Salon paikallismuseot - onko visiota? Mikä on Salon historiallinen museo? Se on elektroniikkamuseo sekä paikallismuseot. Millaisena näemme Salon historiallisen museon tulevaisuuden? Minkä luonteisena kaupunkimme kulttuurihistoriallinen museo nähdään? Voivatko paikallismuseot ketjussa kertoa seudun tarinan? Voidaanko tarinaketjua luoda ja kehittää yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa?
Vapaa-ajan lautakunnassa 11.6.2015 hyväksyttyyn kulttuuripalvelujen strategiaan kuului paikallismuseosuunnitelman laatiminen. Se hyväksyttiin samassa lautakunnassa 16.6.2016. Kehittämistyö on linjassa Salon kaupungin sopeuttamisohjelman kanssa, jossa haetaan pysyviä ratkaisuja kaupungin talouden tasapainottamiseksi. Kehittämistyöryhmässä oli mukana vapaa-ajan lautakunnan puheenjohtajisto, museo- ja kulttuuripalvelujen henkilökuntaa, yhdistysväkeä ja Turun museokeskuksen aluemuseotutkija.
Yhdistysyhteistyö Kehittämistyön periaate on pyrkiä säilyttämään kotiseutuväen oma tahto ja innostus museoiden hoitoon sekä esineellisen kulttuuriperinnön esille tuomiseen. Etsitään museotyön muotoja, jossa yhdistykset voisivat toimia aiempaa suunnitelmallisemmin ja pitkäjänteisemmin. Lisäksi haetaan keskittämistä, ajantasaisuutta menetelmissä ja uutta sisältöä.
Paikallismuseoiden kokoelmat Perniön museo runsaat 21 000 objektia ja 20 hyllymetriä arkistoaineistoa (n. 1000 nidettä) Halikon museo n. 21 500 objektia Meritalon museo n. 6700 objektia Kiikalan kotiseutumuseo n. 3500 objektia Kiskon kotiseutumuseo n. 1500 objektia Suomusjärven kotiseutumuseo alle 1000 esinettä Trömperin kestikievari runsaat 400 esinettä yhteensä n. 55600 objektia Kokoelmien erityispiirteitä ja vahvuuksia on toivottu tuotavan enemmän esille.
Salon historiallisen museon paikallismuseot Kuntaliitoksessa historialliseen museoon liitettiin ne paikallismuseot, jotka olivat kokonaisuudessaan (kiinteistöt sekä kokoelmat) jo ennestään kaupungin tai kuntien omistuksessa. Halikon, Meritalon ja Perniön museoita on hoidettu museoammatillisesti kaupungin henkilöstön toimesta ja ne on järjestetty yleisilmeeltään kulttuurihistoriallisten museoiden tapaan. Suomusjärven, Kiskon ja Kiikalan kotiseutumuseoita ovat eri aikoina hoitaneet mm. yhdistykset. Museoammatillisuutta on niihin tuotu tilapäistyövoimalla. Ulkomuseona toimii Kreivinmäki. Trömperin kestikievari ja Ploominkin torppa kuuluvat lisäksi museokohteisiin.
Muita paikallismuseoita Salossa Yhteisöjen hoitamia ja omistamia : Kuusjoen viljamakasiini (Kuusjoki-seura) Perttelin kotiseutumuseo (Perttelin kotiseutuyhdistys) Muurlan kotiseutumuseo (kiinteistö on kaupungin. Muurlan kotiseutuyhdistys omistaa kokoelmat ja hoitaa museon) Meripirtin museo Särkisalossa (Meripirtin kerho) Itsenäisyyden museo (Vapaussotien Salon perinneyhdistys) Yksityisistä mm. Wiurilan kartanomuseo
Kehittämissuunnitelman tavoitteet Kulttuurihistoriallisen paikallismuseotoiminnan säilyminen ja kehittyminen Salossa. Paikallismuseotyöhön mukaan entistä enemmän vapaaehtoisia harjoittamaan museotoimintaa ja toteuttamaan mm. kiinnostavia ja monipuolisia tapahtumia sekä ideoimaan uusia toimintamuotoja. Keskeinen menetelmä paikallismuseosuunnitelman toteutumisessa on esinekokoelmien arvoluokituksen käyttöönotto. Se toteutetaan yhteistyössä yhdistysten kanssa.
museoiden ja kokoelmien saavutettavuuden lisääminen kokoelmien selkiyttäminen jäsentämällä museokokonaisuuksien luominen tilojen käytön monipuolistaminen matkailun edistäminen toiminnan tehostaminen kolmannen sektorin osallistaminen paikallismuseoiden vastuulliseen kehittämiseen kolmannen sektorin yhteistyön turvaaminen museopalveluille yhteinen säilytystila tutkimustoiminnan kehittäminen; lisätään esimerkiksi Salon elinkeinohistorian tutkimusta
Kokoelmatoiminnan kehittäminen Digitointi (esinekuvaus ja luettelointiohjelmaan siirtäminen) Kartuntavastuiden ja arvoluokituksen käyttöönotto. Tämä lisää tietoutta kokoelmien sisällöstä ja niissä olevien esineiden ja asiakirjojen merkityksestä sekä niiden tärkeydestä. Arvoluokitus tehtäisiin kotiseutuyhdistysten kanssa yhteistyössä, osallistaen yhdistysten jäseniä museotyöhön. Arvoluokituksen avulla voidaan poistaa kokoelmista vähemmän merkityksellisiä esineitä, siirtää osa käyttökokoelmiin esimerkiksi työnäytöksiä varten ja opetustoimintaan ja huomioida ainutkertaisuus. Paikallismuseoiden kokoelmien ominaispiirteitä voidaan tuoda esille ja sopia, minkälaisen perinteen tallentamiseen museot keskittyvät tulevaisuudessa. Kehittämistyön tulee seurata SAMUn kokoelmapoliittista ohjelmaa
Museokokonaisuudet Toimiva ja kehittyvä paikallismuseoiden verkosto, jossa kaupungin henkilöresursseja suunnataan jatkossa muutamaan valittuun paikallismuseoon, erityisesti Perniön, Meritalon ja Halikon museoihin. Kotiseutumuseot jäävät enemmän yhdistysten vastuulle. Pienet museot tulisi pitää yhdistysten hallinnoimina harkinnanvaraisen valtionavun mahdollistamiseksi.
Halikon seutu 2016-2018 Toteutetaan ensimmäisenä Halikon museossa osa muutetaan vaihtuvien näyttelyjen tilaksi. Esille esihistoriaa, kartano- ja torpparihistoriaa, paikallisia elinkeinoja. Trömperin kestikievari pidetään kaupungin omistuksessa maisemallisen ja rakennushistoriallinen arvonsa vuoksi osana Kuninkaantien historiallista reitistöä. Kiinteistön ja kokoelmien omistus jää kaupungille. Kreivinmäen kunnostus 2016, kaupunki päättää jatkossa omistuksesta. yksityisomistuksessa oleva Wiurilan kartanomuseo esittelee Halikon kartanokulttuuria.
Keskusta-alue Meritalo Kokonaisuutena tärkeä kaupunkikuvan ja toimintahistoriansa kannalta Museon koululuokka säilytetään ja toimintaa kehitetään museopedagogisesti osana salolaisen lapsen arjen historiaa Kallion opettajaperheen historian ja sivistystoiminnan esille tuominen. Keskimmäiset huoneet interiööreineen edustavat maaseutukauppalan asumisen ja elämisen historiaa 1800- ja 1900- luvun vaihteessa.
Perniö Perniön museon sekä Kiikalan, Kiskon ja Suomusjärven kotiseutumuseoiden muodostama kokonaisuus siten, että aikanaan museorakennukseksi suunnitellusta Perniön museosta tehtäisiin Salon kulttuurihistoriallinen kärkimuseo. Perniön museota kehitetään museoammatillisesti seutuhistoriallisena museona, Perniön museon kokoelmien ehdoilla. Museota kehitetään Salon historiallisen museon vetovastuulla yhdistysten kanssa.
perusnäyttelyä uusitaan ja täydennetään muiden paikallismuseoiden esineistöllä ja vapaaehtoisilla siirroilla kiinteistö ja kokoelmat jäävät kaupungin hallintaan vaihtuville näyttelyille tila paikallisten kotiseutumuseoiden markkinointia Perniön museossa kehitetään virtuaalisesti tapahtumiin, työpajoihin ja neuvontaan varataan tilat mikäli museopalveluille saadaan uudet kokoelmasäilytystilat, Perniön museon piharakennus muunnetaan näyttelytilaksi tai muuhun käyttöön museon keskisali soveltuu pienimuotoisiin tapahtumiin ja mm. konserttikäyttöön myöhemmin on herännyt ajatuksia ohi kehittämissuunnitelmankin: esimerkiksi yhteisöllisen puutarhan kehittäminen
Kotiseutumuseoiden valtionosuuden hakeminen Voiko tällä hetkellä yhdistys hakea harkinnanvaraista valtionapua museoon, jonka kokoelmat ja kiinteistön omistaa kaupunki ja jonka kanssa sillä on palvelusopimus? Vastaus: Mikäli paikallismuseo on osa valtionosuuden piirissä olevaa ammatillista museota (kuten SAMU), mutta sen toiminnasta vastaa yhdistys tai säätiö, voidaan avustusta myöntää myös museotoiminnasta vastaavalle toimijalle. Tällöin hakemuksen liitteenä tulee toimittaa voimassaoleva yhteistyösopimus, josta selviää osapuolten vastuut ja työnjako sekä hakijaosapuolen sitoutuminen pitkäjänteiseen museotoiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen. Entä tulevaisuudessa muuttuneessa omistussuhteessa? Yhdistysten ja säätiöiden ylläpitämiltä museoilta edellytetään, että museotoiminta kuuluu sääntömääräisiin tehtäviin ja että museokokoelmien säilyminen on sääntöjen perusteella turvattu myös siinä tapauksessa, että yhdistys/säätiö purkautuu tai muutoin lopettaa toimintansa.
Pienten paikallismuseoiden rengas Kiikalan, Kiskon ja Suomusjärven kotiseutumuseot Museot ovat osa kirkonkylämaisemaa ja säilyttämässä miljöötä. Ensimmäinen vaihe: hallinnan luovuttaminen yhdistyksille. Kaupunki vuokraa museokiinteistön nimellisellä hinnalla kotiseutuyhdistykselle Kaupunki tallettaa kokoelmat yhdistykselle Museopalvelut varaa talousarvioon yhdistyksille jaettavaksi palvelujen ostoon kiinteän summan, joka jaetaan yhdistyksille todellisten kustannusten mukaan esim. rakennuskorjauksiin Kokoelmainventaarion edetessä aloitetaan tilanteen mukaan vaiheittainen kiinteistöjen ja kokoelmien omistuksien siirto yhdistyksille Palvelusopimukset jatkuvat omistussuhteiden muuttumiseen asti
Toinen vaihe: täysivaltaisen omistussuhteen luovuttaminen yhdistyksille valikoiduissa kohteissa. Kaupunki varaa määrärahaa kaikille ulkopuolisille kotiseutumuseoille hakea avustuksia toimintaan. Kaupunki lahjoittaa kiinteistöt lahjakirjaehdoin kotiseutuyhdistyksille lievästi karsittuine kokoelmineen täysin hallinta- ja toimintaoikeuksin ja näin yhdistykset voivat itse uusia näyttelyjään. yhdistykset voivat hakea avustusta Museovirastolta museokiinteistöjen kunnostamisen.
Museopalvelujen kokoelmasäilytystilan tarve 2017-2020 Museopalveluiden tärkeimpiä kehittämishankkeita on saada lisää yhteistä säilytystilaa. (koskee taidemuseota ja historiallista museota).