Mirkka Hella Laura Sippel Metaforat psalmissa 91 Käännös ja tekstikriittisiä huomioita Psalmi 91:1 12 4 1-2 2 3 3-4 - 5 6 5 6 7 7 8 8-9 -, - 10 - - 11 - - 12 1 1 Hän, joka asuu Korkeimman suojassa ja yöpyy Kaikkivaltiaan varjossa, (3+3) 1 LXX lisää psalmin alkuun tekstin. Luultavasti LXX on vain täyttänyt tyhjän aukon tyypillisellä psalmin otsikolla (Kraus 1989, 220), eikä otsikkoa ole syytä pitää alkuperäisenä. 2 Apparaatti huomauttaa, että sana pitää lukea, kuten se esiintyy LXX:ssa. MT:ssä esiintyvä muoto on yksikön ensimmäisessä persoonassa ja LXX:n muoto yksikön kolmannessa persoonassa. Tekstiyhteyteen sopii paremmin yksikön kolmas persoona (Kraus 1989, 220), mutta toisaalta MT:n muotokaan ei ole mahdoton (Tate 1990). Erilainen muoto sanasta on vielä Qumranin tekstissä 11QPsAp a, jossa esiintyy muoto, joka on määräinen partisiippi sanasta (Tate 1990). World Biblical Commentary esittää, että tällöin käännös voisi kuulua näin: Living under the protection of Elyon/abiding in the shade of Shaddai/is the one who speaks to Yahweh: my refuge and fortress/my God in whom I trust. Joissain kommentaareissa sana on tulkittu myös imperatiiviksi (Anchor Bible1968, 330), mutta tämä ei mielestämme kuulostanut todennäköiseltä vaihtoehdolta tekstiyhteyden huomioon ottaen. Useat raamatunkäännökset (mm. KR 1933 ja 1992, Bibeln 2000) ovat kääntäneet LXX:n tapaan verbin yksikön kolmannen persoonan preesensiksi, ja myös tässä on päädytty noudattamaan sitä tapaa. 3 Apparaatissa todetaan, että sana pitäisi ehkä lukea kuten LXX, Symmakhos Pesitta tekevät. Sanan vokalisointi jakeessa kolme on voinut saada vaikutteita jakeen kuusi samasta sanasta, mutta loppujen lopuksi käännösvalinnoilla ei ole suurta sisällöllistä eroa (Tate 1990, 448). Toisaalta Kraus (1989, 220) on sitä mieltä, että parempi lukutapa olisi LXX:n lukutapa. 4 On ehdotettu, että viimeinen lause olisi lisäys, ja että se tulisi siirtää jakeen seitsemän loppuun. 5 LXX, Aquila ja Pesitta ehdottavat lukutavaksi. Jakeessa sanat ja kuitenkin muodostavat parallelismin, jonka perusteella MT:n lukutapaa voidaan pitää todennäköisempänä (Kraus 1989, 220). 6 LXX lukee. LXX:n mukainen käännös ei kuitenkaan tunnu uskottavalta. 7 Jakeen loppuosa on mahdollisesti myöhempi lisä (Krauss 1989, 223.). Kaikki tutkijat eivät kuitenkaan ole samaa mieltä (Tate 1990, 456). 8 Apparaatissa on ehdotus, että sanassa kuuluisi olla yksikön toisen persoonan suffiksi ensimmäisen persoonan sijaan.
2 sanoo Herralle 9 : sinä olet minun turvani ja vuorilinnani. Jumalani, johon minä turvaan. (4+2) 3 Sillä 10 Hän pelastaa sinut linnustajan ansalta ja tuhoavalta rutolta. (4+2) 4 Hän suojelee sinua siivillään ja sinä pakenet hänen siipiensä alle. Hänen uskollisuutensa 11 on kilpi ja suojamuuri. (3+3+3) 5 Sinä et pelkää 12 yön kauhuja, et päivällä lentävää nuolta, (3+3) 6 et ruttoa, joka vaeltaa pimeässä, etkä kulkutautia, joka tuhoaa keskipäivällä. (3+2) 7 Vaikka tuhat kaatuisi viereltäsi ja kymmenentuhatta oikealta puoleltasi, se 13 ei tule lähellesi. (3+2+3) 8 Vain silmilläsi katselet ja näet, kuinka jumalattomia rankaistaan. (3+3) 9 Sillä sinä Herra olet turvapaikkani Sinä olet asettanut Korkeimman asuinpaikaksesi. 14 (3+3) 10 Sinä et joudu vastoinkäymisiin pahan kanssa, eikä vitsaus tule lähelle telttaasi. (3+3) 11 Sillä hän antaa enkeleilleen käskyn sinusta varjella sinua kaikilla teilläsi. (3+3) 12 Käsillään he kantavat sinua, jotta et iskisi jalkaasi kiveen. (3+3) Psalmin taustaa Psalmin 91 lajinmäärittäminen ei ole täysin yksinkertainen tehtävä. Liikkeellä onkin hyvin monenlaisia tulkintoja siitä, mitä lajia psalmi edustaa. Gunkelin jaottelussa psalmi 91 saa paikan viisauspsalmien joukosta. Viisauspsalmeille on luonteenomaista opettavainen sävy, ja niiden kantavia teemoja on esimerkiksi vanhurskaiden ja jumalattomien erilaiset kohtalot. Niissä painotetaan sitä, kuinka Jahveen turvaavat pelastuvat ja jumalattomat tuhotaan. Osa tutkijoista pitää viisauspsalmeja osina eksiilin jälkeistä liturgiaa. On myös esitetty, että ne juontaisivat juurensa synagogasta, jossa 9 -prepositiolla voidaan ilmaista joko sitä kenestä puhutaan tai kenelle puhutaan. Tässä käännöksessä noudatetaan esimerkiksi KR1933 ja KR1992 käännöstapaa. 10 -partikkelia käytetään tehostamaan asiaa/tekijää. Englanninkielisissä käännöksissä kohta on käännetty muun muassa truly he will save you tai he alone will free you korostamaen Jumalan toimintaa. Käännökseen on valittu sana sillä, joka on sekä heprealle uskollinen, että säilyttää ajatuksen Jumalan toiminnan korostamisesta. 11 Dahood (1968, 331.) ehdottaa, että sana tarkoittaisikin kättä eikä uskollisuutta. Dahood (1968, 331.) perustelee tätä sillä, että englanniksi sanoista pinions, wings and fidelity (sulat, siivet ja uskollisuus) tulee outo kokonaisuus. Sulkien ja siipien kanssa sopisi sen sijaan yhteen kolmas ruumiinosa, käsi (Dahood 1968, 331). Sanan tulkitseminen kädeksi vaatisi kuitenkin erilaisen vokalisoinnin. 12 (Tate 1990, 438.) kääntää do not fear. Muotonsa puolesta sana voisi olla jussiivi, mutta silloinkin käännökseksi voisi tulla vain älköön pelkää -tapaista. Tate (1990, 438.) ehdottaa, että sana tulisi ymmärtää imperatiivina, mutta sanan tulkitsemiselle jussiivia voimakkaammaksi kielloksi ei ole mitään perusteita. 13 Se viittaa tässä joko ruttoon tai kulkutautiin, jotka mainitaan edellisessä jakeessa (Tate 1990, 455.) 14 Jae on erittäin vaikeasti tulkittavissa, sillä puhujan persoona vaihtuu kesken psalmin. Tässä käännöksessä on tulkittu jakeen alku Herraan turvaavan ihmisen suoraksi lainaukseksi. On ehdotettu, että sanan jäljestä puuttuu verbi, jolloin mahdollinen käännös olisi Jos sinä sanot: Herra on minun turvapaikkani, sinä olet asettanut Korkeimman asuinpaikaksesi. Toinen ehdotus on, että sanassa ei kuuluisi olla suffiksia lainkaan, jolloin käännös kuuluisi: Sinä Herra olet turvapaikka. Sinä olet asettanut Korkeimman asuinpaikaksesi (Tate 1990, 449). KR 1992 jättää huomiotta persoonan vaihtumisen ja kääntää jakeen seuraavasti: Sinun turvanasi on Herra, sinun kotisi on Korkeimman suojassa. Samanlaista käännösratkaisua noudattaa myös Bibeln 2000. 2
syvennyttiin tooran opiskeluun. 15 Yhden tulkinnan mukaan psalmi olisi luottamuspsalmi. Elämää tuhoavien voimien myllerryksessä psalmin kertoja turvautuu Jahveen. 16 On myös ehdotettu, että kyseessä oleva psalmi kuuluisi kuningaspsalmeihin 17. Mielenkiintoisella tavalla Anchor Biblen kommentaarissa yhdistyvät luottamuspsalmin ja kuningaspsalmin määritelmät. Siellä psalmia luonnehditaan kuningaspsalmiksi luottamuksesta. 18 Kuningaspsalmeille on luonteenomaista viittaukset israelilaiseen kuninkuuteen 19. Tämä tulkinta vaatii metaforien tulkitsemista kuninkuusteemaan sopivalla tavalla. Jakeen 1 verbi tulisi tällöin kääntää suomenkielen verbillä istua. Käännöksellä luodaan mielikuva valtaistuimella istuvasta kuninkaasta. Psalmin tulkitaan kuvaavan sotatilaa, jossa vihollisia kaatuu taistelussa ja taistelutantereella riehuviin kulkutauteihin, mutta Herraan turvaava kuningas säästyy. Jakeen kymmenen teltta tulkitaan tarkoittavan konkreettista telttaa, jossa kuningas sotatilan aikana asustaa. 20 Kyseessä saattaa olla osa liturgista palvelusta, joka on suunnattu kuninkaalle rohkaisuksi tulevaan taisteluun. Puhuja saattaisi olla pappi tai profeetta. Kuningasteemaan psalmi liittyy siltäkin osin, että Septuaginta lisää siihen otsikon, joka liittää psalmin Daavidiin. Sama teema on esillä Targumissa, jonka mukaan kyseinen psalmi olisi Daavidin ja Salomon välinen keskustelu. Nykytutkimus ei kuitenkaan usko mahdollisuuteen, että puhujina toimivat juuri Daavid ja Salomo. 21 Krausin tulkinnan mukaan psalmi ei sovi ei mihinkään edellä esitetyistä määritelmistä, vaan kuuluu sairaudesta ja paranemisesta kuuluvien psalmien joukkoon. 22 Psalmin käyttötarkoituksesta on niin ikään monia arvailuja. Persoonan vaihteluista on vedetty johtopäätös, että psalmi on osa liturgista vuorolaulua. Ensin toinen puhujista esittää uskontunnustuksen (jakeet 1-2), jossa hän ilmaisee luottamuksensa Herraan, johon vuorolaulun toinen puhuja vastaa jakeissa 3-13. Lopuksi, jakeissa 14 16, kuullaan myös itse Jumalan ääntä. Kyseessä ei kuitenkaan välttämättä ole vuorolaulu, vaan opetustilanne, jossa puhuja ensin tunnustaa oman uskonsa ja sen jälkeen opettaa muita siitä, mitä Jumalan huolenpito ja uskollisuus merkitsevät. Rabbiininen tulkinta psalmin käyttötarkoituksesta oli se, että sitä olisi käytetty demonien hyökkäysten estämiseen. Taustalla lienee tulkinta sairauksista demonien aiheuttamana. Psalmia on myös yritetty soveltaa temppeliin saapuvien pyhiinvaeltajien kanssa suoritettavaksi porttiliturgiaksi. Psalmi saattaa olla osa laajempaa liturgista kokonaisuutta. Mowinckel ehdottaa, että psalmi olisi osa 15 Collins 2004, 468-469. 16 Zenger 2005, 91. 17 Eaton 2003, 326. 18 Dahood 1968, 329. 19 Smend 1989, 158. 20 Eaton 2003, 326. 21 Tate 1990, 451. 22 Kraus 1989, 221. 3
valitusseremoniaa. Näin ollen psalmi 91 edustaisi liturgian osaa, jossa luvataan siunausta, ja joka sisältää lopuksi myös oraakkelin Jahven siunaavasta läsnäolosta. 23 Psalmin ajoituksesta voidaan esittää vain joitakin arveluita, mutta todellinen ajoitus jää hämärän peittoon. Psalmin yhtäläisyydet viisauskirjallisuuteen ja Jobin kirjaan viittaavat eksiilin jälkeiseen ajoitukseen. On myös esitetty, että pääosa psalmista voisi olla vanhempaa alkuperää, eksiiliä edeltävältä ajalta, ja sitä olisi sittemmin täydennetty eksiilin jälkeen lisäämällä mukaan kuvaus suojelusenkeleistä. 24 Kirjallisuus- ja redaktiokritiikki Psalmi 91 kuuluu psalmien neljänteen kirjaan (psalmit 90 106). Psalmit 90 100 on toisinaan mielletty Mooses-kokoelmaksi, jonka tarkoituksena on ollut kutsua eksiilin jälkeisiä israelilaisia yhteisöjä ja yksilöitä uskomaan Jahven kuninkuuteen. Psalmia 91 yhdistää erityisesti psalmiin 95 se, että niissä on ainoat oraakkelit psalmeissa 90 100. Tämä yhteneväisyys voisi viitata siihen, että psalmit 91 ja 95 muodostavat kehyksen psalmeille 92 94. Tarkempaa yhteyttä psalmilla on nähty myös psalmiin 90. Mowinckelin teoria psalmista 91 osana valitusseremoniaa jää kaipaamaan psalmiin valitusainesta ennen uskontunnustusta. Tässä teoriassa psalmi 90 voisi täydellistää psalmin valitusaineistollaan. 25 Keskeisinä teemoina psalmissa ovat ihmisen luottamus ja Jumalan lupaus. 26 Psalmi on tarkoitettu opetukseksi ja kehotukseksi ja sen tarkoituksena on sekä haastaa että vahvistaa niiden uskoa, jotka turvaavat Jahveen. 27 Perinteisesti psalmi on jaettu kahteen osaan, jakeisiin 1-13 ja jakeisiin 14 16. Jakeista 1-13 voidaan edelleen ottaa erilleen jakeet 1 ja 2, joissa uskova tunnustaa luottamuksensa Herraan. Jakeet 3-13 ovat luonteeltaan opetusta Jahven lujasta suojeluksesta erilaisia vaaroja ja uhkia vastaan ja vahvistavat jakeen 2 uskontunnustusta. Jakeet 14 16 erottaa muusta psalmista se, että ne ovat jumalallista ennustusta ja niissä puhujana on Jumala. Jakeen 13 puuttuminen ei vaikuta psalmiperikoopin kääntämiseen ja ymmärtämiseen. Jakeet 1-12 muodostavat selkeän kokonaisuuden, eikä psalmista jää jakeen 13 puuttumisen myötä puuttumaan mitään olennaista. Psalmin ymmärtämistä voi kuitenkin vaikeuttaa se, että puhujan persoona muuttuu psalmin aikana monta kertaa. Tämä saattaa myös katkaista kerrontaa. 28 Redaktiokriittisessä tarkastelussa psalmissa on kiinnitetty huomiota kolmeen kohtaan. Ensimmäinen huomio kohdistuu jakeen 4 viimeisiin kolmeen sanaan (suomeksi Hänen uskollisuuten- 23 Tate 1990,450-452. 24 Tate 1990, 452. 25 Tate 1990, 450; 452. 26 Eaton 2003, 330. 27 Tate 1990, 450. 28 Barton & Muddiman 2001, 392. 4
sa on kilpi ja suojamuuri ). Sanojen on ehdotettu kuuluvan jakeen 7 loppuun. Tällainen siirto ikään kuin täydentäisi jakeen 7 lopun: tauti ei tule puhuteltavan lähelle, sillä tällä on Herran uskollisuus kilpenä ja suojamuurina. Toinen redaktiokriittinen huomio koskee kuitenkin juuri 7. jakeen viimeisiä sanoja niitä on pidetty myös myöhempänä lisäyksenä. 29 Myöhempänä lisäyksenä on pidetty myös jakeen 11 enkeleitä. 30 Psalmin metaforinen kääntäminen Omassa käännöksessämme olemme pyrkineet säilyttämään mahdollisimman tarkasti hepreankielisen alkutekstin vivahteet ja sanamuodot. Raamatunkäännöskomitean linjanvetoa mukaillen käännöstä voisi luonnehtia alkutekstin sisältöä ja tyyliä noudattavaksi nykykieliseksi käännökseksi. Poikkeuksena tästä linjasta on esimerkiksi sanojen vuorilinna ja suojamuuri käyttö ne edustavat perinteistä raamatullista kieltä, vaikka nykykielisempiäkin sanoja olisi ehkä ollut. Käännöksessä on noudatettu suomen kielen lauserakenteita, mutta esimerkiksi jakeessa 9 sen edellytyksenä oli yhden tulkinnan valitseminen. Seuraavassa pohdimme psalmin käännöstä ja erilaisia käännösvaihtoehtoja, sekä psalmissa esiintyviä metaforia ja niiden merkityksiä. Eaton tulkitsee psalmin kertovan sotatilasta, jossa taistellaan vihollista vastaan. Samalla kaikki psalmin metaforat alistetaan tämän tulkinnan alaisuuteen. Erityisesti tämä näkyy jakeissa 6-11. Jakeessa 6 mainitut rutto ja kulkutaudit voidaan tällöin tulkita taistelukentillä riehuviksi taudeiksi, joiden tarttumista mätänevät ruumiit ja huono hygienia edesauttavat. Jakeen 7 kaatujat ovat joko kulkutautien tai itse taistelun vaatimia uhreja. Lisää tukea taistelutulkinnalle löytyy jakeesta kymmenen, jossa mainitaan teltat. Tämä sana tulkitaan konkreettisesti tarkoittamaan sotatantereelle pystytettyä leiriä, joka luonnollisesti koostuu teltoista. Eaton löytää myös jakeen 11 enkeleille selityksen, joka on yhdenpitävä hänen teoriansa kanssa. Hänen mukaansa käsissä kantamiselle löytyy selitys Egyptistä ja Assyriasta, joissa oli tapana kantaa tulevaa kuningasta valtaistuimelle noususeremonian yhteydessä. Näin saadaan luotua vaikutelma kuningaspsalmista. 31 Epäselväksi kuitenkin jää, miten tämä selitysmalli selittää kivet, joiden yli enkeli kantaa. Eatonin teoria on joissakin suhteissa hieman pakotettu. Tulee väkisinkin mieleen, että ensin on valittu teoria, jonka piiriin kaikki metaforat on täytynyt mahduttaa toisinaan väkivaltaa käyttäen. Tämän tulkinnan ongelmana on, että suurin osa psalmin metaforista menettää metaforisen merkityksensä, mikä taas ei tee kunniaa psalmille, koska sen kieli on metaforista. 29 Kraus 1989, 223. 30 Tate 1990, 452. 31 Eaton 2003, 326 327. Kunigaspsalmiin viittaa Eatonin mukaan myös esimerkiksi verbi jakeessa 1, joka tulisi kääntää sanalla istua. Eatonin lisäksi myös Dahood (Dahood 1968, 329 334) tulkitsee psalmin kuningaspsalmiksi ja näkee sanavalinnoissa paljon liittymäkohtia muihin kuninkaallisiin psalmeihin. 5
Toista ääripäätä psalmin tulkinnassa edustaa Tate, joka ikään kuin arvostaa psalmin metaforisuutta niin paljon, ettei uskalla selittää yhtäkään metaforaa. Tate kumoaa esimerkiksi tulkinnat nuolesta yllättäen keskellä päivää iskevänä auringonpistoksena ja toteaa linnustajan ansan voivan viitata kaikenlaisiin ansoihin ja uhkiin, joita viholliset virittävät. Tate tulkitsee varovaisesti metaforien vahvistavan psalmin sanomaa rohkaisusta luottaa Jumalaan suojan ja turvan antajana. Metaforissa olennaista on tällöin se, että ne kertovat suojeluksesta tappavia vaaroja vastaan kaikkina vuorokauden aikoina. 32 Jakeessa 2 Jumalaa kuvataan turvaksi ja vuorilinnaksi. Käännöksestä riippumatta aina on läsnä idea Jumalasta turvana ja jonkinlaisena linnana, linnoituksena ja linnakkeena. 33 KR1992:n käännös eroaa muista siinä, että sen käännöksessä Jumala kuvataan ensin linnaksi ja vasta toiseksi turvaksi. Konkreettisesti ymmärrettynä Jumala on jakeessa turvapaikka ja vuorilinna, jonne puhuja pakenee. Vuorilinna on esimerkiksi Liljeqvistin sanakirjassa 34 määritelty myös vuorella sijaitsevaksi linnoitukseksi, mikä kuulostaa siltä, että linna sijaitsee korkealla vuorella niin, että vihollisen on sitä vaikea saavuttaa. Linna on kaukana kaikesta ja siihen perustuu myös sen turvallisuus. Tässä tulkinnassa myös hädässä olevalla saattaisi olla vaikeuksia saavuttaa vuorilinna. Jumalan kuvauksen voisi ymmärtää myös niin, että Jumala on henkinen turvapaikka ja vuorilinna. Sana voisi silloin merkitä suoja-aluetta, jonka Herra itse läsnäolollaan turvaa, kuten Kraus sanan määrittelee. 35 Muissa psalmeissa (62:7 ja 71:7) Jumalan turva on luja, ja Jumala on kallio. Vuorilinna täydentää tätä metaforaa, sillä se on vahva rakennelma, joka ei huoju eikä sorru. Vuorilinna on ikuinen ja kestävä, ja siihen voi aina turvautua hädässä. Suomen kielessä on sana linnavuori, joka hauskasti muistuttaa vuorilinna-sanaa. Linnavuori on arkeologian termi, joka tarkoittaa rautakaudella korkean ja jyrkkärinteisen mäen tai harjun päälle rakennettua muinaista puolustusvarustusta. 36 Vaikka linnustajan ansa jakeessa 3 on toisinaan tulkittu konkreettiseksi ansaksi 37, se on ehkä luontevampaa ymmärtää kuvauksena Herran suojeluksesta kaikenlaisia vaaroja vastaan. Metafora on kuitenkin käännetty alkukielelle uskollisesti uusimmissakin raamatunkäännöksissä. Bibeln 2000:n käännös ( jägarens nät ) ei ole niin sananmukainen, mutta tuntuu kuvauksena paljon konkreettisemmalta kuin linnustajan ansa. Linnustajan ansan sananmukaista kääntämistä puoltaa se, että jakeessa alkava lintu-vertauskuva jatkuu myös seuraavassa jakeessa, kun puhutaan Jumalan siivistä. Rutto-sanalle toinen käännösvaihtoehto olisi sana tai asia. Lukuun ottamatta kommentaarien 32 Tate 1990, 458-459. 33 Ks. esim. KR1933, KR1992, Bibeln 2000, NRSV. 34 Liljeqvist 2004, 275. 35 Kraus 1989, 222. 36 http://fi.wikipedia.org/wiki/linnavuori [30.11.2008] 37 Ks. esim. Eaton 2003, 326. 6
käännösehdotuksia 38 ja KR1992:n käännöstä ( pahan sanan vallasta ), raamatunkäännöksissä sana on käännetty rutoksi. Jos käännös olisi sana se voisi viitata esimerkiksi loitsuun, valheeseen, panetteluun tai puheeseen, joilla viholliset viettelevät puhujaa. Linnustajan ansa ja tuhoava rutto vaikuttavat toisistaan täysin irrallisilta asioilta, mutta Eatonin mukaan ne voisi molemmat nähdä juuri sellaisiksi salaisiksi ja yllättäviksi uhiksi, joilta Jumala suojelee. 39 Myös Tate kiinnittää huomiota siihen, että metaforisia yhdistää uhka väkivaltaisesta kuolemasta. 40 Jakeessa neljä turvapaikka löytyy Jumalan siipien alta. On mielenkiintoista, että englanninkielisissä raamatunkäännöksissä Jumalan siipien alta löydetään suoja, kun suomenkielellä siipien alta etsitään suojaa. 41 Jumala voidaan siipineen mieltää emolinnuksi, joka suojelee ihmisiä, nuoria lintuja, siipiensä suojassa. Suoja on tarpeen, sillä pienet linnut eivät ole vielä oppineet varomaan esimerkiksi salakavalia linnustajien ansoja. Tässä kuvauksessa Jumala kantaa ihmisestä huolta kuin vanhempi lapsistaan ja olo Jumalan siipien suojassa on kuin pehmeässä sylissä. Siivet on usein yhdistetty myös kerubin siipiin. Krausin mukaan kerubin siipien suoja on sama paikka kuin jakeessa yksi: Korkeimman suoja. 42 Jakeen muut kuvaukset Jumalasta ovat luonteeltaan kovempia ja sopisivat taistelun tai sodan yhteyteen. Kilpi ja suojamuuri suojelevat vastaan tulevilta iskuilta, sillä ne ovat korkeita esteitä. Kilpi ja suojamuuri kuvaavat sitä, miten Jumalan uskollisuus toimii : Jumalan uskollisuus on ihmisen suojana ja kuin teflon-pinnasta, uhat kimpoavat poispäin Jumalaan turvaavasta. 43 Jakeissa 1-4 kuvataan paljon sitä, millainen suoja ja turva Jumala on. Jakeissa 5 ja 6 keskeisimpänä sisältönä on kuvata niitä vaaroja ja uhkia, joilta Jumala suojelee. Sekä yön kauhujen että päivällä lentävän nuolen on tulkittu kuvaavaan konkreettisia uhkia. Yön kauhut voisi viitata villikoirien laumaan, joka vaeltaa yöllä saalistamassa. 44 Päivällä lentävien nuolten on tulkittu merkitsevän sairautta aiheuttavia voimia tai vielä konkreettisemmin auringonpistosta. 45 Yön kauhut voivat kuitenkin merkitä melkein mitä vain. Yö, pimeän aika, on jo itsessään pelottavaa ja pimeässä monia uhkia tulee helposti liioiteltua. Yö on metaforisessa kielenkäytössä usein symboloinut pelottavaa, tuntematonta ja arvaamattomuutta. Jakeessa hyödynnetään ajatusta siitä, että keskipäivä ja yö olisivat aikoina erityisen mystisiä. Samoin kuin jakeessa 3, myös yön kauhut ja päivällä lentävä nuoli 38 Ks. esim. Tate 1990, 446; Kraus 1989, 219. 39 Eaton 2003, 326. 40 Tate 1990, 454. 41 Vrt. esim. NRSV ja KR1992. 42 Kraus 1989, 223. Ks. myös Tate 1990, 454. 43 Tate 1990, 454. 44 Dahood 1968, 331. 45 Kraus 1989, 223. 7
ovat yllättäviä hyökkäyksiä, usein fyysisiä vaaratiloja. Taten tulkinnan mukaan jakeen 5 hyökkäyksien takana on usein toiset ihmiset, kun jakeissa 6 uhkana ovat sairaudet. 46 Psalmissa kuvattua sairautta, ruttoa ja kulkutauteja on tulkittu myös demonien aiheuttamaksi. 47 Psalmin kertojaa ei siis uhkaa pelkästään inhimillinen vaara, vaan myös kosmiset viholliset vaanivat häntä. Sairaudet oli tapana tulkita demonien aikaansaamiksi, kun parempaa tietoa ei ollut tarjolla. Tämä tulkinta ei rajoitu pelkästään sairauksiin, vaan sisältää kaiken muunkin selittämättömän pahan ja vaaran, joka ihmisen tielle osuu. Näin ollen ei ole välttämätöntä tulkita ruttoa pelkästään sairaudeksi, vaan sillä voidaan viitata myös kaikkeen muuhun pahaan, joka uhkaa ihmisen olemassaoloa. 48 Keitä ovat jakeen 7 tuhannet, jotka kaatuvat. Tämän jakeen ymmärtäminen ei välttämättä edellytä sitä, että kyseessä olisi taistelutilanne ja kaatujat ovat niitä, jotka kaatuvat sodassa. Voidaan ajatella myös yleisesti, että ne jotka kaatuvat, ovat jakeessa 8 mainittuja jumalattomia, joita rangaistus kohtaa. Jos näin on, mistä tuo rangaistus tulee? Onko kyseessä vain jumalan sallimus, jolloin demonien aiheuttama paha pääsee koskettamaan ihmistä, vai tuleeko tuo rangaistua suoraan Jumalalta? Jälkimmäistä vaihtoehtoa tukee esimerkiksi kertomus Egyptin esikoissurmasta (2.Moos. 11:4). 49 Pääasia jakeessa on kuitenkin se, että kun itse turvaa Jahveen, ei yksinkertaisesti voi kaatua. Tästä taas seuraa loogisesti, että ne jotka kaatuvat ovat joka tapauksessa sellaisia, jotka eivät itse ole turvanneet Jahveen, eli siis jumalattomia. Mielenkiintoista on myös pohtia, pitäisikö jakeen 10 teltta ymmärtää tarkoittavan vain konkreettista telttaa vai yleisemmin mitä tahansa asumusta, jota ihminen kutsuu kodikseen. Vuoden 1992 kirkkoraamattu kääntää tämän kohdan seuraavasti: Onnettomuus ei sinuun iske, mikään vitsaus ei uhkaa sinun majaasi. Tässä on siis päädytty tulkintaan, että kyseessä on mikä tahansa majapaikka, ei pelkästään teltta. Konkreettista telttaa tukee oikeastaan vain tulkinta, että koko psalmi kuvaa taistelutilannetta. Jakeen 11 enkelit herättävät lämpimiä mielikuvia. Mieleen tulee ensimmäisenä valkopukuinen, äärimmäisen kaunis siivekäs olento ja päässä alkaa soida Maan korvessa kulkevi lapsosen tie Tämä tuskin kuitenkaan on se mielikuva, joka alkuperäiselle kohdeyleisölle jakeesta muodostui. Tässä on hyvä esimerkki siitä, miten eri tavoin psalmit puhuttelevat eri kulttuurien ihmisiä. Enkelin tilalla käännöksessä voisi käyttää esimerkiksi ilmausta sanansaattaja. Siihen sisältyy varmasti vähemmän tunnelatausta ja kulttuurin muokkaamia mielikuvia, mutta toisaalta se on myös 46 Tate 1990, 454. 47 Ks. Eatonin tulkinta sivulla 5. 48 Tate 1990, 455. 49 Weiser 1962, 608. 8
paljon tylsempi ilmaus. Jakeessa ei kuitenkaan ole kyse sanan saattamisesta, vaan suojellaan ihmistä pahalta. Kuka olisi tähän tehtävään sopivampi kuin juuri suojelusenkeli? Tärkeintä on muistaa, että enkelit ovat Jahven lähettämiä, ja että hän itse toimii enkeliensä kautta uskovan ihmisen hyväksi. Enkelit tarjoavat erityistä huolenpitoa ja vartioivat, ettei ihminen loukkaa itseään, vähän samalla tavalla kuin vanhemmat huolehtivat lapsistaan. Enkelit viittaavat tässä todennäköisesti Herran enkeleihin (vrt.1.moos.16:7). Taustalla on ajatus, että Jahve ilmestyy ihmisen muodossa. Yleensä Herran enkeli suojelee ja palvelee Israelia, mutta tässä psalmissa kohteena on yksityinen ihminen. 50 Jakeen 12 ilmausta kaikilla teilläsi on myös tulkittu kahdella tavalla. Yhden tulkinnan mukaan kyseinen kohta kuvaa konkreettista matkantekoa. Enkeli kulkee matkustajan vierellä ja nostaa hänet eteen tulevien kivien yli. Tällöin myös kivet ovat oikeasti kiviä, joihin matkustaja voi lyödä jalkansa. Tämä tulkinta on melko kapea. Paljon mielekkäämpää on tulkita kohta metaforisesti koskemaan elämää yleensä, jolloin kaikki tielle osuvat vastoinkäymiset ovat ikään kuin suuria kiviä, joiden ylitse pääsee parhaiten, kun joku suurempi kantaa. Metaforat ovat psalmien suuri rikkaus. Ne tekevät psalmeista psalmeja, rukouksia, jotka koskettavat jokaista lukijaa ajankohdasta ja kulttuurista huolimatta. Jokainen lukija voi löytää niistä juuri omaan elämänkysymykseensä vastauksen. Metaforien sivuuttaminen ei tee oikeutta psalmeille tekstilajina. Tällöin joudutaan myös pohtimaan, miksi jotkut psalmin tekstikohdat pitäisi ymmärtää metaforisesti, mutta toisia ei. Tekstiä käännettäessä ei voida koskaan täydellisesti tavoittaa alkuperäistä merkitystä, varsinkaan silloin, kun käännettävä teksti on tuhansia vuosia vanhaa ja syntynyt täysin erilaisen kulttuurin piirissä. Jokainen raamatunkäännös sisältää jonkin verran tulkintaa. 51 Mahdollisimman tarkkaan käännökseen on toki pyrittävä, mutta teksti ei silti täysin tuhoudu, vaikka se menettäisikin osan alkuperäisestä merkityksestään käännösprosessin aikana. Raamatun tehtävä Jumalan sanana täyttyy, kun se puhuttelee lukijaansa, jokaista heistä omalla tavallaan. Psalmin runomitta Psalmin runomitta on merkitty näkyviin suomenkielisen käännöksen jälkeen. Taten tulkinnasta 52 eroaa jonkin verran Krausin tulkinta. 53 Krausin mukaan jakeissa 2 ja 3 tulisi lukea 2+2+2, jakeessa 7 3+3 ja jakeessa 15 3+3+3. Joka tapauksessa on selvää, että psalmia hallitsee 3+3 jako useimmissa jakeissa. Huomiota on kiinnitettävä esimerkiksi jakeeseen 4, jonka runomitta näyttäisi olevan 3+3+3. Tätä selittää se, että jakeen loppuosa ( Hänen uskollisuutensa on kilpi ja suojamuuri ) voisi 50 Tate 1990, 457. 51 Tuggy 2003, 276. 52 Tate 1990, 446. 53 Kraus 1989, 220. 9
olla lisäys. Lisäys vaikuttaa todennäköiseltä myös siitä näkökulmasta, että sana esiintyy tässä ainoan kerran Vanhassa testamentissa. 54 Varsinkin psalmin alkupuolella joka jakeessa esiintyy parallelismeja. Jakeen a- ja b- puoliskoilla käytetään Jumalasta usein eri nimitystä, kuten Korkein ja Kaikkivaltias ja Herra ja Jumala. Myös Jumalasta turvana on useita erilaisia kuvauksia. Kuvauksia voi olla kaksi samassa jakeen puoliskossa, mutta myös jakeen eri puoliskoissa kuten jakeessa 1 suoja ja varjo. Psalmissa on myös vastakkaisia parallelismeja erityisesti jakeissa 5 ja 6, joissa vastakkain ovat yö ja päivä, pimeä ja valo. Rutto ja kulkutauti muodostavat selvän parallelismin, mutta myös jakeen 3 linnustajan ansa ja rutto voidaan nähdä parallelismina, jos niiden molempien tulkitaan kuvaavan yhtäkkistä vaaraa. Psalmin viimeinen parallelismi on jakeessa 10, jossa puhutaan vastoinkäymisistä ja vitsauksista. Jakeen loppupuolella runollisuutta voi nähdä kertovasta tekstistä eroavissa lauserakenteissa. Esimerkiksi jakeet 7, 8 ja 9 ovat muodoiltaan vajaita ja niiden kääntäminen vaatii tulkintaa ja täydentämistä. Psalmin runollisuus näkyy myös sen kielessä. Psalmissa puhutaan Jumalasta useilla harvinaisemmilla nimityksillä ja Jumalaa myös kuvataan hyvin abstrakteilla käsitteillä kuten vuorilinna ja suojamuuri. Käännöksessä on pyritty säilyttämään kielen runollisuutta, ja käyttämään ehkä enemmän runollista kuin arkista kieltä. Lähteet ja apuneuvot Aejmelaeus, Anneli 2003 Täyttä hepreaa. Johdatus vanhan testamentin hepreaan. 2. painos. Helsinki: Kirjapaja. Biblia Hebraica Stuttgartensia Biblia Hebraica Stuttgartensia. K. Elliger & W. Rudolph (toim.) 5. painos. Stuttgart:Deutsche Bibelgesellschaft. Davidson, Benjamin 1993 The Analytical Hebrew and Chaldee Lexicon. London: Samuel Bagster & Sons Ltd. Liljeqvist, Matti 1993 Vanhan testamentin sanakirja. Heprea Suomi, Aramea Suomi. Saarijärvi: Aikamedia oy. 54 Kraus 1989, 223. 10
Raamattu Raamattu Pyhä Raamattu. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen vuonna 1938 käyttöönottama suomennos. Suomen kirkon sisälähetysseura.. Pyhä Raamattu. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen vuonna 1992 käyttöönottama suomennos. Suomen Pipliaseura. Owens, John Joseph 1991 Analytical Key to Old Testament. Vol.3. Grand Rapids: Barker Book House. Kirjallisuus Barton, John & Muddiman, John 2001 The Oxford Bible Commentary. Oxford: Oxford University Press. Collins, John J. 2004 Introduction to the Hebrew Bible. Minneapolis: Fortress Press. Dahood, Mitchell, S., J. 1968 The Anchor Bible. Psalms II 51-100. Garden City, New York: Doubleday & Company, Inc. Eaton, John 2003 The Psalms. A Historical and Spiritual Commentary with an introduction and New Testament. London: T&T Clark International. Krauss, Hans-Joachim 1989 Psalms 60-150. Trans. Hilton C. Oswald. Augsburg: Augsburg Fortress. Smend, Rudolf 1989 Vanhan Testamentin synty. Suom. Martti Nissinen. Helsinki: Yliopistopaino. Tate, Marvin E. 1990 Psalms 51-100. Word Biblical Commentary. Dallas: Word Books publisher. Tuggy, David 2003 The literal-idiomatic Bible translation debate From the perspective of cognitive grammar. Kurt Feyaerts(toim.). The Bible through metaphor and translation. A cognitive semantic perspective. Religions and Discourse 15. Oxford: Peter Lang. Weiser, Artur 1962 The Psalms. Old Testament Library. Trans. Hartwell, Herbert. London: SCM Press Ltd. Zenger, Erich 2005 Psalms 2. Hermeneia. A Critical and Historical Commentary on the Bible. Minneapolis: Fortress Press. 11