Sähkötyöturvallisuusstandardi SFS 6002 uudistuu mikä muuttuu? 2015 SÄHKÖINFO OY
SFS 6002, 3. painoksen valmistelu 1. painos vuonna 1999 (EN 50110-1:1996) 2. p. vuonna 2005 (EN 50110-1:2004) 3. p. valmistelu aloitettu (EN 50110-1:2013) pohjalta kesällä 2013. Kansallinen valmistelu tapahtui SESKO:n komiteassa SK 78 Sähkötyöturvallisuus 18 asiantuntijajäsentä edustavat eri sähköalan tahoja (SESKO, Tukes, STUL, Sähköinfo Oy, kouluttajia, laitevalmistajia, verkkoyhtiöitä jne.)
SFS 6002, 3. painoksen valmistelu Lausunnolla marraskuun loppuun 2014 Lausunnot käsitelty helmikuun 2015 loppuun mennessä Julkaistaan 6/2015? 2015 SÄHKÖINFO OY
SFS 6002, 3. painoksen käyttöönotto Voimassaolevaa sähkötyöturvallisuuskoulutusta ei välttämättä tarvitse uusia SFS 6002 3. painoksen mukaiseksi heti, vaan vasta sitten, kun 5 vuotta tulee täyteen STJ/KJ:n tulee kuitenkin huolehtia siitä, että muutokset tulevat kaikkien sähköalan töitä tekevien tietoon tietoon TUKES uusii julkaisun S10, jossa on mainittu kulloinkin voimassa olevat standardit 2015 SÄHKÖINFO OY
Turvallisuuden kannalta tärkeät henkilöt 3.2.1. Sähkölaitteiston vastuuhenkilö (uusi) 3.2.2. Sähkölaitteiston käyttöä valvova henkilö (muutettu termi, aiemmin sähkölaitteiston käytöstä vastaava henkilö) 3.2.3. Työsuorituksesta vastaava henkilö (muutettu termi, aiemmin työstä vastaava henkilö) Muutos aikaisempaan standardiin vanhojen henkilöiden määritelmien osalta on lähinnä siinä, että nyt korostetaan näiden henkilöiden vastuulla olevia tehtäviä työn aikana.
Sähkölaitteiston käyttöä valvova henkilö Työsuorituksesta vastaava henkilö Sähkölaitteiston vastuuhenkilö 2015 SÄHKÖINFO OY
Määritelmä 3.2.1 Sähkölaitteiston vastuuhenkilö Person responsible for an electrical installation Nimetty henkilö, jolla on yleinen vastuu sähkölaitteistossa tehtävien toimenpiteiden turvallisuuden varmistamisesta sääntöjen, organisaation tai puitteiden avulla. Omistaja, työnantaja tai valtuutettu henkilö Jotkut tehtävistä voidaan vaadittaessa siirtää toisille. Suurissa tai monimutkaisissa sähkölaitteistoissa tai verkoissa, tehtävät voidaan jakaa laitteiston tai verkon osien mukaan (Kuvassa henkilö a)
Määritelmä 3.2.2 Sähkölaitteiston käyttöä valvova henkilö Nominated person in control of an electrical installation during work activities. Henkilö, joka vastaa sähkölaitteiston turvallisesta käytöstä työn aikana Tämän henkilön pitää arvioida töiden mahdolliset vaikutukset sähkölaitteistoon ja niihin laitteiston osiin, jotka ovat hänen vastuullaan ja sähkölaitteiston vaikutukset työtä tekeviin henkilöihin. Jotkut näistä tehtävistä voidaan vaadittaessa siirtää toisille henkilöille (Kuvan henkilö b)
Määritelmä 3.2.3 Työsuorituksesta vastaava henkilö Nominated person in control of a work activity Nimetty henkilö, joka vastaa toiminnallisesti työstä työkohteessa. Jotkut näistä tehtävistä voidaan vaadittaessa siirtää toisille Standardin työsuorotuksesta vastaavan henkilön tehtävät vastaavat usein suomalaisissa vaatimuksissa työnaikaisen sähköturvallisuuden valvojan tehtäviä. Kuitenkin eräät tehtävät, kuten työn vaarojen selvittäminen ja arviointi sekä työntekijöille annettava opetus ja ohjaus kuuluvat työturvallisuuslain (738/2002) mukaan työnantajalle tai tämän edustajalle. Kuvan henkilö c).
Edellä olevien henkilöiden luokitteluesimerkit Kotitalous a): omistaja tai haltija b), c) ja d): sähköalan ammattihenkilö Pieni yritys tai yrittäjä a): omistaja tai haltija (esim. leipuri tai leipomon omistaja) b), c) ja d): sähköalan ammattihenkilö Suuri yritys tai teollisuusyritys a): työnantaja, johtokunta tai henkilö, joka on valtuutettu vastaamaan sähkölaitteistosta b): henkilö, jolle on annettu tehtäväksi toimia sähkölaitteiston käytöstä vastaavana henkilönä c): oman tai ulkopuolisen yrityksen työryhmän vetäjä d): työryhmän jäsen
Määritelmä 3.2.5 Opastettu henkilö Tällä tarkoitetaan henkilöä, jolla ei tarvitse olla sähköalan koulutusta tai työkokemusta, mutta jonka sähköalan ammattihenkilö on opastanut tekemään tietyssä laitteistossa määrätyn toimenpiteen kuten sulakkeen vaihdon, suojareleen kuittauksen tai laitevalmistukseen liittyvän testauksen. Opastaminen pitää tehdä sillä paikalla ja niillä laitteilla tai vastaavissa olosuhteissa, joissa käytännön toimenpide on tarkoitus tehdä. Opastuksessa on kerrottava turvallisen toiminnan perusperiaatteet, miksi toimenpide on tehtävä neuvotulla tavalla ja mitä vaaroja ohjeiden noudattamatta jättämiseen liittyy sekä miten pitää toimia poikkeavissa tilanteissa. Opastukseen on liitettävä myös toimenpiteen riittävä harjoittelu.
Sähköalan töihin osallistuvat henkilöt Kaikkien sähköalan töitä tekevien henkilöiden tulee olla tehtävään ja sen sähköturvallisuutta koskeviin vaatimuksiin joko perehtynyt tai opastettu. Tämä yleisvaatimus koskee kaikkia, ammattihenkilöitä, opastettuja henkilöitä ja maallikoita. Työharjoittelija tai juuri tutkinnon suorittanut henkilö, jolla on sähköalan koulutusta ja/tai työkokemusta, mutta joka ei vielä täytä itsenäiseen työhön kykenevän ammattihenkilön vaatimuksia, saa sähkötöiden johtajan harkinnan mukaan tehdä sähköalana ammattihenkilön riittävästi valvomana sähkötöitä ja soveltuvia käyttötöitä itsenäisesti
Suojavaatetuksen uudet standardit (kohta 4.6) Kun tehdään töitä lähellä jännitteisiä osia tai jännitetöitä, joissa mahdollisesti syntyvä valokaari voi aiheuttaa vaatteiden syttymisen, on käytettävä henkilösuojaimena tulelta ja kuumuudelta suojaavaa suojavaatetusta Suojavaatetuksen pitää olla vähintään standardin SFS-EN ISO 11612 luokan A1 B1 C1 mukainen Suojavaatetus voi lisäksi olla standardin IEC 61482-2 mukainen Suojauksen parantamiseksi suositellaan suojavaatteiden alla ihoa vasten käytettäväksi vaatetusta, joka ei ole helposti sulavaa synteettistä materiaalia. 2015 SÄHKÖINFO OY
Esimerkkejä kielto- ja varoituskilvistä (liite V) Sähkötyöturvallisuuteen liittyvät kilvet perustuvat periaatteille, jotka on annettu standardissa SFS-EN ISO 7010 Kuvatunnukset ja piirrosmerkit. Turvallisuusvärit ja turvallisuusmerkit. Rekisteröidyt turvallisuusmerkit. Vaarallinen jännite Läpikulku kielletty Kieltokilvet ovat pyöreitä, varoituskilvet kolmioita Vanhojen käytäntöjen mukaisia kilpiä saa edelleen käyttää, ellei niiden käyttöä ole kielletty jollain sitovalla määräyksellä Kytkimen asennon muuttaminen kielletty 2015 SÄHKÖINFO OY
Esimerkkejä kuva + teksti -kilvistä Kielto- ja varoitusmerkkejä voidaan täydentää selventävällä tekstillä 2015 SÄHKÖINFO OY
Kohta 4.9 Hätätoimenpiteet Sähkölaitteistosta ja sähkötyön turvallisuudesta kokonaisvastuussa olevan henkilön pitää kehittää ja ottaa käyttöön sopivat hätätoimenpiteet sähkötapaturmien ja onnettomuuksien varalta. Joitain ohjeita on annettu opastavan liitteen kohdassa B.7. (esimerkiksi ilmoitukset vaaratilanteista ja sähkötapaturmista) Riittävällä määrällä henkilöitä, jotka työskentelevät sähkölaitteistoissa tai niiden läheisyydessä pitää olla sopiva koulutus ja tiedot, jotta he osaavat antaa ensiapua sähköiskuissa ja/tai palovammojen hoidossa. Suositellaan, että työpaikoilla on olosuhteisiin nähden sopivasti ensiapuohjeita ja -tauluja tai työntekijöille annetaan opasvihkosia tai turvallisuusohjeita.
Ensiapukoulutus (liite X.11) 1(2) Ensiapuvalmiutta koskeva yleissäädös on työturvallisuuslain 46 :ssä Sähköalan töissä on erityisesti huolehdittava ensiapuvalmiudesta sähkön aiheuttamien tapaturmien varalta. Sähkötöitä tehdään usein vaihtuvissa työpaikoissa yksin tai pienessä työryhmässä. Ensiapuvalmiuksia on tarpeen pitää yllä jatkuvasti. Tämän takia elvytystoimenpiteitä on syytä harjoitella enintään 3 vuoden väliajoin Ensiapuohjeita antavia tauluja on sijoitettava sähkölaitekorjaamoihin ja sähkölaboratorioihin (SFS 6000-8-803) ja näitä tauluja suositellaan lisäksi sijoitettavaksi kojeistotiloihin ja sähköalan henkilökunnan oleskelutiloihin. 2015 SÄHKÖINFO OY
Ensiapukoulutus (liite X.11) 2(2) Kaikille ammattitaitoa vaativiin sähkötöihin osallistuville sähköalan ammattihenkilöille työnjohdon ja käytönjohdon henkilöt mukaan luettuna sekä näissä töissä avustamaan opastetuille henkilöille pitää antaa ensiapukoulutus, joka käsittää ainakin painanta- ja puhalluselvytyksen sekä ainakin palovammoihin ja ruhje- ja viiltohaavoihin annettavan ensiavun ja niiden käytännön harjoittelemisen. Defibrillaattori 2015 SÄHKÖINFO OY
5 turvallisuussääntöä jännitteettömässä laitteistossa työskentelyyn Näillä varmistetaan, että työkohde on ja pysyy jännitteettömänä työn aikana. Tämä edellyttää työkohteen tarkkaa määrittelemistä. Kun sähkölaitteisto on määritelty, pitää tehdä seuraavat viisi tärkeää toimenpidettä seuraavassa määritellyssä järjestyksessä, ellei ole perusteltuja syitä toimia muulla tavalla: 1. täydellinen erottaminen (joka suunnasta) 2. jännitteen kytkemisen estäminen (lukitus ja kilpi) 3. laitteiston jännitteettömyyden toteaminen (SFS-EN 61243) 4. työmaadoittaminen (tarvittaessa) 5. suojaus lähellä olevilta jännitteisiltä osilta (tarvittaessa) Valtuutuksen työn aloittamiseen antaa sähkölaitteiston käyttöä valvova henkilö työsuorituksesta vastaavalle henkilölle. Jokaisen työhön osallistuvan henkilön pitää olla ammattitaitoinen, opastettu tai ammattihenkilön valvoma.
1. Täydellinen erottaminen - muutokset Jos työkohde on jännitteetön vian tai muun syyn kuin erottamisen seurauksena, työkohdetta ei voida pitää tämän kohdan mukaan jännitteettömänä, vaan kohteeseen pitää suhtautua kuten jännitteiseen osaan. On myös tarkistettava, ettei vaarallista jännitettä tule työkohteeseen takatietä rinnankäyvien muuntajien kautta eikä varavoimalaitteiston, aurinkosähköjärjestelmän, UPS -laitteiston, kestomagneettimoottorien pyörimisestä johtuvan jännitteen, syötönvaihtoautomatiikan tai omakäyttökeskuksen tilapäissyötön eikä ohjaus-, mittaus- tai apuvirtapiirien välityksellä. Työkohde on erotettava käyttöjännitteestä erottimelle, poistamalla sulakkeet, erottamiseen soveltuvalla katkaisijalla tai vikavirtasuojalla tai muulla luotettavalla tavalla.
2. Jännitteen kytkemisen estäminen Sähkölaitteiston osista, joihin jää varaus täydellisen erottamisen ja jännitteen kytkeytymisen estämisen jälkeen (esimerkiksi kondensaattorit ja kaapelit), on purettava tämä varaus sopivia välineitä käyttäen. Jännitteen kytkemisen estäminen työkohteeseen: poistamalla sulakkeet, tai avaamalla erottamiseen käytetty kytkinlaite (erotin, erotuskytkin, katkaisija tai vikavirtasuoja) ja lukitsemalla sen ohjauselin tai kytkinlaitteen sijaintitila. Lukitsemisen avaaminen pitää olla mahdollista vain avaimen tai työkalun avulla, tai sähkön siirto- ja jakeluverkossa, jossa käytetään kauko-ohjausta, tarkoituksettomat kytkennät voidaan estää fyysisen lukitsemisen sijasta käyttämällä luotettavaa kauko-ohjauksen estoa.
2. Jännitteen kytkemisen estäminen Erotuskohta tai ohjauselin on aina varustettava tarkoituksenmukaisella kieltokilvellä, jossa kielletään kytkemästä jännitettä työskentelyn aikana. Esimerkki tällaisesta kilvestä on esitetty liitteessä V. Kilpi on kiinnitettävä siten, että se pysyy paikallaan työn aikana. Suositellaan, että kilvessä on kilven asettajan nimi ja puhelinnumero tai muu yhteystieto sekä asettamispäivämäärä.
2. Jännitteen kytkemisen estäminen Kohdan menettelytavat eivät sovellu käytettäväksi pitkäaikaisessa käytössä asennustyömaiden keskeneräisiin sähköasennuksiin ja purkutöihin, joissa kosketussuojaus jää puutteelliseksi. Keskeneräisen asennuksen turvallisuus on varmistettava jättämällä se kytkemättä jännitteiseen tai käyttötoimenpiteillä jännitteisiksi kytkettävissä olevaan sähkökeskukseen tai verkkoon. Purettavien asennusten syöttö irrotetaan syöttävästä keskuksesta tai verkosta. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää luotettavaa kosketussuojaa kuten rasiointia tai muuta vastaavaa. Lähtöpään johdin irti ja suojataan!
3. Jännitteettömyyden toteaminen 1(3) Käyttöjännitteen poissaolo pitää todeta aina ennen työn aloittamista. Jos käytetään jännitteenkoettimia tai jännitteenilmaisujärjestelmiä, niiden pitää olla standardien EN 61243-1, EN 61243-2, EN 61243-3 tai EN 61243-5 mukaisia. Pienjännitteellä luotettavana tapana todeta jännitteettömyys pidetään sopivan 2 -napaisen jännitteenkoettimen tai jännitemittarin (yleismittarin) käyttöä. Jännitteettömyys pitää varmistaa vaiheiden väliltä, vaiheiden ja maan väliltä ja myös nollan ja maan väliltä. 2015 SÄHKÖINFO OY
3. Jännitteettömyyden toteaminen 2(3) Suurjännitteisillä ilmajohdoilla voidaan käyttää standardin mukaisten jännitteisen osan kosketukseen perustuvien jännitteenkoettimien lisäksi sähkötöiden johtajan tai käytön johtajan hyväksymiä luotettavaksi todettuja ilman kosketusta toimivia jännitteenkoettimia, joiden käyttöön on annettu erityinen opastus. On huomattava, että suurjännitteellä jännitteenkoetin ilmaisee käyttöjännitteen (järjestelmän normaalitilassa esiintyvän jännitteen) olemassaolon ja on tarkoitettu käytettäväksi sen varmistamiseen, että kohde voidaan työmaadoittaa. Jännitteenkoetin ei yleensä ilmaise varausjännitteitä eikä takaa täyttä jännitteettömyyttä. Suurjännitelaitteistoissa pitää aina tehdä työmaadoitus laitteiston jännitteettömyyden varmistamiseksi ennen kuin asennukseen kosketetaan 2015 SÄHKÖINFO OY
3. Jännitteettömyyden toteaminen 3(3) Jos työ keskeytetään ja poistutaan työkohteesta siten, että työkohdetta ei voida valvoa itse tai työtä tekevän työryhmän toimesta, jännitteettömyys on todettava uudelleen ennen kuin työ aloitetaan. Jännitteettömyyden toteamista uudelleen ei kuitenkaan vaadita silloin, kun on varmistettu että työkohde on työmaadoitettu. Ennen kansallinen lisävaatimus nyt myös EN 50 110-1 2015 SÄHKÖINFO OY
4. Työmaadoittaminen Työmaadoittamisella estetään työkohteen tuleminen vaarallisesti jännitteiseksi, erottamiseen käytetyn kytkinlaitteen virheellisen käytön tai toiminnan takia tai muista syistä laitteistoon tulleen jännitteen takia. Ennen työmaadoittamista on työmaadoitettavan laitteiston osan jännitteettömyys on varmistettava. Pienjännitelaitteistoissa työmaadoitus tulee tehdä: avojohdoilla Jakeluverkoissa, joihin liittyy varavoima tai pientuotantolaitteistoja, joita jakeluverkon haltija ei voi luotettavasti erottaa Suurivirtaisissa kuten mitoitusvirraltaan yli 1000 A jakokeskuksissa. Suurjännitelaitteistojen kaikki ne osat, joissa työskennellään, pitää työmaadoittaa (maadoittaa ja oikosulkea).
4. Työmaadoittaminen, suurjännite Erotuspisteessä tai sen lähellä käytettävän työmaadoituksen pitää kestää myös siihen kohdistuva oikosulku. Silloin työmaadoitusta kutsutaan tässä standardissa päätyömaadoitukseksi. Maadoittamista ja potentiaalintasausta voidaan käyttää lisäksi estämään kohteessa esiintyviä vaarallisia jännitteitä. Tällöin työmaadoitusta kutsutaan lisätyömaadoituksesi
4. Työmaadoittaminen, suurjännite Työmaadoituksen näkymistä työalueelle ei kuitenkaan edellytetä, kun kyseessä on yhdestä suunnasta syötetty haarajohto tai kahdesta suunnasta syötetty johto ja johdot ovat helposti tunnistettavissa siten, että erehtymisen vaaraa ei ole. Tässä tapauksessa riittää, että oikosulun kestävä päätyömaadoitus tehdään erotuskohdissa tai erotuskohtien ja työkohteen välillä. Jos päätyömaadoitus on yli 3 kilometrin päässä työalueelta, pitää työalueella tehdä lisätyömaadoitus poikkipinnaltaan vähintään 16 mm 2 kuparia olevalla työmaadoitusvälineellä
5. Suojaus lähellä olevilta jännitteisiltä osilta (tarvittaessa) Jos työalueen lähellä on sähkölaitteiston osia, joita ei voi tehdä jännitteettömäksi, on ennen työn aloittamista ryhdyttävä erityisiin toimenpiteisiin sähköstä aiheutuvan vaaran välttämiseksi. Toimenpiteet on esitetty yksityiskohtaisesti kohdassa "työskentely jännitteisten osien läheisyydessä" 2015 SÄHKÖINFO OY
SFS 6002 taulukko Y.1. SÄHKÖINFO OY 31
Kunnossapitokäytännöt sulakkeen vaihto (1/4) Vaihdot, jotka saa tehdä maallikko, joka on riittävästi perehtynyt tai opastettu: mitoitusvirraltaan enintään 25 A tulppasulakkeen vaihto virrallisena keskuksessa, jossa jännitteisten osien koskettaminen on estetty, jos virtapiiriä ei voi tehdä virrattomaksi tuottamatta haittaa mitoitusvirraltaan yli 25 A tulppasulakkeen vaihto jännitteettömänä tai virrattomana (kuormitus pois kytkettynä) keskuksessa, jossa jännitteisten osien koskettaminen on estetty sähkölaitteiden sisäiseen suojaukseen käytettävät sulakkeet ja pienoisjännitteiset sulakkeet, jotka vaihdetaan laitteen käyttöohjeiden mukaisesti.
Kunnossapitokäytännöt sulakkeen vaihto (1/4) Sulakkeet, jotka voi vaihtaa henkilö, joka on erityisesti opastettu sulakkeiden vaihtamiseen tietyssä käyttöpaikassa Maallikoille sallittujen töiden lisäksi opastettu henkilö saa vaihtaa sulakkeet seuraavantyyppisissä tilanteissa, joissa sähköalan ammattihenkilö on opastanut sulakkeen vaihtamiseen tietyssä paikassa ja tietyissä olosuhteissa kahvasulakkeen vaihto, kun sulake voidaan vaihtaa jännitteettömänä kytkinvarokkeessa tai avaamalla syötön puolella oleva erotuskytkin kahvasulakkeen vaihto jännitteisenä, mutta virrattomana silloin, kun varokkeessa on riittävän korkeat välilevyt varokkeiden välillä sekä varokkeiden ja maadoitettujen osien välillä tai eri vaiheissa olevien varokkeiden etäisyys toisistaan ja maadoitetuista osista on riittävän suuri niin, että sulakkeen aiheuttaman oikosulun vaara on pieni. Jännitteisen kahvasulakkeen vaihdossa on käytettävä suojahihalla varustettua sulakkeenvaihtovälinettä tai normaalia sulakkeenvaihtovälinettä ja riittävän hyvin valokaarta kestävää käsinettä.
Kunnossapitokäytännöt sulakkeen vaihto (3/4) Vaihdot, jotka saa tehdä vain sähköalan ammattihenkilö: suurjännitesulakkeen vaihto kahvasulakkeen vaihtaminen paikassa, jossa varokkeen rakenne ei täytä kohdan b) vaatimuksia muut sulakkeen vaihdot, joihin sisältyy erityinen riski. Tällainen on esim. sulakkeen vaihto sellaisessa vanhan rakenteen mukaisessa varokekytkimessä (ns. uuninluukkukytkin), josta kokemuksen mukaan voi aiheutua valokaarivaara. Varokekytkin avataan ja suljetaan noudattaen erityistä työohjetta ja käyttäen riittäviä suojaimia, tulelta ja kuumuudelta suojaavaa vaatetusta ja kasvosuojainta sekä riittävän hyvin valokaarta kestävää käsinettä.
Kunnossapitokäytännöt sulakkeen vaihto (4/4) sulakkeen vaihtaminen, joka joudutaan tekemään poikkeuksellisesti virrallisena tilanteissa, joissa virtapiirin saattaminen virrattomaksi on kohtuuttoman vaikeaa, esim. tarvittavilla kytkinlaitteilla on eri haltija kuin vaihdettavilla sulakkeilla. Tällainen tilanne voi olla esim. yleisissä jakeluverkoissa, joissa varokkeen yhteydessä ei ole kytkinlaitteita. Lisäksi on täytettävä seuraavat edellytykset: työtä suorittavan sähköalan ammattihenkilön on oltava erityisesti opastettu tähän työhön kahvasulaketta vaihdettaessa käytetään suojahihalla varustettua sulakkeenvaihtovälinettä sekä kohdan 4.6 mukaista tulelta ja kuumuudelta suojaavaa suojavaatetusta ja kasvojensuojainta työhön pitää olla työsuorituksesta vastaavan henkilön tapauskohtainen tai pysyväismääräyksenä annettu lupa.
Kunnossapitokäytännöt lamppujen ja tarvikkeiden vaihto Lamppujen ja ulosvedettävien tarvikkeiden kuten sytyttimien vaihto pitäisi tehdä jännitteettömänä kuitenkin tarvittaessa se voidaan riskiarviointiin perustuen tehdä jännitteisenä. Pienjänniteasennuksissa maallikko voi tehdä nämä vaihdot jännitteisenä, jos laitteet ovat kosketussuojaukseltaan vähintään sormisuojattuja (minimi IP2X tai IPXXB). Normaalit lamppujen ja sytyttimien vaihdot voidaan tehdä jännitteisenä, vaikka lamppujen vaihdon yhteydessä normaalissa E-tyypin lampunkannassa sormisuojaus ei toteudukaan. Käyttöolosuhteet esim. tilassa esiintyvä räjähdysvaara voivat kuitenkin edellyttää lamppujen ja sytyttimien vaihtoa vain jännitteettömänä.
Sähköajoneuvoja koskevat vaatimukset liite U Tässä liitteessä tarkoitetaan sähköajoneuvolla sähkö- tai hybridiajoneuvoa tai työkonetta, jossa on akusta tai vastaavasta energialähteestä syötettävä korkeajännitteinen sähköinen ajovoimajärjestelmä, jonka nimellisjännite on yli 120 V tasajännitettä tai 50 V vaihtojännitettä. Jokaiseen työkohteeseen on nimettävä henkilö valvomaan työnaikaista sähköturvallisuutta. Työkohteena voidaan pitää yhtä korjaamohallia. Jokaisessa toimipisteessä suositellaan olevan oma sähkötöiden johtaja. Hybridi- ja sähköajoneuvoja korjattaessa tämän standardin mukainen sähkötyöturvallisuuskoulutus soveltuvin osin ja tarvittava ajoneuvotyyppiä koskeva koulutus, on annettava kaikille ajoneuvon huolto- ja korjaustoimenpiteitä tekeville.
Standardin vaatimusten soveltaminen Standardin lukujen 5 7 vaatimuksia noudatetaan myös seuraavissa tapauksissa, joissa ei tarvita sähkötöiden johtajaa tai käytön johtajaa: yksittäinen työhön opastettu tai perehtynyt henkilö tekee sellaisia sähköalan töitä, joissa ei vaadita määriteltyä ammattitaitoa ammattihenkilö tekee säädösten sallimissa tilanteissa sähkötöitä omassa tai lähisukulaisensa sähkölaitteistossa ammattihenkilö, jolla on pätevyystodistus, tekee säädösten sallimia kertaluonteisia töitä ammattihenkilö sähkölaitteistojen turvallisuuden varmistamiseen liittyviä tarkastuksia tai testauksia.
Yhteenveto Standardi SFS 6002 julkaistaneen kesäkuussa 2015 Kouluttautuminen normaalien koulutusaikojen puitteissa Standardin esipuheessa on esitetty keskeiset muutokset aiempaan standardin painokseen Jännitetyöetäisyys pienjännitteellä muuttuu