien palveluiden äärelle. Mistä saan asuntotontin? Kaupungilla on vapaita, rakentamattomia pientalotontteja lähes kaikissa isommissa taajamissa, tietysti myös maaseudulla. Tonttien esittely: kaupungin maankäyttö / tonttipalvelut Valtakatu 33, Kuusankoski Tonttipäällikkö, p. 020 615 8222 Tonttiasiamies, p. 020 615 6015 Kaavoitukseen, tontteihin ja rakentamiseen sekä karttoihin, katuihin ja liikenteeseen liittyvät asiat: Tekniikka- ja ympäristötalo Valtakatu 33, Kuusankoski p. 020 61511 (vaihde) www.kouvola.fi/tontit www.kouvola.fi/rakennusvalvonta Tontti maaseudulta? Kaupungin tonttien lisäksi myös monet yksityiset maanomistajat ovat valmiita myymään maata rakennuspaikkaa varten lukuisista maaseudun kylistä ja haja-asutusalueelta. Kouvolan kylien tonttiasiamiehet ohjaavat ostajat tonttien omistajien puheille, jonka jälkeen myyjä ja rakentaja voivat sopia tontin koosta, sijainnista ja muista asioista. Rakennuslupa-asiat selvitetään yhdessä rakennusvalvonnan kanssa. Maaseudun tonttipörssi: www.kouvola.fi/maaseuduntontit Vuokrakoti Kouvolasta? Kouvolan kaupunki tarjoaa turvallisia ja hyvälaatuisia asuntoja viihtyisissä asuinympäristöissä. Asuntojen kokonaismäärä on noin 4350 vaihtoehtoja riittää eri makuihin. Asunnoissa ei ole tulorajoja, mutta osassa asunnoista hakijan varallisuudella voi olla merkitystä. Ota yhteyttä, autamme mielellämme. Hakeminen ja lisätiedot: www.kouvolaanasumaan.fi Kouvolan Asunnot Oy Käyntiosoite: Keskikatu 5 C, 45100 Kouvola Postiosoite: Keskikatu 5 A, 45100 Kouvola Kysy lisätietoa vuokrauksesta: p. 020 615 8900 Aukioloajat: ma, ti ja pe 9 15, ke 12 17, to 9 12 Kouvolan Asunnot Oy on Kouvolan kaupungin kokonaan omistama asuntojen hallinnointiin ja vuokraukseen keskittynyt yhtiö. Yhteisöjen omistamat valtion lainoittamat vuokra-asunnot Asuntoja on sekä rivi- että kerrostaloissa eri puolilla uutta Kouvolaa. Vuokravakuudet vaihtelevat 1 3 kuukauden vuokran välillä. Taloisännöitsijät Oy, www.taloisannoitsijat.fi ES-Laatuasunnot Oy, www.es-laatuasunnot.fi Suomen Ässä-Asunnot Oy, www.assa-asunnot.fi Arenna Oy, www.arenna.fi REIM Kymi Oy, www.reimgroup.com Kaupungin asumisoikeusasunnot Oikeuden asunnon hallintaan saa, kun maksaa asumisoikeusmaksuna 15 % asunnon hankintahinnasta ja sen jälkeen kuukausittain kohtuullista käyttövastiketta. Asumisoikeusasuntoa ei voi lunastaa omaksi. Hakeminen ja lisätiedot: Kouvolan kaupunki/marita Palmu, p. 020 615 4509 Hakulomake: www.kouvola.fi/asumisoikeusasunnot 14 UUSI Koti Kouvola 2012/2013
Ikioma puutarhamökki on arjen pakopaikka Ryhmäpuutarha-alue tarjoaa omaa tilaa helppojen kulkuyhteyksien päässä. Kymijoen lähellä olevassa viihtyisässä puutarhassa voit itse kasvattaa puhtaita luonnon antimia. Nauti lähiluonnosta tai ole omassa rauhassa reilun tunnin päässä pääkaupunkiseudun kiireistä. a) Pentsojan ryhmäpuutarha-alue sijaitsee Kymijoen läheisyydessä, Pentsojan puronvarsilehdon ja Kymenlaaksontien välisellä peltoaukealla. Alueelle on helppo saapua autolla, bussilla ja kävellenkin, sillä matkaa ydinkeskustasta on vain pari kilometriä. Puutarha-alueen läheisyydessä on kirjasto, kaksi kauppaa, posti ja uimahalli kuntosaleineen. Kymijoen rannassa on kaupungin yleinen virkistyspaikka. Mökinostajan ABC. Helppoa. Ota yhteyttä. Pentsojan ryhmäpuutarhayhdistyksen puheenjohtaja kertoo mielellään vapaista tonteista ja alueen käytännöistä. Tule tutustumaan alueeseen ja mökkeihin. Saatavilla 300-350 m 2 siirtolapuutarhatontteja Kunnallistekniikan ja tiestön piirissä olevia tontteja on yhteensä 30, joista noin puolet on vapaana. Tontit on tarkoitettu viljely- ja virkistyskäyttöön ja niille rakennettaville mökeille on laadittu valmiit tyyppipiirustukset. Ryhmäpuutarha alue täydentyy tulevaisuudessa kymmenillä uusilla puutarhatonteilla. Mökit voivat olla kooltaan 24 34 m 2. Sisätiloihin saa tehdä muutoksia omien mieltymysten mukaan ja mökkiin on mahdollista rakentaa vaikkapa sauna. Tontille voi lisäksi rakentaa erillisen kuuden neliön kalustovajan. Varaa omasi tai kysy lisätietoja: Pentsojan ryhmäpuutarhayhdistys ry Kauko Räty, puheenjohtaja p. 050 386 3120 www.kouvola.fi/ryhmapuutarha b) c) Suunnittele. Tutustu valmisiin tyyppipiirustuksiin, varaa tontti ja tee vuokrasopimus kaupungin kanssa. Kääri hihat. Valitse rakentaja tai ryhdy rakentamaan.
vapaa-ajan asuminen Siellä se mökki on Kymijoen vesistöalue kattaa noin 11 prosenttia Suomen pinta-alasta. Tästä alkaa Järvi-Suomen alue. Y li kolme miljoonaa suomalaista mökkeilee vähintäänkin kerran vuodessa kyseessä voi olla oma, sukulaisen tai tuttavan kesämökki tai vuokramökki. Aika usein tuo vapaa-ajan asunto sijaitsee uudessa Kouvolassa, jossa on 450 järveä ja yli 7600 mökkiä. 16 UUSI Koti Kouvola 2012/2013
Kesämökkien määrä kunnittain Suomessa TOP 5: 1) Länsi-Turunmaa 8 425 2) Hämeenlinna 7 731 3) Kouvola 7 669 4) Salo 7 116 5) Kuopio 6 604 (Tilastokeskus 12/2011) Huh hellettä... Veden liplatuksen seuraksi sopii parhaiten auringonpaiste. Hyväksi onneksi Kouvola tarrasi kiinni koko maan epävirallisen hellepääkaupungin titteliin kesällä 2010, kun Utin mittausasemalla kellotettiin hellelukemat yhteensä 48 päivänä (Suomen ennätys!). Tämän jälkeen hellepääkaupunki onkin kylpenyt lämpimissä keleissä. 100 megaa kaistaa Laajakaistayhteydet mökille ja maaseudulle pelittää nyt on mahdollista liittyä valokuituverkkoon ja saada 100 megan laajakaista käyttöön! Kymijoen Kyläkuitu -osuuskunta www.kylakuitu.fi Kiinnostaako mahdollisuus muuttaa vapaa-ajan asunto vakituiseen käyttöön? Kouvolan kaupungin rakennusvalvonta Valtakatu 33, 45700 Kuusankoski p. 020 615 8353 www.kouvola.fi/rakennusvalvonta 2012/2013 UUSI Koti Kouvola 17
kävelykeskusta ja pyöräilyreitit Kävelykeskusta on kaupungin sydän Mikä se kävelykatu on? Kouvolan keskustan kävelykatu Manski valmistui nykyisessä laajuudessaan vuonna 1998. Katuosuuden pituus on noin 250 m ja pinta-ala 8 700 m². Katu toimii kaupunkilaisten yhteisenä olohuoneena ja siellä järjestetään vuoden aikana lukuisia tapahtumia. Toimintaa pyörittää Kouvolan Ydinkeskusta ry. Kouvolan Ydinkeskusta ry vastaa myös läheisyydessä sijaitsevan Kouvolan torin toiminnan hallinnoimisesta. Kouvolan Ydinkeskusta ry p. 044 311 8250, 044 311 8251 www.kouvolanydinkeskusta.fi Fillarifiilis! Kouvolassa pääsee pyörällä paikkaan kuin paikkaan helposti ja vaivatta. Erityisesti keskustassa on kätevä piipahtaa pyörällä. Pyöräilykulttuuri on voimistunut ja kehittynyt pitkän ajan kuluessa: yhtenäinen pyörätieverkosto on ollut kaupungin tavoitteena jo 1970-luvulta asti. Kaikkien pää- ja kokoojakatujen varsille on rakennettu pyörätiet, joita täydentävät täysin erilliset pyörätiet. Viime vuosina kävelykeskustan rakentamisen yhteydessä on toteutettu myös keskustaan pääosa suunnitellusta pyörätieverkosta. Kouvolan pyöräilyhenkisyys on huomattu valtakunnallisestikin tästä esimerkkinä valinta Vuoden Pyöräilykunnaksi vuonna 2005. Työ jatkuu edelleen: pyörätelineiden ja -katosten määrää on lisätty ja kevyen liikenteen viitoitusta parannettu. Kunnossapitoa on tehostettu mm. suorittamalla auraus ja hiekoitus ensimmäisenä pääkatujen kevyen liikenteen väylillä. Korokkeita, liikennevaloja ja siltoja tai tunneleita pahimpiin risteyskohteisiin on rakennettu sekä raivattu näkymäalueita. Summa summarum: uudessa Kouvolassa kevyt liikenne on nostettu sille kuuluvaan asemaan liikennemuodoksi muiden liikennemuotojen rinnalle antaa siis kaikkien pyörien pyöriä. Ulkoilureittikarttojen myynti (pyöräily, melonta, vaellus, hiihto) Kouvolan Matkailu Kauppalankatu 5 (Kävelykatu Manski) p. 020 615 5295 www.visitkouvola.fi Internet karttapalvelu: kartta.kouvola.fi Kouvolan ulkoilureitit Repoveden ulkoilureitit 18 UUSI Koti Kouvola 2012/2013
herkkuja kävelykadulta Tuttifrutti, suklaa, mansikka, vadelma, päärynä, lakritsi... Jäätelötehdas kävelykadulla Maestro on työssään: näin syntyy uusi uljas Kouvola. Mutta ei mikään hallinnollinen saati edes seutuyhteisö, vaan jäätelöannos, joka samalla juhlistaa uuden kaupungin alkutaivalta. Kouvola-annokseen tulee kaksi jäätelöpalloa, toinen stracciatellaa ja toinen lakritsia. Lisäksi tarvitaan kermavaahtoa, lakritsiströsseliä ja taipuisaa lakritsinauhaa pieni pätkä. Kun annos on valmis, jäätelöannoksen isä Sergio Adler nyökkää hyväksyvästi: valmis nautittavaksi! Jäätelöbaari Caminiton toisen omistajan käsissä on viime vuosina syntynyt jäätelöannos jos toinenkin. Sergio ja hänen Leena-vaimonsa perustivat Caminiton kävelykatu Manskille kesällä 2008, joten alkamassa on jo viides kesä, kun jäätelöbaari tuo kävelykadulle tunnelmaa ja omanlaistaan säpinää. Joukkoon on myös liittynyt jäätelömestari Dario Adler, Sergion veli. Paljon on tapahtunut muutamassa vuodessa. Jäätelöbaari on samalla myös tehdas, joka tekee itse omat jäätelönsä. Makuja oli alussa 25, kun taas nykyinen valikoima on 50 60 paikkeilla. Sergio Adler paljastaa, että makujen määrällä ei ylärajaa oikeastaan edes ole: Jos joku yritys soittaa ja tilaa juhliinsa ananas-tyrni-jäätelön, niin sitten se tehdään, hän kertoo makujen yhdistämisen vaivattomuudesta. Talon erikoisimpiin jäätelöihin kuuluvat valkosipulijäätelö, mämmijäätelö ja piparijäätelö. Ja sitten on tietysti se yksi maku, mistä suomalaiset pitävät, mutta jota Adler ei ole oppinut arvostamaan: Salmiakkijäätelö. Sen mausta en osaa sanoa muuta kuin sen, että itse en niin välitä, hän nauraa. Adler kertoilee tarinoita makujen maailmasta niin sulavasti, että ei heti arvaisi argentiinalaisella jäätelömestarilla olevan liikunnanopettajan tausta. Adler kuitenkin vaihtoi uraa muuttaessaan Leenan kanssa Suomeen 2005. Jäätelöbaari ei ollut ensimmäinen asia mikä tuli miehen mieleen, mutta pikkuhiljaa idea omasta pikku paikasta alkoi kypsyä. Argentiinalaisella jäätelökulttuurilla on pitkä ja kunniakas historia ja juuret Italiassa ehkäpä suomalainen kuluttaja tykästyisi astetta eksoottisempaan vaihtoehtoon? Lisäksi halusimme tehdä Caminitosta paikan kaikenikäisille, sellaisen paikan, jossa erityisesti perheet viihtyvät. Jäätelö on kuin jalkapallo: se kuuluu kaikille, Adler tiivistää Caminito-filosofian. Kouvola-annokset tulevat myyntiin kesällä 2012. 2012/2013 UUSI Koti Kouvola 19
Luonnostaan tuntematon Kouvola on Kymijoen kaupunki sehän on selvä. Kymijoesta kelpaa olla ylpeä, sillä se on vesialueiltaan yksi Suomen suurimpia jokia: pituutta virralle kertyy haarasta riippuen 184 204 kilometriä. Mitä Kymijoen varrelta sitten löytyy? On rauhallisia metsiä, kosteikkoja ja rantaniittyjä ja tietysti monenmoista asutusta. Joella myös tapahtuu: risteily, melominen ja kalastus ovat suosituimpien aktiviteettien joukossa. Esimerkiksi moni kalamies vannoo, että Kymijoki on eteläisen Suomen paras lohijoki. 20 UUSI Koti Kouvola 2012/2013