Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus. Toiminnan toinen vuosikymmen. Hanniina Manner & Päivi Suihkonen

Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus 2001 2010 Toiminnan toinen vuosikymmen Hanniina Manner & Päivi Suihkonen

PÄÄKAUPUNKISEUDUN KIERRÄTYSKESKUS 2001 2010 Toiminnan toinen vuosikymmen

Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus 2010 teksti Hanniina Manner ja Päivi Suihkonen sekä Juha Lehtikuja, Pekka Kansanen, Sari Kemppainen, Tarja Heinonen, Tuula Hämäläinen-Tyynilä, Hannu Hämäläinen ja Outi Weckström. kuvat Tuovi Kurttio, Päivi Suihkonen, Hanniina Manner, Henna Raatikainen, Tiia Kokko, Adolfo Vera, Heidi Piiroinen, Anu Saari, Virva Kämäräinen, Anu Kaila, Riikka Hietala, Katja Viberg, Hanna Lilja, Valtteri Kantanen, Petri Räty, Gabriella Campos, Marko Kalmari, Kansallisteatteri/Antti Ahonen, 4V-hanke, Haminan Energia sekä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen valokuva-arkisto. ulkoasu Petri Clusius painopaikka Miktor, Helsinki 2010 isbn 978-952-223-825-2 Historiikki on painettu kierrätyspaperille ympäristömerkityssä painossa.

2001 2010

I II KIERRÄTYSKESKUKSEN III YMPÄRISTOKOULUTUSTA YLEISKATSAUS 2000-LUKUUN...9 Vakaata kehitystä ja nopea muutos 10 Vuosikymmen pähkinänkuoressa 12 TOIMIPISTEET JA TAVARAN KIERTO...23 Kierrätyskierros 24 Hietalahdessa vanhasta tehdään uutta 24 Hermokeskus kalasatamaan 27 Kyläsaaresta täyden palvelun tavaratalo 28 Matinkylä laajentaa 32 Remonttireiska tekee löytöjä Tikkurilassa 34 Kuljettajien matkassa 37 Tavaralle uusi elämä 40 Laitteiden korjaaminen kannattaa 40 SER kiertoon 44 Pyörät pyörimään 46 Uusiomuodin aallonharjalle 47 Materiaaleja askartelijoille, opiskelijoille ja taiteilijoille 50 Kaikkea ei tarvitse ostaa omaksi, kun lainaa 54 JA HANKETYÖTÄ...59 Neuvonnasta ympäristökouluun vuosikymmen ympäristökasvatuksen kehittämistyötä 60 HSY jätehuolto tilaa neuvontaa 62 Kummikoulutoiminta tuo syvyyttä neuvontaan 64

Ympäristöneuvonnan monet keinot 66 Elämyksiä ja tietoa näyttelyistä 68 Ympäristökasvatusmateriaalin laaja kirjo 70 Lennu Liito-orava opastaa kuluttamaan kestävästi 72 Ympäristöoppia myös aikuisille 73 Yhteistyötä ympäristökasvatuksen kentällä 76 Hanketyöstä lisäresursseja ympäristötyöhön 78 Ekoarki ja Ekoarki Vantaalla 79 Uusi Elämä Uus Elu 80 4V Välitä, Vaikuta, Viihdy, Voi hyvin 82 Luonnos ympäristökasvatuskäsitteiden määritelmäksi 84 Selvitys järjestöjen ympäristötyöstä 84 IV HYÖDYT V SISÄINEN Muita hankkeita, joihin Kierrätyskeskus on osallistunut 85 YMPÄRISTÖLLE JA YHTEISKUNNALLE...89 Kierrätyskeskuksen työn ympäristöhyödyt 91 Tavoitteena vain positiivisia ympäristövaikutuksia 92 Kierrätyskeskus työllistää 94 KEHITYSTYÖ JA KOKO KIERRÄTYSALAN MUUTOS...103 Linjakas uusi organisaatio on pitkäjänteisen työn tulos 104 Kierrätyskeskuksen kehittäminen hallituksen näkökulmasta 104 Organisaatiomuutos antoi tilaa kasvulle 107 Suomen Kierrätyskeskusten yhdistys: Alan kehityksestä on syytä iloita 112 Kierrätyskeskuksen yhteystiedot 2010 114

Kiitokset Historiikin kokoaminen ei olisi ollut mahdollista ilman apua. Haluamme kiittää erityisesti toimitusjohtaja Juha Lehtikujaa hänen syventymisestään historiikkiprojektiin. Hänen näkemyksensä, ja hyvä muistinsa, on helpottanut työtämme paljon. Myös myymälätoimintojen johtaja Aatos Weckman on ollut suureksi avuksi. Historiikin kuvista moni on koulutuspäällikkö Tuovi Kurttion kamerasta. Ilman hänen laajaa valokuva-arkistoaan historiikki olisi ollut kuvituksensa puolesta paljon tylsempi. Lisäksi tahdomme kiittää kaikkia historiikkiin tietoja antaneita tai käsikirjoitusta kommentoineita. Kaikkia emme pysty tässä luettelemaan nimeltä, mutta Asko Vainio ja Hannu Ahlroth olivat niin laaja-alaisia tietolähteitä, että heidät haluamme mainita. Taina Kuusio puolestaan teki suuren työn kootessaan tarvitut tilastotiedot. Erityiskiitos kuuluu osia historiikkiin kirjoittaneille: Pekka Kansanen, Sari Kemppainen, Tarja Heinonen, Tuula Hämäläinen-Tyynilä, Hannu Hämäläinen ja Juha Lehtikuja. Kalasatamassa 8.9.2010 Hanniina Manner ja Päivi Suihkonen

Esipuhe Kierrätyskeskuksen kymmenestä ensimmäisestä toimintavuodesta ilmestyi syksyllä 2001 historiikki: Ympäri käydään, yhteen tullaan. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen ensimmäinen vuosikymmen. Kierrätyskeskus täyttää 20 vuotta 30.10.2010. Kaksikymmenvuotisjuhlaa silmällä pitäen oli ajankohtaista koota yksiin kansiin tietoja seuraavista kymmenestä vuodesta 2001 2010. Tämän työn tulosta pidät nyt käsissäsi. Miltä Kierrätyskeskuksen 2000-luku sitten näyttää? Päällimmäiseksi jää mieleen huomio siitä, kuinka paljon toiminta on kehittynyt ja työntekijämäärä kasvanut. Kasvusta huolimatta kyseessä on kuitenkin aivan samoille ympäristöarvoille perustuva työ kuin 1990-luvun alussa. Tavoitteena on yhä luonnonvarojen ja ympäristön säästäminen kierrättämisen ja ympäristöneuvonnan avulla. 2000-luvun kokemusten valossa näyttää siltä, että Kierrätyskeskus tulee kukoistamaan myös 2010-luvulla. Tulevaan on hyvä siirtyä, kun tietää, mistä on tulossa. Tämä historiikki kokoaa viimeisten kymmenen vuoden kokemuksia ja kehitystä yksiin kansiin. Olemme pyrkineet nostamaan esille keskeisiä tapauksia ja kehityslinjoja 2000-luvulta, mutta myös pienempiä sattumuksia ja tarinoita. Toivotamme muistorikkaita lukuhetkiä historiikin parissa. Hanniina Manner ja Päivi Suihkonen

I Yleiskatsaus 2000-lukuun

Vakaata kehitystä ja nopea muutos TOIMITUSJOHTAJA JUHA LEHTIKUJA Viimeisen kymmenen vuoden vähittäisiä muutoksia ei niissä mukana olleena ole oikein tajunnutkaan. Lukuja tarkastelemalla vakaa kasvu on kuitenkin helppo havaita. Vuodesta 2000 vuoteen 2009 yhtiön liikevaihto ja uudelleenkäyttöön ohjattujen tavaroiden määrä kasvoivat lähes 3,5-kertaisiksi ja työmäärä henkilötyövuosina mitattuna liki 2,5-kertaiseksi. Ympäristökoulussa neuvottujen asiakkaiden määrä kasvoi lähes kaksinkertaiseksi. Nopeasti tapahtunut muutos oli vuonna 2009 toteutettu organisaatiouudistus ensimmäinen yhtiön toiminnan aloittamisen jälkeen. Organisaatiouudistuksella tavoiteltiin toimintojen selkeyttämistä ja yhtenäistämistä sekä uusien myymälöiden perustamisen helpottumista. Palvelujen vieminen lähelle asiakkaita muun muassa uusia myymälöitä perustamalla tulee olemaan seuraavan vuosikymmenen teema. Toimintaympäristön muutoksia Taloussuhdanteet eivät ole merkittävästi vaikuttaneet tavaravirtoihin tarjontaa ja kysyntää uudelleenkäytettäville tavaroille tuntuu riittävän niin nousukaudella kuin taantuman aikanakin. Ehkä tämä kertoo yhtäältä materialistisesta yltäkylläisyydestä ja toisaalta sen epätasaisesta jakautumisesta. Lainsäädännön muutoksilla on sen sijaan ollut ja tulee olemaan suuri merkitys kierrätyskeskustoiminnalle, ainakin niin kauan kun merkittävä osa toiminnasta perustuu julkiseen rahoitukseen. Tuottajavastuun laajeneminen sähkö- ja elektroniikkaromuun (SER) loi meille uudelleenkäytön osaajina yhteistyömahdollisuuksia alan tuottajayhteisöjen kanssa vuodesta 2006 alkaen. Keväällä 2010 voimaan tulleet palkkatukien uudet käyttöehdot puolestaan uhkasivat oleellisesti muuttaa toimintamme rahoituksen perustaa. 10

Onneksi työvoimaviranomaiset kuitenkin ymmärsivät toiminnan yleishyödyllisen luonteen ja muutokset palkkatukirahoituksessa jäivät marginaalisiksi. Lakimuutoksiin tulee jatkossakin varautua ja suhtautua muutoksiin paitsi uhkina myös ennen kaikkea mahdollisuuksina. Suuria mahdollisuuksia sisältyy esimerkiksi tuottajavastuun laajenemiseen uusiin tuoteryhmiin, kuten huonekaluihin. Väestö- ja ikärakenteen muutokset tuovat ehkä kuitenkin mukanaan kaikkein suurimmat muutokset. Kasvavalla ja yhä parempikuntoisella eläkeläisjoukolla on aikaa ja energiaa erilaiseen mielekkääseen toimintaan ja kulttuurinen monimuotoisuus etenkin pääkaupunkiseudulla tulee lisääntymään. Verkostoituminen ja yhteistyö Strategisena valintana tehty verkostoituneen toimintatavan vahvistaminen on onnistunut hyvin koulutustoiminnoissa. Toiminta on aktiivista muiden ympäristökasvattajien kanssa ja yhtiön EU-hankkeet; Ekoarki, Uusi Elämä ja 4V kansainvälisine yhteistöineen ovat olleet menestyksekkäitä. Myymälätoiminnan osalta keskeinen yhteistyöfoorumi on edelleen Suomen kierrätyskeskusten yhdistys ry, jonka järjestämien tapahtumien puitteissa jäsenistö kokoontuu pari kertaa vuodessa keskustelemaan toimialan ajankohtaisista asioista. Toiminnan laajentaminen Edellytykset yhtiön toiminnan vaikuttavuuden lisäämiselle ja laajentumiselle ovat hyvät. Toimintoja on selkeytetty, tukitoimintoja on vahvistettu ja organisaation osaamista ja henkilöstöresursseja on lisätty. Ei myöskään ole näkyvissä mitään viitteitä globaalien ympäristöongelmien ratkaisemisesta. Työsarkaa meille kaikille kierrätyskeskuslaisille riittää jatkossakin. Lopuksi kiitokset kaikille teille, jotka olette vuosien varrella työskennelleet Kierrätyskeskuksessa sekä sen hallituksessa yhtiön omistajia edustamassa. Teidän kanssanne Kierrätyskeskus jatkossakin on omalta osaltaan maailmaa pelastamassa! 11

Vuosikymmen pähkinänkuoressa Kierrätyskeskus on monipuolinen talo, jossa sattuu ja tapahtuu. Tähän aikajanaan on koottu merkittäviä virstanpylväitä ja muita monen mieleen jääneitä tapahtumia kymmenvuotiskaudelta 2001 2010. Kymmenvuotishistoriikki ilmestyy lokakuussa 2001. 2001 12 Kehittämispäivät alkavat. Ensimmäinen Kierrätyskeskuksen toiminnan kehittämistä ruotinut tilaisuus järjestetään 20. 21.11.2000 Kisakalliossa Lohjalla. Sen jälkeen koko talon vakituisen henkilökunnan yhteen kokoavia tilaisuuksia on vuosittain. Kierke täyttää 10 vuotta lokakuun 2000 lopulla. Juhlavuoden kunniaksi tehdään toimintaa esittelevä näyttely ja 10-vuotishistoriikin toimitustyö aloitetaan. Täysiä vuosia juhlitaan Raitioliikennemuseossa. Tikkurilan kaupan yläkerta poistuu käytöstä syksyllä. Yläkerrassa ollut ilmaispuoli sijoitetaan alakertaan. Haastavin tehtävä on siirtää 400 kg painoinen kassakaappi. Euro otetaan t käyttöön Suomessa 1.1.2002. Syksyn 2001 aikana valmistellaan uuden kassajärjestelmän käyttöönottoa. Työllistämistä koskeva lainsäädäntö muuttuu vuoden 2001 lopussa siten, että yhtiö voi jatkossa työllistää työttömiä määräaikaisiin työsuhteisiin ilman kuntien toimimista virallisina työnantajina ja työntekijöiden edelleen sijoittajina. Kyseinen käytäntö päätetään aloittaa Espoossa vuoden 2002 alusta. Joulukuussa 2001 allekirjoitetaan sopimus Espoon kaupungin kanssa.

Kierrätyskeskus osallistuu ensimäistä kertaa opetusalan suurtapahtumaan Educa-messuille tammikuussa. Tapahtumassa esitellään kouluille suunnattuja neuvontapalveluita ja askartelupörssiä. Messuilla ollaan mukana tämän jälkeen vuosittain. Kuvassa vuoden 2003 messuosastoa. Elokuussa 2002 Kierrätyskeskus osallistuu ensimmäistä kertaa Taiteiden yöhön. Siitä pitäen Hietalahden myymälä on mukana tapahtumassa vuosittain. Kuva on vuoden 2006 Taiteiden Yöstä, jolloin Hietalahdessa painettiin kasseja. 2002 Vuonna 2002 haetaan Urban II hankkeeseen sekä osana sosiaaliviraston pienten koululaisten kehittämishanketta että omalla Ekoarki hankkeella. Nämä ovat ensimmäisiä ympäristökasvatuksen kehityskohteita, joihin Kierrätyskeskus hakee ja saa EU:n hankerahoitusta. Sen jälkeen menestyksekkäät hankkeet seuraavat toinen toistaan. Joulukuussa 2002 aloitetaan sähkö- ja elektroniikkalaitteiden maksullinen vastaanotto Kyläsaaren ja Vantaan toimipisteissä YTV:n vastaanottomaksuilla. Espoon toimipiste muuttaa toukokuussa Espoon keskuksesta Olariin. 13

Mittava yläasteiden ekotehokkuusopetukseen tarkoitettu materiaali valmistuu. Missä Keke luuraa? -materiaali tuotettiin Ympäristöministeriön tuella yhteistyössä Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimiston kanssa. Espoon toimipiste muuttaa tammikuussa 2003 Länsikeskukseen Ison Omenan kupeeseen isompiin tiloihin. Samalla sielläkin aloitetaan maksullinen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden vastaanotto. 2003 Vuoden 2003 alusta asiakkailla on mahdollisuus kerätä ostoksista leimoja ja saada Kierrätyskeskuksen kanta-asiakaskortti. Kanta-asiakkaille on omia tarjouksia. Vuoden 2003 lopussa kanta-asiakkaita on yli 200. Vuonna 2010 kanta-asiakkaita on jo yli 1700. He saavat 10% alennuksen. Ekoarki innostaa ja kouluttaa Itä-Helsingissä. Esimerkiksi 2.9. 11.9. järjestetään 16 tunnin ekologisen elämäntavan kurssi Kivikossa, ja lokakuussa hanke on mukana järjestämässä retkeä Frantsilan luomuyrttitilalle Hämeenkyröön. Kuvassa retkeläisiä. Vuotuinen liikevaihto ylittää ensimmäistä kertaa miljoonan euron rajan vuonna 2003. 14

Oiva Orava vaihtuu nuoliympyrään, kun Kierrätyskeskus saa uuden logon. Sen on suunnitellut mainostoimisto Bob Helsinki. Espoon toimipisteen vuokrasopimus päättyy lokakuun viimeinen päivä. Uusien tilojen löytäminen on vaikeaa ja entisten tilojen vuokra-aikaa jatketaan Länsikeskuksessa kuukaudella. Joulukuun 2004 alussa uusi toimipiste avataan erittäin nopeasti muuton jälkeen Mäkkylässä. 2004 Kierrätysmateriaaliaskarteluohjeita sisältävä materiaalipaketti aukeaa Kierken nettisivuilla. Sieltä löytyy ohje esimerkiksi farkkukassin tekoon. www.kierratyskeskus.fi/askarteluopas Kivikossa avataan uusi toimipiste marraskuun 2004 alussa Ekoarki-hankkeen puitteissa. Se on maan ensimmäinen Kierrätyslähikauppa. Kauppa toimii tammikuuhun 2007. 15

Kesällä 2005 aloitetaan Vantaalla uudenlainen yhteistyö kaupungin kanssa. Kierrätyskeskus hakee maksua vastaan kaupungin poistohuonekalut. Käyttöön kelpaamattomat huonekalut puretaan ja niiden materiaalit toimitetaan kierrätykseen. Hyvä kiertää -tavarakeräys järjestetään ensimmäistä kertaa keväällä 2005. Keräyskierroksia järjestetään siitä lähtien vuosittain. Kierke on Helsingin MM-kisojen ECO Mass ympäristöohjelman yhteistyökumppani. 2005 Keväällä ja kesällä 2005 Helsingin katukuvassa näkyy mainosjulisteita, joissa on oikeita tavaroita. Julisteita askarrellaan helmikuussa talkoilla, joihin osallistuvat kaikki toimitusjohtajaa myöten. Uusi Elämä Uus Elu -hanke alkaa keväällä. Se toimii vuosina 2005 2008. Hankkeessa ideoidaan uusiotuotteita ja mietitään mikä on onnellisen elämän olemus. 16

Plan B lanseerataan keväällä 2006. Uusiotuotemallisto syntyy muotoilija Anna Holopaisen, mainostoimisto Toukokuun ja Kierrätyskeskuksen yhteisenä hankkeena. Lähtökohtana on hyödyntää niitä tavaroita, jotka eivät ole myyntiin sopivia. Kierrätyskeskus juhlii 15-vuotista taivaltaan lokakuussa 2005 Vanhalla ylioppilastalolla. Kuvassa toimitusjohtaja Juha Quide Lehtikuja ja hankepäällikkö Eija Elli Koski. Kierrätyskeskus aloittaa toukokuussa 2006 uuden palvelun: Kampin matkakeskuksessa jaetaan maksutta kirjoja matkalukemiseksi. 2006 Maksullinen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden vastaanotto yhteistyössä YTV:n kanssa päättyy elokuussa 2005. Vastaanoton loppuminen aiheuttaa päänvaivaa asiakkaille ja työpäälliköt saavat vastailla moneen kiukkuiseen puheluun. Keräys päättyy, sillä rakenteilla on uusi valtakunnallinen tuottajavastuuseen perustuva järjestelmä. Kierrätyskeskuksen Espoon, Vantaan ja Helsingin Kyläsaaren toimipisteistä saa lainata peräkärryä panttia vastaan huhtikuusta 2006 alkaen. Kyläsaaren toimipisteestä tulee marraskuussa tuottajavastuujärjestelmään kuuluva SER-vastaanottopiste. Muutoksen myötä toimipiste vastaanottaa veloituksetta kaikenlaisia sähkö- ja elektroniikkalaitteita niiden kunnosta riippumatta. 17

Espoo muuttaa jälleen ja Matinkylän toimipiste avataan vuoden 2007 alusta. Se on auetessaan maan suurin kierrätysmyymälä 1500 neliömetrin alallaan. Uusi Elämä -hankkeen voimanponnistuksena syntyy Kohtuullisen Onnellinen -näyttely. Se on esillä Helsingin vanhalla linja-autoasemalla lokakuussa 2007. Näyttelyn osista muodostetaan tämän jälkeen lainattavia näyttelyitä. 2007 Kummikoulutoiminta alkaa lukuvuonna 2007 2008. Kuusi koulua valitaan mukaan Kierrätyskeskuksen Ympäristökoulun ja HSY Jätehuollon yhteiseen kummikoulukokeiluun. Ohjelma on menestys. Kummikouluja valitaan tämän jälkeen vuosittain. Syksyllä 2007 Lennu Liito-oravan ympäristökerhoja ryhdytään pitämään Kierrätyskeskukselle lahjoitettujen ja Huuto.net -palvelussa kaupattujen tavaroiden tuotolla. Syksyllä 2007 aloitetaan laaja esimiesten koulutusohjelma, johon osallistuu 18 työntekijää. Koulutukset jatkuvat seuraavina vuosina Tekesin työorgani saatioiden kehittämishankkeena. 18

Kierrätyskeskus tekee yhteistyötä erilaisten teatteriryhmien, elokuvaja tv-produktioiden, taideprojektien ja järjestöjen kanssa. Esimerkiksi vuonna 2007 Kansallisteatterin Tuntematon sotilas -esitykseen lahjoitetaan vanhoja pesukoneita. Ne esittivät näytelmässä vihollista. Kierke merkitään sosiaalisten yritysten rekisteriin 6.2.2008. Sosiaalisten yritysten tarkoituksena on luoda työpaikkoja erityisesti vajaakuntoisille ja pitkäaikaistyöttömille. Kierrätystehdas-tapahtuma järjestetään ensi kertaa 3. 4.5.2008 Kaapelitehtaalla. Tapahtuman vaihtotorin ylijäämätavaroita haetaan Kierrätyskeskukselle. Ohjelmassa on myös Rojupöhö-nukketeatteri sekä Plan B:n kevätmalliston muotinäytös. Tapahtumaan osallistutaan vuosittain tämän jälkeen. 2008 Maaliskuussa 2008 aletaan rakentaa Kierrätyskeskuksen omaa ympäristöjärjestelmää. Huomiota kiinnitetään muun muassa lajitteluastioiden kyltitykseen ja lajittelukoulutukseen. 4V-hanketta käynnistellään kesällä 2008 ja se pääsee kunnolla vauhtiin marras joulukuussa. Silloin julistetaan Onnellinen kaupunki -ideakeräys. Onnellisessa kaupungissa ei heitetä roskia maahan eikä veteen. Siellä ei polteta tupakkaa eikä juoda kaljaa eikä rikota pulloja maahan. Siellä ei vahingoiteta luontoa eikä eläimiä, jos ne ovat kuolemassa sukupuuttoon. Ote lasten tekemästä tarinasta Onnellisten kaupunki Päiväkoti Strömsinlahti, Mustikat-ryhmän eskarit. 19

Kesällä 2009 remontoidaan Hietalahden ja Kyläsaaren myymälöitä. Hietalahdessa toimistotiloihin tulee kirja-, sisustus- ja urheiluvälineosastot. Kyläsaareen avataan uusi huonekaluhalli. Hallinto ja Ympäristökoulu muuttavat Kalasatamaan maalis huhtikuussa 2009. Tilaa on nyt huomattavasti enemmän kuin vanhoissa Hietalahden kaupan yhteydessä olleissa tiloissa. 2009 Organisaatiomuutos etenee helmikuussa 2009. Toiminta jaetaan kahteen linjaan: Tuovi Kurttio kehittää koulutuspalveluita ja Aatos Weckman yhtenäistää myymälöiden toimintatapoja. Koulutuspäällikkö Tuovi Kurttio palkitaan Ympäristökasvatuksen ruusulla. Se on Suomen Ympäristökasvatuksen seura ry:n jakama tunnustuspalkinto ansiokkaasta ympäristökasvatustyöstä. Henkilökunnan ympäristökoulutukset siirtyvät uudelle tasolle, kun vuoden 2009 alussa aloitetaan myymälähenkilökunnan ympäristö - koulutukset pienryhmissä. Lokakuussa 2009 rikotaan ennätys: tammi lokakuun välillä Kierken kautta on kiertänyt yli miljoona tavaraa uudelleenkäyttöön. Koskaan aikaisemmin vuoden tavaramäärä ei ole ylittänyt miljoonan haamurajaa. 20

Huhti toukokuussa 2010 järjestetään ensimmäistä kertaa laaja tavaran- ja romunkeräyskierros yhteistyössä Stena Technoworld Oy:n kanssa. Ihmiset voivat tuoda keräysautoihin paitsi ylimääräisiä tavaroitaan, myös Stenan keräämiä sähkö- ja elektroniikkalaitteita ja metalliromua sekä ongelmajätteitä. Esimiesten monikulttuurisuuskoulutukset alkavat syksyllä. Espoon toimitilat laajentuvat toisella mokomalla, kun käyttöön saadaan uusi 1400 neliömetrin halli. 2010 Kierrätyskeskus aloittaa yhteistyön mainostoimisto Dynamon kanssa. Ulkoista ilmettä raikastetaan ja mietitään keinoja kertoa Kierken tekemästä ympäristötyöstä entistä selkeämmin. Kierrätyskeskuksen kautta on kiertänyt 10 miljoonaa tavaraa uudelleenkäyttöön sen 20 toimintavuoden aikana. Rajapyykkiä juhlitaan heinäkuussa. Kierrätyskeskus täyttää 20 vuotta 30.10.2010. Juhlat henkilöstölle ja sidosryhmille pidetään 5.11. 20-vuotishistoriikki ilmestyy. Kalasataman toimistolle myönnetään Green Office -sertifikaatti 16.6.2010. Ympäristöä säästävillä toimintatavoilla on nyt siis myös ulkoinen tunnustus. 21

II Kierrätyskeskuksen toimipisteet ja tavaran kierto

Miltä näyttää Kierrätyskeskuksen toimipisteissä vuonna 2010? Kierrätyskierroksella haistellaan viiden toimipisteemme tunnelmaa. Tavaraa tuodaan ja viedään, myydään ja lahjoitetaan. Verstaissa korjataan ja tuunataan vanhasta uutta. Tunnelmaa tuovat paitsi erikoiset löydöt myös persoonalliset ihmiset. Hietalahdessa vanhasta tehdään uutta 24 Pitkä näyteikkuna koukuttaa katsomaan tarkemmin: Hietalahden myymälässä on tarjolla vanhaa ja uutta, 60-luvun Arabian astioista Plan B:n tuunattuihin tuotteisiin. Vanha nahkakantinen maailmankartasto vuodelta 1936 tuskin ehtii ikkunassa kauan lojua. Kassan vieressä seisoo erikoisen kaunis tuoli. Mikko Tolppanen on verhoillut vanhan tuolin punaisella gobeliinikankaalla, jossa kirmaa tumma hevonen. Plan B:n uudelleenverhoillut tuolit myydään yleensä nopeammin kuin uusia ehditään valmistaa. Lönnrotinkadun toimipiste vaikuttaa tilavammalta kuin takavuosina. Siihen on syy: Kierrätyskeskuksen hallinto ja ympäristökoulu muuttivat uusiin tiloihin Kalasatamaan maaliskuussa 2009. Hietalahdella vapautuvat tilat otettiin kiitollisina vastaan. Nyt entisiä toimistohuoneita on varattu kirjojen, taiteen ja tietokoneiden myyntiä varten. Samalla kellarikerroksessa vapautui tilaa Plan B:n verstaille, valaisinverstaalle sekä Vantaalta muuttaneelle atk-korjaamolle. Alakerran myymälään saatiin mahtumaan myös kattava valikoima harrastevälineitä rullaluistimista sulkapallomailoihin.

Kevääseen 2009 saakka Hietalahdessa majaili myös Kierrätyskeskuksen hallinto ja Ympäristökoulun väki. Sittemmin esimerkiksi ympäristökoulun työtiloja on muutettu kirjojen ja sisustustavaran myyntihuoneiksi. Myymälän alakerrassa on ensimmäisenä vaateosasto. Kuvassa uudet Plan B -vaatteita esittelevät nuket. Riitta Hyvönen lajittelee leluja. On luurankonukkea ja häntäänsä heiluttavaa robokoiraa. Asiakaskunta muutoksessa Muutosta huolimatta tiiviistä tunnelmasta ei ole tarvinnut kokonaan luopua. Irina Aardemäe näyttää työvuorolistaa, jonka mukaan tiloissa työskenteli 12 ihmistä vuonna 2002. Kesällä 2010 listalla on 48 ihmistä. Vuonna 1999 taloon tullut Irina muistuttaa, että alun perin myymälä toimi pelkästään katutasossa. Myynnissä oli vain pientavaraa ja paikka näytti peruskirppikseltä, Aardemäe muistelee. Kellarikerros otettiin myymäläkäyttöön saman vuoden joulukuussa ja Aardemäe suunnitteli sen myymälätilat. Nyt alakerran myymälässä odottaa ensimmäisenä vaateosasto. Marimekolta lahjoituksena saadut hopeanväriset nuket esittelevät Plan B:n persoonallisia ja trendikkäitä vaatteita. Ne kiinnostavat erityisesti nuoria asiakkaita, mutta he hakevat myös muuta. Asiakaskunta onkin Aardemäen mukaan vuosien varrella nuorentunut. Myös asenteet ovat muuttuneet: joskus maassa on mennyt niin hyvin, ettei edes ilmaistavara ole kelvannut. Nyt asiakkaita käy paljon, mutta köyhyys ei ole enää ainoa syy hankkia käytettyä. Ihmiset haluavat elää ekologisesti. Tavaroita, joilla on tarinoita Kellaritason varastotilat pullistelevat tavaraa. Vaatteita on kasattu rullakoihin ja kenkiä ja laukkuja on pakattu myös sinisiin Ikean kasseihin. Mietin, miten kaikki tämä tavara löytääkään uuden omistajan. Tavarankierto on kuitenkin nopeaa. Näillä tavaroilla on myös tarinoita. Kerran Hietalahteen löysi tiensä vanha, nahkainen 40-luvun matkalaukku. Plan B:n verstaassa 25

työskennellyt koruntekijä kiinnitti laukkuun huomionsa. Siistissä nimilapussa oli näkyvissä osoite: se kuului hänen isälleen. Hämmästys oli suuri, kun laukku matkasi näin mutkien kautta isältä tyttärelle. Irina Aardemäe muistaa eräänkin asiakkaan, joka etsi kassalla olevasta korista sopivia lukulaseja. Aikansa pengottuaan hän löysi yhdet erityisen hyvät. Nainen maksoi tyytyväisenä ja lähti. Seuraavana päivänä hän palasi ja vaati rahojaan takaisin. Nainen oli vahingossa laskenut omat vanhat lasinsa myytävien joukkoon ja maksanut niistä maksun. Vuosien varrella Hietalahdessa on tapahtunut monenlaista. Nämä noteerattiin myös tiedotusvälineissä: Kierrätyskeskuksessa kranaatti HELSINKI Lönnrotinkatu 45:ssä olevasta kierrätyskeskuksesta löytyi keskiviikkona suuri, useamman kilon painoinen harjoituskranaatti. Ammus ei kuitenkaan aiheuttanut räjähdysvaaraa, koska sen sisällä ei ollut räjähdysainetta. Sytytintäkään ei kranaatista löytynyt. Poliisi korjasi harjoituskranaatin parempaan talteen. Havaitsin esineen aamulla tava roi den lajittelussa. Se löytyi kierrätyskeskukseen tuodun tavaran joukosta pehmeästä paketista. Soitin varmuuden vuoksi poliisille, kranaatin löytänyt työpäällikkö Kaj Tojkander Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksesta kertoi. Harjoituskranaatti kulkeutui kierrätyskeskukseen todennäköisesti muun tavaran mukana. Metro 7.11.2002 City 12/2005) 26

Hermokeskus Kalasatamaan Vain muutama askel Kalasataman metroasemalta ja saavutaan Kierrätyskeskuksen toimiston ja Ympäristökoulun tiloihin Yrittäjätalon neljännessä kerroksessa. Muutto omiin tiloihin pois Hietalahden kaupan yhteydestä kävi välttämättömäksi kun väkimäärä kasvoi. Uudet tilat saatiin käyttöön kevättalvella 2009. Kalasatamassa on noin kolmenkymmenen työntekijän työpisteet sekä luokkatila Ympäristökoululla vieraileville ryhmille. Kierrätyskeskuksen toimisto on Yrittäjätalossa aivan Kalasataman metroaseman vieressä. Kalasataman tilojen avajaisia vietettiin 13.5.2009 Vihreä toimisto Kierrätyskeskuksen toimistolle myönnettiin kesäkuussa 2010 WWF:n Green Office tunnus. WWF myöntää merkin käyttöoikeuden ja diplomin toimistolle, jonka ympäristöjärjestelmä täyttää Green Office -kriteerit. Toimiston tulee laatia käytännönläheinen ympäristöohjelma vähentää hiilidioksidipäästöjään säästämällä energiaa vähentää jätettä sekä kierrättää ja lajitella jätteet huomioida hankinnoissa ympäristönäkökohtia tähdätä ympäristöasioissa jatkuvaan parantamiseen seurata tavoitteidensa toteutumista valitsemillaan indikaattoreilla ja raportoida tiedot vuosittain WWF:ään. Ympäristöohjelman luominen toimistolle oli itsestään selvä valinta. Muissa Kierrätyskeskuksen toimipisteissä ympäristönäkökohdista huolehditaan osana yhtiön laatujärjestelmää. 27

Kyläsaaresta täyden palvelun tavaratalo Saavun viisi minuuttia ovien avaamisen jälkeen Kyläsaaren myymälään, ja siellä on jo täysi vilinä päällä. Myymälään on jonotettu, niin kuin joka ikinen aamu viimeiset 20 vuotta. Televisiot vilkkuvat ohjelmaa, kuten missä tahansa tv-kaupassa. Kirjaosastoa koristaa vanha Vertigon elokuvajuliste. Nyt täältä saisi jykevän perheraamatun. Kassalla Heidi Hukkanen kiittelee vakioasiakkaita. Samat ihmiset tulevat tekemään löytöjä viikoittain, jotkut jopa kymmenettä vuotta. Suosittu Kylis on palvellut asiakkaita samalla paikalla alusta saakka. Entinen jätteenpolttolaitos sai uuden elämän, kun sinne avattiin Kierrätyskeskuksen ensimmäinen toimipiste lokakuussa 1990. Raimo Soininen auttaa asiakkaita huonekalupuolella. Kassalla työskentelevä Heidi Hukkanen tuntee Kyläsaaren asiakkaat. 28

Myymälä on muuttunut tosi paljon, päivittelee henkilökunta kuin yhdestä suusta. Vuosien varrella tiloja on remontoitu ja siistitty. Suurin muutos koettiin, kun valikoimaan lisättiin pientavarat ja alakerran myymälästä loihdittiin täyden palvelun tavaratalo: nyt löytyy kodinkoneita, kirjoja, astioita ja vaatteita. Uudistuneen myymälän avajaisia juhlittiin elokuussa 2009. Uusin uutuus on pihalle tuotu ilmaistavarakontti, joka on helpottanut kovasti ilmaisen tavaran hakemista. Nyt asiakkaiden ei tarvitse tulla kassalle kertomaan, montako tavaraa on otettu, sillä ilmaistavaran määrä lasketaan tilastointia varten etukäteen. Hinnoittelussa omat niksinsä Muutokset ovat lisänneet asiakasmääriä ja tavarankiertoa entisestään. Neliöistä on pulaa, vaikka entisestä metalliverstaasta remontoitiin oma tila sohville ja runkopatjoille. Muut huonekalut sijaitsevat yläkerrassa. Niitä myy Raimo Soininen vuosien tuomalla kokemuksella. Kesäaikaan tämä menee nopeasti, Soininen osoittaa penkkiä ja pirtinpöytää. Myös keinutuolit ovat kysyttyjä varsinkin, jos niitä ei ole. Nyt niitä jököttää kymmenkunta erilaista. Hinnoittelussa on omat niksinsä, sillä tavara halutaan nopeasti kiertoon. Liian kallista ei haluta myydä, mutta arvohuonekalujen tunnistaminen kuuluu ammattitaitoon ja on osa asiakaspalvelua. Soininen nostelee pientä pöytää malliksi. Se on todella kevyt. Siinä on pahvikehikko sisällä, hän selittää. Ja katso jalkoja: ne heiluvat vain yhden ruuvin varassa. Hintoihin vaikuttaa myös tekniikan kehittyminen: syviä tv-tasoja myydään vitosella. Taulutelevisioiden maailmassa niitä ei enää tarvita. Sen sijaan alakerran televisiot kelpaavat, vaikka eivät taulumallia olisikaan. Täytetty villisika pääsi uuteen kotiin Lopuksi lähden etsimään Kyliksen kuuluisaa täytettyä villisikaa. Komeaa sikaa on lainattu jos jonkinlaisiin possunristiäisiin, ja sen 29

vaiheita seurattiin jo kymmenen vuoden takaisessa historiikissa. Villisika toimi esimerkiksi sikasuuren alen kampanjahahmona. Eräältä reissultaan se saapui kuitenkin vaurioituneena: syöksyhampaat olivat kadonneet. Sian pitäisi löytyä tuolta kaupan toisesta päästä, viittilöi Hukkanen kassalta. Villisikaa etsitään vielä Raimo Soinisen kanssa yläkerrasta, mutta sitä ei löydy. Sika on myyty, kuuluu uutinen. Sika oli pitkään varattuna museovirastolle, mutta sitä ei koskaan haettu. Niinpä se päätettiin myydä. Mutta kuka mahtoi saada sian? Sian sai lahjaksi villisikafani, tietää myymäläpäällikkö Marje Arvinen. Hampaaton sika pääsi uuteen kotiin. Kyläsaaren kauppa on muuttunut perusteellisesti 2000-luvun aikana. Ennen myynnissä oli lähinnä huonekaluja. Nyt Kyläsaaressa on täyden palvelun kierrätysmyymälä. 30

10 miljoonaa kierrätettyä tavaraa 15. heinäkuuta 2010 ylitettiin juhlallinen rajapyykki: Kierrätyskeskus oli myynyt ja lahjoittanut yhteensä 10 miljoonaa tavaraa. Juhlan kunniaksi päätettiin palkita kymmenennen miljoonannen tavaran ostaja. Reino Tulokas ja Hilkka Karlsson astelivat Kyläsaaren myymälän kassalta vähän klo 12 jälkeen komean marmoripöydän juuri hankkineina. Iloinen yllätys oli suuri, kun myymälätoimintojen johtaja Aatos Weckman oli vastassa 100 euron lahjakortin ja kukkakimpun kera. Voittoisaa marmoripöytää odottaa paikka pihapöytänä keinun vieressä. 70-vuotias Hilkka Karlsson kannattaa joka tapauksessa kierrätystä: Miksi heittää tavaraa hukkaan? Reino Tulokas ja Hilkka Karlsson yllättyivät saamastaan palkinnosta. Vierellä onnittelee Aatos Weckman. 31

Matinkylä laajentaa Heinäkuussa 2010 hikoillaan uuvuttavassa helteessä, mutta siitä huolimatta Matinkylän myymälän työntekijöillä riittää intoa myös remonttihommiin. Sopimus vieressä sijaitsevan hallin vuokraamisesta on juuri tehty. Kesällä uutta hallia maalataan ja siivotaan ja syksyllä siellä ryhdytään myymään huonekaluja ja rakennusmateriaaleja. Nyt esillepanoon voidaan panostaa entistä enemmän ja huonekalutkin saadaan kauniisti esille, iloitsee myymäläpäällikkö Pirjo Sorjonen ja viittaa nykyisen myymälän alakertaan, johon huonekalut on jouduttu pinoamaan ahtaasti. Kun myymälä siirtyi Matinkylän tiloihin vuonna 2007, merkitsi 1500 neliön tila Suomen suurinta kierrätysmyymälää. Tavaramäärien ja asiakasmäärien noustessa ennätysmäisesti tämäkin tila jäi nopeasti pieneksi. Myös suurimman kierrätysmyymälän titteli menetettiin, sillä Turun Ekotori avasi peräti 3000 neliön myymälän alkuvuodesta 2010. Kuitenkin uuden hallin myötä tilaa saadaan lähes toinen mokoma 1400 neliötä joten Matinkylä yltää komeasti kahden suurimman joukkoon. Kassalla riittää vilskettä. Joanna Jowko lajttelee vaatteita iloisesti, kun taustalla soi Rauli Badding Somerjoki. Myymälävastaava Pertti Pajunen uskoo Kierrätyskeskuksen konseptiin: Idea ja toiminta ovat kohdallaan. 32