retkellä kotimaa teksti ja kuvat Tiina Riikonen Urho Kekkosen kansallispuisto on retkeilijöille tyypillistä Lappia. Vuosittaisella 250 000 kävijällään UK-puisto on maamme toiseksi suosituin kansallispuisto. kuva Mikko Nikkinen Bongaa JOKU BONGAA LINTULAJEJA, TOINEN REKISTERINUMEROITA, YKSI LASKEE KÄYMIÄÄN ULKOMAITA. MONI RETKEILIJÄ ON LÖYTÄNYT HARRASTUKSEENSA LISÄINTOA JA UUSIA NÄKÖKULMIA ALETTUAAN BONGAAMAAN KANSALLISPUISTOJA. Vietän kevättalven viikonloppua retkeillen Leivonmäen kansallispuistossa. Olen patikoinut puistossa muutamaan kertaan ennenkin, mutta puistoon kuuluvilla saarilla en ole aiemmin käynyt. Nyt hiihtoretken tavoitteena on tutustua saariin ja muutenkin puiston talviluontoon. Niinisaaren laavulla kahvin kiehumista odotellessani lueskelen vieraskirjaa, jossa lukee: Ensin pari päivää patikointia ja tänään melomassa. Olemme retkeilleet yhdeksässä eri kansallispuistossa ja tämä Leivonmäki on ehdottomasti yksi hienoimpia. 60
Upeat harjumetsät ja rantamaisemat! Lomamatka jatkuu kohti pohjoista ja seuraavaksi aiomme bongata Pyhä-Häkin. Marja ja Heikki, Lohja. Kesällä Päijänteen kansallispuistossa meloessani kohtaan toisia harrastajia. Iltanuotiolla pohdiskelemme yhdessä retkikohteiden valintaa. Vuosia sitten mietin retkikohdetta tulevaksi viikonlopuksi, ja silloin keksin käyttää apuna kansallispuistojen luetteloa. Muutaman kansallispuistoretken jälkeen tuumasin, että miksikäs en pyrkisi käymään niissä kaikissa, muistelee espoolainen Risto Heinänen. Olin sitä ennen käynyt ehkä viidessä tai kuudessa puistossa, ja nyt olen retkeillyt kahdessatoista eri kansallispuistossa. Vähitellen huomaan, että muutkin ovat löytäneet itselleni keksimäni harrastuksen kansallispuistojen bongaamisen. Oma bongailuni alkoi aikoinaan siitä, kun kansallispuistokarttaa tutkiessani huomasin vaeltaneeni kaikissa Lapin suurissa kansallispuistoissa, mutta osa Etelä-Suomen pienistä puistoista oli aina vaan käymättä. Huomion jälkeen lyhyille lomille on ollut retkikohde valmiina: valitsen kansallispuistokartalta itselleni uuden kansallispuiston ja suuntaan retkeni sinne. Luonnon helmiä Maassamme on tällä hetkellä 37 kansallispuistoa. Ne on perustettu säilyttämään suomalaisen luonnon ja maisemien arvokkaimpia osia. Puistot ovat tärkeä osa maanlaajuista luonnonsuojelualueverkostoa, ja puistojen tärkein tehtävä onkin luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Luonnonsuojelun ehdoilla kansallispuistot palvelevat myös virkistystä: ne ovat kaikille avoimia nähtävyyksiä. Kansallispuistoissa ja muilla Metsähallituksen ylläpitämillä luontokohteilla retkeilyä helpottaa tiedon saatavuus. Koko maan kattavalta Luontoon.fi-nettisivustolta löytyvät kohdetiedot karttoineen ja luontotietoineen. Luonnossa virkistäytyjille kansallispuistoverkosto on tärkeä kokonaisuus retkeilijän palveluvarustuksineen. Kansallispuistoissa luonto on kuitenkin etusijalla, ja puistoissa retkeilijä on aina kasvokkain myös luonnonsuojelun kanssa, mikä varmasti vaikuttaa samalla myös kulkijan luontosuhteeseen, tuumailee Luontoon.fi-sivuston erikoissuunnittelija Tapani Mikkola. Uskon, että kansallispuistoissa retkeiltyään ihminen ymmärtää luontomme suojeluakin paremmin. Paitsi työasioissa, Mikkola retkeilee kansallispuistoissa myös vapaa-aikanaan. Yksi puisto taitaa vielä olla käymättä. Bongaten kotimaa tutuksi Kansallispuistojen kerääminen ei tietenkään ole retkeilyharrastuksen itsetarkoitus. Bongauksen lähtökohtana on retkeillä itselleen uusilla alueilla. Vuosia sitten suunnittelin vaeltamaan lähtemistä. Huomasin, etten tiedä paljoakaan eri kansallispuistoista, joten en pystynyt arvioimaan, mihin niistä kannattaisi mennä vaeltamaan, valottaa harrastustaan kuopiolainen Jouni Ohtamaa, joka on nyt retkeillyt jo 25 kansallispuistossa. Kansallispuistoon ei mennä hakemaan pisteitä vaan retkeilemään. Samalla tutustutaan kunnolla myös kohteeseen, sen luontoon ja historiaan. Retkeily ei ole harrastajien keskinäistä kilpailua eikä tekemisiä listata, kuten vaikkapa lintupinnojen tai geokätköjen kerääjillä on tapana. Kansallispuistoja kierretään omaksi iloksi, ja siten pisteiden keruuseenkin jokainen voi halutessaan luoda itselleen omat sääntönsä. Kansallispuistot Enontekiö Pallas-Yllästunturi Kittilä Rovaniemi Kemi Perämeri Lemmenjoki Ivalo Sodankylä Riisitunturi Kemijärvi Rokua Kajaani Kuusamo Kuhmo Kokkola Hiidenportti Tiilikkajärvi Nurmes Vaasa Iisalmi Salamajärvi Patvinsuo Kuopio Koli Seinäjoki Pyhä-Häkki Petkeljärvi Kauhaneva-Pohjankangas Joensuu Lauhanvuori Helvetinjärvi Jyväskylä Kolovesi Linnansaari Mikkeli Selkämeri Isojärvi Tampere Pori Seitseminen Leivonmäki Puurijärvi-Isosuo Päijänne Repovesi Kurjenrahka Lahti Torronsuo Valkmusa Kotka Turku Sipoonkorpi Liesjärvi Saaristomeri Porvoo Itäinen Suomenlahti Nuuksio Helsinki Hanko Tammisaaren saaristo Metsähallitus 2011 Maanmittauslaitos 1/MML/11 Oulu Urho Kekkosen kansallispuisto Pyhä-Luosto Syöte Oulanka Uudet, maaliskuussa 2011 perustetut Sipoonkorven ja Selkämeren kansallispuistot täydentävät suojelualueiden verkostoa. Retkeily on rentoutumista. Retkeilyn luonteeseen kuitenkin kuuluu, että pelkkä puiston rajan sisäpuolella piipahtaminen tai opastuskeskuksessa kahvilla käyminen ei vielä ole mikään kansallispuistoretki. Jouni Ohtamaa keskittyy nykyisin Lapin suuriin kohteisiin ja pitää itselleen rajana vähintään muutaman yöpymisen mittaista vaellusta. Kokeneena kulkijana hän vaeltaa eri vuodenaikoina ja yöpyy yleensä teltassa tai louteella, mutta talvivaelluksillaan myös tuvissa. Etelä-Suomen pienempiä puistoja hän bongaa päiväretkillä. Retkeily on rentoutumista, ja siitä halutaan nauttia kaikessa rauhassa. Vaikka käyntikohteita laskisikin, ei kyse silti ole kiivaasta ura- 61
retkellä kotimaa Kansallispuistoissa suojellaan myös kulttuurihistoriaa. Sallivaaran poroerotuspaikan kunnostettu porokämppä sijaitsee Lemmenjoen kansallispuistossa. koinnista. Laskin juuri, että 17 retkeilyvuoteni aikana olen käynyt 22 kansallispuistossa. Monta on vielä jäljellä, mutta aikaahan on niin kauan kuin jalat kantavat, summailee vantaalainen Hannu Karppinen. Samoilla linjoilla on myös Risto Heinänen: Käymättömiä puistoja riittää kyllä pitkälle tulevaisuuteen, kun noihin pohjoisempiin on pitkä matkakin. Mitään kovaa tahtia en keräilyssä pidä. Siihenhän on aikaa loppuelämä. Laaja kotimaa Kaikille tuttuja, ainakin niminä, ovat Pallas-Yllästunturin ja Urho Kekkosen kansallispuistot Lapissa sekä pääkaupungin läheinen Nuuksio ja Kuusamon Oulanka. Kävijämäärillä mitattuna nämä puistot ovatkin suosituimpia käyntikohteita. Entä vaikkapa Valkmusa, Petkeljärvi, Rokua tai Puurijärvi-Isosuo? Puistobongailu on yksi tapa harrastaa kotimaanmatkailua ja parantaa samalla omaa kotimaan tuntemustaan. Jokaisen kansallispuiston perustamiseen on ollut omat perusteensa: maakunnalle ominainen luontotyyppi tai paikalliset luonnon erikoisuudet. Retkeilemällä eri puolilla Suomea oppii paljon maamme monimuotoisuudesta ja eri maakuntien luonnon erityispiirteistä. Samoin useat kansallismaisemat ja maamme erikoisimmat luonnonmuodostumat on suojeltu kansallispuistoihin. Kansallispuistojen kiertäjille retkeily ei ole mitään pinnarallia vaan kestävää matkailua. Luonnonsuojelun ideologiaankaan ei kuulu turhanpäiväinen autoilu, joten kansallispuistoretkiä pyritään yhdistämään muihin kotimaanmatkoihin. Kun työmatka tai sukulaisvierailu vie toiselle kolkalle Suomea, voi samalla matkustamisella yhdistää retken läheiseen kansallispuistoon. Kesäloman automatkalle varataan aikaa reitin varteen sattuvan puiston käymiseen. Hannu Karppinen huomauttaa, että retkeily ja kulttuuri sopivat hyvin yhteen. Olin Luostolla konsertissa. Sen päälle tein vaelluksen Pyhä-Luoston kansallispuiston läpi. Pelkkä konserttimatka Lappiin asti ei olisi ollut kovin kestävää matkailua. Puistobongaus voi olla myös lähes lähiretkeilyä. Pääasiassa Etelä-Suomen pieniä puistoja kiertävällä Risto Heinäsellä rajana on vähintään yhden yön retki ja yöpyminen teltalla tai laavulla. Elämäntilanteestani johtuen en pääse monesti vuodessa pitkille vaelluksille, vaan suurin osa retkistäni on viikonlopun mittaisia. Ja lähiretkillehän pääsee useammin. Etelä- ja Keski-Suomen pienissä puistoissa kävijöitä on vähän ja niistä löytää usein todellista luonnonrauhaa, varsinkin lomasesonkien ulkopuolella. Itsekin olen retkeillyt useassa puistossa tapaamatta ketään muuta. 62
Uusia ulottuvuuksia Vuodenajat tuovat vaihtelua retkeilyharrastuksiin. Luonnon kokeminen eri vuodenaikoina antaa oman vivahteensa samaankin kohteeseen suuntautuvilla retkillä. Lisäksi vaihtelua kansallispuistoretkien suunnitteluun tuo kunkin puiston ominaisluonne: kansallispuistot kun ovat maastoltaan ja luonnonoloiltaan hyvinkin erilaisia. Innostuttuaan kiertämään mahdollisimman monia kansallispuistoja on moni retkeilijä samalla löytänyt retkeilyharrastukseensa uutta potkua, kun puistojen keräily on tuonut mukanaan myös uusia liikkumistapoja. Kaikkien puistojen bongaus ei ole edes mahdollista pelkästään patikoiden. Kesäretkeilyn lisäksi mukaan on tullut talviretkeily, tai vaeltamisen lisäksi harrastus on laajentunut myös retkimelontaan. Vuodenajat tuovat vaihtelua retkeilyharrastuksiin. Vesiretkeily tuo ulottuville myös saariston kohteet sekä meri- ja järviluonnon. Risto Heinänen kertoo oman melontaharrastuksensa lähteneen liikkeelle hänen huomattuaan, että lähellä kotia on monta saaristopuistoa. Saaristomeren ja Tammisaaren saariston lisäksi olen tutustunut meloen Päijänteen kansallispuistoon ja Repoveteen. Saimaalla odottavat vielä Koloveden ja Linnansaaren puistot ja merellä Suomenlahden saaristo. Kansallispuistot sopivat opetuskohteiksi. Koululaiset viettävät perinnepäivää Koveron kruununmetsätorpalla Seitsemisessä. Helppoa ja kätevää Tallenna parhaat Interaktiivinen Garmin Connect palvelu on avoinna kaikille Garmin-tuotteen käyttäjille. Sen avulla analysoit retkesi ja kerrot niistä kavereille. Forerunner 310XT kilpaurheilijalle sh. 399 Unohda erillinen GPS-möykky! Garmin asensi sen osaksi kokonaisuutta Uutuus Forerunner 410 aktiiviharrastajalle sh. 429 Uutuus Forerunner 210 harrastajalle sh. 279 Garmin Connect tilin luot muutamalla klikkauksella. Helposti ja nopeasti! Tallenna kaikki reissusi palveluumme. Tiedot ovat käytettävissäsi missä ja milloin tahansa. RETKI toukokuu kuu 2011 63 R E T K E I L Y K A R T A T K Ä S I L A I T T E E T P Y Ö R Ä I L Y menoy160 3201 1
retkellä kotimaa teksti Tiina Riikonen kuva Sanna-Kaisa Juvonen Luontopalvelujohtaja Rauno Väisänen Puistobongari itsekin Metsähallituksen luontopalvelujohtaja Rauno Väisäselle kansallispuistot ovat työtä mutta myös mieluisa vapaaajanharrastus. ovat suojelualuejärjestelmämme runko ja vahvin tae sille, että Kansallispuistot luontomme keskeiset arvot ja ominaispiirteet säilyvät, luontopalvelujohtaja Rauno Väisänen toteaa. Retkeilyn ja luonnonsuojelun yhteensovittaminen on työtä, joka Suomessa osataan. Kyse on varsin pitkälle vain voimavarojen riittävyydestä. Kansallispuisto on vahva retkeilyn ja matkailun brändi, joka kertoo niin kotimaiselle kuin ulkomaisellekin kävijälle paikan erityisyydestä. Suomalaiset kansallispuistot ovat retkeilijälle turvallisia kohteita, joissa aidon jylhän luonnon pääsee kohtaamaan helposti ja rauhassa ilman tungosta, Väisänen summaa. Hänen mukaansa suomalaisissa puistoissa on vaatimattomat mutta riittävät palvelut tulipaikkoineen ja autiotupineen. Suosituimmissa puistoissa olevat luontokeskukset ovat tärkeitä etenkin koulujen ja matkailuelinkeinon kannalta. Luontokeskuksista retkeilijäkin saa neuvoja sekä tietoa alueiden luonnosta ja historiasta. Luontopalvelujohtajan työ vie usein myös ulkomaille, ja Väisänen onkin päässyt tutustumaan kansallispuistoihin kaikissa maanosissa. Luonnonsuojelualan kokouksia järjestetään usein kansallispuistoissa. Viimeksi elokuussa olin Krugerin kansallispuistossa Etelä-Afrikassa. Olen myös ollut mukana muun muassa Etelä-Korean ja Thaimaan kansallispuistojen kansainvälisissä arviointiryhmissä. Monien kehitysmaiden kansallispuistojen eläimet ja kasvit ovat säilyneet ja säilyvät pelkästään luonto- Luontopalvelujohtaja Rauno Väisänen arvioi käyneensä kaikkiaan yli 500 kansallispuistossa. Kuvassa Väisänen on kolumbialaisten kollegojensa kanssa Tataman kansallispuistossa. matkailusta saatujen tulojen ansiosta. Matkailun luonnolle tuomien hyötyjen vuoksi omatuntoni sallii luontomatkailun kaukomaihinkin. Lomillani olen kiertänyt kansallispuistoja etenkin tropiikissa. Kansallispuistoammattilaiselle mieleen jääneitä puistoja Euroopassa ovat muun muassa Bulgarian Rila ja Espanjan Ordesa y Monte Perdido. Klassiset Serengeti, Ngorongoro ja Galapagossaaret ovat tehneet vaikutuksen lajistollaan. Maisemiltaan erityisen upeita ovat Väisäsen mielestä muun muassa Chilen Torres del Paine ja Kiinan Jiuzhaigou. Oman maamme puistoista suosikkikohteitani ovat Saaristomeri ja Oulanka, mutta jokainen kansallispuistomme on käymisen arvoinen suosittelen! Talviretkeily sopii useimpiin puistoihin niin etelässä kuin Lapissakin. Esimerkiksi suuriin suoalueisiin pääsee hiihtäen tutustumaan helpommin ja laajemmin kuin kesällä jalkaisin. Muun muassa Torronsuo, Valkmusa, Patvinsuo ja Kauhaneva sopivat erinomaisesti hiihtoretken kohteeksi. Jyrkkäpiirteisempiin maastoihin, kuten Nuuksion, Isojärven, Hiidenportin tai Kolin talviluontoon taas pää- Autiotuvat ovat vaeltajille mieluisia tukikohtia ja osa suomalaista retkeilykulttuuria. Anterinmukka on yksi UK-puiston noin 40 tuvasta. see helpommin lumikengillä kuin suksilla. Linnansaaren kansallispuistoon voi talvisin vaikka luistella, sillä Saimaan Haukiveden jäälle aurataan retkiluistelureittejä. Puistojen järjestyssäännöissä saattaa olla rajoituksia joko tiettyyn vuodenaikaan tai liikkumisen tapaan liittyen, joten säännöistä on aina otettava selvää jo retkeä suunnitellessa. Liikkumisrajoitukset, kuten myös tulenteko- ja leiriytymispaikatkin selviävät kootusti Luontoon.fi-sivuilta. Puistobongausta voi harrastaa myös oman erityiskiinnostuksensa mukaan. Esimerkiksi alueen kulttuurihistoria tuo retkeilyyn lisämaustetta. Alueeseen liittyvät tarinat tekevät puiston kulkijallekin elävämmäksi. Useimmissa kansallispuistoissa on nähtävissä monenlaisia jälkiä entisaikojen eräelämästä ja muusta luonnonkäytöstä. Retkillään voi perehtyä niin savotta-aikoihin tai seudun asutushistoriaan kuin myös porotalouteen, maamme sotahistoriaan tai vaikkapa Lapin kultakuumeeseen. Ennen reissua kerään mahdollisimman paljon tietoa retkikohteesta, sillä tarvitsen taustatietoja vaellusvideon tekemiseen. Puistosta ja retkeilystä saa enemmän irti, kun ottaa etukäteen selvää, mitä kaikkea siellä on, Jouni Ohtamaa kertoo. Tunnetun sanonnan mukaan kestävintä matkailua on nojatuoli- 64
Linnavuorelta aukeaa maisema Linnansaaren kansallispuistoon. Sisävesien ja rannikon kansallispuistot sopivat parhaiten vesiretkeilyyn. matkailu. Videoillaan Jouni Ohtamaa tarjoileekin myös nojatuolivaeltajalle mahdollisuuden kiertää maamme kansallispuistoja ja erämaita. Retkeiltävää riittää Bongaaminen ei tee retkeilystä kertasuorittamista. Suuri osa kansallispuistoistamme on niin laajoja, ettei useallakaan vaelluksella niihin ehdi vielä tutustua täydellisesti. Hyvin tunteakseen niissä pitäisi asua, Jouni Ohtamaa toteaa. Useimmille kulkijoille bongaus onkin vasta se ensimmäinen tutustuminen paikkaan, ja samoissa puistoissa retkeillään aina uudestaankin. Haluan löytää, mikä on se jokin, minkä vuoksi kyseinen kansallispuisto on perustettu, Risto huomauttaa. Hannu antaa itselleen pisteitä erikseen kesä- ja talviretkistä, mikä sekin kannustaa retkeilemään samoissa kohteissa useammin ja tutustumaan luontoon monipuolisemmin. Kun kansallispuistot on käytynä, voisi seuraavaksi tavoitteekseen ottaa vaeltamisen Lapin kaikilla kahdellatoista erämaa-alueella. Tai kuten jo yksitoista erämaa-aluettakin kiertänyt Jouni suunnittelee: Suomen kaikkien kansallispuistojen ja erämaa-alueiden jälkeen jatkan bongaamalla Ruotsin ja ehkä vielä Norjankin vastaavat alueet. Pohjoismaissa on yhteensä toistasataa kansallispuistoa ja koko Euroopassa niitä on nelisensataa. Suomen kansallispuistojen hoito on kansainvälistä huipputasoa. Luonnonarvot on kyetty yleisesti säilyttämään ja samalla tarjoamaan monipuolisia palveluja varsin rajallisista voimavaroista huolimatta, valottaa kansallispuistotilannetta Metsähallituksen luontopalvelujohtaja Rauno Väisänen. Suomen kansallispuistot ovat asumattomia ja lähes luonnontilaisia oikeita kansallispuistoja, kun taas monet Keski-Euroopan kansallispuistoiksi nimetyt suojelualueet ovat luonteeltaan pelkkiä maisemansuojelualueita, joihin voi sisältyä kokonaisia kyliä ja laajoja talouskäytössä olevia alueita. Pelkästään kotimaan kaikkien kansallispuistojen retkeileminen kestää kuitenkin helposti koko ihmiselämän verran. Aktiiviselta kulkijaltakaan eivät kohteet lopu, vaikka kaikki pinnat olisivatkin koossa. Entisten 35 kansallispuiston lisäksi maahamme on juuri perustettu kaksi uutta kansallispuistoa: Sipoonkorven kansallispuisto Bongaaminen ei tee retkeilystä kertasuorittamista. pääkaupunkiseudulle ja Selkämeren kansallispuisto Länsi-Suomen rannikolle ja saaristoon. Arkiluontoa unohtamatta Kansallispuistoilla on hyvin vahva matkailullinen vetovoima, ja niillä onkin huomattavaa alue- ja paikallistaloudellista vaikutusta. Tuoreen tutkimuksen mukaan maamme kansallispuistoissa käytiin viime vuonna lähes kaksi miljoonaa kertaa. Retkeilypalvelujen kustannuksiin verrattuna kustannus-hyötysuhde oli keskimäärin seitsemänkertainen, sillä kävijöiden rahankäyttö tuotti puistojen lähialueille yhteensä yli sata miljoonaa euroa. Luontoon suuntautuvan matkailun tuomat työpaikat ovat tärkeitä ja pitävät yllä elämää harvaan asutuilla seuduilla. Matkailun saama taloushyöty ei kuitenkaan ole kansallispuiston kokonaisarvo. Kansallispuiston kokonaishyötyihin kuuluvat luontoarvot mutta myös ilmastonmuutoksen torjunta ja kansanterveys, sanoo virkistyspalveluiden päällikkö Anneli Leivo Metsähallituksen luontopalveluista. Kansallispuistot eivät edusta maamme keskivertoluontoa, ja suurin osa luonnosta onkin aivan muualla kuin kansallispuistoissa. Retkeillä voi ja tietysti pitääkin muuallakin kuin kansallispuistoissa, myös niin sanotussa tavallisessa luonnossa. Tavanomaisessa arkiluonnossa kulkeminen muistuttaa retkeilijää luonnon ja ympäristön yleisestä tilasta. Luontomme monimuotoisuudelle on erittäin suuri merkitys myös sillä, miten luontoa käsitellään esimerkiksi talousmetsissä ja muualla suojelualueiden ulkopuolella. Jouni Ohtamaan valokuvat ja videot: jouninkuvat.videopaja.fi 65