Päijät-Hämeen kyläohjelma 2004 2008 14.3.2005
2 SISÄLLYS Mikä on Päijät-Hämeen kyläohjelma? Miksi sellainen tarvitaan? 3 Nykytilanne 6 Kylien haasteita 8 Visiona: Kylät positiiviseen kierteeseen eli kaikki painopisteet vahvistavat toisiaan 10 Päijät-Hämeen kyläohjelman painopisteet ja tavoitteet 1. Kehitetään hyviä toimintatapoja ja uutta yhteistyötä 11 1.1 Kylä toimii paikalliskehittäjänä 11 1.2 Kunnat toimivat paikalliskehittäjien vahvoina kumppaneina 14 1.3 Päijät-Hämeen viranomaiset ja muut toimijat kehittävät maaseutua yhteistyössä 16 1.4 Kylien omanlaisuus sekä myönteinen kylä- ja maaseutukuva vahvistuvat 18 1.5 Kaupunkilaisten ja maaseudun vuorovaikutus syvenee 19 2. Kylässä on turvallista asua, tehdä työtä, elää ja viihtyä 20 2.1 Kylien liikenneturvallisuus paranee 20 2.2 Kylien vesihuoltoon etsitään yhteisratkaisuja 21 2.3 Maaseutu tasa-arvoisena tietoyhteiskunnassa 22 2.4 Elinkeinotoiminta monipuolistuu 23 2.5 Vesistöjä, maisemia ja tieympäristöjä hoidetaan ja kunnostetaan 25 2.6 Kylien liikuntapaikat ja -reitistöt palvelevat kyläläisiä ja matkailijoita 26 2.7 Kylän yhteishenki ja yhteisvastuu vahvistuvat 27 3. Kylien palvelut säilyvät ja monipuolistuvat 30 3.1 Yhteistilojen käyttö paranee ja monipuolistuu 30 3.2 Asumista tukevia palveluja saadaan helposti ja läheltä 31 3.3 (Kylä)yhdistyksen rooli vahvistuu uudenlaisena toimijana ja sopijana 34 4. Uusia asukkaita tulee kylälle 35 4.1 Maakuntakaavakylissä myynnissä yksityisten ja kunnan tontteja 35 4.2 Kylillä on uusia ja vanhoja taloja myynnissä 36 4.3 Maalle muuttoa helpottava maakunnallinen palvelu toimii 37 4.4 Vapaa-ajan asuminen lähenee ympärivuotista asumista 37 4.5 Uudenlaisia asumismuotoja syntyy 37 Liitteet Päijät-Hämeen kylien väestö ja työpaikat 39 Yhteenveto kylien tulevaisuus -kyselyistä kylille ja kunnille 41 Ympäristövaikutusten arviointi 44 Tavoitteiden seuranta 45 Kirjallisuutta 47 Kannen kuvat: Helena Lamminsivu
3 Mikä on Päijät-Hämeen kyläohjelma? Miksi sellainen tarvitaan? Maakunnallinen kyläohjelma on päijäthämäläisten kylien ja toimijoiden yhteinen tahdonilmaisu kylien, kylätoiminnan ja maaseudun kehittämisen tulevaisuudesta seuraavan viiden vuoden ajalle. Kyläohjelman tavoitteena ovat viihtyisät ja elinvoimaiset kylät. Ohjelma on laadittu, jotta saadaan kokonaisvaltainen kuva siitä, mitkä ovat oleellisia asioita elinvoimaisille kylille. Ja mitä kylien ja maaseudun kehittämiseksi olisi syytä tehdä. Ohjelma on toisaalta strategiapaperi, joka luo kehittämisen päälinjat. Tavoitteille on esitetty myös lukuisia toimenpiteitä, jotta käytännössä päästäisiin asioissa eteenpäin. Myös onnistuneita esimerkkejä ja toimintatapoja tuodaan esille. Kyläohjelma ei ole rahoitusohjelma, vaan sen asioitten toteuttamiseen tarvitaan rahoitusta monesta eri lähteestä. Mukana on kehittämishankkeilla rahoitettavia asioita, mutta myös tärkeitä tarpeita, joihin tarvitaan maaseutumyönteistä, poliittista päätöksen tekoa ja toimintatapojen muutoksia. Kylien asioiden toivotaan sisältyvän jatkossa niin kuntien, muiden viranomaisten strategioihin ja suunnitelmiin kuten myös maakuntasuunnitelmiin. Tarvitaan myös toteuttajakumppaneita kylien rinnalle. Tämä on toinen maakunnallinen kyläohjelma Päijät-Hämeessä. Edellinen, Päijät-Hämeen kylät Pälkähästä valmistui vuonna 2000. Siinä esitetyt ajatukset kylien tulevaisuudesta viihtyisät ja elinvoimaiset kylät ovat tietysti myös nyt tavoitteena. Suuret linjat ovat selkeytyneet, mutta asiat ovat pääpiirteissään samanlaiset kuin aiemmin, kuitenkin kokemusten kautta pidemmälle vietyjä. Myös toimijoiden kenttä on paljon laajempi ja moniulotteisempi kuin viisi vuotta sitten. Yhteistyötä on opittu tekemään. Sitä tarvitaan kuitenkin vielä lisää ennakkoluulottamasti rajoja ylittäen. Kyläohjelma on kirjoitettu kylille ja kylien kumppaneille ja viranomaisille. Kylä tarkoittaa tässä kyläläisiä, maaseudun asukkaita, yrittäjiä sekä myös vapaa-ajan asukkaita. Yhä useampi on jo oivaltanut, että ottamalla itse vastuuta lähiympäristöstä sekä omista ja yhteisistä asioista, saadaan aikaan tulosta. Harvoin enää kunta tai muu ulkopuolinen tuo kylälle mitään parempaa ilman kyläläisten aktiivisuutta. Kyläyhdistys, -toimikunta- tai johtokunta on useimmiten se paikallinen asukkaitten äänitorvi ja voimien yhteen kokoaja, joka ottaa päävastuun oman kylän kehittämisestä. Tärkeätä on myös se toiminta, jota erilaiset muut maaseudulla toimivat paikalliset yhdistykset tekevät omalla sarallaan maaseudun eteen. Tässä kyläohjelmassa on esitetty asioita, joista toivottavasti löydätte tukea ja ajatuksia omaan toimintaanne. Kylien kehittämisen haasteet ovat nyt niin suuria, että kylät eivät pärjää niissä yksin. Oma kunta on se läheisin kumppani. Kuntien tuki, niin rahallinen kuin asiantuntijuuskin, on ollut ja on jatkossa kylien kehittämisen edellytys. Jatkossa tarvitaan kunnilta erityisesti eri sektoreita ja toimialoja ylittävää otetta. Kyläohjelma sisältää paljon asiaa. Jotkut asiat ovat joillekin kylille ja kunnille jo arkipäivää ja itsestään selvyyksiä. Niitten hyviä toimintatapoja on haluttu nostaa esiin, jotta mahdollisimman moni kylä pääsisi eteenpäin. Kyläohjelmassa on myös hahmoteltu uusia asioita, jotta rohkeita kyliä lähtisi jälleen edelläkävijöiksi. Asioita on paljon. Kaikkien ei ole tarkoitus lähteä tekemään kaikkea, vaan löytää niistä omalle kylälle ja kunnalle sopivia asioita toteutettavaksi, sopivan kumppanin kanssa. Kylätoiminta on asukkaiden omaehtoista ja paikallista kehittämistoimintaa oman asuinalueensa elinkelpoisuuden, viihtyisyyden ja kyläidentiteetin vahvistamiseksi. Kylätoiminta on kylän ja laajemmin seudunkin kehittämistoimista vastuuta ottavaa, aloitteellista, suunnitelmallista ja konkreettista eduntekemistä, joka kokoaa asukkaat yhteen riippumatta ammatista, iästä, sukupuolesta, puoluekannasta, harrastuksista tai siitä, onko vakituinen asukas, vasta muuttanut tai vapaa-ajan asukas. Kylätoiminnan voima on siinä, että se edustaa paikallisdemokratiaa ja asukaslähtöisyyttä parhaimmillaan. Valtakunnallinen kylätoimintaohjelma 2003-2007 Kylätoiminnassa on oivallettu sen monipuolisuus ja toisaalta kaksijakoisuus. Kylätoiminta on sekä virkistystoimintaa että hyvin määrätietoista ja merkittäviä työ- ja rahoituspanoksia vaativaa kehitystyötä. Kehittämisvastuun laajeneminen ei poista kylän roolia yhdessäolo-organisaationa. Päinvastoin kehitystyö voi rikastuttaa kylän kulttuuritoimintaa ja yhteisiä rientoja. Eero Uusitalo
4 Kyläohjelma on koottu yhdessä. Päijät-Hämeen kylät ry on toiminut aloitteellisena kyläohjelman kokoajana. Se on valmis myös ottamaan koordinaatiovastuun ohjelman toteuttamisesta, mutta tarvitsee silloin myös resursseja tähän. Tämä voi esimerkiksi tarkoittaa maakunnallista strategista koordinaatiohanketta, jossa olisi vähintään yksi kokopäiväinen työntekijä. Kyläohjelman sisältö on muotoutunut lukuisien tulevaisuuskeskustelujen pohjalta, joita on käyty niin kylissä kuin kunnittaisissa kylien ideailloissa, toimintaryhmissä, kehittämishankkeissa, monissa eri foorumeissa vuoden 2003 ja 2004 aikana. Viimeisten vuosien aikana valmistuneet reilut 40 kyläsuunnitelmaa nostavat esiin kylien tarpeita, tavoitteita ja toimenpiteitä Päijät-Hämeessä. Samat asiat toistuvat eri muodoin ja painotuksin. Niistä muodostettiin kylien kehittämisen kehä -kyläohjelman selkäranka. Myös Valtakunnallinen kylätoimintaohjelma 2003-2007 tuo esiin asioita, joita on punnittu Päijät-Hämeen näkökulmasta. Samoin uusia haasteita maaseudun kehittämiseksi tuo neljäs maaseutupoliittinen kokonaisohjelma. Kyläohjelman sisällöstä vastaava kyläohjelmatyöryhmä kokoontui kuusi kertaa. Siihen kuuluvat: Mirja Karila-Reponen Päijät-Hämeen liitosta Timo Kukkonen Hämeen TE-keskuksen maaseutuosastolta Liisa Helanto Päijät-Hämeen Maaseudun kehittämisyhdistyksestä Jukka-Pekka Jauhiainen ETPÄHÄ ry:stä sekä Päijät-Hämeen kylät ry:stä ja kylistä: Sirpa Kerppilä Länsi-Hollolasta Tapio Kiviniemi Orimattilan Niinikoskelta Juha Räsänen Hollolan Tennilästä Ria Tulonen Hämeenkosken Putulasta Marja-Liisa Swantz Hartolan Koitista Erkki Saarinen Kärkölän kunnasta ja Järvelästä Virpi Salojoki Hämeenkosken kunnasta ja Uusi-Pätilästä kyläasiamies Elina Leppänen sihteerinä. Kevättalvella 2004 järjestettiin 4 teematilaisuutta, yksi jokaisen ohjelman painopisteen sisällön kartuttamiseksi. Ohjelmaraakiletta esiteltiin 24.4. kylätoimintapäivillä Putulassa. Syksyllä 2004 kyläohjelma oli laajalla kannanottokierroksella kylissä, kunnissa ja muilla kylien kumppaneilla. Kannanottopyyntöön sisältyi Kylien tulevaisuus -kyselylomakkeet kylille ja kunnille sekä yhteistyöneuvotteluja kylien kumppaneiden kanssa. Kylien tulevaisuus -kyselyyn vastasi 36 kylää eli noin 40 % kylistä. Kannanottoja saatiin 20 keskeisiltä viranomaisilta, kunnilta ja muilta yhteistyötahoilta. Kyläohjelman toteutumista seurataan tavoitteiden kautta. Niiden seurantaan luotiin mittarit, joilla pyritään mittaamaan myös kylätoiminnan sosiaalisia vaikutuksia. Mittareiden määrittely tehtiin valtakunnallisen kylätaloushankkeen järjestämässä Sosiaalisen tilinpidon koulutuksessa. Mitattavan tavoitetason määritteli kyläohjelmatyöryhmä ja Päijät-Hämeen kylät ry:n hallitus Kylien tulevaisuus -kyselyn jälkeen. Tarkoitus on seurata tavoitteiden toteutumista kahden vuoden välein ja tehdä silloin kyläohjelman toteutumisesta sosiaalinen tilinpäätös. Samassa yhteydessä uusitaan myös neuvottelukierros yhteistyökumppaneiden kanssa ohjelman toteutumisen arvioimiseksi. Hämeen ympäristökeskuksen kehotuksesta kyläohjelmasta tehtiin itsearviointina myös ympäristövaikutusten arviointi (YVA). Kyläohjelman kokosi kyläasiamies Elina Leppänen, Päijät-Hämeen kylät ry:n ja Päijänne-instituutin yhteisten hankkeitten Kylätalous ja Kylien konstit puitteissa. Kyläohjelman hyväksyy Päijät-Hämeen kylät ry:n vuosikokous maaliskuussa 2005. Päijät-Hämeen kylät ry vie kyläohjelmaa eteenpäin Päijät-Hämeen kylät ry toimii kylien kehittämisessä kylien, kuntien ja muiden tahojen tukena sekä yhteistyön edistäjänä. Yhdistys on perustettu 1996 kyläyhdistysten, -toimikuntien ja muiden kylien kehittäjäyhdistysten maakunnalliseksi kattojärjestöksi. Yhdistys haluaa toimia kylien ja kyläaktiivien tukena niiden kehittäessä toimintaansa ja työtapojaan. - Vuosittaiset kylämarkkinat Lahden satamassa järjestetty äitienpäivän aattona jo 7 kertaa. - Kotisivujen kautta löytyy ajankohtaista tietoa kylien kehittämisestä, hyödyllisiä linkkejä ja pääsee kylien kotisivuille www.phnet.fi/kylat - Kyläkirjeet postitetaan jokaiselle kylälle ja jäsenille sekä tiedotetaan myös sähköpostilis-
5 tan kautta - Valitaan Päijät-Hämeen Vuoden Kylä yhdessä Päijät-Hämeen liiton ja TE-keskuksen kanssa - Maakunnallinen kylätoimintapäivä järjestetään Vuoden Kylän kanssa sekä muita tilaisuuksia ajankohtaisista aiheista. - Kehittämishankkeita. Kylien konstit- ja Kylätalous-hankkeitten kautta maakunnallinen kyläasiamies 2002-kesä 2005 yhteistyössä Päijänne-instituutin kanssa. Päijät-Hämeen Kylät ry:n hallitus Kylämarkkinoilla Lahdessa 2004. Kuva:Tapio Kiviniemi Urajärvi, Päijät-Hämeen Vuoden Kylä 2004, julkistettiin kylämarkkinoilla. Urajärveläiset mainostavat samalla Kyläasumisen messuja. Kuva: Tapio Kiviniemi.
6 Nykytilanne Päijät-Hämeen kylissä ollaan Etelä-Suomessa, aidolla hämäläisellä maaseudulla. Lahti ja Heinola ovat maakunnan keskellä ja pääkaupunkiseutu vajaan tunnin, parin päässä. Kylät ovat vanhoja ja usein arvokkaita kylämiljöitä, joissa on toimivaa maa- ja metsätaloutta sekä yrittäjyyttä. Jo keskiajalla kylät sijaitsivat keskeisillä reiteillä, kun kuljettiin Ylistä Viipurintietä ja Suurta Savontietä ja vesireittejä kyliemme kautta. Maisemat ovat hienot; Salpausselkien eteläpuolen kumpareiset ja viljavat pellot sekä pohjoisen laajat metsät ja puhtaat vedet. Täältä Järvi-Suomi alkaa. Päijät-Hämeessä on noin 90 kylää, joista useimmat ovat 200-700 asukkaan kyliä. Suurimmat kylät ovat kuntien osataajamia, kun väkiluku ylittää tuhannen, kuten Heinolan kirkonkylä, Nastolan Uusikylä ja Villähde.. Kylissä toimii kyläyhdistys ja/tai muita maaseudun yhdistyksiä. Osittain kylät ovat kaupunkien läheistä maaseutua ja niistä voidaan käydä muualla töissä, mutta kauempana keskuksista saadaan toimeentulo pääosin kylältä. Päijät-Hämeen eteläpuoli voidaan katsoa kuuluvaksi metropolimaaseutuun, mikä käsitetään osittain jo pääkaupunkiseudun työssä käyntialueeksi. Pohjoista Päijät-Hämettä voidaan kutsua vapaa-ajan maaseuduksi, kun väkimäärä moninkertaistuu kesäisin osa-aika-asukkaista. Kylissä asuu Päijät-Hämeessä vajaa 40 000 asukasta ja vapaa-ajan asuntoja on noin 22 000. Päijät-Hämeessä 1990 2000 2004 2006 2008 Asukkaita kylissä 38700 38400 38200 (v.2002) Työpaikkoja kylissä 9400 8250 Vapaa-ajan asuntoja 22 000 Toimivia maatiloja, joiden keskikoko Rekisteröityjä kyläyhdistyksiä, vastaavia (ja kylätoimikuntia) Kyläsuunnitelmia, kylien tekemiä 20 2 % vuodessa enemmän 2200 58 (ja 37 kylätmk) 46 (joista päivitetty 9) Kuntien kyläohjelmia 1 ( työn alla 2) Kylien internet kotisivuja 9 35 Kyläkouluja 49 Kyläkauppoja 19 Suunnitelmallinen kylien omaehtoinen kehittäminen käynnistyi Päijät-Hämeessä vuonna 1995 viidessä pilottikylässä Päijät-Hämeen liiton pilottikyläprojektissa. Näillä sekä muutamilla muilla kylillä lähdettiin etsimään toimintatapoja asukaslähtöiseen kehittämiseen. Kylien kehittämisen kokonaisvastuu siirtyi Päijät-Hämeen kylät ry:lle edellisen kyläohjelman Päijät-Hämeen kylät pälkähästä valmistuessa vuonna 2000. Kehittämisinnostus on levinnyt uusiin kyliin. Kyläsuunnitelmien määrä on reilusti kaksinkertaistunut neljässä vuodessa. Useilla kylillä on saatu näkyvää aikaiseksi, kun kyläsuunnitelmien toimenpiteitä on lähdetty toteuttamaan. Kylissä nähdään selvä tarve yhteistoiminnalle. Kuitenkin paikallisten toimijoiden vastuun otto esimerkiksi lähipalvelujen kehittämisessä on edennyt hyvin varovaisesti. Tähän tarvitaan rinnalle myös yhteiskunnallisia muutoksia. Kylätoiminta on vahvistunut merkittävästi myös valtakunnallisesti. Maakunnalliset kylien yhteenliittymät toimivat ja kaikissa maakunnissa on palkatut kyläasiamiehet. Suomen Kylätoiminta ry sai ensimmäistä kertaa valtionapua vuonna 2003. Suomalainen kylätoiminta kiinnostaa yhä enemmän myös kansainvälisesti; sen toimintatavat ovat lähellä paikallisagendatyötä, jolla pyritään kestävään kehitykseen. Hanketyössä ollaan vauhdissa ja on opittu toimimaan myös jonkin verran kuntarajojen ylitse. Maaseudun kehittämisyhdistykset (PÄIJÄNNE-LEADER+ ja ETPÄHÄ ry) ovat tarjonneet rahoitusta erityisesti yhdistysten ja kylien yhteisöllisille hankkeille. Erityisesti on kunnostettu kylätaloja, ympäristöjä ja vesistöjä. Maallemuuttohankkeista on saatu kokemusta. Hämeen TE-keskus on rahoittanut maaseudun kehittämistä ja investointeja ALMAn (alueellinen maaseutuohjelma) kautta. Maaseudun kehittäminen onkin Hämeessä edennyt hyvin sekä kehittämis- ja investoin-
7 tihankkeiden osalta. Myös työpaikkojen synnyttämisessä ja uudistamisessa on onnistuttu kohtuullisen hyvin. Esimerkiksi vuoden 2003 aikana: uusia työpaikkoja on syntynyt kolmannes lisää ja uudistettuja yli 40%. Hanketoiminta on alueella osaavissa käsissä. Erityisen hyvin on alueella kehittynyt yhteistyö. Kuntien apu ja rahallinen tuki on ollut välttämätön ohjelmien rahoitukselle ja hankkeitten onnistumiselle. Toisaalta kuitenkin hankkeita toteutetaan liian pienillä resursseilla tavoitteisiin nähden, sillä erityisesti pienet hanketoimijat ovat väsyneet. Uudet toimijat eivät rohkene käynnistää isoa talkoopanosta ja yksityistä rahoitusta vaativia sekä liian hankalasti hallinnoitavia hankkeita. Yleinen ilmapiiri on muuttunut kylämyönteisemmäksi: on maallemuuttohalukkuutta, on tehty kunnittaisia kylien kehittämisohjelmia sekä etsitään kyliin sopivia toimintatapoja mm. liikenneturvallisuuteen ja maakäytönsuunnitteluun. Kaupunki-maaseutuvuorovaikutuksen tärkeys on tiedostettu. Seutuyhteistyö on lähentänyt kuntia toisiinsa. Kyläyhdistysten vastinpariksi on löytymässä kaupunginosien asukastoimijoita. Päijät-Hämeen kylämarkkinat on vakiintunut kylien yhteiseksi esiintymiseksi Lahdessa. Maaseudulla asuminen ja työskenteleminen on helpottunut valtavasti, tietoyhteiskuntavalmiuksien, sähköpostin, kännyköiden, yleistyessä. Laajakaistaliittymän saa jokaiseen yritykseen, kotiin ja kesäasuntoon, koska Päijät-Hämeen Puhelin Oyj (PHP) on rakentanut ADSL-tekniikkaan perustuvat laajakaista- ja valokaapeliyhteydet koko oman puhelinverkkonsa alueelle ja myös TeliaSoneran perinteisesti hoitamaan Padasjoen keskustaajamaan. Padasjoen maaseutukylissä ADSL-valmiuksia rakentaa TeliaSonera. Näiden verkko-operaattoreiden investointeja voi käyttää myös muiden laajakaistapalveluita tarjoavien yritysten tuotteilla. Maaseudun kehittämisyhdistys eli toimintaryhmä koostuu yhdistysten ja kuntien edustajista sekä alueen asukkaista. Työ on pilottiluonteista eli uusien ideoiden, menetelmien ja toimintatapojen kehittämistä. Toiminta on myös ruohonjuuritasoista; ideat, suunnittelu ja toteutus ovat lähtöisin alueen asukkailta. Yhdistyksen punainen lanka on sen laatima kehittämissuunnitelma, jonka mukaisille hankkeille yhdistys myöntää rahoitusta. Toimintaryhmä toimii lähellä paikallisia toimijoita ja avustaa hankesuunnittelussa ja toteutuksessa. Päijät-Hämeen maaseudun kehittämisyhdistys ry toteuttaa LEADER-rahoitteista maaseudun kehittämisohjelmaa vuoteen 2008 asti pohjoisessa Päijät-Hämeessä Asikkalan, Hartolan, Heinolan, Padasjoen, Sysmän ja Pertunmaan alueella. ETPÄHÄ ry toteuttaa ALMA-rahoitteista kehittämisohjelmaa vuoteen 2006 asti eteläisessä Päijät-Hämeessä eli Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Nastolan ja Orimattilan alueella. Artjärvi kuuluu Idässä Itää ry:hyn, joka toteuttaa Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa POMO+ maaseudun kehittämisohjelmaa. Päijänne-instituutti, Koulutuskeskus Salpauksen luonnonvaraoppilaitos, toimii alueellisena maaseudun kehittäjänä. Sillä on opetustoiminnan lisäksi maaseutuyrittäjyyttä, luonnonvara-alaa ja kyliä kehittäviä hankkeita. Päijänne-instituutti / Koulutuskeskus Salpaus toimii tällä hetkellä Päijät-Hämeen kylät ry:n yhteistyökumppanina kylien kehittämishankkeissa.
8 Kylien haasteita Kylät ovat kyläsuunnitelmiinsa kirjanneet tulevaisuuden haasteita. Mirja Karila-Reponen kävi läpi 41 kyläsuunnitelmaa maakuntasuunnittelua varten. Määrällisesti nämä neljä kokonaisuutta nousivat esille: 1. Kylät pysyvät asuttuina tulevaisuudessa - Viihtyisyys ja kyläasumisen arvot - Luonnonläheisen asumistavan arvostus ja kylien erityispiirteet - Valmiudet vastaanottaa muuttajia - Loma-asuntoja vakituisiksi asunnoiksi - Turvallinen ympäristö, kulttuuri- ja perinnemaisemat, monipuolinen luonto 2. Yhteenkuuluvaisuus ja yhteisöllisyys säilyy: Kaikenikäiset voivat elää fyysisesti ja henkisesti turvallista elämää ketään erottelematta. - Kylähenki - Kylän omaehtoinen kehittäminen 3. Maatalouden rakennemuutosta korvaavien työpaikkojen luominen Kylien palvelutaso vastaamaan uusiin tarpeisiin. 4. Toimiva liikenneverkko ja sen ylläpito - Riittävän teknisen huollon järjestäminen kyliin Kyläsuunnitelmat sisälsivät lähes poikkeuksetta tarkastelun oman kylän hyvistä ja huonoista puolista. Useimmin esille tulleet asiat on tässä yhteenvetotaulukossa: Kylien SWOT kyläsuunnitelmien (41 kpl) mukaan VAHVUUDET (164 kpl mainintaa) - hyvä sijainti, taajamien läheisyys - luonto, maisema ja kylämiljöö - palvelujen saatavuus - kylähenki - harrastusmahdollisuudet - kylän erityisvahvuudet MAHDOLLISUUDET (100 kpl) - maaseudun arvostus asuinympäristönä - kylän yhteishenki - tahto säilyä ja uudistua - kyläpalvelut - kyläkoulut - liikenneyhteydet ja oikorata - elinkeinojen kehittäminen (puu, sivuelinkeinot) - matkailussa (kalastus, mökkivuokraus, siirtolapuutarhat ym.) - kesäasukkaat - yhteistyökyky kylän ulkopuolelle - kylän profiloituminen LÄHDE: Päijät-Hämeen kylien kyläsuunnitelmien analysointi maakunnan suunnittelua varten. Diplomityö Mirja Karila-Reponen 2003 HEIKKOUDET (105 kpl) - tiestön kunto, liikenneturvallisuus ym. - huonot joukkoliikenneyhteydet - palvelujen puute - vähäiset vapaa-ajanviettomahdollisuudet - ikärakenteen vanheneminen - pusikoituminen UHAT (95 kpl) - yleinen hiipuminen, rakennemuutos - toimijoiden väsyminen - pelko, että kunnat unohtavat kylät kokonaan - palveluiden katoaminen - koulujen lopettaminen - ikääntyminen - kylien ukkoutuminen - ympäristön tilan ja kylämiljöön heikkeneminen - maanmyyntihaluttomuus Päijät-Hämeen liitto laatii parhaillaan maakuntakaavaa. Sen oleellisimmat tavoitteet maaseutua ja kyliä koskien ovat - toimiva kyläverkosto, jossa on erikokoisia ja erityyppisiä kyliä sekä - lisääntyvä vapaa-ajanasutus, jota tukee kylien runkoasutus. Mitä nämä asiat merkitsevät käytännössä, sitä yritetään myös tällä kyläohjelmalla täsmentää. Päijät-Hämeen kylien kehittämisen SWOT (laatinut kyläohjelmatyöryhmä) kuvaa kylien kehittämisen haasteita katsottuna koko maakunnan kantilta ja kehittämistyön näkökulmasta.
9 PÄIJÄT-HÄMEEN KYLIEN KEHITTÄMISEN VAHVUUDET - Aktiivisia ja omaleimaisia kyliä - Kaikilla kylillä on osaamista ja kokemusta - Puolella kylistä on kyläsuunnitelma - Yhteistilat koululla ja seurantaloilla - Talkooperinne - Kehittämis- ja EU-hankekokemusta ja osaamista yhdistyksillä ja muilla - Yhteistyö lisääntyvää, erityisesti kuntatasolla - Kunnat sitoutuneet jollain tasolla kylien kehittämiseen: mm. kyläyhteyshenkilöt ja toimintaryhmien rahoitus - Toimintaan on organisaatioita - Maaseudun kehittämisverkosto pääosin kunnossa Päijät-Hämeessä (viranomaiset, kehittäjät, kylät) - Kyläsuunnitteluun ja rahoitukseen neuvontaa saatavilla - Kylien julkisuuskuva on positiivinen MAHDOLLISUUDET - Kokonaisvaltainen maaseudun kehittämisajattelu uudella ohjelmakaudella - Kunnan eri sektoreiden mukaan saaminen kylien kehittämiseen, eritt. palvelut, rakentaminen, harrastukset - Eri järjestöjen yhteistyö ja roolien selkeyttäminen maaseudun kehittämiseksi - Yliopiston ja oppilaitosten sitominen hankkeiden ja osallistavien tutkimusten kautta niin että tavallisten ihmisten tieto saadaan tutkimuksiin mukaan - Päättäjät ja julkisuus kylien kehittämisen taakse - Kyläpalvelujen tarve nyt ja tulevaisuudessa & palveluiden kehittäminen tuo kyliin lisäansioita, lastenpäivähoito, vanhuspalvelut ym. - Kyläasuminen & viihtyisän asuinympäristön kehittäminen, kiinteistönhoitopalvelut - yhteisötalous ja osuustoimintayrittäjyys - Kaupunkien ja maaseudun sitominen toisiinsa osa-aika-asukkaiden, poismuuttaneiden, paluumuuttajien sekä kaupunkien paikalliskehittäjien ja asukastoiminnan kanssa - Nuorten mukaan saaminen, esim. 4H:n ja koulujen kautta - Osa-aika-asukkaiden tarpeiden, osaamisen ja suhteiden huomioiminen Laatinut kyläohjelmatyöryhmä HEIKKOUDET UHAT - Osasta kyliä väki ja palvelut vähenee - Aktiivisia tekijöitä ja vetäjiä vähän. Ovat monessa mukana ja väsyvät. - Vastuun jakamista ei osata riittävästi - Eikö kylätoiminta kosketa maatalousyrittäjiä tai muita kylän yrittäjiä, koska heitä vähän mukana? - Nuoria toimijoita liian vähän - Kylällä ei ole virallista asemaa, joten vastuu kyläläisillä - Kylien yhteistyössä parantamisen varaa, niin sisäisesti kuin ulospäin - Hankkeiden hakeminen ja byrokratia hankalaa - Omarahoituksen löytäminen hankkeille - Päijät-Hämeen poliittinen tahto maaseudun kehittämiseksi ei riittävä - EU-rahoitetun hanketoiminnan lyhytjänteisyys - Kylien kehittämisen heikko kytkentä maaseudun elinkeinojen ja maatalouden kehittämiseen. - Maaseutuasumiseen ei virallisesti uskota ja sitä vaikeutetaan kaupunkiasumisen normeilla - Löytyykö kylästä toimijoita ja paikallista yhdistystä neuvottelukumppaniksi virallisille tahoille? Vaarana että osa kylistä taantuu. - Toimivatko kunnat, maakuntaliitto ja viranomaiset osaltaan kylien kehittämiseksi? - Kuntien talousvaikeudet - Palveluverkoston pienentäminen, lähinnä koulujen lakkautukset, kuljetusongelmat - Väestön vanheneminen ja väheneminen, jos ei saada uusia nuoria asukkaita - Toimintaan ei riittävästi resursseja (rahaa, ihmisiä) EU: uudella kaudella - Väsytään hankkeiden pyörittämiseen, ei riitä potkua uusille asioille
10 Visio eli tilanne, johon kylien kehittämisellä on tarkoitus päästä. Kylät positiiviseen kierteeseen Jotta kylässä on turvallista asua, tehdä työtä, elää ja viihtyä, on siellä oltava myös asukkaita. Kun asukkaita on enemmän, on palvelujen käyttäjiäkin enemmän. Nyt haasteena on räätälöidä ja yhdistää ja ylittää rajoja niin, että kylien palvelut säilyvät ja monipuolistuvat. Sen pitäisi synnyttää uutta työtä hoivasta ja asumista tukevista palveluista niin, että palveluja on saatavilla toimivasta verkostosta. Toimivat palvelut taas houkuttelevat muuttajia, jos taloja ja tontteja on tulijoille. Samalla kylän viihtyisyys nykyisillekin asukkaille lisääntyy. Moni asia kytkeytyy toiseen ja vahvistaa sitä. Uhkakuvana voidaan nähdä päinvastainen kierre, jossa kylä lähtee autioitumaan. Enää ei voida jäädä odottamaan, että joku muu tulee ja tekee. Jokaisessa kylässä on syytä valita tärkeä asia, jolla lähdetään liikkeelle, tai jolla jatketaan eteenpäin. Parhaiten kierre lähtee eteenpäin jos kaikkia osa-alueita vahvistetaan. Kun kyläläiset toimivat ensin ja osoittavat että tosissaan ollaan tosissaan, lähtee kunta ja moni muukin taho mukaan. Kylässä on turvallista asua, tehdä työtä, elää ja viihtyä. Uusia asukkaita tulee kylälle Palvelut säilyvät ja monipuolistuvat kylässä. Kehitetään hyviä toimintatapoja ja uutta yhteistyötä
1. Hyviä toimintatapoja ja uutta yhteistyötä hyvät toimintatavat ja uusi yhteistyö 11 Kylän menestys ei tutkimusten mukaan johdu sen sijainnista, pikemminkin kylän yhteistyökyvystä ja ilmapiiristä. Sama voidaan varmaan yleistää Päijät-Hämeen koko maaseutuun. Hyvään yhteistyön alkuun on päästy Päijät-Hämeessä monella tasolla. Kylien kannalta yhteistyö on oleellista oleellisempaa, koska Suomessa virallisesti alin hallinnollinen taso on kunta. Kunta on kyliensä lähin kumppani. Vapaaehtoisen kylätoiminnan vastuulle ei pidä jättää kylän kehitystä vaan erityisesti kunnan on vastattava paikallisiin kehittämisaloitteisiin. Kansalaistoiminta on tullut virallisen päätöksen teon rinnalle. Moni asia etenee parhaiten kuntien, viranomaisten, yrittäjien ja vapaaehtoisjärjestöjen yhteistyöllä. Erittäin tärkeää on myös se, kuinka yhteiskunta arvostaa maaseutua ja muuttuu uusien tarpeiden myötä. Kuntien kesken seutuyhteistyö voimistuu jatkuvasti, esimerkiksi Hollolalla, Asikkalalla, Padasjoella, Hämeenkoskella ja Kärkölällä on yhteinen kansanopisto. Kun asioita tarkastellaan yli kuntarajojen, ei kyliä pidä pieninä yksiköinä unohtaa vaan pyrkiä tätä kautta löytämään myös kyliä vahvistavia ratkaisuja. 1.1 kylä toimii paikalliskehittäjänä Jotta kylän, paikallisten, yhteinen näkemys asioista saadaan esille ja toiminnaksi, tarvitaan kylään yhteisesti sovittu kehittäjätaho. Porukka, kylätoimikunta tai vastaava, joka on aloitteellinen ja kokoaa eri yhdistykset, asukkaat ja yrittäjät yhteen. Kun toimintaan tulee mukaan raha, on hyvä että toimija on rekisteröitynyt esimerkiksi kyläyhdistykseksi. Silloin myös hankerahan hakeminen on mahdollista. Esimerkki Kärkölän kuntakeskuksen asukkaat perustivat kesällä 2003 Järvelän kyläyhdistyksen, joka toimii asukkaiden kehittämisyhdistyksenä vastaavasti kuin kyläyhdistys kylällä. Kansalaisten suoralle kehittämistoiminnalle on tilausta myös kuntien keskustaajamissa. Kyläsuunnitelma on kylän asukkaiden yhdessä kokoama näkemys kylän tulevaisuudesta. Kyläsuunnitelmaa tekemällä oman kylän idea kirkastuu porukalle. Yhdessä pohtien ja keskustellen löytyy yhteinen päämäärä ja toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi. Kyläsuunnitelma vakuuttaa. Sen avulla on helpompi saada kylän asioita kunnan ja muiden viranomaisten suunnitelmiin, samoin kuin saada kylälle hankerahaa. Kyläsuunnitelmassa asiat laitetaan tärkeysjärjestykseen, mutta samalla tuodaan esille kokonaisuus. Yhteisen tulevaisuusillan pohjalta voitaisiin opetella tekemään kevyt, pikakyläsuunnitelma tai kyläsuunnitelman päivitys. Kyläsuunnitelma tehdään yhteistyössä: ihmiset, jotka oikeasti tietävät asiasta kaikki kylän yhdistykset maanomistajat ja yrittäjät kuntien virkamiehet ja luottamusmiehet mukaan Toimet 1. Kylässä sovitaan koko kylän yhteisestä kehittäjätahosta. Perustetaan kyläyhdistys tai annetaan koordinaatiovastuu jollekin muulle kylän yhdistykselle tai lyöttäydytään yhteen muiden kylien kanssa isommaksi kehittämisyhdistykseksi. Päijät-Hämeen kylät ry ja kunta avustavat. Päijät- Hämeen kylät ry vastaa maakunnan kylärekisterin ylläpidosta. Suomen Kylätoiminta ry tekee tietopaketin internettiin yhdistystoiminnan perusteista. (Kylätoimikunta, kylän yhdistykset, aktiivinen kyläläinen kokoonkutsujaksi, PH kylät, kunnat, Suomen Kylätoiminta ry) 2. Kyläsuunnitelmaa käytetään kylän kehittämisvälineenä. Se pidetään ajan tasalla, esimerkiksi vuosikokouksen yhteydessä mietitään sen toteutumisen tilannekatsaus. Valitaan tärkeimmät asiat toteutettaviksi. Tarvittaessa syvennetään kyläsuunnitelmaa maankäytön suunnittelulla tai liiketoimintasuunnitelmalla. PH kylät tarjoaa asiantuntijatukea prosessissa (kyläyhdistykset, kunta, PH kylät ry)
12 hyvät toimintatavat ja uusi yhteistyö 3. Uusia kyläsuunnitelmia laaditaan ja vanhoja päivitetään. Järjestetään kylien tulevaisuusiltoja, joista tehdään yhteenveto, joka toimii kyläsuunnitelman kevytversiona. PH kylät tarjoaa asiantuntijatukea prosessissa. (kyläyhdistykset, kunta, PH kylät) 4. Järjestetään Päijät-Hämeen kylätoimintapäivä ja vastaavia kylätoiminnan kehittämistä koskevia maakunnallisia tilaisuuksia vähintään 2 kertaa vuodessa. (PH kylät, Päijät-Hämeen Vuoden Kylä) Tavoitetta seurataan: vuonna 2008: - 60 kylällä on rekisteröity kyläyhdistys tai muu vastaava kylän kehittäjäyhdistys (v. 2004 arviolta 58, kyselyyn vastanneista 24.) - 60 kylällä on kyläsuunnitelma ja niistä 30 on ajan tasalla (v. 2004 kyläsuunnitelmia on 46 kylällä, kyselyyn vastanneista päivitystarve 15 kylällä) - Kylät arvioivat, että Kyläsuunnitelma on toteutunut hyvin keskiarvolla > 4 (v. 2004 ka 4,1 asteikko 1-6) - kylät arvioivat väittämää Seuraamme kerran vuodessa kyläsuunnitelman toteutumista keskiarvolla 4,5 ja alle 20 % vastaa 1,2 tai 3 (v. 2004 ka 3,9 ja vastauksen 1,2 tai 3 antoi 35 % kylistä) Esimerkki Länsi-Hollolan kyläyhdistyksen toimintatapa Länsi-Hollolan kyläyhdistyksen muodostavat kahdeksan pientä kylää, jotka sijaitsevat valtatie 12:n molemmin puolin n. 20 km Lahdesta Tampereen suuntaan. Asukkaita on yhteensä noin 400. Alue on melko hajanainen. Kyläyhdistys toimi jo 1980-luvulla, mutta toiminta loppui välillä. Se elvytettiin 1990-luvun lopussa ja yhdistys rekisteröitiin 2002. Alueella toimivat perinteiset vanhat yhdistykset: 100-vuotias nuorisoseura, maamiesseura, martat, metsästysseura, koulun vanhempainyhdistys; kukin toimii hyvin omalla sektorillaan, laajimmin nuorisoseura tarjoten harrastustoimintaa kaikenikäisille. Kyläyhdistyksen rooli: - edunvalvoja käsitellen koko aluetta ja kaikkia asukkaita koskettavia asioita. - edistää kulmakunnan kehitystä ja lievää väkimäärän kasvua. - yhteydenpito eri viranomaisiin ja neuvottelukumppanina toimiminen eri suuntiin edustaen koko kylää. On paljon yhteisiä asioita, jotka eivät kuulu millekään yhdistykselle ja näitä kyläyhdistys pyrkii kokoamaan ja viemään eteenpäin. Usein yksittäisten kyläläisten aloitteet eivät tuottaneet tulosta, mutta samat asiat kyläyhdistyksen esittäminä koetaan alueen yhteiseksi mielipiteeksi ja ne ainakin otetaan käsiteltäviksi. - tukea muiden paikallisten yhdistysten toimintaa, kuten nuorisoseurantalon kunnostusta. - yhteinen ja yhdessä tehty hauskanpito; kaikki yhdistykset järjestävät yhdessä juhlat syksyisin. Tulot on jaettu tai lahjoitettu eniten tarvitsevalle seuralle. - kylätiedote tehdään yhteistyönä 4 krt/v: nuorisoseura vastaa siitä ja jakaa postilaatikkoihin; kaikki yhdistykset saavat ilmoittaa siinä ja monistuskulut maksetaan vuorotellen. - Päijät-Hämeen kylät ry:n jäsen ja saa sitä kautta maakunnallista tietoa kyläasioista, tilaisuuksista ja vaikuttamismahdollisuuksista. - kuitenkin yhteistyötä on edelleen lisättävä koko kylän etua ajatellen. Kyläyhdistyksen aikaansaannoksia vuosina 2002-2004: - kyläsuunnitelma, johon on yhdessä mietitty, kirjattu ja hyväksytty tavoitteet ja toimenpiteet, on tärkeä väline kylätoiminnassa. Se lisää uskottavuutta yhteydenpidossa eri tahoille. Sitä käytetään vuosittaisessa toiminnan suunnittelussa ja se olisi päivitettävä riittävän usein. - paikallishistoria koottiin talkoovoimin kirjaksi, jonka suosio yllätti tekijät täysin. - kylän palvelut ja tuotteet koottiin palveluesitteeseen, jota jaettiin oman kylän lisäksi lähialueille. - Länsi-Hollolan kotisivut, jotka ovat avoimet kaikille paikallisille yhdistyksille tiedottamista varten. - pikavuoropysäkki saatiin lopulta Sairakkalaan. - useita muita kannanottoja ja anomuksia on tehty ilman tulosta; esimerkiksi esikoulusta
hyvät toimintatavat ja uusi yhteistyö 13 ja iltapäivätoiminnasta, myymäläautoreitistä, kevyen liikenteen väylästä ja kyläkoulua on tietenkin puolustettu koko kylän voimin. - kunnan perustama vesihuollon toiminta-alue Länsi-Hollolaan. Kyläyhdistys otti asian esille ja järjesti sitkeästi tiedotustilaisuuksia, jotka lopulta johtivat myönteiseen tulokseen. Kyläyhdistyksen ongelmia: - kyläyhdistyksen alue on hajanainen ja asukasmäärä on pieni. Melkein kaikki aktiiviset ihmiset toimivat jo muissa yhdistyksissä ja osallistuminen kyläyhdistyksen toimintaan, etenkin kokouksiin, on laimeaa. - paikkakunnalta on hyvät yhteydet ja lyhyet matkat muualle harrastamaan ja osallistumaan, mikä tietenkin vähentää toimimista omalla kylällä. Muutenhan hyvä sijainti on positiivinen asia. - nopea tiedottaminen, kun ei ole varaa lehti-ilmoituksiin. Yhteenveto: Kaiken kaikkiaan kyläyhdistystä pidetään paikkakunnalla tarpeellisena, hyödyllisenä ja hyväksyttynä. Periaate kylän toiminnassa on, että jokainen yhdistys tekee sen minkä parhaiten osaa, ei ole tarpeen kaikkien tehdä kaikkea ja pyrkiä toisten reviireille pätemään! Yhdessä tehden saa pienikin kylä paljon hyviä tuloksia! Nuorisoseura Toivolan talo kunnostettiin pääosin talkoilla vuonna 2004. Talkoisiin osallistui noin 40 ihmistä, työtunteja kirjattiin 1900. Kuva: Nuorisoseura Toivola.
14 hyvät toimintatavat ja uusi yhteistyö 1.2 kunnat toimivat paikalliskehittäjien vahvoina kumppaneina Kylä on osa kuntaa. Kylän paikallinen asukastoiminta, asiantuntemus, kehittämis- ja talkootyöpanos oman asuinpaikan eteen hyödyttävät myös koko kuntaa. Kylien ja kuntien yhteistyö on selvästi parantunut. Kuntien kyläyhdyshenkilöt ovat kaikissa kunnissa, vaikkakin oman toimensa ohella. Säännöllisiä tapaamisia kunnan johdon ja kylien kanssa järjestetään suurimmassa osassa kuntia. Kyläsuunnitelmien nivominen kuntien strategioihin ja suunnitelmiin olisi otettava vakavasti ja löydettävä tähän toimivia käytäntöjä. Kuntalaisten ja kyläyhdistysten olisi osallistuttava kunnan kehittämiseen, vaikutettava kunnan kehittämisohjelmien esim. palvelustrategian ja muiden suunnitelmien tekemiseen. Kunnan kylien välisestä kilpajuoksusta on päästävä eroon ja löydettävä käytännön yhteistyömuotoja. Päijät-Hämeen kylät ry edistää kylien yhteistyötä joka tasolla. Toimet 5. Kyläsuunnitelmat viedään kunnan suunnitelmiin. Esimerkiksi ajan tasalla pidettävä kunnan kylien kehittämisohjelma tai kunnan maaseutuohjelma ovat välineitä tähän. Kunnan virkamiehiä ja päättäjiä kutsutaan kyläsuunnitelman tekoon mukaan. Kunta antaa tarvittaessa asiantuntija-apua kylien käyttöön suunnittelussa ja toteutuksessa. Kunnan johto tekee kyläkäyntejä. (Kunnat, kunnan eri virkamiehet, päättäjät, PH kylät ry, kyläyhdistykset) 6. Joka kunnassa järjestetään kunnanjohdon ja kylien kesken neuvotteluja vähintään kerran vuodessa. Kyläsuunnitelmien asioita viedään vuosittain kunnan talousarvioon. Kyläneuvottelukuntien toimintaa kehitetään toteavasta kehittäjäksi esimerkiksi seuraavilla tavoin: * Pohditaan, onko syytä laajentaa kyläneuvottelukuntaa muilla kunnan alueella toimivilla yhdistyksillä, esim 4H, MTK kunnan maaseutuneuvottelukunnaksi. * Kerran vuodessa kyläneuvottelukunnan kokous voitaisiin yhdistää kesäasukasneuvottelukunnan kokoukseen. Kunnan toimialajohtajat osallistuvat tarpeen mukaan kyläneuvottelukunnan kokoukseen. * Perustetaan kunnan kyläyhteyshenkilön tueksi työryhmä, jossa muutama kylätoimija, valmistelemaan kyläneuvottelukuntien asioita ja asioita talousarvioon. * Valitaan kulukorvauksia saava vapaaehtoistyöhön perustuva kunnan kyläasiamies edistämään kylien ja kunnan yhteistyötä, voisi mahdollisesti olla Päijät-Hämeen kylät ry:n hallituksen jäsen. * Tammelassa toimii kyläfoorumi, joka päivittää kunnan kylien kehittämisohjelmaa ja jossa sovitaan kunnan talousarvioon nostettavat asiat. (kunnan kyläyhteyshenkilöt, kunnanjohtajat, kyläyhdistykset, PH kylät) 7. Kuntien kyläyhteyshenkilöiden työaikaa kylien kehittämiseen lisätään. Kyläyhteyshenkilöille järjestetään koulutusta ja tapaamisia vähintään kerran vuodessa maakunnallisesti. (PH kylät, kunnat, Päijät-Hämeen liitto) 8. Kannustetaan kuntia myöntämään kylärahaa/toiminta-avustusta vastuulliselle kylän kehittäjäyhdistykselle ja kylien pieniin kehittämishankkeisiin sekä myöntämään yhdistyksille korottomia lainoja paikallisten hankkeitten välirahoituksen järjestämiseksi. (kunnat, kuntien liitot) 9. Päijät-Hämeen kylät ry auttaa tarvittaessa tilaisuuksien järjestämisessä yhteistyön edistämiseksi kunnissa, kylissä tai paikallisesti. (kunnat, kuntien kyläyhteyshenkilöt, kyläyhdistykset, PH kylät) Tavoitetta seurataan: vuonna 2008: - Kylät arvioivat, että Kunnan ja sen kylien yhteistyö toimii erinomaisesti. keskiarvolla 4 ja alle 25 % kylistä vastaa 1,2 tai 3. (v. 2004 keskiarvo 3,4 ja 55 % kylistä vastasi 1,2 tai 3.) - Joka kunnasta löytyy 4 esimerkkiä, kuinka kyläsuunnitelmien asioita on viety kunnan suunnitelmiin. - Joka kunnalla yksi käytännön esimerkki toimintatavasta, kuinka kunta toimii paikalliskehittäjän vahvana kumppanina
hyvät toimintatavat ja uusi yhteistyö 15 PÄIJÄT-HÄME kylien ja kuntien yhteistyömuotoja: Kaikissa 11 kunnassa on kunnanhallituksen nimeämä kyläyhteyshenkilö. Päijät-Hämeen kylät ry pitää säännöllistä yhteyttä kyläyhteyshenkilöihin ja kutsuu heidät yhteistapaamisiin 1-2 kertaa /vuosi. KUNTA kyläyhteyshenkilö ARTJÄRVI Minna Anttila ASIKKALA Maija Mäkiaho kylien ja kunnan johdon tapaamiset niiden lkm/v niiden toiminnasta Ei toimielintä n. 1 Eri tahoilta (maaseudun kehittäminen, elinkeinotoimi, hankkeet jne.) tulevien tarpeiden ja aiheiden mukaan järjestetään kuntalaistilaisuuksia, joihin kutsutaan kylätoimikuntia ja yhdistyksiä. Kyläneuvottelukunta 1-2 Kyläyht.hlö (suunnittelusihteeri) kokoonkutsuja ja sihteeri, kunnanjohtaja pj, 1 hlö per kylä. Kokouksissa käsitellään kyliä koskevia ajankohtaisia asioita. muu yhteistyö Art tu (Artjärven tulevaisuus) hanke on artjärveläisten yhdistysten yhteishanke viihtyisyyden ja yhteisöllisyyden lisäämiseksi Asikkalan kylien kehittämisohjelma valmistunut 2002. Kylien yhteistyötä esim. Kyläasumisen messut 2004, sekä kyläpalvelu-hanke (=nettiin luotu palvelutarjonnan sivusto) HARTOLA Asko Salo HEINOLA Heidi Heikkilä HOLLOLA Harri Lemola HÄMEENKOSKI Virpi Salojoki KÄRKÖLÄ Heimo Mattila NASTOLA Asko Määttä ORIMATTILA Jari Montonen PADASJOKI Matti Järvinen Kyläneuvottelukunta 1-2 Kyläyht.hlö kokoonkutsuja Kyläneuvottelukunta Säänn. Kyläyht.hlö kokoonkutsuja (maaseutuasiamies), kaupunginjohtaja, maaseutulautakunnan pj toimii puheenjohtajana, 1-2 henkilöä / kylä Kunnanhallitus on perustanut kyläneuvottelukunnan vuoden 2005 alussa. Kyläneuvottelukunta Säänn. Kyläyht.hlö kokoonkutsuja Tekeillä Heinolan kylien kehittämisohjelma, joka tarkoitus hyväksyttää valtuustossa. (hanke) Talas ry = kylien yhteinen yhdistys, jolla on pieni maaseutukauppa, Talastori, Heinolan Keskustassa. Kunnanhallitus ja johtavat virkamiehet kiertävät eri kylissä. Kyläneuvottelukunta Säänn Kyläyht.hlö kokoonkutsuja Tekeillä Kärkölän kylien kehittämisohjelma (hanke). Kyläneuvottelukunta 1 ja Kyläyht.hlö kokoonkutsuja Kunnalla vuosittainen määräraha tarv. maaseudun kehittämiseen, josta myös annettu kyläyhdistyksille taloudellista tukea. Kyläjohtokuntien ja kaupungin tapaamiset SYSMÄ Kylätoimijoiden Erkki Suhonen yhteistapaaminen PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO Mirja Karila-Reponen väh. 4 Kyläyht.hlö (hankeasiamies) kokoonkutsuja ja sihteeri, kaupunginjohtaja pj., kyläjohtokuntien puheenjohtajat ja sihteerit. Kokouksissa käsitellään kyliä koskevia ajankohtaisia asioita. Kyläneuvottelukunta 2-4 Kyläyht.hlö (maaseutusihteeri) kokoonkutsuja ja sihteeri, kunnanjohtaja pj, 1-2 edustajaa per kylä Kokouksissa käsitellään kyliä koskevia ajankohtaisia asioita. Kyläesitteet tehtiin yhteishankkeena. Kaupungilta kyläjohtokunnille kyläraha 1000 /v Kaupungilta kylähankkeille korotonta lainaa. Kunnalta Nyystölän kyläyhdistykselle korotonta lainaa hankkeen välirahoitukseksi. tarv. Kyläyhteyshlö kokoonkutsuja Kylien pienimuotoisiin menoihin määräraha
16 hyvät toimintatavat ja uusi yhteistyö 1.3 Päijät-Hämeen viranomaiset ja muut toimijat kehittävät maaseutua yhteistyössä Kyläohjelma on ruohonjuuritasolta kummunnut kylien kokonaisvaltainen kehittämisohjelma. Sen toteuttamiseksi tarvitaan kuntia, viranomaisia, tutkimusta, monenlaista osaamista ja kumppaneita kylien rinnalle. Kyläohjelma sisältää kehittämishankkeilla rahoitettavia asioita, joille tarvitaan rahoitusta eri lähteistä. Mutta myös tärkeitä tarpeita, joihin tarvitaan maaseutumyönteistä, poliittista päätöksen tekoa ja toimintatapojen muutoksia. Kylien asioiden toivotaan sisältyvän jatkossa niin kuntien, muiden viranomaisten strategioihin ja suunnitelmiin kuten myös maakuntaohjelmaan ja sen toteuttamissuunnitelmaan (TOTSU). Myös seutuyhteistyössä on kylien elinvoimaisuus otettava tarkasteltavaksi. Lähes kaikki maaseudulla toimivat järjestöt ja yhdistykset kamppailevat samojen kysymysten kanssa: * Mistä saada riittävästi puuhamiehiä ja -naisia pyörittämään toimintaa? * Tuleeko tarpeeksi osallistujia kun yhteisiä rientoja järjestetään? * Miten saadaan nuoria mukaan? Yleisellä tasolla useimpien järjestöjemme tavoitteet ovat samansuuntaiset. elävä maaseutu ja ihmisten siellä hyvä olla. Voitaisiinko yhteistyöllä vähentää päällekkäistä työtä tai saada enemmän osallistujia, jos tarjottaisiin koulutusta toisillekin yhdistyksille? Voisiko olla kunnan maaseutuyhdistys tai vaikka koko maakunnan yhteinen maaseudun kehittämisyhdistys? Alkuun on tultava tutuiksi ja sitten katsottava, mitä avoin keskustelu voimien yhdistämiseksi tuo. toimet 10. Valmistellaan Päijät-Hämeen kyläohjelma vietäväksi maakuntaohjelmatyöhön sekä seutuyhteistyöhön. Kyläohjelma valmistellaan kylien kehittämisen maakunnalliseksi teemaohjelmaksi tai vastaavaksi. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaan (TOTSU) valmistellaan kyläasioita. Kyläohjelman koordinointi ja sen sisällön hankkeistus järjestetään esimerkiksi strategisena koordinaatiohankkeena. (PH kylät, Päijät-Hämeen liitto, TE-keskus, MYR:n maaseutujaosto, MYR, seutuhallinto, kunnat, toimintaryhmät). 11. Vahvistetaan toimintaryhmien (maaseudun kehittämisyhdistykset) toimintatapoja. Vaikutetaan siihen, että toimintaryhmien LEADER-tyyppinen työ jatkuu. (Toimintaryhmät, kunnat, Päijät-Hämeen liitto, kaikki) 12. Syvennetään vuoropuhelua kansalaistoiminnan ja viranomaisten kanssa osallistumalla työryhmiin, suunnitteluun ja kutsumalla viranomaisia kylätilaisuuksiin, sekä käyttämällä heitä asiantuntijoina. Viranomaiset nimeävät organisaatiostaan kylä/maaseutuasioista vastaavia yhdyshenkilöitä. Osallistutaan suunnitteluun mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Annetaan lausuntoja kyliä ja maaseutua koskevissa asioissa. (PH kylät, kunnat, Hämeen ympäristökeskus, Hämeen tiepiiri, kyläyhdistykset, yhdistykset, asukkaat) 13. Vaikutetaan poliittiseen päätöksentekoon kylien elinvoiman, kansalaisten tasapuolisten palvelujen ja elämisen edellytysten turvaamiseksi kunnassa, maakunnassa ja valtakunnallisesti. Vaikutetaan erityisesti kylätoiminnan valtionosuuden nostamiseen ja kyläkoulujen valtionosuuksiin sekä jätevesijärjestelmien parannustöiden saamiseen kotitaloustyön verovähennyksen piiriin. (kaikki) 14. Käynnistetään säännölliset kehittämisneuvottelut kylillä toimivien järjestöjen ja yhdistysten kanssa yhteistyön ja roolien selkeyttämiseksi sekä maakunta, kunta ja kylätasolla. (PH kylät, toimintaryhmät, Etelä-Hämeen Nuorisoseuraliitto, Etelä-Hämeen MTK, Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu, 4H-yhdistykset, Hämeen Proagria, Itä-Hämeen Martat ja muut yhdistykset maakuntatasolla, kuntatasolla ja kylätasolla) 15. Tutkitaan uusia tapoja yhdistysten varainhankinnaksi ja hankkeitten väliaikaisrahoitukseksi, kuten kylätoiminnan kehittämissäätiötä ja sponsoreita. (PH kylät ry, toimintaryhmät, muut yhdistykset, yritykset).
hyvät toimintatavat ja uusi yhteistyö 17 Tavoitetta seurataan, vuonna 2008: - Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa (TOTSU) on puolet enemmän asioita, jotka sisältyvät kyläohjelman painopisteisiin kuin v. 2004-8 esimerkkiä, jossa muu kumppani kuin kunta toteuttaa kylien kehittämistä
18 hyvät toimintatavat ja uusi yhteistyö 1.4 Kylien omaleimaisuus sekä myönteinen kylä- ja maaseutukuva vahvistuvat Jokainen kylä on omanlaisensa. Erityispiirteiden tunnistaminen ja esille tuominen on tärkeää. Erityisyydet jäävät mieleen ja voivat tuoda saman alan ystäviä yllättävistäkin paikoista. Kulttuuria tai vaikka uusia asumismuotoja voidaan luoda niiden pohjalta. Edellisen kyläohjelman tavoite on vielä täysin ajankohtainen: kylät erikoistuvat ja löytävät omat juttunsa. Opitaan olemaan ylpeitä omasta kylästä ja myös koko maakunnasta. Kylät ovat pääasiassa tunnistaneet erityispiirteitään luonnosta, kulttuuriympäristöstään ja historiastaan. Päijät- Hämeen liitossa tehdään erilaisia kulttuuriympäristöön ja arkeologiaan liittyviä selvityksiä, joita voi hyödyntää kylien ominaispiirteitä haettaessa. Avoin ja säännöllinen tiedottaminen on tärkeää kyläläisten ja toimijoiden sitouttamiseksi toimintaan sekä ongelmien ja epäluulojen välttämiseksi. Tiedottamisella saadaan lisää osallistujia ja toimijoita mukaan sekä passiivisten hiljaista hyväksyntää toiminnalle. Tiedotusvälineitä ja internetiä oikein ja aktiivisesti käyttäen saadaan oma kylä ja asia maailmankartalle. Erityispiirteitä ja vahvuuksia kehittämällä, niitä esiin tuomalla, samoin kuin hyvällä tiedottamisella, sekä kyläläisten käsitys omasta kylästään että julkisuuden maaseutukuva vahvistuvat. Kylien kannattaisi etsiä omaleimaisia vahvuuksiaan ja lähteä kehittämään niitä ponnekkaasti. Esa Halme Jokainen kylä ja kyläläinen tärkeä oman alueensa markkinoija. Padasjoki toimet 16. Vahvistetaan kylän omanlaisuutta kylän vahvuuksien, mahdollisuuksien, historian, perinteiden tai ihmisten yhteisten kiinnostusten perusteella. Tallennetaan ja tehdään eläväksi kylähistoriaa ja erityispiirteitä. Käytetään hyväksi markkinoinnissa. (Kyläyhdistykset, muut yhdistykset, kiinnostuneet kyläläiset, PH kylät voi auttaa prosessissa). 17. Sovitaan pelisäännöt avoimeen ja eri yhdistykset yhdistävään tiedottamiseen. Kytketään tiedottaminen itsestään selvyydeksi kaikkeen toimintaan. Opetellaan tiedottamista tiedottamissuunnitelmia tekemällä ja järjestämällä tiedottamiskoulutusta. Ollaan aktiivisia lehtiin, radioon ja televisioon päin. Valitaan kiinnostuneista kylän tiedotustiimi, joka tekee kylälehden tai tiedotteen ja kylän kotisivut. Päijät-Hämeen kylät ry toimii kylien tiedontiedonvälittäjänä. (kyläyhdistykset, muut yhdistykset, PH kylät) 18. Kootaan kyläkirjat, historiat, kyläsuunnitelmat ja kylälehdet yhteen paikkaan joko sähköisesti tai Päijät-Hämeessä esim. maakuntakirjasto tai Putulan kyläkirjasto sekä kuntakohtaisesti omaan kirjastoon (maakuntakirjasto, kirjastot, kylät, PH kylät) 19. Päijät-Hämeen kylät ry:n kotisivuja kehitetään ja ylläpidetään monipuolisena maakunnan maaseudun kehittämissivustona. Kyläsivut linkitetään sinne. Kyläpäälliköille postitettavat kyläkirjeet laitetaan nettisivuille. Ylläpidetään maakunnallista kylien kehittämisen sähköpostilistaa. Kunnan nettisivujen pääsivuille laitetaan linkki KYLÄT. Ollaan mukana kehittämässä kännyköiden kautta tapahtuvaa tiedottamista ja markkinointia. (PH kylät, kyläyhdistykset, kunnat) 20. Etsitään toteutustapoja jatkaa vähintäänkin maakunnallisesti paikalliskehittämiseen innostavan maaseututalouksiin 2 kertaa vuodessa jaettavan lehden tekemiseksi Raitti-lehden jalanjäljiltä. Mietitään kyliä markkinoivan Kesä Päijät-Hämeen Kylissä -lehden vakiinnuttamista. Selvitetään onko muilla tahoilla vastaavia lehtiä voimien yhdistämiseksi. (Toimintaryhmät, PH kylät, muut yhdistykset, viranomaiset) Tavoitetta seurataan: vuonna 2008: - 4 esimerkkiä kylän omaleimaisuuden vahvistamisesta - Kylistä 70 % tekee vähintään kerran vuodessa ilmestyvää kylälehteä tai tiedotetta, jossa on eri yhdistysten asioita (tällä hetkellä 57 % tekee). - Puolella kylistä eli 45:llä on kotisivut (tällä hetkellä 35) ja niitä ylläpidetään
hyvät toimintatavat ja uusi yhteistyö 19 1.5 Kaupunkilaisten ja maaseudun vuorovaikutus syvenee Moni tämän päivän suomalainen on puoliksi kaupunkilainen ja puoliksi maalainen. Kyliltä käydään kaupungissa töissä, muutetaan kaupunkiin opiskelemaan, käydään ostoksilla ja kulttuuririennoissa. Maaseudun vapaa-ajanasukkaista taas suurin osa on kaupunkilaisia, metsänomistajista iso joukko. Onko näillä kaupunkilaisilla nykyaikainen kuva maaseudusta vai ehkä aurinkoisten kesäpäivien romanttinen mansikanmaku? Ristiriitoja saattaa syntyä, kun kaupunkilaiset mieltävät maaseudun vapaa-ajanviettoidylliksi ja monelle vakiasukkaalle se toimii elinkeinonharjoittamisen ympäristönä. Kaupunkilasten ja maaseudun vuorovaikutus toimii yksilötasolla, saman suuntaisten toimijoiden kesken sekä kuntayhteistyönä. Oleellista on löytää yhteiset kiinnostuksen kohteet, joiden kehittämisestä on hyötyä molemmille osapuolille. Päijät-Hämeen kylämarkkinat on vakiintunut Lahdessa järjestettäväksi maaseudun ja kaupungin kohtaamispaikaksi. Heinolassa toimii Heinolan kylien ja tuottajien yhteinen maaseutupuoti Talastori. Pari vuotta on tehty Kesä Päijät-Hämeen kylissä -lehteä, joka on tarkoitettu erityisesti kaupunkilaisille ja mökkiläisille antamaan tietoa tämän päivän maaseudusta ja kylistä sekä kutsumaan kesällä kylille mitä erilaisimpiin tapahtumiin käymään. Kylätoiminnan ja kaupunkien asukastoiminnan yhdistävä tekijä on lähidemokratian edistäminen ja kansalaistoiminta oman asuinympäristön eteen. Yhteisiä kohtaamisia on viime vuosien aikana ollut lahtelaisten ja heinolalaisten kesken ja niitä kannattaa jatkaa. Lahden kaupungin valvonta- ja ympäristökeskuksen hallinnoima Vanamo-hanke voi toimia linkkinä kaupunkien asukasyhdistyksiin. Myös virallisella tasolla kaupunki ja maaseutukunnat kohtaavat yhä enemmän, kun tehdään seutuyhteistyötä ja toteutetaan aluekeskus- ja muita ohjelmia. toimet 21. Markkinoidaan kyliä yhteisesti. Päijät-Hämeen kylämarkkinoiden lisäksi tarjotaan kylille mahdollisuuksia olla esillä yhteisesti maakunnallisissa tai valtakunnallisissa tapahtumissa tai näyttelyissä. Kehitetään kylämarkkinoita esimerkiksi kaupungin asukastoiminnan ja kylätoiminnan kohtaamisfoorumiksi. (PH kylät, toimintaryhmät, kyläyhdistykset, asukasyhdistykset ja aluekummitoiminta, kunnat) 22. Edistetään kaupungin ja maaseudun kohtaamista mm. asukasyhdistysten ja kyläyhdistysten, koulujen, päiväkotien, harrastusyhdistysten yhteen saattamisella sekä kesäasukkaiden, uusien muuttajien, paluumuuttajien, entisten kyläläisten ja metsänomistajien kautta. (PH kylät, Lahden kaupungin asukastoiminta, kyläyhdistykset, asukasyhdistykset, nuorisoseurat, metsänhoitoyhdistykset, muut yhdistykset). 23. Järjestetään arvokeskusteluja maaseudun merkityksen monipuolistamiseksi. (PH kylät, toimintaryhmät, MYR:n maaseutujaosto, tiedotusvälineet, seurakunnat) Tavoitetta seurataan: vuonna 2008: - 4 esimerkkiä toimivasta vuorovaikutuksesta kaupunkilaisten kanssa Päijät-Hämeen kylämarkkinat ovat jo toukokuinen perinne Lahden satamassa. Kuva: Tapio Kiviniemi.
20 turvallisuus ja viihtyisyys 2. Kylässä turvallista asua, tehdä työtä, elää ja viihtyä Kylä on maaseudun ihmisten asuinpaikka. Perinteisesti kylä on kylä, kun siellä on myös yrittäjyyttä ja toimivaa maaja metsätaloutta. Kun maaseutu halutaan säilyttää elävänä, on oleellista, että tämä monipuolisuus säilyy. Tarvitaan ihmisiä, jotka työskentelevät, että peltoja viljellään ja maisemat säilyvät hoidettuina, järvet puhtaina. Monessa kylässä on mietitty, että kylä halutaan säilyttää viihtyisänä, jotta nykyiset asukkaat pysyvät ja viihtyvät. Kylä on toiminnallinen kokonaisuus. Jokainen maaseudun asukas osaa sanoa, missä kylässä asuu. Kylä on kyläyhteisö, jossa naapureista välitetään. Hämäläisessä kylässä voi olla kyläyhteisön jäsenenä haluamallaan tavalla: osallistua yhteisiin rientoihin, harrastuksiin ja talkoisiin, ottaa järjestelyvastuuta tai elellä omissa oloissaan. Kyläyhteisön turva on henkistä. Erityisesti Lahden läheisissä kylissä on kyläläisten keskusteluissa korostettu kyläyhteisön merkitystä. Ei haluta, että kylä muuttuu nukkumalähiöksi, joissa ei tunneta toisia. Toisaalta lähiökin voi olla kylä, josta käydään muualla töissä. Kun maalla puhutaan mennään kirkolle tai mennään kylille tarkoitetaan sillä usein kuntakeskusta. Kaupungista käsin maaseutukuntien kuntakeskukset voivat tuntua myös kyliltä. Monen päijäthämäläisen kylän asukkaita ovat myös vapaa-ajanasukkaat. Lisääntyvä osa-aika-asuminen tarvitsee tuekseen kylien vakituisia asukkaita. Haasteena on saada osa-aika asukkaat toimimaan paikallisesti ja tuomaan osaamistansa käyttöön. Kylien perusinfrastuktuurin on oltava kunnossa, että kylillä viihdytään, voidaan asua ja harjoittaa elinkeinoja: hyvää juomavettä, jätevedet ja jätteet hoidettu vaatimusten mukaisesti sekä tiet kunnossa. Turvallisuus on myös turvallista liikkumista. Tärkeää on turvallinen koulutie ja kylän raitti. Maaseudun infrastruktuurin parantamiseksi tarvitaan toimenpiteitä yhteiskunnalta, mutta myös asukkaat voivat tuoda tähän merkittävän panoksen. 2.1 Kylien liikenneturvallisuus paranee Liikenneyhteydet tuodaan kylissä lähes ensimmäisenä ongelmana esille. Tiet ovat kapeita, huonokuntoisiakin, pientareet ja kevyen liikenteen väylät puuttuvat usein. Valaistus ja linja-autopysäkit ovat puutteellisia. Ajoneuvoliikenne lisääntyy. Maaseudun alemman luokan tiestön kunnossa ja hoidossa löytyy epäkohtia. Erityisen huolestuneita ollaan lasten koulumatkojen turvallisuudesta. Päijät-Hämeessä on kevyen liikenteen väyliä yleisillä teillä 206 km ja rakentamistarpeita toista sataa kilometriä, mutta uutta kevytväylää Hämeen tiepiiri rakentaa esimerkiksi 3,1 km vuonna 2004. Kunnat päättävät, mitkä tieosuudet ovat vaarallisia ja voivat sillä perusteella myöntää koulukuljetuksen. Tiemäärärahat eivät yksinkertaisesti riitä kaikkeen. Hämeen tiepiiri laatii vuosittain toiminta- ja taloussuunnitelman, jonka pääpaino on, että tiestön hoito ja kunto säilyvät entisellään. Suunnitelmassa esitetään seuraavan viiden vuoden tienpidon hankkeet ja investoinnit. Päijät-Hämeen liitto antaa siitä lausunnon, jonka valmistelussa se kuulee kuntia. Kyläyhdistyksen kannattaa olla aloitteellinen sekä kuntaan että suoraan tiepiiriin. Kylien liikenneturvallisuuden parantamiseksi on lähdettävä miettimään asiaa uudella tavalla. Ratkaisuja liikenteen rauhoittamiseksi on muitakin kuin kalliin pyörätien rakentaminen. Tällä hetkellä Päijät-Hämeen taajamissa olevista valtion teistä 22 % on 40 km /h nopeusrajoitus ja 53 % 50 km/h rajoitus. Erilaiset hidasteet, ajoradan kavennukset tai taajamaportit tukevat nopeusrajoituksia. Tiepiiri on aloittanut tällaisten toimenpiteiden toteuttamisen myös kylissä. Kylässä voidaan lähteä miettimään, mitä me voisimme tehdä liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Talkootyötä voidaan haluttaessa tehdä niin pyörätien rakentamalla kuin tieympäristöä hoitamalla. Pientiestön kunnossapidossa on kehittämisen paikkoja. Tiehoitokuntien toimihenkilöitä on paikoin vaikea löytää. Silloin useamman hoitokunnan yhdistäminen voi helpottaa tilannetta. Esimerkiksi Orimattilan Kuivannolla toimii koko kylän kattava Kuivannon tiehoitokunta. Ensimmäiset tieisännöijät ovat valmistuneet vuonna 2004, mutta lisää tieisännöintikoulutusta tarvitaan. Kunnossapidon tilaaminen paikallisilta urakoitsijoilta, myös alempiluokkaisilla yleisillä teillä, voi olla keino parantaa ja nopeuttaa teiden talvikunnossapitoa. Esimerkki Kyläläiset rakentavat kevytväylää Orimattilan Pakaalla Pakaalaiset lähtivät kyläjohtokunnan johdolla tekemään kevytväylää maantien 167 (seututie Lahti-Koskenkylä) viereen. Kaupunki on luokitellut tien vaaralliseksi, ja koululaiset saavat koulukyydin. Tiellä on huomattavasti raskasta liikennettä. Kevyen liikenteen väylä