Kansantalouden tilinpito 2001 2010

Kansantalous 2011 Nationalräkenskaper National Accounts Kansantalouden tilinpito 2001 2010 National Accounts Taulukot Tables

Kansantalous 2011 Nationalräkenskaper National Accounts Kansantalouden tilinpito 2001 2010 National Accounts Taulukot Tables Helsinki Helsingfors 2011

Tiedustelut Förfrågningar Inquiries: Aila Heinonen (09) 1734 3338 Olli Savela (09) 1734 3316 Raimo Nurminen (09) 1734 3367 Tilaston kuvaus: http://tilastokeskus.fi/til/vtp/meta.html Tilaston laatuseloste: http://tilastokeskus.fi/til/vtp/laa.html Statistikbeskrivning: http://tilastokeskus.fi/til/vtp/meta_sv.html Description of statistics: http://tilastokeskus.fi/til/vtp/meta_en.html Kansikuva Pärmbild Cover graphics: Jannis Mavrostomos 2011 Tilastokeskus Statistikcentralen Statistics Finland Tietoja lainattaessa lähteenä on mainittava Tilastokeskus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Statistikcentralen som källa. Quoting is encouraged provided Statistics Finland is acknowledged as the source. ISSN 1796 0479 = Suomen virallinen tilasto ISSN 1796 3907 (pdf) ISBN 978 952 244 327 4 (pdf) ISSN 0784 9613 (print) ISBN 978 952 244 326 7 (print)

Alkusanat Foreword Tilastokeskus julkaisee tässä julkaisussa kansantalouden tilinpidon tarkistetut tiedot vuosilta 2001 2010. Aikasarja on tarkistettu vuodesta 1975 alkaen. Vuosien 2008 2010 tiedot ovat osittain ennakollisia. Kansantalouden tilinpidossa on siirrytty vanhasta toimialaluokituksesta (TOL 2002) uuteen toimialaluokitukseen (TOL 2008). Samalla on tehty muita muutoksia aikasarjoihin. Julkaisun tietosisältöä on uudistettu. Julkaisun osa 5 tehtävittäinen tarkastelu ei tällä kertaa sisälly julkaisuun, koska tehtävittäiset tiedot tarkistetaan uusien aikasarjojen mukaisiksi vasta joulukuussa 2011. Myös tarjonta- ja käyttötaulukot vuodelta 2008 laaditaan joulukuussa 2011. Tarjonta- ja käyttötaulukoita uusien aikasarjojen mukaisina ei laadita aiemmille vuosille. Tiedot on laskettu Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmän, EKT 1995:n ja maailmanlaajuisen System of National Accounts 1993-järjestelmän käsitteiden ja määritelmien mukaisina. Kansantalouden tilinpidossa esitetään Suomen kansantalouden tilaa ja kehitystä kuvaavat keskeiset tunnusluvut, bruttokansantuote ja bruttokansantulo ja näiden komponentit sekä tuotteiden tarjontaa ja käyttöä koskevat tiedot. Kansantalouden tuotantoa, tuloja, tulojen käyttöä ja pääomanmuodostusta kuvataan sektoreittain. Tuotanto-, työllisyys- ja pääomanmuodostustiedot esitetään myös toimialoittain. Lisäksi tässä julkaisussa esitetään tietoja kulutuksesta, veroista ja sosiaalivakuutusmaksuista. Tämän julkaisun tietosisältö vuodesta 1975 alkaen on saatavissa Tilastokeskuksen internetsivuilta (www.tilastokeskus.fi > kansantalous > kansantalouden tilinpito > taulukot > Px-Web). Tiedot voi tilata myös excel-taulukkoina Tilastokeskuksesta ja ne ovat saatavissa myös Tilastokeskuksen ASTIKA -tietokannasta. Vuositilinpidon laadinnasta on vastannut Olli Savela. Laskentaan on osallistunut koko kansantalouden tilinpidon henkilöstö. Luettelo laskentaan osallistuneesta henkilöstöstä on julkaisun liitteenä. Helsingissä, lokakuussa 2011 Statistics Finland publishes here revised national accounts data for the years 2001 2010. Time series has been revised since the year 1975. The published figures for the years 2008 2010 are partly preliminary. The old standard industrial classification (TOL 2002) has been replaced by a new standard industrial classification (TOL 2008) in the National Accounts. At the same time some other changes to time series have been made. The data contents of the publication has been revised. Part 5 Function approach is not included in this publication, because functional data will be revised according to new time series only in December 2011. Supply and use tables for the year 2008 will be compiled in December 2011, too. Supply and use tables for earlier years according to new time series will not be compiled. The presented data have been calculated in accordance with the concepts and definitions of the European System of Accounts, ESA 1995, and the global System of National Accounts 1993. The national accounts present key figures describing the state and development of the Finnish national economy, gross domestic product and gross national income and their components, and supply and use by product. The national accounts output, incomes, use of incomes and capital formation are described by sector. Data on production, employment and capital formation are also presented by industry. This publication also gives information about final consumption, taxes and social security contributions. The data contents of this publication from the year 1975 are obtainable from Statistics Finland s Internet pages (www.stat.fi > Home > National Accounts > Annual National Accounts > Tables > PX- Web). The data can be ordered as excel sheets from Statistics Finland and they are also available in Statistics Finland s FINSERIES (ASTIKA) database. Olli Savela was in charge of the compilation of the annual national accounts. All national accounts personnel contributed to the calculation. A list of the persons who were involved in the final stage of the revision is appended to this publication. Helsinki, October 2011 Ari Tyrkkö Tilastojohtaja Director, Economic Statistics Tilastokeskus 3

Sisällys Alkusanat... 3 Kansantalouden tilinpidon aikasarjatarkistus 2011.. 6 Laadintaprosessi lyhyesti... 12 1.1 Bruttokansantuote ja -tulo käypiin hintoihin... 34 1.2 Kotitaloussektorin tunnuslukuja... 36 1.3 Henkeä kohti laskettuja tunnuslukuja... 38 1.4 Pääaggregaatit, prosenttiosuudet... 40 1.5 Pääaggregaatit viitevuoden 2000 hintoihin, volyymi-indeksit, volyymin muutokset... 42 1.6 Aggregaatit, hintaindeksit ja hinnan muutokset... 46 Toimialoittainen tarkastelu 2.1.1 Tuotos toimialoittain käypiin hintoihin... 50 2.1.2 Tuotos toimialoittain viitevuoden 2000 hintoihin, ei summautuvia... 52 2.1.3 Välituotekäyttö toimialoittain käypiin hintoihin... 54 2.1.4 Välituotekäyttö toimialoittain viitevuoden 2000 hintoihin, ei summautuvia... 56 2.1.5 Arvonlisäys toimialoittain käypiin hintoihin... 58 2.1.6 Arvonlisäys toimialoittain viitevuoden 2000 hintoihin, ei summautuvia... 60 2.1.7 Arvonlisäys toimialoittain volyymin muutokset... 62 2.1.8 Toimialojen arvonlisäysten osuus bruttoarvonlisäyksestä, perushintaan... 64 2.1.9 Kiinteän pääoman kuluminen toimialoittain käypiin hintoihin... 66 2.1.10 Kiinteän pääoman kuluminen toimialoittain viitevuoden 2000 hintoihin, ei summautuvia... 68 2.1.11 Palkansaajakorvaukset toimialoittain käypiin hintoihin... 70 2.1.12 Palkat ja palkkiot toimialoittain käypiin hintoihin... 72 2.1.13 Työnantajan sosiaalivakuutusmaksut toimialoittain käypiin hintoihin... 74 2.1.14 Toimintaylijäämä/sekatulo toimialoittain käypiin hintoihin... 76 2.2.1 Kiinteän pääoman bruttomuodostus toimialoittain käypiin hintoihin... 78 2.2.2 Kiinteän pääoman bruttomuodostus toimialoittain viitevuoden 2000 hintoihin 80 2.2.3 Varastojen muutos toimialoittain käypiin hintoihin... 82 2.3.1 Työllisyys toimialoittain... 84 2.3.2 Palkansaajat toimialoittain... 86 2.3.3 Yrittäjät toimialoittain... 88 2.3.4 Tehdyt työtunnit toimialoittain... 90 2.3.5 Palkansaajien tehdyt työtunnit toimialoittain... 92 2.3.6 Yrittäjien tehdyt työtunnit toimialoittain... 94 Kulutus 3.1 Yksityiset kulutusmenot käyttötarkoituksen ja kestävyysluokan mukaan käypiin hintoihin... 98 3.2 Yksityiset kulutusmenot käyttötarkoituksen ja kestävyysluokan mukaan vv. 2000 hintoihin... 100 3.3 Yksityiset kulutusmenot käyttätarkoituksen ja kestävyysluokan mukaan prosenttiosuudet... 102 3.4 Julkisyhteisöjen kulutusmenot käypiin hintoihin... 104 3.5. Julkisyhteisöjen kulutusmenot viitevuoden 2000 hintoihin... 104 Sektorittainen tarkastelu 4.1 Koko kansantalous (kotimaiset sektorit) (S1)... 108 4.2 Yritykset (S11)... 112 4.3 Rahoitus- ja vakuutuslaitokset (S12)... 116 4.4 Julkisyhteisöt (S13) - sulautetut tilit... 120 4.4.1 Valtionhallinto (S1311)... 124 4.4.2 Paikallishallinto (S1313)... 128 4.4.3 Työeläkelaitokset (S13141)... 132 4.4.4 Muut sosiaaliturvarahastot (S13149)... 136 4.5 Kotitaloudet (S14)... 140 4.6 Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt (S15)... 144 4.7 Ulkomaat (S2)... 148 4.8 Verot ja sosiaaliturvamaksut... 150 Luokitukset Sektoriluokitus (S)... 156 Tuottajatyyppiluokitus (T)... 156 Toimialaluokitus (TOL2008)... 157 Toimialojen ja sektoreiden ristiintaulukointi... 160 Tuoteluokitus... 163 Tasapainoerien ja taloustoimien luokitukset... 165 Julkisyhteisöjen tehtäväluokitus... 168 Kansantalouden vuositilinpidon tehtävät ja henkilöstö (heinäkuu 2011)... 169 4 Tilastokeskus

Contents Foreword... 3 Revisions in National Accounts time series 2011.. 15 Brief description of the compilation process... 21 1.1 Gross domestic product and national income at current prices... 34 1.2 Key indicators of households sector... 36 1.3 Key indicators per capita... 38 1.4 Main aggregates, percentages... 40 1.5 Main aggregates at reference year 2000 prices, volume indexes, changes in volume.42 1.6 Main aggregates, price indices and changes in prices... 46 Industry approach 2.1.1 Output by industries at current prices... 50 2.1.2 Output by industries at reference year 2000 prices, not additive... 52 2.1.3 Intermediate consumption by industries at current prices... 54 2.1.4 Intermediate consumption by industries at reference year 2000 prices, not additive... 56 2.1.5 Value added by industries at current prices... 58 2.1.6 Value added by industries at reference year 2000 prices, not additive... 60 2.1.7 Value added by industries changes in volume... 62 2.1.8 Value added by industries as a proportion of the gross value added, at basic prices... 64 2.1.9 Consumption of fixed capital by industries at current prices... 66 2.1.10 Consumption of fixed capital by industries at reference year 2000 prices, not... 68 2.1.11 Compensation of employees by industries at current prices... 70 2.1.12 Wages and salaries by industries at current prices... 72 2.1.13 Employers social contributions by industries at current prices... 74 2.1.14 Operating surplus and mixed income by industries at current prices... 76 2.2.1 Gross fixed capital formation by industries at current prices... 78 2.2.2 Gross fixed capital formation by industries at reference year 2000 prices... 80 2.2.3 Changes in inventories by industries at current prices... 82 2.3.1 Employment by industries... 84 2.3.2 Employees by industries... 86 2.3.3 Self-employed by industries... 88 2.3.4 Total hours worked by industries... 90 2.3.5 Employees hours worked by industries... 92 2.3.6 Self-employed hours worked by industries 94 Consumption 3.1 Private consumption expenditure by purpose and durability at current prices.. 98 3.2 Private consumption expenditure by purpose and durability at ref. year 2000 prices... 100 3.3 Private consumption expenditure by purpose and durability percentages... 102 3.4 General government final consumption expenditure at current prices... 104 3.5. General government final consumption expenditure, at reference year 2000 prices 104 Sector approach 4.1 Total economy (resident sectors) (S1)... 108 4.2 Non-financial corporations (S11)... 112 4.3 Financial and insurance corporations (S12) 116 4.4 General government (S13) consolidated accounts... 120 4.4.1 Central government (S1311)... 124 4.4.2 Local government (S1313)... 128 4.4.3 Employment pension schemes (S13141). 132 4.4.4 Other social security funds (S13149)... 136 4.5 Households (S14)... 140 4.6 Non-profit institutions serving households (S15)... 144 4.7 Rest of the world (S2)... 148 4.8 Taxes and social contributions... 150 Classifications Classification of sectors (S)... 156 Classification of producers by type... 156 Industrial classification (TOL2008)... 157 Cross-classification of industries and sectors... 160 Product classification... 163 Classification of balancing items and transactions165 Classification of functions of government168 Tasks and staff of the Annual National Accounts (July 2011)... 169 Innehåll Revideringen av tidsserierna för nationalräkenskaperna 2010... 24 Kort om upprättandet av nationalräkenskaperna... 30 Tilastokeskus 5

Kansantalouden tilinpidon aikasarjatarkistus 2011 Tilastokeskus on tarkistanut kansantalouden tilinpidon aikasarjoja vuosilta 1975 2007. Tähän on kaksi pääsyytä. Ensinnäkin tilinpidossa on siirrytty vanhasta toimialaluokituksesta (TOL 2002) uuteen toimialaluokitukseen (TOL 2008). Muut Tilastokeskuksen taloustilastot ovat siirtyneet uuteen toimialaluokitukseen jo aiemmin. Siirtymäaikataulut ovat määräytyneet EU:n säädöksistä. Toiseksi muutoksia seuraa siitä, että tilinpidon tietojärjestelmä on uudistettu, minkä takia on tehty menetelmien ja lähteiden käyttöön liittyviä tarkistuksia ja aikasarjassa havaittuja virheitä on korjattu. Vuodesta 2008 alkaen kaikki sarjat on laskettu aidosti uuden toimialaluokituksen mukaisina, koska lähdetilastot ovat siirtyneet uuteen toimialaluokitukseen vuodesta 2008 alkaen. Vuosien 2008 2010 tiedot ovat ennakollisia eikä näiden vuosien tarjonta- ja käyttötaulukoita ole vielä laadittu. Tarjonta- ja käyttötaulukoita uudella toimialaluokituksella ei lasketa taaksepäin. Joissakin yksittäisissä tapauksissa vuosien 2007 ja 2008 tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia keskenään, vaan sarjoissa on katkos. Katkos ei ole kovin merkittävä missään sarjassa. Toimialaluokituksen muutokset Suurin muutos toimialaluokituksessa ovat uudet kirjaintason pääluokat. Niitä ovat esimerkiksi J informaatio ja viestintä, M ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, N hallinto- ja tukipalvelut, R taiteet, viihde ja virkistys sekä S muu palvelutoiminta. Uusia 2-numerotason luokkia ovat esimerkiksi 33 koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus, 78 työllistämistoiminta, 79 matkatoimistot ym. ja 80 turvallisuus-, vartiointi- ja etsiväpalvelut. Omiksi toimialoiksi on eriytetty myös muun muassa 21 lääketeollisuus, 37 viemäri- ja jätevesihuolto, 92 rahapeli- ja vedonlyöntipalvelut ja 93 urheilu-, huvi- ja virkistyspalvelut. Vanhoista toimialaluokista (TOL 2002) ovat hajonneet useille toimialoille erityisesti 63 liikennettä palveleva toiminta, 748 muut palvelut liikeelämälle, 90 ympäristönhuolto ja 92 virkistys-, kulttuuri- ja urheilutoiminta sekä useat teollisuuden toimialat. Uusi toimialaluokitus ja tarkempi kuvaus luokituksen muutoksista on julkaistu Tilastokeskuksen Käsikirjoja -sarjassa ja verkkosivuilla (http://tilastokeskus.fi/meta/luokitukset/toimiala/001-2008/index.html). TOL 2008:n soveltaminen kansantalouden tilinpidossa Kansantalouden tilinpidossa joidenkin toimialojen nimikkeissä on poikettu virallisesta toimialaluokituksesta, jotta nimike olisi lyhyempi, kansantajuisempi ja Suomeen sopivampi. Sisältö on kuitenkin sama. Esimerkiksi toimiala 02 metsätalous ja puunkorjuu on tilinpidossa nimeltään metsätalous ja toimiala 16 sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden valmistus (pl. huonekalut); olki- ja punontatuotteiden valmistus on tilinpidossa puuteollisuus. Kansantalouden tilinpidon laskentataso on pääasiassa toimialaluokituksen 2-numerotaso, mutta esimerkiksi metsätaloudessa ja teollisuudessa 3-numerotaso. Julkaisutaso on teollisuudessa 2-numerotaso. Joitakin 2-numerotason luokkia on yhdistetty myös laskennassa. Tällaisia toimialoja ovat 59_60 audiovisuaalinen toiminta, 62_63 tietojenkäsittelypalvelu, 87_88 sosiaalipalvelut ja 90_91 kulttuuritoiminta. Kansantalouden tilinpidossa esiintyy neljä toimialaluokkaa, joita ei ole virallisessa toimialaluokituksessa. Ne ovat 025 metsien nettokasvu (sisältyi aiemmin metsänviljelyyn), 844 maanpuolustuskalusto ja varusmiehet (eriytetty julkisesta hallinnosta), 845 radanpito ja 846 tienpito. Radanpito ja tienpito kuuluivat aiemmin kuljetuksen ja varastoinnin pääluokkaan, josta ne on siirretty julkisen hallinnon pääluokkaan O. Toimialoilla 05 hiilen kaivu ja 06 raakaöljyn ja maakaasun tuotanto ei Suomessa ole ollut tuotantoa. Toimialaa 99 kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta ei lueta Suomen talousalueeseen vaan ulkomaat -sektoriin. Kansantalouden tilinpidossa ei esiinny myöskään toimialaa 00 toimiala tuntematon vaan kaikki toiminnat on luokiteltu jollekin toimialalle. Rakentamisen toimiala jaetaan kansantalouden tilinpidossa kahteen alatoimialaan talonrakentaminen ym. ja maa- ja vesirakentaminen ym. Jako on tehty siten, että varsinaisen toimialaluokituksen toimialasta 43 erikoistunut rakennustoiminta on alatoimiala 431 rakennusten ja rakennelmien purku ja rakennuspaikan valmistelutyöt luokiteltu maa- ja vesirakentamiseen ja muut alatoimialat talonrakentamiseen. Toimialan 75 eläinlääkintäpalvelut tiedot ennen vuotta 1990 sisältyvät toimialan 86 ter- 6 Tilastokeskus

veyspalvelut tietoihin ja toimialan 845 radanpito tiedot ennen vuotta 1990 sisältyvät toimialan 49 maaliikenne (rautatieliikenne) tietoihin. Näin oli myös aiemmin. Uudessa luokituksessa on tilinpidossa käytössä 182 laskentatoimialaa, kun niitä vanhassa luokituksessa oli 184. Tilastokeskuksen verkkosivuilla tiedot julkaistaan 90 toimialan tarkkuudella ja painetuissa julkaisuissa 44 toimialan tarkkuudella. Neljännesvuositilinpidossa julkaisutoimialoja on 11 paitsi arvonlisäyksen osalta 20. Yleisperiaatteet vuosien 1975 2007 toimialatietojen laskennassa Uuden toimialaluokituksen mukaiset sarjat on laskettu taaksepäin vuoteen 1975 asti. Laskennassa on pidetty kiinni kaikkien toimialojen entisistä yhteen lasketuista käypähintaisista bruttoarvonlisäyksen ja muiden taloustoimien tasoista vuosina 1975 2007. Jos kaikkien toimialojen yhteenlasketut sarjat poikkeavat vanhoista, kyse on joko pyöristyserosta tai sitten muista (kuin toimialaluokituksen) muutoksista aiheutuneista tarkistuksista (katso alla virheiden korjauksia ja muita muutoksia -kohdat). Poikkeuksen tästä muodostavat tuotos, välituotekäyttö ja kiinteän pääoman kuluminen, joiden kokonaistasot poikkeavat vanhoista tasoista jäljempänä selostettavista syistä. Kiinteähintaisissa sarjoissa on sallittu kaikissa taloustoimissa pienet poikkeamat vanhoista tasoista. Uusien toimialatietojen laadinnassa vuosille 1975 2007 on käytetty kolmea eri menettelyä. Ensinnäkin, suunnilleen puolet toimialoista (arvonlisäyksestä laskettuna) on siirretty yksi yhteen vanhoista toimialoista, vain koodi on vaihtunut ja joissakin tapauksissa myös nimike, mutta sen kattaman toiminnan sisältö on entinen. Suurimpia näistä toimialoista ovat puu- ja paperiteollisuus, metallien jalostus, energiahuolto, maa- ja vesirakentaminen, tukkukauppa, vesiliikenne, ilmaliikenne, ravitsemis- ja majoitustoiminta, rahoitus- ja vakuutustoiminta, terveys- ja sosiaalipalvelut sekä järjestöjen toiminta. Toiseksi, joissakin tapauksissa on ollut käytössä täsmällisiä erillistietoja siitä, miten vanha toimiala jakautuu uusille toimialoille. Näiden merkitys kokonaisuudessa on vähäinen. Esimerkiksi toimialat 79 matkatoimistot ym. ja 92 rahapeli- ja vedonlyöntipalvelut ovat olleet aikoinaan omia laskentatoimialoja SKT85-järjestelmässä (SNA68) koskien vuosia 1975 1991. Käsitteelliset muutokset tilinpidossa siirryttäessä SNA68 -järjestelmästä SNA93/ESA95 -järjestelmään ja muutokset toimialojen määrittelyssä arvioitiin sen verran pieniksi, että noiden vuosien tietoja käytettiin sellaisinaan. Näissä tapauksissa vuosien 1991 ja 2008 väliset sarjat laskettiin liikevaihtotietojen perusteella. Kolmanneksi, muissa tapauksissa kukin vanha toimiala on jaettu uusien toimialojen kesken ja uudet toimialat on muodostettu laskemalla yhteen eri vanhoista toimialoista siirtyneet osat. Vanhojen toimialojen jakamisessa uusille toimialoille on käytetty hyväksi lähdetilastoissa käytössä ollutta kaksoiskoodausta. Näiden tilastojen tilastoyksiköt on koodattu viime vuosilta sekä TOL 2002 että TOL 2008 luokituksen mukaisina. Esimerkiksi teollisuuden alue- ja toimialatilasto on kaksoiskoodattu vuosilta 1985 2008, yritys- ja toimipaikkarekisteri vuosilta 1995 2008 ja palveluiden alue- ja toimialatilasto vuosilta 2002 2008. Aiempien vuosien tiedot on jaettu uusille toimialoille tiettyjen sidosvuosien osuuksien suhteessa. Esimerkiksi polttoaineiden vähittäiskauppa sisältyi vanhassa toimialaluokituksessa moottoriajoneuvojen kauppaan (50), mutta uudessa toimialaluokituksessa vähittäiskauppaan (47) ja kotitaloustavaroiden korjaus sisältyi vanhassa toimialaluokituksessa vähittäiskauppaan (52), mutta uudessa toimialaluokituksessa omalle toimialalle (95), jolle siirtyi tuotantoa myös muilta vanhoilta toimialoilta. Tällöin uusi vähittäiskaupan toimiala lasketaan vähentämällä vanhasta vähittäiskaupasta kotitaloustavaroiden korjaus ja lisäämällä polttoaineiden vähittäiskauppa: Vuosi 2007, tuotos miljoonaa euroa TOL 2002 TOL 2008 50 Moottoriajoneuvojen kauppa, korjaus ja huolto; huoltamot (TOL 2002) 5 278 45 Autojen ym. kauppa, korjaus ja huolto (TOL 2008) 4 629 47 Vähittäiskauppa (pl. autot ym.) (TOL 2008) 649 52 Vähittäiskauppa; kotitalousesineiden korjaus (TOL 2002) 9 557 47 Vähittäiskauppa (pl. autot ym.) (TOL 2008) 9 377 95 Kotitaloustavaroiden korjaus (TOL 2008) 180 47 Vähittäiskauppa (pl. autot ym.) yhteensä (TOL 2008) 10 026 Yritykset ja kotitaloudet Sektoreissa S11 yritykset ja S14 kotitaloudet osa vanhoista toimialoista siirrettiin yksi yhteen uusille toimialoille, mutta huomattava osa vanhoista toimialoista piti jakaa uusille toimialoille. Näissä tapauksissa käytettiin hyväksi tilastoyksiköiden kaksoiskoodausta lähdetilastoissa. Tilastokeskus 7

Alkutuotannossa (toimiala A) vanhat toimialat joko siirrettiin yksi yhteen uusille toimialoille tai sitten oli olemassa täsmällinen aikasarja siirrettävästä erästä. Metsämarjojen ja -sienten keruu siirrettiin maataloudesta metsätalouteen toimialalle 023 luonnon tuotteiden keruu ja joulukuusien kasvatus metsätaloudesta maatalouteen. Näistä oli olemassa aiemmin laadittu aikasarja. Myös metsänhoidosta omaksi toimialaksi erotetusta toimialasta 025 metsien nettokasvu oli olemassa aiemmin laadittu sarja. Teollisuudessa (toimialat B_E) osa toimialoista siirrettiin yksi yhteen uusille toimialoille, mutta jaettavia toimialoja varten oli käytössä teollisuuden alue- ja toimialatilasto, joka on kaksoiskoodattu vuosilta 1985 2008. Tilasto perustuu vuosilta 1985 1994 Tilastokeskuksen omaan kyselyyn, jossa on saatu toimipaikkakohtaisia tietoja. Vuodesta 1995 alkaen oman kyselyn lisäksi käytössä on ollut elinkeinoveroaineisto. Kaksoiskoodauksen perusteella laskettiin vanhoille toimialoille kertoimet, jotka kuvasivat sitä, miten suuri osa kunkin toimialan luvuista siirtyi millekin uudelle toimialalle. Tällä tavalla laskettuja taloustoimia olivat markkinatuotos, muu välituotekäyttö (muu kuin välilliset rahoituspalvelut eli FISIM), palkat, työlliset ja investoinnit (kiinteän pääoman bruttomuodostus) lukuun ottamatta tietokoneohjelmistoja. Sen sijaan työnantajan sosiaalivakuutusmaksut jaettiin uusille toimialoille samassa suhteessa kuin palkat ja tehdyt työtunnit samassa suhteessa kuin työlliset. Tuotos omaan loppukäyttöön, välillisten rahoituspalveluiden (FI-SIM) välituotekäyttö, muut tuotantotuet, muut tuotantoverot ja varastojen muutos jaettiin uusille toimialoille samassa suhteessa kuin markkinatuotos. Investoinnit tietokoneohjelmistoihin jaettiin samassa suhteessa kuin kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestoinnit. Vuosien 1975 1984 tietojen jakamisessa uusille toimialoille on käytetty kahden seuraavan vuoden osuuksien keskiarvoja. Esimerkiksi vuoden 1984 osuudet ovat vuosien 1985 ja 1986 keskimääräisiä eri toimialojen osuuksia, vuoden 1983 tiedot vuosien 1984 ja 1985 keskimääräisiä osuuksia jne., jolloin eri toimialojen osuudet taaksepäin laskettaessa vakiintuvat nopeasti. Rakentamisessa (toimiala F) toimiala maa- ja vesirakentaminen ym. siirrettiin yksi yhteen vanhalta toimialalta. Talonrakentamiseen ym. yhdistettiin kaksi TOL 2002:n pienempää toimialaa: rakennuspalvelutoiminta sekä hissien korjaus ja huolto, joka kuului aiemmin vanhalle toimialalle 29 koneiden ja laitteiden valmistus. Yhdistämisten seurauksena toimialojen yhteenlasketut tuotos ja välituotekäyttö pienenivät, koska toimialojen väliset tuotos ja välituotekäyttö eliminoitiin pois. Yhteenlaskettu arvonlisäys ja muut taloustoimet säilyivät entisinä. Palvelutoimialoilla (toimialat G_T) osa toimialoista siirrettiin yksi yhteen uusille toimialoille, mutta jaettavia toimialoja varten käytettävissä oli kaksi kaksoiskoodattua lähdetilastoa: yritys- ja toimipaikkarekisteri on kaksoiskoodattu vuosille 1995 2008 ja palveluiden alue- ja toimialatilasto vuosille 2002 2008. Näistä on yhdistetty ns. toimipaikka-aineisto, joka perustuu yritysrekisterin toimipaikkatietojen ja yritysten rakennetilastojen yksitoimipaikkaisten yritysten pohjalta mallinnettuun tietoon. Tätä aineistoa käytettiin vuosille 2002 2007. Kaksoiskoodauksen perusteella laskettiin vanhoille toimialoille kertoimet, jotka kuvasivat sitä, miten suuri osa kunkin toimialan luvuista siirtyi millekin uudelle toimialalle. Vuosille 1995 2001 käytettiin yritys- ja toimipaikkarekisterin kaksoiskoodattuja tietoja samalla lailla. Mikäli vuosien 2001 ja 2002 välillä eri toimialojen osuuksissa oli merkittävä ero, ketjutettiin vanhempien vuosien tiedot vuoden 2002 osuuksien perusteella. Tällä tavalla laskettuja taloustoimia olivat markkinatuotos, muu välituotekäyttö (muu kuin välilliset rahoituspalvelut eli FISIM), palkat, työlliset ja investoinnit lukuun ottamatta tietokoneohjelmistoja ja viihteen, kirjallisuuden ja taiteen alkuperäisteoksia. Yritys- ja toimipaikkarekisteristä ei saatu välituotekäytön jakoa uusille toimialoille vuosina 1995 2001. Tämän jaon lähtökohdaksi otettiin vuoden 2002 jakauma, mitä vietiin taaksepäin tuotoksien osuuksien muutoksilla käyttäen tuotoksen indikaattorina liikevaihtoa. Jos toimialan osuus tuotoksesta muuttui taaksepäin laskettaessa, muutettiin myös välituotekäytön osuutta vastaavasti. Työnantajan sosiaalivakuutusmaksut jaettiin uusille toimialoille samassa suhteessa kuin palkat ja tehdyt työtunnit samassa suhteessa kuin työlliset. Tuotos omaan loppukäyttöön, välillisten rahoituspalveluiden (FISIM) välituotekäyttö, muut tuotantotuet, muut tuotantoverot ja varastojen muutos jaettiin uusille toimialoille samassa suhteessa kuin markkinatuotos. Investoinnit tietokoneohjelmistoihin jaettiin samalla tavalla kuin teollisuudessa. Investoinnit viihteen, kirjallisuuden ja taiteen alkuperäisteoksiin jaettiin toimialoille 58 kustannustoiminta, 59_60 audiovisuaalinen toiminta ja 90_91 kulttuuritoiminta erillislaskelmien perusteella. 8 Tilastokeskus

Vuosien 1975 1994 tietojen jakamisessa uusille toimialoille on käytetty kahden seuraavan vuoden osuuksien keskiarvoja. Esimerkiksi vuoden 1994 osuudet ovat vuosien 1995 ja 1996 keskimääräisiä eri toimialojen osuuksia, vuoden 1993 tiedot vuosien 1994 ja 1995 keskimääräisiä osuuksia jne., jolloin eri toimialojen osuudet taaksepäin vakiintuvat nopeasti. Rahoitus- ja vakuutuslaitokset Sektorissa S12 rahoitus- ja vakuutuslaitokset kaikki toimialat siirrettiin yksi yhteen uusille toimialoille. Julkisyhteisöt Myös sektorissa S13 julkisyhteisöt melkein kaikki toimialat siirrettiin yksi yhteen uusille toimialoille. Vanha toimiala 0211 metsän viljely jaettiin uusille toimialoille 021 metsänhoito ja 025 metsien nettokasvu kuten muillakin sektoreilla jo olemassa olleiden tietojen perusteella. Paikallishallinnossa vanha toimiala 90 ympäristönhuolto siirrettiin kokonaan uudelle toimialalle 38 jätehuolto ja kierrätys ja vanha toimiala 748 muut palvelut liike-elämälle siirrettiin kokonaan uudelle toimialalle 82 hallinto- ja tukipalvelut liike-elämälle. Sen sijaan valtiolla vanha toimiala 748 siirrettiin uudelle toimialalle 78 työllistämistoiminta. Valtiolla uudelle toimialalle 841_842 julkinen hallinto siirrettiin yksiköitä vuodesta 1998 alkaen vanhoilta toimialoilta 63 liikennettä palveleva toiminta ja 73 tutkimus ja kehittäminen. Näistä oli täsmälliset laskelmat. Vanha toimiala 92 virkistys-, kulttuuri- ja urheilupalvelut siirrettiin valtiolla kokonaan uudelle toimialalle 90_91 kulttuuritoiminta. Kunnissa se jaettiin toimialojen 841_842 julkinen hallinto, 90_91 kulttuuritoiminta ja 93 urheilu-, huvi- ja virkistyspalvelut kesken kuntataloustilastosta saatujen tehtäväkohtaisten vuoden 2008 tietojen perusteella. Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt Myös sektorissa S15 voittoa tavoittelemattomat yhteisöt melkein kaikki toimialat siirrettiin yksi yhteen uusille toimialoille. Vanha toimiala 92 jaettiin uusien toimialojen 92 rahapeli- ja vedonlyöntipalvelut sekä toimialojen 90_91 kulttuuritoiminta ja 93 urheilu-, huvi- ja virkistyspalvelut kesken. Ensin mainitun tiedot olivat ennestään olemassa ja loppuosa jaettiin siten, että 60 prosenttia siirrettiin toimialalle 90_91 ja 40 prosenttia toimialalle 93. Jakosuhde perustui yritys- ja toimipaikkarekisterin palkkatietoihin tarkalla toimialaluokituksella. Kiinteän pääoman kuluminen Kiinteän pääoman kuluminen laskettiin uudelleen uusille toimialoille laskettujen investointitietojen perusteella. Tätä varten investoinnit laskettiin uudella toimialaluokituksella taaksepäin myös ennen vuotta 1975. Niillä toimialoilla, joilla TOL 2002:n toimialat jakautuivat useiden TOL 2008:n toimialojen kesken, jakoperusteena oli investointien jakautuminen vuonna 1975. Koska kiinteän pääoman kuluminen laskettiin uudelleen pääomakantamallissa, muuttui myös sen kokonaistaso jonkin verran. Kiinteähintaiset laskelmat Kiinteähintaiset laskelmat eli edellisen vuoden hintaiset laskelmat laadittiin samalla tavalla kuin käypähintaiset laskelmat. Edellisen vuoden hintaisia lukuja ei täsmäytetty koko talouden tasolla vanhoihin lukuihin, joten volyymikehitys saattaa poiketa joissakin kohdissa hieman aiemmasta. Poikkeama ei ole missään merkittävä. Tilastokeskus ei julkaise edellisen vuoden hintaisia lukuja, mutta tarvittaessa ne saa erikseen pyytämällä. Viitevuoden 2000 hintaiset luvut on laskettu entiseen tapaan ketjuttamalla kahden peräkkäisen vuoden tiedot. Viitevuosi on säilytetty entisenä, jotta vertailu vanhoihin tietoihin on helpompaa. Toimialaluokituksen uudistamisen vaikutuksia Toimialaluokituksen uudistamisella oli muitakin vaikutuksia kuin toimialatietojen muuttuminen. Samalla muuttui paikallishallinnossa jako yksilöllisiin ja kollektiivisiin kulutusmenoihin, koska osa aiemmin virkistys-, kulttuuri- ja urheilupalveluihin luokitelluista kulutusmenoista (nuorisotoimi) luokitellaan nyt julkiseen hallintoon. Tämä pienensi hieman yksilöllisiä kulutusmenoja ja myös kotitalouksien oikaistua käytettävissä olevaa tuloa, enimmillään noin 130 miljoonaa euroa. Tilastokeskus 9

Kuten edellä mainittiin, uudistuksessa metsämarjojen ja -sienten keruu siirtyi maataloudesta metsätalouteen uudelle alatoimialalle 023 luonnontuotteiden keruu ja samalla joulukuusien viljely siirtyi metsätaloudesta maatalouteen. Muutoksen seurauksena maatalouden arvonlisäys väheni ja metsätalouden arvonlisäys kasvoi. Vastaavasti kotitalouksien yrittäjätulo maataloudesta väheni ja yrittäjätulo metsätaloudesta kasvoi, enimmillään noin 50 miljoonaa euroa. Muita tarkistuksia Seuraavat aikasarjoissa havaitut virheet on korjattu. Työeläkelaitosten kiinteistösijoitusten tuotot ja kulut (tuotos ja välituotekäyttö) ovat sisältyneet melkein kokonaan yrityssektoriin toimialalle kiin-teistönvuokraus, koska kiinteistöyhtiöt luetaan yrityssektoriin. Koska näiden kiinteistösijoitusten vuokratuotot maksetaan kuitenkin suoraan ne omistaville työeläkelaitoksille, on ne nyt siirretty yrityssektorista työeläkelaitossektoriin, jonne on muodostettu uusi sektori tuottajatyyppi toimialayhdistelmä (työeläkelaitokset markkinatuottaja kiinteistönvuokraus). Tälle yhdistelmälle on siirretty myös työeläkelaitosten sosiaalivakuutustoimintaan (markkinaton tuottaja) sisältynyt osa kiinteistösijoitusten tuotoista. Sen sijaan työeläkelaitosten investoinnit kiinteistöihin jätettiin yrityssektoriin, jonne kiinteistöyhtiöt kuuluvat ja työeläkelaitokset ainoastaan omistavat niiden osakkeet. Tiedot on poimittu vuodesta 2001 alkaen työeläkelaitosten tuloslaskelmista. Vuodet 1975 2000 on laskettu viemällä taaksepäin vuoden 2001 tasoja vakuutustilastosta saaduilla tiedoilla kiinteistösijoitustuloista ja -kuluista. Muutosten seurauksena kiinteistönvuokrauksen arvonlisäys on hieman kasvanut (vuonna 2007 noin 130 miljoonaa euroa), koska osa tuotoksesta on siirtynyt markkinattomalta tuottajalta markkinatuottajalle. Vastaavasti kysynnässä työeläkelaitosten kulutusmenot ovat kasvaneet. Työeläkelaitosten nettoluotonanto parani (vuonna 2007 210 miljoonaa euroa) ja yritysten vastaavasti heikkeni. Samalla julkisyhteisöjen nettoluotonanto ja Suomen EDP-alijäämä/ylijäämä paranivat. Kiinteän pääoman kulumisen aikasarjoissa havaittuja virheitä on korjattu. Esimerkiksi valtionhallinnon radanpidon kulumisen aikasarjaa on korjattu vuodesta 1990 alkaen. Se vähensi hieman valtion arvonlisäystä ja kulutusmenoja lähinnä vuosina 1990 1994 (enimmillään noin 40 miljoonaa euroa), mutta ei vaikuttanut nettoluotonantoon. Samoin kiinteähintaisissa sarjoissa olleita virheitä on korjattu, esimerkiksi palveluiden vientiä ennen vuotta 1995. Kiinteähintaisissa sarjoissa on muutenkin pientä eroa aiempiin sarjoihin verrattuna, koska toimialaluokituksen muuttuessa uudet toimialat on deflatoitu vanhoista toimialoista kootuilla hintaindekseillä eikä summia ole täsmäytetty vanhoihin sarjoihin. Muita muutoksia Aiemmin sarjoissa esiintyi yrityssektorilla vuosina 1975 1994 toimiala erittelemätön, jolle oli kirjattu palkkoja ja työnantajan sosiaalivakuutusmaksuja, enimmillään noin 660 miljoonaa euroa (1,3 prosenttia koko talouden palkansaajakorvauksista) vuonna 1991. Erittelemätön -toimialalle kirjattiin se osuus maksetuista palkoista ja sosiaalivakuutusmaksuista, joka poikkesi niiden kertymästä ja jota ei voitu tuolloin kohdentaa millekään toimialalle. Sarjoissa oli sekä negatiivisia että positiivisia lukuja. Toimintaylijäämään tehtiin vastaava vastakkaismerkkinen kirjaus. Uudistuksessa toimialoittain erittelemättömät palkansaajakorvaukset jaettiin yrityssektorin kaikkien toimialojen kesken niiden maksamien palkkojen suhteessa. Tämä muutti myös toimialojen toimintaylijäämiä. Eri toimialojen maksamat palkansaajakorvaukset vähenivät vuosina 1975 1983 ja kasvoivat vuosina 1984 1994. Toimialojen toimintaylijäämät muuttuivat vastakkaismerkkisesti. Yrityssektorin yhteen lasketut tiedot eivät muuttuneet tämän takia. Myös kotitalouksien arvoesineiden hankinta oli aiemmin kirjattu toimialalle erittelemätön. Nyt se kirjattiin toimialalle 68202 asuntojen hallinta. Uudistuksessa luovuttiin sektorin S112 asuntoyhteisöt laskemisesta erikseen ja sektori yhdistettiin yrityssektoriin, koska sen muodostaneista aravavuokrataloyhtiöistä ei enää tuoteta lähdetilastoa. Sektorin merkitys oli myös vähäinen, osuus yrityssektorin arvonlisäyksestä on noin yksi prosentti. Yksi säätiö on siirretty voittoa tavoittelemattomista yhteisöistä yrityssektoriin. Siirron vaikutus oli vähäinen, enimmillään noin 10 miljoonaa euroa. Välillisten rahoituspalveluiden (FISIM) laskentatapaa muutettiin jonkin verran vuodesta 2008 alkaen, mikä aiheutti joitakin tason muutoksia toimialoittaisiin sarjoihin vuosien 2007 ja 2008 välille lähinnä välituotekäyttöön. Aikasarjan 10 Tilastokeskus

katkokset eivät oleellisesti heikennä eri toimialojen vuosien 2007 ja 2008 välituotekäyttöä, arvonlisäystä ja toimintaylijäämää koskevien tietojen vertailukelpoisuutta. Tavaroiden ja palveluiden tuontiin on lisätty vuodesta 2008 alkaen arvio yksityishenkilöiden ulkomaisista verkkokaupoista tekemistä hankinnoista, mitkä jäävät pääosin tullin tilastojen ulkopuolelle. Tilastokeskus 11

Laadintaprosessi lyhyesti Kansantalouden tilinpidon laadinta on organisoitu yli 30 tehtäväkokonaisuuteen ilmiöalueittain, esimerkiksi toimialoittain ja sektoreittain. Tiedot lasketaan ensin näille ilmiöalueille kansantalouden tilinpidon käsitteiden ja luokitusten mukaisesti. Tietolähteinä käytetään osin kunkin kuvattavan ilmiöalueen omia lähteitä (esimerkiksi teollisuustilasto, valtion tilinpäätösaineisto, vakuutusyhtiötilasto), osin useille alueille yhteisiä lähteitä (esimerkiksi yritysrekisteri, yritysten rakennetilastoaineisto, työvoimatutkimus). Ilmiöaluetiedot ovat lähtökohta talouden kuvauksen yhteenvedolle, kansantalouden tilinpidon kokonaisuuden muodostamiselle: huoltotaseelle, tarjonta- ja käyttötaulukoille ja sektoritileille. Lisäksi tarjonta- ja käyttötaulukoiden laadinnan keskeisiä aineistoja ovat teollisuuden hyödyketilasto ja ulkomaankauppatilasto sekä verotiedot. Kansantalouden tilinpidon tietolähteet kattavat valtaosan Tilastokeskuksen tuottamista tilastoista sekä lukuisan määrän Tilastokeskuksen ulkopuolisten tiedontuottajien aineistoja. Alustava ilmiöalueista koottu huoltotase tarvitaan ennen tarjonta- ja käyttötaulukoiden laatimista. Huoltotaseessa kootaan ilmiöalueittain lasketut tiedot bruttokansantuotteen laskennan kolmen päämenetelmän mukaisesti: tuotos-, lopputuote- ja tulomenetelmän. Tavaroiden ja palveluiden tarjonta ja kysyntä sekä bruttokansantuotteen tuloerät esitetään huoltotaseessa. Tarjonta- ja käyttötaulukoissa tarkastellaan nimensä mukaisesti tuotteiden tarjontaa ja niiden käyttöä. Tätä varten tuotosta ja välituotteita koskevat toimialatiedot jaetaan tuotteisiin ja hyödynnetään teollisuuden ja ulkomaankaupan tuotetilastoja. Tuoteveroja sekä kaupan ja kuljetuksen lisiä koskevat tiedot ovat olennainen osa tarjonta- ja käyttötaulukoiden laadintaa, hinnanmuodostusprosessia. Tarjonta- ja käyttötaulukoiden laadinnan perusidea on tuotevirran systemaattinen käsittely tarjonnasta käyttöön. Jotta kysyntä ja tarjonta saataisiin tasapainoon, lähdeaineistojen perusteella laskettuja lähtöestimaatteja joudutaan muuttamaan, lähdeaineistojen tietoihin tekemään korjauksia ja hakemaan kokonaisuuden kannalta oikeaa tietoa sovittamalla yhteen useita tietolähteitä. Taulukoiden laadinnan lopputuloksena syntyy tasapainotettu tuotetase, joka muodostaa samalla kansantalouden huoltotaseen ja jossa tarjonta on yhtä suuri kuin käyttö eikä tilastoeroa esiinny. Sektoritileillä kuvataan osittain samoja taloustoimia kuin huoltotaseessa ja tarjonta- ja käyttötaulukoissa, mutta ne esitetään sektorin näkökulmasta, esimerkiksi tuotanto sektoreittain. Tulot ja tulonkäyttö sekä pääomanmuodostus ja sen rahoitus kuvataan sektoreittain ja saadaan selville kunkin sektorin rahoitusasema (nettoluotonanto tai -otto). Ilmiöalueittaisia tietoja laskettaessa tietojen oikeellisuutta tarkastellaan usealla eri tavalla. Samaa ilmiötä kuvaavien eri aineistojen välillä tehdään vertailuja oikeiden vuosimuutosten ja kattavuuden varmistamiseksi. Useiden tilinpidon muuttujien eli taloustoimien kohdalla tiedot lasketaan sekä tarkasteluajankohdan nimellisiin arvoihin että edellisen vuoden hintaisina. Tämä tekee mahdolliseksi eri ajankohtien välisten arvovolyymi- ja hintamuutosten tarkastelun. Tällöin pätee yhteys: arvon muutos = volyymin muutos x hinnan muutos (1+ v = (1+ q) x (1+ p) ). Vastaavalla tavalla työn tuottavuuden muutosta mitataan arvonlisäyksen tai tuotoksen volyymin muutoksen ja työpanoksen muutoksen suhteella ja ansiotason kehitystä laskettuna palkkojen ja työllisten tai työpanoksen muutosten suhteella. Sektoritileillä tarkistetaan sektoreittain laskettujen tulojen ja menojen yhtäsuuruus koko kansantalouden tasolla. Saadut tulon- ja pääomansiirrot ovat yhtä suuret kuin vastaavat maksetut siirrot. Sektoritilit sovitetaan huoltotaseen tietoihin: huoltotaseen ja sektoritilien yhteisten taloustoimien, esimerkiksi kulutusmenojen tai pääoman muodostuksen on oltava yhtä suuret. Sektoritilien keskeisiä tunnuslukuja ovat säästämisaste ja nettoluotonanto. Säästämisaste eli säästön osuus käytettävissä olevasta tulosta on kiinnostava erityisesti kotitaloussektorin kohdalla, kun taas nettoluotonanto, joka kuvaa sektorin rahoitusasemaa, on erityisen tärkeä julkisyhteisöillä. Kiinteähintaiset tiedot lasketaan edellisen vuoden hintoihin ja ne esitetään tässä julkaisussa viitevuoden 2000 hintaisina. Lopulliset kiinteähintaiset laskelmat perustuvat tuotteittaisiin tarjonta- ja käyttötaulukoihin. Ennakollisten lukujen laskenta perustuu pääosin toimiala- ja ilmiöaluetason tietoihin, ennakollisia tarjonta- ja käyttötaulukoita ei ole laadittu. Tästä syystä ennakollisissa luvuissa esitetään myös tilastoero kysynnän ja tarjonnan välillä. Tilinpidon tietolähteitä ja laskentamenetelmiä on kuvattu menetelmäkuvauksessa Suomen BKTL -menetelmäkuvaus EKT 95:n mukaan, joka on saatavilla Tilastokeskuksen internet-sivuilta, osoitteesta: http://tilastokeskus.fi/til/vtp/2007/ vtp_2007_2009-01-31_men_498.html Englanniksi menetelmäkuvaus löytyy Eurostatin julkisilta CIRCA sivuilta. 12 Tilastokeskus

Luokitukset Tuoteluokitus Lopullisten lukujen laskennan perustana on tuoteluokitus, jossa on 952 tuotetta. Luokitus perustuu EU:n tuoteluokitukseen, CPA:han. Toimialaluokitus Toimialatiedot julkaistaan kirjaintasolla erikseen suuruusluokasta riippumatta (esim. B, P). Julkaisussa käytetään lisäksi useampimerkkistä numerotasoa vaihdellen tarpeen mukaan. Toimialaluokitus perustuu TOL2008 ja NACE 2008 luokituksiin. Tuottajatyyppiluokitus: Markkinatuottajat Omaan loppukäyttöön tuottajat Muut markkinattomat tuottajat Tässä julkaisussa tiedot julkaistaan vain tuottajatyypit yhteensä tasolla. Investointien tavaratyyppiluokitus Sektoreittain on julkaistu keskeisimmät tavaratyypit. Toimialatasolla julkaisu sisältää toimialan investoinnit yhteensä käyvin ja kiintein hinnoin. Sektoriluokitus Institutionaalinen sektori määritellään päätöksentekoyksiköiden perusteella. Kukin institutionaalinen sektori jakaantuu edelleen toimipaikkojen pohjalta määriteltyihin toimialoihin. Luokitukset löytyvät tarkemmin julkaisun lopusta luvusta 6. Keskeiset suureet BKT, bruttokansantuote, markkinahintaan on kotimaisten tuotantoyksiköiden tuotantotoiminnan lopputulos. Se voidaan määritellä kolmella tavalla: institutionaalisten sektoreiden tai eri toimialojen bruttoarvonlisäysten summana lisättynä tuoteveroilla ja vähennettynä tuotetukipalkkioilla; kotimaisten institutionaalisten yksiköiden tavaroiden ja palveluiden loppukäytön summana (kulutus, pääoman bruttomuodostus, vienti miinus tuonti); tulojen summana (palkansaajakorvaukset, tuotanto- ja tuontiverot miinus tukipalkkiot, bruttotoimintaylijäämä ja sekatulo, brutto). (EKT 8.89) NKT, nettokansantuote, markkinahintaan saadaan vähentämällä kiinteän pääoman kuluminen bruttokansantuotteesta. (EKT 8.90.) Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa vähentämällä yksikön tuotoksesta tuotannossa käytetyt välituotteet (tavarat ja palvelut) ja markkinattomassa tuotannossa laskemalla yhteen palkansaajakorvaukset, kiinteän pääoman kuluminen ja mahdolliset tuotannon ja tuonnin verot. (EKT 8.11.) BKTL, bruttokansantulo, tarkoittaa kotimaisten institutionaalisten yksiköiden yhteensä saamaa ensituloa: palkansaajakorvauksia, tuotanto- ja tuontiveroja miinus tukipalkkioita, bruttotoimintaylijäämää tai bruttosekatuloa sekä omaisuustuloa. Se on yhtä suuri kuin BKT miinus kotimaisten talousyksiköiden ulkomaisille talousyksiköille maksamat ensitulot plus kotimaisten talousyksiköiden ulkomaisilta talousyksiköiltä saamat ensitulot. Kansantulo on tulokäsite, joka on usein tärkeämpi nettomääräisenä, kiinteän pääoman kulumisen vähentämisen jälkeen. (EKT 8.94.) Ensitulo on tuloa, jonka kotimaiset talousyksiköt saavat osallistumisestaan tuotantoon ja korvauksia, jotka rahoitus- ym. varojen omistaja saa varojen järjestämisestä toisen yksikön käytettäväksi. Tulo voi olla palkansaajakorvauksia, tuotanto- ja tuontiveroja vähennettynä tukipalkkioilla, toimintaylijäämää tai sekatuloa sekä omaisuustuloa. Toimintaylijäämä, netto saadaan, kun arvonlisäyksestä vähennetään palkansaajakorvaukset ja tuotannon ja tuonnin verot miinus tukipalkkiot sekä kiinteän pääoman kuluminen. Se on tuotantotoimintojen yli- tai alijäämä ennen korkoja, maanvuokria tai muita maksuja ja vastaa tuloa, jonka yksiköt saavat tuotantovälineidensä omasta käytöstä. (EKT 8.18.) Sekatulo on kotitaloussektorin yhtiöimättömien yritysten tulonmuodostustilin tasapainoerä, joka vastaa korvausta omistajan ja hänen perheenjäsentensä työstä ja sisältää yrittäjän saaman voiton. (EKT 8.19.) Kulutusmenot ovat kotimaisten institutionaalisten yksiköiden menoja kulutustavaroiden tai palvelujen hankintaan. Kyseisiä tavaroita tai palveluita käytetään henkilökohtaisten tai yhteiskunnan kollektiivisten tarpeiden tyydyttämiseen. Kulutusmenot voidaan käyttää joko kotimaassa tai ulkomailla. Kulutusmenoja esiintyy kotitalouksilla ja niitä palvelevilla voittoa tavoittelemattomilla yhteisöillä sekä julkisyhteisöillä. Yrityksillä ja rahoitus- ja vakuutuslaitoksilla ei ole kulutusmenoja. (EKT 3.74.- 3.80.) Todellinen kulutus koostuu tavaroista ja palveluista, joita edellisessä kohdassa mainittuihin sektoreihin kuuluvat institutionaaliset yksiköt hankkivat henkilökohtaisten tai kollektiivisten inhimillisten tarpeiden välitöntä tyydyttämistä varten. Osa tavaroista ja palveluista voi olla tarjottu luontoismuotoisina tulonsiirtoina. Tilastokeskus 13

Kotitalouksien todellinen kulutus koostuu kotitalouksien itsensä hankkimista tavaroista ja palveluista sekä voittoa tavoittelemattomilta yhteisöiltä tai julkisyhteisöiltä luontoismuotoisina sosiaalietuuksina saaduista tavaroista ja palveluista. Esimerkkejä viimeksi mainituista ovat julkiset terveys-, koulutus- ja sosiaalipalvelut. Julkisyhteisöjen todellinen kulutus koostuu julkisyhteisöjen tarjoamista kollektiivisista palveluista, jotka tarjotaan kaikille yhteiskunnan jäsenille tai tietyn ryhmän jäsenille. Esimerkkejä ovat hallinto, maanpuolustus, ympäristönsuojelu. (EKT 3.81.- 3.88.) Kiinteän pääoman bruttomuodostus koostuu kotimaisten tuottajien kiinteiden varojen hankinnoista vähennettynä niiden luovutuksilla. Kiinteät varat ovat tuotantoprosessien tuotoksina tuotettuja aineellisia tai aineettomia varoja, joita käytetään tuotantoprosesseissa toistuvasti tai jatkuvasti pitempään kuin yhden vuoden ajan. (EKT 3.102.) Varastojen muutos mitataan varastojen lisäysten arvon ja varastojen vähennysten ja tavanomaisen varastossa pidettyjen tavaroiden hävikin erotuksella. Varastot voivat koostua raaka-aineista ja puolivalmisteista, keskeneräisistä töistä, valmiista ja jälleenmyytävistä tavaroista. (EKT 3.117 3.119) Tavaroiden ja palvelujen vienti koostuu tavaroita ja palveluja koskevista myynneistä, vaihtokaupoista, lahjoista tai avustuksista kotimaisilta talousyksiköiltä ulkomaisille talousyksiköille. (EKT 3.128.) Tavaroiden ja palvelujen tuonti koostuu tavaroita ja palveluja koskevista ostoista, vaihtokaupoista, lahjoista tai avustuksista ulkomaisilta talousyksiköiltä kotimaisille talousyksiköille. (EKT 3.129.) Käytettävissä oleva tulo on juoksevien tulojen tasapainoerä tulojen uudelleenjaon tilillä. Se saadaan sektoreittain lisäämällä ensituloon saadut tulonsiirrot ja vähentämällä kaikki maksettavat tulonsiirrot. Se voidaan käyttää kulutukseen tai säästää. (EKT 8.31 Oikaistu käytettävissä oleva tulo on vastaava erä luontoismuotoisten tulojen uudelleenjaon tilillä. Säästö on tulonkäyttötilien tasapainoerä. Se on positiivinen tai negatiivinen juoksevien taloustoimien seurauksena syntyvä erä, joka luo yhteyden varallisuuden muodostukseen. Jos säästö on positiivinen, kuluttamaton tulo käytetään varojen hankintaan tai velkojen pois maksamiseen. Jos säästö on negatiivinen, jotkut varat realisoidaan tai velat kasvavat. (EKT 8.42.-8.43.) Nettoluotonanto/otto vastaa talousyksikön tai sektorin muiden talousyksiköiden tai sektoreiden rahoitukseen saatavilla olevaa rahan määrää tai määrää jonka talousyksikkö tai sektori on pakotettu lainaamaan muilta talousyksiköiltä tai sektoreilta. (EKT 8.47.) 14 Tilastokeskus

Revisions in National Accounts time series 2011 Statistics Finland has made revisions to its National Accounts time series for the 1975 2007 period. There are two main reasons for this. First, the old standard industrial classification (TOL 2002) has been replaced by a new standard industrial classification (TOL 2008) in the Accounts. Other economic statistics of Statistics Finland have already adopted the new classification earlier. The transition timetables have been decreed in EU regulations. Second, the revisions are due to the renewal of the National Accounts information system, in consequence of which the methods and the utilisation of the data sources have been reviewed, and corrections have been made to errors detected in the time series. All series have been genuinely calculated according to the revised industrial classification starting from 2008 because the revised classification has been adopted in the source statistics starting from 2008. The data describing the 2008 to 2010 period are preliminary and no supply and use tables have yet been compiled for these years. Supply and use tables by the revised industrial classification are not calculated retrospectively. In certain isolated cases, the data concerning 2007 and 2008 are not fully comparable with each other and the time series contain breaks. The break is not very significant in any series. Changes in the industrial classification The biggest change in the classification concerns the main categories at the character level. These comprise, for instance, J Information and communication, M Professional, scientific and technical activities, N Administrative and support service activities, R Arts, entertainment and recreation, and S Other service activities. Examples of new 2-digit level activities would be e.g. 33 Repair and installation of machinery and equipment, 78 Employment activities, 79 Travel agency, tour operator and other reservation service and related activities, and 80 Security and investigation activities. Industries separated into their own categories include 21 Manufacture of basic pharmaceutical products and pharmaceutical preparations, 37 Sewerage, 92 Gambling and betting activities and 93 Sports activities and amusement and recreation activities. The old activity categories (TOL 2002) which have been divided among several new activities comprise especially 63 Supporting and auxiliary transport activities, 748 Miscellaneous business activities, 90 Sewage and refuse disposal, sanitation and similar activities and 92 Recreational, cultural and sporting activities, as well as several manufacturing activities. The revised industrial classification and a more detailed description of changes in it have been published in the Handbooks series of Statistics Finland and can be accessed on the agencys website (http://tilastokeskus.fi/meta/luokitukset/ toimiala/001-2008/index_en.html). Application of TOL 2008 in National Accounts The headings used in National Accounts for some activities deviate from those in the official standard industrial classification in order to make them shorter, simpler and better suited to the circumstances in Finland. However, the contents of the categories are the same. For instance, category 02 "Forestry and logging" is in National Accounts Forestry and category 16 "Manufacture of wood and of products of wood and cork, except furniture; manufacture of articles of straw and plaiting materials" is in National Accounts the Woodworking industry. In the main, National Accounts data are calculated at the 2-digit level of the classification but, for instance in forestry and manufacturing, at the 3-digit level. The data for manufacturing are published at the 2-digit level. Some 2-digit level categories have also been combined in National Accounts calculations. These are 59_60 Audiovisual activities, 62_63 Computer and information service activities, 87_88 Social work activities and 90_91 Cultural activities. There are four activity categories in National Accounts which do not appear in the official industrial classification. These are 025 Net growth of forests (previously included on silviculture), 844 Defence equipment and conscripts (differentiated from public administration), 845 Maintaining of railways and 846 Maintaining of roads and streets. Maintaining of railways and maintaining of roads and streets were previously included in the main category of transport, storage and com- Tilastokeskus 15

munication from where they were moved into the main public administration category O. There is no output in Finland in categories 05 Mining of coal and lignite or 06 Extraction of crude petroleum and natural gas. Industry 99 Activities of extraterritorial organisations and bodies is not included in the economic area of Finland but in the sector rest of the world. Likewise, National Accounts do not contain category 00 Industry unknown but all activities have been classified into some industry. In National Accounts, the industry of construction is divided into two subcategories, Building construction and Civil engineering. The division has been made so that subcategory 431 Demolition and site preparation of industry 43 Specialised construction activities of the actual industrial classification has been classified into the category of Civil engineering and the rest of its subcategories into Building construction. Prior to 1990, the data on industry 75 Veterinary activities were contained in the data on industry 86 Human health activities, and the data on industry 845 Maintaining of railways in the data on industry 49 Land transport (rail transport). This was also the case in the past. The categories of the new classification covered in National Accounts number 182 whereas in the old classification they numbered 184. On Statistics Finlands website, the data are published at the accuracy of 90 industries and in printed publications at the accuracy of 44 industries. Quarterly accounts data are published for 11 industries except for value added data which are published for 20 industries. General principles applied in calculating data for the industries for the 1975 2007 period Series by the revised standard industrial classification have been calculated retrospectively back to 1975. The calculation was done by adhering to the previous summary currentpriced levels of gross value added and other transactions of all industries in the 1975 2007 period. If the summed up series of all industries deviate from the old ones it means that either a rounding error or revisions caused by other changes (than the industrial classification) have taken place. See sections Other revisions and Other changes below. Exceptions to this are output, intermediate consumption and consumption of fixed capital, whose total levels deviate from the old levels due to the reasons explained later on. Small deviations from old levels have been allowed for all transactions in constantpriced series. Three different methods have been used in the compiling of data by industry for the years from 1975 to 2007. First, roughly onehalf of the industries (calculated from value added) have been transferred one-to-one from the old industries, so that just the code has changed and in some cases also the heading, but the contents of the covered activity have remained unchanged. The largest of these industries are the wood and paper industry, manufacture of basic metals, energy supply, civil engineering, wholesale trade, water transport, air transport, hotels and restaurants, financial and insurance intermediation, health and social work and activities of membership organisations. Second, in certain cases separate exact data have been available on how an old industry divides between the new industry categories. Their overall significance has been minor. For instance, industries 79 Travel agency, tour operator etc. activities and 92 Gambling and betting activities were in the past independent accounting activities in the SNA 68 system concerning the years from 1975 to 1991. Conceptual changes in National Accounts in transferring from the SNA68 system to the SNA93/ESA95 system, and changes in the defining of activities were estimated to be so small that the data for the years concerned were used as such. In these cases, series for the years from 1991 to 2008 were calculated by utilising data on turnover. Third, in other cases, each old industry has been divided between new industries and the new industries have been formed by summing up the parts transferred from the different old industries. The dual coding used in the source statistics has been exploited in dividing the old industries between the new industries. For the past few years, the statistical units of these statistics have been coded by both the TOL 2002 and the TOL 2008 classification. For example, the regional and industrial statistics on manufacturing have been double coded for the years between 1985 and 2008, the Register of Enterprises and Establishments for the 1995 2008 period and the regional and industrial statistics on services for the period between 2002 and 2008. The data on previous years have been divided between industries relative to their shares in certain linkage years. For instance, in the old classification retail sale of automotive fuel was included in the sale of motor vehicles (50) but is in the new classification included in retail sales (47), and repair 16 Tilastokeskus

of personal and household goods was in the old classification included in retail trade (52) but is in the new classification a category of its own (95) to which output was also transferred from other old industries. In this case, data for the industry of retail trade are calculated by deducting repair of household goods from the old retail trade category and by adding retail trade of automotive fuel to it: Year 2007, output EUR million TOL 2002 TOL 2008 50 Sale, maintenance and repair of motor vehicles and motorcycles; service station activities (TOL 2002) 45 Wholesale and retail trade and repair of motor vehicles and motorcycles (TOL 2008) 47 Retail trade, except of motor vehicles and motorcycles (TOL 2008) 52 Retail trade; repair of personal and household goods (TOL 2002) 47 Retail trade, except of motor vehicles and motorcycles (TOL 2008) 95 Repair of computers and personal and household goods (TOL 2008) 47 Retail trade, except of motor vehicles and motorcycles (TOL 2008) 5,278 9,557 4,629 649 9,377 180 10,026 Non-financial corporations and households In sectors S11 Non-financial corporations and S14 Households, some of the old industries were moved one-to-one to new industries but a considerable proportion of the old industries had to be divided between new industries. The dual coding of statistical units used in the source statistics was exploited in these cases. In primary production (category A), old industries were either moved one-to-one to new industries or an exact time series was available for the item to be moved. Gathering of forest berries and mushrooms was moved from agriculture to category 023 Gathering of wild growing nonwood products of forestry, and cultivation of Christmas trees was moved from forestry to agriculture. A previously compiled times series was available for these. An existing time series was also available for industry 025 Net growth of forests, which had been detached into its own activity from silviculture. In manufacturing (activities B_E), some industries were moved one-to-one to new industries but the regional and industrial statistics on manufacturing which have dual coding for the 1985 2008 period could be utilised for the industries needing to be divided. For the 1985 1994 period, the statistics are based on Statistics Finlands own inquiry with which establishment-specific data were obtained. Since 1995, business taxation data have also been available in addition to those obtained with the own inquiry. By means of the dual coding, coefficients were calculated for the old industries to decide which proportions of the figures on each industry should be moved and the industries they should be moved to. The transactions calculated this way were market output, other intermediate consumption (than that of financial intermediation services indirectly measured, or FISIM), compensation of employees, number of persons employed and investments (fixed capital formation) with the exception of investments in computer software. By contrast, employers social insurance contributions were divided between the new industries in the same ratio as wages and salaries, and hours worked in the same ratio as the number of persons employed. Output for own final use, intermediate consumption of financial intermediation services indirectly measured (FISIM), other subsidies on production, other taxes on production and changes in inventories were apportioned to the new industries in the same proportion as market output. Investments in computer software were divided in the same proportion as investments in machinery, equipment and transport equipment. Means of the shares of the two subsequent years were used in dividing the data between the years 1975 and 1984 to the new industries. For instance, the shares for 1984 are the mean shares of different industries in the years 1985 and 1986, the data for 1983 the mean shares in 1984 and 1985, and so on, whereby the shares of the different industries stabilise quickly in retrospective calculating. In construction (category F), the activity of civil engineering, etc., was moved one-to-one from the old activity. Two minor TOL 2002 industry classes were combined with building construction, etc.: construction service activities, and repair and maintenance of lifts, which previously belonged to category 29 Manufacture of machinery and equipment n.e.c. In consequence of the combining the summed up output and intermediate consumption of these industries decreased because output and intermediate consumption between the activities were eliminated. The summed up value added and other transactions remained unchanged. Tilastokeskus 17

In services (activities G_T), some activities were moved one-to-one to new industries but there were two sets of double coded statistics that could be used for the activities that had to be divided: the Register of Enterprises and Establishments has dual coding for the period between 1995 and 2008, and the regional and industrial statistics on services for the 2002 to 2008 period. These were combined into a socalled establishment dataset that is based on data modelled from the information on establishments in the Business Register and the information concerning singleestablishment enterprises in structural business statistics. These data were exploited for the years between 2002 and 2007. Using the dual coding, coefficients were calculated for the old industries to decide which proportions of the figures on each industry should be moved and the industries they should be moved to. The double coded data of the Register of Enterprises and Establishments were used in the same way for the years between 1995 and 2001. If there were significant differences in the shares of different industries between 2001 and 2002, the data describing earlier years were chained basing on the shares in 2002. The transactions calculated this way were market output, other intermediate consumption (than that of financial intermediation services indirectly measured, or FISIM), compensation of employees, number of persons employed and investments with the exception of investments in computer software, and entertainment, literary and art originals. The distribution of intermediate consumption between the new industries could not be obtained from the Register of Enterprises and Establishments for the years between 1995 and 2001. The point of departure in calculating this distribution was the distribution in 2002, which was carried backwards with changes in the shares of output by using turnover as the indicator of output. If the share of an industry changed in the retrospective calculation, the share of intermediate consumption was also changed correspondingly. Employers social insurance contributions were divided between the new industries in the same ratio as wages and salaries, and hours worked in the same ratio as number of persons employed. Output for own final use, intermediate consumption of financial intermediation services indirectly measured (FISIM), other subsidies on production, other taxes on production and changes in inventories were divided to the new industries in the same proportion as market output. Investments in computer software were divided in the same way as in manufacturing. Investments in entertainment, literary and art originals were divided between industries 58 Publishing activities, 59_60 Audiovisual activities and 90_91 Cultural activities by means of separate calculations. Means of the shares of the two subsequent years were used in dividing the data between the new industries in the years from 1975 to 1994. For instance, the shares for 1994 are the mean shares of different industries in the years 1995 and 1996, the data for 1993 the mean shares of 1994 and 1995, and so on, whereby the shares of different industries stabilise quickly in retrospective calculating. Financial and insurance corporations In sector S12, Financial and insurance corporations, all activities were moved one-to-one to new industry categories. General government Likewise, in sector S13, General government, almost all activities were moved one-to-one to new industry categories. The old industry 0211, Silviculture, was divided to the new industries of 021 Silviculture and other forestry activities, and 025 Net growth of forests in the same way as in the other sectors by exploiting existing data. In local government, the old industry 90 Sewage and refuse disposal, etc., was moved outright to the new industry 38 Waste collection, treatment and disposal activities; materials recovery, and the old industry 748 Miscellaneous business activities n.e.c. was moved outright to the new industry 82 Office administrative, office support and other business support activities. However, in central government the old industry 748 was moved to the new industry 78 Employment activities. In central government, starting from the year 1998, units were moved to the new industries 841_842 Public administration from the old industries 63 Supporting and auxiliary transport activities and 73 Research and development. Exact calculations were available for these. In central government, the old industry 92 Recreational, cultural and sporting activities was moved outright to the new industry 90_91 Cultural activities. In local government, it was 18 Tilastokeskus