KANNATTAVA KASVU JATKUI

KANNATTAVA KASVU JATKUI HEINÄ-SYYSKUU 2016 Liikevaihto 184,8 (172,4) milj. euroa, kasvua 7,2 %. Liikevaihto kasvoi paikallisissa valuutoissa 7,9 %. EBITA-liikevoitto 38,9 (30,2) milj. euroa ja EBITA-marginaali 21,1 % (17,5 %) Osakekohtainen tulos 0,64 (0,43) euroa Liiketoiminnan rahavirta 51,2 (53,0) milj. euroa ja rahavirta investointien jälkeen 0,0 (10,9) milj. euroa TAMMI-SYYSKUU 2016 Liikevaihto 519,4 (480,7) milj. euroa, kasvua 8,0 %. Liikevaihto kasvoi paikallisissa valuutoissa 8,8 %. EBITA-liikevoitto 78,5 (58,7) milj. euroa ja EBITA-marginaali 15,1 % (12,2 %) Osakekohtainen tulos 1,20 (0,75) euroa Oman pääoman tuotto 14,5 % (5,4%) Liiketoiminnan rahavirta 114,0 (101,4) milj. euroa ja rahavirta investointien jälkeen -9,5 (-1,4) milj. euroa Nettovelkaantumisaste 81,2 % (87,3 %) MUUTOKSET ORGANISAATIOSSA KOLMANNELLA VUOSINELJÄNNEKSELLÄ Group Business Control -toimintojen johtaja Aku Rumpunen nimitettiin 11.8.2016 alkaen Cramon väliaikaiseksi talous- ja rahoitusjohtajaksi Martti Ala-Härkösen jättäessä yhtiön Peter Bäckström nimitettiin 16.8.2016 Cramo AB:n toimitusjohtajaksi Ruotsissa sekä Cramo-konsernin johtoryhmän jäseneksi. Hän aloittaa tehtävässään viimeistään 1.1.2017 Göran Carlsonin seuraajana nimikkeellä Executive Vice President. OHJEISTUS VUODELLE 2016 ENNALLAAN: Vuonna 2016 Cramo-konsernin liikevaihto kasvaa paikallisissa valuutoissa ja EBITA-marginaali paranee vuoteen 2015 verrattuna. TOIMITUSJOHTAJAN KOMMENTTI Tulosparannus jatkui Kone- ja laitevuokrauksen ja siirtokelpoisten tilojen kysyntä ovat kehittyneet kuluvana vuonna myönteisesti, ja olemme onnistuneet kasvattamaan sekä liikevaihtoa että tulosta molemmilla tuotealueilla. Liikevaihtomme kasvoi paikallisissa valuutoissa tammi-syyskuussa 8,8 prosenttia ja kolmannella vuosineljänneksellä 7,9 prosenttia. Liikevaihto kasvoi kolmannella vuosineljänneksellä Norjaa ja Itä-Eurooppaa lukuun ottamatta kaikilla markkina-alueilla. Myös kannattavuutemme hyvä kehitys jatkui. Tammi-syyskuun EBITA-marginaali nousi 12,2 prosentista 15,1 prosenttiin. Kolmannen vuosineljänneksen EBITA-marginaali nousi 17,5 prosentista 21,1 prosenttiin. Kannattavuus parani kolmannella vuosineljänneksellä Itä-Eurooppaa lukuun ottamatta kaikilla markkinoilla. Erityisen tyytyväinen olen Keski-Euroopan EBITA-tuloksen kääntymisestä voitolliseksi. Myönteinen käänne tapahtui toisella neljänneksellä, ja uskon Keski-Euroopan koko vuoden EBITA-tuloksen olevan positiivinen. Tuloskehitys jatkui vahvana myös Suomessa ja Ruotsissa sekä koko kone- ja laitevuokrauksen tuotealueella. Jatkamme loppuvuonna fokusoidun strategiamme toimeenpanoa ja Visio 2020 valmistelua. Odotan kone- ja laitevuokrauksen ja siirtokelpoisten tilojen kysynnän pysyvän hyvällä tasolla loppuvuonna. Vuokrauspalveluiden kysyntää tukevat pitkällä aikavälillä useat megatrendit kuten kaupungistuminen ja pyrkimys kestävään kehitykseen. Cramo on hyvässä asemassa useimmilla markkinoillaan hyödyntääkseen markkinoiden luomat mahdollisuudet. Leif Gustafsson, Cramo-konsernin toimitusjohtaja 2

YHTEENVETO TALOUDELLISESTA KEHITYKSESTÄ KESKEISET TUNNUSLUVUT (M ) 7-9/16 7-9/15 Muutos % 1-9/16 1-9/15 Muutos % 1-12/15 Tuloslaskelma Liikevaihto 184,8 172,4 7,2 % 519,4 480,7 8,0 % 667,9 Käyttökate (EBITDA) 65,9 55,8 18,2 % 157,9 133,8 18,0 % 185,7 EBITA-liikevoitto 1) 38,9 30,2 28,9 % 78,5 58,7 33,8 % 84,8 % liikevaihdosta 21,1% 17,5% 15,1% 12,2% 12,7% Liikevoitto (EBIT) 37,7 28,3 33,6 % 74,8 52,5 42,6 % 76,7 Tulos ennen veroja (EBT) 34,9 24,6 42,1 % 66,5 42,5 56,4 % 63,8 Katsauskauden tulos 28,3 18,9 49,1 % 53,2 33,1 60,6 % 49,7 Osakekohtaiset tunnusluvut Tulos/osake (EPS), laimentamaton, 2) 0,64 0,43 48,3 % 1,20 0,75 58,9 % 1,13 Tulos/osake (EPS), laimennettu, 0,63 0,43 48,4 % 1,19 0,75 59,0 % 1,12 Oma pääoma/osake, 11,22 10,52 6,7 % 11,05 Muut tunnusluvut Sijoitetun pääoman tuotto, % 11,2 % 5,4 % 9,0 % Oman pääoman tuotto, % 14,5 % 5,4 % 10,5 % Omavaraisuusaste, % 44,0 % 43,1 % 45,7 % Nettovelkaantumisaste (gearing), % 81,2 % 87,3 % 75,1 % Korolliset nettovelat 404,7 407,1-0,6 % 368,4 Nettovelat / käyttökate 1,93 2,24-14,0 % 1,98 Bruttoinvestoinnit 59,7 46,7 27,8 % 159,5 134,3 18,7 % 175,0 josta liiketoiminta- ja yrityshankinnat 0,0-0,1 4,4 8,5-48,1 % 9,8 Liiketoiminnan rahavirta 3) 51,2 53,0-3,5 % 114,0 101,4 12,4 % 174,9 Rahavirta investointien jälkeen 0,0 10,9-99,8 % -9,5-1,4-566,4 % 35,6 Henkilöstö keskimäärin 2 551 2 486 2,6 % 2 486 Henkilöstö kauden lopussa 2 583 2 478 4,2 % 2 473 1) Vuoden 2015 kolmannelle neljännekselle kohdistui 1,2 milj. euroa kuluja toimitusjohtajan vaihdoksesta. 7-9/15 EBITA-liikevoitto ilman näitä kuluja oli 31,4 milj. euroa (18,2 prosenttia liikevaihdosta) ja 1-9/15 EBITA-liikevoitto oli 59,9 milj. euroa (12,5 prosenttia liikevaihdosta). Vuoden 2015 neljännelle neljännekselle kohdistui 0,8 milj. euroa kuluja Keski-Euroopan uudelleenjärjestelyistä. Koko vuoden EBITA-liikevoitto ilman edellä mainittuja kuluja oli 86,8 milj. euroa eli 13,0 prosenttia liikevaihdosta. 2) 7-9/2015 vertailukelpoinen osakekohtainen tulos ennen edellä mainittuja kuluja ja niiden verovaikutusta oli 0,45 euroa. Vastaava 1-9/2015 vertailukelpoinen osakekohtainen tulos oli 0,78 euroa ja 1-12/2015 vertailukelpoinen osakekohtainen tulos oli 1,17. 3) Vuoden 2016 alusta maksamattomien investointien raportointiriviä on muutettu rahavirtalaskelmassa. Oikaisun seurauksena kauden 7-9/2015 operatiivinen rahavirta heikkeni 0,7 miljoonaa euroa, kauden 1-9/2015 operatiivinen rahavirta heikkeni 10,2 miljoonaa euroa ja kauden 1-12/2015 operatiivinen rahavirta heikkeni 8,0 miljoonaa euroa. Tunnuslukujen laskentakaavat on esitetty sivulla 23. Liikevaihto Tammi-syyskuu 2016 Cramo-konsernin liikevaihto kasvoi tammi-syyskuussa 8,0 prosenttia ja oli 519,4 (480,7) miljoonaa euroa. Paikallisissa valuutoissa liikevaihto kasvoi 8,8 prosenttia. Suomessa liikevaihto kasvoi 16,1 prosenttia, Ruotsissa 11,2 prosenttia (paikallisessa valuutassa 11,2 prosenttia), Tanskassa 16,7 prosenttia ja Keski-Euroopassa 3,6 prosenttia. Norjassa liikevaihto supistui 9,5 prosenttia (paikallisessa valuutassa -3,7 prosenttia) ja Itä-Euroopassa 2,8 prosenttia (paikallisissa valuutoissa -1,8 prosenttia). Tuotealuekohtaisesti kone- ja laitevuokrauksen liikevaihto kasvoi 5,4 prosenttia (paikallisissa valuutoissa 6,1 prosenttia) ja siirtokelpoisten tilojen liikevaihto 24,0 prosenttia (paikallisissa valuutoissa 24,4 prosenttia). Kaudelle ajoittui runsaasti siirtokelpoisten tilojen uusia toimituksia, joka kasvatti erityisesti asennuspalvelujen liikevaihtoa. Siirtokelpoisten tilojen vuokrausliikevaihto kasvoi 10,1 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Heinä-syyskuu 2016 Kolmannella vuosineljänneksellä konsernin liikevaihto kasvoi 7,2 prosenttia ja oli 184,8 (172,4) miljoonaa euroa. Paikallisissa valuutoissa liikevaihto kasvoi 7,9 prosenttia. Liikevaihto kasvoi kolmannella vuosineljänneksellä Suomessa 15,8 prosenttia, Ruotsissa 8,0 prosenttia (paikallisessa valuutassa 9,0 prosenttia), Tanskassa 9,5 prosenttia, Keski-Euroopassa 4,8 prosenttia. Norjassa liikevaihto 3

supistui 2,7 prosenttia (paikallisessa valuutoissa -1,7 prosenttia) ja Itä-Euroopassa 1,1 prosenttia (paikallisissa valuutoissa -0,5 prosenttia). Tuotealuekohtaisesti kone- ja laitevuokrauksen liikevaihto kasvoi kolmannella vuosineljänneksellä 4,9 prosenttia (paikallisissa valuutoissa 5,5 prosenttia) ja siirtokelpoisten tilojen liikevaihto 21,0 prosenttia (paikallisissa valuutoissa 21,5 prosenttia). Siirtokelpoisten tilojen vuokrausliikevaihto kasvoi kolmannella vuosineljänneksellä 9,8 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kulut Konsernin kulujen osuus liikevaihdosta pieneni sekä kolmannella vuosineljänneksellä että koko katsauskaudella, mikä vaikutti positiivisesti kannattavuuteen. Suorien kulujen (materiaalit ja palvelut) osuus liikevaihdosta pieneni tammisyyskuussa 34,6 prosentista 33,5 prosenttiin. Välillisten kulujen (työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut ja liiketoiminnan muut kulut) osuus liikevaihdosta pieneni 39,6 prosentista 38,3 prosenttiin. Käyttöomaisuudesta tehtyjen poistojen ja arvonalentumisten osuus liikevaihdosta pieneni 15,6 prosentista 15,3 prosenttiin. Tulos Tammi-syyskuu 2016 Tammi-syyskuun tulos ja kannattavuus paranivat edellisvuodesta. EBITA-liikevoitto oli 78,5 (58,7) miljoonaa euroa, jossa on kasvua 33,8 prosenttia. EBITA-marginaali oli 15,1 (12,2) prosenttia. Kannattavuus parani Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Keski-Euroopassa. Tulos parani molemmilla tuotealueilla. Kone- ja laitevuokrauksen EBITA-liikevoitto oli 62,9 (44,9) miljoonaa euroa eli 14,5 (10,9) prosenttia liikevaihdosta ja siirtokelpoisten tilojen EBITA-liikevoitto 22,5 (21,6) miljoonaa euroa eli 26,2 (31,2) prosenttia liikevaihdosta. Siirtokelpoisten tilojen EBITA-marginaaliin vaikuttivat negatiivisesti kaudelle ajoittuneiden asennus- ja purkupalveluiden suuri osuus sekä tehdyt kasvupanostukset. Tammi-syyskuun osakekohtainen tulos oli 1,20 (0,75) euroa. Oman pääoman tuotto (rullaava 12 kuukautta) parani 14,5 (5,4) prosenttiin. Liiketoiminnan rahavirta parani ja oli tammisyyskuussa 114,0 (101,4) miljoonaa euroa. Rahavirta investointien jälkeen oli -9,5 (-1,4) miljoonaa euroa. Kalustoinvestointeja lisättiin ja bruttoinvestoinnit olivat 159,5 (134,3) miljoonaa euroa. Konsernin nettovelkaantumisaste oli syyskuun lopussa 81,2 (87,3) prosenttia. Nettovelat per käyttökate oli katsauskauden päättyessä 1,93 (2,24). Heinä-syyskuu 2016 Kolmannen vuosineljänneksen EBITA-liikevoitto oli 38,9 (30,2) miljoonaa euroa ja EBITA-marginaali 21,1 (17,5) prosenttia liikevaihdosta. Kannattavuus parani Itä- Eurooppaa lukuun ottamatta kaikilla markkinoilla. Vertailuvuoden 2015 kolmannelle vuosineljännekselle kohdistui 1,2 miljoonaa euroa kuluja toimitusjohtajan vaihdoksesta. Vertailujakson EBITA-marginaali ilman näitä kuluja oli 18,2 prosenttia. Kone- ja laitevuokrauksen EBITA-liikevoitto oli kolmannella vuosineljänneksellä 33,2 (25,8) miljoonaa euroa eli 21,4 (17,5) prosenttia liikevaihdosta. Siirtokelpoisten tilojen EBITA-liikevoitto 7,5 (8,0) miljoonaa euroa eli 24,7 (32,1) prosenttia liikevaihdosta. Siirtokelpoisten tilojen EBITA-liikevoittoa ja EBITA-marginaalia heikensivät kaudelle ajoittuneiden asennus- ja purkupalveluiden suuri osuus, kaudelle ajoittunut normaalia suurempi korjaustoiminta sekä tehdyt kasvupanostukset. Kolmannen vuosineljänneksen osakekohtainen tulos oli 0,64 (0,43) euroa. MARKKINANÄKYMÄT Rakennusalan markkinanäkymät vuodelle 2016 ovat Cramo-maissa pääosin myönteiset. Alan markkinatutkimuslaitokset Euroconstruct ja Forecon arvioivat rakentamisen lisääntyvän kaikissa muissa Cramon toimintamaissa paitsi Latviassa ja Venäjällä. Euroconstruct arvioi kesäkuun ennusteessaan rakentamisen lisääntyvän Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa 4-5 prosenttia vuonna 2016, mutta paikallisten markkinatutkimuslaitosten arvioiden mukaan kasvu olisi 6-9 prosenttia. Tanskassa ja Saksassa rakennusmarkkinan arvioidaan kasvavan noin kaksi prosenttia. Itä-Euroopassa rakentamisen markkinaennusteiden välillä on merkittäviä maakohtaisia eroja. Kone- ja laitevuokrauksessa muutokset kysynnässä seuraavat yleensä rakentamista viiveellä. Kone- ja laitevuokrauksen kysyntään vaikuttavat rakentamisen määrän lisäksi teollisuuden investoinnit ja vuokrauksen penetraatioasteen kasvu. Tiukentuva lainsäädäntö ja vaatimukset rakentamisen tehostamiselle ja laadun parantamiselle lisäävät tarvetta erilaisille vuokraukseen liittyville palveluille. Siirtokelpoisten tilojen kysyntää lisäävät muunneltavien ja helposti käyttöönotettavien tilojen tarpeiden ja suosion lisääntyminen. Kysyntää lisäävät sisäinen muuttoliike ja demografiset muutokset. Cramo uskoo, että myös megatrendit kuten kaupungistuminen ja kestävän kehityksen korostuminen tukevat sekä kone- ja laitevuokrauksen että siirtokelpoisten tilojen pitkän aikavälin kysynnän kasvua. 4

European Rental Association (ERA) arvioi kesäkuun ennusteessaan kone- ja laitevuokrauspalveluiden käytön lisääntyvän vuonna 2016 kaikilla ERA:n raportoimilla Cramon markkina-alueilla. Cramon arvion mukaan siirtokelpoisten tilojen kysyntä on kasvanut Pohjoismaissa lähes kuusi prosenttia vuodessa viimeisen viiden vuoden aikana. (Tässä katsauksessa esitetyt rakentamisen markkinaennusteet ovat Euroconstructin arvioita, mikäli tekstissä ei toisin mainita.) KONSERNIRAKENNE Cramo on palveluyritys, joka tarjoaa kone- ja laitevuokrauspalveluja sekä vuokraa siirtokelpoisia tiloja. Kone- ja laitevuokraus koostuu rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokrauksesta sekä vuokraukseen liittyvistä palveluista. Liitännäisiä palveluja ovat muun muassa työmaa- ja asennuspalvelut. Cramon valikoimaan kuuluu yli 220.000 vuokrattavaa tuotetta, ja yhtiö on alansa johtavia palveluntarjoajia Pohjoismaissa sekä Keski- ja Itä-Euroopassa. Cramo-konserniin kuuluivat katsauskauden päättyessä konsernipalveluja tarjoava emoyhtiö Cramo Oyj sekä liiketoimintaa harjoittavina yhtiöinä sen täysin omistamat yhtiöt Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Tsekin tasavallassa, Slovakiassa, Saksassa, Itävallassa ja Unkarissa. Cramo Oyj omistaa myös konsernipalveluja tarjoavan yhtiön Ruotsissa. Lisäksi Cramo omistaa 50 prosenttia Ramirent Oyj:n kanssa perustamastaan Venäjällä ja Ukrainassa toimivasta yhteisyrityksestä Fortrentistä. Cramo harjoittaa siirtokelpoisten tilojen liiketoimintaa Cramo Adapteo -nimellä. Kone- ja laitevuokraustoimintaa harjoitettiin katsauskauden lopussa 328 (329) vuokrauspalvelupisteen kautta. KONSERNIN TULOS Katsauskauden tulos parani edellisvuodesta. Tammisyyskuun EBITA-liikevoitto oli 78,5 (58,7) miljoonaa euroa eli 15,1 (12,2) prosenttia liikevaihdosta. Kolmannen vuosineljänneksen EBITA-liikevoitto oli 38,9 (30,2) miljoonaa euroa eli 21,1 (17,5) prosenttia liikevaihdosta. Vertailuvuoden 2015 kolmannelle vuosineljännekselle kohdistui 1,2 miljoonaa euroa kuluja toimitusjohtajan vaihdoksesta. Konsernin luottotappioiden ja luottotappiovarausten kuluvaikutus oli 1,8 (2,3) miljoonaa euroa. Tulos sisältää kaluston arvonalentumisia 1,2 (1,1) miljoonaa euroa. Osakeperusteisiin kannustinjärjestelmiin liittyvät kulukirjaukset olivat 1,5 (1,7) miljoonaa euroa. Nettorahoituskulut olivat 8,3 (10,0) miljoonaa euroa. Tulos ennen veroja oli 66,5 (42,5) ja katsauskauden tulos 53,2 (33,1) miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos oli 1,20 (0,75) euroa. Sijoitetun pääoman tuotto (rullaava 12 kuukautta) oli 11,2 (5,4) prosenttia ja oman pääoman tuotto (rullaava 12 kuukautta) 14,5 (5,4) prosenttia. INVESTOINNIT, POISTOT, ARVONALENTUMISET Tammi-syyskuun bruttoinvestoinnit pitkäaikaisiin varoihin olivat 159,5 (134,3) miljoonaa euroa. Yritys- ja liiketoimintahankintojen osuus bruttoinvestoinneista oli 4,4 (8,5) miljoonaa euroa. Muut investoinnit kohdistuivat pääasiassa kalustohankintoihin. Bruttoinvestoinnit olivat kolmannella vuosineljänneksellä 59,7 (46,7) miljoonaa euroa. Konsernin poistot ja arvonalentumiset käyttöomaisuudesta olivat tammi-syyskuussa 79,5 (75,1) miljoonaa euroa. Yrityshankinnoista aiheutuneet poistot ja arvonalentumiset olivat yhteensä 3,7 (6,2) miljoonaa euroa. Vuonna 2006 tehtyyn Cramon liiketoimintakauppaan liittyvä asiakassuhteille kohdistettu hankintameno on kokonaan poistettu vuoden 2015 lopussa. Liikearvon yhteismäärä katsauskauden lopussa oli 148,6 (149,4) miljoonaa euroa. RAHOITUS JA TASE Tammi-syyskuun liiketoiminnan rahavirta parani ja oli 114,0 (101,4) miljoonaa euroa, mikä johtui parantuneesta tuloksesta. Nettokäyttöpääoman muutos vaikutti negatiivisesti kassavirtaan. Investointien rahavirta oli -123,5 (-102,8) miljoonaa euroa. Rahavirta investointien jälkeen oli -9,5 (- 1,4) miljoonaa euroa. 5

Kolmannen vuosineljänneksen liiketoiminnan rahavirta heikkeni ja oli 51,2 (53,0) miljoonaa euroa ja rahavirta investointien jälkeen 0,0 (10,9) miljoonaa euroa. Nettokäyttöpääoman muutos vaikutti negatiivisesti kassavirtaan. Korollinen nettovelka 30.9.2016 oli 404,7 (407,1) miljoonaa euroa. Nettovelkaantumisaste oli katsauskauden päättyessä 81,2 (87,3) prosenttia. Nettovelat per käyttökate oli katsauskauden päättyessä 1,93 (2,24). Laskennassa käytetty käyttökate on rullaava 12 kuukauden käyttökate. Konsernin vaihtuvakorkoisista veloista oli 30.9.2016 suojattu koronvaihtosopimuksilla 130,0 (130,0) miljoonaa euroa, joihin sovelletaan täysimääräisesti suojauslaskentaa. Cramo-konsernilla oli 30.9.2016 käyttämättömiä sitovia rahoituslimiittejä (pois lukien leasing-limiitit) yhteensä 174,4 (168,3) miljoonaa euroa, joista pitkäaikaisia rahoituslimiittejä oli 160,0 (153,0) ja lyhytaikaisia rahoituslimiittejä 14,4 (15,3) miljoonaa euroa. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden määrä taseessa oli katsauskauden päättyessä 744,3 (668,7) miljoonaa euroa. Taseen loppusumma 30.9.2016 oli 1.147,8 (1.093,4) miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli 44,0 (43,1) prosenttia. Taseen ulkopuolisten operatiivisten leasingsopimusten vuokravastuut olivat 30.9.2016 yhteensä 22,0 (22,0) miljoonaa euroa. Taseen ulkopuoliset vastuut toimisto- ja toimipistevuokrista olivat 81,9 (87,1) miljoonaa euroa. Konsernin investointisitoumukset olivat 38,8 (27,4) miljoonaa euroa. KATSAUSKAUDEN KESKEISET TAPAHTUMAT Muutokset johdossa Cramon väliaikaiseksi talous- ja rahoitusjohtajaksi nimitettiin 11.8.2016 alkaen Aku Rumpunen talous- ja rahoitusjohtaja Martti Ala-Härkösen jättäessä yhtiön. Aku Rumpunen on toiminut vuodesta 2013 Cramon Group Business Control -toimintojen johtajana ja johtoryhmän jäsenenä. Cramo AB:n toimitusjohtajaksi Ruotsissa sekä Cramo-konsernin johtoryhmän jäseneksi nimitettiin 16.8.2016 Peter Bäckström. Bäckström siirtyy Cramolle Global Workplace Solutionsilta (GWS), missä hän toimii Pohjoismaiden palvelutoimintojen johtajana vastuualueenaan toimitilajohtaminen. GWS on osa liikekiinteistöpalvelukonserni CBRE:tä. Bäckström aloittaa tehtävässään viimeistään 1.1.2017 Göran Carlsonin seuraajana nimikkeellä Executive Vice President. Myös Cramo Tanska raportoi Peter Bäckströmille. Cramo Norja raportoi toimitusjohtaja Leif Gustafssonille. Kesäkuussa Cramo nimitti konsernin johtoryhmään kaksi uutta jäsentä: henkilöstön kehittämisestä vastaavan johtajan Petra Schedin Stergelin sekä viestinnästä, markkinoinnista ja sijoittajasuhteista vastaavan johtajan Mattias Rådströmin. Sekä Schedin Stergel, että Rådström tulivat vastaavanlaisista tehtävistä Cramo-konsernin ulkopuolelta. Molemmat aloittivat työnsä Cramolla syyskuussa 2016. Toiminnan kehittäminen Katsauskauden aikana Cramo vahvisti työmaalogistiikkapalveluitaan Suomessa ostamalla 1.4.2016 Kurottaja- ja Kuljetuspalvelu Parviainen Oy:n liiketoiminnan. HENKILÖSTÖ Konsernin henkilöstömäärä oli katsauskaudella keskimäärin 2 551 (2 486). Lisäksi konsernissa työskenteli keskimäärin noin 165 (137) henkeä vuokratyövoimana. Henkilöstön määrä henkilötyövuosina oli kauden lopussa 2 583 (2 478). Cramo-konsernin joustavaan toimintamalliin kuuluu käyttää vakituisen henkilöstön lisäksi vuokratyövoimaa. Vakituisen henkilöstömäärän ja vuokratyövoiman suhdetta ja määrää sopeutetaan jatkuvasti markkinatilanteen mukaan. Henkilöstön määrä jakaantui katsauskauden lopussa seuraavasti: Suomi 512 (472), Ruotsi 918 (864), Norja 225 (218), Tanska 100 (98), Keski-Eurooppa 342 (361) ja Itä- Eurooppa 486 (465). STRATEGIA JA TALOUDELLISET TAVOITTEET Cramon taloudelliset tavoitteet ovat: EBITA-liikevoittomarginaali yli 15 prosenttia liikevaihdosta yli suhdannejakson, nettovelkaantumisaste korkeintaan 100 prosenttia, liikevaihdon kasvu markkinoita nopeammin sekä oman pääoman tuotto yli 12 prosenttia yli suhdannejakson. Voitonjakotavoitteena on vakaa voitonjakopolitiikka ja maksaa osinkoina noin 40 prosenttia tilikauden osakekohtaisesta tuloksesta (EPS). Konsernin strategian ydin on Cramo People living the Cramo Story. Cramo Story on laaja ohjelma, jonka avulla Cramo tulee kasvattamaan liikevaihtoaan eri maissa, erottumaan kilpailijoistaan, tuottamaan asiakkailleen erityistä lisäarvoa ja vahvistamaan yrityskulttuuriaan. Cramo-konsernin voitettavat taistelut ovat Cramo Storyn toteuttaminen, Cramon tavoitejohtamismallin käyttöönotto ja Keski-Euroopan markkinoiden voittaminen. Tärkeitä strategisia hankkeita ovat myös siirtokelpoisten tilojen 6

liiketoiminnan kasvattaminen, dynaaminen hinnoittelu sekä yrityskaupat ja ulkoistamiset. Konsernissa on aloitettu Visio 2020 -strategian määritystyö. OHJEISTUS KONSERNIN NÄKYMISTÄ Cramo Oyj:n hallituksen ohjeistus vuodelle 2016 on edelleen: Vuonna 2016 Cramo-konsernin liikevaihto kasvaa paikallisissa valuutoissa ja EBITA-marginaali paranee vuoteen 2015 verrattuna. 7

LIIKETOIMINTA SEGMENTEITTÄIN Cramo-konsernin liiketoimintasegmentit ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Keski-Eurooppa sisältäen Saksan, Itävallan ja Unkarin liiketoiminnot sekä Itä-Eurooppa, joka sisältää Viron, Latvian, Liettuan, Puolan, Tsekin tasavallan, Slovakian, Kaliningradin alueen Venäjällä sekä 50 % yhteisyritys Fortrentin (Venäjä Kaliningradia lukuun ottamatta ja Ukraina) tuloksesta pääomaosuusmenetelmän mukaisesti. Segmenttitietojen lisäksi Cramo julkistaa tuotealuekohtaiset taloudelliset tiedot ja siirtokelpoisten tilojen tilauskannan. Cramo-konsernin tammi-syyskuun liikevaihdosta, josta ei ole eliminoitu segmenttien välistä liikevaihtoa, 18,2 (16,9) prosenttia kertyi Suomen markkinoilta, 49,9 (48,5) prosenttia Ruotsista, 9,3 (11,1) prosenttia Norjasta, 4,5 (4,2) prosenttia Tanskasta, 11,1 (11,6) prosenttia Keski- Euroopasta ja 7,0 (7,8) prosenttia Itä-Euroopasta. Suomi Suomi (1 000 ) 7-9/16 7-9/15 Muutos % 1-9/16 1-9/15 Muutos % 1-12/15 Liikevaihto 35 627 30 765 15,8 % 94 492 81 366 16,1 % 110 909 EBITA 10 190 8 504 19,8 % 20 866 16 821 24,0 % 22 423 EBITA-% 28,6 % 27,6 % 22,1 % 20,7 % 20,2 % Henkilömäärä (henkilötyövuosina) 485 448 8,3 % 448 Toimipisteet 58 55 5,5 % 54 Cramon liikevaihto kasvoi Suomessa vahvasti. Liikevaihto kasvoi tammi-syyskuussa 16,1 prosenttia ja oli 94,5 (81,4) miljoonaa euroa. Kolmannen vuosineljänneksen liikevaihto kasvoi 15,8 prosenttia ja oli 35,6 (30,8) miljoonaa euroa. Liikevaihtoa kasvatti korjausrakentamisen lisääntyminen ja uudisrakentamisessa erityisesti asuntojen lisääntyneet aloitukset. Rakentamisen kokonaismarkkina on kääntynyt Suomessa kuluvana vuonna kasvuun. Teollisuuden kysyntä on jatkanut asteittaista vahvistumistaan. Siirtokelpoisten tilojen kysyntä kehittyi suotuisasti erityisesti koulutiloissa. Tammi-syyskuun EBITA-liikevoitto oli 20,9 (16,8) miljoonaa euroa. Suhteellinen kannattavuus oli 22,1 (20,7) prosenttia liikevaihdosta. Tulos parani myös kolmannella vuosineljänneksellä. Heinä-syyskuun EBITA-liikevoitto oli 10,2 (8,5) miljoonaa euroa eli 28,6 (27,6) prosenttia liikevaihdosta. Logistiikkapalveluliiketoiminnan vahvistamiseksi Cramo osti 1.4.2016 Kurottaja- ja Kuljetuspalvelu Parviainen Oy:n liiketoiminnan. Cramolla oli katsauskauden lopussa Suomessa 58 (55) toimipistettä. Ruotsi Ruotsi (1 000 ) 7-9/16 7-9/15 Muutos % 1-9/16 1-9/15 Muutos % 1-12/15 Liikevaihto 86 867 80 438 8,0 % 259 501 233 384 11,2 % 331 190 EBITA 21 055 18 059 16,6 % 52 484 42 712 22,9 % 61 662 EBITA-% 24,2 % 22,5 % 20,2 % 18,3 % 18,6 % Henkilömäärä (henkilötyövuosina) 873 820 6,5 % 825 Toimipisteet 100 100 0,0 % 100 Cramon liikevaihto kasvoi Ruotsissa tammi-syyskuussa 11,2 prosenttia ja oli 259,5 (233,4) miljoonaa euroa. Paikallisessa valuutassa liikevaihto kasvoi 11,2 prosenttia. Kolmannen vuosineljänneksen liikevaihto kasvoi 8,0 prosenttia ja oli 86,9 (80,4) miljoonaa euroa. Paikallisessa valuutassa liikevaihto kasvoi 9,0 prosenttia. Tammi-syyskuun EBITA-liikevoitto kasvoi 22,9 prosenttia ja oli 52,5 (42,7) miljoonaa euroa. EBITA-marginaali oli 20,2 (18,3) prosenttia liikevaihdosta. Kolmannen vuosineljänneksen EBITA-liikevoitto parani 16,6 prosenttia ja oli 21,1 (18,1) miljoonaa euroa eli 24,2 (22,5) prosenttia liikevaihdosta. 8

Erityisesti asuinrakentaminen on kasvanut Ruotsissa kuluvana vuonna vahvasti, ja Cramo on onnistunut hyödyntämään hyvän markkinatilanteen kone- ja laitevuokrauksen sekä siirtokelpoisten tilojen tuotealueilla. Kone- ja laitevuokrauksen markkinatilanne on jatkunut vahvana erityisesti suurilla kaupunkialueilla ja Itä-Ruotsissa. Käyttöasteet ovat korkealla ja investointeja on lisätty. Myös siirtokelpoisten tilojen kysyntä on edelleen hyvä koko maassa sekä julkisella sektorilla että teollisuudessa. Kolmannella vuosineljänneksellä tehtiin myös ensimmäinen sopimus siirtokelpoisten tilojen toimittamisesta opiskelija-asunnoiksi. Kone- ja laitevuokrauksessa tehtiin kolmannella neljänneksellä merkittävä pitkäaikainen sopimus St. Erik Eye Hospitalin laajennushankkeelle. Cramolla oli katsauskauden lopussa Ruotsissa 100 (100) toimipistettä. Norja Norja (1 000 ) 7-9/16 7-9/15 Muutos % 1-9/16 1-9/15 Muutos % 1-12/15 Liikevaihto 16 185 16 640-2,7 % 48 358 53 408-9,5 % 70 394 EBITA 1 272 1 010 25,9 % 3 630 4 014-9,6 % 5 386 EBITA-% 7,9 % 6,1 % 7,5 % 7,5 % 7,7 % Henkilömäärä (henkilötyövuosina) 225 218 3,2 % 219 Toimipisteet 28 28 0,0 % 28 Cramon tammi-syyskuun liikevaihto supistui Norjassa 9,5 prosenttia ja oli 48,4 (53,4) miljoonaa euroa. Paikallisvaluutoissa muutos oli -3,7 prosenttia. Kolmannen vuosineljänneksen liikevaihto supistui 2,7 prosenttia ja oli 16,2 (16,6) miljoonaa euroa. Paikallisessa valuutassa liikevaihto supistui 1,7 prosenttia. Liikevaihdon supistuminen oli edelleen seurausta tiukasta hintakilpailusta sekä vuonna 2015 tehdyistä uudelleenjärjestelyistä. Tammi-syyskuun EBITA-liikevoitto oli 3,6 (4,0) miljoonaa euroa eli 7,5 (7,5) prosenttia liikevaihdosta. Kolmannen vuosineljänneksen EBITA-liikevoitto kasvoi ja oli 1,3 (1,0) miljoonaa euroa eli 7,9 (6,1) prosenttia liikevaihdosta. Kannattavuus parani kolmannella vuosineljänneksellä huolimatta liikevaihdon supistumisesta ja kiristyneestä kilpailusta sekä kone- ja laitevuokrauksen että siirtokelpoisten tilojen alueella Etelä-Norjassa. Kolmannella vuosineljänneksellä tehtiin uusi sopimus siirtokelpoisten tilojen toimittamisesta Veidekken hankkeelle Arendalissa Etelä-Norjassa. Cramo on myös uudelleenneuvotellut kolmen vuoden jatkosopimuksen kone- ja laitevuokrauksesta ja siirtokelpoisten tilojen toimittamisesta JM Norge AS:lle. Vuoden 2016 keskeisenä tavoitteena on edelleen myynnin ja asiakaspalvelun kehittäminen. Loppuvuoden tavoitteena on kehittää erityisesti siirtokelpoisten tilojen toimintaprosesseja. Rakentamisen kokonaismarkkina on Norjassa kasvussa, mutta maantieteelliset erot ovat suuret kasvun keskittyessä Osloon. Cramolla oli Norjassa katsauskauden lopussa 28 (28) toimipistettä. Tanska Tanska (1 000 ) 7-9/16 7-9/15 Muutos % 1-9/16 1-9/15 Muutos % 1-12/15 Liikevaihto 7 908 7 223 9,5 % 23 331 19 995 16,7 % 28 254 EBITA 916 720 27,1 % 2 503 1 219 105,3 % 1 857 EBITA-% 11,6 % 10,0 % 10,7 % 6,1 % 6,6 % Henkilömäärä (henkilötyövuosina) 100 98 2,0 % 97 Toimipisteet 9 8 12,5 % 8 Cramon tammi-syyskuun liikevaihto kasvoi Tanskassa 16,7 prosenttia ja oli 23,3 (20,0) miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi myös kolmannella vuosineljänneksellä. Kolmannen vuosineljänneksen liikevaihto oli 7,9 (7,2) miljoonaa euroa. Liikevaihtoa kasvatti siirtokelpoisten tilojen vahvana jatkunut kysyntä. Myös kone- ja laitevuokrauksen kysyntä on hyvä suurimmilla kaupunkialueilla, mutta hintakilpailu on edelleen voimakasta. Tammi-syyskuun EBITA-liikevoitto kasvoi merkittävästi ja oli 2,5 (1,2) miljoonaa euroa eli 10,7 (6,1) prosenttia liikevaihdosta. EBITA-liikevoiton hyvä kehitys jatkui kolmannella vuosineljänneksellä. Heinä-syyskuun EBITAliikevoitto oli 0,9 (0,7) miljoonaa euroa eli 11,6 (10,0) pro- 9

senttia liikevaihdosta. Tulosta paransi liikevaihdon kasvu ja toimintojen kehittäminen. Cramolla oli katsauskauden lopussa 9 (8) toimipistettä Tanskassa. Keski-Eurooppa Keski-Eurooppa (1 000 ) 7-9/16 7-9/15 Muutos % 1-9/16 1-9/15 Muutos % 1-12/15 Liikevaihto 23 207 22 138 4,8 % 57 754 55 733 3,6 % 77 241 EBITA 1) 3 392 1 454 133,3 % 2 233-2 961-3 312 EBITA-% 14,6 % 6,6 % 3,9 % -5,3 % -4,3 % Henkilömäärä (henkilötyövuosina) 342 361-5,3 % 350 Toimipisteet 64 74-13,5 % 71 1) Koko vuoden 2015 vertailukelpoinen EBITA-liikevoitto ennen neljännellä neljänneksellä kirjattuja uudelleenjärjestelykuluja oli -2,5 miljoonaa euroa. Cramon tammi-syyskuun liikevaihto oli Keski-Euroopassa 57,8 (55,7) miljoonaa euroa, jossa on kasvua 3,6 prosenttia. Kolmannella vuosineljänneksellä liikevaihto kasvoi 4,8 prosenttia ja oli 23,2 (22,1) miljoonaa euroa. Siirtokelpoisten tilojen kysyntä jatkui vahvana. Tammi-syyskuun EBITA-liikevoitto oli 2,2 (-3,0) miljoonaa euroa eli 3,9 (-5,3) prosenttia liikevaihdosta. Kolmannella vuosineljänneksellä EBITA-liikevoitto oli 3,4 (1,5) miljoonaa euroa eli 14,6 (6,6) prosenttia liikevaihdosta. Keski-Euroopan kannattavuuden hyvä kehitys jatkui kolmannella vuosineljänneksellä, ja koko vuoden EBITAtuloksen odotetaan olevan positiivinen. Kone- ja laitevuokrauksessa toimintaa keskitettiin vuoden 2015 lopussa ja vuoden 2016 alussa parhaiten kannattaville maantieteellisille alueille, mikä yhdistettynä myynnin kehittämiseen ja kulujen karsimiseen näkyy parantuneena kannattavuutena. Kannattavuutta parantaa myös johtamisjärjestelmän kehittäminen Cramon yhteisen mallin mukaiseksi. Sekä kone- ja laitevuokrauksen että siirtokelpoisten tilojen tuotealueella kysynnän odotetaan jatkuvan loppuvuonna hyvänä. Cramolla oli katsauskauden lopussa Keski- Euroopassa 64 (74) toimipistettä, joista 56 (66) Saksassa, 7 (7) Itävallassa ja 1 (1) Unkarissa. Itä-Eurooppa Itä-Eurooppa (1 000 ) 7-9/16 7-9/15 Muutos % 1-9/16 1-9/15 Muutos % 1-12/15 Liikevaihto 15 212 15 386-1,1 % 36 469 37 519-2,8 % 50 866 EBITA 3 921 4 041-3,0 % 3 868 4 640-16,6 % 6 254 EBITA-% 25,8 % 26,3 % 10,6 % 12,4 % 12,3 % Henkilömäärä (henkilötyövuosina) 486 465 4,5 % 466 Toimipisteet 69 64 7,8 % 67 Cramon kone- ja laitevuokrauksen liikevaihto Itä- Euroopassa muodostuu Viron, Latvian, Liettuan, Puolan, Tsekin tasavallan, Slovakian ja Venäjän Kaliningradin markkinoilta. Cramon ja Ramirentin Venäjällä ja Ukrainassa toimivan yhteisyrityksen Fortrentin liikevaihto ei sisälly Cramon liikevaihtoon, mutta Cramon osuus Fortrentin katsauskauden tuloksesta sisältyy Itä-Eurooppasegmentin EBITA-liikevoittoon. Vuokrausmarkkinat ovat kehittyneet Itä-Euroopassa epäyhtenäisesti ja rakentamisen markkinaennusteet ovat osoittautumassa ylioptimistiksi sekä Puolassa että Liettuassa ja Latviassa. Cramon Itä-Euroopan liikevaihto oli tammisyyskuussa 36,5 (37,5) miljoonaa euroa. Liikevaihto supistui 2,8 prosenttia. Paikallisissa valuutoissa muutos oli -1,8 prosenttia. Kolmannella vuosineljänneksellä liikevaihto supistui 1,1 prosenttia ja oli 15,2 (15,4) miljoonaa euroa. Paikallisissa valuutoissa liikevaihto supistui kolmannella vuosineljänneksellä 0,5 prosenttia. Tammi-syyskuun EBITA-liikevoitto oli 3,9 (4,6) miljoonaa euroa eli 10,6 (12,4) prosenttia liikevaihdosta. Kolmannen vuosineljänneksen EBITA-liikevoitto oli 3,9 (4,0) miljoonaa euroa eli 25,8 (26,3) prosenttia liikevaihdosta. 10

Liikevaihto ja kannattavuus ovat kehittyneet suotuisasti Virossa, Tsekin tasavallassa ja Slovakiassa. Puolassa liikevaihto supistui mutta kannattavuus parani. Latviassa ja Liettuassa kone- ja laitevuokrauksen kysyntä on jatkunut heikkona, ja hintakilpailu on edelleen ankaraa. Fortrentin tulos parani. Cramon vuokrauspisteiden määrä Itä-Euroopassa oli katsauskauden lopussa 69 (64), joista 40 (39) oli Baltian maissa, 21 (17) Puolassa ja 8 (8) Tsekin tasavallassa ja Slovakiassa. FORTRENT-YHTEISYRITYS VENÄJÄLLÄ JA UKRAINASSA Fortrent-konsernin liikevaihto laski tammi-syyskuussa 5,9 prosenttia ja oli 21,3 (22,7) miljoonaa euroa. Paikallisvaluutoissa liikevaihto kuitenkin nousi 7,9 prosenttia. Fortrent-konsernin kolmannen neljänneksen liikevaihto oli 8,4 (7,4) miljoonaa euroa, jossa on kasvua edellisvuoteen 13,8 prosenttia. Paikallisvaluutoissa liikevaihto kasvoi 17,9 prosenttia. Konevuokrauksen kysyntä oli hyvällä tasolla Moskovassa, missä markkina on suhteellisen aktiivinen. Liikevaihto kasvoi Venäjän uusilla alueilla, mihin vaikutti siirtokelpoisten tilojen toimitus isoille teollisuusprojekteille Volgan alueella. Kysyntä oli heikkoa Pietarin alueella ja Ukrainassa. Tammi-syyskuun EBITA-liikevoitto oli 2,1 (1,3) miljoonaa euroa eli 9,8 (5,9) prosenttia liikevaihdosta ja nettotulos 0,9 (0,5) miljoonaa euroa. Kolmannen neljänneksen EBITA-liikevoitto oli 1,4 (1,1) miljoonaa euroa eli 16,2 (15,5) prosenttia liikevaihdosta ja nettotulos 0,8 (0,5) miljoonaa euroa. Liikevaihdon kasvu, hinnankorotukset sekä edellisvuotta alhaisempi kustannustaso heijastuivat positiivisesti kannattavuuteen. Öljyn hinnan lasku vaikuttaa negatiivisesti Venäjän talouteen ja rakentamiseen. Ukrainan kriisin johdosta EU:n ja Yhdysvaltojen Venäjälle asettamat taloudelliset sanktiot ovat edelleen voimassa ja aiheuttavat epävarmuutta Venäjän talouskehitykselle. Myös ruplan ja Venäjän rahoitusmarkkinoiden epävakaus vaikeuttavat talouskasvua. Fortrentin markkinoilla rakentamisen sektorin kysyntä on jonkin verran vakiintunut, kun taas suuri epävarmuus jatkuu Ukrainassa. Fortrent on sopeuttanut kulujaan menestyksekkäästi haastavassa markkinatilanteessa. Kannattavuuteen on vaikuttanut positiivisesti myös toiminnan laajentaminen uusille alueille Venäjällä, kun erityisesti Pietarin rakennusmarkkinat ovat kärsineet taantumasta. Lisätoimenpiteitä suunnitellaan kustannusten alentamiseksi Pietarin alueella. Kesäkuussa julkistetun arvion mukaan vuoden 2016 rakentamisen markkinaennuste Venäjälle on -5,0 prosenttia. Myös Ukrainassa näkymät säilyvät haastavina. Fortrentin omistajuus ja hallinta on jaettu Cramon ja Ramirentin kesken tasan 50/50, ja Fortrentin emoyhtiö Fortrent Oy on suomalainen osakeyhtiö. Osuus yhteisyrityksen tuloksesta esitetään konsernin tuloslaskelmassa käyttökatteen (EBITDA) yläpuolella pääomaosuusmenetelmää hyödyntäen (50 prosenttia Fortrentin konsolidoidusta nettotuloksesta). Cramon osuus Fortrentkonsernin tuloksesta tammi-syyskuussa oli 0,4 (0,2) miljoonaa euroa. Fortrentin vuokrauspisteiden määrä oli katsauskauden lopussa 21 (21). SIIRTOKELPOISET TILAT (CRAMO ADAPTEO) Cramon liiketoiminta jakautuu tuotealuekohtaisesti koneja laitevuokraukseen ja Cramo Adapteo -nimellä markkinoitaviin siirtokelpoisiin tiloihin. Cramo Adapteo on alan johtava toimija Pohjois-Euroopassa. Siirtokelpoisten tilojen liiketoimintaa harjoitetaan Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Saksassa. Siirtokelpoisten tilojen liiketoiminta sisältyy maantieteellisten segmenttien liikevaihtoon ja tulokseen. Siirtokelpoisten tilojen liiketoiminta tarjoaa käyttökokemukseltaan pysyväksi rakennettujen tilojen veroisia ratkaisuja väliaikaisiin tilatarpeisiin sekä julkiselle sektorille että yrityksille. Siirtokelpoiset tilat ovat kiinteitä tiloja joustavampia ja ne saadaan käyttöön huomattavasti nopeammin. Tyypillisiä käyttökohteita ovat koulut, päiväkodit, toimistot ja majoitustilat. Siirtokelpoisten tilojen uusia käyttökohteita ovat esimerkiksi opiskelija-asunnot. Kysyntää lisäävät erityisesti sisäinen muuttoliike ja demografiset muutokset. Siirtokelpoisten tilojen yleisimmät vuokra-ajat ovat 2-5 vuotta. Pitkät vuokra-ajat yhdessä liiketoiminnan tasaisen kasvun kanssa tasapainottavat Cramo-konsernin suhdanneherkkyyttä. Siirtokelpoisten tilojen liiketoiminnasta noin kaksi kolmasosaa on vuokraustoimintaa, ja noin kolmannes syntyy vuokrausliitännäisistä palveluista kuten tilojen asennus- ja purkupalveluista. Asennus- ja purkupalveluiden liikevaihdon tuloutuminen vaihtelee vuosineljänneksittäin. Cramo Adapteon liikevaihto tammi-syyskuussa oli 86,0 (69,4) miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi 24,0 prosenttia, paikallisissa valuutoissa 24,4 prosenttia. Siirtokelpoisten tilojen vuokrausliikevaihto kasvoi 10,1 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Vuokrausliitännäiset palvelut kuten uusien toimitusten asennuspalvelut kasvoivat kau- 11

della voimakkaasti. Kolmannen vuosineljänneksen liikevaihto oli 30,3 (25,1) miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi 21,0 prosenttia, paikallisissa valuutoissa 21,5 prosenttia. Siirtokelpoisten tilojen vuokrausliikevaihto kasvoi kolmannella vuosineljänneksellä 9,8 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Tammi-syyskuun EBITA-liikevoitto oli 22,5 (21,6) miljoonaa euroa eli 26,2 (31,2) prosenttia liikevaihdosta. Kolmannen vuosineljänneksen EBITA-liikevoitto oli 7,5 (8,0) miljoonaa euroa eli 24,7 (32,1) prosenttia liikevaihdosta. EBITA-liikevoittoa ja EBITA-marginaalia heikensivät kaudelle ajoittuneiden asennus- ja purkupalveluiden suuri osuus, kaudelle ajoittunut normaalia suurempi korjaustoiminta sekä tehdyt kasvupanostukset. Siirtokelpoisten tilojen liiketoiminta kasvoi tammisyyskuussa paikallisissa valuutoissa kaikilla Cramon päämarkkina-alueilla. Orgaaniset kasvumahdollisuudet nähdään lupaavina. Cramo tavoittelee kasvua myös yrityskaupoin, mikäli sopivia kohteita löytyy. OSAKKEET JA OSAKEPÄÄOMA Cramo Oyj:n kaupparekisteriin merkitty osakepääoma 30.9.2016 oli 24.834.753,09 euroa ja osakkeiden lukumäärä 44.690.554. Cramo Oyj:n hallussa oli katsauskauden päättyessä näistä 239.471 osaketta. VOIMASSAOLEVAT KANNUSTINJÄRJESTEL- MÄT Konsernin vakituisille työntekijöille suunnatussa One Cramo Osakeohjelma -kannustinjärjestelmässä työntekijä voi säästää enintään viisi prosenttia palkastaan siten, että kertyneillä säästöillä ostetaan yhtiön osakkeita. Kannustinjärjestelmän viides säästökausi alkoi 1.10.2016 ja päättyy 30.9.2017. Ensimmäinen säästökausi päättyi 30.9.2013 ja siihen liittyvät lisäosakkeet luovutettiin toukokuussa 2016. One Cramo Osakeohjelmassa henkilöllä on mahdollisuus saada yksi lisäosake jokaista hankkimaansa kahta osaketta kohden. Cramo Oyj:n avainhenkilöiden osakepohjaisessa kannustinjärjestelmässä on ansaintajaksoina kalenterivuodet alkaen vuodesta 2012. Ansaintajaksojen 2012-2014 palkkiot perustuivat tulos/osake-tunnuslukuun. Palkkiot vuodelta 2013 maksettiin 15.1.2016. Osakkeita jaettiin maksuttomana suunnattuna osakeantina 43.562 kappaletta, minkä lisäksi palkkioita maksettiin käteisenä 674.282 euroa. Vuoden 2014 palkkiot vastaavat noin 43.000 osakkeen arvoa, ja ne maksetaan tammikuussa 2017. Konsernin johtoryhmän ja avainhenkilöiden osakepohjainen kannustinjärjestelmä vuosille 2015-2017 tarjoaa mahdollisuuden ansaita Cramon osakkeita ansaintakriteereille asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta ansaintajakson aikana. Jokaista ansaintajaksoa seuraa kahden vuoden sitouttamisjakso, jonka jälkeen ansaitut palkkiot maksetaan osallistujille. Järjestelmän kohderyhmään kuuluu noin 65 Cramon avainhenkilöä. Jos asetetut tavoitteet toteutuvat täysimääräisinä kaikkien kolmen ansaintajakson osalta, ansaitut palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 1.000.000 Cramo Oyj:n osaketta sisältäen myös rahana maksettavan osuuden. Vuoden 2015 palkkiot vastaavat noin 190.000 osakkeen arvoa, ja ne maksetaan tammikuussa 2018. MUUTOKSET OMISTAJAKUNNASSA Cramo Oyj ei saanut katsauskauden aikana arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 pykälän mukaisia ilmoituksia omistusosuuden muuttumisesta. KATSAUSKAUDEN JÄLKEISET OLENNAISET TAPAHTUMAT Katsauskauden jälkeen ei ole olennaisia tapahtumia. OLENNAISET RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT Cramon liiketoiminnan merkittävimmät epävarmuustekijät liittyvät maailmanlaajuisen talouskehityksen lisäksi kunkin maan suhdanne- ja talouskehitykseen, korkotason ja valuuttakurssien vaihteluihin, rahoituksen saatavuuteen, luottotappioriskeihin, konsernin yritysostojen ja tietojärjestelmähankkeiden onnistumiseen, henkilöstöriskeihin, pätevän johdon saatavuuteen ja rekrytointiin liittyviin riskeihin, verotukseen liittyviin riskeihin sekä muihin liiketoiminnan riskeihin. Talouden epävarmuus voi näkyä Cramon toiminnassa esimerkiksi kysynnän heikentymisenä joko yhdellä tai useammalla markkina-alueella, kilpailun kiristymisenä, vuokraushintojen alentumisena, rahoituskulujen nousuna tai asiakkaiden maksuvaikeuksina ja kasvavina luottotappioina. Tämän lisäksi taloudellinen epävarmuus lisää tasearvoihin kohdistuvia arvonalentumisriskejä. Geopoliittisista riskeistä erityisesti Ukrainan kriisin pitkittyminen ja Venäjän talouden ongelmat ovat lisänneet taloudellista epävarmuutta Cramon toiminnassa. Myös Euroopan poliittiset riskit, kuten Brexit tai valtioiden velkahaasteet, voivat vaikuttaa rakentamiseen ja vuokrauspalveluiden kysyntään Cramon toimintamaissa. Cramo arvioi, että öljyn hinnan laskulla on positiivinen vaikutus talouskehitykseen lukuun ottamatta Norjaa ja Venäjää. 12

LAADINTAPERIAATTEET Tämä osavuosikatsaus on laadittu IAS 34, Osavuosikatsaukset -säännösten mukaisesti. Osavuosikatsauksen laatimisessa on sovellettu samoja laadintaperiaatteita kuin tilinpäätöksessä 2015. Osavuosikatsauksen luvut ovat tilintarkastamattomia. European Securities and Markets Authority (ESMA) on julkaissut ohjeistuksen liittyen vaihtoehtoisiin tunnuslukuihin. Cramo esittää vaihtoehtoisia tunnuslukuja parantaakseen liiketoiminnan analysointia ja vertailukelpoisuutta eri kausien välillä. Vaihtoehtoiset tunnusluvut eivät ole IFRS-raportoinnissa käytettäviä tunnuslukuja eikä niitä tulisi pitää korvaavina mittareina verrattuna IFRStilinpäätösnormistossa määriteltyihin tunnuslukuihin. Tunnuslukujen laskentakaavat on esitetty sivulla 23. 13

KONSERNITASE (1 000 ) 30.9.2016 30.9.2015 31.12.2015 VARAT Pitkäaikaiset varat Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 744 322 668 691 686 909 Liikearvo 148 576 149 371 151 142 Muut aineettomat hyödykkeet 63 395 69 364 68 179 Laskennalliset verosaamiset 13 092 13 724 13 463 Osuudet yhteisyrityksissä 5 216 4 177 2 608 Lainasaamiset 13 797 16 406 15 267 Myyntisaamiset ja muut saamiset 1 395 1 137 1 436 Pitkäaikaiset varat yhteensä 989 792 922 869 939 003 Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus 8 469 9 811 8 963 Myyntisaamiset ja muut saamiset 140 037 136 520 130 482 Tuloverosaamiset 3 905 12 020 3 031 Johdannaisinstrumentit 57 3 616 889 Rahavarat 5 578 8 551 3 511 Lyhytaikaiset varat yhteensä 158 045 170 518 146 875 VARAT YHTEENSÄ 1 147 838 1 093 388 1 085 878 OMA PÄÄOMA JA VELAT Oma pääoma Osakepääoma 24 835 24 835 24 835 Muut rahastot 326 899 325 921 326 297 Suojausrahasto -10 355-7 353-7 074 Muuntoerot 1) -40 155-33 402-26 395 Kertyneet voittovarat 1) 197 391 156 182 173 081 Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma 498 615 466 183 490 743 Oma pääoma yhteensä 498 615 466 183 490 743 Pitkäaikaiset velat Korolliset velat 317 692 329 462 293 811 Johdannaisinstrumentit 12 628 8 571 8 322 Laskennalliset verovelat 68 193 69 017 70 636 Eläkevelat 1 593 1 822 1 707 Muut pitkäaikaiset velat 2 877 2 688 2 832 Pitkäaikaiset velat yhteensä 402 982 411 561 377 308 Lyhytaikaiset velat Korolliset velat 92 545 86 188 78 097 Johdannaisinstrumentit 2 028 903 233 Osto- ja muut velat 147 422 126 475 136 070 Tuloverovelat 4 001 1 751 2 817 Varaukset 245 326 611 Lyhytaikaiset velat yhteensä 246 241 215 644 217 827 Velat yhteensä 649 223 627 205 595 135 OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 1 147 838 1 093 388 1 085 878 1) Muuntoerojen esittämistapaa omassa pääomassa muutettiin 12/2015. Myös vertailukauden 9/2015 lukuja on oikaistu vastaavasti. Oikaisun seurauksena vertailukauden kertyneet voittovarat 9/2015 ovat kasvaneet 9,6 miljoonaa euroa ja muuntoerot pienentyneet 9,6 miljoonaa euroa. 14

KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA (1 000 ) 7-9/16 7-9/15 1-9/16 1-9/15 1-12/15 Liikevaihto 184 848 172 358 519 387 480 708 667 877 Liiketoiminnan muut tuotot 4 034 2 810 11 162 9 784 13 462 Materiaalit ja palvelut -59 752-58 996-173 888-166 521-236 619 Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut -36 758-33 178-113 893-105 313-143 899 Liiketoiminnan muut kulut -26 844-27 483-85 246-85 069-115 510 Poistot ja arvonalentumiset käyttöomaisuudesta -26 975-25 571-79 447-75 125-100 878 Osuus yhteisyritysten tuloksesta 378 266 425 223 395 EBITA-liikevoitto 38 931 30 206 78 501 58 687 84 827 % liikevaihdosta 21,1 % 17,5 % 15,1 % 12,2 % 12,7 % Yrityshankinnoista aiheutuneet poistot ja arvonalentumiset -1 183-1 951-3 694-6 219-8 114 Liikevoitto 37 748 28 255 74 807 52 468 76 714 % liikevaihdosta 20,4 % 16,4 % 14,4 % 10,9 % 11,5 % Rahoituskulut (netto) -2 828-3 684-8 348-9 977-12 923 Tulos ennen veroja 34 920 24 571 66 459 42 491 63 791 % liikevaihdosta 18,9 % 14,3 % 12,8 % 8,8 % 9,6 % Tuloverot -6 669-5 626-13 292-9 390-14 075 Katsauskauden tulos 28 251 18 945 53 167 33 102 49 715 % liikevaihdosta 15,3 % 11,0 % 10,2 % 6,9 % 7,4 % Jakautuminen: Emoyhtiön omistajille 28 251 18 945 53 167 33 102 49 715 Emoyhtiön omistajille kuuluva tulos Laimentamaton osakekohtainen tulos, 0,64 0,43 1,20 0,75 1,13 Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, 0,63 0,43 1,19 0,75 1,12 MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT (1 000 ) 7-9/16 7-9/15 1-9/16 1-9/15 1-12/15 Katsauskauden tulos 28 251 18 945 53 167 33 102 49 715 Muut laajan tuloksen erät Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi: -Eläkevelvoitteiden uudelleen määrittämisestä johtuvat erät, verojen jälkeen -52-12 25-37 59 Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi yhteensä -52-12 25-37 59 Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi: -Suojausrahaston muutos, verojen jälkeen -258-858 -3 281 810 1 088 -Myytävissä olevat rahoitusvarat -Osuus yhteisyritysten laajan tuloksen eristä 252-3 257 2 175-294 -2 040 -Muuntoerojen vaikutus -6 823-10 349-15 935-1 975 6 778 Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi yhteensä -6 829-14 464-17 041-1 459 5 826 Muut laajan tuloksen erät yhteensä -6 881-14 476-17 016-1 496 5 885 Katsauskauden laaja tulos 21 370 4 469 36 151 31 606 55 600 15

Osakeanti ja muut rahastot Oma pääoma yhteensä LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN Osakepääomrahasto Suojaus- Kertyneet MUUTOKSISTA (1 000 ) Muuntoerot voittovarat 1.1.2015 24 835 322 837-8 162-31 133 146 613 454 990 Katsauskauden tulos 33 102 33 102 Muut laajan tuloksen erät yhteensä 809-2 269-36 -1 496 Katsauskauden laaja tulos 809-2 269 33 066 31 606 Osingonjako -24 132-24 132 Omien osakkeiden luovutus 3 083 3 083 Osakeperusteiset maksut 636 636 30.9.2015 24 835 325 921-7 353-33 402 156 182 466 183 1.1.2016 24 835 326 297-7 074-26 395 173 081 490 743 Katsauskauden tulos 53 167 53 167 Muut laajan tuloksen erät yhteensä -3 281-13 760 25-17 016 Katsauskauden laaja tulos -3 281-13 760 53 192 36 151 Osingonjako -28 885-28 885 Omien osakkeiden luovutus 602-602 Osakeperusteiset maksut 605 605 30.9.2016 24 835 326 899-10 355-40 155 197 391 498 615 OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT 7-9/16 7-9/15 1-9/16 1-9/15 1-12/15 Tulos/osake (EPS), laimentamaton, 1) 2) 0,64 0,43 1,20 0,75 1,13 Tulos/osake (EPS), laimennettu, 3) 0,63 0,43 1,19 0,75 1,12 Oma pääoma/osake, 4) 11,22 10,52 11,05 Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa 44 690 554 44 504 860 44 621 294 Osakkeiden oikaistu lukumäärä keskimäärin 5) 44 442 690 43 978 629 44 067 946 Osakkeiden oikaistu lukumäärä kauden lopussa 5) 44 451 083 44 325 744 44 395 004 Osakkeiden laimennettu lukumäärä keskimäärin 5) 44 668 499 44 214 520 44 261 010 1) Vuoden 2015 kolmannelle neljännekselle kohdistui 1,2 milj. euroa kuluja toimitusjohtajan vaihdoksesta. Vuoden 2015 neljännelle neljännekselle kohdistui 0,8 milj. euroa kuluja Keski-Euroopan uudelleenjärjestelyistä. 7-9/2015 vertailukelpoinen osakekohtainen tulos ennen edellä mainittuja kuluja ja niiden verovaikutusta oli 0,45 euroa. Vastaava 1-9/2015 vertailukelpoinen osakekohtainen tulos oli 0,78 euroa ja 1-12/2015 vertailukelpoinen osakekohtainen tulos oli 1,17. 2) Laskettu osakkeiden oikaistusta keskimääräisestä lukumäärästä 3) Laskettu osakkeiden laimennetusta keskimääräisestä lukumäärästä 4) Laskettu osakkeiden oikaistusta lukumäärästä kauden lopussa 5) Osakkeiden lukumäärä ilman omia osakkeita 16

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA (1 000 ) 1-9/16 1-9/15 1-12/15 Liiketoiminnan rahavirta Tulos ennen veroja 66 459 42 491 63 791 Ei-rahavirtavaikutteiset oikaisut 82 361 84 548 112 714 Käyttöpääoman muutos 1) -13 078-7 395 11 409 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 135 743 119 644 187 914 Rahoituserät, netto -9 702-6 676-7 212 Maksetut verot -12 007-11 549-5 810 Liiketoiminnan nettorahavirta 1) 114 034 101 419 174 892 Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin 1) -140 872-115 652-157 233 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynti 21 364 18 953 25 070 Tytäryhtiö- ja liiketoimintahankintojen nettorahavirta -3 999-6 142-7 146 Investointien nettorahavirta 1) -123 507-102 841-139 309 Rahavirta investointien jälkeen -9 473-1 421 35 583 Rahoituksen rahavirta Korollisten saamisten muutos 1 479 1 254 2 388 Rahoitusleasingvelkojen lyhennykset -4 791-11 464-13 295 Korollisten velkojen muutos 43 246 35 382-6 721 Optiomerkinnät 376 3 416 4 049 Maksetut osingot -28 880-24 128-24 128 Rahoituksen nettorahavirta 11 430 4 460-37 707 Rahavarojen muutos 1 956 3 035-2 125 Rahavarat kauden alussa 3 511 5 689 5 689 Kurssierot 111-173 -53 Rahavarat kauden lopussa 5 578 8 551 3 511 1) Vuoden 2016 alusta maksamattomien investointien raportointiriviä on muutettu rahavirtalaskelmassa. Myös vertailukausien 1-9/2015 ja 1-12/2015 lukuja on oikaistu vastaavasti. Oikaisun seurauksena kauden 1-9/2015 operatiivinen rahavirta heikentyi 10,2 miljoonaa euroa ja investointien rahavirta parantui 10,2 miljoonaa euroa. kaudella 1-12/2015 operatiivinen rahavirta heikentyi 8,0 miljoonaa euroa ja investointien rahavirta parantui 8,0 miljoonaa euroa. MUUTOKSET AINEELLISTEN JA AINEETTOMIEN VAROJEN KIRJANPITO- ARVOSSA (M ) 1-9/2016 1-9/2015 1-12/2015 Kirjanpitoarvo kauden alussa 906,2 851,4 851,4 Poistot ja arvonalentumistappiot -83,1-81,3-109,0 Lisäykset Vuokrauskalusto 151,4 128,1 165,8 Muut aineelliset hyödykkeet 5,9 3,7 6,3 Aineettomat hyödykkeet 2,2 2,5 2,8 Lisäykset yhteensä 159,5 134,3 175,0 Vähennykset ja muut muutokset -12,0-12,0-15,6 Kurssierot -14,2-4,9 4,3 Kirjanpitoarvo kauden lopussa 956,3 887,4 906,2 17

RAHOITUSVAROJEN JA -VELKOJEN KÄYVÄT ARVOT (1 000 ) Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat Kirjanpitoarvo 30.9.2016 Käypä arvo 30.9.2016 Lyhytaikaiset johdannaisinstrumentit 57 57 Lainat ja muut saamiset Lainasaamiset 13 797 13 797 Pitkäaikaiset myynti- ja muut saamiset 1 395 1 398 Lyhytaikaiset myynti- ja muut saamiset 114 748 114 748 Rahavarat 5 578 5 578 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat Lyhytaikaiset johdannaisinstrumentit 2 028 2 028 Muut velat Pitkäaikaiset korolliset velat 317 692 322 679 Muut pitkäaikaiset velat 2 718 2 718 Lyhytaikaiset korolliset velat 92 545 92 545 Osto- ja muut velat 84 350 84 350 Suojauslaskennan alaiset johdannaiset Pitkäaikaiset johdannaissopimukset 12 628 12 628 VASTUUSITOUMUKSET JA EHDOLLISET VELAT (1 000 ) 30.9.2016 30.9.2015 31.12.2015 Pantit, rahoitusleasing 23 879 38 219 34 983 Investointisitoumukset 38 815 27 397 24 995 Vastuut toimisto- ja toimipistevuokrista 81 854 87 129 90 106 Leasingvuokravastuut 22 020 22 037 23 130 Muut vastuut 1 363 1 192 1 182 Konsernin osuus yhteisyritysten vastuusitoumuksista 500 200 65 SIIRTOKELPOISTEN TILOJEN TILAUSKANTA (1 000 ) 30.9.2016 30.9.2015 31.12.2015 Siirtokelpoisten tilojen tilauskanta yhteensä 118 305 98 028 104 583 Siirtokelpoisten tilojen vuokrauksen tilauskanta 112 020 92 957 96 154 Siirtokelpoisten tilojen muun liikevaihdon tilauskanta 6 285 5 071 8 429 JOHDANNAISSOPIMUKSET (1 000 ) 30.9.2016 30.9.2015 31.12.2015 Markkina-arvo Koronvaihtosopimukset -12 628-8 570-8 322 Valuuttatermiinit -1 971 3 347 657 Nimellisarvo Koronvaihtosopimukset 130 000 130 000 130 000 Valuuttatermiinit 141 622 125 281 106 904 18