LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 98/2008/4 Dnro LSY 2007 Y 249 Annettu julkipanon jälkeen 30.9.2008 ASIA LUVAN HAKIJA Tuiskulan myllypadon kunnostaminen, Köyliö Köyliön kunta HAKEMUS Köyliön kunta on ympäristölupavirastoon 6.9.2007 toimittamassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa hakenut lupaa kunnostaa Köyliön kunnan Ehtamon kylän tilalla Mylly RN:o 1:1056 sijaitseva Tuiskulan myllypato hakemukseen liitetyn Lounais Suomen ympäristökeskuksessa laaditun ja 7.3.2006 päivätyn suunnitelman mukaisesti. Lisäksi kunta on pyytänyt lupaa järjestää vedenjuoksutus padolla hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti. Kunta ei ole hakenut lupaa vesivoiman hyväksikäyttöön Tuiskulan myllyssä ja sahalaitoksessa. SUUNNITELMA Aikaisemmat lupapäätökset ja lausunnot Lupa padottaa vettä Tuiskulankoskessa perustuu keisarillisen majesteetin käskynhaltijan 14.5.1829 antamaan koskessa olleen sahalaitoksen pysyttämistä koskevaan päätökseen nro 158/81 B.D.F.E 93/82 1829. Päätöksestä käy ilmi, että sahalaitos oli vanha ja siitä oli kannettu veroa jo kauan. Kosken putous oli runsaat viisi kyynärää eli noin kolme metriä, ja sahaa käytettäessä vesi padottiin yhden kyynärän tavallista korkeammalle. Tarkempia määräyksiä padotuksesta ei ole tiedossa. Tie ja vesirakennushallitus on arvioinut asiakirjoista Turun ja Porin läänin maaherralle 29.6.1928 antamassaan lausunnossa, että pato oli aluksi rakennettu vedenpinnan patoamista varten noin korkeuteen +11,66 m, mikä jotakuinkin vastasi kosken luonnollista tulvakorkeutta. Korkeus +11,66 m vastaa N 60 järjestelmän korkeutta +39,27 m. Myöhemmin padon sijaan tehtiin kosken poikki pengermä, jonka päälle silloinen puinen pato oli pääasiallisesti perustettu. Myöhemmin koskeen rakennettiin myös myllylaitos, valtaväyläruuhi ja uittoruuhi.
2 Tie ja vesirakennushallituksen antamassa, AA:n allekirjoittamassa lausunnossa 16.2.1955 on selvitetty Tuiskulankosken sallittua padotuskorkeutta: "Vanhempi insinööri BB, joka toimitti v. 1926 katselmuksen asian selvittämiseksi, ilmoittaa lausunnossaan, että sallittu padotuskorkeus olisi hänen käsityksensä mukaan 12,34." AA:n mukaan padon omistaja oli suostunut siihen, että korkein padotuskorkeus olisi +12,23 m. Tämä korkeus vastaa N 60 järjestelmän korkeutta +39,84 m. Hankkeen tarkoitus Tarkoituksena on kunnostaa huonokuntoinen ja vuotava Tuiskulan myllypato, varmistaa vedenpinnan pysyminen riittävän korkealla, saada määräykset vedenjuoksutuksesta ja parantaa yläpuolisen jokiosuuden virkistyskäyttömahdollisuuksia. Padon kunnostaminen helpottaa siinä olevien tulvaluukkujen käyttöä. Köyliönjokivarren maanomistajien huolena on myllypadon huono kunto sekä epätietoisuus patoluukkujen säätelyn hoitamisen jatkumisesta. Maanomistajat ovat suunnitelleet rantojensa käytön nykyisen vedenkorkeuden mukaan. Myllypadon hajoaminen aiheuttaisi joen yläjuoksulla veden vähyyttä, joka saattaisi johtaa jokitörmän sortumisiin. Padon hajoaminen heikentäisi myös jokirantojen virkistyskäyttömahdollisuuksia ja vaarantaisi joessa olevan rapukannan. Vesistötiedot Yleiskuvaus Tuiskulankoski sijaitsee Köyliön kunnassa Köyliönjärvestä lähtevässä Köyliönjoessa noin 8 km järvestä alajuoksulle päin. Köyliönjoki kuuluu Eurajoen vesistöalueen osavaluma alueeseen 34.05. Valuma alueen koko Tuiskulan myllyn kohdalla on 158,0 km 2 ja järvisyys 7,94 %. Tuiskulankoskessa olevat mylly ja sahalaitos eivät ole enää aktiivisessa toiminnassa. Myllyn omistaja hoitaa padon käyttöä. Virtaamat Tuiskulankosken virtaamien tunnusluvut on laskettu valuma alueiden suhteessa Köyliönjärvestä purkautuvan virtaaman perusteella. Virtaama Köyliönjärvestä on arvioitu Köyliönjärvestä jaksolta 1970 2005 olevan vedenkorkeushavaintosarjan ja Köyliönjärven luusuaan määritetyn purkautumiskäyrän avulla. Virtaaman on arvioitu olevan Tuiskulankoskessa 1,17 kertaa suurempi kuin Köyliönjärven luusuassa. Näin on saatu seuraavat virtaaman tunnusluvut Tuiskulankoskessa: Alivirtaama NQ 1980 2005 0,09 m 3 /s Keskialivirtaama MNQ 1980 2005 0,30 m 3 /s Keskivirtaama MQ 1980 2005 1,20 m 3 /s Keskiylivirtaama MHQ 3,50 m 3 /s Ylivirtaama HQ 1/20 6,00 m 3 /s Ylivirtaama HQ 1/250 10,0 m 3 /s
Vedenkorkeudet 3 Kuvaus hankkeesta Tuiskulankosken padon yläpuolisia vedenkorkeuksia ei havaita säännöllisesti. Padon yläpuolella on kivimerkki, jonka tasossa padon hoitaja pyrkii pitämään kesäaikaista vedenkorkeutta. Kivimerkin yläreunan korkeudeksi on mitattu N 60 + 39,84 m, jota vastaa Tuiskulan patoa koskevissa vanhoissa asiakirjoissa korkeus +12,23 m. Nykyiset vedenkorkeudet padon yläpuolella on arvioitu saatujen tietojen ja tehtyjen mittausten perusteella. Arviossa ei ole otettu huomioon sitä, että pato nykyisessä kunnossaan vuotaa jonkin verran. Arviot padon yläpuolisista vedenkorkeuksista N 60 järjestelmässä eri tilanteissa ovat seuraavat: Alivirtaamalla tulvaluukut kiinni +39,70 m Keskialivirtaamalla tulvaluukut kiinni +39,77 m Keskivirtaamalla tulvaluukut kiinni +39,84 m Keskiylivirtaamalla tulvaluukut auki +39,54 m Ylivirtaamalla HQ 1/20 tulvaluukut auki +39,86 m Ylivirtaamalla HQ 1/250 tulvaluukut auki +40,11 m Tulvaluukkujen ollessa auki on 4,37 m 3 /s:n virtaamalla havaittu vedenkorkeus N 60 + 39,61 m. Hanketta varten on mitattu Köyliönjoen vedenkorkeutta Tuiskulan myllypadon ja Köyliönjärven välisellä jokiosalla ja virtaamaa myllypadolla 22.9.2004 ja 19.1.2005. Kalatalous Kalannousu merestä Köyliönjokeen on estynyt. Köyliönjoen kalasto on muodostunut samaksi Köyliönjärven kalaston kanssa. Nykyisen kalaston muodostavat ahven, hauki, kiiski, kuha, kuore, lahna, made, pasuri, ruutana, salakka, suutari ja särki. Suunnitellut rakenteet Köyliönjoessa on jokirapukanta. Kannan koossa esiintyy suuria vaihteluita. Parhaat rapualueet ovat Tuiskulan myllypadon ylä ja alapuoli Tuiskulassa sekä Kotirannan koski Ehtamossa. Kotitarve ja virkistyskalastusta harjoittaa Köyliönjoella 10 15 henkilöä. Pääasiallinen saaliskala on hauki. Ravustuksella on kalastusta suurempi merkitys, sillä kotitarpeiksi ravustaa 20 30 henkilöä. Pato rakennetaan kokonaisuudessaan puusta. Pato toimii keskivirtaamalla ja sitä pienemmillä virtaamilla ylisyöksypatona. Siihen rakennetaan kuusi avattavaa, kangella nostettavaa tulvaluukkua, joiden yli vesi virtaa luukkujen ollessa kiinni. Alas laskettuna luukkujen yläreunan korkeustaso on N 60 + 39,70 m, joka on myös ylisyöksyn korkeustaso. Luukkujen alareuna rakennetaan nykyiseen tasoon. Hakemuksen liitteenä olevan piirustuksen mukaan tämä korkeus on
Tarvittavat alueet Hankkeen vaikutukset 4 padon kolmen alavirtaan katsoen oikeanpuolimmaisen luukun kohdalla N 60 + 38,90 m ja seuraavien kolmen luukun kohdalla N 60 + 39,16 m. Lisäksi padon vasemman reunan kiinteään osaan on suunniteltu V muotoinen syvennys riittävän alivirtaaman turvaamiseksi joen alajuoksulle. Tämän syvennyksen yläreunan leveys on 0,7 m ja syvyys 0,2 m. Koko padon vapaan ylisyöksyn leveys on yhteensä 7,0 metriä. Työn aikainen vedenkorkeuden säätö hoidetaan padon yläpuolelle rakennettavalla väliaikaisella työpadolla, joka poistetaan työn valmistuttua. Padon alapuolella vesi virtaa tulvauomassa myllyn ja sahan välistä. Uoma on tarkoitus rakentaa niin, että vesi voidaan settien avulla johtaa tarvittaessa myllylle. Vanha tulvauoman puuseinä puretaan, ja myllyrakennusta suojaamaan rakennetaan uusi puurakenteinen virtausseinämä. Kunnostettava pato sijaitsee Köyliön kunnan Ehtamon kylässä kiinteistöllä Mylly RN:o 1:1056 ja Ehtamon osakaskunnan yhteisellä vesialueella RN:o 876:3. Köyliön kunta ja kiinteistön Mylly RN:o 1:1056 omistajat ovat 12.11.2007 allekirjoittamallaan sopimuksella sopineet, että Köyliön kunta voi toimia luvan hakijana ja luvan mukaisen kunnostustoimenpiteen teettäjänä Tuiskulan myllypadon kunnostusasiassa. Ehdotus vedenjuoksutuksen järjestämiseksi Hakija on esittänyt vedenjuoksutuksen järjestämistä niin, että tulvaluukkuja ei tarvitse avata ennen kuin vedenkorkeus nousee välittömästi padon yläpuolella tasolle N 60 + 39,95 m. Tällöin padon yli purkaantuva virtaama on noin 1,60 m 3 /s. Kun vedenkorkeus nousee välittömästi myllypadon yläpuolella korkeuteen N 60 + 39,95 m, on tulvaluukkuja avaamalla ja sulkemalla huolehdittava siitä, että vedenkorkeus ei välittömästi padon yläpuolella ylitä korkeutta N 60 + 39,95 m. Mikäli tulvavedenkorkeus ylittää korkeuden N 60 + 39,95 m, on kaikki tulvaluukut pidettävä auki. Tulvan mentyä ohi kaikki tulvaluukut on suljettava. Vedenkorkeusmuutokset Keskivedenkorkeus välittömästi myllypadon yläpuolella nousee 0,06 m. Vaikutus pienenee yläjuoksulle päin mentäessä ja häviää ennen noin 6,5 kilometrin päässä sijaitsevaa Ehtamon pohjapatoa. Kerran 250 vuodessa toistuvalla tulvalla sattuva ylivedenkorkeus laskee hankkeen vaikutuksesta noin 0,12 m. Muutos näkyy noin 1,5
Kalastovaikutukset Hyödyt ja haitat HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN 5 kilometrin matkalla myllypadon yläpuolella. Tämän yläpuolisiin ylivedenkorkeuksiin hankkeella ei ole vaikutusta. Alivedenkorkeudet ovat tällä hetkellä tarkoitettua alempana, sillä myllypato vuotaa. Nykyiseen tilanteeseen nähden alivedenkorkeus välittömästi padon yläpuolella tulee nousemaan 0,10 0,20 m. Hanke ei muuta sanottavasti niitä alivedenkorkeuksia, jotka vallitsivat patorakenteen ollessa ehjä. Myllypadon kunnostuksen seurauksena padon vuotaminen loppuu ja joen vedenpinta nousee padon yläpuolella. Tästä on hyötyä joen rapukannalle ja kalastolle, kun joen rannoilla olevat suojapaikat jäävät jälleen veden alle. Vedenkorkeuden säilyttäminen joessa vähintään nykyisellä tasolla on tärkeää myös työn aikana, jotta rapukanta ei heikentyisi padon yläpuolisella jokiosuudella. Työn aikainen veden samentuminen on vähäistä, eikä hankkeella ole pysyviä vaikutuksia veden laatuun. Suurimpien tulvien aikainen vedenkorkeus Tuiskulan myllypadon kohdalla saadaan uusien tulvaluukkujen avulla laskemaan nykyisestä. Myllypadon kunnostaminen helpottaa juoksutusten hoitoa. Yleiseltä kannalta katsottuna kunnostustoimenpiteillä turvataan riittävä vedenkorkeus myllypadon yläpuolisessa jokiuomassa. Tämä parantaa jokirantojen virkistyskäyttöarvoa ja joessa olevan rapukannan elinoloja sekä estää jokiuoman sortumia. Se auttaa myös turvaamaan jokirapukannan säilymisen. Kunnostustyö auttaa säilyttämään valtakunnallisesti merkittävän kulttuurihistoriallisen ympäristön, jollaiseksi Museovirasto on Tuiskulan Mylly ja Saha miljöön luokitellut. Jokirannat ovat pääosin jyrkkiä. Keskivedenkorkeuden arvioitu nousu myllypadon kohdalla on vähäinen ja pienenee yläjuoksulle päin. Myllypadon yläpuolisessa jokiuomassa ei siksi muutu sanottavasti maa aluetta vesialueeksi. Vesialueeksi muuttuvan maa alueen pinta alaksi on teoreettisen laskelman perusteella arvioitu yhteensä noin 0,04 ha. Hakija on esittänyt, ettei tästä aiheudu rantakiinteistöille sellaisia haittoja ja vahinkoja, joista olisi tarpeen maksaa korvausta, koska tilakohtaiset vahingot ja haitat ovat huomattavasti pienempiä kuin tilakohtaiset hyödyt. Hakija on tehnyt sopimuksen hankkeen toteuttamisesta korvauksitta useimpien hankkeen laskennallisella vaikutusalueella olevien rantatilojen omistajien kanssa. Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Köyliön
6 kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 6.2. 7.3.2008 välisenä aikana. MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET 1) Lounais Suomen ympäristökeskus on katsonut, että suunniteltu kunnostus on Köyliönjoen tilan, virtausten ja vedenkorkeuksien kannalta ensiarvoisen tärkeä. Ympäristökeskus on puoltanut hakemusta ja katsoo yleisen edun vaativan myllypadon kunnostamista. Hakijan tulee huolehtia siitä, että käsikäyttöisten tulvaluukkujen hoitajalla on riittävät tiedot ja taidot luukkujen avaamiseen ja sulkemiseen. Hakijan tulee ennen töiden valmistumista ilmoittaa padon säännöstelystä vastaavan ja hänen sijaisensa yhteystiedot ympäristökeskukselle. Myös töiden aloittamisesta ja valmistumisesta tulee ilmoittaa kirjallisesti ympäristökeskukselle. Vedenkorkeuksien seuranta tulee järjestää ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla myllypadon yhteyteen asennettavalla vedenkorkeusasteikolla. Ehdotus vedenkorkeuksien seurannan järjestämisestä tulee toimittaa ympäristökeskukselle ennen töiden valmistumista. 2) Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskus on pitänyt Tuiskulan myllypadon kunnostamista tarpeellisena ja kannatettavana, eikä sillä ole ollut huomautettavaa hankkeen johdosta. 3) CC (Pyysalo RN:o 1:8 Köyliö, Kepola) on pitänyt patoon rakennettavia tulvaluukkuja ehdottoman välttämättöminä. Hän on vaatinut, että tulvaluukkujen hoidon tulee olla ennakoivaa ja luukkuja hoitamaan on määrättävä vastuuhenkilö. Lisäksi hän on vaatinut, että jokeen rajoittuvien maa alueiden omistajat velvoitetaan korjaamaan pois jokeen kaatuneet puut ja pensaat. HAKIJAN SELITYS Hakijalla ei ole ollut lisättävää eikä huomautettavaa Lounais Suomen ympäristökeskuksen eikä Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskuksen lausuntoihin. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU CC:n muistutuksesta hakija on todennut, että vedenjuoksutuksen järjestämisehdotuksella pyritään tulvaluukkujen hoitoa ohjaavien vedenkorkeusrajojen avulla sekä tulvan että vähävetisen ajan aiheuttamien haittojen vähentämiseen ennakoimalla. Kaatuneiden puiden raivaaminen jokiuomasta ei liity myllypadon kunnostamiseen. Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Köyliön kunnalle luvan Tuiskulan myllypadon kunnostamiseen Köyliön kunnassa hakemukseen liitetyn 7.3.2006 päivätyn suunnitelman mukaisesti. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä.
7 Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset Rakenteet 1) Tuiskulan myllypato kunnostetaan suunnitelmaan liitetyn 7.3.2006 päivätyn piirustuksen "Tuiskulan Myllypadon kunnostus, poikkileikkaus 1:50" mukaisesti. Padon tulvaluukkujen ollessa kiinni on niiden yläreunan korkeustaso ja ylisyöksyrakenteen harjan korkeus N 60 + 39,70 m. Tulvaluukkujen alareuna rakennetaan nykyiseen tasoon, joka kolmen alavirtaan katsoen oikeanpuolimmaisen luukun kohdalla on N 60 +38,90 m ja kolmen seuraavan luukun kohdalla on N 60 + 39,16 m. Tulvaluukkujen vasemmalle puolelle padon kiinteään osaan rakennetaan alivirtaamaa varten V muotoinen aukko, jonka alin kohta on tasossa N 60 + 39,50 m ja leveys padon harjakorkeudella N 60 + 39,70 m on 0,7 m. Padon vapaan ylisyöksyn kokonaisleveys on yhteensä 7,0 m. 2) Padon yläpuolelle helposti nähtävään paikkaan on sijoitettava vedenkorkeusasteikko. Asteikkoon on merkittävä korkeuslukemat N 60 + 39,95 m ja N 60 +39,70 m. Töiden suorittaminen 3) Työt on toteutettava siten ja sellaisena aikana, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa vesistölle ja sen käytölle. Työn aikana ei saa tarpeettomasti padota vettä tai laskea vedenpintaa. 4) Luvan saajalla on oikeus rakentaa hankkeen toteuttamista varten tarvittava työpato. 5) Töiden päätyttyä työpato on purettava ja rakennustöiden jäljet siistittävä sekä rakennuspaikat muutoinkin saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon. Kunnossapito Vedenjuoksutus Korvaukset 6) Luvan saajan on pidettävä myllypato rakenteineen suunnitelman mukaisessa kunnossa. 7) Vedenpinnan uhatessa ylittää padon yläpuolelle sijoitetulla vedenkorkeusasteikolla korkeuden N 60 + 39,95 m on tulvaluukkuja avaamalla pyrittävä estämään sanotun korkeuden ylitys. Mikäli vedenkorkeus kuitenkin nousee sanotun korkeuden yläpuolelle, on kaikki tulvaluukut pidettävä auki. Tulvaluukkujen avulla vedenkorkeutta ei kuitenkaan saa laskea korkeuden N 60 + 39,70 m alapuolelle. Muulloin tulvaluukut on pidettävä suljettuina. 8) Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva vahinko on korvattava viivytyksettä asianomaiselle oikeudenomistajalle, ellei toisin sovita. 9) Mikäli tässä päätöksessä tarkoitetusta hankkeesta aiheutuu sellainen vahinko, haitta tai muu edunmenetys, jota lupapäätöstä an
8 nettaessa ei ole edellytetty ja josta luvan saaja on vesilain mukaan vastuussa, edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun vaatiessa asianomainen viranomainen voi saattaa asian lupapäätöksen lainvoiman estämättä ympäristölupaviraston käsiteltäväksi siinä järjestyksessä kuin hakemusasioista on vesilaissa säädetty. Seuranta Luvan voimassaolo Ilmoitukset 10) Luvan saajan on tarkkailtava vedenkorkeuksia myllypadolla Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen töiden valmistumista. 11) Tämän lupapäätöksen tarkoittamat työt on aloitettava kolmen ja saatettava loppuun viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta uhalla, että lupa raukeaa. 12) Luvan saajan on ilmoitettava padon hoidosta vastaavan ja hänen sijaisensa yhteystiedot kirjallisesti Lounais Suomen ympäristökeskukselle. 13) Töiden aloittamisesta on hyvissä ajoin ilmoitettava kirjallisesti Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Köyliön kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 14) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle, Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Köyliön kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Perustelut Tuiskulan myllypato on huonokuntoinen ja vuotava ja siten kunnostuksen tarpeessa. Myllypadolla on lainvoimainen lupa. Padon omistajalla on velvollisuus pitää pato kunnossa niin, ettei siitä aiheudu vaaraa taikka yleistä tai yksityistä etua loukkaavia vahingollisia tai haitallisia seurauksia. Vesilain mukainen lupa padon kunnostamiseen on kuitenkin tarpeen, sillä aiemmin myönnetystä luvasta poiketaan vesioloihin vaikuttavalla tavalla. Hankkeen vaikutus vesioloihin on vähäinen. Hankkeella lasketaan ylimpiä tulvavedenkorkeuksia. Keskivedenkorkeuden arvioitu nousu välittömästi myllypadon yläpuolella on vähäinen ja pienenee yläjuoksulle päin. Hanke on tarpeen hyötyisän ja suojaavan tarkoituksensa vuoksi. Hanke helpottaa tulvajuoksutusten hoitoa ja auttaa säilyttämään valtakunnallisesti merkittäväksi luettavan kulttuurihistoriallisen ympäristön. Hankkeesta aiheutuu vähäistä työn aikaista veden samentumista. Vähäinen keskivedenkorkeuden nousu myllypadon yläpuolisessa jyrkkätörmäisessä jokiuomassa ei muuta sanottavasti maata vesialueeksi. Hankkeesta ei aiheudu muutakaan sanottavaa yleisen tai yksityisen edun loukkausta. Lainkohta Vesilain 2 luvun 6 :n 1 momentti
9 Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista Lounais Suomen ympäristökeskuksen (1) vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä 10), 12), 13) ja 14). CC:n (3) vaatimukset padon hoidosta on otettu huomioon lupamääräyksissä 7) ja 12). Vaatimuksen jokiuomaan kaatuneiden puiden raivaamisesta ympäristölupavirasto hylkää hankkeeseen kuulumattomana. KÄSITTELYMAKSU Perustelut 1 210 euroa Käsittelymaksu määräytyy ympäristölupaviraston maksullisia suoritteita koskevan asetuksen (1388/2006) mukaisesti. Kyseessä on asetuksen liitteenä olevassa maksutaulukossa tarkoitettu pato, jolla padotetaan vesialuetta enintään 0,1 km 2.
10 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Liite Valitusosoitus Leena Simpanen Heikki Penttinen Jukka Leinonen Esko Vähäsöyrinki Marja Savolainen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Leena Simpanen, Heikki Penttinen, Jukka Leinonen ja Esko Vähäsöyrinki (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt esittelijä Marja Savolainen. MaS/sl
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 30.10.2008. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: 020 490 121 (vaihde) telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.