EKOKYMPPI JÄTEKESKUKSEN VESI- TASE 2014

LIITE 9 Vastaanottaja Kainuun Jätehuollon Kuntayhtymä, Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.2.2015 EKOKYMPPI JÄTEKESKUKSEN VESI- TASE 2014

EKOKYMPPI JÄTEKESKUKSEN VESITASE 2014 Päivämäärä 27/2/2015 Laatijat Kuvaus Eero Parkkola, Kai Sormunen Jätekeskuksen vesitasetarkastelu Viite 82124872 Ramboll Ylistönmäentie 26 40500 JYVÄSKYLÄ T +358 20 755 611 www.ramboll.fi

JÄTEKESKUKSEN VESITASE 2014 SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Vesitaselaskelman aluejako 1 3. Vesitase 4 3.1 Laskennallisesti muodostuvat likaiset vedet 4 3.2 Puhdistetut jätevedet 5 3.3 Pumpatut vesimäärät ja niiden kierrätys 5 3.4 Ohivuoto 7 3.5 Loppusijoitusalueiden sisäisen veden korkeus 7 4. Yhteenveto 10 Liitteet 1. Kaaviokuva Majasaaren jätekeskuksen vesitaseesta

1 1. JOHDANTO Tässä työssä on tarkasteltu Majasaaren jätekeskuksen vesitasetta ja suotovesien muodostumista vuonna 2014. Työ on jatkoa vuosien 2007-2013 vesitasetarkasteluille. Alueiden pinta-alojen ja tilavuuksien laskennassa on käytetty AutoCad ohjelmistoa. Vesitaseet on laskettu rakennetarkastelujen sekä sadanta- ja säätietojen perusteella (Ilmatieteenlaitos). Pumpattuja vesimääriä on tarkasteltu pumppaamojen käyntituntien perusteella. Vuonna 2014 ei ole tapahtunut suuria vesitaseisiin vaikuttavia muutoksia alueella. Huomioitavaa on, että vuonna 2014 mittalaitteet kärsivät pitkäaikaisista vaurioista ja erityisesti vuoteen 2013 verrattuna mittaustieto on puutteellista. 2. VESITASELASKELMAN ALUEJAKO Vesitaseiden laskemiseksi jätekeskuksen alue on jaettu osa-alueisiin. Tarkastettavilta alueilta vedet johdetaan joko käsittelyn kautta maastoon tai pumpataan alueelle A ja B jätetäytön kasteluvedeksi. Aluejako on esitetty kuvassa 2-1. Alueiden koot ovat hieman muuttuneet kuvassa esitetystä ja tämä on huomioitu laskennassa. Kuva 2-1 Vesitaselaskelmassa mukana olevat alueet

2 A) Vanha suljettu jätealue (loppusijoitusalue I) B) Vuonna 2007 käytöstä poistettu alue (loppusijoitusalue II) C) Pilaantuneiden maiden kompostointikenttä D) Biojätteen kompostointikenttä E) Uusi jätealue (loppusijoitusalue III) F) Saniteettivedet Laskennassa käytetyt lähtötiedot Vesitaselaskelmassa on sadantana käytetty 553,2 mm/a (ilmatieteen laitos 2014, Paltaniemi). Majasaaren jätekeskuksella on myös oma mitta-asema, jonka sademäärä 383,6 poikkeaa ilmatieteenlaitoksen sadevesimäärästä. Tähän voi vaikuttaa paikalliset sadeolosuhteet, mutta Majasaaren jätekeskuksen sademäärämittauksesta ei ole pitkäaikaista seurantatietoa, niin mittausepävarmuutta ei voida vielä tarkastella. Paltaniemen mittausasemalla ei ole haihdunnan mittausta, mutta haihdunnan arvioidaan olevan alueelle tyypillistä, noin 50-55 % sadannasta. Haihduntaa on vesitaselaskelmassa tarkasteltu erilaisten pintojen ominaisuuksien perusteella, jolloin eri alueiden haihdunta voi vaihdella paljonkin. Taulukko 2-1 Sademäärät sääasemilla vuonna 2014 Kuukausi Sademäärä 1) mm Sademäärä 2) mm 1 14,7 6,6 2 25 6,8 3 26,7 10,6 4 16,9 7,8 5 75 74 6 46,2 25,4 7 58,1 60 8 39,2 72 9 37,2 22 10 74,8 41,4 11 80,7 36,2 12 58,7 20,8 Yhteensä 553,2 383,6 1) Ilmatieteenlaitoksen Paltaniemen sääasema 2) Majasaaren jätekeskuksen sääasema Huomioitavia asioita Vuosi 2009 Vuoden 2009 lokakuussa otettiin käyttöön uuden jätteensijoitusalueen II-vaihe (1,05 ha) Vuoden 2009 syyskuussa rakennettiin salaojajärjestelmä loppusijoitusalueen II ympärille (alue B) Vuosi 2010 Biojätteen kompostointialuetta laajennettiin 0,3 ha vuonna 2010 ja laajennusalueelle rakennettiin halli energiajätteen varastointia ja käsittelyä varten. Uusien vesienkeräysjärjestelmien myötä tarkasteltavien alueiden kokonaispinta-ala kasvoi 11,3 hehtaarista 12,6 hehtaariin

3 Vuosi 2011 Loppusijoitusalueesta II on suljettu noin 33 % (9/2011) Pumppaamolta 3 johdetaan vesiä myös vuonna loppusijoitusalueelle II (alue B) Etupumppaamolle (alue C) johdetaan myös ongelmajätevaraston ja jätevedenpuhdistamon välisiä kenttävesiä Ojitusten kunnostaminen, jolla tehostettiin puhtaiden vesien kulkeutumista ohi jätekeskuksen Vuosi 2012 Vuonna 2012 suunniteltiin ja osaksi toteutettiin jätekeskuksen ympärillä oleviin ojiin muutoksia, jotta puhtaat vedet virtaisivat paremmin jätekeskuksen ohi Vuonna 2012 rakennettiin ja aloitettiin jätevesien typenpoistojärjestelmän kokeilu nykyisen puhdistamon rinnalla, mutta tästä ei saatu vielä toivottuja tuloksia Loppusijoitusaluetta II (alue B) suljettiin noin 10 700 m 2 Vuosi 2013 Loppusijoitusalueen II (alue B) sulkemisrakenteet on tehty valmiiksi Vuosi 2014 Ei vesitaseeseen vaikuttavia muutoksia alueella Alueiden rakennelähtötiedot ovat seuraavat: Alue A Pinta-ala 52 250 m 2 Tilavuus 397 000 m 3 Jätekorkeus keskimäärin 15 m Pohjamaan vedenläpäisevyys 3 x 10-8 m/s (Ins. Tsto. Paavo Ristola 2006) Pintarakenne jätetäytöstä ylöspäin Esipeitto 300 mm Tiivistyskerros kuitusavi 500 mm, k < 6 x 10-9 m/s Kuivatuskerros 400 mm, 1 x 10-3 m/s Moreeni 200 mm Kasvukerros 400 mm Arvioitu imeytyminen jätetäyttöön 13 % sadannasta Alue B Pinta-ala 37 500 m 2 Tilavuus 150 000 m 3 Jätekorkeus keskimäärin 6 m Pohjamaan vedenläpäisevyys 3 x 10-8 m/s (arvioitu pohjatutkimusten perusteella) Pintarakenne alhaalta ylöspäin suljettu alue Bentoniittimatto 5 X 10-11 m/s Salaojamatto Pintakerrokset 700 mm Kasvukerros 300 mm Arvioitu imeytyminen jätetäyttöön <5 % sadannasta Alue C Pinta-ala 8 500 m 2 Asfalttipinta Arvioitu valunta 70 % sadannasta Alue D Pinta-ala 13 000 m 2 Asfalttipinta Arvioitu valunta 70 % sadannasta

4 Alue E Pinta-ala 21 000 m 2 (Alueen II vaihe otettu käyttöön, 19.10.2009 lähtien) Pohjamaan vedenläpäisevyys 3 x 10-8 m/s (arvioitu pohjatutkimusten perusteella) Pohjarakenne alhaalta ylöspäin Mineraalinen tiivistyskerros 500 mm, k < 6,7 x 10-10 m/s Muovi Kuivatuskerros 500 mm Arvioitu imeytyminen jätetäyttöön 40 % sadannasta Alue F Toimistorakennus Kulutus 55 l/hlö/d 4 henkilöä/päivä 220 työpäivää 3. VESITASE 3.1 Laskennallisesti muodostuvat likaiset vedet Vuonna 2014 alueelle satoi vettä noin 71 400 m 3 (ala 12,9 ha). Laskennallisesti noin neljäsosasta (17 850 m 3 ) sadevedestä muodostui kuormittuneita vesiä. Kuormittuneita vesiä muodostui kompostointikentiltä sekä jätetäyttöihin imeytyneistä vesistä. Kajaanin alueen haihdunnan perusteella sadannasta haihtui noin 39 300 m 3, jolloin pintavalunnan kautta maastoon johdettiin noin 14 300 m 3 puhtaita vesiä. Taulukossa 3-1 on esitetty likaisten vesien teoreettinen muodostuminen alueittain. Taulukko 3-1 Jätekeskuksen alueelta muodostuvien kuormittuneiden vesien laskennalliset määrät MUODOSTUVIEN KUORMITTUNEIDEN VESIEN MÄÄRÄ (laskennallinen) Suljettu loppusijoitusalue I (alue A) Vesimäärä 3 750 m 3 Suljettu loppusijoitusalue II (alue B) Vesimäärä 1050 m 3 Pilaantuneiden maiden kompostikenttä (alue C) Vesimäärä 3 300 m 3 Biojätteen kompostointikenttä (alue D) Vesimäärä 5050 m 3 Loppusijoitusalue III (alue E) Vesimäärä 4 650 m 3 Toimistorakennus F Vesimäärä 50 m 3 Yhteensä ~ 17 850 m 3

5 3.2 Puhdistetut jätevedet Alueelta muodostuvia kuormittuneita vesiä johdetaan alueen omaan puhdistamoon, jossa puhdistus perustuu bioroottoriprosessiin ja reaktiivisen suodattimeen (Envistone, ammoniumtypenpoisto) sekä anoksiseen biologiseen hapetukseen nitraatilla (Envistone jälkikäsittely). Puhdistetut vedet johdetaan mittapadolle (simira, kuva 3-1). Jos Envistone järjestelmä on poissa käytöstä, johdetaan bioroottorilta tuleva vesi pumppaamon 4 kautta jätetäyttöön A. Rankkasateen ja etupumppaamon (4) toimintahäiriön aikana pilaantuneiden maiden kompostointikentän (alue C) vesiä kulkeutuu ylivuotona puhdistamon ohi mittapadolle (Simira). Taulukossa 3-2 on esitetty mittapadon (simira) kautta johdettujen vesien määrät kuukausittain. Tässä on huomioitava, että talvikuukausina mittapato on usein jäässä ja luotettavaa mittatulosta ei tuolloin saada. Taulukko 3-2 Jätekeskuksen mittapadon kautta johdettavien vesien määrät (huom. vuoden 2012 aikana huomattavasti mittalaiterikkoja ja tämän vuoksi virheellistä tietoa) Kuukausi Vesimäärä 2011 m 3 Vesimäärä 2012 m 3 Vesimäärä 2013 m 3 Vesimäärä 2014 m 3 Tammikuu 955 22 897 Helmikuu 6126 63 195 Maaliskuu 2905 1 407 332 Huhtikuu 2092 3174 2 318 275 Toukokuu 2022 2345 750 403 Kesäkuu 311 7520 364 251 Heinäkuu 3966 24540 526 - Elokuu 1452-581 - Syyskuu 1296-605 - Lokakuu 1244-813 11 Marraskuu 881 20 1 979 157 Joulukuu 985 399 1 984 1799 Yhteensä 14 450 47 983 11 412 4320 Mittausten perusteella jätekeskuksen alueelta johdettiin mittapadon (simira) kautta vesiä noin 4320 m 3. Vuonna 2014 mittatekniikka kärsi salamavaurioista, mutta samaan aikaan myös puhdistamo on ollut poissa käytössä, joten puhdistettujen vesien määrän arvioidaan pitävän paikkansa ja puhdistettujen vesien määrä on ollut aikaisempia vuosia pienempi. Tietojen mukaan mittapadon mittaustekniikka ja Envistone puhdistuslaitos on ollut rikki 13.6. 30.10. välisen ajan. Kaiken kaikkiaan vuonna 2013 jätekeskusalueelta muodostui laskennallisesti jätevesiä noin 17 850 m 3 ja puhdistamon lokitietojen perusteella maastoon johdettiin puhdistettuja vesiä noin 4320 m 3. Tämän perusteella maastoon hallitsemattomasti kulkeutuu jätevesiä eri teitä myöten noin 13 530 m 3. 3.3 Pumpatut vesimäärät ja niiden kierrätys Alueella sijaitsee kuusi pumppaamoa, joista pumpataan vedet loppusijoitusalueelle I (alue A), loppusijoitusalueelle II (B) ja vesienkäsittelylaitokselle. Pumppaamot on esitetty kuvassa 3-1.

6 Kuva 3-1 Pumppaamot ja porakaivojen sijainnit alueella Pumppaamo 1 siirtää alueen D (biojätteen, metsä-tähteen ja rakennuspuun käsittelykenttä ja ref-halli) vedet loppusijoitusalueelle I (alue A) jätetäytön luoteissivulta. Pumppaamo 2 siirtää uuden jätealueen (alue E) vedet pumppaamolle 3. Pumppaamolle 3 tulee loppusijoitusalueen I (alue A) suotovedet ja pumppaamojen 2, 5 ja 6 vedet. Pumppaamolta 3 voidaan johtaa vesiä pumppaamolle 6 ja sitä kautta loppusijoitusalueelle II (alue B). Pumppaamo 3 siirtää vedet loppusijoitusalueelle I (alue A) jätetäytön eteläpuolelta. Lisäksi pumppaamolta 3 menee siirtolinja bioroottoripuhdistamoon, joka sijaitsee pumppaamon 4 lähellä. Puhdistamo otettiin käyttöön keväällä 2008. Bioroottorilta vedet johdetaan typenpoistoon (Envistone), kun typenpoisto on ollut toiminnassa ja sen jälkeen vedet johdetaan varoaltaan eteläpuolella olevan mittapadon (simira) kautta ojaan. Typenpoiston häiriötilanteissa puhdistettuja vesiä johdetaan pumppaamon 4 kautta takaisin loppusijoitusalueelle I. Pumppaamon 3 ohjaus on ollut vuonna 2014 seuraava Alimmalta tasolta vettä pumpataan puhdistamolle (aina ensisijainen kohde) Ylemmältä tasolta vettä pumpataan loppusijoitusalueelle I (alue A) Pumppaamo 4 siirtää pilaantuneiden maiden kompostointikentän C vedet loppusijoitusalueelle I (alue A) jätetäytön koillissivulta. Lisäksi pumppaamon kautta voidaan siirtää puhdistamon kautta tulevia vesiä. Pumppaamon 5 kautta kerätään varoaltaan alapuoliset salaojavedet, jotka ovat purkautuneet loppusijoitusalueelta I (alue A). Pumppaamon 6 kautta kerätään vuonna 2007 käytöstä poistetun loppusijoitusalueen II (alue B) suotovesiä. Jätetäytön ympärille on rakennettu salaojat vuonna 2009. Pumppaamolta 6 vedet voidaan johtaa myös pumppaamolle 3. Myös pumppaamon 6 ylivuotovesi kulkeutuu pumppaamolle 3.

7 Vuonna 2014 pumppaamolta 6 on ohjattu vesiä vain jätetäyttöön B (loppusijoitusalue II) Porakaivo 7 ei ole ollut käytössä vuonna 2014 Veden jako jätetäytössä A ja B tapahtuu porakaivojen kautta. Jätetäytössä A porakaivot on tulpattu 10 metrin syvyydessä jätetäytön pinnasta. Jätetäytössä B porakaivot on asennettu puoleen väliin jätetäytön paksuutta. Vesi jakaantuu porakaivon siiviläputken kautta jätetäyttöön. Pumpatut vesimäärät vuonna 2014 Pumppaamojen vesimääriä on tarkkailtu pumppaamojen tuntimäärien ja kapasiteettien perusteella. Arvioidut määrät ovat seuraavat: Pumppaamolta 6 loppusijoitusalueelle II (B) à 23 737 m 3 Pumppaamolta 3 puhdistamolle à 6 262 m 3 Pumppaamolta 3 loppusijoitusalueelle I (A) à 5 284 m 3 Pumppaamolta 4 loppusijoitusalueelle I (A) à 5 667 m 3 Pumppaamolta 2 pumppaamolle 3 à8 533 m 3 Huomioitavaa on, että salamavaurioiden takia ainakin pumppaamojen 3 ja 4 seurantatiedot puuttuvat kesä - lokakuun väliseltä ajalta. Pumppaamolla 5 ei ole seurantaa. Jätetäyttöön II (alue B) johdettu vesimäärä on hyvin suuri huomioiden alueen sulkurakenteet. Pumppaamolta 6 on johdettu vesiä vain takaisin jätetäyttöön, joten suuri tulos johtunee veden kiertämisestä jätetäytön ja pumppaamon välillä tai pumppaamon virhetuloksesta (tyhjäkäynti tai takaisin virtaava vesi). Pumppaamoilla 3 ja 4 ei ole takaiskuventtiilejä, joten jätetäyttöön I (alue A) johdettu vesimäärä on todennäköisesti esitettyjä tuloksia pienempi, mutta vesimääristä puuttuvat vuonna 2014 kesäkuukausien vesimäärät. Poikkeavaa on myös pumppaamolta 2 johdettu vesimäärä, joka aikaisemmissa mittauksissa on ollut selvästi teoreettista vesimäärää pienempi. Tämä todennäköisesti johtuu mittausvirheestä, koska alueella E on nykylainsäädännön mukaiset pohjarakenteet ja alueelle ei johdeta kierrätysvesiä. Liitteessä 1 on esitetty Majasaaren jätekeskuksen vesien johtaminen kaavakuvana arvioituine vesimäärineen. 3.4 Ohivuoto Mahdollista ohivuotoa on seurattu uuden loppusijoitusalueen III (alue E) eteläpuolella sijaitsevan mittapadon kautta (kuva 3-1, mittapato, ojarumpu). Mittapadolle muodostuu vesiä uuden loppusijoitusalueen III ympärillä olevan salaojituksen kautta (alue E). Todennäköisesti nämä vedet ovat osin loppusijoitusalueelta I (alue A) tulevia vesiä. Vuonna 2014 mittapadon kautta johdettiin vesiä 2357 m 3, mikä on huomattavasti edellisvuotta (24 800 m 3 ) vähemmän. Vuoden 2014 aikana ei pumpattu vesiä porakaivosta 7, joten vesimäärän vähyys johtunee myös salamarikon aiheuttamasta järjestelmä katkosta välillä kesä lokakuu 2014. Todellinen ojarumpumittapadon kauttajohdettu vesimäärä arvioidaan olleen luokkaa 20 000 m 3 vuonna 2014. 3.5 Loppusijoitusalueiden sisäisen veden korkeus Loppusijoitusalueen I (alue A) päällä sijaitsee yksi pohjavesiputki, jota on mitattu säännöllisesti. Veden pinta on pääsääntöisesti ollut +186,2 - +189,93 vuosien 2007 2014 aikana. Vedenpinta on ollut alhaisimmillaan vuosina 2007 ja 2009, jolloin pinta oli tasolla +186 - +187. Vuosien 2011 2014 välisenä aikana on ollut havaittavissa hieman laskeva trendi ja pinnan korkeus on laskenut hieman alle +188. Pohjavesiputken pinnankorkeuden vaihtelut on esitetty kuvassa 3-2.

8 Kuva 3-2 Jätetäytössä sijaitsevan pohjavesiputken pinnan korkeus 2011-2014. Loppusijoitusalueen I (alue A) päälle on asennettu myös poraputket, joissa on jatkuva jätetäytön sisäisen vesipinnan tarkkailu. Tulosten perusteella pääosassa poraputkissa vesipinta on pysynyt melko tasaisena paria poikkeavaa lukemaa lukuun ottamatta (Etu A ja Taka A). Näissä putkissa on esiintynyt vastaavaa vaihtelua myös vuonna 2013. Kuva 3-3 Loppusijoitusalueen I (A) poraputkien vedenpinnan korkeudet 2014 Vastaavasti loppusijoitusalueen II (alue B) päälle on asennettu poraputket, joissa on jatkuva sisäisen vesipinnan tarkkailu. Tulosten perusteella poraputkissa vedenpinnan taso on pysynyt tasaisena kokovuoden, mutta vesipinnan tasossa on suuria eroja putkien välillä. Huomioitavaa on, että vedenpinnan tasot olivat vuonna 2013 lähes vastaavat.

9 Kuva 3-4 Loppusijoitusalueen II (B) poraputkien vedenpinnan korkeudet 2014 4. RANKKASATEET JA ÄÄRI-ILMIÖT Rankkasateiden lisäksi Kajaanin alueella ääri-ilmiönä voidaan arvioida esiintyvän voimakasta tuulta mukaan lukien trombit ja syöksyvirtaukset. Jätekeskustoiminnassa voimakkaat tuulet eivät suoraan vaikuta vesien keräilyjärjestelmiin, jotka sijaitsevat pääosin maan alla. Lähinnä voimakkaat tuuli-ilmiöt voivat vaikuttaa jätekeskuksen rakennuksiin ja erityisesti kevyisiin hallirakenteisiin. Voimakkaita ukkosia ei voida pitää ääri-ilmiöinä, mutta nämä ovat erityisesti aiheuttaneet Majasaaren jätekeskuksella ongelmia jätevesien ohjausjärjestelmiin. Rankkasateet voivat aiheuttaa jätekeskuksella ongelmia lähinnä kenttäalueilla, jolloin asfaltoiduilta alueilta muodostuu runsaasti vettä järjestelmiin. Jätetäyttöalueet pystyvät puskuroimaan rankkasateet hyvin. Avoinna olevaan jätetäyttöön rankkasateet pääosin imeytyvät. Esipeitetyillä alueilla rankkasateet kulkeutuvat pintavaluntana sivuojiin ja sitä kautta kuivatuskerrokseen. Samalla sateet voivat kuljettaa hienoainesta esipeittokerroksesta. Jätetäyttöalue itsessään toimii hyvin puskurina rankkasateille. Suljetuilla jätetäyttöalueilla rankkasateet osin imeytyvät pintakerrokseen, mutta myös kulkeutuvat pintavaluntana sivuojiin ja sitä kautta maastoon. Ongelmia voi muodostua suljetuilla alueilla, joiden kasvukerrosta ei ole rakennettu tai siihen ei ole ehtinyt juurtua kasvillisuutta. Tällöin rankkasateet voivat kuluttaa voimakkaastikin pintakerroksia. Vesitaseisiin tällä ei ole vaikutusta. Majasaaren jätekeskuksella on seuraavat kenttäalueet: Pilaantuneen maan käsittelykenttä 3300 m 2, vedet pumppaamolle 1 Biojätekenttä 5050 m 2 (tämä kenttä osin muussa käytössä), vedet pumppaamolle 4 Vastaanottoalue, vedet maastoon Tiealueet, vedet maastoon Jos tarkastellaan kerran 10 vuodessa tapahtuvaa 15 min rankkasadejaksoa 150 l/s/ha, niin muodostuvan veden määrä pilaantunen maan käsittelykentällä on 44,5 m 3 /15 min ja biojätekentällä 67,5 m 3 /15 min. Pumppaamon 1 kapasiteetti on noin 8,6 m 3 /h ja pumppaamon 4 kapasiteetti on noin 11,5 m 3 /h. Tämä tarkoittaa, että pumppujen kapasiteetti ei riitä poistamaan kaikkia kentältä muodostuvia vesiä, mutta osa vedestä varastoituu kentälle pumppujen kapasiteettien puitteissa. Pumppaamon 3 yhteydessä on noin 500 m 3 varoallas, mutta tämä toimii pumppaamon varoaltaana pumppaamon rikkoontumistilanteessa. Eli altaaseen ei tule suoraan hulevesiä.

10 5. YHTEENVETO Laskennallisesti vuonna 2014 kaatopaikka-alueelta muodostui likaisia vesiä noin 17 850 m 3, joista käsittelyyn johdettiin noin 4 320 m 3. Alueelta muodostuvista likaisista vesistä on puhdistettu noin neljäsosa, mikä on selvästi edellisvuotta heikompi tulos. Vuonna 2014 mittalaitteistot ja puhdistamo kärsivät mittavista laiteongelmista ja käytännössä seuranta oli poikki kesäkuukausien ajan. Eli vuosi 2014 poikkesi selvästi vuodesta 2013, jolloin mittalaitteet toimivat melko hyvin. Edelleen puhdistettavien vesien määrä on selvästi pienempi kuin alueelta muodostuvien vesien määrä. Huomioitavia asioita ovat loppusijoitusalueelle II imeytykseen johdettava vesimäärä, joka on huomattava verrattuna alueen kokoon. Tässä voi olla syynä mitta virhe tai vesi kiertää nopealla syklillä täytön kautta. Jätetäytön vesipinnantasot ovat kuitenkin pysytelleen melko vakiona. Kaikkiaan vuoden 2014 mittaustulokset ovat epävarmoja pitkän katkoksen takia, joten tarkempia johtopäätöksiä ei voida tehdä vuoden 2014 osalta. Jyväskylässä 27.2.2015 Eero Parkkola Ryhmäpäällikkö

Laskennallinen vesimäärä Puhdistamolle tai toiseen pumppaamoon johdettu vesi Jätetäyttöön johdettu vesi Puhdistettu vesi Ohi kulkevat vedet Pumppaamo D 1 810 m 3 1 5 050 m 3 5 284 m 3 C 4 3 300 m 3 F 50 m 3 Puhdistamo 4 320 m 3 Ei johdettu 4 320 m 3 (simira) ~20 000 m 3 E A B (mitattu) 24 800 m 3 Ojarumpu 5 250 m 3 P7 6 360 m 2 3 3 3 750 m 3 5 667 m 3 Ei johdettu Ei tulosta 6 262 m 3 6 1 050 m 3 20 360 m 3 Kokonaiskuormitus 31 605 m 3 (mitattu) 5 Pääosin ulkopuolelta tulevia vesiä

YMPÄRYSTIE TULOTIE YMPÄRYSTIE YHDYSTIE YHDYSTIE <-YMPÄRYSTIE TULOTIE-> TULOTIE Hyötyjätekenttä rak. Jätteen pienerät rak. Biojätteen kompostointikenttä Loppusijoitusalue Vaihe I Pumppaamo Loppusijoitusalue Vaihe II Tanahalli Mittapato (ojarumpu) pilaantuneiden maiden käsittelykenttä Pumppaamo Pumppaamo Varoallas Pumppaamo Mittapato (Simira) Jätetäytön sisäisen veden korkeusmittaus Pumppaamojen imeytyskaivot 0 50 250 m