Näkemyksestä menestystä Toimialaraportit ennakoivat liiketoimintaympäristön muutoksia Työnvälitys t www.temtoimialapalvelu.fi www.tem.f www.mmm.fi www.okm.fi i www.ely-keskus.fi www.tekes.fi www.lapinliitto.fi www.finpro.com www.visitfinland.com www.vtt.fi
Työnvälityspalvelut Toimialaraportti Timo Metsä-Tokila 1/2012 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu
Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) 16001 1/2012 00170 HELSINKI 00023 VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) 1606 3666 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Timo Metsä-Tokila Toimialapäällikkö Varsinais-Suomen ELY-keskus Julkaisuaika 16.10.2012 Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Työnvälityspalvelut Tiivistelmä Osaamisintensiivisiä liike-elämän palveluita pidetään monella tapaa tänä päivänä elintärkeinä elinkeinoelämälle ja sen kehittymiselle. Yritystoiminnan muutosten ja esimerkiksi ulkoistamisen lisääntyessä asiantuntijoilta ostetut palvelut ovat tärkeä osa varsinkin pk-yritysten toimintaa. Yritysten keskittyessä omaan ydinosaamiseen niiden ei kannata tuottaa kaikkia yritystoiminnan tukipalveluita itse. Monasti yritykset solmivat pitkäaikaisia kumppanuuksia eri liike-elämän palveluiden yritysten ja toimijoiden kanssa, jolloin näistä kumppaneista tulee yrityksen strategisia kumppaneita. Ulkoa ostetut palvelut tuovat myös kaivattua joustoa pk-yrityksen hallintoon ja talouteen. Yksi esimerkki tästä on työvoiman vuokraus. Tiukkoina taloudellisina aikoina yritykset eivät ole halukkaita palkkaamaan uusia työntekijöitä, vaan he mieluummin vuokraavat tarvittavan työvoiman. Yksityisiä työnvälistyspalveluita ja varsinkin työvoiman vuokrausta voidaan pitää yhtenä erinomaisena talouden indikaattorina, sillä alan yritysten liikevaihto vaihtelee voimakkaasti riippuen yleisestä taloudellisesta tilanteesta. Yleisellä tasolla voimme todeta, että vuoden 2008 kesästä loppuvuoteen 2009 toimialan liikevaihto laski huomattavasti, mutta on nyt taas palannut voimakkaalle kasvu-uralle. Tosin viimeisen vuoden aikana toimialan kehitykseen on heijastunut talouden epävarmuus ja aivan uusimmat luvut kertovat kasvun hidastuneen. Vuonna 2010 työnvälitysalalla oli kaikkiaan yhteensä 1448 toimipaikkaa ja se työllisti 32 532 henkilöä. Alan yhteenlaskettu liikevaihto oli 1,44 miljardia euroa. Vertailun vuoksi ala on kasvanut suuremmaksi mitattuna liikevaihdolla kuin perinteinen liike-elämän palvelu taloushallintoala. Julkisuudessa mielikuvat toimialasta ovat muuttuneet positiiviseen suuntaan. Tähän on vaikuttanut mm. se, että monelle nuorelle ovi työmarkkinoille avautuu nykyään työvoimaa vuokraavan yrityksen kautta. Tulevaisuudessa ala tulee edelleen kehittymään ja leviämään talouden uusille sektoreille. Myös alan toimijat tulevat erikoistumaan yhä selkeämmin pienempiin asiakaskokonaisuuksiin samalla kun alan isot toimijat pystyvät tarjoamaan työvoimaa useille sektoreille. TEM:n yhdyshenkilö: Tieto-osasto/Toimialapalvelu/Esa Tikkanen, s-posti: esa.tikkanen@tem.fi puh. 050 040 5459 ELY-keskuksen yhdyshenkilö: Timo Metsä-Tokila, timo.metsa-tokila@ely-keskus.fi, puh. 040 7502442 Asiasanat Työnvälistyspalvelut, työvoiman vuokraus, toimialan kehitys, tulevaisuus ISSN 1795-9985 Kokonaissivumäärä 44 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN 978-952-227-690-2 Hinta - Kustantaja
Publikationsseriens namn och kod Besöksadress Postadress Branschrapport Alexandersgatan 4 PB 32 Telefon 010 606 000 1/2012 00170 HELSINGFORS 00023 STATSRÅDET Telefax (09) 1606 2166 Författare Timo Metsä-Tokila Branschchef Närings-, trafik- och miljöcentralen i Egentliga Finland Publiceringstid 16.10.2012 Uppdragsgivare Arbets- och näringsministeriet Organets tillsättningsdatum Titel Arbetsförmedlingstjänster Referat Kunskapsintensiva företagstjänster betraktas i dag på många sätt som livsviktiga för näringslivet och dess utveckling. När förändringarna i företagsverksamheten och t.ex. utläggningarna på entreprenad ökar är tjänster som man köper av experter en viktig del av speciellt små och medelstora företags verksamhet. När företagen koncentrerar sig på sin kärnkompetens lönar det sig inte för dem att själva producera alla stödtjänster för företagsverksamheten. Många gånger ingår företagen långvariga partnerskap med olika företag och aktörer som tillhandahåller företagstjänster. Dessa blir då företagets strategiska partner. Externt köpta tjänster ger också en efterlängtad flexibilitet i små och medelstora företags förvaltning och ekonomi. Ett exempel på detta är personalhyrning. Under bistra ekonomiska tider är företagen inte villiga att anställa nya arbetstagare utan hyr hellre den arbetskraft de behöver. Privata arbetsförmedlingstjänster och speciellt personaluthyrning kan betraktas som en utmärkt indikator för ekonomin, eftersom företagen i branschen har en omsättning som varierar kraftigt beroende på det allmänna ekonomiska läget. På allmän nivå kan vi konstatera att omsättningen i branschen sjönk betydligt från sommaren 2008 till slutet av 2009 men nu igen har kommit in på ett kraftigt tillväxtspår. Under det senaste året har osäkerheten i ekonomin visserligen återspeglats i branschens utveckling och de allra senaste siffrorna visar att tillväxten har blivit långsammare. År 2010 fanns det sammanlagt 1448 verksamhetsställen inom arbetsförmedlingsbranschen och den sysselsatte 32 532 personer. Branschen omsatte totalt 1,44 miljarder euro. För jämförelsens skull kan konstateras att branschen mätt med omsättningen har vuxit sig större än den traditionella företagsservicen inom ekonomiförvaltningsbranschen. I offentligheten har föreställningarna om branschen blivit mer positiva. En bidragande orsak till detta är bl.a. att dörren till arbetsmarknaden för många unga numera öppnas via bemanningsföretag. I framtiden kommer branschen ytterligare att utvecklas och expandera till nya sektorer inom ekonomin. Också aktörerna i branschen kommer allt tydligare att specialisera sig på mindre kundsegment samtidigt som de stora aktörerna kan erbjuda arbetskraft för flera sektorer. Kontaktperson vid arbets- och näringsministeriet: Avdelningen för kunskapshantering/branschtjänst/ Esa Tikkanen, e-post: esa.tikkanen@tem.fi, tfn 050 040 5459 Kontaktperson vid närings-, trafik- och miljöcentralen: Timo Metsä-Tokila, timo.metsa-tokila@ely-keskus.fi, tfn 040 7502442 Nyckelord Arbetsförmedlingstjänster, personaluthyrning, branschens utveckling, framtiden ISSN 1795-9985 Sidoantal 44 Utgivare Arbets- och näringsministeriet Språk Finska ISBN 978-952-227-690-2 Pris - Förläggare
Sisältö 0 Saatteeksi... 7 1 Toimialan määrittely ja sisältö... 9 1.1 Toimialan kuvaus ja rajaus... 9 1.2 Työnvälitystoiminta osana liike-elämän palveluja... 10 2 Toimialan rakenne... 14 2.1 Toimialan jakautuminen alaryhmiin sekä alueellinen jakautuminen... 14 2.2 Henkilöstö- ja toimipaikkamäärän kehitys... 17 2.3 Toimialan suurimpia yrityksiä... 21 2.4 Toimialan työvoimarakenne... 21 3 Markkinoiden rakenne ja kehitys... 24 3.1 Kotimaan markkinoiden kehitys... 24 3.2 Vienti ja muu kansainvälinen toiminta... 27 4 Tuotanto ja tuotantomenetelmät... 28 5 Investoinnit... 30 6 Taloudellinen tila... 32 7 Toimialan menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet... 34 7.1 Keskeiset ongelmat... 34 7.2 Alan kehittämistarpeita... 35 8 Tulevaisuuden näkymät toimialalla... 36 9 Yhteenvetoanalyysi (SWOT)... 39 Liitteet... 40 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 5
0 Saatteeksi Toimialaraportit julkaisusarjan lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pk-yritysten päätöksenteon apuvälineeksi. Vuosittain päivitettävä sarja käsittää yhdeksän elintarviketeollisuus, elektroniikkateollisuus, metalliteollisuus, puutuoteteollisuus, bioenergia, kaivos- ja kiviteollisuus, matkailualat, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä liike-elämän palvelut. Vuonna 2012 uutena toimialana on mukaan otettu luovat toimialat. Raportit ovat veloituksetta saatavissa ilman rekisteröitymistä TEM Toimialapalvelun internet-sivuilla osoitteessa www.toimialaraportit.fi. Toimialaraporttien keskeiset tilastotiedot päivittyvät myös Toimiala Online -kuvatietokannan kautta, ja ne ovat saatavissa kyseisen raportin kohdalta. Toimiala Online -tietopalvelu on uudistunut viimeisen kahden vuoden aikana siten, että kaikkien toimialojen laajat tilastotiedot sekä myös tänä syksynä julkaistavien toimialaraporttien toimialaryhmäkohtaiset pk-yritysten suhdannekyselyn tulokset ovat nyt vapaasti saatavissa osoitteesta www.toimialaonline.fi. Työnvälitystoiminta ja tarkemmin ottaen työvoiman vuokraus toimialana on suhteellisen uusi Suomessa, vaikka jotkut alan yrityksistä ovatkin jo suhteellisen iäkkäitä. Alaan on liitetty monenlaisia mielikuvia ja jopa ideologisia latauksia. Se on kuitenkin kehittynyt nopeasti, ja siitä on tullut tiivis osa suomalaista elinkeinoelämää. Myös monenlaiset ideologiset lataukset ovat vähentyneet, osin siksi, että alasta on saatavilla tietoa ja yhä useampi yritys on käyttänyt alan palveluja. Myös varsin monet nuoret ovat saaneet töitä työvoimaa vuokraavien yritysten kautta. Tiedon ja kokemusten myötä mielikuvat ovat muuttuneet positiivisempaan suuntaan. Työvoiman vuokraus liiketoimintana on kiinteästi yhteydessä talouden kehitykseen. Viimeisien vuosien aikana työvoiman välitys- ja vuokrauspalvelut ovat myös monipuolistuneet. Ala on yksi tärkeä talouden osakokonaisuus, ja sen arvioidaan jatkavan kasvua tulevinakin vuosina viime vuosien taantumasta ja epävarmuudesta huolimatta. Itse asiassa taloudellisesta taantumasta nouseminen antaa tälle toimialalle erinomaisen kasvumahdollisuuden. Vielä orastavan kasvun aikana yritykset eivät välttämättä halua voimakkaasti palkata uusia työntekijöitä, ja henkilöstön vuokrauksella voidaan pienentää henkilöstökuluihin liittyvää riskiä. Työvoimanvuokrausalaa lähemmin analysoimalla voidaan kertoa myös paljon talouden tilasta. Väitän, että alan menestys on yksi hyvä mittari talouden piristymisestä. Raportin tavoitteena on palvella henkilöstövuokrausalan yrityksiä sekä niitä erilaisia yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioita, jotka pyrkivät tukemaan alan kehitystä. Henkilöstövuokrausalan kehitysnäkymiä tarkastellaan raportissa pääosin pk-yritysten näkökulmasta. Raportin laatimisessa on käytetty hyväksi muun muassa yritysten omiin nykytilan ja tulevaisuuden arvioihin perustuvia työ- ja elinkeinoministeriön tilaamia selvityksiä, joista uusin on toteutettu keväällä 2012. Lisäksi olen haastellut useita alan yrittäjiä sekä muita toimijoita niin kasvukeskuksissa kuin niiden ulkopuolella. Toimialapäälliköt ovat laatineet toimialaraporttien tueksi omat rahoitusnäkemyksensä ensisijaisesti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tukien suuntaamiseksi sekä yritystoiminnan kehittämiseksi. Laaditut rahoitusnäkemykset aivan kuten toimialaraporttikin edus- TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 7
tavat kunkin tekijän henkilökohtaisia näkemyksiä. Tavoitteena on, että rahoitusnäkemykset yhdessä toimialaraporttien ja Toimiala Online -tilastokuvien kanssa muodostavat kattavan perustietopaketin, joka osaltaan tukee eri tahoja yrityshankkeiden suunnittelussa tai käsittelyssä sekä työvoiman koulutuksen suuntaamisessa. Julkaisu on aikaisempina vuosina ollut vain viranomaiskäytössä, mutta nyt se on vapaasti saatavilla ilman rekisteröintiä. Haluan lausua kiitokseni kaikille niille henkilöille, yrityksille ja yhteistyökumppaneille, jotka ovat olleet myötävaikuttamassa tämän raportin syntymiseen. Toivon, että raportti antaa virikkeitä alan yrityksille niiden kehittäessä toimintaansa ja palvelee myös muita alasta kiinnostuneita. Turussa 26.9.2012 Timo Metsä-Tokila Toimialapäällikkö 8 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu
1 Toimialan määrittely ja sisältö 1.1 Toimialan kuvaus ja rajaus Raportissa käsitellään erityisesti työvoimanvuokrausalaa. Työvoimanvuokrausala kuuluu laajemmin ottaen TOL 2008 luokituksen mukaan toimialaluokkaan 78 työnvälitystoiminta. Työnvälitystoiminta kuuluu laajempaa hallinto- ja tukipalvelutoimintakokonaisuuteen. Tähän pääluokkaan kuuluu liike-elämän yleisiä rutiiniluonteisia ja useimmiten lyhytkestoisia tukipalveluita. Työnvälitystoiminta jakautuu kolmeen alaluokkaan. Ensimmäinen niistä on 781 työvälitystoiminta, johon kuuluu työvälitystoiminta ja rekrytointitoiminta mukaan lukien työnvälitys verkkoympäristössä. Työllistettävät henkilöt eivät aina ole työsuhteessa työvoimaa välittävään yritykseen tai yhteisöön. Tähän kuuluu valtion järjestämä työnvälitystoiminta eli työja elinkeinoministeriön alaiset työvoimatoimistot. Lisäksi alaluokkaan kuuluu työvoimanvälitysyritykset, joiden tehtävänä on varmistaa kausi- ja suhdanneluonteisen ammattityövoiman saatavuus sekä erikoistunut johtotason henkilöiden ja erityisammattilaisten työnvälitys asiakkaan toimeksiannosta. Luokkaan kuuluvat myös erityisammattilaisten ja johtajien etsintä, arviointi ja valinta sekä valintatoimistot, kuten näyttelijöiden ja mallien valintatoimistot. Toinen alaluokkaa on 782 työvoiman vuokraus, johon kuuluvat tilapäisen, korvaavan tai täydentävän työvoiman hankinta asiakkaille. Työllistetyt henkilöt ovat työsuhteessa työvoimaa vuokraavaan yritykseen. Vastaanottavat yksiköt huolehtivat vuokratyöntekijöiden työnjohdosta ja valvonnasta. Ryhmä sisältää myös työvoiman vuokrauksen, esimerkiksi tietotekniikan ja viestintäalan työntekijät, toimistotyöntekijät, teollisuus- ja rakennustyöntekijät, kuljetus- ja varastotyöntekijät, hotelli- ja ravintolatyöntekijät, maatalouden työntekijät ja muiden toimialojen vuokratyövoiman. Kolmas alaluokka on 783 muut henkilöstön hankintapalvelut, joka muodostuu pitkäaikaisen tai jatkuvan henkilöstön hankinnasta. Henkilöstönhankintayritykset huolehtivat työnantajina asiakkaalle hankkimansa henkilöstön palkoista ja henkilöstöhallinnasta mutta eivät ole vastuussa henkilöstön työnjohdosta tai valvonnasta asiakkaan tiloissa. Tällaiset yritykset ovat usein erikoistuneet tietyllä toimialalla toimiviin yrityksiin. Henkilöstön hankintapalveluihin luokitellaan myös yritys, joka huolehtii toimeksiantaja- tai emoyrityksen koko työvoiman hankinnasta eikä palvele muita toimeksiantajia. Ryhmä sisältää myös sellaiset yritykset, jotka tuottavat työvoimapalveluja useille samalla toimialalla toimiville, työvoiman hankinnan ulkoistaneille asiakkaille (esim. pitkäaikaiset sopimukset lääkäripäivystyspalveluiden järjestämisestä). Kokonaisuuden kannalta on tärkeää tarkastella koko toimialaa 78. Tällöin muodostuu kokonaisvaltaisempi kuva siitä, mitä työnvälityksen markkinoilla tapahtuu, vaikka tämän raportin erityinen kohde on työvoiman vuokraus. Työvoiman vuokraus on kuitenkin merkittävin alatoimiala. Usein työvoiman vuokraus ja sitä sivuavat toimialat tukevat toinen toisiaan ja asiakasyritykset käyttävät niiden palveluja monin eri tavoin. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 9
1.2 Työnvälitystoiminta osana liike-elämän palveluja Työnvälitystoiminta on osa laajempaa liike-elämän palvelujen toimialaa. Toimiala on kasvanut länsimaissa jo noin kolmen vuosikymmenen ajan. Kasvu on ollut erityisen voimakasta viimeisten vuosien aikana. Sen on ennustettu jatkuvan selvästi työllisyyden keskitasoa nopeampana myös tulevina vuosina. Suomen avainklustereiden tulevaisuutta kartoittavan tutkimuksen mukaan koko liike-elämän palvelusektorin työllisyys tulee Suomessa kasvamaan vuoteen 2015 mennessä vuosittain 2,8 prosenttia työllisyyden keskimääräisen vuosikasvun ollessa 0,7 prosenttia. Nykyinen talouden taantuma ja epävarmuus eivät näytä hidastavan liike-elämän palveluiden käyttöä, sillä taantumassa yritykset tarvitsevat ehkä jopa enemmän liike-elämän palveluja, sillä taantumassa yritysten on aiempaan tarkemmin osattava toimia kannattavasti. Tosin useat työvoimanvuokrausyritykset ovat kertoneet taantuman vaikuttaneen toimintaansa erittäin paljon. Liike-elämän palvelujen sisällä niin sanotut osaamisintensiiviset alatoimialat ovat herättäneet viime vuosina laajaa kiinnostusta. Aiheesta on tehty lukuisia tutkimuksia. Osaamisintensiivisillä liike-elämän palveluilla (knowledge-intensive business services KIBS) tarkoitetaan niitä yritysten toisille yrityksille tai julkiselle sektorille tuottamia palveluja, joissa asiantuntijatoiminnalla on erityisen suuri merkitys. Osaamisintensiivisiin liike-elämän palveluihin luetaan yleensä seuraavat toimialaluokat: ohjelmistoala, tutkimus ja kehittäminen, lainopilliset palvelut, taloushallinnon palvelut, mainos- ja markkinointipalvelut, tekniset palvelut sekä konsultti- ja henkilöstöpalvelut. Kuten liike-elämän palvelualat yleensä ovat myös edellä luetellut osaamisintensiiviset alatoimialat kasvaneet voimakkaasti. Samalla niitä on leimannut voimakas keskittyminen pääkaupunkiseudulle. Henkilöstön määrä osaamisintensiivisissä liike-elämän palveluyrityksissä Suomessa oli vuonna 2007 lähes kolmanneksen suurempi kuin vuonna 2002. Vaikka kasvu on hidastunut 1990-luvun lopun ja kuluvan vuosituhannen alun luvuista, on ala vielä voimakkaasti kasvava. Kehitys eroaa selvästi useimpien muiden toimialojen yleisestä kehityksestä. Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen merkitys ei rajoitu niiden asemaan keskeisenä kasvualana, vaan niillä on myös yleistä taloudellista kasvua tukeva merkitys. Toisin kuin aiemmin, jolloin liike-elämän palvelujen kasvun nähtiin johtuvan pelkästään kustannustekijöihin liittyvästä toimintojen ulkoistamisesta, on uudemmissa tutkimuksissa korostettu ulkopuolisten palvelujen käytön motiivina asiantuntemuksen ja osaamisvaatimusten tason nousua. Yrityspalveluyrityksillä, joilla on asiakkainaan suuri määrä yrityksiä, näkökulma on laajempi kuin mihin yksittäisellä yrityksellä. Levittäessään tietoa uusista ideoista ja parhaista käytännöistä osaamisintensiiviset palveluyritykset ovat keskeisessä asemassa asiakasyritystensä liiketoiminnan kehittämisessä. Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen pääryhmistä suurimmaksi ovat sekä henkilöstöllä että liikevaihdolla mitattuna nousseet 2000-luvulla ohjelmistoala. Toimialaluokkaan 69 kuuluvassa taloushallinnonpalveluissa on paljon pieniä toimipaikkoja; lähes joka viides osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen toimipaikoista edustaa taloushallintoalaa. Eniten toimipaikkoja on kuitenkin teknisen suunnittelun ja insinööripalveluiden aloilla. Ne ovat perinteisesti hyvin pienyritysvoittoisia. Työnvälitystoiminnan alalla on henkilös- 10 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu
töä huomattavasti, mutta liikevaihdossa ja toimipaikkojen määrässä se jää merkittävästi jälkeen muista osaamisintensiivisistä aloista. Yhteenlaskettuna osaamisintensiivisillä toimialoilla työskentelee lähes 150 000 henkilöä yhteensä lähes 33 000 toimipaikassa. Liikevaihtoa aloilla on yhteensä huomattava 16,7 miljardia euroa. Työnvälitystoimintaan liittyvänä kuriositeettina voidaan mainita, että alan liikevaihto vuonna 2010 oli jo lähes samalla tasolla kuin matkatoimistoalalla. Taulukko 1. Osaamisintensiivisten liike-elämän palveluiden toimipaikat, henkilöstö ja liikevaihto palvelujen pääryhmittäin vuonna 2010. Toimipaikat % Henkilöstö % Liikevaihto (1000 euroa) % 62 Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta 5464 16,6 38437 25,9 5382353 32,1 69 Lakiasiain- ja laskentatoimen palvelut 6566 19,9 19418 13,1 1828921 10,9 70 Pääkonttorien toiminta; liikkeenjohdon konsultointi 7119 21,6 12665 8,5 2116514 12,6 71 Arkkitehti- ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja analysointi 8837 26,8 36388 24,5 4275848 25,5 73 Mainostoiminta ja markkinatutkimus 3544 10,7 9233 6,2 1720991 10,3 78 Työllistämistoiminta 1448 4,4 32532 21,9 1440543 8,6 Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri 32978 100,0 148673 100,0 16765170 100,0 Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen henkilöstölisäystä tarkasteltaessa vuosina 2006 2010 voimme havaita, että nopeimmin ovat kasvaneet työnvälitystoimiala ja liikkeen johdon konsultoinnin alat. Viidessä vuodessa liikkeenjohdon konsultoinnin toimialan työntekijämäärä on kasvanut lähes 45 prosenttia. Työnvälitystoiminta on kasvanut viidenneksen viidessä vuodessa. Kuten taulukosta 2 voimme havaita on henkilöstön määrän kasvu ollut kaikilla aloilla huomattavaa. Suuntaus kuvaa hyvin Suomessa tapahtunutta elinkeinoelämän kehitystä. Erityispalveluja ostetaan yritysten ulkopuolelta alan ammattilaisilta, ja varsinkin kasvun aikoina ulkoisille palveluille on kysyntää. Näin suuremmat yritykset hakevat muun muassa joustoa omaan toimintaansa. Samalla on syntynyt uusia markkinoita erikoituneelle osaamiselle. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 11
Taulukko 2. Osaamisintensiivisten liike-elämän palveluiden henkilöstön määrällinen ja suhteellinen muutos vuodesta 2006 vuoteen 2010 palvelujen pääryhmittäin. Määrällinen kasvu Suhteellinen kasvu (%) 62 Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta 3240 9,2 69 Lakiasiain- ja laskentatoimen palvelut 3429 21,4 70 Pääkonttorien toiminta; liikkeenjohdon konsultointi 3917 44,8 71 Arkkitehti- ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja analysointi 1639 4,7 73 Mainostoiminta ja markkinatutkimus 1142 14,1 78 Työllistämistoiminta 5622 20,9 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri Toimialatarkastelujen rinnalle ovat nousseet 1990-luvulla erilaiset talouden klusteritarkastelut. Tässä selvityksessä klusterikäsitettä käytetään melko väljässä merkityksessä viittaamaan yritysryppäisiin, jotka ovat eri tavoin vuorovaikutuksessa toistensa kanssa ja joiden keskinäinen vuorovaikutus tuottaa synergiaetuja. Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen voidaan katsoa muodostavan oman kokonaisuutensa tai klusterinsa, jossa keskeinen yhdistävä tekijä on osaamisen melko korkeat vaatimukset ja asiantuntemus. Toimialojen työntekijöille on tyypillistä korkea koulutustaso. Tällaista yhteistä resurssipohjaa hyödyntävää yritysrypästä tai verkostoa voidaan nimittää myös horisontaaliseksi klusteriksi. Perinteisemmin klusterikäsitteellä on viitattu samaan arvoketjuun kuuluvaan yritysverkostoon, jota voidaan nimittää vertikaaliseksi klusteriksi. Kuvio 1. Työvoiman välityspalveluiden kytkeytyminen muihin liike-elämän palveluihin. Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen muotoutumista yhä selvemmin omaksi klusterikseen kuvastaa alan sisäisten toimialarajojen hämärtyminen. Tyypillisin toimialarajojen hämärtymiseen liittyvä ilmiö on eri liike-elämän palvelujen siirtyminen osittain konsultoinnin ja neuvonnan alueelle. Kehitys on luonnollinen seuraus siitä, että sekä tietotekni- 12 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu
set ratkaisut, markkinointiin ja viestintään liittyvät kysymykset, lainopilliset kysymykset että taloushallinnon ratkaisut liittyvät entistä tiiviimmin asiakasyritysten strategiaan ja johtamiseen. On selvästi havaittavissa, että esimerkiksi kirjanpitoa ja tilintarkastusta harjoittavissa yrityksissä työ muuttuu yhä enemmän taloudelliseksi konsultoinniksi. Havaintoa tukee myös tätä raporttia varten tehdyt haastatellut. Muutamat työnvälitystoimintaa tekevät yrittäjät totesivatkin, että ovat asiakkaidensa strategisia kumppaneita siinä määrin, että hoitavat yrittäjän puolesta kaikki työvoimaan liittyvät kysymykset. Työnjako eri liike-elämän palveluiden välillä on toisaalta selkeä, mutta osittain eri toimialat menevät päällekkäin. Lisäksi ne tukevat toinen toisiaan erittäin hyvin. Esimerkiksi, kun yritys kasvaa voimakkaasti, se tarvitsee usein lisää osaavaa työvoimaa. Samalla sen tulee varmistaa, että yrityksen talous kestää kasvun ja markkinoille välitetään oikeanlaisia viestejä. Näin esimerkiksi kasvavan yrityksen tukena voi olla niin työvoiman vuokrausyritykset, tilitoimistot, tilintarkastajat, rahoittajat, mainostoimisto kuin muut konsultit. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 13
2 Toimialan rakenne 2.1 Toimialan jakautuminen alaryhmiin sekä alueellinen jakautuminen Uusimmat toimialakohtaiset tiedot toimipaikkojen lukumäärästä, henkilöstön määrästä sekä liikevaihdosta ovat saatavissa Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkatilastosta vuodelta 2010. Yritys- ja toimipaikkatilastossa ovat mukana yritykset, jotka ovat työllistäneet henkilöitä vähintään puolen vuoden ajan ja ovat arvonlisäverovelvollisia. Tietoja on saatavissa sekä toimipaikan että yrityksen mukaan. Tässä raportissa käytetään pääosin toimipaikan mukaisia tietoja. Nämä kuvaavat toiminnan alueellista jakautumista paremmin kuin yritystason tiedot, joihin vaikuttaa emoyhtiöiden toiminnan keskittyminen pääkaupunkiseudulle. Taulukko 3. Työnvälitystoiminnan toimipaikat, henkilöstö ja liikevaihto vuonna 2010 alatoimialoittain. Toimipaikat % Henkilöstö % Liikevaihto (1000 euroa) % 781 Työnvälitystoiminta 48 3,3 211 0,6 22384 1,6 782 Työvoiman vuokraus 1212 83,7 31297 96,2 1358103 94,3 783 Muut henkilöstön hankintapalvelut 188 13,0 1024 3,1 60056 4,2 Yhteensä 1448 100,0 32532 100,0 1440543 100,0 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri Taulukosta 3 voimme havaita, että työnvälitystoiminta keskittyy alatoimialaan 782 työvoiman vuokraus. Yli kahdeksan kymmenestä toimipaikasta kuuluu kyseiseen alatoimialaan. Kaikkiaan alalla on yhteensä 1448 toimipaikkaa ja se työllistää 32 532 henkilöä. Asiakastiedon mukaan Suomessa toimii työnvälitysalan yrityksiä yhteensä 1930 toimipaikassa vuonna 2008. Ero tilastokeskuksen lukuun selittyy suurelta osin sillä, että Suomessa toimii lähes 400 ulkomaista työvoimaa välittävää yritystä. Suurin osa näistä yrityksistä on virolaisia. Tilastokeskuksen mukaan alan yhteenlaskettu liikevaihto on noin 1,44 miljardia euroa. Luku on huomattavasti suurempi kuin esimerkiksi taloushallintoalalla, jossa yhteenlaskettu liikevaihto on noin miljardi euroa. Työnvälityspalvelujen jakautumista alueittain tarkastelemme tässä raportissa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin (ELY-keskuksiin) perustuvan aluejaon mukaisesti. Liike-elämän palvelut ovat tyypillisesti keskittyneet suurille kaupunkiseuduille niin Suomessa kuin muissakin länsimaissa. Suomessa keskittyminen ilmenee pääkaupunkiseudun (Uudenmaan ELY-keskuksen) suurena osuutena useimmilla liike-elämän palvelualoilla. Tosin Tilastokeskuksen omien selvitysten mukaan tietointensiivisten alojen yritysten keskittyminen Uudellemaalle on tauonnut. Taulukossa 4 on vertailtu eri liike-elämän alojen työntekijöiden jakautumista Uudenmaan ELY-keskuksen ja muun maan välillä. 14 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu
Taulukko 4. Uudenmaan ELY-keskuksen alueella toimivien liike-elämän palveluiden yritysten henkilöstömäärä verrattuna koko maan lukuihin vuonna 2010. Henkilöstö Koko maa Uudenmaan ELY-keskus Uudenmaan %-osuus 62 Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta 38437 22922 59,6 63 Tietopalvelutoiminta 4843 2745 56,7 69 Lakiasiain- ja laskentatoimen palvelut 19418 8762 45,1 702 Liikkeenjohdon konsultointi 12665 8858 69,9 711 Arkkitehti- ja insinööripalvelut ja niihin liittyvä tekninen konsultointi 32237 13233 41,0 712 Tekninen testaus ja analysointi 4151 1570 37,8 73 Mainostoiminta ja markkinatutkimus 9233 6149 66,6 78 Työllistämistoiminta 32532 16208 49,8 Yhteensä 153516 80447 52,4 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri Työnvälitystoimintaa tarkasteltaessa Uudenmaan osuus korostuu erityisesti liikevaihdon kohdalla. Se, että reilut puolet alan liikevaihdosta tulee Uudeltamaalta, kertoo osin alan keskittymisestä, mutta myös siitä, että siellä on enemmän tarjontaa. Samalla Uudellamaalla on tarjolla myös erikoistuneempia alan yrityksiä. Työvoiman vuokraus on yleisempää siellä, missä taloudellinen aktiviteetti on suurempaa ja missä on enemmän vapaana olevaa työvoimaa. Lisäksi pääkaupunkiseudulla on pidemmät perinteet vuokratyövoiman käytössä kuin muualla maassa. Uudenmaan ELY-keskuksen alueen osuus alan toimipaikoista on reilu 40 prosenttia ja osuus henkilöstöstä on 50 prosenttia. Taulukko 5. Uudenmaan ELY-keskuksen alueella toimivien työnvälitystoimintaa harjoittavien yritysten toimipaikkojen ja henkilöstön määrä sekä liikevaihto ja alueen osuus työvälitystoiminnan toimipaikoista, henkilöstöstä ja liikevaihdosta vuonna 2010 koko maassa. Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto (1000 euroa) Koko maa 1448 32532 1440543 Uudenmaan ELY-keskus 595 16208 746945 Uudenmaan %-osuus 41,1 49,8 51,9 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri Työnvälitystoiminta on esimerkiksi taloushallintoalaan verrattuna selvästi maantieteellisesti keskittyneempi toimiala. Kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluista noin kolmannes on pääkaupunkiseudulla, mutta esimerkiksi tilintarkastuksen henkilöstöstä jopa kolme neljästä työskentelee Uudellamaalla. Työnvälitystoiminta sijoittuu näiden kahden esimerkkialan väliin. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 15
Kuvio 2. Työnvälitystoiminnan jakautuminen (%) henkilöstömäärän ja liikevaihdon mukaan ELY-keskuksittain vuonna 2010. (Etelä-Savon ja Ahvenanmaan tiedot puuttuvat.) Lapin ELY-keskus Kainuun ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjanmaan ELY-keskus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Keski-Suomen ELY-keskus Pohjois-Karjalan ELY-keskus Pohjois-Savon ELY-keskus Etelä-Savon ELY-keskus Kaakkois-Suomen ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus Hämeen ELY-keskus Satakunnan ELY-keskus Varsinais-Suomen ELY-keskus Uudenmaan ELY-keskus Liikevaihto (1000 euroa) Henkilöstö Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus. 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 Tarkasteltaessa ELY-keskusalueiden suhteelista osuutta henkilöstömäärän ja liikevaihdon mukaan kaksi suurinta työnvälityspalveluja tarjoavaa maakuntaa Uudenmaan ohella ovat Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa. Mielenkiintoista on, että Satakunnassa ja Pohjois-Pohjanmaalla alan yritysten liikevaihdon osuus on suurempi kuin henkilöstön suhteellinen osuus. Taulukosta puuttuu Etelä-Savon ja Ahvenanmaan tiedot. Liitteen taulukossa 1 on esitetty työnvälitystoiminnan alatoimialaluokittain henkilöstötiedot toimipaikkamäärän ja liikevaihtotietojen kanssa. Palvelujen tarjonnassa ilmeneviä alueellisia vaihteluja voidaan havainnollistaa vertaamalla, kuinka montaa yritystoimipaikkaa kukin työnvälitysyritys eri ELY-keskusalueilla palvelee. Vuonna 2010 työvälitysyrityksiä oli alueen yritystoimipaikkoja kohden keskitasoa enemmän erityisesti Kainuussa, Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla. Kainuussa oli suhteellisesti ottaen tihein työnvälityspalveluiden yritysverkko. Siellä yhtä työnvälitystoimintaa harjoittavaa toimipaikkaa kohden toimi 160 muun alan toimipaikkaa. Vertailun vuoksi keskimääräinen luku kokomaassa oli 241. Myös näin tarkastellen alan palveluiden tarjonta osoittautui keskimääräistä vähäisemmäksi erityisesti Ahvenanmaalla, Etelä- Pohjanmaalla ja Etelä-Savossa. Esimerkiksi Etelä-Savossa yksi työnvälitystoimintaa harjoittava yritys palveli 857 muun toimialan toimipaikkaa. 16 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu
2.2 Henkilöstö- ja toimipaikkamäärän kehitys Kuvio 3. Henkilöstömäärän kehitys työvälitystoiminnan alalla vuosina 2006 2010. 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 2006 2007 2008 2009 2010 781 Työnvälitystoiminta 782 Työvoiman vuokraus 783 Muut henkilöstön hankintapalvelut Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus. Kuviossa 3 on esitetty työnvälitystoiminnan henkilöstömäärän vuosittainen kehitys alatoimialoittain vuodesta 2006 vuoteen 2010, jolta viimeisimmät tiedot ovat saatavissa. Kuviosta näkyy selvästi, miten voimakkaasti työvoiman vuokraus on kasvanut ja miten vuoden 2009 taloudellinen taantuma vaikutti alaan. Toimialan pienen osakokonaisuus työnvälitystoiminta on kasvanut koko ajan jaksona tarkasteltuna erittäin vähän. Alalla työskenteli vuonna 2006 kaikkiaan 156 henkilöä. Kaksi vuotta myöhemmin luku oli noussut vain kahdella ja vuonna 2010 tällä alatoimialalla työskenteli vain 211 henkilöä. Työvoiman vuokrauksessa kasvua on ollut kaikkiaan 30 prosenttia siten, että alan yritykset työllistivät reilut 33 000 henkilöä vuoden 2008 lopussa. Vuoden 2010 lopulla työvoiman vuokrauksessa työskenteli noin 31 000 henkilöä. Kuvio 4. Toimipaikkojen määrän kehitys työnvälitystoiminnassa vuosina 2006 2010. 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 2006 2007 2008 2009 2010 781 Työnvälitystoiminta 782 Työvoiman vuokraus 783 Muut henkilöstön hankintapalvelut Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 17
Toimipaikkojen määrää tarkasteltaessa merkittävin määrällinen kasvu on tapahtunut työvoimaa vuokraavissa yrityksissä. Niiden määrä on noussut 804 toimipaikasta yhteensä 1212 toimipaikkaan. Mielenkiintoista on havaita, että toimipaikkojen määrässä ei ole tapahtunut yhtä nopeaa muutosta kuin henkilöstön määrässä. Työvoiman vuokrausta harjoittavien yritysten toimipaikat ovat lisääntyneet 50 prosenttia tarkasteluajankohtana. Työnvälitystoimintaa tarjoavien yritysten toimipaikkojen määrä on yli kaksinkertaistunut, vaikka alatoimialan henkilöstö ei ole käytännössä kasvanut ollenkaan. Myös muiden henkilöstön hankintaa harjoittavien yritysten toimipaikkojen määrä on kasvanut. Kasvu on kuitenkin ollut hyvin maltillista: kahdeksan prosenttia tarkasteluajankohtana. Tosin molemmilla alatoimialoilla toimipaikkojen määrät ovat niin pieniä, että pienikin kasvu merkitsee huomattavaa suhteellista kasvua. Taulukko 6. Henkilöstömäärän muutos työnvälitystoiminnan piirissä vuodesta 2006 vuoteen 2010 ELY-keskuksittain. 2006 2010 Muutos Kasvu-% Koko maa 26910 32532 5622 20,9 Uudenmaan ELY-keskus 12849 16208 3359 26,1 Varsinais-Suomen ELY-keskus 4182 3749-433 -10,4 Satakunnan ELY-keskus 519 1345 826 159,2 Hämeen ELY-keskus 1122 1432 310 27,6 Pirkanmaan ELY-keskus 2764 3141 377 13,6 Kaakkois-Suomen ELY-keskus 653 978 325 49,8 Etelä-Savon ELY-keskus...... Pohjois-Savon ELY-keskus 563 778 215 38,2 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 344 311-33 -9,6 Keski-Suomen ELY-keskus 815 703-112 -13,7 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 348 255-93 -26,7 Pohjanmaan ELY-keskus 656 821 165 25,2 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1480 1680 200 13,5 Kainuun ELY-keskus 159 344 185 116,4 Lapin ELY-keskus 273 567 294 107,7 Ahvenanmaa...... Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri Taulukossa 6 on tarkasteltu työvälitystoiminnan kasvua alueittain henkilömäärän perusteella. Taulukko osoittaa, että kasvu on ollut voimakasta tarkasteluajankohtana. Koko maassa kasvu on noin viidenneksen luokkaan. Kasvua on esiintynyt Satakunnassa, Uudellamaalla, Hämeessä ja Kaakkois-Suomessa. Myös Lapissa ja Kainuussa kasvu on ollut erittäin huomattavaa. Tosin lähtötasot ovat olleet matalia. Mielenkiintoista on havaita, että Varsinais- Suomessa muutos on ollut negatiivista, eli työnvälitystoiminnassa oli vuonna 2010 vähemmän työntekijöitä kuin neljä vuotta aiemmin. Syitä tälle on vaikea löytää, mutta ehkä elinkeinoelämän rakenne Varsinais-Suomessa ei suosi samalla tavalla alan yrityksiä kuin muualla. Myös laivanrakennuksen hiljeneminen on vaikuttanut vuokratyövoiman käytön vähene- 18 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu
miseen. Myös Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa työnvälitystoiminnan käyttö väheni. Huomattavaa kasvua on siis tapahtunut Satakunnassa, Lapissa ja Kainuussa. Lapin ja Kainuun selitys lienee sesonkiluontoinen matkailuala ja Satakunnan huiman kasvun takana on Olkiluodon ydinvoimalan rakentaminen. Ydinvoimala työllistää huomattavan määrän myös vuokratyöntekijöitä. Raportin lopun liitteissä on TOL 2002 mukaiset tiedot työvälitystoiminnan kasvusta vuodesta 2000 vuoteen 2007. Liitteissä on tiedot henkilöstön, toimipaikkojen ja liikevaihdon kasvusta. Yhteenvetona vuodesta 2000 ala on kasvanut vajaat 10 000 työntekijää työllistävästä noin 33 000 henkilöä työllistäväksi. Alan yhteenlaskettu liikevaihto on kasvanut noin 250 miljoonasta eurosta yli miljardiin. Myös toimipaikkojen määrä on kaksi ja puolikertaistunut. Vuositason tiedot työnvälitystoiminnan alalle perustettujen uusien yritysten ja toimintansa lopettaneiden yritysten määristä ovat taulukossa 7. Uusia yrityksiä perustettiin luonnollisesti eniten työvoiman vuokraus alatoimialalla. Vuosina 2008 ja 2009 perustettiin vilkkaimmin uusia yrityksiä. Vuonna 2008 perustettiin 238 uutta alan yritystä ja vuosi myöhemmin neljä vähemmän. Vuonna 2007 perustettiin kaikkiaan 91 muuta henkilöstön hankintapalveluja tarjoavaa yritystä. Kasvuluvut ovat merkittäviä, sillä esimerkiksi vuonna 2009 uusia yrityksiä työvoimanvuokrauksessa oli kaikkiaan 18,5 prosenttia alan kaikista yrityksistä. Vertailun vuoksi esimerkiksi taloushallintoalalla uusien yritysten osuus koko alasta vuosittain on noin prosentin luokkaa. Havainto kertoo omalla tavallaan alan kasvusta ja siitä, että ala on vielä kaikesta huolimatta uusi. Taulukko 7. Aloittaneiden ja lopettaneiden työnvälitystoiminta-alan yritysten määrät vuosina 2005 2011. 781 TYÖNVÄLITYSTOIMINTA 782 TYÖVOIMAN VUOKRAUS 783 MUUT HENKILÖSTÖN HANKINTAPALVELUT Aloittaneita Lopettaneita Aloittaneita Lopettaneita Aloittaneita Lopettaneita 2005 1-135 63 54 23 2006 3-170 75 71 29 2007 3-211 115 89 22 2008 8 4 238 122 69 57 2009 19 3 235 147 24 45 2010 13 11 234 131 20 20 2011 17 6 234 152 19 31 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri Lopettaneiden yritysten määrää tarkasteltaessa on selvästi havaittavissa talouden taantuman vaikutus. Kaikilla alatoimialoilla ovat yritysten lopettamiset lisääntyneet huomattavasti vuosina 2008, 2009 ja 2011. Tästä huolimatta ainoastaan muiden henkilöstön hankintapalveluiden saralla nettoperustanta oli negatiivinen, eli alalla lopetti enemmän yrityksiä kuin sinne syntyi uusia. Osa selitys tälle ilmiölle voi olla se, että kokonaisuutena ala kehittyy kovaa vauhtia ja uudet alan yritykset ovat yhä selkeämmin erikoistuneet esimerkiksi työvoiman vuokraukseen eivätkä hamua liiketoimintaa monilta eri toimialoilta. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 19
Kuvio 5. Työnvälitystoiminnan alalla perustettujen ja lopetettujen yritysten prosenttiosuus vuosina 2005 2011. 25 20 15 10 5 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Aloittaneita Lopettaneita Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus. Tarkasteltaessa työvälitystoimintaa kokonaisuutena huomaamme, että ala uusiutuu kovaa vauhtia. Kuviossa 5 on kunakin vuonna perustettujen ja lopetettujen yritysten suhteellinen määrä. Esimerkiksi vuonna 2007 alle vuoden ikäisten yritysten määrä toimialalla oli lähes 23 prosenttia. Vuosina 2008 ja 2009 kaksitoista prosenttia alan yrityksistä lopetti. Liitteen kuviossa 4 on vastaavat tiedot TOL 2002 tietojen mukaan vuosilta 2001 2007. Liitekuvion mukaan heti 2000-luvun puolivälin jälkeen uusiutuminen on ollut toimialalla nopeinta. Vilkkaimpina vuosina enemmän kuin joka viides alan yritys oli alle vuoden vanha. Tarkasteltaessa vireille pantuja konkursseja joudumme turvautumaan vanhaan TOL 2002 -tilastoluokitukseen. Sen mukaan työnvälitystoiminnan konkurssit ovat olleet suhteellisen harvinaisia. Esimerkiksi vuonna 2003 ja 2005 vain 10 alan yritystä ajautui konkurssiin. Vuonna 2008 luku oli 26. Vuonna 2009 konkurssien määrä kasvoi 41:een, mutta vuonna 2010 niiden määrä putosi takaisin 29:ään. Vuonna 2011 konkursseja tapahtui 27. Johtuen toimialan rakenteesta suuri osa konkursseista tapahtuu Uudellamaalla. Koko maassa vuonna 2011 vireille tuli yhteensä 2944 konkurssia. Suhteellisen matalia konkurssilukuja selittää osin se, että alan yritykset ovat pieniä ja usein yrittäjä ajaa yrityksen toiminnan alas ennen kuin konkurssi realisoituu. Työ- ja elinkeinoministeriö on vuosien saatossa teettänyt erilaisia selvityksiä pk-yritysten toimintaympäristöstä ja kehitysnäkymistä. Vuoden 2010 alusta ministeriö ja samalla TEM toimialapalvelu yhdisti resurssinsa Suomen Yrittäjien ja Finnveran toteuttaman pk-yritysbarometrin kanssa. Näissä selvityksissä on tietoja henkilöstökehityksestä kuluneen vuoden aikana samoin kuin yritysten odotuksista seuraavalle vuodelle. Yrityksiltä kysyttiin, miten suhdanteet ja yrityksen oma tilanne kehittyvät seuraavan vuoden aikana. 57 prosenttia vastaajista ei uskonut työntekijöiden määrässä tapahtuvan muutoksia, eli nämä yritykset eivät ole kasvattamassa henkilöstöään. 43 prosenttia uskoi kuitenkin työntekijöiden vähenevän. Tämä on myös tulkittavissa siten, että työvoiman vuok- 20 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu
rausta harjoittavat yritykset uskovat, että lähitulevaisuudessa heidän palvelujaan ei välttämättä käytetä nykyistä enempää. Tulos on mielenkiintoinen, sillä kysyttäessä yrityksiltä, miten he näkevät tulevan vuoden suhdanteet, yli 70 prosenttia vastasi suhdanteiden paranevan. Vastaus on tulkittavissa, että yrittäjät näkevät yritystensä kannattavuuden paranevan. Kuvio 6. Toimialan suhdannenäkymät seuraavan vuoden aikana. Lähde: Suomen Yrittäjien, Finnveran ja TEM:n pk-yritysbarometri 2/2012. 2.3 Toimialan suurimpia yrityksiä Työnvälitystoiminnan suurimpien yritysten listaaminen niin henkilömäärän kuin liikevaihdonkin suhteen on haasteellinen tehtävä. Esimerkiksi Baronalla, joka on yksi tunnetuimmista työvoiman vuokrausta harjoittavista yrityksistä, on useita tytäryhtiöitä ja selvittääkseen kaikkien yhteenlasketun liikevaihdon ja henkilömäärän on tietoja etsittävä useasta lähteestä. Näyttää hyvin yleiseltä, että alalla toimivat isot yritykset ovat todellisuudessa yritysryppäitä. Lisäksi ala on ketjuutunut. Suurimmat toimijat kuten VMP Group ja Barona ovat jo etabloituneet ulkomaille useaan maahan. Myös jotkin kuntien kokonaan tai osittain omistavat alan yritykset ovat erittäin merkittäviä toimijoita. Asiakastiedolta saatujen tietojen mukaan TOL luokan 781 työnvälistyspalvelut mukaan suurimpien tämän toimialan yritysten liikevaihto on reilu 11 miljoonaa vuodessa. Kyseinen yritys työllistää yli 250 henkilöä vuositasolla ja toimii koko maassa. Luvut perustuvat yritysten ilmoittamiin tilinpäätöstietoihin ja niissä voi olla puutteita. Lisäksi kaikki yritykset eivät ilmoita omia tilinpäätöstietoja kuten niiden tulisi. 2.4 Toimialan työvoimarakenne Julkisessa keskustelussa työvoiman vuokrausta harjoittavien yritysten olemassaoloa pidetään tärkeänä, koska nuoret saavat niiden kautta arvokasta työkokemusta ja yritykset voivat reagoida joustavasti vaihteleviin työvoimatarpeisiin. Tarkasteltaessa työssäkäyvän väestön ikärakennetta havaitaan väite nuorten työllistämisestä oikeaksi. Kuviossa 7 on verrattu työ- TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 21
välitysalan ikärakennetta kaikkiin työssäkäyviin henkilöihin. Ero kahden käyrän välillä on ilmeinen. Nuoret hyötyvät eniten työvoiman vuokrauksesta. Se usein sopii parhaiten heidän elämäntilanteeseensakin. Vuokratyönä alkaneet työsuhteet voivat myös muuttua pysyviksi. Henkilöstöpalvelualan liiton tiedon mukaan alan yritykset rekrytoivat vuonna 2010 asiakkailleen lähes 9000 työntekijää joko vuokrauksen jälkeen tai suoraan toimeksiannosta. Kuvio 7. Kaikkien toimialojen ja työnvälityspalveluiden henkilöiden suhteellinen ikäjakauma koko maassa vuoden 2009 lopussa. 7 6 Kaikki toimialat yhteensä Työnvälitystoiminta 5 4 3 2 1 0 18 20 22 24 26 28 30 32 34 36 38 40 42 44 46 48 50 52 54 56 58 60 62 64 Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus. Alan työllistävä kehitys tulee jatkumaan hyvänä varsinkin kun taloudellinen taantuma kääntyy nousuksi. Työvoiman vuokraaminen ja muiden työvoimaan liittyvien palveluiden ostaminen yrityksen ulkopuolelta on muodostunut tavaksi monella alalla. Toimintamalli levinnee uusille aloille seuraavien vuosien aikana. Lienee selvää, että vuokratyövoimaa tullaan käyttämään kaikilla toimialoilla seuraavan vuosikymmenen aikana. Uusien toimialojen joukkoon tulee myös korkeasti koulutettujen perinteiset toimialat sekä perinteiset ammatillisen koulutuksen professionaaliset työpaikat. Näille aloille syntyy hyvin pitkälle erikoistuneita työnvälityspalveluja. Samalla alan merkittävimmät toimijat vakiinnuttavat asemansa ja alan toimintamallit tulevat entistä läpinäkyvämmiksi. Tämä mahdollistaa myös sen, että mielikuvat alasta muuttuvat positiivisemmaksi. Elinkeinoelämän keskusliiton henkilöstö- ja koulutustiedustelussa 2011 kysyttiin toimialoittain vuokratyövoiman osuutta EK:n jäsenyritysten henkilöstöstä. Hotelli- ja ravintoalan jäsenet ilmoittivat, että joka kymmenes heidän työntekijänsä on vuokratyövoimaa. Myös rakennusalalla vuokratyövoiman määrä on huomattava 7,7 prosenttia. Yksi alhaisimmista vuokratyön käyttöasteista on puunjalostusteollisuudessa, missä vain 0,2 prosenttia työvoimasta on vuokrattua. Tulevaisuudessa vuokratyövoiman käyttö lisääntyy myös näillä aloilla. Yleisessä pk-yritysbarometrissä selvitettiin myös ulkomaalaistaustaisen työvoiman käyttöä, ja tulokset olivat positiiviset. Selvästi ennakkokäsitystä useammassa pk-yrityksessä oli ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä. Pk-yrityksistä 18 prosenttia ilmoitti palveluksessaan 22 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu
olevan Suomessa asuvaa ulkomaalaistaustaista työvoimaa. Alueellisesti tarkasteltuna eniten ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä oli paitsi oletetusti Helsingissä, myös Etelä-Karjalassa, Etelä-Savossa ja Varsinais-Suomessa. Vastaavasti Keski-Suomessa ja Lapissa heitä on vähiten pk-yritysten palveluksessa. Tarkasteltaessa syitä siihen, siihen miksi pk-yritykset eivät käytä enempää ulkomaalaistaustaista työvoimaa, nousi keskeiseksi ongelmaksi kielitaito. Heikko suomen kielen taito nousi esteeksi 70 prosentilla vastaajista. Kielitaidon merkitystä lisää se, että tutkimusten mukaan puutteelliseen kielitaitoon yhdistyy usein myös puutteellinen tieto suomalaisesta kulttuurista. Kielitaidon puute korostui sitä merkittävämmäksi, mitä suurempi pk-yritys oli kyseessä. Työvoiman ammattitaidon puute oli niin ikään keskeinen syy siihen, miksi ulkomaalaistaustaisen työvoiman käyttö on ongelmallista. Noin 20 prosenttia ilmoitti ulkomaalaistaustaisen työvoiman käytön ongelmaksi oman tiedonpuutteensa monikulttuurisista työyhteisöistä tai maahanmuuttajien rekrytointia tukevista julkisista palveluista. Lopuksi toisten yrittäjien kokemuksilla on myös oma merkityksensä siihen, käytetäänkö ulkomaalaistaustaista työvoimaa. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 23
3 Markkinoiden rakenne ja kehitys 3.1 Kotimaan markkinoiden kehitys Ajantasaisinta tietoa Suomen markkinoiden kehityksestä on saatavissa Tilastokeskuksen Liiketoiminnan kuukausikuvaajat -tilastosta. Tilasto kuvaa toisaalta liikevaihdon, toisaalta palkkasummien kehitystä noin kolmen kuukauden viiveellä, ja kausivaihteluista on saatavissa myös vuositason tietoja tarkempaa tietoa. Kuvio 8. Työnvälitystoiminnan (TOL 78100) liikevaihdon kehitys 1/2000 4/2012 Suomessa. Lähde: Tilastokeskus. Liiketoiminnan kuukausikuvaajat; 2005 = 100. (Liikevaihdon kehitystiedot päivittyvät kolme kertaa vuodessa toimialaonlinessa.) Vuoden 2008 kesästä loppuvuoteen 2009 liikevaihto laski, mutta on nyt taas palannut voimakkaalle kasvu-uralle. Tosin viimeisen vuoden aikana toimialan kehitykseen on heijastunut talouden epävarmuus. Näyttää siltä, että ala reagoi talouden suhdanteisiin voimakkaasti ja on näin hyvä indikaattori talouden tilasta. 24 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu
Kuvio 9. Suhdannenäkymät työvälitystoiminnan (n=14) alalla tulevan vuoden aikana. Lähde: Suomen Yrittäjien, Finnveran ja TEM:n pk-yritysbarometri 2/2012; 1 = suhdanteet kohenevat, 2 = suhdanteet pysyvät ennallaan ja 3 = suhdanteet huonontuvat Kuvaa työnvälityksen markkinakehityksestä voidaan hahmottaa myös pk-yritysbarometrin avulla. Kyselyn mukaan tilanne alalla ei ole kovin hyvä. Tutkimuksessa mukana olleista alan yrityksistä 71 prosenttia arvioi, että suhdanteet kohenevan. Vain seitsemän prosenttia näki suhdanteiden huononevan. Puolet vastaajista näki tilausten määrän vähenevän, ja kymmenen vastaajaa näki yritysten vakavaraisuuden heikkenevän. Kuviossa 9 on eritelty työvälitysalan yritysten vastauksia eri asiakokonaisuuksista yksityiskohtaisemmin. Kuvio 10. Suhdannenäkymät liike-elämän palveluiden (n=272) alalla tulevan vuoden aikana. Lähde: Suomen Yrittäjien, Finnveran ja TEM:n pk-yritysbarometri 2/2012; 1 = suhdanteet kohenevat, 2 = suhdanteet pysyvät ennallaan ja 3 = suhdanteet huonontuvat TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 25