Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 145/2011/1 Dnro LSSAVI/488/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 25.11.2011 ASIA HAKIJA HAKEMUS Takanevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan muuttaminen ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Kurikka Vapo Oy PL 22 40101 Jyväskylä Vapo Oy on 17.12.2010 aluehallintovirastoon saapuneella ja 26.1.2011 ja 6.6.2011 täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Takanevan noin 47 ha:n suuruisen alueen turvetuotantoon Kurikan kaupungissa. Hankealueesta noin 35 ha on tuotannossa olevaa aluetta lohkolla 4, jota koskee Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 4.6.2007 antama päätös nro 53/2007/4. Lisäksi lupaa haetaan 11,8 ha:n uudelle lohkon 7 turvetuotantoalueelle ja muutoksia vesienjohtamiseen lohkolta 3. Hakija on myös pyytänyt lupaa toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan toiminnan olennaiseen muuttamiseen tarvitaan lupa. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 4.6.2007 päätöksellään nro 53/2007/4 myöntänyt luvan Takanevan turvetuotantoon 203 ha:n alueella. Lupa on voimassa toistaiseksi lukuun ottamatta lohkoa 4, jonka kuivatusvedet johdetaan laskuojaan 4. Tällä lohkolla ympäristölupa on voimassa 31.12.2010 saakka. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 24.3.2009 päätöksellään 17/2009/4 hyväksynyt Vapo Oy:n suunnitelman Takanevan kuivatusvesien käsittelystä laskuojien 1 ja 3 valuma-alueilla ja täydentänyt vesienjohtamista koskevaa lupamääräystä 2). LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1060 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa www.avi.fi/lansi Hakija omistaa tuotantoon valmistelemattoman alueen ja pienen osan tuotannossa olevaa aluetta. Pääosa tuotannossa olevaa hankealuetta on vuokramaata, jonka vuokrasopimukset päättyvät 2013 ja 2023.
2 Takanevan alueella on voimassa Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava. Turvetuotantoa koko maakunnan alueella koskee suunnittelumääräys I: "Turvetuotantovyöhykkeen suunnittelussa on otettava huomioon luonnonsuojelualueet sekä valtioneuvoston hyväksymät suojeluohjelmat ja päätökset (LSL 77 ) sekä Natura 2000-verkosto. Tuotantoalueita perustettaessa tuotantoalueista tehdään asianmukaiset lupahakemukset lainsäädännön edellyttämine ympäristövaikutusarviointeineen ao. ympäristölupaviranomaisen käsiteltäväksi. Turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti entisiin tuotantoalueisiin liittyviä soita, ojitettuja soita tai sellaisia ojittamattomia soita, joiden luonto- ja kulttuuriarvot eivät ole valtakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä. Suopohjien jälkikäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueelliset maankäyttötarpeet." Takaneva sijoittuu maakuntakaavan turvetuotantovyöhykkeelle tt-1 Närpiönjoen vesistöalueelle (39), jota koskee suunnittelumääräys II: "Valuma-aluekohtaisesti ja paikallisesti on otettava huomioon, että turvetuotannon mahdollisesti aiheuttama kokonaiskuormituksen kasvu ei vaaranna vesistöjen luontoarvoja. tt-1 Närpiönjoen valuma-alue (39), tehostettu vesiensuojelutaso" Maakuntakaavassa Takanevan länsipuolella noin 2 km:n etäisyydellä sijaitsee Isokorven Natura 2000 -alue ja lehtojensuojeluohjelmaan kuuluva Isokorven lehtokorpi. Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Takaneva on toiminnassa oleva tuotantoalue, jonka kuntoonpano on aloitettu vuonna 1983. Laajimmillaan turvetta on nostettu noin 210 ha:n alalta. Tuotannon on arvioitu päättyvän Takanevalla vähitellen vuosien 2023 2040 aikana. Lohkon 4 osalta tuotantokelpoista aluetta on vielä 35 ha, josta tuotannon on arvioitu päättyvän noin 23 ha:n alueella vuosina 2012-2014 ja noin 12 ha:n auma-alueella vuonna 2020. Lisäksi lohkolla 4 on 14 ha tuotannosta poistettua aluetta. Hankealueeseen kuuluvaa 11,8 ha:n lisäaluetta ei ole valmisteltu tuotantoon. Takanevalla tuotetaan pala- ja jyrsinpolttoturvetta. Haetun alueen tuotantomäärä on keskimäärin 15 000 m 3 vuodessa. Energiaturve käytetään Pietarsaaren voimalaitoksessa ja Altia Oy:n Koskenkorvan tehtaalla. Palaturve käytetään Kurikan kaukolämpö Oy:n voimalaitoksessa.
Tuotannon päätyttyä alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat poistetaan. Toiminnan jatkamisen kannalta tarpeettomat alueet luovutetaan mahdollisimman pian maanomistajille. Tuotannosta poistuneet alueet rajataan mahdollisuuksien mukaan tuotannossa olevien alueiden ulkopuolelle. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta viranomaisten määräämän ajan. Jälkikäyttö on metsittäminen. Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Lohkon 4 kuivatusvedet johdetaan noin 23 ha:n alalta laskuojaan 4. Kuivatusvedet käsitellään sarkaoja-altailla, päisteputkipidättimillä, virtaamansäätöpadolla ja laskeutusaltaalla. Vedet johdetaan Kalistonluomaan ja edelleen Vuorusluoman, Tainusluoman, Taalinlammen ja Kyläjoen kautta Närpiönjokeen. Hakijan mukaan vain muutaman vuoden toiminta-aikaa varten ei ole tarpeen rakentaa tehostettua vesienkäsittelyä. 3 Lohkon 4 kuivatusvedet 11,6 ha:n alalta johdetaan lohkon 2 pohjoisosaan tuotannosta poistetulle alueelle perustettavalle kasvillisuuskentälle. Kenttä pengerretään ja sen eteen kaivetaan laskeutusallas. Kentän kautta johdetaan noin 35 ha:n suuruisen tuotantoalueen vedet, joista hankealueen osuus on 11,6 ha. Kasvillisuuskentän pinta-ala on 2,0 ha ja se muodostaa 5,7 % valuma-alueesta. Kentälle kylvetään ruokohelpiä. Kuivatusvedet johdetaan laskuojalla 2 Lintuluoman kanavaan ja edelleen Kivi- ja Levalammen tekojärven kautta Närpiönjokeen. Uuden tuotantoalueen 11,8 ha:n kuivatusvedet johdetaan olemassa olevalle kasvillisuuskentälle 3, jonka pinta-ala on 3,5 ha. Ympäristöluvasta poiketen kentälle johdetaan myös lohkon 3 vedet. Kentälle johdetaan kuivatusvesiä myös lohkoilta 2 ja 4. Kentän valuma-alue on 67,6 ha. Arvio Takanevan kuivatusvesien aiheuttamasta vesistökuormituksesta nettoarvona (kg/a) vuonna 2010 on seuraava: Kiintoaine Kokonaisfosfori Kokonaistyppi Lintuluoman kanavaan 6200 21 990 Kalistonluomaan 1100 7 320 Yhteensä 7300 28 1310 Arvio Takanevan kuivatusvesien aiheuttamasta vesistökuormituksesta nettoarvona (kg/a) hankealue mukaan lukien on seuraava: Kiintoaine Kokonaisfosfori Kokonaistyppi Lintuluoman kanavaan 7500 25 1200 Kalistonluomaan 740 5 220 Yhteensä 8240 30 1420
4 Arvio kaikkien Vapo Oy:n tuotantoalueiden kuivatusvesien aiheuttamasta keskimääräisestä vesistökuormituksesta Närpiönjokeen nettoarvona (kg/a) on seuraava: Kiintoaine Kokonaisfosfori Kokonaistyppi Östramossen 1300 10 270 Rackarmossen 1300 10 270 Takaneva 8240 30 1420 Yhteensä 10840 50 1960 Pöly, melu ja liikenne Varastointi ja jätteet Turvetuotanto aiheuttaa pölypäästöjä pääasiassa kesän tuotantokaudella ja muulloin lähinnä turpeen lastauksen yhteydessä. Pölyämiseen ja pölyn leviämiseen vaikuttavat turpeen maatuneisuusaste ja kosteus, tuotantomenetelmä ja sääoloista erityisesti tuulisuus. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään aina lisääntyvän tulipaloriskin vuoksi. Turvepöly on lähes kokonaan orgaanista hajonnutta kasviainesta. Suurten hiukkasten lisäksi pöly sisältää myös hengitettäviä hiukkasia (PM 10, hiukkaskoko alle 10 µm) ja pienhiukkasia (PM 2,5, hiukkaskoko alle 2,5 µm). Tutkimustulosten perusteella tuotannon pölyämisen aiheuttama viihtyvyyshaitta voi ulottua avoimessa maastossa noin 500 m etäisyydelle. Yli 1 000 m päässä tuotantoalueesta turvepöly ei enää sanottavasti lisää laskeumaa. Turvetuotantoalueilla työskentelevät työkoneet ja turpeen kuormaus aiheuttavat melua. Tuotantopäiviä on vuodessa noin 30 50. Tuotantopäivinä melu voi olla ympärivuorokautista. Lähellä vesistöjä sijaitsevilta tuotantokentiltä melu voi kantautua veden päällä kauemmas kuin maalla. Turpeen toimitusaikana melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä ja vastaa liikennemelua. Myös toimitusaikana työmaalla voidaan työskennellä ympäri vuorokauden. Energiaturve toimitetaan asiakkaille pääasiassa lämmityskaudella 2-3 kuukauden aikana. Koko Takanevan alueelta toimitetaan vuosittain 90 000 m 3 turvetta, joka vastaa noin 750 rekan ajosuoritetta. Hankealueelta turvetta toimitetaan noin 15 000 m 3 vuodessa. Turve kuljetetaan työmaatietä Kurikka - Jurva maantielle nro 689 ja edelleen Seinäjoelle, Pietarsaareen, Kurikkaan tai Ilmajoelle. Työmaatien varrella ei ole asutusta. Polttoöljyn kulutus tuotantokauden aikana on noin 21 000 l. Samanaikaisesti työmaalla säilytetään polttonesteitä alle 15 000 l. Urakoitsija säilyttää
polttonesteitään siirrettävissä säiliöissä pelastussuunnitelmassa osoitetuissa paikoissa niin, että aineet eivät vahinkotapauksissa pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen. Tuotannossa syntyy vuosittain jäteöljyjä noin 140 l, kiinteää öljyjätettä noin 25 kg, sekajätettä noin 700 kg, aumamuovia noin 1 200 kg ja metallijätettä noin 100 kg. Urakoitsijat toimittavat ongelmajätteet ja sekajätteen jätteiden keruupaikoille asianmukaisiin säiliöihin. Jäteöljyn ja ongelmajätteiden keruun ja toimituksen asianmukaiseen laitokseen hoitaa siihen hyväksytty yrittäjä. Metallijäte kierrätetään ja aumamuovi hyödynnetään energiana tai kierrättämällä. Toiminnassa syntyy kaivannaisjätteinä kantoja ja muuta puuainesta, kiviä, mineraalimaita sekä lietteitä. Kannot ja muu puuaines käytetään polttoaineena ja laskeutusaltaiden lietteet siirretään takaisin tuotantoalueelle tuotettavaksi tai käytetään muuhun sopivaan tarkoitukseen. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Takanevan hankealueesta 35 ha on tuotannossa olevaa aluetta, jossa maisemakuva ei muutu. Hankealueeseen kuuluu 11,8 ha:n suuruinen lisäalue, joka on reunaosistaan ojitettua ja luonnontilaltaan muuttunutta, selvästi kuivunutta nevaa ja rämettä. Alue on puustoista ja sen koillis- ja luoteisosissa on tehty hakkuita. Alueella ei ole erityistä maisemallista arvoa. Yleisin suotyyppi on rimpinevaräme, joka uhanalaisuudeltaan on luokiteltu sillmälläpidettäväksi. Sen pohjoisosaan liittyy kuivempaa lyhytkorsirämettä, joka on luokiteltu vaarantuneeksi luontotyypiksi. Luontotyyppien edustavuus on heikentynyt, koska alueen kasvillisuus ei ole luonnontilaista. Lisäalueella ei ole havaittu luonnonsuojelulain mukaisia uhanalaisia tai suojeltavia lajeja. Takanevan hankealue sijaitsee Kurikan kaupungin Koiviston kylässä noin 8 km Jurvan keskustaajamasta kaakkoon. Takanevan lähiympäristö on turvetuotannon lisäksi pääasiassa maa- ja metsätalouskäytössä. Tuotantoalueen kaakkoispuolella noin 550 metrin etäisyydellä sijaitsee osittain soistunut Niinistönjärvi ja pohjoispuolella Takanevan lammet. Lähin asutus sijaitsee noin 800 metrin päässä tuotantoalueen kaakkoispuolella. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Takanevan lähin suojelualue on Natura 2000 -verkostoon kuuluva Isokorven Natura-alue, joka sijaitsee noin 1,9 km:n etäisyydellä Takanevan länsipuolella. Isokorven lehtokorpi kuuluu myös lehtojensuojeluohjelmaan. 5
Lähin pohjavesialue sijaitsee 3,5 kilometrin etäisyydellä tuotantoalueen luoteispuolella. Takanevan lammet ovat maisenmallisesti arvokas allikkoalue, jolla on tärkeä merkitys muuttavien lintujen levähdyspaikkana. Lammet ovat muuta ympäristöä ylempänä ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen vuonna 1994 valmistuneen pienvesien inventoinnin mukaan suon reunojen ojitus tai Takanevan turvetuotanto ei ole vaikuttanut lampien luonnontilaan. 6 Vesistö Takaneva sijaitsee Närpiönjoen vesistöalueella Kivi- ja Levalammen tekojärven (39.005) valuma-alueella. Närpiönjoen valuma-alueella sijaitsee myös Östramossenin tuotantoalue (52,6 ha) ja Rackarmossenin tuotantoalue (48,1 ha). Takanevan kuivatusvedet hankealueelta johdetaan laskuojan 2 kautta Lintuluoman kanavaan ja edelleen Kivi- ja Levalammen tekojärveen ja laskuojan 4 kautta Kalistonluomaan ja edelleen Vuorusluomaan ja Tainusluoman kautta Kyläjokeen. Tainusluoman ja Lintuluoman kanavan vesi on hapanta, runsasravinteista ja tummaa. Kyläjoen vesi on myös hapanta, erittäin runsasravinteista ja suuren humusainemäärän vuoksi erittäin tummaa. Kyläjoessa esiintyy happamuushaittoja vuosittain. Joessa ei ole omaa kalakantaa. Keskimääräiset virtaamat Lintuluoman kanavan, Kivi- ja Levalammen tekojärven, Tainusluoman ja Kyläjoen valuma-alueilla ovat seuraavat: F km 2 Keskiylivirtaama MHQ m 3 /s Keskivirtaama MQ m 3 /s Keskialivirtaama MNQ m 3 /s Lintuluoman kanava laskussa Levalammen 100 11,6 1,0 0,05 tekojärveen Levalammen tekojärvi laskussa Närpiönjokeen 141 8,5 1,3 0,16 Tainusluoma laskussa Kyläjokeen 40 4,9 0,38 0,02 Kyläjoki laskussa Närpiönjokeen 70 12,3 0,67 0,05 F= valuma-alueen pinta-ala Kivi- ja Levalammen tekojärven pinta-ala on noin 10 km 2, suurin syvyys 6 m ja säännöstelyväli 2,7 m. Kivi- ja Levalammen tekojärven veden ravinteisuus on rehevällä tasolla. Vesi on tummaa ja hapanta humusvettä. Happamuustaso on ollut eliöstön kannalta usein haitallisen alhainen. Tekojär-
Vaikutus vesistöön ja sen käyttöön ven happitilanne on ollut välttävä ja keväisin on pohjan läheisissä vesikerroksissa ilmennyt hapettomuutta. Kokemäenjoen - Saaristomeren - Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa Levajoen ja Kyläjoen ekologinen tila on luokiteltu välttäväksi ja Kivi- ja Levalammen tekojärven tila tyydyttäväksi. Vesienhoitosuunnitelman mukaan Närpiönjoessa Kivi- ja Levalammen alapuolella on useita kalojen vaellusesteitä. Vesienhoitosuunnitelmassa esitetään turvetuotannolle nykykäytännön mukaisia vesiensuojelutoimia, joihin sisältyy vesiensuojelun perusmenetelmien lisäksi vähintään pintavalutuskenttä tai kasvillisuuskenttä. Kyläjoella, Lintuluoman kanavalla ja Tainusluomalla ei ole kalataloudellista merkitystä. Kivi- ja Levalammen tekojärven kalataloudellinen merkitys on erittäin suuri. Kivi- ja Levalammen tekojärven tärkein saaliskala on hauki. Kalastuskunnan arvio alueen kokonaissaaliista on noin 4 700 kg vuodessa. Takanevan hankealueen purkuvesistön veden laatu vuosina 2000 2009 on ollut keskimäärin seuraava: Kiintoaine mg/l Kokonaisfosfori µg/l Kokonaistyppi µg/l Kyläjoki 17 73 1900 Kivi- ja Levalammen tekojärvi - 27 830 7 Hankealueen kuivatusvesien aiheuttamat pitoisuuslisäykset alapuolisen vesistön vedessä nettoarvoina laskettuna ovat seuraavat: Lintuluoman kanava laskussa Levajärven tekojärveen Vuorusluoma laskussa Tainusluomaan Kivi- ja Levalammen tekojärvi Levajoen - Kyläjoen alue Virtaama m 3 /s Kiintoaine mg/l Kokonaisfosfori µg/l Kokonaistyppi µg/l 0,95 0,24 1,9 49 0,19 0,18 2,0 43 1,34 0,03 0,3 6,2 0,67 0,01 0,2 3,2
8 Kaikkien Vapo Oy:n Närpiönjoen valuma-alueella olevien turvetuotantoalueiden kuivatusvesien aiheuttamat pitoisuuslisäykset alapuolisen vesistön vedessä nettoarvoina laskettuna ovat seuraavat: Virtaama Kiintoaine Kokonaisfosfori Kokonaistyppi m 3 /s mg/l µg/l µg/l Närpiönjoki 9,5 0,02 0,19 4,9 Vaikutukset kalatalouteen Hakemuksen mukaan Takanevan kuivatusvedet vaikuttavat Lintuluoman kanavaan, Kalistonluomaan, Vuorusluomaan ja Taalinlampeen. Niiden kalataloudellinen merkitys on vähäinen. Kalataloudellisesti merkittävän Kivija Levalammen tekojärveen Takanevan hankealueen kuivatusvesien vaikutus on vähäinen. Voimassa olevan ympäristöluvan mukaan luvan saajan on maksettava vuosittain kalatalousmaksua 2000 euroa Takanevan tuotantoalueen kuivatusvesien vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseksi. Hankealueesta 35 ha sisältyi lupaan ja hakijan mukaan 11,8 ha:n lisäalueen kuivatusvedet eivät aiheuta kompensoitavaa haittaa. Vaikutukset pohjaveteen Hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta eikä pohjavesialueita. Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset Lähin vakituinen asutus sijaitsee 0,8 km etäisyydellä Takanevasta. Työmaateiden varsilla ei ole asutusta. Hakijan arvion mukaan Takanevan toiminnasta ei aiheudu pöly- tai meluhaittoja. Ympäristöriskit Työmaalle laaditaan vuosittain päivitettävä pelastussuunnitelma ja nimetään paloturvallisuusorganisaatio. Tuotantoalueella on tarvittava sammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Työmaan henkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään koulutusten sekä toimintaharjoitusten avulla. Mahdollisista häiriötilanteista sekä niiden korjaustoimista ilmoitetaan ELYkeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle. Hätätilanteissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Toiminnalle otetaan ympäristövahinkovastuuvakuutus.
9 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Hakija on tehnyt esityksen Takanevan käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaksi. Päästötarkkailua on esitetty tehtäväksi laskuojista 2 ja 4 kasvillisuuskenttien alapuolelta. Laskuojaan 2 asennetaan ympärivuotisesti toimiva mittapato. Kenttien tehoa arvioidaan päästötarkkailun yhteydessä ottamalla näytteet myös kentille tulevasta vedestä. Jälkihoitovaiheen päästöjä tarkkaillaan ELY-keskuksen määräämän ajan. Hakija on esittänyt vesistötarkkailua tehtäväksi Vapo Oy:n Läntisen Suomen alueen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelman 2008-2013 mukaisesti Lintuluoman kanavassa. Takanevan kalataloustarkkailu on esitetty tehtäväksi osana Närpiönjoen kalataloudellista yhteistarkkailua. Korvaukset Hakija on katsonut, ettei Takanevan hankealueen turvetuotannosta aiheudu kompensoitavaa tai korvattavaa haittaa. Toiminnan aloittamisluvan perustelut HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Vapo Oy on hakenut toiminnanaloittamislupaa voidakseen aloittaa vesiensuojelurakenteiden rakentamisen ja jatkaakseen tuotantoa keskeytyksettä tuotantokunnossa oleville alueilla. Turpeen kysyntä on talousalueella pysyvää ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaista on hyödyntää jo tuotannossa oleva alue loppuun. Alueiden vesienkäsittelyä tehostetaan. Hakija on esittänyt 5 000 euron vakuutta, joka voidaan asettaa omavelkaisena takauksena. Hakemus täydennyksineen on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Kurikan kaupungissa 17.6. 18.7.2011 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 18.6.2011 Kurikka-lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselta, Kurikan kaupungilta ja Kurikan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lausunnot 1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on todennut, että turvetuotanto on vaikuttanut Kivi- ja Levalammen ja Närpiönjoen vesien tilaan lisäämällä vesistöjen kuormitusta ja heikentämällä niiden käyttökelpoisuutta. Alueen turvetuotannon vesiensuojelun tasoa on tarpeen kehittää. Tavoitteena on, että vuoteen 2015 mennessä kaikille toiminnassa oleville turve-
tuotantoalueille on rakennettu pintavalutuskentät, kuivatusvesien kemiallinen käsittely tai muu soveltuva kuivatusvesien käsittelymenetelmä. Joulukuussa 2009 hyväksytyssä vesienhoitosuunnitelmassa Kivi- ja Levalammen on arvioitu olevan välttävässä tilassa ja Närpiönjoen huonossa tilassa. Lintuluomaa ja Tainusluomaa ei ole luokiteltu, koska tietoja ei ole ollut riittävästi. Tavoitteena on vesistöjen hyvän tilan saavuttaminen vuoteen 2015 mennessä. Takanevalle on myönnetty ympäristölupa vuonna 2007. Sen mukaan virtaamaa tulee mitata jatkuvatoimisesti ympäri vuoden ja ottaa laskuojaan 2 johdettavista vesistä vesinäytteet 1.4. - 31.12. kahden viikon välein ja 1. 1.- 31.3. kuukauden välein. Tarkkailu on kuitenkin aloitettu vasta 2010. Takanevalla ei ole myöskään ollut käytössä jatkuvatoimista virtausmittausta, joten kuormitus on laskettu hetkellisten virtaamien mukaan. Laajennusosan kasvillisuusselvitys on tehty rajallisena aikana myöhäisenä ajankohtana (22.10.2010), joten selvityksen tulokset eivät ole täysin kattavia. Hakijan selvityksen mukaan suon luonnontyyppien edustavuus on heikentynyt, koska Takanevan kasvillisuus ei ole enää luonnontilaista. Lohkon 4 pohjoisosan (23,4 ha) vedet johdettaisiin Kivi- ja Levalampeen ainoastaan perustason vesienkäsittelyrakenteiden läpi, koska tuotanto tulee loppumaan auma-alueita lukuun ottamatta 3 vuoden aikana. Perustason vesienkäsittelyä voidaan pitää riittävänä, jos poistumaennuste on oikea ja alueelle myönnetään määräaikainen lupa. Uuden alueen vedet johdetaan yhdessä lohkon 3 vesien kanssa käytössä olevalle kosteikolle 3 ja tuotannossa olevan lohkon 4 vesien käsittelyä tehostetaan rakentamalla 2 ha:n suuruinen ruokohelpikosteikko 5. Kasvillisuuskentän tehosta on vain yksittäisiä tuloksia, koska kenttää ei ole tarkkailtu luvassa määrätyllä tavalla. Kentän vedenkorkeuden tulee olla soveltuva vesikasvillisuuden muodostumiselle. Kasvillisuuskentän 3 toimivuus on erityisen tärkeää, koska kentälle johdettaisiin uuden tuotantoalueen vesiä. Uusien tuotantoalueiden vesiensuojelurakenteena tulisi pyrkiä käyttämään pintavalutuskenttää. ELYkeskuksella ei ole ollut huomautettavaa kosteikko 5 suunnitelmasta. Esitettyä tarkkailuohjelmaa on syytä täydentää elohopeamittauksella ainakin kerran vuodessa, koska Kivi- ja Levalammen kaloissa on edelleen korkeat elohopeapitoisuudet. Hakijan tulee toimittaa ELY-keskukselle sähköisesti TYVI-palvelimen kautta vuosiraportti tuotantotoiminnasta, tarkkailutiedoista ja poikkeustilanteista raportointivuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Tuotantoalueen valumavedet tulee ohjata vesiensuojelurakenteiden kautta tuotannon päätyttyäkin kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä ja kuormituspotentiaalin voidaan katsoa vähentyneen. Vesiensuojelurakenteiden käytöstä poistamisesta tulee ilmoittaa etukäteen ELY-keskukselle. 10
Lohkolle 4 voidaan myöntää lupa toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. Luvan saajan on asetettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymä vakuus ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. Tätä ennen toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa ELYkeskukselle vesiensuojelurakenteiden valmistumisesta ennen niiden käyttöönottoa käyttöönottotarkastusta varten. Rakenteiden tulee olla ELYkeskuksen hyväksymiä ennen tuotannon aloittamista. 2) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen on katsonut, että nykyisellä vesienkäsittelyllä laskuojan 4 tuotantoalueen tuotantoaika voi olla enintään 3 vuotta päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Jos tuotanto jatkuu kyseisellä alueella vielä 3 vuoden kuluttua, tulee myös laskuojan 4 tuotantoalueelle järjestää tehostettu vesiensuojelu, esim. kasvillisuuskosteikko. Luvan saajan on vuosittain maksettava 470 euron kalatalousmaksu Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle käytettäväksi kalakannoille ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi tarkoitettujen toimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä toimenpiteiden tuloksellisuuden tarkkailuun. Kalatalousmaksulla kertyneet varat voidaan käyttää esimerkiksi hoitokalastukseen ja kalojen istutuksiin. Kalatalousmaksun suuruuden arvioinnissa on huomioitava, että kysymyksessä on vesistöalue, joka on rehevöitynyt, ja jossa ei vesienhoidon tavoitteita vaarantamatta voida enää aiheuttaa nykyistä suurempaa rehevöitymishaittaa. Luvansaajan on tarkkailtava kuivatusvesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna yhdessä alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. 3) Kurikan kaupungin ympäristölautakunta on todennut, että lähin naapurin asuinrakennus sijaitsee noin 2 kilometrin etäisyydellä Takanevan tuotantoalueesta ja lähimmät vapaa-ajan asuinrakennukset noin 500 ja 800 metrin etäisyydellä. Hakemuksen mukaisista muutoksista ei aiheudu naapuruussuhdelain tarkoittamaa rasitusta lähimmille naapureille, erityisesti kun huomioidaan myös alueen ympäristössä tapahtuva maa-ainesten ottotoiminta. Tuotantoalue ei sijaitse luokiteltujen pohjavesialueiden läheisyydessä, mutta Lintuluoman kanava, jota pitkin osa kuivatusvesistä on suunniteltu johdettavan, kulkee Rauhakankaan pohjavesialueen luoteisreunalla ja ohittaa Kiltilänkankaan sekä Hietikon pohjavesialueet 320-340 metrin etäisyydeltä. Rauhakankaan pohjavesialueella sijaitsee pohjavedenottamo Lintuluoman kanavan välittömässä läheisyydessä. Hakijan esittämät vesienkäsittelymenetelmät ovat lautakunnan mielestä nykyvaatimuksiin ja Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa kyseiselle alueelle asetettuihin turvetuotannon vesienkäsittelyn suunnitteluvaatimuksiin nähden riittävät. Rakenteiden perustami- 11
Muistutukset ja mielipiteet seen ja kunnossapitoon sekä syvennyksiin ja altaisiin pidättyvän lietteen poistamiseen jo hyvissä ajoin ennen täyttymistä tulee kiinnittää erityistä huomiota, jotta runsaiden sateiden aiheuttama ylikuormitus ja runsas kiintoainekuormitus voidaan mahdollisimman tehokkaasti ehkäistä. Lisäksi kuivatusvesien johtamisessa Lintuluoman kanavaan tulee huolehtia siitä, että Rauhakankaan talousvedenlaadulle ei aiheudu vaaraa. 4) AA (Metsälä RN:o 7:4, Jakkulan kylä, Kurikka) ei hyväksy osaksi omistamiensa metsätilojen ojien käyttämistä turvealueen kuivatusvesien johtamiseen, ellei hakija huolehdi ojien kunnossapidosta. Ympäristölupapäätöksessä tulee hakijalta edellyttää Lintuluomaan johtavien ojien kunnosta huolehtimista ja turvelietteen poistamista tarvittaessa. Lisäksi hakijan tulee kiinnittää huomiota Lintuluoman varressa sijaitsevalla, tilan Mäki-Kentta RN:o 9:123 palstalla olevan padon mahdolliseen liettymiseen ja kunnossapitoon. Hakijan on seurattava toiminnan aiheuttamia mahdollisia haittoja ja korvattava mahdolliset vahingot. 5) BB (Perämäki RN:o 11:170, Jurvan kirkonkylän kylä, Kurikka) ovat kysyneet hankealueen ojitusaikataulusta ja - suunnitelmasta. 12 Hakijan vastine Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa 1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen eikä 3) Kurikan kaupungin ympäristölautakunnan lausuntoihin. 2) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmän lausunnosta hakija on todennut, että vaatimus 470 euron kalatalousmaksusta on aiheeton. Toissijaisesti vaatimusta paljoksutaan. Kuten hakemuksessa on jo todettu, lupahakemuksen kohteena oleva 35 ha:n suuruinen tuotantoalue sisältyy jo edelliseen ympäristölupahakemukseen ja sen johdosta annetussa päätöksessä määrättyyn 2 000 euron suuruiseen kalatalousmaksuun. Hakija on arvioinut, että 11,8 ha:n suuruisen lisäalueen osalta ei aiheudu korvattavaa tai kompensoitavaa haittaa. 4) AA:n muistutuksesta hakija on todennut, että hakemuksen kohteena olevan tuotantoalueen vesiä ei johdeta muistutuksessa mainittujen tilojen Metsälä 7:4 tai Mäki-Kentta 9:123 kautta. Laskuojaan 1 johdettavista kuivatusvesistä on määrätty lainvoimaisessa 24.3.2009 annetussa ympäristöluvassa Dnro LSY-2008-Y-227. Ennalta arvioiden toiminnasta ei aiheudu muistutuksessa mainittuja liettymishaittoja Lintuluomaan eikä alueen ojiin. Hakija osallistuu laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta. 5) BB:n muistukseen hakija on vastannut, että lohkolla 7 sijaitsevalla uudella tuotantoalueella tullaan tekemään kuntoonpanoon liittyviä ojituksia sen jälkeen kun aluetta koskeva ympäristölupa on lainvoimainen ja mikäli lupa mahdollistaa laajennusalueen ottamisen tuotantoon. Lisäksi koko Ta-
kanevan alueella tehdään vuosittain normaaleja tuotantoalueen kunnossapitoon liittyviä kaivutöitä. 13 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ympäristöluparatkaisu Aluehallintovirasto muuttaa Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 4.6.2007 myöntämää ympäristölupaa nro 53/2007/4, jota on 24.3.2009 muutettu päätöksellä nro 17/2009/4, ja myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan turvetuotantoon Takanevalla noin 24 ha:n lisäalueelle ja määräaikaisen ympäristöluvan noin 23 ha:n lisäalueelle Kurikan kaupungissa Kivi- ja Levalammen vesistöalueella hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti Lupamääräykset 1, 2, 3, 13, 14 ja 16 muutetaan alla olevan mukaisesti. Lisäksi muutetaan käyttö- ja päästötarkkailuohjelma ja täydennetään Luvan voimassa olo määräystä. Lupamääräykset 1, 2, 3, 13, 14 ja 16 sekä käyttö- ja päästötarkkailuohjelma korvaavat aikaisemman luvan vastaavat määräykset. Muutoin noudatetaan ympäristöluvan nro 53/2007/4 määräyksiä. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Aluehallintovirasto myöntää Vapo Oy:lle luvan toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta Takanevan lohkolle 4 ja lohkolle 7 tarvittavine vesienjohtamisen muutoksineen. Luvan saajan on asetettava 5 000 euron suuruinen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymä vakuus ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. Muutetut lupamääräykset 1. Turvetta saadaan ottaa enintään 201 hehtaarin alueelta. Tuotantoa on harjoitettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet. 2. Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen ja laskeutusaltaiden kautta. Laskuojaan 1 johdettavat kuivatusvedet on johdettava 5.9.2008 päivätyn suunnitelman mukaisesti kasvillisuuskosteikolle 1 ja laskuojaan 3 johdettavat kuivatusvedet pintavalutuskentälle 2. Kuivatusvedet on käsiteltävä kasvillisuuskosteikolla ja pintavalutuskentällä ympäri vuoden. Kasvillisuuskosteikon kasvillisuuden on oltava jatkuvaan käsittelyyn sopivaa. Lohkon 4 pohjoisosassa laskuojaan 4 laskevalla noin 23 ha:n alueella kuivatusvedet on käsiteltävä sarkaojarakenteiden, virtausta säätävän padon ja laskeutusaltaan avulla.
14 Lohkon 4 laskuojaan 2 johdettavat kuivatusvedet noin 35 ha:n alueelta on käsiteltävä ympärivuotisesti vähintään 2 ha:n suuruisella kasvillisuuskentällä. Muut laskuojaan 2 johdettavat kuivatusvedet on käsiteltävä ympärivuotisesti vähintään 3,5 ha:n suuruisen kasvillisuuskentän avulla ja luontaisesti kasvittuvalla kasvillisuuskentällä vedenkorkeuden tulee olla kasvillisuuden muodostumiselle soveltuva Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohi eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3. Uudet vesienkäsittelyrakenteet on tehtävä 30.4.2012 mennessä ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Kurikan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kasvillisuuskentän 5 kautta ei saa johtaa kuivatusvesiä ennen varmistumista rakenteiden toimintakunnosta. Mikäli uusia vesienkäsittelyrakenteita ei korjaustarpeen vuoksi voida ottaa käyttöön heti niiden valmistuttua, voidaan tuotannossa olevien alueiden kuivatusvedet johtaa vanhojen vesiensuojelurakenteiden kautta enintään 30.6.2012 saakka. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 13. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 14. Vesistötarkkailu on toteutettava Vapo Oy:n läntisen Suomen alueen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelman mukaisesti Lintuluoman kanavasta kolme kertaa vuodessa. Kalataloustarkkailu on toteutettava Närpiönjoen kalataloudellisen tarkkailuohjelman 2011-2015 mukaisesti. Vesistötarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja kalataloustarkkailusuunnitelmaa Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-
Kalatalousmaksu Lisäys luvan voimassaolo määräykseen RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset lisäalueille ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Vesistö- ja kalataloustarkkailun vuosiraportit on toimitettava Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle sekä Kurikan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava lisäksi Kyrönjoen kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. 16. Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 2000 euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Lisäksi vuosilta 2011-2014 on vuosittain maksettava kalatalousmaksua 300 euroa. Ensimmäinen lisämaksu vuodelta 2011 on suoritettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Laskuojaan 4 laskevan lohkon 4 pohjoisosan lupa on voimassa 31.12.2014 saakka. Hakemusalue on noin 35 ha:n alalta tuotannossa ollut alue, jonka lupa on päättynyt vuoden 2010 lopussa, ja noin 12 ha:n uusi tuotantoalue. Uusi alue on reunaosiltaan ojitettu. Hankealueella tai sen päästöjen vaikutusalueella ei ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelumerkitystä omaavia lajeja ja luontotyyppejä. Lohkon 4 pohjoisosaa lukuun ottamatta kuivatusvedet käsitellään kasvillisuuskentällä. Lohkon 4 pohjoisosa noin 23 ha:n alalta on tuotannossa enintään 3 vuotta. Lisäksi laskuojaan 4 johdetaan kuivatusvesiä 14 ha:n tuotannosta poistetulta alueelta, jonka lupa on päättynyt. Tällä alueella virtaamansäätö on riittävä käsittelymenetelmä. Vesien käsittely tehostuu ja täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset Takanevan olosuhteissa. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. 15
16 Kun otetaan huomioon Takanevan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Hankealueen vesienkäsittely täyttää vesienhoitosuunnitelman edellyttämät nykykäytännön mukaiset toimet lukuun ottamatta lohkon 4 pohjoisosaa. Tällä alueella tuotannon on arvioitu päättyvän viimeistään vuonna 2014 ja tuotantoala pienenee vuosittain. Lupa on annettu määräaikaisena vuoden 2014 loppuun ja toiminta tänä aikana ei heikennä vesienhoitosuunnitelmassa esitettyjä tavoitteita. Perustelut toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta Lupamääräysten muutosten perustelut VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Takanevan lohkon 4 pohjoisosa on tuotannossa ollut alue, jonka ympäristölupa on päättynyt 31.12.2010, mutta jossa edelleen on hyödyntämättömiä turvevaroja. Tuotannon välitön jatkaminen on hakijalle tarpeen ja alue on päästöjen vähentämiseksi perusteltua käyttää loppuun mahdollisimman nopeasti. Uusi tuotantoalue on pieni olemassa olevaan toimintaan liittyvä alue, jonka vedet johdetaan käytössä olevalle kasvillisuuskentälle. Lupa toiminnan aloittamiseen voidaan tässä tapauksessa myöntää. Asetettava vakuus on määrätty riittäväksi ympäristön saattamiseksi päästöjen osalta ennalleen, mikäli lupa evätään tai sen lupamääräyksiä muutetaan. Näin ollen päätöksen täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä. Mikäli uudet vesienkäsittelyrakenteet rakennetaan talvella, on niiden kestävyys varmistettava roudattomana aikana ennen kuivatusvesien johtamista. Tarkkailuun on tehty vesienjohtamista vastaavat muutokset. Tarkkailun lisääminen on tarpeen päästöjen määrän ja uuden kasvillisuuskentän tehon selvittämiseksi. Kalatalousmaksun lisäyksessä on otettu huomioon erityisesti tuotannon jatkuminen lohkolla 4 perustason vesienkäsittelymenetelmillä. 1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen lausunto on otettu huomioon lupamääräyksestä 2 ja 3 sekä luvan voimassa olo määräyksestä ilmenevästi.
17 2) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmän lausunto on otettu huomioon lupamääräyksessä 16 ja luvan myöntämisenä määräaikaisena lohkon 4 tuotannosta kolmen vuoden sisällä poistuvalle alueelle. 3) Kurikan kaupungin ympäristölautakunnan vaatimuksiin rakenteiden hoidosta aluehallintovirasto toteaa, että niistä on riittävät määräykset Takanevan alkuperäisessä luvassa. Luvan myöntäminen lisäalueille yhdessä vesienkäsittelyn tehostamisen kanssa ei vaikuta Lintuluoman kanavan lähellä sijaitsevaan pohjavesialueeseen. 4) AA:n muistutukseen aluehallintovirasto toteaa, että tällä luvan muutoksella ei vaikuteta vesien kulkemiseen muistuttajan mainitsemilla tiloilla. Muutoin vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä ja tarkkailumääräyksissä. Toiminnasta ei aiheudu ennakolta arvioiden vesistön pilaantumisesta aiheutuvaa vahinkoa. Kalataloudelle aiheutuvat haitat ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. 5) BB:n muistutukseen on hakija antanut vastineessaan vastauksen. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toiminta saadaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Vaasan hallinto-oikeus voi kieltää päätöksen täytäntöön panon. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. Ympäristönsuojelulaki 6, 41, 42, 43, 44, 46, 50, 52, 55, 56 ja 101 Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 28 Käsittelymaksu on 7 310 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteen maksutaulukon mukaan 30 300 hehtaarin tuotantoalueen ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 7 310 euroa. Toiminnan olennaista muuttamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, joka on 50 % taulukon mukaisesta maksusta. Asian vaatima
PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN työmäärä vastaa uudelta toiminnalta vaadittavan luvan käsittelyä, minkä vuoksi peritään taulukon mukainen maksu. 18 Päätös Vapo Oy Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Kurikan kaupunki Kurikan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / kalatalousviranomainen (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Asianosaisille, joille on lähetetty lupahakemuksesta erityistiedoksianto sekä niille, jotka ovat esittäneet lupahakemuksen tiedoksiantovaiheessa muistutuksia, vaatimuksia ja mielipiteitä. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Kurikan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Kuulutuksesta ilmoitetaan sanomalehti Kurikassa.
19 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liitteet 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma Raija Aaltonen Reko Vuotila Kirsti Poikonen Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvos Raija Aaltonen ja ympäristöneuvos Reko Vuotila. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Kirsti Poikonen KP/tka
VALITUSOSOITUS Liite 1 Valitusviranomainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Valitusoikeus Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 27.12.2011. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallintooikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, 65101 Vaasa puhelin: 020 6361 060 telekopio: 06-317 4817 sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
Kartta Liite 2
Takanevan KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILUSUUNNITELMA Liite 3 Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö- ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: - tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät - tuotantomenetelmä - ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja -paikat - kunnostukset ja tuotannon eteneminen - vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta - poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista - laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen - ojastojen puhdistukset - mittapatojen ja -laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset - pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt - sadanta, haihdunta ja tuuli - muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset - jätehuoltoon liittyvät toimet - kaivannaisjätteiden lajit, määrät, varastointi ja siirrot - näytteiden ottoajat - aumojen paikkojen muutokset - pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot - muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly- ja melupäästöihin - toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Laskuoja 2, kasvillisuuskenttä 3 Virtaama mitataan jatkuvatoimisesti ympäri vuoden. Vesinäytteet otetaan laskuojaan 2 johdettavista vesistä 1.4.-31.12. kahden viikon välein ja 1.1.- 31.3. kuukauden välein. Kevättulvan aikaan (pääsääntöisesti 15.4.-15.5.) näytteet otetaan kerran viikossa. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen kasvillisuuskenttää ja sen jälkeen. Näytteistä määritetään alla mainittu laaja analyysivalikoima talvella ja kevättulvakaudella joka toinen näytteenottokerta ja kesällä (15.5.-15.9.) joka kolmas näytteenottokerta. Muulloin määritetään suppea analyysivalikoima.
Laaja analyysivalikoima kiintoaine COD Mn Kok P Kok N ph NH 4 -N PO 4 -P (suod.) Fe Suppea analyysivalikoima kiintoaine COD Mn kok P kokn ph Laskuojan 2 kasvillisuuskenttä 5 ja laskuoja 4 Vesinäytteet otetaan laskuojaan 2 ja 4 johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen kasvillisuuskenttää 5 ja sen jälkeen. Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalis-toukokuu, kesä-heinäkuu, syys-lokakuu ja joulu-helmikuu) kahden vuoden ajan päätöksen antamisen jälkeen ja kahden vuoden ajan ennen tarkistushakemuksen jättämistä sekä jälkihoidon aikana. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä analysoidaan kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus, kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja ph. Päästöt lasketaan käyttäen tuotantoalueen omia pitoisuus- ja virtaamatietoja. Päästöt lasketaan sekä brutto- että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l. Mittauskohteen ulkopuolisten tuotantoalueen lohkojen päästöt lasketaan mittaustulosten perusteella pinta-alojen suhteessa. Raportointi Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttö- ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Laadunvarmistus Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis- ja muutossuositukset.