SÄHKÖKAUPPA SÄHKÖVERKKO Markus Piispanen 31.8.2015 MUISTIO 1(5) Vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmä Vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmä 6/2015 Aika Tiistaina 18.8.2015 klo 9.00 15.30 Paikka Energiateollisuus ry, Fredrikinkatu 51-53 B, 00100 Helsinki Osallistujat Jari Rusanen, pj Loiste Sähköverkko Oy Minna Arffman Fingrid Oyj Matti Hirvonen Tampereen sähkölaitos Tiina Sandell Elenia Oy Pia Laakkonen Lappeenrannan Energia Oy Minna Riihiluoma Turku Energia Oy Elina Säiläkivi Caruna Oy Tomi Turunen Pohjois-Karjalan Sähkö Oy Satu Vesaniemi Helen Oy Sari Wessman Jyväskylän Energia Oy Riina Heinimäki Energiateollisuus ry Markus Piispanen, siht. Energiateollisuus ry Asialista 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen. 2. Esityslistan hyväksyminen Esityslista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi. 3. Edellisen kokouksen muistio Edellisen kokouksen muistio hyväksyttiin. 4. EDI-päivien palaute Käytiin läpi alkukesän EDI-päivistä sekä kehitysryhmän toiminnasta saatu palaute. Päivien ohjelman osalta toivottiin lisää käytännönläheisyyttä, eli miten esitysten asiat vaikuttavat sanomaliikenteeseen, asiakaspalvelutilanteisiin jne. Viestiseinä sai runsaasti kehuja, mutta myös pyyntöjä varata riittävästi aikaa viestin läpikäymiseen. Järjestelmätoimittajakohtaisia ryhmätöitä kiiteltiin, mutta mukana oli myös kommentteja, joissa toivottiin ensi vuodelle jo uudistuksia ryhmätöiden sisältöön. Sovittiin, että seuraavilla EDI-päivillä olisi järjestelmätoimittajakohtaisten ryhmien lisäksi myös kehitysryhmän vetämiä eri aihealueisiin paneutuvia ryhmiä. Sihteeri kysyy vielä ryhmätyövetäjiltä palautetta ja kehitysehdotuksia ryhmätöiden suhteen. Ryhmien koosta ja tilajärjestelyistä annettiin jälleen odotetusti palautetta. Kehitysryhmässä todettiin ongelma hankalaksi ratkaista, sillä on hyvin vaikea löytää seminaarille pitopaikkaa, jossa olisi riittävän suuren majoituskapasiteetin ja seminaaritilan lisäksi lähemmäs 20 ryhmätyötilaa. Palautteessa toivottiin lisäksi päiviä pidettävän välillä myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Sovittiin, että sihteeri keskustelee seminaaripaikan valinnasta annetun palautteen pohjalta Adaton kanssa, ja pyritään kartoittamaan vaihtoehtoja eri puolilta Suomea. Ehdotettiin vaihtoehdoiksi Jyväskylää tai Oulua. Todettiin kuitenkin, että päivien pitäminen muualla aiheuttaa monille osallistujille kulkuhaasteita, sillä esim. lentoreitit kulkevat pääsääntöisesti vain Helsinkiin. Energiateollisuus ry Fredrikinkatu 51 53 B, 00100 Helsinki PL 100, 00101 Helsinki Puhelin: (09) 530 520, faksi: (09) 5305 2900 www.energia.fi
Palautetta tuli kansiosta puuttuvista materiaaleista, joten selvää on, että kansiota arvostetaan, eikä siitä voi luopua. Samoin kiiteltiin pöytiä, jotka taas puuttuivat edellisellä kerralla. Käydään nämäkin läpi Adaton kanssa. Palautteessa tuotiin esiin myös kiireentuntua ryhmätöissä, vaikka ryhmätöille on ohjelmasta perinteisesti varattu melko runsaasti aikaa (2h). Ilmeisesti järjestelmätoimittajakohtaisissa ryhmätöissä keskusteltavaa kuitenkin riittäisi vielä enemmänkin. Sovittiin, että seuraavaksi vuodeksi ryhmien vetäjiä ohjeistetaan entistä enemmän keskittymään muutamiin tärkeimpiin asioihin. Sovittiin, että sihteeri laittaa viestiä läpikäydyistä asioista sekä Adatolle että ryhmätöiden vetäjille. 5. EDI-päivien viestiseinän kysymykset EDI-päivillä oli ensimmäistä kertaa käytössä viestiseinä, jonne osallistujat pystyivät esitysten aika lähettämään kysymyksiä ja kommentteja. Kysymysten suuri määrä pääsi hieman yllättämään, eikä kaikkia kysymyksiä siten keritty esitysten yhteydessä käymään läpi, joten kehitysryhmä lupasi laatia kysymyksiin jälkikäteen vastaukset, jotka julkaistaisiin osallistujille. Käytiin läpi ja täydennettiin toimiston laatimaa luonnostelemaa vastauksista. Sovittiin, että sihteeri kysyy NBS:ää koskeviin kysymyksiin vastauksia esettin Niko Jauhiaiselta. Toimisto viimeistelee dokumentin, jonka jälkeen se julkaistaan EDI-sivuilla ja EDIpäivien osallistujille lähetetään asiasta tiedote. Tiedotteeseen lisätään mukaan myös tietoisku kehitysryhmän toiminnasta ja EDI-sivuilta löytyvistä muistioista. 6. Fingridin tiedonvaihtopalveluiden terveiset Arffman kertoi katsauksen Fingridin tiedonvaihtopalveluiden ajankohtaisista asioista. Tiedonvaihdon palveluehtojen hyväksymisprosessi on ollut Energiaviraston kanssa käynnissä 2014 lopusta saakka. Kesäkuun puolivälissä virasto lähetti ehtoja koskevat päätösluonnokset Fingridille kommentoitavaksi. Tässä vaiheessa ehtoihin ei ole enää tullut oleellisia muutoksia. Ensimmäisen kommenttikierroksen jälkeen merkittävimmät muutokset koskivat palvelun hinnoittelua, mutta myös palveluehtoja (osapuolien vastuut ja velvollisuudet) tuolloin saatujen kommenttien perusteella muutettiin. Energiaviraston toivotaan vahvistavan lopulliset sopimusehdot lähiaikoina, jotta sopimukset saadaan tehtyä sidosryhmien kanssa. Tiedonvaihtopalvelusta tullaan laskuttamaan taannehtivasti kuluvan vuoden alusta. Datahub-projektissa on laadittu nykyisten tiedonvaihtoprosessien yhteismitallinen kuvaus, joka oli kesän aikana alalla kommentoitavana. Määräpäivään 15.8. mennessä kommentteja on saatu kymmeneltä toimijalta, mutta Fingrid toivoo sidostahojen vielä jatkossakin lähettävän kommenttejaan, mikäli tarvetta siihen havaitsevat. Keskusteltiin tulevien muutosten huomioimisesta dokumentissa, sillä osittain tiedossa olevat muutokset löytyvät dokumentista, mutta ei aivan kaikki. Arffman kertoi saman asian havaitun projektin aikana ja dokumenttia tullaan vielä tältäkin osin kehittämään. On kuitenkin huomattava, että dokumentti on tietyn ajanhetken kuvaus, eikä sitä ole tarkoitus säännöllisesti päivittää kaikkien muutoksien myötä. Raporttia ei ole tarkoitettu ohjeistukseksi, mutta toimijat voivat sitä halutessaan hyödyntää esimerkiksi koulutuksessaan. Lopullinen versio julkaistaan Fingridin sivuilla. Datahub-projektin yhteyteen on päätetty perustaa tekninen työryhmä, joka miettii tarkemmin miten sovitut asiat toteutetaan. Ryhmän kokoonpanoa ei ole vielä päätetty. Tärkeää on löytää ryhmään oikeat henkilöt. Hankkeeseen on perusteilla myös seurantaryhmä, jossa eri sidostahot, kuten järjestöt ja viranomaiset, ovat edustettuina. Syyskuun alusta projektin parissa on Fingridillä aloittamassa kaksi uutta täyspäiväistä henkilöä. Myös esettin organisaatio on nyt suunnitellussa vahvuudessa, joka pitää sisällään 6 henkilöä main host -palveluissa sekä kaksi taseselvitysoperaattoria per maa. Kansallisen testiportaalin kehitys on jo pitkällä, tällä hetkellä testausvaiheessa. Ediel.fi-portaaliin haetaan parhaillaan yhtiöistä nimettyjä pääkäyttäjiä, joiden tehtävänä on hallinnoida yhtiöiden sisäisiä käyttäjätunnuksia. Portaaliin tulee useita erilaisia käyttäjäprofiileita, joita voidaan tarpeen vaatiessa jatkossa lisätäkin. Portaalin 2(5)
3(5) toteutuksessa on pyritty huomioimaan nykyratkaisut siten, että toimijoiden tarvitsisi tehdä mahdollisimman vähän muutoksia nykytoimintamalleihinsa. Käyttöpaikkarekisterin osoitetiedot tarkastettiin Postin osoitepalvelun avulla alkukesästä ja tulokset lähetettiin jakeluverkonhaltijoille kesäkuussa. Tarkastuksen tulos yllätti positiivisesti, sillä tulosten perusteella 78 % osoitteista oli täysin oikein ja lopuistakin puolet oli tunnistettavissa siten, että niihin pystyttiin tarjoamaan automaattinen korjausehdotus. Tosin kehitysryhmässä keskusteltiin, että tuloksiin kannattaa suhtautua varauksella, sillä tarkastusalgoritmissa on havaittu puutteita ja epäjohdonmukaisuuksia. Korjausehdotukset kannattaa siis käydä manuaalisesti läpi eikä suoraan hyväksyä ehdotuksia. Fingrid ottaa mielellään palautetta vastaan tarkastukseen ja tuloksiin liittyen. Osoiterakenteen uudistamiseen liittyen tiedonvaihdon kehitysryhmässä käytiin uudelleen keskustelu lähiosoitetiedon pilkkomisesta nykysanomissa. Ongelma on, että mikäli tietorakennetta muutetaan järjestelmiin, mutta ei sanomiin, tulee tiedonvaihdon kautta järjestelmiin edelleen heikkolaatuista tietoa, vaikka tiedot on jo kertaalleen pilkottu ja puhdistettu. Joustavan käyttöönoton mahdollistamiseksi lähiosoitteen pilkkomiselle nykysanomassa esitettiin kaksi vaihtoehtoa, joissa molemmissa tieto menisi sekä nykyisessä muodossaan että erotinmerkein pilkottuna. Ensimmäisessä vaihtoehdossa pilkottu tieto lisättäisiin nykyisen lähiosoitekentän loppuun erotinmerkein eroteltuna, jolloin sitä ei automaattisesti luettaisi, jos vastaanottajan järjestelmässä ei uutta osoiterakennetta vielä ole otettu käyttöön. Toisessa vaihtoehdossa pilkottu tieto puolestaan olisi kokonaan omassa uudessa segmentissään. Tiedonvaihdon kehitysryhmässä osoiterakenteen uudistamisen mahdollisuudesta ylipäänsä käytiin vilkas keskustelu. Monet toimijan näkivät, että pelkästään ET:n suosituksen pohjalta näin isoa muutosta järjestelmiin ei tilata, vaan muutoksen takana pitäisi olla varmuus, että rakenne on myös datahub-yhteensopiva. Päätettiin, että toimisto luonnostelee valiokuntien nimellä lähetettävän jäsentiedotteen, jossa käsitellään tiedonlaadun kehittämistä koskevia suunnitelmia sekä mm. muiden maiden kompastelua tiedon laadussa hubin käyttöönoton yhteydessä. Päätettiin suositella, ettei vielä toteuteta osoiterakenteen pilkkomista, muta jatketaan muutoin tietokantojen laadun parantamista nykyrakenteen mukaisesti. Tiedoteluonnos lähetetään ensin kehitysryhmälle sähköpostikommentoitavaksi ja sitten käsitellään valiokunnissa. 7. Datahub-prosessien määritys Fingridin prosessityöryhmissä on nykyprosessien kuvauksen yhteydessä noussut esiin nykyisiä menettelytapoja koskien kysymyksiä ET:n kehitysryhmän pohdittavaksi. Käytiin kysymykset ryhmässä läpi ja annettiin tulkinnat / linjaukset niitä koskien prosessityöryhmille vietäväksi. Keskusteltiin erityisesti alalla koetusta ongelmasta eri sanomien käyttämisessä kuormitusmallin tunnuksen muutoksesta ilmoittamisessa. Todettiin kuitenkin, että kuormitusmalli voi muuttua useista eri syistä, joihin käytetään eri sanomia. Nykyään tuntimittausympäristössä kuormitusmallia itsessään harvoin muutetaan asiakkaan kulutuksen muuttuessa, vaan sen muuttuminen nykyään johtuu jostain muusta muutoksesta, kuten sulakekoon tai mittaustavan muutoksesta. Nykymallissa kuormitusmallin tunnus ei enää kerrokaan vain kuormituskäyrämenettelyyn kuulumisesta vaan laajemmin käyttöpaikan mittauksesta. 8. Sanomaliikenne- ja mittausasetuksen päivitys Asetusmuutosten lausuntokierros on parhaillaan käynnissä ja lausuntojen takaraja on 21.8. Heinimäki esitteli ET:n lausuntoluonnoksen ja käytiin keskustelu mukaan nostetuista kohdista. Lausuntoluonnos lähetetään myös valiokunnille kommentoitavaksi ennen sen jättöä TEM:lle. Keskusteltiin miten kuormituskäyräkohteiden summatiedot tulisi jatkossa lähettää, pelkästään myyjän mukaan eroteltuna vai käyrittäin eroteltuna. Todettiin, että laskennan tulokset tulee kuitenkin tehdä käyrittäin vaikka esettille summataan yhdeksi profiilikäyräksi. Sovittiin, että asian olisi hyvä antaa olla nykyisellään.
4(5) Keskusteltiin lopuksi myös siitä, miten toimitaan, jos asiat eivät kaikilla toimijoilla olekaan kunnossa 1.2.2016. Koulutusta on järjestetty paljon ja asia on ollut esillä, mutta varmuudella ei voida sanoa, ovatko kaikki toimijat riittävän ajoissa muutosten kanssa. Keskeinen kysymys on myös se, mitä tapahtuu jos esettin järjestelmä tai testiportaali ei valmistu ajoissa? ET toivoo lausunnossaan TEM:tä huomioimaan nämä riskit myös asetusvalmistelussaan. Kehitysryhmällä ei ollut kommentoitavaa lausuntoon. Ehdotetaan valiokunnille lausunnon hyväksymistä sellaisenaan. 9. NBS:n käyttöönoton tilanne Heinimäki kertoi esett:n tiedustelleen ET:ltä miltä toimijoiden järjestelmämuutosten tilanne näyttää, eli onko järjestelmät kunnossa helmikuun alussa. Todettiin muutosten olevan eri yhtiöissä eri vaiheessa. Testauspilotteina mukana olleilla yhtiöillä projektit ovat pidemmällä kuin keskimäärin muilla yhtiöillä, mutta osalla toimijoista projektit ovat varmasti vielä pahasti kesken. Hieman huolissaan on syytä ehkä olla. Moni toimija kenties liikaa luottaa järjestelmätoimittajaan, vaikka hanke edellyttää myös yhtiöiden sisäistä kehittämistä. Yhtiöiden sisäiset valmiudet eivät vielä ole riittävän korkealla tasolla, jotta pystyttäisiin peilaamaan muutostarpeita handbookiin. Todettiin myös, että moni toimija kaipaa suomenkielistä handbookia, eikä nykyisen englanninkielisen handbookin avulla ole pystytty asiaan perehtymään riittävän hyvin. Todettiin, että jotkut yhtiöt ovat sopineet järjestelmätoimittajansa kanssa samaan yhteyteen myös muita muutoksia (virheiden korjauksia ja muiden liiketoimintojen tarpeita). Nämä saattavat viivästyttää myös NBS-käyttöönottoa. 10. Toimenpiteet uudelle myyjälle -ohjeen päivitys Sovittiin, että käsitellään tämän ohjeen muutokset vasta seuraavassa kokouksessa, jotta kaikilla on riittävästi aikaa tutustua muutoksiin. 11. SVT 2015 valmistelut Sähkön vähittäismarkkinatutkinnon ensimmäinen osa järjestetään 23.-24.9. ja toinen osa 21.-22.10. Käytiin vielä ohjelma läpi. Havaittiin pieni virhe moodlen ja tentin esittelyiden esittäjän suhteen, josta sihteeri on yhteydessä Adatoon. Sihteeri lähettää SVT:n kotitehtäväpaketti 2:n kotitehtävistä vastaavalle pienryhmälle päivitettäväksi. Lisäksi sihteeri lähettää tenttikysymyspaketin koko ryhmälle ja esiintyjille päivitettäväksi. 12. Muut asiat 12.1 Kuormitusmallin tunnuksen tarkastaminen Z04[1]-sanomasta Keskusteltiin eräältä toimijalta saadusta kommentista koskien kuormitusmallin tunnuksen tarkistamista Z04[1]-sanomasta. Kuormitusmallin tunnus on Z03- sanomassa vapaaehtoinen ja tarkoitettu verkkoyhtiölle lähinnä tiedoksi siitä minkälaisen sopimuksen myyjä on asiakkaan kanssa tehnyt. Verkkoyhtiö vahvistaa käyttöpaikan todellisen kuormitusmallin tunnuksen Z04[1]- sanomassa, jossa kenttä on pakollinen. Myyjien tulisi siis aina tarkistaa tunnus Z04-sanomasta ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin, mikäli tunnus on ristiriidassa myyntisopimuksen kanssa, jotta virheellisiä taseita ei jouduttaisi taannehtivasti selvittämään. Kehitysryhmässä todettiin, että valtaosa kohteista on jo tuntimitattuja, joten ongelman pitäisi olla poistuva, mutta toki kuormitusmallin tunnus tulee Z04- sanomasta silti aina tarkistaa. Ohjeistus asian suhteen on selkeä. Kehitysryhmä esitti samalla huolensa, että edelleen on verkkoyhtiöitä, jotka eivät ole ottaneet tuntimittausta laajamittaisesti käyttöön. 12.2 Statusten käsittely kun sanomat väärässä järjestyksessä Keskusteltiin tilanteesta, jossa verkkoyhtiön järjestelmästä on lähtenyt lyhyen ajan sisällä kaksi MSCONS-sanomaa samalle aikavälille ja matkan varrella sanomien järjestys on kääntynyt. Ensin perille on tullut alun perin jäljempänä lähtenyt sanoma, jossa tuntiarvot olivat merkitty OK-statuksilla ja vasta tämän jälkeen perille on tullut aiemmin lähtenyt sanoma, jossa arvot olivat
5(5) puuttuva-statuksella. Vastaanottaja kuittasi molemmat sanomat positiivisesti, mutta myöhemmin selvisi, että puuttuva-statuksella olleet arvot olivat korvanneet ok-statuksilla olleet todelliset arvot. Kehitysryhmä totesi, että tuntimittaussuosituksen mukaan lähettäjä ei saisi lähettää ok-statuksen jälkeen epävarma-statuksella. Tässä tilanteessa sanomien järjestys tosin oli vaihtunut vasta lähettämisen jälkeen, mistä tilanne vastaanottajan päässä johtui. Tuntimittaussuosituksen mukaan myöskään vastaanottaja ei saisi korvata jo tallennettuja ok-statuksia epävarmoilla arvoilla. 12.3 Pakollisen tiedon puuttuminen Keskusteltiin ongelmasta, jossa koko Z11[5]-sanoma on jäänyt kiinni muuntimeen, kun pakollinen tase-energia on puuttunut. Vastaanottaja ei näin ollen ole pystynyt käsittelemään sanomaa eikä lähettämään APERAKkuittausta. Ongelmaa koskien kehitysryhmältä kysyttiin tuleeko muuntimen tarkastaa pakollisten tietojen mukana olemista, vai saako sanoma jäädä jo muuntimeen, jos pakollinen tieto puuttuu. Kehitysryhmä totesi, muuntimen tehtäviä ei ole tarkasti määritelty eikä pysty ottamaan kantaa siihen, mitä tarkistuksia muuntimella voidaan tehdä ja mitä ei. Tarkistusten suhteen olisi pyrittävä prosessien sulavaan toimintaan siten, että sanomat eivät ainakaan turhaan jää jumiin ja mahdollisesta ongelmasta pystytään ilmoittamaan sanoman lähettäjälle. Sanoman jäädessä muuntimeen tulisi pyrkiä lähettämään ainakin CONTRL-kuittaus, mikäli se onnistuu, tai sähköposti, että sanomaa ei ole saatu luettua. Myös alkuperäisen sanoman lähettäjän tulee luonnollisesti seurata mihin sanomiin ei ole saatu kuittausta. Tämäntyyppisten ongelmien ratkaisussa tarvitaan ajoittain toimijoiden yhteispeliä. 12.4 Myyjän asiakas vaihtuu samaksi kuin verkkosopimuksella jo on 13. Seuraava kokous Keskusteltiin tilanteesta, jossa myyjä ilmoittaa verkkoyhtiölle sisäänmuutosta Z03[14]-sanomalla samalle nimelle kuin verkkosopimus jo on. Kyseisessä tilanteessa myyntisopimus on aikaisemmin ollut henkilön X nimellä ja nyt se siirretään puolison Y nimiin, jonka nimissä verkkosopimus on. Nykyistä sopimusta tehdessään myyjä on saanut Z04[1]-sanomassa tiedon, että verkkosopimus on puolison Y nimellä. Z03[14]-sanoma jää verkolla virheisiin, koska heidän näkökulmastaan kyseessä ei ole muutto, sillä samalla nimellä jo on sopimus kyseisellä käyttöpaikalla. Myyntisopimuksen sopimuskumppani ja sopimustunnus kuitenkin vaihtuvat, joten myyjän näkökulmasta kyseessä on muutto. Vuoden 2014 menettelytapalinjauksissa on asiasta linjattu seuraavaa: Mikäli verkkosopimuksessa nimi pysyy samana ja myyntisopimuksessa nimi vaihtuu, myyjä ilmoittaa asiasta verkolle muuttosanomana, joka kuitenkin jää verkonhaltijan virheeseen, koska samalla nimellä on jo sopimus ko. käyttöpaikassa. Sanoman jäätyä virheeseen tapaus käsitellään, kuten edellinenkin tapaus, sähköpostitse myyjän ja verkonhaltijan välillä. Mikäli verkkoyhtiö on lähettänyt Z03[14]-sanomaan negatiivisen APERAKkuittauksen sanoman jäätyä virheisiin, tulee myyjän reagoida ja olla yhteydessä verkkoyhtiöön asian selvittämiseksi. Tällaisessa tilanteessa myyjä ei voi vaatia verkkoyhtiötä lähettämään Z05[14]- ja Z11[3]- sekä Z04[1]- ja Z11[1]-sanomia, vaan asia tulee hoitaa sähköpostilla. Mikäli sanomien lähettäminen verkkoyhtiöltä kuitenkin onnistuu, saa ne lähettää asian käsittelyn helpottamiseksi. Seuraavat kokoukset pidetään: Maanantaina 19.10. klo 9-15 ET:n toimistolla Tiistaina 17.11. klo 9-15 ET:n toimistolla Maanantaina 14.12. klo 9-15 ET:n toimistolla