Suomi 100 Info- ja keskustelutilaisuus torstaina 19.2.2015 klo 13.00 15.30 Imatran Valtionhotellissa, kokoustila Imatra, Torkkelinkatu 2, 55100 Imatra MUISTIO 1. Tilaisuuden avaus Juha Iso-Aho, Etelä-Karjalan liiton kulttuurityöryhmän puheenjohtaja Humanistisen ammattikorkeakoulun TKI-koordinaattori Puheenjohtaja Juha Iso-Aho avasi tilaisuuden. 2. Suomi 100 -hankkeen esittely, Suomi 100 -hankkeen päätuottaja, Valtioneuvoston kanslia Päätuottaja Hannu Hyttisen esitys on muistion liitteenä. kertoi, että valtakunnallinen Suomi 100 -hanke on valtioneuvoston projekti, jossa maakuntaliitot ovat vahvasti mukana. Hän totesi, että Valtioneuvoston kanslian järjestämä infotilaisuuskiertue on nyt edennyt puoleen väliin. Kiertueella kerrotaan, kuinka juhlavuotta valmistellaan ja kuinka valmisteluihin voi tulla mukaan. Hyttisen puheenvuoron aikana katsottiin video siitä, millaisella hengellä juhlavuotta lähdetään suunnittelemaan. https://www.youtube.com/watch?v=kby0j03cauk Videon sanomana on: Aikaansa seuraava 100-vuotias etsii samanhenkistä juhlaseuraa. Vuosi 2017 on sukupolvemme suurin juhlavuosi. Juhlavuosi syntyy ajatuksesta, että 100-vuotias Suomi on juhlan arvoinen. Suomi on tarjonnut meille infrastruktuurin ja turvallisen maan elää. Haluamme antaa Suomelle lahjan ja osallistua juhlavuoden tekemiseen. Kyseessä on tunneprojekti. Rakennamme yhdessä juhlavuoden tunnelman ja koko vuoden mittaisen juhlavuoden. Kauppakatu 40 D FI-53100 Lappeenranta FINLAND puh./tel +358 5 6163 100 fax +358 5 6163 140 Y-tunnus 0869462-5 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi info@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi
Juhlavuoden teemana on Yhdessä. Se on samalla sekä sisältö että toimintatapa. Valtioneuvosto kutsuu koko Suomen tekemään yhdessä juhlavuotta. Täytyy löytää yhteisiä nimittäjiä, joiden varaan juhlavuotta rakennetaan. Amerikasta asti on tullut yhteydenottoja ja kyselyjä siitä, miten ulkosuomalaiset pääsevät esiintymään Suomessa juhlavuonna. Projekti on rajattu käsittämään vuoden 2017. Juhlavuosi alkaa uuden vuoden päivänä, jolloin on juhlavuoden lanseeraus. Juhlavuosi huipentuu itsenäisyyspäivään. Tarkoituksena on, että mahdollisimman moni osallistuu juhlavuoden tapahtumiin. Periaatteessa mikä tahansa tilaisuus voi olla juhlavuoden tapahtuma. Suomessa parlamentaarinen demokratia on toiminut jo 100 vuotta, mikä on maailmanlaajuisesti poikkeuksellista. Toki myös Isossa-Britanniassa ja Ruotsissa demokratia on toiminut sata vuotta, mutta ne ovat monarkioita. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä suomalaisuudesta eilen, tänään ja huomenna. Suunnitteilla on tulevaisuuteen luotaavia hankkeita. Millainen Suomi on 150- vuotiaana vuonna 2067? Maakuntaliitto nimeää yhteyshenkilön, jota valtioneuvoston kanslia ohjeistaa. Sen jälkeen tulee organisoitavaksi maakunnallinen valmistelu ja resurssien jaon arviointi. Juhlavuoden toteutuksen sopimusmallia mietitään vielä maakuntaliittojen kanssa. Tavoitteena on saada juhlavuodelle monipuolinen ja monimuotoinen toteutus. Miten voidaan kytkeä uusia kumppanuuksia ja erilaisia organisaatioita tekemään juhlavuoden ohjelmaa? Miten saadaan ihmiset liikkeelle? Viestintään tulee varata suuret resurssit, jotta juhlavuosi myös näkyy. Viestiä pitää levittää joka puolelle. Juhlavuoden toimijoiden oma budjetti on tärkeä, sillä valtion budjetti on vain osa rahoitusta. Suurin osa kuluista menee toimijoiden omasta pussista. Se, paljonko Etelä-Karjalaan panostetaan, riippuu täysin maakuntalaisten omasta innostuksesta järjestää tilaisuuksia. Juhlavuoden tunnuksesta on tulossa myös väriversioita. Rekisteröitymällä Suomi 100 -sivuilla saa aiheeseen liittyviä uutiskirjeitä. Juhlavuoden valmisteluja voi seurata myös Twitterissä. 3. Maakuntaliiton tervehdys Matti Viialainen, Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Maakuntajohtaja Matti Viialaisen esitys on muistion liitteenä. Maakuntajohtaja totesi, että väkeä on tullut ilahduttavan runsaasti paikalle. Etelä- Karjala valmistautuu Suomen 100-vuotisjuhlaan, ja maakuntaliitossa ollaan avoimia ideoille ja toteutuksille juhlavuoden suhteen. Imatran koski todennäköisesti kuohuu
ja puita istutetaan, mutta vielä on liian varhaista tietää kaikkia tapoja, joilla maakunnassa tullaan juhlistamaan vuotta 2017. Imatran ja Lappeenrannan seudulla historia, ympäristö ja luonto antavat viitteet juhlavuoden ohjelmatarjonnalle. Maakuntaliitto tulee koordinoimaan juhlavuoden suunnittelua Etelä-Karjalassa ja nimeämään yhteyshenkilön sitä varten. Myös taloudelliset kehykset pitää suunnitella. Tämä on todellakin meidän sukupolvemme suurin juhlavuosi. Juhlavuodessa täytyy olla kansanjuhlan piirteitä, ja sen suunnittelun pitää lähteä ruohonjuuritasolta. Etelä-Karjalan ihmiset ja yhteisöt ovat juhlavuoden tekijöitä. Juhlinnasta ei tehdä teennäistä, vaikka arvokaskin osuus järjestetään. 4. Keskustelu : Juhlavuoden kulminaatio on 6.12., mutta ei ole tarkoitus, että tapahtumat päättyvät silloin kokonaan. Koko vuosi on juhlavuosi. Juhlinnasta on neuvoteltu myös joulupukin kanssa. Matti Viialainen: Etelä-Karjalassa voitaisiin järjestää vastaanotto, mutta ei välttämättä itsenäisyyspäivänä, vaan esimerkiksi uutena vuotena. : Juhlavuosi on otollinen foorumi kokeilla asioita. Etukäteen ei voi tietää, mitkä asiat jäävät elämään vielä juhlavuoden jälkeen. Jorma Kallio, Lappeenrannan kaupunki: Onko juhlavuoden tunnuksesta tulossa myös saamenkielinen versio suomen-, ruotsin- ja englanninkielisten rinnalle? : Tunnuksesta on tulossa myös saamenkielinen versio. 5. Lappeenrannan museot valmistautuvat juhlavuoteen Päivi Partanen, Lappeenrannan museotoimenjohtaja Museotoimenjohtaja Päivi Partasen esitys on muistion liitteenä. Museotoimenjohtaja kertoi, että museokenttä on jo aloittanut juhlavuoden valmistelut. Suunnitteilla on Museoliiton organisoima Museoalan Yhteinen perintö - hanke, johon kaikki museot ovat tervetulleita mukaan. Hankkeessa on neljä osahanketta. Museot suunnittelevat omalta osaltaan vastaanottoja ympäri Suomen. Juhlavuonna on tulossa televisiosta Suomen historian road movie, 10-osainen tvsarja Suomen historiasta. Suomi 100 vuotta herättää yleisesti ajatuksia pääasiassa taaksepäin.
Mitä asiakkaat haluavat museolta vuonna 2017? He haluavat muun muassa valokuvia 100 vuoden ajalta, moniaistisia kokemuksia, toimintaa lapsille, jalkautumista kouluille, Lotta-museon perustamista, tietoiskuja esim. rakennusperinteestä, iloa, ihmisiä menneisyydestä. Mitä tapahtumia maakuntaan halutaan juhlavuonna? Maakuntaan toivotaan näyttelyitä, retkiä, matkoja maakunnan menneisyyteen, näytelmiä, Salpalinjan kehittämistä, luentoja esim. rajan merkityksestä. Koko maakunnan väki pitää suunnitella ja koordinoida tapahtumia, jotta vältytään päällekkäisyyksiltä. Etelä-Karjalan museoon on tulossa juhlavuonna Sodan värit -näyttely, joka pohjautuu jatkosodan värivalokuviin. Mukana on myös talvisodan aikaisia kuvia. Taidemuseoon tulee Karjala-teema. Perusnäyttelyn uudistaminen on ajankohtainen. Siitä on toivottu toiminnallisempaa historian olohuonetta. Asiakkaat kokevat pysyvän perusnäyttelyn erittäin tärkeäksi. Museon valokuvia on tarkoitus saada myös internettiin. 6. Kotkaniemen suunnitelmat Suomi 100 -juhlavuoteen liittyen Mari Kurkan, Kotkaniemi-säätiön asiamies Asiamies Mari Kurkanin esitys on muistion liitteenä. Kotkaniemi on rakennettu 1800-luvun lopulla, ja Svinhufvudit muuttivat Luumäelle 1900-luvun alussa. P. E. Svinhufvud oli yhdeksän kertaa eduskunnan puhemiehenä, ja hän oli suomalaisten oikeuksien puolestapuhuja. Alkuvuonna 1917 hänet erotettiin tuomarin virasta ja karkotettiin Siperiaan. Maaliskuussa 1917 hän pääsi palaamaan Suomeen. Hänestä tuli prokuraattori ja sittemmin pääministeri. P. E. Svinhufvud asui elämänsä loppuun asti Luumäellä. Kotkaniemessä oli usein vieraita, ja myös itsenäisyyttä juhlittiin. Svinhufvud aloitti uudenvuodenpuheperinteen. Vuonna 2013 perustettiin Kotkaniemi-säätiö, jonka tavoitteena on ylläpitää ja kehittää kotimuseota. Säätiö on tehnyt erilaisia suunnitelmia siitä, mitä toimintaa Kotkaniemeen voisi tulla. Piharakennukset mahdollistavat monenlaiset yhteisölliset aktiviteetit. Kotkaniemen korjauksen työpiirustukset ovat valmistumassa tämän vuoden maaliskuussa. Tavoitteena on, että Kotkaniemi päästäisiin avaamaan yleisölle maaliskuussa 2017, jolloin tulee kuluneeksi 100 vuotta siitä, kun Svinhufvud pääsi palaamaan Suomeen. Luumäen kunta on hakenut tavaramerkkiä Itsenäisyyden tielle, jonka varrella on useita itsenäisyyteen liittyviä kohteita. 7. Keskustelu Mitä seuraavaksi?
Juha Iso-Aho Kaikki elossa olevat 100-vuotiaat voitaisiin haastatella vuonna 2017. Juha Eklund, Lappeenrannan seurakunta: Reformaation eli uskonpuhdistuksen 500-vuotisjuhla kytkeytyy Suomen itsenäisyyteen esim. oman äidinkielen ja koulujen kannalta. Seurakunnissa korostetaan, mitä rakennusaineita reformaatiosta on saatu itsenäisyyttä kohti mentäessä. 500 vuoden historiasta nousee tämän päivän elämä. Myös Suomen 100-vuotisjuhlien koordinoinnissa on otettu reformaation juhlavuosi huomioon. Erkki Pulli, Etelä-Karjalan sotaveteraanit Mitä Suomi on tarjonnut? Vapaan isänmaan. Ei olisi tarjonnut, ellei sotia olisi käyty. Sodassa oli 700 000 miestä ja 200 000 lottaa. Heidän kunnioittamisena pitäisi olla voimakkaammin esillä. Salpalinjaa alettiin rakentaa Suomen lukoksi vuonna 1941. Salpalinja on itsenäisyyden monumentti ja hyvä matkailukohde. Valtioneuvoston kanslia on saanut monta aloitetta sotahistoriaan liittyen, ja useita hankkeita on odottamassa päätöksiä. Valmistelu on käynnissä, mutta vielä ei ole pystytty tekemään päätöksiä hankkeista. Reijo Rinkinen, Etelä-Karjalan liikunta ja urheilu ry, Eklu Liikunta- ja urheiluväki tulee tuomaan oman kortensa kekoon. Joka kunnassa on upeita urheilijoita ja urheilumenestystä. Aineistoa ja innostusta on. Myös kansanterveyttä on mahdollista viedä eteenpäin. Eeva Arvela, Lemin musiikkiyhdistys ry Onko suunniteltu, että kaikki päiväkodit ja koulut velvoitetaan osallistumaan juhlavuoteen? Opetushallitus on valmistelussa mukana. Syksyllä 2017 kouluissa tehdään varmasti aiheeseen liittyviä asioita. Lasten pitää päästä tekemään asioita konkreettisesti. Iikko Voipio, Taipalsaaren kunta Taipalsaarella on timantti: Saimaa. Etelä-Karjalan veneseurat pitäisi saada hankkeeseen mukaan. Voitaisiin toteuttaa tapahtuma, jossa olisi pysähtymiskohteita eri satamissa, samaan tyyliin kuin Juhani Ahon purjehdus. Vuonna 1967 Kanada vietti 100-vuotisjuhlavuotta. Kanadassa järjestettiin iso melontatapahtuma, joka yhdisti kansaa. Metsähallituksella on kesällä 2017 projekti Luontoillen läpi Suomen. Luonto on vahva osa suomalaista identiteettiä. Pertti Kolari, Kotkaniemi-säätiö, Lappeenrannan teknillinen yliopisto
Onko ajatusta, että joka maakunnasta nostettaisiin valtakunnallisesti joku esimerkkihanke? Vetoan maakuntaliittoon, että saadaan työkalut, joiden avulla pystytään pitämään Kotkaniemi-museota auki. Onko tulossa tuotteita tai suosituksia juhlavuoden toimista, esim. juhlakuusen istuttamisesta tms.? Onko logo otettavissa käyttöön mihin tahansa tapahtumaan? Liiton tulisi koordinoida, että logon käytössä säilyisi joku taso. Kotkaniemi on jo saanut valtiollista huomiota, mutta asiaa ei ole viety loppuun asti. Logo on käytettävissä, kunhan se ei ole hyvien tapojen vastaista. Logo pitää myös ottaa pois vuoden 2017 jälkeen, sillä tämä on projekti, jolla on alku ja loppu. Pitää miettiä, miten esim. juhlavuoden lippu näkyy kaupungeissa. Juhlavuoden logolla on jo tullut vesipulloja. Vuonna 1917 istutettiin Kaivopuistoon itsenäisyyden kuusi. Tulevaisuuden kuusi 2017 -hanke kannustaa kaikkia suomalaisia ja kaikkia kouluja juhlimaan 100- vuotiasta Suomea istuttamalla itsenäisyyden kuuset kouluilla. Siemenet taimiin kerätään Kaivopuiston itsenäisyyden kuusen kävyistä. Matti Viialainen Maakuntaliitto koordinoi suunnittelua, jotta saataisiin Etelä-Karjalaan maakunnallinen juhlavuoden ohjelmisto. Ritva Aalto, Taidekoulu Estradi Ketä muita täyttää 100 vuotta vuonna 2017? Onko kerätty listaa? Millä saadaan nuoret liekkiin? Ei ole ajateltu, että kerättäisiin katalogin omaisesti listaa. Suomi organisoitui 100 vuotta sitten, eli on paljon organisaatioita, jotka aloittivat toimintansa 100 vuotta sitten. 150 vuotta sitten kunnat irrottautuivat seurakunnista. Sirkus tuli Suomeen 100 vuotta sitten, mistä saa myös hyvän tarinan. Sirkustaiteilijoita tarvitaan erityisesti mukaan juhlavuoteen. Matti Viialainen YLEllä on tärkeä rooli juhlavuoden ohjelmistossa. Terttu Kivinen, Lappeenrannan kaupunki Salpalinjaa on neljän vuoden ajan kaivettu esiin maastosta. On suunniteltu Salpa Action -projektia, joka toteutettaisiin yhdessä Kymenlaakson kanssa. Salpalinjan eri kohteista pitäisi käynnistää esiselvityshanke. 35 henkilöä on käynyt Salpalinjan opaskoulutuksen. Jussi Korpinen, maanpuolustuskoulutus
Maanpuolustuskoulutuksessa on vuonna 2017 yhteistoiminnan teemavuosi, ja silloin järjestetään myös kaikille kansalaisille varautumisen ja turvallisuuden viikonloppu. Pertti Kolari Ohjelmassa pitäisi miettiä enemmän, miten saadaan lapsia ja nuoria mukaan. Mitä voisi tehdä esim. yhdessä lastenlasten kanssa? Matti Viialainen Olisi hieno idea, että jokainen tekisi omassa perheessään jotain, josta jäisi näkyvä jälki. On hyvä miettiä, mikä on Suomen paikka globaalissa maailmassa? Aika moni toimii kansainvälisesti jo nyt. Oman identiteetin ymmärtäminen on tärkeää. Tärkeintä on, miten valmistaudumme ottamaan vieraita vastaan ja miten me näyttäydymme vieraiden silmissä. 8. Tilaisuuden päättäminen Puheenjohtaja Juha Iso-Aho päätti tilaisuuden. Muistiin kirjasi Virve Lindström Etelä-Karjalan liitto