Liite nro 4 sivu 1 LAPINLAHDEN KUNTA YMPÄRISTÖLUPA Ympäristölautakunta Kokouspäivämäärä 12.6.2014 ( 40) Asematie 4 Päätös annettu julkipanon 73100 LAPINLAHTI jälkeen 16.6.2014 1. ASIA Ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, lämpökeskus 2. HAKIJA Savon Voima Oyj. Osoite PL 1024, 70901 TOIVALA. Hakijan yhteyshenkilö on Sanna Turunen, puhelin 044 723 7524. 3. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE, LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA JA ASIAN VIREILLE TULO Ympäristönsuojelulaki 55 2 mom. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 3 b-kohdan mukaan ympäristöluvan tarvitsee öljyä, kivihiiltä, puuta, turvetta, kaasua tai muuta ainetta käyttävä voimalaitos, kattilalaitos tai muu laitos, joiden suurin polttoaineteho on yli 5 megawattia. Ympäristönsuojelulain 30 4 momentin 2-kohdan mukaan ympäristölupa vaaditaan toiminnalta, joka sijaitsee tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella. Lapinlahden ympäristölautakunta on 2.12.2003 myöntämässään toiminnan ympäristölupapäätöksessä määrännyt, että hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä vuoden 2012 loppuun mennessä. Hakemus on tullut vireille 20.12.2012. Ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n 1 momentin 3-kohdan mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ratkaisee kyseisen toiminnan ympäristöluvan. 4. LAITOKSEN SIJAINTIA KOSKEVAT TIEDOT JA LUPATILANNE Savon Voima Oyj:n raskasöljylämpökeskus sijaitsee Lapinlahden kunnan Ollikkalan kylässä tiloilla Vaihtomaa RN:o 225:3 (402-412-225-3) ja Kangastiet RN:o 31:60 (402-412-0031-0060). Toiminta sijaitsee Lapinlahden kirkonkylässä osoitteessa Ratapihantie 1. Alueen omistaa Lapinlahden kunta. Kunta on vuokrannut alueen Savon Voimalle. Toiminta sijaitsee asemakaava-alueella. Kaavassa alue on merkitty merkinnällä ET-1 eli yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue. Laitos sijaitsee tärkeällä, I-luokkaan kuuluvalla Haminamäki-Humppi pohjavesialueella ja Haminamäen vedenottamon vahvistetun suoja-alueen kaukosuojavyöhykkeellä. Matkaa Haminamäen vedenottamolle on n. 600 m. Lämpökeskuksen viereisellä tontilla itään päin sijaitsee linja-auto- ja juna-asemat sekä tontin vierestä kulkee rautatie. Lämpökeskuksesta länteen päin, Kivistöntie toisella puolen, on pientaloasutusta. Lähimmät asuinrakennukset ovat n. 50 metrin päässä laitoksesta. Toiminta-alueen pohjoispuolella sijaitsee Nelko Oy ja eteläpuolella sijaitsee Mellano Oy. Toiminnalla on Lapinlahden ympäristölautakunnan 2.12.2003 ( 80) myöntämä toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa. Hakijana on tuolloin ollut Termia Oy. 4.1. Tarkistettavan luvan lupamääräykset Päästöt ilmaan 6,0 MW:n lämpökeskuksen hiukkaspäästö saa olla enintään 40 mg/mj, 2,9 MW:n lämpökeskuksen 60 mg/mj sekä 1,3 MW:n lämpökeskuksen 90 mg/mj. Kattiloiden käytön optimoinnilla (säädöt, huolto jne.) ja laitteiden uusimisella on pyrittävä siihen, että hiukkas-päästöt ovat 6 MW:n kattilalla enintään 30 mg/mj sekä 2,9 ja 1,3 MW:n kattiloilla enintään 50 mg/mj. Lupamääräyksen mukainen päästöraja katsotaan saavutetuksi, kun kohdassa 7 esitettyjen määräysten mukaisessa mittauksessa kolmen lyhytaikaisen mittaustuloksen keskiarvo alittaa päästörajan. Käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,00 painoprosenttia ja kevyen polttoöljyn enintään 0,10 painoprosenttia.
Liite 4 sivu 2 Maaperän ja pohjaveden suojelu Lämpökeskuksen poltto- ja voiteluöljyt sekä muut vaaralliset aineet sekä ongelmajätteet ja jätteet on kerättävä, varastoitava ja käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu maaperän tai pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa Öljysäiliöiden suoja-altaan on oltava tiivis ja sen tiiveys on tarkastettava säännöllisesti. Pienenkin öljyvahingon sattuessa on pilaantunut maa-aines poistettava välittömästi. Tapahtuneesta vahingosta on ilmoitettava Lapinlahden kunnan palolaitokselle, ympäristölautakunnalle ja Pohjois-Savon ympäristökeskukselle. Öljy- yms. vahinkoja varten lämpökeskuksella on oltava riittävästi imeytysainetta ja tiivis-pohjainen paikka, johon saastunut maa voidaan väliaikaisesti kerätä. Päästöt vesiin ja viemäriin Lämpökeskuksen viemäröintijärjestelmä, mukaan luettuna siihen kuuluvat hälytysjärjestelmät, on huollettava niin, että ne ovat toimintakuntoisia. Öljynerottimen toimintaa on tarkkailtava säännöllisesti ja se on tyhjennettävä tarvittaessa. Melu ja tärinä Lämpökeskuksen toiminnasta aiheutuva keskiäänitaso (LAeq) ei saa asuinkiinteistöjen pihalla ylittää tasoa päiväaikaan (klo 7.00-22) A-äänitasoa 55 db ja yöaikaan (klo 22-7) tasoa 50 db. Jätteet ja jätteiden hyödyntäminen Jätteitä on käsiteltävä ja säilytettävä kiinteistöllä niin, että niistä ei aiheudu terveyshaittaa tai vaaraa ympäristölle. Ongelmajätteet kuten öljyjätteet, raskasöljytuhka, akut ja öljynsuodattimet on varastoitava ehjissä, asianmukaisesti merkityissä astioissa tiiviillä alustalla. Varastointipaikan tai vastaavasti varastointiastioiden on oltava lukittuja. Ongelmajätteet on toimitettava laitokseen, jolla on lupa käsitellä kyseistä jätettä. Ongelmajätettä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenevät tiedot valtioneuvoston ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemistä antaman päätöksen (659/96) mukaisesti. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Mahdollisista häiriötilanteista, poikkeuksellisista ilmapäästöistä sekä onnettomuuksista, joista voi aiheutua merkittäviä päästöjä ympäristöön, on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. Vahinko- yms. tapauksia varten toiminnanharjoittajalla on oltava vastuuhenkilön saatavilla selkeät ohjeet, jota noudattaen on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin. Tarkkailu ja raportointi Lämpökeskusten hiukkaspäästöt on mitattava viiden vuoden välein. 1,3 MW:n kattilan päästöt on mitattava 31.3.2004 mennessä. Mittaukset tulee tehdä lämpökeskusten toimiessa normaalilla käyttöteholla ja täydellä teholla. Muutoin mittausolosuhteiden on vastattava mahdollisimman hyvin keskusten tavan-omaisia käyttöolosuhteita mm. polttoaineen laadun, palamisolosuhteiden ja nuohouksen osalta. Mittaustulokset on esitettävä kirjallisessa raportissa. Raportissa on tarkasteltava mittaustulosten edustavuutta ja mittaustuloksia on verrattava voimassa oleviin päästöohjearvoihin tai muihin vastaaviin arvoihin. Mittaustulokset on toimitettava ympäristölautakunnalle viimeistään mittausta seuraavan vuosiyhteenvedon mukana. Luvan saajan on osallistuttava Lapinlahden kunnan alueella järjestettyyn ilmanlaadun seurantaan erillisesti sovittavalla tavalla.
Liite 4 sivu 3 Käytön tarkkailu Lämpökeskuksella tulee pitää käyttöpäiväkirjaa, johon kirjataan mm. lämpökeskusten käyntiajankohdat ja käyttötunnit; käytetty polttoaine ja sen laatu; öljysäiliöiden täytöt; käytetyt kemikaalit ja niiden varastot; poikkeuksellisia päästöjä aiheuttaneet tilanteet, niiden kesto, syy ja vaikutukset päästöihin; tiedot muodostuneista ja pois kuljetetuista jätteistä, jätteiden laatu ja määrä, toimituspaikka, toimituspäivämäärä ja kuljettaja; lattiakaivojen ja öljynerottimien hälyttimien toimivuuden tarkkailu ja tarkkailun tulokset sekä öljynerottimien tyhjennyksen ajankohta, tyhjentäjä, tyhjennyksessä syntyneen jätteen määrä sekä paikka, johon jäte on toimitettu. Lisäksi polttoaine- ja prosessitietojen sekä päästömittausten perusteella tulee vuosittain tehdä laskelma ilmaan johdettavista rikkidioksidi-, typenoksidien-, hiukkas- ja hiilidioksidipäästöistä. Yhteenveto lämpökeskuksen kirjanpidosta ja päästötiedoista on kunkin kalenterivuoden osalta toimitettava seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä Lapinlahden ympäristölautakunnalle. Yhteenvedosta tulee ilmetä ainakin tiedot laitoksen polttoaineiden kulutuksesta ja niiden laadusta, arvioidut hiukkas- ja rikkidioksidi- typpidioksidi- ja hiilidioksidipäästöt ja päästöarvioiden perusteet, tiedot laitoksen päästöihin olennaisesti vaikuttaneista tapahtumista ja tiedot laitoksen käynnin jaksollisuudesta kuukauden tarkkuudella. Toiminnan muuttamista koskevat määräykset Toiminnan muuttamisesta tai lopettamisesta on ilmoitettava ympäristölautakunnalle. Ilmoitus on tehtävä kirjallisesti ja siinä on selvitettävä tarvittavat alueen kunnostamiseen liittyvät toimet sekä niiden aikataulu. Ympäristölautakunta voi antaa tarvittaessa määräyksiä lopettamiseen liittyvistä toimenpiteistä. 5. LAITOKSEN TOIMINNAN KUVAUS Yleistä Lupamääräysten tarkistamishakemus koskee Lapinlahden kirkonkylässä Ratapihantiellä sijaitsevia lämpökeskuksia, LK 50 (6,0 MW), LK 78 (2,5 MW) ja LK 53 (1,3 MW), joiden toiminnalla on toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa. Lupamääräysten tarkistamishakemuksen jättämisen jälkeen toiminnanharjoittaja on ilmoittanut, että LK 53 (1,3 MW) on jäänyt pois käytöstä. Yksikkö siirretään pois laitosalueelta 30.9.2014 mennessä. LK 50:n kattila on tulitorvi-tuliputkikattila ja poltin täysautomaattinen portaattomasti säätävä rotaatiopoltin. LK 78:n kattila on tulitorvi-tuliputkikattila ja poltin painehajoitteinen. Alueella on 100 m 3 öljysäiliö (80 m 3 raskasta polttoöljyä, 20 m 3 kevyttä polttoöljyä). Lämpökeskukset on otettu käyttöön vuonna 1992 ja niillä tuotetaan kaukolämpöä Lapinlahden taajamaan. Lapinlahden kaukolämpöverkon lämmöntuotanto oli vuonna 2013 n. 21 770 MWh. Tällä hetkellä kunnan kaukolämpö tuotetaan pääasiassa Suoniemellä olevalla kpa-lämpökeskuksella sekä pellettilämpökeskuksella. Ratapihantiellä sijaitsevan lämpökeskuksen kattilat toimivat huippu- ja varalämpökattiloina. Ratapihantien energiantuotantoyksiköiden lämmöntuotanto ja käyttöaika vuonna 2013: Kattila Teho (MW) LK 50 6,0 LK 78 2,5 LK 53 1,3 (poistunut käytöstä) Lämmöntuotanto Käyttö h/a MWh 3 268 1722 701 799 702 39
Liite 4 sivu 4 Kummankin kattilan savukaasut johdetaan omaan piippuunsa. Piippujen pituus on 40 m. Lämpökeskus LK 50 savukaasut puhdistetaan monikennosyklonilla. Toisessa yksikössä ei ole puhdistinta. Lämpökeskus on liitetty Lapinlahden Vesi Oy:n vesi- ja viemäriverkostoon. Lämpökeskukset ja öljysäiliö ovat aidatulla ja lukitulla alueella. Öljynkäsittelyalueen hulevedet johdetaan sulkuventtiilillä ja hälyttimellä varustettuun öljynerottimeen ja edelleen sadevesiviemäriin. Lämpölaitokset ovat miehittämättömiä, ollen jaksottaisessa käytön valvonnassa. Toimintahäiriöstä lähtee hälytys päivystävään matkapuhelimeen, jolloin huoltohenkilö tulee paikalle. Polttoaineet ja kemikaalit Lämpökeskuksilla kaukolämpöenergia tuotetaan vähärikkisellä raskaalla polttoöljyllä ja varapolttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä. Polttoöljyä käytetään vuositasolla yhteensä n. 410 tonnia. Aikaisemmin, laitoksen toimiessa peruskuormalaitoksena, polttoöljyn käyttö oli n. 1000 tonnia. Raskas- ja kevyt polttoöljy tuodaan lämpölaitokselle säiliöautoilla arviolta 10 kertaa vuodessa. Polttoaineet varastoidaan kokonaistilavuudeltaan 100 m 3 öljysäiliöön, jonka raskasöljytilavuus on 80 m 3 ja kevytöljysäiliön tilavuus 20 m 3. Raskaspolttoöljy varastoidaan lämpimänä (n. 50 C). Polttoainesäiliöt on varustettu pinnankorkeuden osoittimilla, ylitäytön estimillä sekä öljysäiliön suoja-altaan vuotohälyttimellä. Öljyn käsittelyalue on asfaltoitu ja viemäröity hälyttimellä varustetun öljynerotuskaivon kautta sadevesiviemäriin. Hälytykset on johdettu keskuksen valvonnasta vastaavalle varallaolijalle. 6. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt maaperään, pohjaveteen ja viemäriin Toiminta sijoittuu tärkeälle pohjavesialueelle. Vettä käytetään lähes ainoastaan kaukolämpöverkon lisävetenä. Jätevesiä syntyy ainoastaan WC:n ja käsienpesualtaan käytöstä ja ne johdetaan Lapinlahden Vesi Oy:n jätevesiviemäriin. Lämpökeskuksen lattiataso on varustettu vuotohälyttimellä, joka mahdollisten öljy- tai vesivuotojen yhteydessä hälyttää ja pysäyttää polttimet ja öljypumput. Lämpökeskuksen lattia muodostaa nestetiiviin reunoiltaan n. 5 cm korkean kaukalon. Asfaltoidun öljynkäsittelyalueen valumavedet johdetaan öljynerotuskaivon kautta sadevesiverkostoon, joka johtaa vedet pohjavesialueen ulkopuolelle. Järjestelmä on varustettu sulkuventtiilillä ja hälyttimellä. V. 2010 lämpökeskuksen alueella on tapahtunut maaperän pilaantumista kevyellä polttoöljyllä. Pilaantuminen tutkittiin ja alue puhdistettiin. Päästöt ilmaan Lämpökeskuksen savukaasut johdetaan ilmaan 40 m korkeiden piippujen kautta. LK 50 savukaasut puhdistetaan multisyklonilla. Lämpölaitoksen hiukkas-, rikkidioksidi, - typenoksidi- ja hiilidioksidipäästöt vuosilta 2009 2013. Vuosi NO x (t/a) SO 2 (t/a) Hiukkaset (t/a) CO 2 (t/a) 2009 8,1 17,2 0,4 3 172,5 2010 6,7 14,5 0,6 2 632,2 2011 3,4 6,9 0,2 1 325,0 2012 4,0 8,5 0,2 1 551,0 2013 2,4 4,6 0,3 1 644,2 Lämpölaitoksen päästömittaukset on tehty viimeksi 6-8.3.2013. Hiukkasten ominaispäästö oli LK 50:lla noin 50% teholla mitattuna keskimäärin 15 mg/mj (luparaja 40 mg/mj). LK 78:lla oli hiukkasten ominaispäästö 50% teholla mitattuna 50 mg/mj (luparajaa ko. kattilalle ei ole luvassa). LK 53:n hiukkasten ominaispäästö oli täydellä teholla mitattuna 7 mg/mj ja puoliteholla mitattuna 8
Liite 4 sivu 5 mg/mj (luparaja ko. kattilalle on 90 mg/mj). Tiivistelmätaulukko vuoden 2013 päästömittauksista: Kattila Teho % Yksikkö Hiukkaspitoisuus red 3 % O2 NOx red 3 % O2 SO2 red 3 % O2 LK 50 50 mg/m3n 52 443 - LK 78 50 mg/m3n 172 399 - LK 53 100 50 mg/m3n mg/m3n 26 26 169 162 - - Melu ja haju Toiminnan melu on mitattu 22.1.1993. Silloin on todettu, että lämpökeskuksen aiheuttama melu on 20 metrin päässä 47 51 db. Hakemuksen tarkkailusuunnitelmassa on esitetty, että meluselvitys tehdään tarvittaessa. Lämpökeskuksen toimiessa suunnitellusti, ei toiminnasta aiheudu häiritsevää melua. Polttoainetoimitukset tuodaan säiliöautoilla. Säiliöt täytetään n. 10 kertaa vuodessa, pääasiassa arkipäivisin. Käytönvalvontaan liittyvä liikenne on henkilö- ja pakettiautoliikennettä, joka tapahtuu yleensä normaalina työaikana. Raskaan polttoöljyn käytöstä ja varastoinnista aiheutuu hajuja lähiympäristössä. Niitä on pyritty vähentämään asentamalla v. 2006 öljysäiliöön hajunpoistolaitteisto, joka johtaa raskaan öljyn lämmittämisessä haihtuvat öljyhiilivedyt lämpöeristettyä putkea pitkin piippuun. Jätteet Pääosa lämpökeskuksella syntyvistä jätteistä on savukaasupuhdistimen erottamaa lentotuhkaa ja nuohouksessa tulevaa nuohoustuhkaa (n.1200 kg/a). Tuhka välivarastoidaan lämpökeskusalueella tuhkahuoneessa. Kiinteät ja nestemäiset öljyjätteet (n. 200 kg/a) varastoidaan lämpökeskustontille. Kiinteä öljyjäte kerätään tontilla olevaan n. 200 litran kannelliseen jäteastiaan ja nestemäinen öljyjäte kerätään suljettuihin n. 200 litran tynnyreihin. Tuhka ja öljyjäte viedään tontilta pois tarvittaessa, noin kaksi kertaa vuodessa. Öljytuhka ja muut vaaralliset jätteet menevät Ekokem Oy:lle vaarallisten jätteiden käsittelystä tehdyn sopimuksen mukaisesti. Sekalaista kiinteistöjätettä syntyy erittäin vähän ja se kerätään n. 200 litran kannelliseen jäteastiaan toimitettavaksi kaatopaikalle. 7. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakemuksen liitteenä on 10.12.2012/18.3.2014 päivätty tarkkailusuunnitelma. Siinä on käyty läpi laitoksen käyttötarkkailu sekä päästöjen ja ympäristövaikutusten tarkkailu. 8. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Hakemuksen liitteenä on 11.12.2012/18.3.2014 päivätty suunnitelma riskien ja mahdollisten onnettomuus- ja poikkeustilanteiden hallintaa varten. 9. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Lapinlahden kunnan ilmoitustauluilla 20.3. 19.4.2014. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 20.3.2014 ilmestyneessä Matti ja Liisa lehdessä. Kuulutuksesta on lisäksi annettu tieto erikseen niille asianosaisille, joihin toiminnalla on arvioitu olevan vaikutusta. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Alueella on käyty tarkastuksella 4.6.2014. Tarkastukselta laadittu pöytäkirja on liitetty hakemuspapereihin.
Liite 4 sivu 6 Lausunnot Pohjois-Savon ELY-keskus, 9.5.2014 Savon Voima Oyj:n Lapinlahden Ratapihantien raskasöljykeskuksella on 5.12.2003 myönnetty ympäristölupa. Toiminta sijoittuu I-luokan Haminamäki-Humpin (0840202) pohjavesialueelle ja Haminamäen vedenottamon vahvistetun suoja-alueen kaukosuojavyöhykkeelle. Lämpökeskuksella on maanpäällinen, suoja-altaalla ja suoja-altaan vuotohälyttimellä varustettu öljysäiliö, jossa on raskasöljyn varastotilavuutta 60 m 3 ja kevyenpolttoöljyn varastotilavuutta 20 m 3. Lämpökeskuksella on 6 MW:n (LK 50), 2,5 MW:n (LK78) ja 1,3 MW:n (LK53) kattilat. Lämpökeskus toimii jatkossa Lapinlahden kirkonkylän huippu- ja varalämpökattilana. Öljyä käytetään vuodessa arviolta noin 410 tonnia (aikaisemmin noin 1 000 tonnia). Tarkistushakemukseen on liitetty ympäristöriskikartoitus ja suunnitelma riskien ja mahdollisten onnettomuus- ja poikkeustilanteiden hallintaa varten. Pohjois-Savon ELY-keskuksen kannanotto Kohteelle on järjestettävä pohjaveden laadunseuranta asentamalla lämpökeskuksen välittömään läheisyyteen öljyisten näytteiden ottoon soveltuva pohjaveden tarkkailuputki. Pohjaveden laatua on seurattava ensimmäisenä vuonna 2-3 kertaa ja myöhemmin kerran vuodessa otettavin näyttein. Pohjavedestä on analysoitava väri, sameus, happi, ph, sähkönjohtavuus sekä lämpölaitoksella käytettävät polttoaineet ja niiden lisäaineet. Analyysitulokset tulee lähettää tiedoksi Pohjois-Savon ELY-keskukseen. Muutoin ELY-keskuksella ei ole huomautettavaa tarkistushakemukseen edellyttäen, että toiminta on lupahakemuksen ja lupapäätöksen mukaista. Esitetty lämpökeskuksen käytön ja samalla polttoaineiden käytön väheneminen vähentää samalla mm säiliöiden täytöstä aiheutuvaa riskiä. Siilinjärven kunta/ ympäristöterveyspalvelut, 16.4.2014 Toiminta sijaitsee vedenhankinnan kannalta tärkeällä I-luokan pohjavesialueella. Lähtökohtaisesti hakemuksen kaltainen toiminta tulisi sijoittaa pohjavesialueen ulkopuolelle. Koska toimintaa on kuitenkin tarkoitus jatkaa alueella, tulee toiminnan kaikissa vaiheissa noudattaa erityistä huolellisuutta ja varovaisuutta. Lupamääräyksin tulee turvata talousvetenä käytettävän pohjaveden laatu. Hakemuksessa esitetyt kaksoisvaippasäiliö välitilan vuodonilmaisimineen, säiliön öljyn pinnankorkeuden osoitin ja ylitäytönestin, asfaltilla päällystetty öljynkäsittelyalue, öljynerotuskaivo hälytysjärjestelmineen, sekä ympärivuorokautinen hälytys- ja varallaolojärjestelmä ovat hyviä keinoja vaaratekijöiden hallintaan. Polttoöljysäiliön sijainti maan pinnalla tekee pohjavedelle aiheutuvan vaaran paremmin hallittavaksi kuin maanalainen säiliö. Maaperään ja pohjaveteen tapahtuvien päästöjen ehkäisemiseksi on tärkeää huolehtia laitteistojen kunnosta sekä reagoida nopeasti ja tehokkaasti mahdollisiin laiterikkoihin ja vuotoihin. Pohjavesialueella toimittaessa, on ensiarvoisen tärkeää huolehtia kaikkien laitteistojen (polttoainesäiliöiden ja -putkistojen, öljynerottimen, hälytysjärjestelmien, vuodonilmaisimen) kunnosta. Laitteistojen kunto ja toimivuus tulee tarkastaa riittävän usein ja säännöllisesti. Lupaehdoissa toiminnanharjoittajalta tulee edellyttää riittäviä säännönmukaisia laitteistojen ja hälytysjärjestelmien tarkastuksia, testauksia ja huoltoja, jotka todennetaan kirjauksin ja pöytäkirjoin, hälytyslaitteiston toimivuus tulee varmistaa myös mahdollisten sähkökatkojen aikana. Hakemuksen mukaan öljynkäsittelyalueen valumavedet viemäröidään öljynerottimen kautta sadevesiviemäriin. Riittävän alhaisen hiilivetypitoisuuden saavuttamiseksi kyseisen alueen hulevesien käsittelyssä käytetyn öljynerottimen tulee olla standardin SFS-EN-858-1 mukainen I luokan öljynerotin. Öljytilan täyttymisen ilmaisimella/hälyttimellä varustetun öljynerottimen hälytys tulee ohjattava paikkaan, jossa on ympärivuorokautinen valvonta. Öljynerottimen jälkeen olevan sulkuventtiilikaivon sijainnissa ja suojauksessa on huomioitava, että kaivoon on esteetön pääsy. Sulkuventtiili on voitava sulkea viivytyksettä kaikissa olosuhteissa. Öljynerottimesta hulevesiviemäriin johdettavien hulevesien purkupaikassa tulee huomioida, että viemärin purkupaikka sijaitsee pohjavesialueen ja pohjavedenottamoiden suoja-alueen ulkopuolella.
Liite 4 sivu 7 Koska toiminta sijaitsee talousvedenoton kannalta erittäin tärkeällä pohjavesialueella, tulisi öljysäiliön kunto tarkastaa säännöllisesti. Laitoksella tulee olla käytettävissä sopivaa imeytysainetta ja tarvittavat ensitorjunta välineet mahdollisten pienehköjen öljyvahinkojen varalta. Laitoksella tulee olla vahinko- ja hätätilanteiden varalta selkeät toimintaohjeet. Raskaan polttoöljyn varastoinnista ja käytöstä on ajoittain aiheutunut hajuhaittaa. Haitan vähentämiseksi öljysäiliöön on asennettu hajunpoistaja. Hajunpoisto tulee toimia kaikissa olosuhteissa. Mahdollisten vahinkojen varalta hakijalla tulee olla tieto, onko lähialueilla käytössä olevia yksityisiä talousvesikaivoja. Merkittävistä poikkeus-, onnettomuus- ja häiriötilanteista, joista voi aiheutua terveyshaittaa väestölle, pyydetään ilmoittamaan myös terveydensuojeluviranomaiselle. Toiminnasta ei aiheudu terveyshaittana pidettävää melua tai tärinää. Muistutukset ja mielipiteet Muistutuksia tai mielipiteitä ei tullut. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija on 26.5.2014 antamassa vastineessaan ilmoittanut seuraavaa: Siilinjärven kunta/ ympäristöterveyspalvelut Savon Voima Oyj:n lämpökeskus on ympäristöluvanvarainen sijoittuessaan pohjavesialueelle ympäristönsuojelulain 86/2000 4 luvun 30 :n 4 mom 2 kohdan mukaisesti. Kuten hakemuksessa on esitetty, lämpökeskuksella on käytössään onnettomuuksien ehkäisemiseksi teknisiä ratkaisuja ja hälytysautomatiikkaa. Lämpökeskuksen öljynerotin ja öljynkäsittelyalue uusitaan ympäristölupapäätöksen jälkeen asetettujen vaatimusten mukaiseksi. Lämpökeskuksen hälytysjärjestelmä on akkuvarmennettu ja öljynerotuskaivon hälytykset ohjataan hälytyskeskuksen kautta. Öljynerottimen hälytyksellä ei ole erillistä akkuvarmennusta. Mahdollisen sähkökatkon sattuessa myös lämpökeskuksen sähköllä toimiva öljyn pumppausjärjestelmä on pois toiminnasta, eikä järjestelmissä ole tällöin virtaavaa öljyä. Lämpökeskuksen toimintaa valvoo ympärivuorokautinen varallaolija. Lämpökeskuksen valvonnassa tullaan siirtymään kaukovalvontajärjestelmään, jolloin lämpökeskuksen toiminnan ohjaus on mahdollista siirtää Iisalmen voimalaitoksen 24/7 miehitettynä olevaan valvomoon. Öljynerottimen kautta hulevesiverkostoon johdettavat vedet purkautuvat Lapinlahden Veden määrittelemään hulevesien purkupaikkaan, joka on pohjavesialueen ulkopuolella. Mitä raskaan polttoöljyn hajuhaittaan tulee, tulee se poistumaan kevyeen polttoöljyyn siirtymisen myötä viimeistään vuoteen 2018 mennessä. Talousvesikaivoista toiminnanharjoittajalla ei varsinaisesti ole tietoa. Yleisesti ottaen alueella on yleinen vesijohtoverkosto. Pohjois-Savon ELY-keskus Savon Voima Oyj on valmis asentamaan pohjaveden havaintoputken pohjaveden näytteenottoa varten ja sen sijoittamisen suunnittelussa toivomme viranomaisen apua. Mikäli alueella on laajamittaisempaa pohjaveden yhteistarkkailua, Savon Voima osallistuu siihen mielellään. Näytteenotto 2-3 kertaa ensimmäisen vuoden aikana on tarpeettoman tiheä. Tarkkailu esimerkiksi kerran vuodessa sekä pohjaveteen mahdollisesti vaikuttavien poikkeustilanteiden jälkeen vaikuttaisi sopivalta. 10. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Ympäristölautakunta tarkistaa Savon Voima Oyj:lle myönnetyn lämpökeskuksen ympäristöluvan lupamääräykset. Toiminnassa on noudatettava hakemusta ja tässä päätöksessä jäljempänä an-
Liite 4 sivu 8 nettuja lupamääräyksiä. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Lausunnoissa esitetyt asiat on otettu huomioon lupamääräyksissä tai luvan perusteluissa. Lupamääräykset Lapinlahden ympäristölautakunnan 2.12.2003 ( 80) myöntämän ympäristöluvan lupamääräykset kumotaan ja ne korvataan kokonaisuudessaan seuraavilla määräyksillä: Päästöt ilmaan 1. Lämpölaitoksen raskaspolttoöljykattilan hiukkaspäästö ilmaan saa olla enintään 200 mg/m3n (O2 = 3%), typpidioksidipäästö 900 mg/m3n (O2 = 3%) ja rikkidioksidipäästö 1700 mg/m3n (O2 = 3%). 1.1.2018 alkaen laitoksen rikkidioksidipäästön raja-arvo on 850 mg/m3n (O2 = 3%). Päästöraja-arvot eivät koske kattiloiden käynnistys- ja alasajotilanteiden päästöjä. 2. Käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,00 painoprosenttia ja kevyen polttoöljyn enintään 0,10 painoprosenttia. 3. Savukaasut on johdettava ilmaan valtioneuvoston asetuksen 750/2013 vaatimukset täyttävän piipun kautta. 4. Laitokselle rakennettu hajunpoistolaitteisto on pidettävä toimintakunnossa säännöllisellä tarkkailulla ja huollolla. (YsL 5, 43, 46 :t, Vna 689/2006, Vna 750/2013) Perustelu: Kyseessä on vara- ja huippukäytössä oleva energiantuotantolaitos. Kattilalle asetetut päästöraja-arvot perustuvat valtioneuvoston asetukseen polttoaineteholtaan alle 50 MW:n energiantuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista (Vna 750/2013). Polttoöljyn rikkipitoisuutta koskeva määräys on annettu valtioneuvoston päätöksen 689/2006 mukaisena. Piipun pituudet ovat vähintään 75 % Vna 750/2013 liitteen 2 taulukon 1 vaatimuksista ja siten tällä hetkellä riittävät. Raskaan polttoöljyn hajusta on tullut ajoittain valituksia alueelta. Hajun poistamiseksi öljysäiliöön rakennettua laitteistoa on pidettävä toimintakunnossa, jotta hiilivetyjen hajuilta vältyttäisiin. Toiminnanharjoittaja on ilmoittanut, että hajuhaitta poistuu viimeistään 1.1.2018, kun laitoksella siirrytään kevyeen polttoöljyyn. Maaperän ja pohjaveden suojelu 5. Polttoöljy tulee varastoida kaksoisvaippasäiliössä tai tiiviissä suoja-altaaseen sijoitetussa säiliössä. Säiliön suoja-altaan tulee olla mitoitettu niin, että siihen sopii vähintään 1,1 kertaa siihen sijoitetun suurimman säiliön nestetilavuus. Öljysäiliö tulee varustaa ylitäytönestimellä ja kaksoisvaippasäiliö lisäksi vuodonilmaisujärjestelmällä. Säiliön kunto tulee tarkistaa jatkossa viiden vuoden välein, ellei säiliön kunto edellytä tiheämpää tarkastusväliä. Säiliö tulee tarkastaa 31.12.2014 mennessä. 6. Laitoksen piha-alue on päällystettävä 30.10.2015 mennessä nesteitä läpäisemättömällä pinnoitteella tai muulla vastaavalla rakenteella, joka kestää öljyhiilivetyjen syövyttävää vaikutusta. Öljytuotteiden varastointi- ja käsittelyalueiden vedet sekä muut vedet, jotka voivat sisältää öljyä, on johdettava öljynerottimen kautta sadevesiviemäriin. Piha-alueen muut hulevedet on johdettava sadevesiviemäriin siten, etteivät ne pääse öljynerottimeen. 7. Öljynerottimen tulee olla standardin SFS-EN-858-1 mukainen I-luokan öljynerotin, josta poistuvan veden hiilivetypitoisuus on alle 5 mg/l. Öljynerotin on varustettava hälytysjärjestelmällä ja sen toimivuus on testattava vähintään vuoden välein. Viemärissä on oltava välittömästi öljynerottimen jälkeen näytteenotto- ja sulkuventtiilikaivo, joka voidaan tarvittaessa sulkea viivytyksettä. 8. Piha-alueen tiivistämisestä on esitettävä valvontaviranomaiselle suunnitelma vähintään 3 kuukautta ennen kun rakentaminen aloitetaan.
Liite 4 sivu 9 9. Öljynerottimesta poistuvan veden hiilivetypitoisuus on määritettävä viimeistään 12 kk:n kuluttua uuden öljynerottimen asentamisesta, ja sen jälkeen vuoden välein. 10. Alueelle on varattava mahdollisten öljyvuotojen varalle imeytysaineita ja torjuntakalustoa polttonesteiden talteenottoa varten. 11. Alueelle tulee asentaa pohjavesialue-kyltti. 12. Mikäli lämpökeskuksella ryhdytään käyttämään pelkästään kevyttä polttoöljyä, tulee lämpökeskuksen ympäristöriskikartoitus (suunnitelma riskien ja mahdollisten onnettomuus- ja poikkeustilanteiden hallintaa varten) päivittää hyvissä ajoin ennen muutosta. Päivitetty riskikartoitus on toimitettava Lapinlahden ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Pohjois-Savon Ely-keskukseen puoli vuotta ennen muutoksen toteuttamista. (YsL 4, 7, 8 ja 43 ja Vna 750/2013 ) Perustelu: Maahan joutuessaan polttoaine voi aiheuttaa ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua pohjaveden tai maaperän pilaantumista. Lämpökeskus sijoittuu tärkeälle pohjavesialueelle, joten alueen rakenteet tulee tiivistää ja laitos varustaa niin, että polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen pystyttään estämään. Suunnitelma tiivistysrakenteiden toteuttamisesta on esitettävä valvontaviranomaiselle, jotta rakenteiden asianmukaisuus pystytään tarkastamaan ennen rakentamisen toteuttamista. Öljynkäsittelyalueen hulevedet johdetaan öljynerottimen kautta sadevesiviemäriin joka purkaa vetensä lähelle Onkivettä. Öljynerottimen toimivuus on testattava säännöllisesti, jotta myöskään sadevesiviemäriin ei pääse öljyisiä vesiä. Öljysäiliö on tarkastettu tähän saakka toiminnanharjoittajan itsensä toimesta, edellisen kerran v. 1999. Jatkossa säiliö tulee tarkastaa ulkopuolisen tarkastajan toimesta säännöllisesti. Viiden vuoden tarkastusväli on tarpeen, koska laitos sijaitsee lähellä vedenottamoa. Pohjavesialuekyltin sijoittaminen toiminta-alueelle on tarpeen, jotta esim. öljyä tuovat autoilijat osaavat ottaa asian huomioon toiminnassaan. Melu Hakija on lausuntojen vastineessa ilmoittanut, että vuoden 2018 jälkeen polttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä. Kevytöljyn varastoinnin riskit pohjavedelle ovat suuremmat kuin raskaan öljyn. Riskinarviointisuunnitelma tulee päivittää, jotta viranomaiset pystyvät arvioimaan ympäristöluvan muuttamistarpeen. 13. Laitoksen toiminnasta ja siihen liittyvästä liikenteestä aiheutuva melu ei saa ylittää laitoksen ulkopuolisten lähimpien häiriintyvien kohteiden piha-alueella päivällä (klo 7-22) melutasoa 55 db (LAeq) eikä yöllä (klo 22 7) melutasoa 50 db (LAeq). Laitoksen toiminnasta aiheutuva melu on tarvittaessa mitattava valvontaviranomaisen ohjeiden mukaisesti. (YsL 5, 43, Vna 750/2013) Jätteet Perustelu: Lupamääräykset on annettu meluhaittojen ehkäisemiseksi. Melun rajaarvot on annettu asetuksen 750/2013 mukaisesti. 14. Alueella syntyvät jätteet tulee lajitella ja varastoida laitosalueella niin, ettei niistä aiheudu roskaantumista, maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee lajitella ja toimittaa hyötykäyttöön. Toiminnassa muodostuvat vaaralliset jätteet on varastoitava tiiviissä ja lukitussa tilassa ja toimitettava asianmukaisen käsittelyluvan saaneeseen paikkaan vähintään kerran vuodessa. (YsL 43, JL 8, 16, Vna 750/2013 ) Perustelu: Toiminnassa syntyvät jätteet on lajiteltava ja ensisijaisesti hyödynnettävä. Jätteet on toimitettava jätelain mukaisesti asianmukaisiin käsittelypaikkoihin. Määräyksellä estetään jätteistä terveydelle ja ympäristölle aiheutuvia haittoja.
Liite 4 sivu 10 Paras käyttökelpoinen tekniikka 15. Toiminnanharjoittajan on seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. Parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa on hyödynnettävä kaikissa laitoksen toiminnoissa niin, että päästöt ja laitoksen ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset sekä energiantuotto ja käyttö mahdollisimman tehokasta. (YsL 4, 43 ) Perustelu: Ympäristönsuojelulaki edellyttää, että toiminnassa sovelletaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja parhaita käyttökelpoisia käytäntöjä. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 16. Toiminnanharjoittajalla tulee olla ajan tasalla oleva toimintasuunnitelma häiriö- ja poikkeustilanteiden varalta ja toiminnanharjoittajan tulee ryhtyä viivytyksettä tilanteen vaatimiin toimenpiteisiin ympäristön pilaantumisen ja haitallisten vaikutusten estämiseksi. Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten alueella on oltava riittävä alkusammutus- ja vuotojen torjuntakalusto sekä imeytysainetta aina saatavilla. Poikkeuksellisista tilanteista yms. vahinkotapauksista tulee ilmoittaa poikkeustilannesuunnitelman mukaisesti valvontaviranomaisille. (YsL 43, 76, Vna 750/2013 ) Tarkkailu ja raportointi Perustelu: Toiminnanharjoittajalla on hakemuksen mukana ollut 11.12.2012/18.3.2014 päivätty suunnitelma riskien ja mahdollisten onnettomuus- ja poikkeustilanteiden hallintaa varten. Suunnitelmaa tulee päivittää aina tarpeen mukaan. 17. Toiminnanharjoittajan on seurattava ja pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta ja käyttötarkkailusta sekä päästöjen ja ympäristövaikutusten tarkkailusta hakemuksen mukana olleen tarkkailusuunnitelman, valtioneuvoston asetuksen 750/2013 ja tämän lupapäätöksen lupaehtojen mukaisesti. Tarkkailusuunnitelma on pidettävä ajan tasalla. 18. Yhteenveto tarkkailusuunnitelman mukaisesta kirjanpidosta on säilytettävä viisi vuotta ja se on pyydettäessä esitettävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 19. Edellistä kalenterivuotta koskeva vuosiraportti toimitetaan Lapinlahden ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää seuraavat tiedot: - käytettyjen polttoaineiden ja kemikaalien määrä ja laatu - tuotetun energian määrä - energiantuotantoyksikön käyntiaika - rikkidioksidin, typenoksidien, hiukkasten ja hiilidioksidin kokonaispäästö perustuen mittauksiin tai polttoainetietojen pohjalta tehtyihin laskelmiin, - toiminnassa syntyneiden jätteiden, mukaan lukien tuhka ja erotuskaivojen lietteet, määrä, laatu ja toimituspaikka - lämpökeskuksen lattiakaivon ja öljynerottimen hälyttimen sekä öljysäiliön välitilanhälyttimen toimintakunnon testaus - vesinäytteiden tutkimustulokset ja mahdolliset melumittaukset - poikkeukselliset tilanteet ja niiden johdosta tehdyt toimet - muista päästö- ja muiden seurantamittausten tuloksista, ellei niitä ole erikseen toimitettu valvontaviranomaiselle. 20. Luvan saajan on osallistuttava Lapinlahden kunnan alueella myöhemmin mahdollisesti järjestettävään ilmanlaadun seurantaan ja siitä aiheutuviin kustannuksiin erikseen sovittavalla tavalla. 21. Toiminta-alueen läheisyyteen, pohjaveden virtaussuunnassa laitoksen alapuolelle, tulee asentaa pohjaveden laadun tarkkailuun soveltuva putki. Putki tulee asentaa 30.6.2015 mennessä. Pohjaveden laatua on seurattava ottamalla pohjavesiputkesta vesinäyte kaksi kertaa ensimmäisenä vuonna asennuksen jälkeen ja sen jälkeen kerran vuodessa. Vesinäytteestä tulee määrittää väri, sameus, happi, ph, sähkönjohtavuus sekä lämpölaitoksella käytettävät polttoaineet ja niiden li-
Liite 4 sivu 11 säaineet. Analyysitulokset tulee lähettää tiedoksi Lapinlahden ympäristöviranomaiselle ja Pohjois-Savon ELY-keskukseen. (YSL 5, 46, JäteL 118, VNA 750/2013) Perustelu: Tarkkailua, raportointia ja kirjanpitoa koskevat määräykset on annettu ympäristönsuojelulain tarkkailuvelvollisuuden perusteella. Luvan saajan tulee olla selvillä toimintansa vaikutuksista ympäristöön. Toiminta sijaitsee pohjavesialueella ja ottamolle on matkaa n. 600 m. Pohjaveden laadun tarkkailu on tarpeen laitoksen pohjavesivaikutusten selvittämiseksi. Toiminnan aloittaminen, lopettaminen ja muuttaminen 22. Toiminnan olennaisesta muuttamisesta tulee tehdä ilmoitus Lapinlahden ympäristönsuojeluviranomaiselle hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Ilmoitus on tehtävä myös lämpölaitoksen vuosittaisen käyttöajan oleellisesta muutoksesta, toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta keskeyttämisestä, lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta. (YSL 43, 81 ja 90, Vna 750/2013). 11. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Perustelu: Määräys on tarpeen valvontaa varten. Toiminnan olennaista muutosta koskevan ilmoitusvelvollisuuden perusteella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle niin, viranomainen voi tiedon perusteella arvioida mahdollisen uuden ympäristöluvan tarvetta. Lupamääräysten tarkistamisen perusteet Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 3 b-kohdan mukaan ympäristöluvan tarvitsee öljyä, kivihiiltä, puuta, turvetta, kaasua tai muuta ainetta käyttävä voimalaitos, kattilalaitos tai muu laitos, joiden suurin polttoaineteho on yli 5 megawattia. Ympäristönsuojelulain 30 1 momentin mukaan alle 50 MW:n lämpölaitos voitaisiin rekisteröidä, mutta koska toiminta sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella, tulee sille hakea ympäristölupa (YsL 30 4 mom. kohta 2). Lapinlahden ympäristölautakunta on myöntänyt Ratapihantien raskasöljylämpölaitokselle ympäristöluvan 2.12.2003. Ympäristölupa on myönnetty toistaiseksi voimassa olevana. Toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräykset on YSL 55 2 mom mukaisesti määräajoin tarkistettava. Hakemus lupamääräysten tarkistamisesta oli tehtävä viimeistään vuoden 2012 loppuun mennessä. Tällä päätöksellä on korvattu kaikki aikaisemman luvan määräykset. Määräykset on tarkistettu vastaamaan nykyisen ympäristönsuojelulainsäädännön vaatimuksia ja käytäntöjä. Määräysten perustelut näkyvät kunkin määräyksen yhteydessä. Lämpökeskus sijoittuu tärkeälle pohjavesialueelle. Kun öljyn varastoinnissa toimitaan hakemuksen ja lupaehtojen mukaisesti, pystytään polttoöljyn pääsy maaperään tai pohjaveteen estämään ja siten toimimaan aiheuttamatta ympäristönsuojelulain 7 ja 8 :ssä kiellettyä pilaantumista tai pilaantumisen uhkaa. Toiminnanharjoittaja on velvoitettu tarkkailemaan toimintaansa ja pohjaveden laatua sekä velvoitettu päivittämään riskinarviotaan, mikäli toiminnassa ryhdytään käyttämään pelkkää kevytöljyä. Toimittaessa tämän päätöksen ja tarkistettujen lupamääräysten mukaisesti laitoksen toiminnasta ei nykytietämyksen perusteella aiheudu yksinään tai muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolo-suhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Lämpökeskuksen toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Toiminta täyttää myös luvan myöntämisen edellytykset, eikä aiheuta luonnonsuojelulaissa tai sen nojalla annettujen säädösten vastaisia vaikutuksia. Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamises-
Liite 4 sivu 12 ta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) 12. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Lupa on voimassa toistaiseksi. Hakemus lupamääräysten tarkistamisesta on tehtävä viimeistään 30.6.2024 mennessä. Lupahakemuksessa on hakijan esitettävä selvitys laitoksella tehdyistä muutoksista ja parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta. Mikäli lupakauden aikana siirrytään käyttämään kokonaan kevyttä polttoöljyä, tulee lupamääräysten tarkistamishakemuksessa esittää selvitys kevyen polttoöljyn varastoinnin aiheuttamista riskeistä pohjavedelle sekä mahdollisuuksista korvata kevyt öljy pohjavedelle haitattomammalla polttoaineella. (YSL 52 1mom, 55 2 mom) 13. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki YSL (4.2.2000/86); 4-8, 28, 31, 37, 38, 41-43, 45, 46, 52-56, 76, 81, 90, 96 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus YSA (18.2.2000/169); 1, 7, 16-19, 30, ja 37 Jätelaki JL (17.6.2011/646); 5, 6, 8, 12, 13, 15-17, 28, 29, 72, 118, 121 Valtioneuvoston asetus polttoaineteholtaan alle 50 megawatin energiantuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista (750/2014) Valtioneuvoston asetus raskaan polttoöljyn, kevyen polttoöljyn ja meriliikenteessä käytettävän kaasuöljyn rikkipitoisuudesta (689/2006) Ympäristönsuojeluviranomaisen taksa Lapinlahden kunta, Lapinlahden kunnanvaltuusto 17.12.2013 74 15. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Hakijalta peritään ympäristöluvan käsittelymaksua 2450. Maksu peritään kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (Lapinlahden kunnanvaltuusto, 17.12.2013 ( 74)) mukaan. Lämpökeskuksen ympäristöluvan käsittelymaksu on 3500. Koska kyseessä on lupamääräysten tarkistaminen, voidaan maksu määrätä 30 % maksutaulukon mukaista maksua pienemmäksi. 16. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN 17. MUUTOKSENHAKU Päätös - Savon Voima Oyj Jäljennös: - Pohjois Savon ELY-keskus/ympäristö ja luonnnvarat, sähköisesti - Lapinlahden kunnanhallitus - Siilinjärven ympäristöterveyslautakunta, sähköisesti - Lapinlahden rakennustarkastaja Tieto päätöksestä - Asianosaiset Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä Päätös julkaistaan Lapinlahden kunnan ilmoitustauluilla sekä Matti ja Liisa-lehdessä. Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Muutosta voi hakea myös pelkästään käsittelymaksun määräämiseen. Valitus on toimitettava päätöksen tehneelle viranomaiselle. Valitusosoitus on liitteenä. LAPINLAHDEN YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Helena Tukiainen ympäristösihteeri LIITTEET Valitusosoitus Vaasan hallinto - oikeudelle
Liite 4 sivu 13 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus on: 1) sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; 2) rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; 3) toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; 4) alueellisella ympäristökeskuksella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella: 5) muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusaika Päätös on annettu 16.6.2014. Valitusaika on 30 päivää tästä päivästä tätä päivää lukuun ottamatta. Valitusaika päättyy 16.7.2014. Valituksen toimittaminen Valitus on jätettävä Lapinlahden kunnan ympäristölautakunnalle. Käyntiosoite Asematie 4, 73100 Lapinlahti Postiosoite Asematie 4, 73100 Lapinlahti Telefax (017) 2721709 Puhelin (017) 272000 Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä (aukioloaika klo 8.00 16.00). Lähettäjän vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä, joka on osoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan Valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä: - päätös, johon haetaan muutosta alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa. Oikeudenkäyntimaksu Muutoksenhakijalta peritään Vaasan hallinto-oikeudessa muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksuna 97.