Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 28 Kouvolan kaupunki Ympäristöpalvelut
ESIPUHE 2 Tämä vuosiraportti sisältää yhteenvedon Anjalankosken, Elimäen, Iitin, Jaalan, Kouvolan, Kuusankosken ja Valkealan ilmanlaadun tarkkailun tuloksista vuodelta 28. Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaatua on tarkkailtu teollisuuden ja kuntien yhteistyönä vuodesta 199 lähtien. Yhteistarkkailusopimus on uusittu tämän jälkeen viiden vuoden välein. Vuoden 24 aikana tilattiin Ilmatieteenlaitokselta ehdotus ilmanlaadun seurantasuunnitelmaksi vuosille 26 21. Vuosi 28 oli kolmas vuosi, jolloin ilmanlaatua mitattiin uuden seurantasuunnitelman mukaisesti. Yhteistarkkailusopimuksen mukaan ilmanlaadun seurannasta aiheutuviin kustannuksiin osallistuivat teollisuuden osalta Gasum Oy, J.M.Huber Finland Oy, KSS Energia Oy, Kymin Voima Oy, Kymppivoima Oy, maxit Oy Ab, Myllykoski Paper Oy, Specialty Minerals Nordic Oy Ab, Stora Enso Publication Papers Oyj (Anjalan tehtaat), UPM-Kymmene Oyj (Kymi), Vamy Oy sekä Vapo Oy (Utti, Vekaranjärvi, Kalso). Kuntien osalta mukana olivat Anjalankosken, Kouvolan ja Kuusankosken kaupungit sekä Elimäen, Iitin, Jaalan ja Valkealan kunnat. Ilmanlaadun seurannan käytännön toteutuksesta vastasi Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöpalvelut. Vuoden 28 lopussa Anjalankoski, Elimäki, Jaala, Kouvola, Kuusankoski ja Valkeala yhdistyivät Kouvolan kaupungiksi. Myös ilmanlaadun seuranta siirtyi Kouvolan kaupungille. Ilmanlaadun seurantaa suoritettiin vuonna 28 Kouvolan ja Kuusankosken mittausasemilla. Kouvolassa mitattiin hengitettäviä hiukkasia (PM1) ja typen oksideja (NO2, NO ja NOx). Kuusankoskella mitattiin haisevia rikkiyhdiste (TRS). Lisäksi siirrettävällä asemalla mitattiin hengitettäviä hiukkasia (PM1) Kuusankoskella, Mäkikylän alueella. Ilmanlaadun tarkkailuun käytetyistä analysaattoreista, mittausten laadun varmennuksesta ja raportoinnista ovat vastanneet terveysinsinööri Vesa Pekkola ja ympäristöterveystarkastaja Reijo Pesonen. Kalibroinneista ja tulosten editoinneista on vastannut JPP-Kalibrointi Ky. Tämän vuosiraportin ovat koonneet terveysinsinööri Vesa Pekkola ja ympäristöterveystarkastaja Reijo Pesonen. Kouvolan kaupunki Ympäristöpalvelut Kyllikki Ala-Huikku Ympäristöjohtaja Vesa Pekkola Terveysinsinööri
SISÄLLYSLUETTELO 3 1 JOHDANTO...4 2 TARKKAILUJÄRJESTELMÄ... 2.1 Mittausasemat... 2.2 Mittausmenetelmät ja -laitteet...6 2.2.1 Hengitettävien hiukkasten mittaaminen...6 2.2.2 Typpioksidien mittaaminen...6 2.2.3 Haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) mittaaminen...7 2.3 Mittaustulosten siirto, käsittely ja taltiointi...7 2.4 Toimintatapa ja kalibrointi...7 3 TEOLLISUUDEN PÄÄSTÖT ILMAAN...8 4 ILMANLAADUN OHJE- JA RAJA-ARVOT...9 MITTAUSAINEISTO...1.1 Hengitettävät hiukkaset PM1...11.2 Typen oksidit (NO2, NO ja NOx)...14.3 Haisevat rikkiyhdisteet (TRS)...16.4 Sääolosuhteet...17 6 ILMANLAATUINDEKSI...19 7 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET...21
1 JOHDANTO Ympäristönsuojelulaki velvoittaa kunnan huolehtimaan alueellaan paikallisten olojen edellyttämästä tarpeellisesta ympäristön tilan seurannasta mukaan lukien ilmanlaadun seuranta. Seurantatiedot on julkistettava ja niistä on tiedotettava tarvittavassa laajuudessa. Yrityksille on määrätty selvilläolovelvollisuus, jonka mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Ilmanlaadun seurannan suunnittelussa on näin ollen arvioitava, mikä on kunnan erityispiirteet ja päästörakenne huomioiden riittävää ja tarpeellista seurantaa, ja kuinka seurannan tulokset saadaan niiden hyödyntäjille tai niistä muuten kiinnostuneille parhaalla tavalla tiedoksi. Seurannan tulisi lisäksi tuottaa yritysten käyttöön tietoa niiden päästövaikutuksista niin, että ympäristönsuojelulaissa mainittu vaatimus riittävästä selvillä olosta täyttyy ja ympäristöviranomaisten toiminnanharjoittajille laitosten lupaehdoissa asettamat velvoitteet päästömittausten lisäksi tulevat asianmukaisesti seurannalla hoidettua. Vuosi 28 oli kolmas, jolloin ilmanlaatua seurattiin uuden seurantasuunnitelman mukaisesti. Vuoden 28 aikana oli käytössä kaksi jatkuvatoimista mittausasemaa, joilla mitattiin Kouvolassa hengitettäviä hiukkasia ja typpioksideja ja Kuusankoskella haisevia rikkiyhdiste. Vuoden 28 aikana oli käytössä myös siirrettävä mittausasema, jolla mitattiin hengitettäviä hiukkasia Kuusankoskella, Mäkikylän alueella. 4
2 TARKKAILUJÄRJESTELMÄ Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun tarkkailujärjestelmä on ympäristöministeriön ilmanlaadun mittausohjeiden mukainen. Järjestelmä perustuu automaattisiin jatkuvatoimisiin mittausasemiin, joista tiedot siirtyvät automaattisesti GSM-modeemien avulla keskustietokoneelle. Keskustietokoneella voidaan käsitellä mittaustietoja, raportoida ja lähettää mittausaineistoa edelleen sähköisesti. SIIRRETTÄVÄ Mäkikylä PM 1 KUUSANKOSKI Urheilukentäntie T RS Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaaduntarkkailujärjestelmää uudistettiin vuoden 26 alussa Ilmatieteenlaitoksen tekemän seurantasuunnitelman mukaisesti. Vuoden alussa lopetettiin mittaustulosten kehitys ja alueen päästöt huomioiden tarpeettomana rikkidioksidin ja leijuman mittaaminen sekä laskeuman seuranta. Samalla vähennettiin typen oksidien mittaamista niin, että typen oksideja mitataan vain Kouvolassa. KOUVOLA Käsityöläiskatu NO, NO 2, NO x, PM 1 Kuva 1. Ilmanlaadun mittausasemat vuonna 28 Kouvolan mittausasema 2.1 Mittausasemat Vuonna 28 ilmanlaadun seurannassa oli käytössä kaksi jatkuvatoimisilla analysaattoreilla varustettua mittausasemaa, Kouvolan ja Kuusankosken mittausasemat. Asemilla toteutettavien mittausohjelmien pääasiallinen tavoite on tuottaa tietoa väestön altistumisesta suoraan tai epäsuorasti ilman epäpuhtauksille siellä, missä altistuminen on suurinta. Mittauksissa oli käytössä myös siirrettävä mittausasema, jolla mitattiin hengitettäviä hiukkasia Kuusankoskella, Mäkikylän alueella. Mittausasema Kouvola, Käsityöläiskatu Kuusankoski, Urheilukentäntie Siirrettävä asema, Mäkikylä Mitattavat epäpuhtaudet - Hengitettävät hiukkaset (PM 1 ) - Typen oksidit (NO 2, NO ja NO x ) - Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) - Hengitettävät hiukkaset (PM 1 ) Kuva 2. Kouvolan mittausasema (Käsityöläiskatu) Kouvolan mittausasema siirrettiin vuoden 26 alussa Hallituskadulta Käsityöläiskadulle rakennustyömaan vuoksi. Hallituskadun mittauspaikka ei ollut paras mahdollinen, koska se sijaitsi hyvin lähellä matkakeskusta ja vilkasta risteystä. Mittausasema edusti lähinnä Kouvolan korkeimpia pitoisuuksia. Mittausasema siirrettiin Käsityöläiskadulle, lähemmäs kävelykatua, jonka ympäristössä liikkuu ja oleskelee enemmän altistuvia ihmisiä. Mittausasemalla tarkkailtiin typen oksidien (NO 2, NO ja NO x ) ja hengitettävien hiukkasten (PM 1 ) pitoisuutta Kouvolan keskustassa.
6 Kuusankosken asema erityiskohteissa, kuten kivenmurskaamot ja asfalttiasemat. Siirrettävään asemaan on hankittu myös pienhiukkasten (PM 2, ) esierotin, joten asemalla voidaan tarvittaessa mitata myös pienhiukkasia. Vuonna 28 asema sijaitsi Kuusankoskella, Mäkikylän palvelukeskuksen alueella. 2.2 Mittausmenetelmät ja -laitteet 2.2.1 Hengitettävien hiukkasten mittaaminen Kuva 3. Kuusankosken mittausasema (Urheilukentäntie) Kuusankosken asemalla mitattiin haisevia rikkiyhdiste (TRS). Mittausasema sijaitsi keskustan läheisyydessä, liikenteen ja teollisuuden välimaastossa. Kuusankosken mittausaseman tarkoituksena on arvioida Kuusanniemen sellutehtaan päästöjen hajuvaikutuksia Kuusankosken keskustassa. Siirrettävä asema Hengitettävät hiukkaset ovat hiukkasia, joiden aerodynaaminen halkaisija on alle 1 µm. Tämän kokoluokan hiukkaset pääsevät kulkeutumaan hengityselimiin. Alle 1 µm:n hiukkasia mitataan jatkuvatoimisella TEOM-14A -analysaattorilla. Analysaattorin toiminta perustuu värähtelevään suodattimeen, jonka värähtelytaajuus on verrannollinen suodattimen massaan ja näin ollen suodattimelle kerääntyneen pölyn määrään. Laite säätää suodattimen läpi virtaavaa ilmamäärää laskien värähtelytaajuuden ja virtauksen avulla ilman pölypitoisuuden. Mitattavien hiukkasten kokoa voidaan muuttaa esierottimella. 2.2.2 Typpioksidien mittaaminen Typpioksideja mitattiin Monitor Labs 9841 NOx-analysaattorilla. Mittausmenetelmä perustuu kemiluminesenssi-ilmiöön. Analysaattori mittaa NO ja NO X pitoisuuksia ja näiden perusteella lasketaan ilman NO 2 -pitoisuus. Analysaattori tuottaa jatkuvina kolmea signaalia: NO, NO2 ja NOx. Kuva 4. Siirrettävä mittausasema Uuden tarkkailujärjestelmän mukaisesti oli käytössä myös siirrettävä mittausasema, jolla mitattiin hengitettävien hiukkasten (PM 1 ) pitoisuutta. Mittausaseman tarkoituksena on mitata hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia kampanjaluonteisesti (6 kk 12 kk) kaupunkien ja taajamien keskustoissa sekä pölyävissä Typpimonoksidin ja otsonin reagoidessa syntyy virittyne typpidioksidimolekyylejä, jotka perustilaan palatessaan lähettävät säteilyä. Typpidioksidi pelkistetään typpimonoksidiksi molybdeenikonvertterilla n. 3 ºC:n lämpötilassa. Näyteilma ohjataan joko konvertterin läpi (NOx-mittaus) tai konvertterin ohi (NOmittaus) reaktiokammioon, jossa syntyvä luminesenssisäteily mitataan. Tulosten perusteella lasketaan tietokoneella NO 2 -signaali.
7 2.2.3 Haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) mittaaminen Haisevat rikkiyhdisteet ovat suuri joukko erilaisia pelkistyne rikkiyhdiste, joiden kokonaispitoisuus määritetään rikkidioksidiksi hapetettuna. Tärkeimmät TRS (total reduced sulphur) eli hajurikkiyhdisteet ovat rikkivety H2S, metyylimerkaptaani CH3SH, dimetyylisulfidi (CH3)2S ja dimetyylidisulfidi (CH3)2S2. Hajurikkiyhdisteiden kokonaispitoisuutta mitattiin Monitor Labs -98 rikkidioksidianalysaattorilla, jonka eteen oli liitetty konvertteri. Konvertterin lämpötila on n. 87 ºC. Tämä lämpötila riittää hapettamaan TRS-yhdisteet rikkidioksidiksi. Konvertterin edessä on SO2- selektiivinen molekyyliseula, joka poistaa ilmanäytteessä mahdollisesti olevan rikkidioksidin. 2.3 Mittaustulosten siirto, käsittely ja taltiointi Mittaustiedot kerätään tietokoneelle analysaattoreilta kahden minuutin keskiarvoina. Mittaustiedot lähetetään edelleen GSM-modeemeilla ympäristöpalvelujen toimitiloissa olevalle keskustietokoneelle, josta aineisto siirretään varmuuskopioituun tietokantaan. Mittausaineisto lähetetään sähköisesti myös ilmanlaatuportaaliin www.ilmanlaatu.fi. Mittaustulokset lähetetään kerran kuukaudessa sähköisesti J. P. Pulkkisen kalibrointi ky:lle editoitavaksi ja editoidut tulokset syötetään takaisin ympäristöpalvelujen tietokantaan. Mittaustuloksia korjataan 3 kk välein lineaarikalibrointien jälkeen. 2.4 Toimintatapa ja kalibrointi Kaasuanalysaattoreissa on automaattiset spanja nollatason tarkistukset. Tarkistus tehdään kerran vuorokaudessa. Analysaattorit kalibroidaan kolmen kuukauden välein, jolloin niille tehdään myös monipistekalibrointi. Tämän ns. lineaarisuustarkistuksen pohjalta korjataan mittaustuloksia tarvittaessa. Mikäli mittaustuloksissa havaitaan heiluntaa tai muita poikkeavuuksia, huoltotoimenpite tehdään tarvittaessa.
3 TEOLLISUUDEN PÄÄSTÖT ILMAAN Viime vuosikymmeninä teollisuuden ilmapäästöt ovat vähentyneet huomattavasti. Sama kehityssuunta on näkynyt myös ilmanlaadun parantumisena. Kaavioissa 1-4 on esitetty Pohjois-Kymenlaakson teollisuuden ilmapäästöjen kehitys vuodesta 199 lähtien. Teollisuuden hiukkaspäästöt ovat vähentyneet alueella huomattavasti. Hiukkaspäästöt eivät ole kuitenkaan sama asia kuin yhdyskuntailmasta mitattavat hengitettävät hiukkaset. Teollisuuden päästöistä hengitettäviä hiukkasia ei ole mitattu niin systemaattisesti, että niistä saataisiin eri vuosien vertailutuloksia. t 4 3 2 1 Hiukkaset 199 1991 1992 1993 1994 199 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 26 27 28 Kaavio 1. Hiukkaspäästöjen kehitys Polttotekniikoiden kehittyessä typpioksidipäästöt ovat vähentyneet. Typpioksidipäästöt eivät ole kuitenkaan alentuneet niin paljoa, kuin muut päästöt. Polttoilma ja kaikki nykyiset polttoaineet sisältävät typpeä, joka polttoprosessissa hapettuu typpioksideiksi. t 4 3 2 1 NOx 8 199 1991 1992 1993 1994 199 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 26 27 28 t Rikkidioksidipäästöt ovat vähentyneet huomattavasti viime vuosina. Ilman rikkidioksidipitoisuus on ollut useita vuosia niin alhainen, että sen mittaaminen lopetettiin Pohjois-Kymenlaaksossa vuoden 26 alussa. Rikkidioksidipitoisuuden alentumiseen ovat vaikuttaneet rikittömät polttoaineet ja teollisuuden päästöjen vähentyminen. 4 4 3 3 2 1 1 SO2 199 1991 1992 1993 1994 199 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 26 27 28 Kaavio 3. Rikkidioksidipäästöjen kehitys Vuoden 28 aikana UPM-Kymmenen tehtaalla otettiin käyttöön uusi kemikaalien talteenottolaitos. Käynnistysvaiheessa oli suuria pitoisuuksia muutamina päivinä, mutta ne eivät oleellisesti vaikuttaneet vuoden kokonaispäästöihin. t 2 1 1 TRS 199 1991 1992 1993 1994 199 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 26 27 28 Kaavio 4. Haisevien rikkiyhdisteiden päästöjen kehitys Kaavio 2. Typpioksidipäästöjen kehitys
4 ILMANLAADUN OHJE- JA RAJA-ARVOT Nykyiset yhdyskuntailman ohjearvot tulivat voimaan syyskuussa 1996. (Vnp 48/1996). Valtioneuvoston päätöksessä (Vnp 481/1996) annetut raja- ja kynnysarvot kumottiin 1.8.21 Valtioneuvoston antamalla asetuksella ilmanlaadusta (711/21). Vanhat rajaarvot ovat kuitenkin voimassa siihen asti, kunnes uudessa asetuksessa (711/21) säädettyjä raja-arvoja on noudatettava. Ohjearvoilla pyrän ehkäisemään ensisijaisesti ilman epäpuhtauksien aiheuttamia terveyshaittoja, mutta myös luonnon vaurioitumista ja viihtyvyyshaittoja. Ohjearvot on tarkoitettu ensisijaisesti ohjeiksi viranomaisille. Ni sovelletaan mm. kaavoituksessa, muussa rakentamisen ja liikenteen suunnittelussa sekä ympäristölupien käsittelyssä. 9 1 % kuukauden tunneista Taulukko 1. Ilmanlaadun ohjearvoja (Vnp 48/96) Epäpuhtaus Keskiarvon laskenta-aika Ohjearvo Sallittujen ylitysten määrä Hengitettävät hiukkaset vuorokausi 7 µg/m 3 1 vuorokausi kuukaudessa (PM1) Typpidioksidi (NO 2 ) tunti 1 µg/m 3 vuorokausi 7 µg/m 3 1 vuorokausi kuukaudessa Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) vuorokausi 1 µg/m 3 1 vuorokausi kuukaudessa Raja-arvot määrittelevät ne ilman epäpuhtauksien ehdottomat enimmäispitoisuudet, joiden ylittäminen velvoittaa viranomaiset toimenpiteisiin ilmanlaadun parantamiseksi. Ilmansuojelusta vastaavien viranomaisten tulee käytettävissään olevin keinoin ehkäistä rajaarvojen ylittyminen. Taulukko 2. Ilmanlaadun raja-arvoja (Vnp 711/1) Epäpuhtaus Keskiarvon laskenta-aika Hengitettävät hiukkaset vuorokausi (PM1) (terveyshaittojen ehkäisemiseksi) vuosi Typpidioksidi (NO 2 ) (terveyshaittojen ehkäisemiseksi) tunti vuosi Raja-arvo Sallittujen ylitysten määrä µg/m 3 3 vuorokautta 4 µg/m 3 vuodessa - 2 µg/m 3 18 tuntia vuodessa 4 µg/m 3 Voimaan tulo 1.1. 1.1. 1.1.21 1.1.21 Typen oksidit (NO x ) (kasvillisuusvaikutusten ehkäiseminen) vuosi 3 µg/m 3 (NO 2 :ksi laskettuna) - 1.8.21
MITTAUSAINEISTO Ympäristöministeriö on antanut seuraavat vähimmäismittausaineistovaatimukset ilmanlaadun mittaustuloksille: Ympäristöministeriön ohjeen mukaan vuosikeskiarvo on hyväksyttävissä, jos käytettävissä on mittaustulokset vähintään 9 kuukauden ajalta. Puuttuvat tulokset eivät saa kuitenkaan olla yhtenäiseltä jaksolta. Tuntiarvo tai tuntikeskiarvo on hyväksyttävissä, jos tuloksia on vähintään 4 minuutin ajalta. Vuorokausikeskiarvo on hyväksyttävissä, jos tuntikeskiarvoja tai tuntiarvoja on vähintään 18. Vuorokausiohjearvon käyttö 3 perättäisen vuorokauden tai yhden kalenterikuukauden jaksolla edellyttää, että jaksolta on käytettävissä vähintään 22 vuorokausiarvoa tai vuorokausikeskiarvoa. Tuntiohjearvon käyttö 3 perättäisen vuorokauden tai yhden kalenterikuukauden jaksolla edellyttää, että jaksolta on käytettävissä 7 prosenttia jakson tuntikeskiarvojen tai tuntiarvojen enimmäismäärästä. 1 Typpioksidien mittauksissa oli yli kolmen kuukauden ja siirrettävän aseman hiukkasmittauksessa vajaan kahden kuukauden katko laitevikojen vuoksi. Kouvolan keskustan hiukkasmittauksesta ja Kuusankosken TRS-pitoisuuden mittauksesta saatiin mittaustuloksia koko vuodelta. Mittaustulosten keräämiseen, editointiin ja raportointiin käytettävä Envidas-ohjelma jättää automaattisesti tulostamatta tunti- tai vuorokausikeskiarvot, jos vähimmäismittausaineiston edellytykset eivät täyty. Kuukausi- ja vuosikeskiarvot ohjelma laskee vähimmäismittausaineiston vajavuudesta huolimatta. PM1-pitoisuuden tuntiarvojen ajallinen edustavuus oli Kouvolan mittausasemalla koko vuonna 98,2 %. Vuosi-, vuorokausi- ja tuntiarvojen osalta mittaustulokset olivat hyväksyttävissä. Siirrettävän aseman ajallinen edustavuus oli 83,8 %. Puuttuva mittausaineisto oli yhtenäiseltä jaksolta, joten vuosikeskiarvon osalta mittaustulos ei ole täysin edustava. Vuorokausi- ja tuntiarvojen osalta mittaustulokset olivat hyväksyttävissä niiden kuukausien osalta, joilta mittaustuloksia oli riittävästi saatavissa. Typen oksidien tuntiarvojen ajallinen edustavuus oli 71,6 % ja puuttuva mittausjakso oli lisäksi yhtenäiseltä ajalta. Näin ollen vuosikeskiarvo ei ole hyväksyttävissä. Vuorokausija tuntiarvojen osalta mittaustulokset olivat hyväksyttävissä. Haisevien rikkiyhdisteiden tuntiarvojen ajallinen edustavuus oli 91,9 %. TRS-yhdisteiden pitoisuudet ovat vertailukelpoisia ohjearvoon.
.1 Hengitettävät hiukkaset PM 1 Vuonna 28 esiintyi hengitettävissä hiukkasissa kohonneita pitoisuuksia katupölyjen vuoksi keväällä. Kouvolan mittausasemalla hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo oli 14, µg/m 3. Se oli 36 % vuosiraja-arvosta 4 µg/m 3. Hiukkaspitoisuus oli samaa luokkaa kuin uudessa mittauspaikassa vuoden 26 jälkeen mitatut arvot. ug/m3 4 3 2 1 1 9 P M1 vuosikeskiarvojen muutos 2 1 8 1 8 1 8 2 2 2 2 2 2 2 2 3 2 1 2 1 6 1 4 1 1991 1992 1993 1994 199 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 26 27 28 V u o s i 11 Kaavio. Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvon kehitys Kouvolassa. PM1[µg/m3] Periodic Station Report Kouvola 1.1.28 24: - 31.12.28 24: Interval 24 Hour PM1[µg/m3] 14 12 1 8 6 4 2 1/1 1/2 1/3 1/4 1/ 1/6 1/7 1/8 1/9 1/1 1/11 1/12 Kaavio 6. Hengitettävien hiukkasten vuorokausikeskiarvot Kouvolassa vuonna 28. Vuoden 28 aikana µg/m 3 :n vuorokausikeskiarvon ylityksiä oli 6 kpl, kun ylityksiä sallitaan 3 kpl vuodessa. Ylityksistä 2 vuorokautta ajoittui helmikuuhun ja 4 maalis-huhtikuun vaihteeseen. µg/m 3 :n raja-arvoon verrattava 36. suurin vuorokausikeskiarvo oli 27,3 µg/m 3, eli 4 % raja-arvosta. Kaaviossa 6. on esitetty vuorokausikeskiarvot ja niiden vertailu raja-arvoon. um/m3 1 9 8 7 6 4 3 2 1 4.6 Tammikuu Kuukauden 2. suurin vuorokausikeskiarvo 66.3 9 4. 36 23.3 14.9 16.8 22 12.8 Helmikuu Huhtikuu Kesäkuu Elokuu Lokakuu 27.3 22.4 Marraskuu Joulukuu Vuorokausiohjearvo 7 µg/m 3 on annettu kuukauden toiseksi suurimmalle vuorokausikeskiarvolle. Ohjearvon ylityksiä ei esiintynyt. Suuri pitoisuus oli 66,3 µg/m 3, joka oli 9 % ohjearvosta. Kaavio 7. Hengitettävien hiukkasten kuukauden toiseksi korkeimmat vuorokausikeskiarvot Kouvolan mittausasemalla
12 Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat ajoittain varsin korkeita. Ilmanlaatuindeksinä arvioituna ilmanlaatu laski yksittäisinä tunteina jopa erittäin huonoksi. Pahimmillaan ilmanlaatu laski koko vuorokauden aikana huonoksi. um/m3 3 3 2 1 1 Kuukauden suurimmat vuorokausi- ja tuntikeskiarvot 292 182 182 191 12 97 78 7 43 4 46 23 3 17 18 1829 Tammikuu Helmikuu Huhtikuu Kesäkuu Elokuu Lokakuu 12 74 34 3 Marraskuu Joulukuu Korkein vrk Korkein tunti Kaavio 8. Hengitettävien hiukkasten suurimmat vuorokausi- ja tuntikeskiarvopitoisuudet Kouvolan mittausasemalla Siirrettävä asema Siirrettävällä asemalla mitattiin hengitettäviä hiukkasia. Tammi- ja helmikuussa oli laiteviasta johtuva mittauskatko. Siirrettävän aseman vuosikeskiarvo oli 17,4 µg/m 3. PM1[µg/m3] Periodic Station Report Siirrettδvδ 1.1.28 24: - 31.12.28 24: Interval 24 Hour PM1[µg/m3] 4 3 2 1 1/1 1/2 1/3 1/4 1/ 1/6 1/7 1/8 1/9 1/1 1/11 1/12 Kaavio 9. Hengitettävien hiukkasten vuorokausikeskiarvot siirrettävällä asemalla vuonna 27. Vuoden 28 aikana µg/m 3 :n vuorokausikeskiarvon ylityksiä oli siirrettävällä asemalla kpl, kun ylityksiä sallitaan 3 kpl vuodessa. Ylitykset ajoittuivat heinäkuuhun ja lokakuuhun. Mittausasema sijaitsee maatalousympäristössä ja maataloustyöt ovat voineet vaikuttaa tuloksiin. µg/m 3 :n raja-arvoon verrattava 36. suurin vuorokausikeskiarvo oli 22,9 µg/m 3, eli 61 % raja-arvosta. Kaaviossa 9. on esitetty vuorokausikeskiarvot ja niiden vertailu raja-arvoon.
13 Vuorokausiohjearvo 7 µg/m 3 ylittyi heinäkuussa. Pitoisuus oli 223,4 µg/m 3, joka oli 319 % ohjearvosta. um/m3 3 2 1 1 Tammikuu Kuukauden 2. suurin vuorokausikeskiarvo 41.4.8 22.7 27. 1.7 Helmikuu Huhtikuu Kesäkuu 223.4.9 26.6 23.8 19.8 2.3 Kaavio 1. Hengitettävien hiukkasten kuukauden toiseksi korkeimmat vuorokausikeskiarvot siirrettävällä mittausasemalla Ilmanlaatuindeksinä arvioituna ilmanlaatu laski siirrettävällä asemalla yksittäisinä tunteina Elokuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu erittäin huonoksi. n suurien pitoisuuksien yhteydessä ilmanlaatu laski koko vuorokauden aikana myös erittäin huonoksi. Koska samaan aikaan Kouvolan mittausasemalla ei ollut poikkeavia pitoisuuksia, on siirrettävän aseman pitoisuuden nousu ollut paikallinen. um/m3 6 4 3 2 1 Tammikuu Kuukauden suurimmat vuorokausi- ja tuntikeskiarvot Helmikuu 122 84 33 4 6 82 24 34 Huhtikuu Kesäkuu Korkein vrk 62 31 163 2748 28 Elokuu Korkein tunti 6 32 Lokakuu Marraskuu 68 63 Kaavio 11. Hengitettävien hiukkasten suurimmat vuorokausi- ja tuntikeskiarvopitoisuudet siirrettävällä mittausasemalla Joulukuu
.2 Typen oksidit (NO 2, NO ja NO x ) Typen oksidien mittaus on siirtynyt hiukkasmittauksen tavoin Hallituskadulta Käsityöläiskadulle. Typen oksidien pitoisuuksissa ei ollut erityisiä tapahtumia vuoden 28 aikana. Ohje- ja raja-arvojen ylityksiä ei tapahtunut. Analysaattori oli elokuusta marraskuun alkuun laitevian vuoksi tehtaalla korjattavana. Koska mittausaineistossa oli pitkä katko, ei mittaustuloksia voida verrata vuosikeskiarvoon. Typpidioksidipitoisuuden keskiarvo oli 13,9 µg/m 3. Se olisi 3 % raja-arvosta 4 µg/ m 3. Pitoisuus on sama tasoa kuin aikaisempina vuosina mitatut vuosikeskiarvot. Pitoisuuus (ug/m3) 4 3 2 1 NO2 vuosikeskiarvojen muutos 23 23 27 24 29 42 27 21 26 21 212 114 14 1991 1992 1993 1994 199 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 26 27 28 Vuosi 14 Typpidioksidin vuorokausiohjearvo 7 µg/m 3 on annettu kuukauden toiseksi suurimmalle pitoisuudelle. Ohjearvon ylityksiä ei ollut. Suurin pitoisuus oli huhtikuussa,7 µg/m 3, joka oli 72 % ohjearvosta. um/m3 1 9 8 7 6 4 3 2 1 27,2,9 26,2 Tammikuu Helmikuu Kuukauden 2. suurin vuorokausikeskiarvo,7 Huhtikuu 23,2 11,2 9,9 Kesäkuu Elokuu Lokakuu 31,7 19,3 Kaavio 13. Typpidioksidin kuukauden 2. suurimmat vuorokausikeskiarvot Typpidioksidin tuntikeskiarvon raja-arvo on 2 µg/m 3. Se on annettu 19. korkeimmalle tuntikeskiarvolle. Raja-arvoon verrattava tuntikeskiarvo oli 74,8 µg/m 3, joka oli 37 % rajaarvosta. Marraskuu Joulukuu Kaavio 12. Typpidioksidin (NO 2 ) vuosikeskiarvon kehitys Kouvolassa NO2[µg/m3] Periodic Station Report Kouvola 31.12.27 24: - 31.12.28 24: Interval 1 Hour NO2[µg/m3] 3 2 1 1/1 1/2 1/3 1/4 1/ 1/6 1/7 1/8 1/9 1/1 1/11 1/12 Kaavio 14. Typpidioksidin tuntikeskiarvot ja tuntikeskiarvon 19. korkeimman pitoisuuden raja-arvo 2 µg/m 3
1 Typpidioksidin tuntikeskiarvon ohjearvo on 1 µg/m 3. Yksi prosentti kuukauden tuntikeskiarvoista saa ylittää pitoisuuden ennen kuin ohjearvo ylittyy. 2 17 1 1 1 7 48 47 Kuukauden 99 % tuntikeskiarvo 42 84 3 28 21 Kaavio 1. Typpidioksidin kuukauden tuntikeskiarvojen 99 %:n pitoisuus ja tuntiohjearvo 1 µg/m 3 Ilmanlaatuindeksinä arvioituna typpidioksidipitoisuudet aiheuttivat ajoittain ilmanlaadun laskemisen välttävälle tasolle, mutta pahimmillaankin vuorokauden keskimääräinen ilmanlaatu pysyi typpidioksidin osalta tyydyttävänä. um/m3 2 1 1 Kuukauden suurimmat vuorokausi- ja tuntikeskiarvot 12 63 8 6 27 28 27 Tammikuu Helmikuu Huhtikuu 24 8 39 13 1 27 Kesäkuu vrk µg/m3 Elokuu tunti µg/m3 Lokakuu 37 6 38 24 Kaavio 16. Typpidioksidin kuukauden suurimmat vuorokausi- ja tuntikeskiarvopitoisuudet Marraskuu Joulukuu Typpimonoksidin vuosikeskiarvo oli 3,3 µg/m 3. Se laski vuonna 26 edellisistä vuosista, koska mittausaseman sijainti ei ollut niin lähellä vilkasta risteystä kuin aikaisemmin. Liikenteen pakokaasusta peräisin oleva typpimonoksidi hapettuu nopeasti ilman otsonin vaikutuksesta typpidioksidiksi ja tämä reaktio on edennyt pidemmälle nykyisessä mittauspaikassa. Pitoisuus (ug/m3) 4 3 2 1 NO-pitoisuuksien vuosikeskiarvojen muutos 19 23 22 26 14 16 11 13 1314 1 11 12 4 4 3 1991 1992 1993 1994 199 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 26 27 28 Kaavio 17. Typpimonoksidin (NO) vuosikeskiarvon muutos Typpimonoksidille ei ole olemassa ohje- tai raja-arvoja, koska sen terveysvaikutukset ovat vähäiset. Typpimonoksidia mitataan, jotta voidaan määrittää typen oksidien kokonaismäärä. Typen oksideilla on happamoittavaa vaikutusta, kun typpiyhdisteet hapettuvat ilmassa typpihapoksi tai sen happamiksi suoloiksi, nitraateiksi. Typen oksideilla (NO x ) tarkoitetaan typpidioksidin (NO 2 ) ja typpimonoksidin (NO) kokonaismäärää typpidioksidina ilmaistuna. Typen oksideille on annettu vuosikeskiarvon raja-arvo 3 µg/m 3, jonka tarkoituksena on ilman epäpuhtauksien aiheuttamien välittömien kasvillisuusvaikutusten ja ekosysteemeissä aiheutuvien vaikutusten ehkäiseminen laajoilla maa- ja metsätalousalueilla sekä luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla. Typen oksidien mittaus on Kouvolan keskustassa, eikä siten luonnonsuojelun kannalta merkityksellisellä paikalla. Kouvolan keskustan vuosikeskiarvo oli 19, µg/m 3, eli 63 % rajaarvosta.
.3 Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) Haisevien rikkiyhdisteiden aiheuttama haitta on pääasiassa viihtyisyyshaitta ja suuremmissa pitoisuuksissa terveyshaittoja kuten päänsärkyä, silmä- ja nenäoireita, yskää ja hengenahdistusta. Haisevia rikkiyhdiste mitattiin aikaisempien vuosien tavoin Kuusankoskella Urheilukentäntiellä. Haisevien rikkiyhdisteiden osalta pitoisuudet eivät ylittäneet ohjearvoa. Pitoisuus (ug/m3) 1 8 6 4 2 T RS vuosikeskiarvojen muutos 1, 1, 6 1, 9, 8, 3, 3, 7, 3, 2, 4, 7, 8 1, 1,, 4 1994 199 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 26 27 28 Vuosi Kaavio 18. Haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) vuosikeskiarvon muutos Haiseville rikkiyhdisteille on annettu ohjearvo 1 µg/m 3. Ohjearvo on annettu kuukauden toiseksi korkeimmalle vuorokausikeskiarvolle. Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet olivat korkeimmillaan 3 µg/m 3, eli 3 % ohjearvosta. um/m3 12 1 8 6 4 2 2 Tammikuu Kuukauden 2. suurin vuorokausikeskiarvo 3 Helmikuu 1 1 Huhtikuu 2 2 Kesäkuu 3 1 Elokuu Kaavio 19. Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) kuukauden 2. suurin vuorokausikeskiarvo ja ohjearvo 1 µg/m 3 Lokakuu Marraskuu Joulukuu 16 TRS-yhdisteille on ominaista, että ne haisevat pahalle jo erittäin pieninä pitoisuuksina,2-7 µg/m 3. Hajun esiintymiseen vaikuttaa pitoisuuden lisäksi myös päästön koostumus. Ihmisen hajuaisti erottaa hajut paljon paremmin kuin analysaattori. Näin ollen pienetkin pitoisuuden havaitaan herkästi. Korkein tuntikeskiarvo vuonna 28 mitattiin tammikuussa, 22 µg/m 3. 2 1 1 Haisevien rikkiyhdist eiden kuukauden suurimmat vuorokausi- ja tuntiarvot 22 18 1 12 1 11 9 7 3 3 1 2 3 3 4 2 1 1 2 1 Tamm ikuu vuorokausi t unt i Marraskuu Kaavio 2. Haisevien rikkiyhdisteiden kuukauden korkeimmat vuorokausi- ja tuntikeskiarvot. Haisevien rikkiyhdisteiden tuntikeskiarvojen pitoisuudet jäivät lähes kaikki alle µg/m 3 :n. Suurempia pitoisuuksia oli hieman edellisiä vuosia enemmän. Taulukko 14. Haisevien rikkiyhdisteiden tuntikeskiarvojen luokittelu pitoisuuksien mukaan Pitoisuusalue µg/m3 %-osuus tunneista < 3 97,27 3.. 1,6.. 8,3 8.. 1, 1.. 13,16 13.. 1,3 1.. 18, 18.. 2,3 2 <,3
.4 Sääolosuhteet 17 Vuonna 28 ei ilmanlaadun tarkkailussa ollut käytössä omaa sääasemaa, vaan säätiedot perustuvat Ilmatieteenlaitoksen Utin sääaseman tietoihin. Tuulen suunta eri kuukausina on esitetty kaavioissa 21 32. Tammikuu Huhtikuu 4 3 3 2 1 1 4 3 3 2 1 1 Kaavio 21. Tammikuun tuulen suunta Kaavio 24. Huhtikuun tuulen suunta Helmikuu 4 3 3 2 1 1 4 3 3 2 1 1 Kaavio 22. Helmikuun tuulen suunta Kaavio. n tuulen suunta Kesäkuu 4 3 3 2 1 1 4 3 3 2 1 1 Kaavio 23. n tuulen suunta Kaavio 26. Kesäkuun tuulen suunta
18 Lokakuu 4 3 3 2 1 1 4 3 3 2 1 1 Kaavio 27. n tuulen suunta Kaavio 3. Lokakuun tuulen suunta Elokuu Marraskuu 4 3 3 2 1 1 4 3 3 2 1 1 Kaavio 28 Elokuun tuulen suunta Kaavio 31. Marraskuun tuulen suunta Joulukuu 4 3 3 2 1 1 4 3 3 2 1 1 Kaavio 29. n tuulen suunta Kaavio 32. Joulukuun tuulen suunta Sade vaikuttaa ilmanlaatuun puhdistavasti. Kevät on tyypillisesti kuivaa vuodenaikaa ja silloin mm. hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat korkeita. Kuukauden sademäärät (mm) perustuvat myös Ilmatieteenlaitoksen Utin mittausaseman tietoihin. 2, 18, 16, 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, mm 76, 9,6 1,9 31,4 Sademäärä 86,3 6,6 12, 97, 26,2 147,2 18,3 68,2 tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Kaavio 33. Sademäärät
6 ILMANLAATUINDEKSI 19 Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV) on kehittänyt ilmanlaatuindeksin, jolla yksinkertaistetaan ilmanlaatutiedotusta. Ilmanlaadun mittaustuloksista tunneittain laskettava indeksi kuvaa sen hetkistä ilmanlaatua. Indeksiä laskettaessa mitattuja ilman epäpuhtauksia verrataan ilmanlaadun ohjearvoihin. Ohjearvoon verrattu korkein epäpuhtauspitoisuus määrää koko indeksin arvon. Indeksin arvo 1 vastaa ohjearvoja. Epäpuhtauksien yhteisvaikutuksia indeksi ei ota huomioon. Indeksi Luonnehdinta Terveysvaikutukset Muut vaikutukset - Hyvä Ei todettuja Lieviä luontovaikutuksia 1-7 Tyydyttävä Hyvin epätodennäköisiä pitkällä aikavälillä 76-1 Välttävä Epätodennäköisiä Selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia 11-1 Huono Mahdollisia herkillä yksilöillä pitkällä 11 Erittäin huono Mahdollisia herkillä väestöryhmillä aikavälillä Ilmanlaatuindeksinä arvioituna Kouvolan keskustassa ilmanlaatu oli pääosin hyvällä tasolla. Ilmanlaatuindeksin keskiarvo oli 32,3. Keväällä ilmanlaatu laski jopa erittäin huonoksi katupölyistä aiheutuneiden korkeiden hiukkaspitoisuuksien vuoksi. Ilmanlaatuindeksi, Kouvola (NO2 ja PM1) 2 17 1 1 Indeksi 1 7 Tammikuu Helmikuu Huhtikuu Kesäkuu Elokuu Lokakuu Marrasku Joulukuu Kaavio 34. Kouvolan ilmanlaatu vuonna 28
Ilmanlaatuindeksinä arvioituna TRS-pitoisuus pysyi Kuusankosken keskustassa pääosin hyvällä tasolla ja ainoastaan yksittäisinä tunteina ilmanlaatu laski tyydyttäväksi. Ilmanlaatuindeksin keskiarvo oli,4. 2 Ilmanlaatuindeksi, Kuusankoski (TRS) 2 17 1 Indeksi 1 1 7 Tammikuu Helmikuu Huhtikuu Kesäkuu Elokuu Lokakuu Marrasku Joulukuu Kaavio 3. Kuusankosken TRS-pitoisuus ilmanlaatuindeksinä Siirrettävän aseman hengitettävien hiukkasten ilmanlaatuindeksi oli keskimäärin hyvällä tasolla. Ilmanlaatuindeksin keskiarvo oli 3,3. Ajoittain ilmanlaatu laski kuitenkin jopa erittäin huonoksi. Ilmanlaatuindeksi, Siirrettävä (PM1) 2 17 1 Indeksi 1 1 7 Tammikuu Helmikuu Huhtikuu Kesäkuu Elokuu Lokakuu Marrasku Joulukuu Kaavio 36. Siirrettävän aseman hengitettävien hiukkasten pitoisuus ilmanlaatuindeksinä
7 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadussa ei ollut merkittävästi aikaisemmista vuosista poikkeavia tapahtumia. Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaatu oli vuonna 28 pääosin hyvällä tasolla, lukuun ottamatta yksittäisiä korkeita hiukkaspitoisuuksia, jotka aiheuttivat myös ohjearvojen ylityksiä. Raja-arvoylityksiä ei ollut yli sallitun määrän. Hengitettävien hiukkasten osalta lyhytkestoisia ilmanlaadun heikkenemisiä tapahtui mm. kaukokulkeutumista sekä tie- ja katupölyistä maalis-huhtikuun vaihteessa. Siirrettävällä asemalla mitattiin korkeita pitoisuuksia myös heinäkuussa ja lokakuussa. Hengitettävien hiukkasten pitoisuus laski ilmanlaadun hetkellisesti jopa erittäin huonoksi. 22 Typpioksidit eivät aiheuttaneet merkittäviä ilmanlaadun heikkenemisiä. Ainoastaan lyhytkestoisia inversiosääilmiöistä aiheutuneita ilmanlaadun huononemisia tapahtui. Huonoimmillaan ilmanlaatu laski typpidioksidipitoisuuden vuoksi välttävälle tasolle. Typpioksidien pitoisuusmittauksessa oli elokuusta marraskuun alkuun katko. Analysaattori oli korjattavana valmistajalla, eikä verkostolla ole käytettävissä varalaitteita. Haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuudet Kuusankosken keskustassa olivat varsin alhaisia. Yksittäisinä tunteina ilmanlaatu laski TRS-yhdisteiden vuoksi tyydyttävälle tasolle.
22 ISSN 1798-282 ISSN 1798-2839 (pdf) Kouvola 4..29 Kouvolan kaupunki Ympäristöpalvelut Valtakatu 33 47 KUUSANKOSKI