LIPERIN KUNTA Maa-aineslupapäätös 5 / 2014 Tekninen lautakunta / lupajaos Annettu julkipanon jälkeen 15.12.2014 ASIA HAKIJA Maa-aineslupa kiviainesten ottamiseen tilan Hiekkala RN:o 71:17 alueelta Liperin kunnan Liperin kylässä. Pertti ja Anita Koistinen Mattisenlahden koulutie 1 a 80400 YLÄMYLLY TOIMINNAN SIJAINTI, KAAVATILANNE, SUOJELUALUEET Pohjois-Karjalan maakuntakaavoissa alue on EO1-p aluetta (soranottoalue). Joensuun seutukaava 2020:ssä alue on merkitty eo/mu-alueeksi (maa- ja metsätalousvaltaisen alueen osa, jolla maa-ainesten luvanvarainen ottotoiminta päättyy suunnittelukauden aikana). Ylämyllyn osayleiskaavassa alue on MU-aluetta (maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta), mutta osayleiskaava ei ole tämän alueen osalta voimassa, koska kaavasta on valitettu. Alue on Joensuun seudun Poski-tutkimuksissa luokiteltu maa-ainesten ottoon ensisijaisesti varattavaksi hiekka- ja sora-alueeksi. Ottamisalue sijaitsee Konivaaran vedenhankintaa varten tärkeällä I-luokan pohjavesialueella. Ottamisalueen luoteispuolella sijaitsee Pohjois-Karjalan KTK Oy:n ottamisalue (laajahko Hiililampien sora-alue) ja kohteen kaakkoispuolella moottorirata sekä ajoharjoitusrata. Polvijärvi-Joensuu maantien reunalle, ottamisalueen puoleiselle sivulle, on Liperin kunta suunnitellut meluvallin. Lähin asumus sijaitsee n. 350 metrin päässä ottamisalueen lounaan suuntaan. Ottamisalue ei sijaitse arvokkaaksi merkityllä harju- tai kallio-alueella. HAKEMUKSEN VIREILLETULO LUPATILANNE Hakemus on tullut vireille 10.2.2014. Teknisen lautakunnan lupajaos myönsi 10.6.2014 alueelle maa-ainesluvan, josta tehtiin valitus Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus kumosi lupajaoksen päätöksen ja palautti asian uudelleen käsiteltäväksi.
OTTAMISTOIMENPITEET Alueelta on tarkoitus ottaa soraa ja hiekkaa pääasiassa tienrakennushankkeisiin sekä maarakennuskohteisiin. Alkuperäisessä hakemuksessa ottamisalueen pinta-ala oli 8,6 ha ja otettava määrä 500 000 m 3. Alimmaksi ottamistasoksi esitettiin tasoa + 109,5. Hakemuksesta annetun lausunnon ja naapurien muistutuksen jälkeen hakija pienensi ottoaluetta ja nosti ottotasoa. Muutoksen jälkeen ottoalueen koko on 6,5 ha ja otettava määrä 330 000 m 3. Ottotaso on +110,5 m, jolloin pohjaveden pinnan päälle jää vähintään 5 metrin suojamaakerros. Pohjaveden pinnan tasoa tullaan tarkkailemaan alueella sijaitsevasta pohjavesiputkesta. Ottoaika on 10 vuotta. Ottoalueen pienentämisen jälkeen alue sijaitsee kokonaan maakuntakaavassa ja Poski-tutkimuksissa maa-ainesten ottoon varattujen alueiden sisäpuolella. Alue rajoittuu Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen lausunnon mukaisesti viereiseen Hiililampien sora-alueeseen. Oton edetessä se myös yhdistyy kyseiseen alueeseen, kun ottoalueiden väliin jäävät kannakset otetaan pois hakijan ja Pohjois-Karjalan KTK Oy:n sopimalla tavalla. Alkuperäisessä hakemuksessa liikennöinti ottoalueelle tapahtui alueen lounaispuolella sijaitsevaa hiekkatietä pitkin. Myöhemmin hakija on tehnyt Pohjois-Karjalan KTK Oy:n kanssa sopimuksen uudesta tieyhteydestä alueelle. Uusi tieyhteys kulkee KTK Oy:n Polvijärventien liittymän kautta ottoalueen koilliskulmaan. Sopimus tien käytöstä on lupahakemuksen liitteenä. Uusi tieyhteys vähentää Pitkäsenlammen lähialueen asukkaille aiheutuvia melu-, pöly- ja tärinähaittoja huomattavasti. Alueella ei tulla suorittamaan murskaustoimintaa. Alueella suoritetaan ainoastaan maa-aineksen seulomista ja suuri osa maa-aineksesta siirretään rinteestä suoraan kuorma-autoihin poiskuljetettavaksi käyttöön. Murskaustoiminnan puuttuminen sekä kostean soran poiskuljettaminen vähentää melu- ja pölyongelmia. Suunnitellulla alueella ei varastoida poltto-aineita tai koneita pidempiaikaisesti ja polttoaineet tulevat olemaan tarkastetuissa kaksoisvaippasäiliöissä. Säiliöt ovat lukittuja ilkivallan estämiseksi. Polttoainesäiliöiden kuntoa tullaan seuraamaan säännöllisesti ja polttoaineiden käsittelyssä noudatetaan asiaan kuuluvaa huolellisuutta ja varovaisuutta. Alueelle varataan öljynimeytysturvetta mahdollisia vuotoja varten. Alueella ei suoriteta koneiden huoltoa tai pesuja. Ottotoiminta on tilapäistä ja alue palautetaan ottamisen päätyttyä metsätalousmaaksi jälkihoitotoimenpiteillä. KAIVANNAISJÄTTEEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA
ASIAN KÄSITTELY Hakemukseen on liitetty asianmukainen suunnitelma kaivannaisjätteen jätehuollosta. Hakemuksen vireille tulosta on tiedotettu kuuluttamalla paikallislehti Kotiseutu-Uutisissa ja kunnan ilmoitustaululla. Hakemus liitteineen on ollut nähtävillä Liperin kunnanviraston maankäyttötoimistossa kuulutusajan 20.2.- 21.3.2014. Hakemuksen vuoksi on kuultu naapurikiinteistöjä yhteensä 6 kiinteistön-omistajaa. Naapureista 3 osallistui määräaikaan mennessä kirjeitse kuulemiseen. Naapureista yhdellä oli lupahakemuksesta huomautettavaa. Huomautuksessa on mainittu mm. seuraavia seikkoja: lupa tulisi hylätä kaavan vastaisena ympäristövaikutuksien arvioinnin puuttuminen (pohjaveden vaarantaminen, melu, pöly, erikoiset luonnonolosuhteet). LAUSUNNOT Huomautukset ovat kokonaisuudessaan lupahakemuksen liitteenä. Pohjois-Karjalan ELY-keskus on antanut hakemuksesta 1.4.2014 päivätyn lausunnon, jossa todetaan mm. että suunniteltu maa-ainesten ottaminen on osaksi ristiriidassa kaavoituksen yhteydessä tutkittujen aluevarausten kanssa. Suunnitelma tulisi muuttaa pohjaveden suojelun vaatimusten mukaiseksi ja ottaminen tulisi rajoittaa alueen luoteisosaan. Lausunnossa todetaan, ettei Liperin kunnan tule myöntää ottamislupaa hakemuksessa esitetyssä laajuudessa, vaan enintään 200 000 m 3 ottamiseen, joka rajoittuu Hiililampien sora-alueeseen. Lausunnossa on esitetty lupamääräyksiksi seuraavia: koskematonta maa-ainesta tulee jättää kaikissa olosuhteissa ylimmän todetun luonnollisen pohjaveden pinnan päälle aina vähintään 5 metriä paksu suojakerros. Alin ottamistaso on siten + 110,5. alueella sijaitsevasta pohjavesiputkesta tulee havaita vedenpinnan taso neljästi vuodessa. Tulokset havainnoista toimitetaan kerran vuodessa Liperin kunnalle. alin ottotaso on merkittävä selvästi maastoon. poltto- ja voiteluaineita sisältävät säiliöt pitää sijoittaa kaivualueen ulkopuolelle ja on käytettävä hyväksyttyjä kaksoisvaippasäiliöitä, joiden alustat suojataan asianmukaisesti. Myös koneiden ja laitteiden säilytyspaikat on sijoitettava kaivualueen ulkopuolelle. konekaluston huolto- ja korjaustöitä ei saa suorittaa alueella eikä sen välittömässä läheisyydessä. ottaminen ja jälkihoito on tehtävä vaiheittain. Jälkihoito tulee suorittaa välittömästi ottotoiminnan päätyttyä. muotoillun rintauksen yläosa voidaan jättää 5-10 metrin leveydeltä hiekkaja sorapintaiseksi luontaisen harjukasviston ja muun eliöstön palautumisen edistämiseksi.
ELY-keskuksen lausunto on kokonaisuudessaan lupahakemuksen liitteenä. HAKIJAN VASTINE ELY-KESKUKSEN LAUSUNTOON JA NAAPURIEN HUOMAUTUKSIIN Hakijalle varattiin tilaisuus antaa vastine ELY-keskuksen lausunnosta ja naapurin esittämästä huomautuksesta. Vastineessaan hakija ilmoittaa nostavansa ottotason tasolle + 110,5, jolloin pohjaveteen jää vähintään viiden metrin koskematon maa-aineskerros. Kokonaisottomäärää esitetään pudotettavan 500 000 m 3 :sta 330 000 m 3 :oon. Perusteluina hakija mainitsee mm. että alue on sijainniltaan merkittävä alue lähitulevaisuudessa taajamien kasvaessa ja kehittyessä. Alueelta saisi myös Polvijärvi-Joensuu maantien viereen suunniteltuun meluvalliin tarvittavia maa-aineksia. Suunniteltu maa-aineksen ottamisalue sijoittuu kokonaan P-K:n maakuntakaavassa merkitylle EO1-p alueelle, eli soranottoalueelle, jossa täytyy ottaa huomioon pohjavesien suojelu. Poski-projektissa alue on kokonaisuudessaan ensisijaisesti maa-ainesottoon varatulla alueella. Ottamisalueella ei ole voimassa olevaa asema- tai yleiskaavaa, joka ohjaa alueen maankäyttöä. Suunnittelussa on otettu huomioon vesilain mukainen pohjaveden muuttamiskielto ja ympäristösuojelulain mukainen ehdoton pilaamiskielto. Suunnitellulla alueella ei ole havaittu uhanalaisia kasvi- tai eläinlajeja, eikä alue sijaitse arvokkaaksi merkityllä harjualueella. Melun ja pölyn haittavaikutukset ovat vähäiset, koska alueella ei tulla suorittamaan murskausta. Hakijan vastine kokonaisuudessaan on lupahakemuksen liitteenä. ASIAN RATKAISU Lupajaos myöntää Pertti ja Anita Koistiselle maa-aineslain mukaisen luvan maa-aineksen ottamiseen tilalta Hiekkala RN:o 71:17 Liperin kunnan Liperin kylässä. Lupa myönnetään lupahakemuksen ja siihen tehtyjen muutosten mukaisesti sekä lisäksi seuraavin lupamääräyksin: 1. Ottamisalueen reunat on merkittävä maastoon yläpäästään maastosta hyvin erottuvin maalatuin puupaaluin ja tarpeellisin lippusiimoin sekä varoitustauluin. 2. Ottamista saa suorittaa ainoastaan maakuntakaavassa EO1-p -alueen ja Joensuun seudun POSKI-tutkimuksissa ensisijaisesti maa-aineksen ottoon varatun alueen sisäpuolella. 3. Alueella olevasta pohjaveden havaintoputkesta tulee havaita pohjaveden pinnan taso neljä kertaa vuodessa (maalis-, kesä-, syys- ja joulukuussa). Tulokset havainnoista toimitetaan vuosittain Liperin kunnan maankäyttötoimistolle.
4. Koskematonta maa-ainesta tulee jättää kaikissa olosuhteissa ylimmän todetun luonnollisen pohjavedenpinnan päälle aina vähintään viiden (5) metrin paksuinen koskematon suojamaakerros. Alin ottamistaso on siten + 110,5. 5. Alin ottamistaso on merkittävä selvästi maastoon. Ottamisalueella on oltava korkokolmio siten, että alin ottamistaso voidaan aina luotettavasti selvittää. Korkokolmio on rakennettava ennen ottamisen aloittamista. 6. Ottamisen aikana käytettävät öljy- ja polttoaineet sekä muut haitalliset aineet on säilytettävä asianmukaisesti kaivualueen ulkopuolella siten, että niistä ei aiheudu maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa. Säilytyksessä on käytettävä hyväksyttyjä kaksoisvaippasäiliöitä, joiden alustat suojataan asianmukaisesti. 7. Toiminnassa käytettävän konekaluston säilytys on järjestettävä asianmukaisesti ottamisalueen ulkopuolelle. Kaluston huolto, korjaus tai pesu on ottamisalueella ja sen välittömässä läheisyydessä kiellettyä, lukuun ottamatta välttämättömiä akuutteja korjauksia. Huolto- ja korjauspaikat on varattava alueen ulkopuolelle ja ne on suojattava asianmukaisesti. 8. Pysyviä rakenteita tai rakennelmia ei alueelle tule pystyttää. 9. Jälkihoito on tehtävä vaiheittain ottamisen edetessä. Ottotoiminnan päätyttyä jälkihoito on tehtävä välittömästi. Jälkihoito suositellaan tehtäväksi mahdollisuuksien mukaan alueelta kuorituilla pintamailla. Ottamisalue on palautettava metsätalouskäyttöön luontaisen metsittymisen lisäksi istuttamalla. Muotoillun rintauksen yläosa voidaan jättää 5-10 metrin leveydeltä hiekka- tai sorapintaiseksi luontaisen harjukasviston ja -eliöstön palautumisen edistämiseksi. 10. Ottamisalueelle ei saa tuoda maa-aineksia muualta lukuun ottamatta maisemoinnissa mahdollisesti tarvittavaa verhoilumateriaalia. Otettavan maa-aineksen mahdollisessa seulonnassa tulevia puuperäisiä (kantoja tms.) ja vastaavia karkeampia aineksia ei saa polttaa eikä muutenkaan sijoittaa siten, että hajoavan aineksen huuhtoutumisriski vesistöön tai pohjaveteen on mahdollinen. 11. Toiminnan suunnittelussa tulee ottaa ennaltaehkäisevästi huomioon mahdollisesti muodostuvat melu-, pöly- ynnä muut haitat lähinaapureille. 12. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä luvan alaisen toiminnan (maa-ainesten ottamisen) ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista (selvilläolovelvollisuus). 13.Kokonaisottomääräksi vahvistetaan 330 000 kiintokuutiometriä (k-m 3 ) ja ottoajaksi kymmenen (10) vuotta luvan lainvoimaisesta päätöksestä lukien.
14. Ottamista ei saa aloittaa ennen kuin Liperin kunnan maankäyttötoimisto on hakijan pyynnöstä tehnyt ottoalueella aloituskatselmuksen. 15. Luvan haltija on velvollinen pyytämään maankäyttötoimistosta lopetuskatselmuksen ottotoiminnan loputtua. 16. MaL 12 :n mukaan hakijan on annettava kunnalle pankki- tai vastaava vakuus jälkihoitotöiden suorittamisen vakuudeksi. Vakuuden suuruudeksi määrätään 15 000 euroa. Vakuuden on oltava voimassa vähintään yksi (1) vuosi kauemmin kuin myönnetty lupa. Kunta luovuttaa vakuuden pois, kun hakijan pyytämässä lopputarkastuksessa jälkihoitotyöt on todettu kaikilta osin tehdyiksi lupaehtojen mukaisesti. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Maa-aineslain (555/1981) 6 :n mukaan lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa maa-aineslain 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus. Maa-aineslain 3 :n mukaan maa-aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu 1) kauniin maisemakuvan turmeltumista, 2) luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, 3) huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai 4) tärkeän tai muun vedenhankintaan soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa. Asemakaavan tai oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella on lisäksi katsottava, ettei ottaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. Maa-aineslain 3 :n 4 momentin mukaan ottamispaikat on sijoitettava ja ainesten ottaminen järjestettävä niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja että maa-ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti eikä toiminnasta aiheudu asukkaille tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa. Yleiset perustelut lupapäätökselle Ottoalue on nykyisin metsätalouskäytössä olevaa aluetta. Pääosa alueesta on hakkualuetta, johon on jätetty harvakseltaan noin 25 cm paksuisia mäntyjä siemenpuiksi. Alueen lounais- ja koillisosassa on tiheää mäntykoivikkoa. Maisema on hyvin tavanomainen metsätalouskäytössä olevalle alueelle, eikä ottotoiminta siten aiheuta kauniin maisemakuvan turmeltumista.
Maa-ainesten otto vaikuttaa Polvijärven tienvarsimaisemaan, mutta suunnitellun ottoalueen kohdalla ei ole asutusta. Ottoalueen kohdalle Polvijärventien varteen mahdollisesti rakennettava meluvalli katkaisee näkymän tieltä ottoalueelle. Ottoalue ei sijaitse arvokkaalla harju- tai kallioalueella. Tiedossa ei myöskään ole, että alueella olisi harvinaisia kasvilajeja tai uhanalaisia eläimiä. Ottaminen ei siten aiheuta erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista tai huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa. Ottotoiminnasta ei aiheudu pohjaveden laadun tai antoisuuden vaarantumista, kun pohjaveteen jätetään riittävä suojakerros ja polttoaineiden ja koneiden käsittelyssä toimitaan lupamääräysten mukaisesti. Hakijan pienennettyä ottoaluetta se sijaitsee kokonaan maakuntakaavan mukaisella soranottoalueella. Myös Joensuun seudun Poski-tutkimuksissa (pohjavesien ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen 2002) alue on ensisijaisesti maa-ainestenottoon varattava hiekka- ja sora-alue. Alue rajoittuu Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen lausunnon mukaisesti käytössä olevaan Hiililampien sora-alueeseen (Pohjois-Karjalan KTK Oy). Oton edetessä nämä alueet myös yhdistyvät, kun alueiden väliin jäävä kannas otetaan pois yhteisen sopimuksen mukaisesti. Kun ottoalue sijaitsee välittömästi jo käytössä olevan ottoalueen yhteydessä, jää vaikutus luontoon ja maisemakuvaan mahdollisimman pieneksi. Kun noudatetaan lupamääräyksissä annettuja suojaustoimia, kuten ottamisalueen reunojen varustamista lippusiimoin ja varoituskyltein, ei ottotoiminta aiheuta vaaraa asukkaille tai ympäristölle. Kulkuyhteyden siirtäminen alueen koillisosaan vähentää huomattavasti lähiseudun asukkaille aiheutuvia pöly-, melu- ja tärinähaittoja. Ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi, kun ottaminen toteutetaan ottosuunnitelman ja lupamääräysten mukaisesti eli maisemointi toteutetaan ottamistoiminnan edetessä ja maisemointi suoritetaan ympäröiviä maastonmuotoja kunnioittaen. Suunnitellun ottoalueen maisemointi sovitetaan viereisen Hiililampien ottoalueen maisemointiin, jotta näistä muodostuisi ehjä kokonaisuus. Asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty, eikä maa-ainesten ottaminen ole ristiriidassa maa-aineslain 6 :ssä säädettyjen luvan myöntämisen edellytysten kanssa. Lupa voidaan näin ollen myöntää. Lupamääräysten perustelut Maa-aineslain 11 :n mukaan ainesten ottamista koskevaan lupaan on liitettävä määräykset siitä, mitä hakijan on noudatettava hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi, jolleivät sanotut seikat käy ilmi ottamissuunnitelmasta.
Lupamääräys 1: Ottamisalue tulee merkitä maastoon, jotta rajoista ei ole epäselvyyttä eikä toiminta laajene naapurikiinteistöjen puolelle tai laajemmalle alueelle kuin ottosuunnitelmassa on esitetty. Lippusiimat ja varoitustaulut ovat tarpeen työturvallisuuden ja yleisen turvallisuuden vuoksi. Määräyksillä estetään alueella kulkijoille mahdollisesti aiheutuva vaara. Lupamääräys 2: Luokitelluilla pohjavesialueilla on tärkeää keskittää maa-ainesten otto sellaisille alueille, jotka on jonkin inventoinnin tai oikeusvaikutteisen kaavan yhteydessä osoitettu maa-ainesottotoimintaan alueella. Lupamääräys 3: Pohjaveden pintaa tulee tarkkailla, jotta saadaan selville pohjaveden pinnan tason vaihteluväli ja maa-ainesoton mahdollinen vaikutus pohjaveteen. Lupamääräykset 4 ja 5: Määräykset on asetettu pohjaveden laadun ja määrän turvaamiseksi sekä ottotoiminnan suunnitelmallisen etenemisen turvaamiseksi. Ottotason selkeä merkintä helpottaa sekä valvontaa että itse ottotoimintaa. Lupamääräykset 6, 7 ja 8: Määräykset on annettu maaperän ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi. Ottoalue sijaitsee luokitellulla pohjavesialueella, joten polttoaineiden ja muiden haitallisten aineiden käsittelyssä tulee olla erityisen varovainen. Lupamääräys 9: Määräys on annettu, jotta alue sopii ottotoiminnan päätyttyä ympäröivään maisemaan ja alueella on turvallista liikkua. Suositus alueelta kuoritun pintamaan käytöstä tähtää alueen luontaisen kasvillisuuden palauttamiseen. Alueen metsittäminen on tarpeen maisemallisista syistä. Lupamääräys 10: Määräys on annettu pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi. Muualta tuoduissa maa-aineksissa saattaa olla haitallisia aineita, jotka kulkeutuvat pohjaveteen. Lupamääräykset 11 ja 12: Maa-ainesten otosta ei saa aiheutua ympäristön pilaantumista eikä kohtuutonta haittaa asutukselle. Lupamääräys 13: Maa-aineslain 10 :n lupa ainesten ottamiseen myönnetään määräajaksi, kuitenkin enintään kymmeneksi vuodeksi. Lupamääräykset 14 ja 15:
Lupamääräykset ovat ottamistoiminnan valvonnan kannalta tarpeen. Loppukatselmus on asetuksen 926/2005 7 :n mukainen. Lupamääräys 16: Määräyksellä varmistetaan, että hakija noudattaa lupamääräyksiä ja maisemoi ottamisalueen hyväksytysti ottamisen päätyttyä. OTTAMISTOIMINNAN ALOITTAMINEN Maa-ainesten ottaminen voidaan aloittaa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET TIEDOTTAMINEN KÄSITTELYMAKSU MUUTOKSENHAKU Maa-aineslaki 555/1981 VNA maa-ainesten ottamisesta 926/2005 Liperin kunnan teknisen lautakunnan lupajaos tiedottaa tästä päätöksestä Liperin kunnan ilmoitustaululla ja paikallislehdessä Kotiseutu-Uutiset. Maa-aineslupapäätöksestä peritään Liperin teknisen lautakunnan hyväksymän taksan mukainen maksu lisättynä lupahakemuksen käsittelystä aiheutuneilla kuulutuskustannuksilla ja naapurien kuulemisesta aiheutuneilla kustannuksilla. Valitusosoitus Itä-Suomen hallinto-oikeuteen on liitteenä. PÄÄTÖKSEN TIEDOKSIANTO Päätös: Tiedoksi: Pertti ja Anita Koistinen Mattisenlahden koulutie 1a 80400 YLÄMYLLY Pohjois-Karjalan ELY-keskus Tommi Hirvonen tekninen johtaja Sari Kettunen valvontainsinööri
Liite Liperin kunnan teknisen lautakunnan lupajaoksen päätökseen 9.12.2014 VALITUSOSOITUS Tähän päätökseen voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Valitusviranomai-n en ja valitusaika Valitusaika Päätöksen antopvm. Itä-Suomen hallinto-oikeus 30 pv 15.12.2014 Puijonkatu 29 A, 2 krs, PL 1744 70101 KUOPIO Valitusaika luetaan päätöksen antopäivästä tätä päivää lukuun ottamatta. Valituskirjelmä Valitus tehdään kirjallisesti. Valituskirjelmässä, joka on osoitettava hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi; sekä perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan tai kirjelmän muun laatijan nimi ja kotikunta sekä postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä Valituskirjelmään on liitettävä päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä todistus päätöksen antamispäivästä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen on tarvittaessa liitettävä valtakirja. Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava hallinto-oikeudelle valitusajan kuluessa ennen sen viimeisen päivän virka-ajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, Itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai saa valitusasiakirjat toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan kuluessa. Oikeudenkäyntimaksu Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/93) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua.