YLEISPERUSTELUT Eduskunnalle annetaan hallituksen vuoden lisäksi. Talouden näkymät Globaalin rahoitusjärjestelmän vakava kriisiytyminen on saatu laajamittaisilla monikansallisilla raha- ja finanssipolitiikan toimenpiteillä torjuttua, ja tilanne rahoitusmarkkinoilla on vakiintumassa. Talouskriisin seurauksena maailmankauppa supistui viime vuonna tuntuvasti, samoin maailman kokonaistuotanto. Vuoden 2009 jälkipuoliskolla alkanut maailman tuotannon verkkainen elpyminen on jatkunut ja useimmat indikaattorit viittaavat kehityksen jatkuvan myönteisenä. Taantuman pohjan ohittaminen näkyy myös öljyn ja muiden tuotantotarvikkeiden maailmanmarkkinahinnoissa, jotka ovat kääntyneet uudelleen nousuun. Osa kysynnän kasvusta on kuitenkin aiheutunut kriisin aikana tyhjilleen päässeiden varastojen täydennyksistä, eikä siten ole pysyvää. Elvytystoimien vaikutus on lisäksi yhä poikkeuksellisen korkealla tasolla. Kehittyvät taloudet ovat olleet alkaneen elpymisen eturintamassa. Kehittyneiden talouksien ongelmat taas näyttävät vakavammilta; erityisesti koska elvytystoimista joudutaan asteittain irtaantumaan eikä talouskasvun vahvuudesta vielä ole varmuutta. Julkisen talouden alijäämät ovat taantuman ja elvytystoimien takia kasvaneet jyrkästi, mikä rajoittaa tulevan talouspolitiikan liikkumavaraa. Suomen talouden syöksy vuoden 2008 lopulla ja vuoden 2009 alkupuoliskolla oli erittäin nopea ja jyrkkä; kokonaistuotanto painui noin kolmen vuoden takaiselle tasolle. Kokonaistuotannon lasku päättyi kesällä 2009, mutta kasvun käynnistyminen on vielä hauraalla pohjalla, sillä tuotannon taso ei ole kesän jälkeen lisääntynyt. Ennusteen mukaan nykyisen suhdannekierron pohja on kuitenkin saavutettu ja Suomen talous lähtee maltilliseen nousuun. Vuonna 2009 kokonaistuotanto supistui 7,8 % ja talouden ennustetaan kasvavan noin prosentin tänä vuonna investointien edelleen supistuessa. Jyrkän tasopudotuksen jälkeisen taloudellisen toimeliaisuuden ennakoidaan siis olevan vaimeaa. Työttömyysaste on noussut talouskriisin seurauksena. Työvoiman kysynnän ennustetaan edelleen heikkenevän tänä vuonna ja työttömyysasteen nousevan keskimäärin noin 10 ¼ prosenttiin. Maaliskuussa ilmestyneessä selvityksessä Nuoret työmarkkinoilla - miten nuorten työllistymistä tulisi edistää todetaan, että kriisi on heikentänyt nuorten työmarkkina-asemaa suhteessa muuhun työikäiseen väestöön ja nuorisotyöttömyys on lisääntynyt huolestuttavasti. Nuorten eli 15 24 -vuotiaiden työttömyysasteen odotetaan nousevan 24 prosenttiin tänä vuonna. Pahin vaihe nuorisotyöttömyyden suhteen ennakoidaan osuvan kevääseen, jonka vuoksi nuorten työmarkkinatilanteeseen on syytä kiinnittää erityistä huomiota nyt. Meriteollisuuden suhdanne- ja työllisyystilannetta pohtinut työryhmä on todennut alan tilanteen heikentyneen nopeasti. Lisäesitykseen sisältyvillä toimenpiteillä pyritään turvaamaan Suomessa 21 000 henkilöä työllistävän telakkateollisuuden selviämismahdollisuuksia meneillään olevan suhdannetilanteen yli sekä torjumaan telakka-alan työttömyyttä. Tuloarviot Lisäesityksessä korotetaan varsinaisten tulojen arviota nettomääräisesti 891 milj. eurolla, josta suurin osa aiheutuu korkeammasta arvonlisäverotuoton arviosta. Arvonlisäveron tuottoennustetta nostetaan 773 milj. eurolla toteutuneiden kertymätietojen ja uusien kokonaistaloudellisten ennusteiden vuoksi. Arviota valtiolle takaisinmaksettavista lainoista korotetaan 90 milj. eurolla johtuen Senaatti-kiinteistöjen ennenaikaisesta valtionlainojen lyhennyksestä. Veikkaus Oy:n jakamattomien voittovarojen tuloutusta ehdotetaan nostettavaksi 30 milj. eurolla osana nuorisotyöttömyyden torjuntatoimia. Tasapaino ja valtionvelka Varsinaisten tulojen 891 milj. euron nousu ja määrärahojen 79 milj. euron lisäykset huomioon ottaen vuoden nettolainanottoa ehdotetaan vähennettäväksi 812 milj. eurolla. Valtion nettolainanotto on siten tänä vuonna 12,3 mrd. euroa. Sen seurauksena valtionvelan määräksi vuoden lopussa arvioidaan 77 mrd. euroa, mikä on n. 44 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Budjettitalouden tuloarviot, määrärahat ja tasapaino, milj. euroa 2008 Tilinpäätös 2009 (TA +LTA:t) Määrärahat yhteensä (pl. valtionvelan vähentäminen) 43 529 48 044 50 474 79 50 553 Valtionvelan korot (pääluokka 36) 2 252 1 916 2 076-2 076 Valtionvelan vähentäminen (pääluokka 37) 1 394 - - - - Nettokuoletukset 1 346 - - - - Velanhallinta 48 - - - - Tuloarviot yhteensä (pl. nettolainanotto ja velanhallinta) 44 292 37 781 37 409 891 38 300 Verotulot 37 213 31 448 31 240 773 32 013 Muut tulot 7 079 6 333 6 170 118 6 288 Kumulatiivisen ylijäämän käyttö - - - - - Nettolainanotto ja velanhallinta (mom. 15.03.01) - 10 264 13 065-812 12 253 Nettolainanotto - 10 492 13 115-812 12 303 Siirto valtionvarastosta valtion ydinjätehuoltorahastoon - -180 - - - Velanhallinta - -48-50 - -50 Vaalikauden kehys Vuoden kehystasoa tarkistetaan n rakenteessa tapahtuneita muutoksia vastaavasti. Tarkistusten jälkeen menokehys vuodelle on 36 985 milj. euroa. Lisäesityksen 79 milj. euron nettomääräisistä määrärahalisäyksistä kehykseen luettavia menoja on 48 milj. euroa. Vuoden kehykseen kuuluvien määrärahojen taso nousee lisäesityksen myötä yhteensä 36 744 milj. euroon. Jakamaton varaus myöhemmin vuoden aikana ilmeneville määrärahatarpeille on 241 milj. euroa. Kehyksen rakennemuutokset, milj. euroa Momentti Asia 2011 33.20.53 Työvoimakoulutuksen lisäys vähentää työttömyysturvamenoja (33.20.50) eli kyseessä on menojen siirto kehykseen kuuluvalle momentille kehyksen ulkopuolelta 3,73 3,73 35.20.56 Suhdanneluonteisten korjausavustusten vuoden 50 milj. euron valtuus määrärahavaikutuksineen siirretään Valtion asuntorahaston vastuulle. -31,0-19,0 35.20.56 Suhdanneluonteisten korjausavustusten maksatukseen oli budjetoitu 37 milj. euroa vuodelle 2009. Avustuksia maksettiin 17 milj. euroa budjetoitua vähemmän, mikä uudelleenbudjetoidaan vuodelle. 17,0 Työllisyys- ja koulutuspoliittiset toimenpiteet Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimien rahoitukseen ehdotetaan 32 milj. euron määrärahan ja 9 milj. euron valtuuden lisäystä erityisesti nuorisotyöttömyyden torjumiseen. Toimenpiteissä olevien määrän lisäys on keskimäärin 3 900 henkilöä. Vastavalmistuneiden nuorten työllistämiseksi ehdotetaan otettavaksi käyttöön kuluvan vuoden loppuun saakka ulottuvaksi määräajaksi yrityksille kohdistettu palkkatukeen pohjautuva rekrytointiseteli. Oppisopimuskoulutukseen liittyvään palkkatukeen ehdotetaan lisäystä. Lisäksi ehdotetaan nuorille suunnattujen neuvonta- ja ohjauspalvelujen lisäämistä kohdentamalla Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
Telakkateollisuus Korjausrakentaminen Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan palkkatukea työvoimaneuvojien palkkaamiseen. Lisäksi työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenomäärärahoihin ehdotetaan lisäystä ammatinvalintapsykologien palkkaamiseen. Nuorille suunnattavaa valmentavaa työvoimakoulutusta ehdotetaan lisättäväksi. Tutkintotavoitteista (ml. osatutkinnot) työvoimakoulutusta sekä täydennys-, sertifiointi-, pätevöitymis- ja muuntokoulutusta sekä vastavalmistuneiden jatko- ja täydennyskoulutusta ehdotetaan lisättäväksi. Nuorten työllistämistä työpajoilla ehdotetaan lisättäväksi. Nuorten yrittäjyyden lisäämiseksi starttirahaan ehdotetaan lisäystä. Veikkaus Oy:n jakamattomia voittovaroja tuloutetaan 30 milj. euroa nuorten työllisyysmahdollisuuksien edistämiseksi tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön aloilla. Voittovararahoitusta kohdennetaan mm. aineistojen turvaamistyöhön ja digitoimiseen, audiovisuaalisen ja muun kulttuurin ja luovien alojen tehtäviin sekä liikunnan perustutkinnon suorittaneiden työllistämiseen. Arvion mukaan voittovararahoituksella edistetään kaikkiaan n. 4 700 nuoren työllistymismahdollisuuksia. Rahoitus on painotettu ns. jakosuhdelain sallimissa rajoissa nuorisotyöhön. Yleistä budjettirahoitusta lisätään 3 milj. eurolla etsivään nuorisotyöhön. Ammatilliseen peruskoulutukseen osoitetaan lisäystä 4,4 milj. euroa, mikä on tarkoitus käyttää ammattistarttikoulutuksen järjestäjien opiskelijamäärän lisäämiseen 1 000 opiskelijalla. Rahoitus suunnataan nuorille erityisesti perusopetusvaiheen jälkeiseen ammatilliseen koulutukseen ohjaavaan ja valmistavaan koulutukseen. Vapaan sivistystyön oppilaitoksille osoitetaan lisäystä yhteensä 1,35 milj. euroa siten, että 900 000 euroa käytetään kansanopistojen opiskelijaviikkojen lisäämiseen. Tällä voidaan järjestää 300 peruskoulun päättäneelle vailla jatkokoulutuspaikkaa olevalle nuorelle koulutusta. Lisäksi lisätään 450 000 euroa vastaaviin opintoseteliavustuksiin. Oppisopimuskoulutukseen lisätään 3,3 milj. euroa, jonka avulla oppisopimusopiskelijoiden määrää peruskoulutuksessa voidaan nostaa 1 000 opiskelijalla ja ammatillisessa lisäkoulutuksessa 250 opiskelijalla. 4H-toiminnan valtionapuun ehdotetaan 0,5 milj. euron kertaluonteista lisäystä nuorten työnhakuvalmiuksien parantamisen tukemiseen. Metsähallituksen julkisiin hallintotehtäviin esitetään ympäristöministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonaloilta yhteensä 1,5 milj. euroa käytettäväksi nuorten työllistämiseen luonnonhoitohankkeissa ja luontokeskusten asiakaspalvelutehtävissä. Osa palkkakuluista maksetaan palkkatuella. Määrärahalla arvioidaan työllistettävän yhteensä yli 100 nuorta eri puolilla Suomea, yhteensä noin 50 henkilötyövuoden verran. Laivanrakennuksen innovaatiotukeen ehdotetaan 10 milj. euron valtuuden lisäystä. Lisässa ehdotetaan kertaluonteista 500 milj. euron lainavaltuutta käytettäväksi alusluottojen jälleenrahoitukseen. Näillä toimilla pyritään turvaamaan Suomessa 21 000 henkilöä työllistävän telakkateollisuuden selviämismahdollisuuksia meneillään olevan suhdannetilanteen yli sekä torjumaan telakka-alan työttömyyttä. Varustamot voivat hakea kahteen uudisalusinvestointiin yhteensä enintään 15 milj. euron ympäristötukea. Kahden yhteysalusreitin liikennepalvelujen ostamisia ehdotetaan aikaistettavaksi enintään 42,6 milj. euron sopimusvaltuudella ja lisäksi näihin ostoihin ehdotetaan liitettäväksi öljyntorjuntapalvelujen ostamisia enintään 4,0 milj. euron sopimusvaltuudella. Rajavartiolaitokselle ehdotetaan lisätilausvaltuutta 10 partioveneen hankintaan. Rakennusalan elvytystoimena käyttöönotettu suhdanneluonteinen korjausavustus osoittautui ennakoitua suositummaksi ja avustushakemuksia tuli yhteensä 2,5 mrd. euron hankkeisiin. Lisäon ehdotetaan 125 milj. euron avustusvaltuutta aiemman 50 milj. euron valtuuden sijaan. Ehdotettavat avustukset maksetaan Valtion asuntorahastosta. Tekesin riskiehtoisiin T&K -lainoihin ehdotetaan yhteensä 3 milj. euron määrärahojen ja 5 milj. euron myöntämisvaltuuden lisäystä erityisesti T&K -toiminnan tulosten muuntamiseen mm. kansainvälisille markkinoille kaupallistettaviksi tuotteiksi. Ehdotuksen työllisyysvaikutuksen arvioidaan olevan noin 175 henkilötyövuotta yrityksissä syntyvinä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
Eräitä muita muutoksia työpaikkoina. Uudentyyppistä Protomo-toimintamallia ehdotetaan laajennettavaksi uusille paikkakunnille. Toimintamallin tavoitteena on yhdistää tuotekehityksen ammattilaisia innovaatiotiimeiksi, jotka kehittävät tuotteiden ja palvelujen prototyyppejä yritysten, tutkimuslaitosten tai yksityisten innovaattoreiden ideoiden pohjalta. Puolustusministeriön pääluokkaan lisätään 5,5 milj. euroa Afganistan-operaation kriisinhallintajoukkojen tarpeisiin. Ulkoasiainhallinnon kriisinhallintamäärärahojen sisällä tehdään 5,2 milj. euron uudelleenkohdennus Afganistan-operaation vuoksi. Työvoimapoliittisen koulutuksen opiskelijapäivien lisäys lisää määrärahan tarvetta valtionosuudessa työttömien koulutusetuuksiin noin 6,8 milj. eurolla sekä työmarkkinatuen menoihin noin 0,4 milj. eurolla ja vähentää samalla valtionosuutta työttömyyskassoille 3,7 milj. eurolla. Senaatti-kiinteistöjen investointivaltuutta esitetään korotettavaksi 40 milj. eurolla vuonna 2009 aloitettujen työllisyysperusteisten elvytyshankkeiden toteutuksen siirtyessä vuoden puolelle. Eduskunnan vuodelle hyväksymät määrärahat ja nyt ehdotettavat määrärahojen muutokset pääluokittain, euroa Pääluokka 21. Eduskunta 122 249 000-122 249 000 22. Tasavallan presidentti 15 323 000-15 323 000 23. Valtioneuvoston kanslia 78 296 000-78 296 000 24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala 1 190 160 000-300 000 1 189 860 000 25. Oikeusministeriön hallinnonala 792 410 000-792 410 000 26. Sisäasiainministeriön hallinnonala 1 269 760 000 1 500 000 1 271 260 000 27. Puolustusministeriön hallinnonala 2 709 260 000 7 065 000 2 716 325 000 28. Valtiovarainministeriön hallinnonala 14 869 020 000-14 869 020 000 29. Opetusministeriön hallinnonala 6 217 546 000 42 050 000 6 259 596 000 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 2 833 498 000 500 000 2 833 998 000 31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala 2 214 952 000-2 214 952 000 32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala 4 227 616 000 38 650 000 4 266 266 000 33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 11 528 787 000 3 460 000 11 532 247 000 35. Ympäristöministeriön hallinnonala 329 148 000-13 625 000 315 523 000 36. Valtionvelan korot 2 076 000 000-2 076 000 000 50 474 025 000 79 300 000 50 553 325 000 Eduskunnan vuodelle hyväksymät tuloarviot ja nyt ehdotettavat tuloarvioiden muutokset osastoittain, euroa Osasto 11. Verot ja veronluonteiset tulot 31 239 699 000 773 000 000 32 012 699 000 12. Sekalaiset tulot 4 678 934 000 30 000 000 4 708 934 000 13. Korkotulot, osakkeiden myyntitulot ja voiton tuloutukset 1 318 700 000-2 000 000 1 316 700 000 15. Lainat (pl. nettolainanotto ja velanhallinta) 171 900 000 90 000 000 261 900 000 (pl. nettolainanotto ja velanhallinta) 37 409 233 000 891 000 000 38 300 233 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
15.03.01 Nettolainanotto ja velanhallinta 13 064 792 000-811 700 000 12 253 092 000 50 474 025 000 79 300 000 50 553 325 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5