Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj Vuosikertomus 2008

Lyhyesti Tuotantoprosessi Yhtiön rakenne Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj Talvivaara Projekti Oy (80%) Yhtiön esittely Talvivaara Infrastructure Oy (100%) Listattu Lontoon pörssin päälistalle Mukana FTSE 250 -indeksissä Kansainvälisesti merkittävä perusmetallien tuottaja, joka keskittyy nikkelin ja sinkin tuotantoon Ensimmäiset tuotteet toimitettu helmikuussa 2009, tuotannon ylösajo jatkuu vuoden 2010 alkuun Kaivoksen arvioitu toiminta-aika yli 60 vuotta Odotettu metallien tuotanto nikkeli 33 000 tonnia/vuosi sinkki 60 000 tonnia/vuosi kupari 10 000 tonnia/vuosi koboltti 1 200 tonnia/vuosi Henkilöstömäärä (joulukuu 2008): 239 Arvioitu henkilöstömäärä täydessä tuotannossa: 400 Arvioitu tuoton jakautuminen Ni 74,8% Zn 15,5% Cu 5,1% Co 4,5% Louhinta Suuri avolouhos, jota louhitaan kairaus- ja räjäytysmenetelmillä Suunniteltu louhinta 15 miljoonaa tonnia malmia vuodessa Odotettu sivukivi-malmi-suhde kaivoksen toiminta-aikana 1:1 Materiaalinkäsittely Kolmivaiheinen murskaus, jonka jälkeen 80 % materiaalista on raekooltaan enintään 8 mm Malmin agglomerointi rikkihapolla pienempien ja karkeampien hiukkasten yhdistämiseksi Murskatun ja agglomeroidun malmin kasaus aumaksi biokasaliuotusta varten Biokasaliuotus Mahdollistaa nikkelin erottamisen malmista taloudellisesti Hyödyntää alueen kotoperäistä bakteerikantaa Prosessin päävaiheet ovat malmin murskaus, agglomerointi ja kasaus sekä kasojen kastelu liuoksella ja niiden ilmastus hapen saamiseksi bakteereille Metallien talteenotto Metallisulfidien saostaminen rikkivedyn avulla biokasaliuotuksen tuloksena saadusta liuoksesta Tuottaa kiinteitä metallisulfideja myytäväksi jatkojalostuslaitoksiin Lontoo Oslo Tukholma Kööpenhamina Hampuri Berliini Sotkamo Helsinki Sivu 2 Sivu 24 Sivu 33 Suomi ja kaivostoiminta Mineraalivarannot Poliittisesti vakaa ja suotuisa ympäristö kaivostoiminnalle Hyvä ja kattava infrastruktuuri Pätevää työvoimaa Geologisia tietokantoja saatavilla Tutkimus ja teknologia pitkälle kehittynyttä Kuusilammen ja Kolmisopen monimetalliesiintymät Sotkamossa Mineraalivarannot 1 004 Mt, josta 624 Mt (64 %) todettuja ja todennäköisiä Tuotannon laajentamista suunniteltua suuremmaksi arvioidaan Keskimääräinen metallipitoisuus (nikkelin rajapitoisuus 0,07%) Nikkeli 0,22% Sinkki 0,50% Kupari 0,13% Koboltti 0,02% Avolouhos louhinnan kannalta helppo ja kustannustehokas Erittäin vähän irtomaata Sivu 40 17,000 tonnin biokasaliuotuskoe kaivosalueella Kannattavuusselvitys valmis, ympäristölupa myönnetään Kasaus ja liuotus alkaa Ensimmäiset metallit saostettu Sivu 43 Yritys perustetaan Kaivosoikeudet hankitaan YVA luovutetaan viranomaisille Ympäristölupahakemus 7 milj. euron rahoituskierros 33 milj. euron rahoituskierros 320 milj. dollarin projektilaina 302 milj. euron listautumisanti Louhinta alkaa 85 milj.euron vaihtovelkakirjalaina Ensimmäiset metallien myynnit Rautatie käyttöön Täysimittainen tuotanto Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Talvivaara on tuotannollisen toiminnan aloittanut suomalainen kaivosyhtiö, jolla on mittavat nikkeli-, sinkki-, kupari- ja kobolttivarannot Sotkamossa. Talvivaaran kaivoksessa käytetään tehokasta biokasaliuotusmenetelmää metallien erottamiseen avolouhoksesta saadusta malmista. Nyt kun kaivoksen tuotanto on alkanut ja tavoitteeksi on asetettu 33 000 nikkelitonnin vuosituotanto vuoteen 2010 mennessä, Talvivaarasta on nopeasti kehittymässä yksi maailman suurimmista nikkelin tuottajista. Vuonna 2008 Talvivaaran tuotanto käynnistettiin onnistuneesti, ja kaikki kehityksen rajapyykit saavutettiin aikataulun mukaisesti huhtikuussa tehdystä ensimmäisestä malmin räjäytyksestä ja heinäkuun materiaalinkäsittely- ja biokasaliuotusprosessien aloittamisesta ensimmäisten metallisulfidien saostamiseen lokakuussa. Joulukuussa ilmoitetun mineraalivarantojen merkittävän lisäyksen jälkeen Talvivaara keskittyy vuoden 2009 aikana erityisesti toimintojensa onnistuneeseen ylösajoon. 2008 Projektista toimivaksi kaivokseksi 1

Vuosi 2008 lyhyesti Q1 Tunnuslukuja 2008 Liiketappio 4,3 milj. euroa Tilikauden voitto 5,8 milj. euroa Investoinnit 429 milj. euroa Korolliset nettovelat 285 milj. euroa Rahavarat vuoden lopussa 82,7 milj. euroa Henkilöstön määrä vuoden lopussa 239 Talvivaaran kaivos liitettiin Tammikuu Suomen kantaverkkoon Vuolijoen sähköasemalta Talvivaaran kaivokselle vedetty 43 km pitkä 110 kv voimalinja liitettiin valtakunnan kantaverkkoon Tammikuussa 2008. Talvivaara ja Fingrid Oyj solmivat kantaverkkosopimuksen vuosille 2008-2011. Merkittävä lisäys Joulukuu mineraalivarantoihin Talvivaara julkisti 42 prosentin lisäyksen todettuihin ja todennäköisiin mineraalivarantoihin. Lisäys nostaa varannot 642 miljoonaan tonniin. Ilmoitettu kokonaisvarantojen kasvu oli 76 prosenttia, jonka jälkeen varantojen määrä on 1 004 miljoonaa tonnia. Uusiin varantoihin sisältyy 2,2 miljoonaa tonnia nikkeliä (verrattuna aiempaan 1,3 miljoonaan tonniin) ja 5,0 miljoonaa tonnia sinkkiä. Lisäys vahvistaa Talvivaaran asemaa yhtenä tärkeimmistä nikkeliesiintymistä ja -kaivoksista maailmassa. Q4 Metallisulfidien Lokakuu tuotanto alkoi Talvivaaran kaivoksen ensimmäiset metallisulfidit saostettiin suunnitelmien mukaisesti 1.10.2008. Toimintojen onnistunut käynnistäminen osoitti, että Talvivaaran koko tuotantoprosessi, johon lukeutuu louhinta, materiaalienkäsittely, biokasaliuotus ja metallisulfidien saostaminen, on toimintakunnossa. 2

Ensimmäinen räjäytys Huhtikuu Malmin kaupallinen louhinta Talvivaaran kaivoksella alkoi ensimmäisestä räjäytyksestä, joka suoritettiin 1.4.2008. Q2 84,9 miljoonan euron Toukokuu vaihtovelkakirjalainan merkintä Talvivaara julkisti 20.5.2008 saattaneensa onnistuneesti päätökseen 84,9 miljoonan euron suuruisen vakuudettoman senioristatuksisen vaihtovelkakirjalainan tarjoamisen. Laina erääntyy 2013. Arvopapereiden vuotuinen korko on 5,25 prosenttia ja ne ovat vaihdettavissa 11,5 miljoonaan Talvivaaran osakkeeseen, jotka edustavat noin 5 prosenttia yhtiön liikkeelle lasketusta osakepääomasta. Materiaalinkäsittelyprosessit Heinäkuu käynnistyvät Materiaalinkäsittelyprosessien ylösajo käynnistyi Talvivaaran kaivoksella heinäkuussa. Prosesseihin lukeutuvat malmin murskaus, kasaus ja biokasaliuotus. Samaan aikaan rakennustyöt jatkuivat täydellä teholla. Töihin osallistui lähes 2 000 alihankkijoiden työntekijää, jotka keskittyivät metallien talteenottolaitoksen rakentamiseen tavoitteenaan saada laitos käyttökuntoon vuoden lopulla. Syyskuu 320 miljoonan dollarin projektilaina nostettu Talvivaara nosti kokonaisuudessaan 320 miljoonan dollarin projektilainan syys- ja marraskuun välillä 2008. Toukokuussa 2007 allekirjoitetulla lainalla on rahoitettu rakennusprojektin viimeisiä ja tuotannon ylösajon ensimmäisiä vaiheita. Talvivaaralla kattavat suojaukset laskevien Elokuu nikkelin ja sinkin hintoja varalta Elokuuhun 2008 mennessä Talvivaara oli 320 miljoonan dollarin projektilainan käytön ehtona suojannut lähes 16 000 tonnia nikkeliä painotettuun keskihintaan 23 611 dollaria tonnia kohden ja noin 38 000 tonnia sinkkiä 1 949 dollarin keskihinnalla tonnia kohden. Q3 Perusmetallien hintojen pudottua loppuvuonna maailmanlaajuisen finanssikriisin myötä suojaus tarjosi yhtiölle hyvän puskurin hintojen alamäkeä vastaan vuodelle 2009. 3

Visio ja strategia Talvivaara on visionsa mukaisesti hyvää vauhtia kehittymässä kansainvälisesti merkittäväksi perusmetallien tuottajaksi, jonka tärkeimmät tuotteet ovat nikkeli ja sinkki. Nyt kun kaupallinen tuotanto on jo aloitettu ja koko tuotantoprosessi on toiminnassa, yhtiö on asettanut tavoitteekseen vakiinnuttaa asemansa yhtenä maailman johtavista nikkelin tuottajista ja saavuttaa vastaava tai parempi kannattavuus kuin vertailukelpoisilla perusmetallien tuottajilla. Talvivaaran strategian kulmakiviä ovat: 1. Talvivaaran esiintymien kustannustehokas hyödyntäminen biokasaliuotusteknologian avulla Talvivaaran lyhyen aikavälin tavoitteena on maksimoida omistajaarvo kehittämällä Talvivaaran kaivoksesta hyvin johdettu ja kannattava laitos, jonka vuosituotanto on vähintään 33 000 tonnia nikkeliä. 3. Yhtiön toiminnan laajentaminen tuotannon ylösajon jälkeen Pidemmällä tähtäimellä yhtiö aikoo panostaa kasvustrategiaan, jonka perustana ovat Talvivaaran kaivoksen tuotantokapasiteetin laajentaminen sekä biokasaliuotusteknologian soveltaminen muiden esiintymien tai perinteisiä menetelmiä käyttävien nikkelikaivosten jätemateriaalin hyödyntämiseksi. Kasvua voidaan hakea myös yrityskauppojen kautta. 2. Vahvan taloudellisen profiilin saavuttaminen ja säilyttäminen 4. Metallien talteenottolaitoksen kehittäminen Talvivaara pyrkii saavuttamaan ja ylläpitämään vahvan taloudellisen aseman metallituotannosta saatavien tuottojen kautta ja pitämällä toiminta- ja investointikustannukset maltillisella tasolla. Yhtiön tavoitteena on lisäksi varmistaa pysyvästi riittävä rahoitusasema muiden rahoituslähteiden kautta, joilla katetaan mahdolliset käyttöpääoma- sekä investointitarpeet. Tietyin muutoksin Talvivaaran moderni metallien talteenottolaitos pystyy rikastamaan myös muita raaka-ainevirtoja kuin Talvivaaran bioliuotuskasoista saatavaa liuosta. Yhtiö aikookin edelleen tutkia mahdollisuuksia hankkia ja jalostaa rikasteita muista lähteistä ja erottaa mangaania kaupalliseksi tuotteeksi Talvivaaran omasta liuoksesta. 4

5

Hallituksen puheenjohtajan katsaus Viime vuoden katsauksessani korostin neljää tekijää, joiden pohjalta Talvivaaran kokoisen monisyisen hankkeen onnistumista voidaan arvioida. Mainitsemani tekijät olivat turvallisuus, kustannukset, aikataulu ja ympäristö, ja voin ilokseni todeta, että niiden kaikkien valossa olemme suoriutuneet kuluneen vuoden aikana erinomaisesti. Turvallisuus on ollut työmaallamme hyvällä tasolla, sillä vuonna 2008 kaivoksella on tapahtunut ainoastaan 35 poissaoloon johtanutta tapaturmaa. Nämä kaikki olivat verrattain lieviä, ja kokonaismäärästä ainoastaan 9 tapahtui Talvivaaran henkilöstölle. Tämän ansiosta yhtiön turvallisuusindeksi on ollut huomattavasti alan keskiarvoa alhaisempi. Haluan kiittää yhtiön johtoa ja urakoitsijoita tästä mallikelpoisesta suorituksesta, joka saa lisäarvoa siitä tosiseikasta, että parhaimmillaan 61 neliökilometrin työmaallamme työskenteli yhtäaikaisesti lähes 2 000 henkilöä. Kustannukset ovat olleet hyvin hallinnassa koko projektin ajan. Kohtuullisia kustannusylityksiä on tullut ainoastaan metallien talteenottolaitokseen myöhäisessä vaiheessa tehtyjen muutosten takia sekä seurauksena maatöiden kustannusten noususta, joka taas johtui öljyn hinnan odottamattomasta kohoamisesta ja ennustettua heikommasta kaivamisen ja louhinnan suhteesta. Vuonna 2007 listautumisannin yhteydessä julkistamamme rakennusaikataulu, joka kattoi rakentamattoman alueen muuttamisen toimivaksi kaivokseksi, on pitänyt suunnitelmien mukaisesti. Kaivoksen valtakunnalliseen kantaverkkoon liittävä 43 kilometriä pitkä 110 kv voimalinja valmistui tammikuussa. Perinteiset harjannostajaiset pidettiin maaliskuussa, ja ensimmäinen räjäytys, joka oli merkki hankkeen muuttumisesta rakennustyömaasta kaivokseksi, suoritettiin piakkoin sen jälkeen huhtikuussa. Malmin murskaus ja kasaus liuotusalustoille aloitettiin heinäkuussa, ja ensimmäiset metallisulfidit tuotettiin suunnitelmien mukaan lokakuussa. Voin ilokseni todeta, että vuoden lopun jälkeen kaivos on päässyt kiinni kaupalliseen tuotantoon ja ensimmäiset rikasteet on toimitettu Harjavallan nikkelijalostamoon. Näin ollen pilottivaiheesta on päästy täysimittaiseen biokasaliuotukseen, ja samalla viimeisetkin epäilykset teknologian sovellettavuudesta ovat hälvenneet. Olen maininnut aiemminkin, että Talvivaaran kaivos on myös ympäristöystävällinen, sillä pyrometallurginen käsittely puuttuu prosessista täysin ja suhtaudumme kunnioittavasti alueen luontoon. Tämän totesi myös Korkein hallintooikeus, sillä se hylkäsi kaikki ympäristöluvan epäämistä koskevat vaatimukset, minkä seurauksena Talvivaaran ympäristölupa on nyt lopullinen ja sitova. Kun käännämme katseemme kohti tulevaisuutta, on syytä mainita vuoden lopulla rahoitus- ja hyödykemarkkinoilla vallinneet epätavalliset olosuhteet. Maailmanlaajuinen rahoitusmarkkinoiden alamäki on luonut poikkeuksellisia haasteita mutta myös mahdollisuuksia kaivosteollisuudelle, ja muiden hyödykkeiden tavoin perusmetallien ja erityisesti nikkelin hinnoitteluympäristö on muuttunut ratkaisevasti. Vaikka merkittävistä hinnan parantumisista ei lyhyellä aikavälillä juuri ole toivoa, nikkelimarkkinoiden kasvua ajavat tekijät ovat edelleen mielestämme olemassa. Lisäksi julkistetuilla kaivosten lakkautuksilla sekä väistämättä edessä olevilla kannattamattoman tuotannon leikkauksilla on varmasti positiivinen vaikutus nikkelin termiinihintoihin. Olen luottavainen, että rahoituksemme on riittävä tuotannon ylösajoon vuodeksi 2010 kaavailtua täyden mittakaavan tuotantotasoa kohti. Metallisuojaustemme nykyinen arvo vastaa suurta osaa projektirahoituksesta, ja ainutlaatuinen biokasaliuotusprosessi on takeemme siitä, että toimintakustannukset säilyvät alan alimmassa kvartiilissa ja kannattavina metallin hintojen alhaisesta tasosta huolimatta. Haluan vielä kerran kiittää Suomen valtiota sen meille antamasta jatkuvasta tuesta, josta erinomainen esimerkki on tasavallan presidentti Tarja Halosen vierailu kaivoksellamme toukokuussa. Lisäksi haluan osoittaa kiitokseni Kainuun maakunnan paikallisviranomaisille sekä osakkeenomistajillemme, jotka ovat pysyneet uskollisina yhtiölle ja uskoneet sen menestymismahdollisuuksiin huolimatta kaivososakkeiden arvostuksen heikkenemisestä yleisesti. Olen luonnollisesti erittäin kiitollinen myös toimitusjohtaja Pekka Perälle, joka on henkilöstönsä kanssa saattanut esimerkillisesti päätökseen maailmanluokan metallikaivoksen rakennustyöt kuluneen 19 kuukauden aikana. Olen ylpeä osallisuudestani tässä yhtiössä, ja olen varma siitä, että meillä kaikilla on tarvittavat taidot tuottaa omistaja-arvoa tulevalle vuodelle ja hyödyntää elinkeinoelämän poikkeuksellisen tilan suomat mahdollisuudet parhaalla mahdollisella tavalla. Edward Haslam Hallituksen puheenjohtaja 6

Malmin kasausta bioliuotuskasalle.

Toimitusjohtajan katsaus Vuosi 2008 oli jälleen onnistunut vuosi Talvivaaralle. Vuoden alussa pystyssä oli vain muutamia rakennusten runkorakenteita, mutta vuoden lopussa työmaa oli muuttunut toimivaksi kaivokseksi. Kuluneen kauden aikana kaikki tuotantoprosessit aloitettiin ajallaan tai jopa edellä aikataulusta. Ensimmäiset metalliset välituotteet tuotettiin lokakuun ensimmäisenä päivänä vain 18 kuukautta rakennustöiden aloittamisesta, juuri niin kuin kolme vuotta sitten suunnittelimme. Taloudellinen kehitys intensiivisen rakennusvaiheen leimaama Vuoden 2008 invesointikustannukset olivat 429 miljoonaa euroa. Summa pitää sisällään kohtuullisen kustannusylityksen, joka johtui pääasiassa myöhäisessä vaiheessa tehdyistä muutoksista prosessiputkistojen rakenteisiin sekä suunniteltua korkeammista maarakennuskuluista. Tilikauden 5,8 miljoonan euron voitto johtui laskennallisten verosaamisten kirjaamisesta, joten tulos ei kuvasta yhtiön toiminnallista kehitystä tilikauden aikana. Varotoimena maailmanlaajuista talouskriisiä vastaan ja säästääkseen rahavarojaan Talvivaara päätti lykätä kaikkia investointeja, jotka eivät suoraan vaikutaa tuotantoon. Merkittävä lisäys mineraalivarantoihin Jo toisena vuotena peräkkäin geologimme lähes kaksinkertaistivat mineraalivarantomme. Kokonaisvarannot pitävät nyt sisällään yli miljardi tonnia malmia ja yli 2 miljoonaa tonnia nikkeliä. Koska suurin osa varannoista voidaan olettaa muuttuvan malmivaroiksi, kaivoksen ennustettu elinikä suunnitellulla 33 000 nikkelitonnin vuosituotannolla on noussut yli 60 vuoteen. Rakennustyöt lähenevät loppuaan ja tuotannon ylösajo on aloitettu Vaikka saavutimme kaikki rakentamiseen ja toimintojen käynnistämiseen liittyvät tavoitteemme vuoden aikana, kohtasimme myös oman osamme ongelmista. Ammattitaitoinen henkilöstömme onnistui kuitenkin jälleen ylittämään tiellemme ilmestyneet esteet. Merkittävin vuoden aikana ilmenneistä hankaluuksista oli hienomurskauspiirin odotettua pienempi kapasiteetti. Piirin teho jäi selkeästi sille asetetusta tavoitteesta, ja yhtiön oli alennettava vuoden 2009 tuotantoarviota vastaavasti. Murskauspiiriin tehtiin jo kuluneen vuoden aikana merkittäviä muutoksia ja lisäparannuksia on tehty sen jälkeenkin. Työn tuloksena piirin tuotantoteho on parantunut, mutta olemme silti päättäneet hankkia lisää murskauslaitteistoa, jotta riittävä tuotantotaso saadaan turvatuksi pitkällä tähtäimellä. Murskausta lukuun ottamatta tuotantoprosessien ylösajo on sujunut suunnitelmien mukaisesti. Louhintakapasiteettimme on ylittänyt tarpeen huhtikuussa 2008 tapahtuneen louhinnan aloittamisen jälkeen, ja teollisen mittakaavan biokasaliuotus on toiminut, kuten pilottivaiheen tuloksen perusteella ennakoitiin. Lisäksi metallien talteenottolaitoksemme on jo ensimmäisistä tuotantoeristä lähtien tuottanut myyntilaatuista nikkeliä, ja prosessia optimoidaan edelleen. Koska osasimme alusta asti odottaa joitain alkuvaikeuksia ylösajovaiheessa, olimme suunnitelleet ylösajon tapahtuvan Malmin ensiräjäytys 1.4.2008 8

Toimitusjohtajan katsaus maltillisella aikataululla, jotta odottamattomien ongelmien selvittämiselle jäisi riittävästi aikaa. Ylösajon jatkuessa joudumme todennäköisesti vastaamaan myös uusiin haasteisiin, mutta uskomme pysyvämme kehityskäyrällä, joka johtaa yli 30 000 nikkelitonnin vuosituotantoa kohti vuonna 2010. Rahoitus kunnossa huolimatta finanssi- ja hyödykemarkkinoiden haastavasta tilanteesta Huolimatta rahoitusmarkkinoiden epävakaudesta yhtiö laski liikkeelle toukokuussa 85 miljoonan euron vaihtovelkakirjalainan suotuisilla ehdoilla, jollaisia ei sen jälkeen ole ollut mahdollista saada. Vuoden 2008 aikana nostettiin kokonaisuudessaan myös 320 Yhdysvaltain dollarin projektilaina, josta allekirjoitettiin sopimus jo ennen yhtiön toukokuun 2007 listautumisantia. Heikkenevistä metallin hinnoista huolimatta kaikkia lainan sopimusvelvoitteita kyettiin noudattamaan. Vaikka strategiaamme kuuluukin, että kannamme nikkelin hinnan vaihteluiden tuomat riskit, olimme onnekkaita joutuessamme suojaamaan osan vuosien 2009-2011 nikkelin ja sinkin tuotannostamme projektilainan ehtona. Tämänhetkisessä markkinailmastossa 16 000 tonnia suojattua nikkeliä keskihinnalla 23 600 Yhdysvaltain dollaria tonnilta on erinomainen asia, ja suojausten kokonaismäärä itsessään tarjoaa mainion taloudellisen puskurin tulevalle kahdelle vuodelle siinä tapauksessa, että metallien hinnat eivät parane nykyisestä tasostaan. Vuoden lopun lähestyessä perusmetallimarkkinoihin liittyen ei juuri kuultu hyviä uutisia. Ruostumattoman teräksen heikko kysyntä ja varastojen purku pitivät nikkelin ja sinkin hinnat verrattain alhaisina. Kysynnän huononemisen ja alhaisten hintojen takia useat tuottajat ilmoittivat leikkaavansa tuotantoaan merkittävästi ja lykkäävänsä uusia projekteja. Tämän vuosikertomuksen julkaisuun mennessä noin 30 prosenttia maailman Talvivaaran tuotantolaitoksia. nikkelituotannosta on ajettu alas. Kestää luultavasti jonkin aikaa ennen kuin useiden maiden jakamat tukipaketit alkavat vaikuttaa kulutukseen ja hyödykkeiden hintoihin. Kun hinnat kääntyvät lopulta nousuun, Talvivaara on matalien tuotanokustannustensa ja kasvavien tuotantomääriensä ansiosta erinomaisissa asemissa hyötyäkseen muutoksesta. Henkilöstö ja turvallisuus edelleen keskiössä Tarkasteltavan kauden aikana tapahtunut henkilöstön kasvu on merkki kehityksestämme: vuoden alussa Talvivaaran palveluksessa oli 64 henkilöä, mutta vuoden lopussa määrä oli kivunnut 239:ään. Talvivaara koulutti itse suurimman osan uusista työntekijöistä. Vuoden toisella puoliskolla pätevän työvoiman saatavuus parani lähialueilla tapahtuneiden teollisuustoimintojen lakkautuksien takia. Kiireisimmässä rakennusvaiheessa kaivostyömaalla työskenteli lähes 2 000 ihmistä. Huolimatta urakoitsijoiden suuresta määrästä ja tiukasta rakennusaikataulusta poissaoloihin johtaneiden loukkaantumisten määrä alitti selvästi rakennus- ja kaivosalan keskiarvot. Haluan lopuksi kiittää sydämestäni Talvivaaran henkilökuntaa, konsultteja, neuvonantajia ja osakkaita heidän erinomaisesta työstään ja uskollisesta tuestaan kuluneen vuoden aikana. Pekka Perä Toimitusjohtaja 10

Markkinakatsaus Nikkelin tarjonta Nikkeliä louhitaan eri puolilla maailmaa kahdentyyppisistä esiintymistä: sulfidisista esiintymistä, kuten Talvivaara, ja lateriittisista esiintymistä. Yli puolet maailman nykyisestä nikkelituotannosta, noin 1,6 miljoonaa tonnia, tulee sulfidisista esiintymistä. Rikkaiden sulfidisten varantojen ehtyessä painopiste kuitenkin siirtyy lateriittisiin malmeihin, joiden hyödyntäminen on yleensä sulfidisia kalliimpaa. Vaikka maailman nikkelikaivosten tuotanto oli vuonna 2008 vähäisempää kuin edeltävänä vuonna, se säilyi silti varsin korkealla tasolla maailmanlaajuisesta talouskriisistä huolimatta. Kuluneen vuoden aikana Venäjä säilytti paikkansa suurimpana nikkelintuottajana 276 000 tonnin vuosituotannollaan, vaikka tuotantoleikkausten seurauksena sen osuus koko maailman tuotannosta putosi noin 17 prosenttiin. Kanada pysytteli niin ikään toiseksi suurimpana nikkelintuottajana 250 000 tonnin tuotannollaan. Sen tuotanto väheni ainoastaan 5 000 tonnia verrattuna vuoden 2007 tasoon. Nikkelin maailmanlaajuisen tarjonnan ja kysynnän tasapainottaminen Tärkeimpiin nikkelijohdannaistuotteisiin lukeutuvat värimetalliseokset, joissa nikkeli on yhdistettynä kromiin, kobolttiin, molybdeeniin ja volframiin tai alumiiniin ja titaaniin, erilaiset ilmailuteollisuuden käyttämät superseokset, ladattavat akut, katalyytit, kolikot ja metallipinnoitteet. Maailmanlaajuinen nikkelin kysyntä määräytyy kuitenkin enimmäkseen ruostumattoman teräksen tuotannon perusteella, sillä lähes kaksi kolmannesta maailman nikkelintuotannosta käytetään teräksen seosaineeksi. Ruostumattoman teräksen tuotannosta taas noin puolet menee rakennus-, elintarvike ja kuljetusteollisuuden käyttöön, joihin kaikkiin yleinen taloustilanne vaikuttaa suoraan. Maailmanlaajuisen kasvun supistuminen, joka laukesi luottokuplan puhjettua syksyllä 2008, voimistui entisestään vuoden loppua kohden. Pankkisektorin alaskirjausten aalto, luottopula, omaisuuserien arvon alentuminen ja kasvava työttömyyden uhka saivat aikaan yhteisvaikutuksen, joka heikensi kuluttajien luottamusta ja saattoi tuotanto-, sijoitus- ja kulutustoiminnan jyrkkään alamäkeen vuoden 2008 lopulla. Tämä johti vuoden viimeisellä neljänneksellä myös metallin ja teräksen kysynnän nopeaan heikkenemiseen kaikkialla maailmassa, myös Kiinassa. Useiden perusmetallien, kuten nikkelin, hinta putosikin alemmaksi kuin vuosiin. Vuoden 2008 lopulla ruostumattoman teräksen tuotantoa leikattiin entistä raskaammalla kädellä tuottajien Euroopassa, Aasiassa ja Yhdysvalloissa reagoidessa heikkenevään kysyntään. Korealainen ruostumattoman teräksen valmistaja POSCO julkisti vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä 30 prosentin leikkaukset tuotantotasoihinsa. Samaan aikaan kiinalaiset tuottajat ilmoittivat lyhyen tähtäimen jopa 50 prosentin leikkauksista. Myös japanilainen Nippon Steel ilmoitti vähentävänsä Hikarin tehtaansa tuotantoa 30-50 prosenttia lokakuun 2008 ja maaliskuun 2009 välillä. Yhdysvaltalainen AK Steel puolestaan julkisti laajat leikkaussuunnitelmat ja tuotti vuonna 2008 14 prosenttia vähemmän ruostumatonta terästä kuin vuonna 2007. Leikkaukset lisättiin lukuihin, jotka sisälsivät jo kaksinumeroisen pudotuksen maailman ruostumattoman teräksen tuotannossa verrattuna vuosien 2006 ja 2007 tasoihin. Eurooppalaisista tuottajista Outokumpu raportoi ruostumattoman teräksen toimitustensa pysyneen edellisvuoden tasolla noin 1,4 miljoonassa tonnissa. ArcelorMittalin neljännen vuosineljänneksen toimituksissa puolestaan näkyi 14 prosentin lasku kolmanteen neljännekseen verrattuna. Heikkenevästä kysynnästä huolestuneet nikkelin tuottajat ovat reagoineet ripeästi markkinoiden tilaan. Vale on lykännyt Onca Puman ja Goron projekteja ja pidentänyt ylösajovaiheita merkittävästi aiemmin suunnitellusta. BHP Billitonin miljardien dollarien arvoinen Ravensthorpe-projekti on pantu jäihin, ja monia muita hankkeita, kuten Sherritin Ambatovy-projektia, arvioidaan uudelleen. Lisäksi useat vuonna 2008 tehdyt leikkaukset jäävät todennäköisesti voimaan myös vuodelle 2009. Alhaiset hinnat ovat vaikuttaneet eritoten ferronikkelin tuotantoon. Esimerkiksi Venäjällä sen tuotanto on lopetettu lähes kokonaan. Vastaavasti Anglo American on sulkenut Loma de Niquel - kaivoksen toistaiseksi, ja Xstrata on tällä erää lopettanut Dominikaanisessa Tasavallassa sijaitsevan Falcondon kaivoksen toiminnan. Kiinan nikkelipitoisen raakaraudan tuotanto on myös vähentynyt merkittävästi. Edes matalakustannuksisia Maailman nikkelituotanto, -varannot ja -varantopohja (tonnia) Lähde: US Geological Survey Summaries, tammikuu 2009 Kaivosten tuotanto Varannot Varanto- 2007 2008 pohja Yhdysvallat - - - 150 000 Australia 161 000 180 000 26 000 000 29 000 000 Botswana 38 000 36 000 490 000 920 000 Brasilia 75 300 75 600 4 500 000 8 300 000 Kanada 255 000 250 000 4 900 000 15 000 000 Kiina 85 000 85 000 1 100 000 7 600 000 Kolumbia 101 000 74 900 1 400 000 2 700 000 Kuuba 75 000 77 000 5 600 000 23 000 000 Dominikaaninen tasavalta 47 100 47 000 720 000 1 000 000 Kreikka 21 200 20 100 490 000 900 000 Indonesia 229 000 211 000 3 200 000 13 000 000 Uusi-Kaledonia 125 000 92 600 7 100 000 15 000 000 Filippiinit 79 500 88 400 940 000 5 200 000 Venäjä 280 000 276 000 6 600 000 9 200 000 Etelä-Afrikka 37 900 38 000 3 700 000 12 000 000 Venezuela 20 000 20 000 560 000 630 000 Zimbabwe 7 120 6 530 15 000 260 000 Muut maat 27 700 28 600 2 200 000 6 100 000 Maailma yht. (pyöristetty) 1 660 000 1 610 000 70 000 000 150 000 000 11

Markkinakatsaus sulfidisia esiintymiä hyödyntävät tuottajat eivät ole selvinneet kolhuitta: esim. Norilsk Nickel lopetti toiminnan avolouhoksellaan Kuolan niemimaalla. Kaiken kaikkiaan vuoden 2009 nikkelituotantoon on tähän mennessä julkistettu ennennäkemättömät 427 000 tonnin leikkaukset, jotka vastaavat noin 28 prosenttia vuodelle 2009 ennustetusta 1,5 miljoonan tonnin tuotannosta. Leikkausten uskotaan tasapainottavan markkinoiden kysyntää ja tarjontaa. Muilla nikkeliä tuotannossaan hyödyntävillä sektoreilla näkymät eivät ole sen valoisampia: talouskriisillä on ollut voimakas vaikutus koko autoteollisuuteen ja myös hybridimoottoreilla varustettujen ajoneuvojen tuotantoon, joissa nikkelihybridiakkuja käytetään laajalti. Mitä tulee superseoksiin, suuret lentoyhtiöt ovat hiljattain tehneet tilauksia pienempikulutuksista lentokoneista ja vaikuttaneet näin positiivisesti nikkelipohjaisten superseosten kysyntään. Lisäksi vuoden 2008 korkeiden energiahintojen seurauksena useissa teollisuusmaissa on vireillä suunnitelmia uusien ydin- ja tuulivoimaloiden rakentamiseksi. Tämä suuntaus vaikuttanee positiivisesti austeniittisen ruostumattoman teräksen, muiden nikkeliä sisältävien seosten ja nikkelipohjaisten akkujen ja paristojen kysyntään. Maailmantalouden ahdingosta seuranneiden toimenpiteiden lisäksi nikkelin hintaan vaikutti osaltaan myös ko. omaisuuslajin hylkäävien spekulatiivisten sijoittajien suuri määrä. Vuoden 2008 hyödykehintojen korjausten mittakaava ja yhdenmukaisuus ovat osoitus siitä, että markkinoilla ei juuri tehty eroa eri hyödykkeiden välillä. Tämä viittaa siihen, että omaisuusluokka hylättiin kokonaan ja tarkemmin erittelemättä sen sijaan, että olisi vertailtu laman odotettavissa olevia vaikutuksia eri hyödykkeiden arvostustasoihin. Nikkeli Nikkelin hinta on heikentynyt tasaisesti vuoden 2007 puolen välin ennätyshintoja seuranneiden 18 kuukauden aikana. Joulukuussa 2008 Lontoon metallipörssin (London Metal Exchange) noteeraus 99,8 prosenttiselle nikkelille oli keskimäärin 9 847 dollaria tonnilta ($4,50/pauna), joka oli 62 prosenttia joulukuun 2007 hintakeskiarvoa alempi. Nikkelin kysynnän romahdus vuoden viimeisellä neljänneksellä pudotti sen hinnan ennätyksellisen alas. Pohja saavutettiin 4. lokakuuta, kun hinta laski 8 810 dollariin tonnilta ($4/pauna). Taloudellisilla elvytyspaketeilla, joita on otettu käyttöön useimmissa länsimaissa sekä Kiinassa vuoden 2008 lopulla ja vuoden 2009 alussa, odotetaan olevan suotuisa vaikutus hintoihin vuonna 2010 ja siitä eteenpäin, sillä merkittävän osan tukipaketeista odotetaan kohdentuvan infrastruktuuriprojekteihin, jotka hyödyntävät nikkeliä sisältävän teräksen kaltaisia hyödykkeitä. Jo nyt pääosin Kiinassa on havaittavissa merkkejä siitä, että teräksen ja nikkelin kohdalla varastojen purku on vaihtumassa varastojen keräämiseksi. Nopeita tai merkittäviä hintakorjauksia tuskin on kuitenkaan odotettavissa. Sinkki Sinkki kuuluu neljään yleisimpään maailman teollisuuden käyttämään metalliin yhdessä raudan, alumiinin ja kuparin kanssa. Sinkin tärkein käyttökohde on metallien ruostesuojaus. Galvanointi, joka tarkoittaa raudan tai teräksen suojaamista korroosiota vastaan, on yleisin sen ruostesuojaussovelluksista. Sinkkiä käytetään myös merivedelle altistuvien metallien katodiseen suojaamiseen. Messinki on yleisesti käytetty sinkin seos, jossa kuparia on sekoitettu 3 45 prosenttiseen sinkkiin riippuen messingin tyypistä. Messinki on normaalisti taottavampaa ja kestävämpää kuin kupari ja sen korroosionkestävyys on parempi. Nämä ominaisuudet tekevät siitä käyttökelpoisen metallin viestintälaitteissa, erilaisissa metalliosissa, soittimissa ja venttiileissä. Vuonna 2008 sinkin kysynnässä ja tarjonnassa tapahtui paljolti nikkelin kehitystä vastaava romahdus. Sinkin hinta seurasi myös varsin tarkasti nikkelin hinnan kehitystä: keskiarvo oli noin 1 880 dollaria/tonni ($0,85/pauna), vuoden alin hinta joulukuussa 1 040 dollaria/tonni ($0,47/pauna) ja vuoden korkein hinta maaliskuussa 2 800 dollaria/tonni ($1,27/pauna). Tähän mennessä vuoden 2009 sinkin tuotantoa on leikattu maailmanlaajuisesti noin 1,7 miljoonaa tonnia, joka on noin 13,3 prosenttia kaudelle ennustetusta 12,8 miljoonan tonnin tuotannosta. Koboltti Koboltti on väriltään harmaa, ferromagneettinen metalli, joka luonnossa esiintyy usein yhdessä nikkelin kanssa sekä sulfidisina että lateriittisina esiintyminä. Koboltin ominaisuudet ovat samankaltaiset kuin nikkelin, joten myös sitä käytetään ilmailuteollisuuden superseosten valmistuksessa sekä lisäksi magneettisissa seoksissa, karbideissa, katalyyteissä ja ladattavissa akuissa. Koboltin radioaktiivisia isotooppeja käytetään lääketieteessä ja sädehoidossa. Koboltin markkinat eivät myöskään säästyneet hintojen pudotuksilta huolimatta jatkuvista vajeista tuotannosta ja aika ajoin lähes olemattomasta markkinalikviditeetistä. Koboltin hinnat putosivat maaliskuun huippulukemasta 52,5 dollaria/pauna joulukuun alun 12,5 dollarin paunahintaan. Kupari Kuparia on perinteisesti louhittu esiintymistä, joissa se on esiintynyt puhtaana metallina, mutta nykyään sitä erotetaan myös Talvivaaran kaltaisista sulfidisista monimetalliesiintymistä. Kuparia käytetään pääasiassa kuparilangan, kaapeleiden ja erilaisten seosmetallien, kuten messingin, valmistuksessa. Kuparin kysyntää määräävä ominaisuus on sen sähkönjohtokyky. Vuonna 2008 kuparin käteishinta vaihteli heinäkuun 8 980 dollarin ja vuoden lopun 2 770 dollarin tonnihinnan välillä. Alkuvuodesta 2009 hinta on elpynyt hieman ja on pysytellyt 3 100 dollarin tonnihinnan yläpuolella (helmikuu 2009). 12

Nikkelin hinta, USD/tonni 40 000 30 000 20 000 Lähde: Reuters 10 000 0 02/01/2008 02/08/2008 13/03/2009 Sinkin hinta, USD/tonni 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 02/01/2008 02/08/2008 16/03/2009 Kuparin hinta, USD/tonni 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 02/01/2008 02/08/2008 16/03/2009 Koboltin hinta, USD/pauna 60 50 40 30 20 10 0 04/01/2008 02/08/2008 11/03/2009 13

Liiketoimintakatsaus SUURTEN MITTASUHTEIDEN KAIVOS Talvivaaran tärkein omaisuus ja yhtiön toiminnan keskipiste on Sotkamossa sijaitseva Talvivaaran kaivos. Mineraalivarannot ovat kahdessa, Kuusilampi- ja Kolmisoppi-nimisessä monimetalliesiintymässä, jotka nykyisten arvioiden mukaan sisältävät yhteensä 1 004 miljoonaa tonnia malmia. Malmioita louhitaan suurina avolouhoksina, joissa sivukiven ja malmin suhde on hyvin edullinen. Malmista saadaan päätuotteena nikkeliä ja sivutuotteina sinkkiä, kuparia ja kobolttia. Kaivosalue on noin 60 neliökilometrin laajuinen. Alueesta noin kolmannes tullaan kaivostoiminnan aikana rakentamaan. Tällä hetkellä rakennettuun alueeseen kuuluu 25 kilometriä kaivosalueen teitä, noin 770 000 kuutiometriä rakennuksia ja suojarakenteita sekä vedenhallintajärjestelmä, johon voi varastoida suuria vesimääriä ja jonka avulla voi kierrättää yli 33 000 kuutiometriä liuoksia tunnissa. Noin 14 neliökilometrin verran rakennetusta alueesta on kasausalustoja, käyttövesialtaita ja muita rakenteita, jotka eristetään huolellisesti ympäristöstä tiivistettyjen maakerrosten, bentoniittimattojen ja yhteen hitsattujen muovikalvojen avulla. Nämä rakenteet ovat hyvin samankaltaisia ongelmajätekaatopaikoilla käytettävien rakenteiden kanssa, ja niiden tarkoituksena on varmistaa, että metallipitoisia liuoksia ei vuoda lähiympäristön maaperään eikä pohja- tai pintavesiin. Toiminnallisesta näkökulmasta on myös tärkeää, että arvometalleja sisältäviä liuoksia ei joudu hukkaan. Perustusten huolellista rakentamista koskevat ympäristön suojeluun liittyvät ja taloudelliset kannusteet tukevat tässä yhteydessä toisiaan. Talvivaara käyttää metallien malmista erottamiseen energiatehokasta ja ympäristöä suhteellisen hyvin säästävää biokasaliuotusmenetelmää. Tämä teknologia perustuu malmin liuottamiseen bakteerien ja veden avulla. Prosessissa hyödynnettävät bakteerit ovat Talvivaaran alueella luonnollisesti esiintyviä kantoja. Biokasaliuotus tapahtuu 8-10 metriä korkeissa kasoissa, joiden pohjaalan mitat, noin 2 400 x 800 metriä, kuvaavat osaltaan toiminnan laajamittaisuutta. 14

Kuljettimia seulomon ja murskaamon välillä.

Liiketoimintakatsaus Talvivaaran myyntituotteet ovat metallisulfideja, jotka saostetaan kemiallisesti biokasaliuotusprosessin tuottamasta metallipitoisesta liuoksesta. Metallisulfidit, jotka ovat karkeita jauheita, myydään jalostuslaitoksille jatkojalostettaviksi edelleen metalleiksi. Päätuotteensa, nikkelikobolttisekasulfidin myynnistä Talvivaara on tehnyt ensimmäistä kymmentä tuotantovuotta koskevan myyntisopimuksen Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n kanssa. Kaivoksen tuotanto alkoi vaiheittain vuoden 2008 aikana niin, että louhinta alkoi huhtikuussa ja murskaus, kasaus sekä malmin biokasaliuotus heinäkuussa. Tuotantoprosessin viimeinen vaihe, kiinteiden metallisulfidien talteenotto biokasaliuoksesta, käynnistyi lokakuussa. Ensimmäinen nikkelisulfiditoimitus Norilsk Nickel Harjavalta Oy:lle tapahtui helmikuussa 2009. Nykyisten tuotantosuunnitelmien mukaan täydellä kapasiteetilla toimivan kaivoksen tuotannon odotetaan olevan 33 000 tonnia nikkeliä, 60 000 tonnia sinkkiä, 1 200 tonnia kobolttia ja 10 000 tonnia kuparia vuodessa. Merkittävin osa yhtiön liikevaihdosta odotetaan saatavan nikkelistä, jonka osuudeksi arvioidaan noin 75 prosenttia kaivoksen koko toiminta-ajalta kertyvistä tuotoista. Sinkin osuuden tuotoista odotetaan olevan noin 15 prosenttia ja koboltin sekä kuparin kummankin noin 5 prosenttia. Viimeisten kahden vuoden aikana tehtyjen geologisten tutkimusten ansiosta Talvivaaran tiedossa olevat mineraalivarannot ovat lähes kolminkertaistuneet siitä, kun tuotantosuunnitelmasta päätettiin osana kaivoshankkeen teknistaloudellista kannattavuusselvitystä maaliskuussa 2007. Siksi tuotantosuunnitelma on uudelleenarvioitavana suurempien mineraalivarantojen kannalta, ja tuotantokapasiteetin suurentamista harkitaan. Tähän mennessä tehtyjen selvitysten perusteella yhtiö uskoo, että kapasiteetin lisäämiseen tarvittavat luvat voidaan saada, ja että kapasiteetin lisäys on taloudellisesti ja teknisesti mahdollista. Mahdollisen laajennuksen odotetaan myös edelleen vahvistavan Talvivaaran asemaa yhtenä maailman johtavista nikkelikaivoksista sekä koon, kustannusetehokkuuden että pitkälle kehitetyn ja ympäristöä säästävän teknologian käytön kannalta. Ympäristölupa; maarakennus Tasauslouhinta Louhinta Materiaalin käsittely Metallin talteenotto Aloitettu aikataulussa 2007 2008 1.4.2007 Projektista toimivaksi kaivokseksi Vuonna 2008 Talvivaaran kaivoshanke muuttui projektista toimivaksi kaivokseksi. Vuoden aikana toteutuivat rakennusprojektin intensiivisimmät vaiheet, jotka työllistivät lähes 2 000 aliurakoitsijoiden työntekijää asennustöiden huippukuukausina loppukesällä ja syksyn alkupuolella. Tämän mittavan ja monitahoisen ponnistuksen myötä hanke saavutti kaikki toiminnalliset välitavoitteensa projektiaikataulun mukaisesti, mikä mahdollisti tuotantoprosessien vaiheittaisen käynnistämisen alkaen huhtikuussa tehdystä ensimmäisestä malminräjäytyksestä. Joitakin viimeisistä rakennus- ja asennustöistä jää tehtäväksi vuosien 2009 ja 2010 aikana, minkä jälkeen koko projektin työllistämisvaikutukseksi kaivoksen täysitehoisesti toimivaksi saattamiseen arvioidaan 3 500 henkilötyövuotta. Hankkeen tärkeimpiä osaprojekteja olivat irtomaiden poisto malmion päältä ja tasauslouhinnat tuotannollisen louhinnan valmisteluvaiheina sekä liuotuskasojen perustusten, allasrakenteiden ja infrastruktuurin rakentamiseen liittyneet maarakennustyöt. Kriittisiä osaprojekteja olivat niin ikään biokasaliuotuksessa ja metallin talteenottotoiminnoissa tarvittavien vesijärjestelmien rakentaminen, tehdas-, toimisto- ja varastorakennusten sekä erilaisten palvelualueiden rakentaminen sekä tuotantolaitteiden ja niihin liittyvien sähkö- ja automaatiojärjestelmien asentaminen. Pääedellytykset hankkeen välitavoitteiden saavuttamiseen aikataulun mukaisesti olivat tärkeiden tuotantolaitteiden 1.11.2007 1.4.2008 1.7.2008 1.10.2008 saanti ajoissa ja niiden asentamisen onnistuminen. Tiukan aikataulun vuoksi mekaanisia, sähköteknisiä ja automaatioasennustöitä sekä useimpien suurten laitteistojen kokoonpanotöitä tehtiin samanaikaisesti kesäkuukausien aikana, mikä teki projektinhallinnasta ja henkilöstön hankinnasta haasteellisia tehtäviä. Toisin kuin useimmat vastaavassa tilanteessa olevat ns. juniorikaivosyhtiöt Talvivaara päätti johtaa suurta rakennusprojektia omin voimin käyttämättä projektin yleisjohdosta vastaavaa urakoitsijaa. Koska yhtiöllä on palveluksessaan ryhmä kokeneita kaivostoiminnan ja projektinhallinnan asiantuntijoita, se pystyi suunnittelemaan projektin ja johtamaan sitä tehokkaasti sekä näin osoittamaan valitun strategian onnistuneeksi saavuttamalla kaikki välitavoitteet suunnitellussa aikataulussa. Tuotannon ylösajo Vuoden 2008 aikana aloitetun tuotannon ylösajo jatkuu vaiheittain koko vuoden 2009 ajan. Täyden mittakaavan tuotannolle suunnitellut nikkelin ja sinkin tuotantomäärät on tavoitteena saavuttaa vuoden 2010 alkupuolella. Koska kupari ja koboltti liukenevat malmista nikkeliä ja sinkkiä hitaammin, niitä tuotetaan kaupallisesti merkittäviä määriä vasta vuodesta 2011 alkaen. Tuotannon ylösajon ensimmäiset kuukaudet ovat sujuneet louhinnan, biokasaliuotuksen ja metallien talteenoton osalta suunnitellusti. Koska biokasaliuotusprosessin toimivuus tuotantomittakaavassa on aina koettu Talvivaaran tuotantoprosessin avainriskiksi, yhtiölle on ollut erityisen myönteistä todeta, että prosessi 16

toimii tuotantomittakaavan mukaisessa kasassa hyvin samalla tavalla kuin pilottikasasta saatujen tulosten perusteella on ennakoitu. Sekä pilottikasan tulosten että tuotantokasan ensimmäisten kuukausien kokemusten perusteella voidaan ennakoida, että malmin nikkelistä saadaan talteen 80 prosenttia alle18 kuukaudessa. Tuotantovaiheista malmin murskaamisessa on ensimmäisten toimintakuukausien aikana ilmennyt ongelmia, joiden vuoksi biokasaan on kertynyt budjetoitua määrää vähemmän malmia. Tämän vuoksi metallien talteenottoon käytettävissä olevan metallipitoisen liuoksen määrä on ollut odotettua pienempi vuoden 2008 viimeisten kuukausien ja alkuvuoden 2009 aikana. Tämän viivästyksen vuoksi yhtiö joutui pienentämään vuoden 2009 tuotantotavoitteensa 15 000-18 000 tonniksi nikkeliä ja 27 000-32 000 tonniksi sinkkiä. Vuoden 2010 ja sitä seuraavien vuosien alkuperäiset Kasteluputkien asennusta bioliuotuskasalla. tuotantotavoitteet pysyvät kuitenkin voimassa. Muutoksia, joilla murskauspiirin teho pyritään saamaan tuotantotavoitteen mukaiseksi, tehtiin vuoden 2008 viimeisen neljänneksen kuluessa, ja niitä on jatkettu vuoden 2009 alkupuolella. Muutostöiden avulla on päästy lähemmäs laitteiston nimelliskapasiteettia, mutta Talvivaara on siitä huolimatta päättänyt hankkia lisää murskauskapasiteettia, joka odotetaan saatavan käyttöön kesän 2009 loppupuolella. Näin varmistetaan kapasiteetin riittävyys pitkällä tähtäimellä ja helpotetaan vuoden 2009 tuotantotavoitteiden saavuttamista. Jo metallien talteenottolaitoksen ensimmäiset tuotantoajot ovat tuottaneet laadultaan myyntikelpoisia nikkeli- ja sinkkisulfideja, ja ensimmäiset myyntitoimitukset ovat tapahtuneet helmikuussa 2009. Prosessien optimointia jatketaan tuotannon ylösajon aikana. Infrastruktuuri Kansainvälisessä vertailussa Suomessa sijaitseva kaivos saa kuljetusten ja energiahuollon osalta merkittäviä toiminnallisia etuja valmiista infrastruktuurista. Yli kahden miljoonan tonnin materiaalimäärän kuljettaminen vuodessa kaivokseen tai pois kaivoksesta sen toimiessa täystehoisesti on kuitenkin logistinen haaste, joka on edellyttänyt parannusten ja täydennysten suunnittelemista ja tekemistä kuljetusväyliin, jotka olivat käytettävissä ennen Talvivaaran kaivoksen rakentamista. Infrastruktuurin parantamisessa määrääviä tekijöitä ovat olleet turvallisuus, energia- ja kustannustehokkuus sekä kuljetusten vaikutukset yhteiskuntaan ja ympäristöön. Vuoden 2008 tärkein infrastruktuurihanke oli Murtomäen ja Talvivaaran välinen 25 kilometrin rautatieyhteys, jonka urakoitsijana on toiminut VR-Rata. Ratahanke eteni koko vuoden aikataulun ja budjetin mukaisesti, ja rataa käytettäneen rutiinikuljetuksiin jo kesällä 2009. Suomen eduskunnan kesäkuussa 2007 tekemän budjettipäätöksen mukaisesti Suomen valtio korvaa rautatien kustannuksista Talvivaaralle enintään 40 miljoonaa euroa kaksivuotiskautena 2010-2011 edellyttäen, että ratayhteyttä käytetään kaivoksen ensisijaisena kuljetusväylänä. Suomen valtion maksettua budjetoidun summan kokonaan rautatien omistusoikeus siirtyy Ratahallintokeskukselle, ja rautatiestä tulee osa maan rataverkkoa. Kuljetusinfrastruktuuria kehitettiin myös parantamalla kaivosalueen itäpuolista alueellista tietä sekä kaivosalueen läpi itä-länsisuunnassa kulkevaa paikallistietä ja siirtämällä ne osittain uuteen paikkaan. Talvivaaran länsipuolella olevalta Vuolijoen sähköasemalta kaivosalueelle johtava 43 kilometrin pituinen sähkölinja otettiin käyttöön tammikuussa 2008. Linja kytkee kaivoksen suoraan maan kantaverkkoon. Kaivospiirin pohjoisosassa olevasta Kolmisoppi-järvestä kaivokseen prosessivedenottoa varten rakennettu putkilinja otettiin käyttöön aikataulun mukaisesti, ja se on ollut käytössä heinäkuusta 2008 lukien. Toinen vedenottoyhteys noin 20 kilometriä Talvivaaran pohjoispuolella 17

18

Nainen ratissa! Kiviauton kuljettaja Suvi-Tuuli Juntunen. Suvi-Tuuli Juntusen työpäivä kiviauton kuljettajana alkaa auton kunnon tarkistamisella ja tankkauksella. Erityistä huomiota täytyy kiinnittää auton renkaisiin, koska ne ovat kovimmassa kulutuksessa. Renkaat eivät ainakaan maallikolta jää vaille huomiota, sillä niiden läpimitta on 3,5 metriä. Kuljetan murskattua malmia avolouhokselta välivarastoon. Yhteen kuormaan mahtuu kerrallaan 145 000 kiloa malmia. Parhaina päivinä ehdin kuljettaa 30 kuormaa. Ison koneen kuljettaminen vaatii paitsi itseluottamusta myös tarkkuutta. Kaivosalueella käy melkoinen huiske, eivätkä tietkään ole aina mitoitettuja suurimpia koneita varten. Oman lisänsä liikenteeseen tuovat alueelle ajoittain pyrkivät hirvet. Työ on tiimityötä: muiden kiviautonkuljettajien lisäksi Juntunen työskentelee yhdessä kaivinkoneen- ja pyöräkoneenkuljettajien, työnjohtajan ja huollon kanssa. Meillä on täällä paljon hyviä tyyppejä ja tekemisen meininki. Vaikka hän on Talvivaaran palkkalistoilla ainoa kiviautoa kuljettava nainen, ei nainen kiviauton ratissa ole mikään harvinaisuus. Eri urakoitsijoiden palveluksessa heitä on kaivoksella kymmenkunta. Maailmalla naiskuljettajat ovat arkipäivää ja haluttuja työntekijöitä, sillä he kohtelevat autoja helläkätisemmin kuin miehet tämä näkyy säästöinä autojen huolto- ja korjauskustannuksissa. Juntunen on kotoisin Sotkamon lähiseudulta Kuhmon Haukilahdesta, ja kun hän kuuli Talvivaaran kaivoshankkeesta, hän halusi palata kotiseudulleen. Olen täällä varmasti vielä vuosienkin kuluttua. Haluan kouluttaa itseäni edelleen ja uskon uramahdollisuuksiini täällä. Talvivaara on kasvava yritys ja monen mahdollisuuden paikka. 19

Liiketoimintakatsaus sijaitsevasta Nuasjärvestä on suunniteltu rakennettavaksi vuoden 2010 jälkeen. Verkottunut toimintamalli Yhtiön alkuvaiheista vuonna 2004 alkaen Talvivaara on noudattanut aktiivisesti verkottuvaa liiketoimintamallia, jossa luodaan läheisiä yhteistyökumppanuussuhteita tavarantoimittajien ja teknologiantarjoajien kanssa. Tämän strategian avulla Talvivaara on saanut yhteydet suureen joukkoon eri alojen huippuasiantuntijoita, joiden osaamisalat vaihtelevat mikrobiologiasta hydrometallurgiaan. Tämän verkoston jäsenten yhteisen osaamisen ansiosta on ollut mahdollista nopeuttaa kehittämisaikataulua olennaisesti siitä, mikä olisi ollut toimintaansa aloittavan yhtiön omin voimavaroin saavutettavissa. Vuonna 2008 yhteistyö useiden Talvivaaran pitkäaikaisten yhteistyökumppanien kanssa jatkui. Yksi esimerkki tuottoisasta kumppanuudesta on Talvivaaran prosessityöntekijöiden kouluttaminen OMG Kokkola Chemicalsin tuotantolaitoksissa. Tämän järjestelyn ansiosta harjoittelijat pääsivät tarkkailemaan ja käyttämään prosesseja, jotka ovat suuressa määrin samanlaisia kuin Talvivaaran metallien talteenottolaitoksessa käytettävät prosessit. Koulutus antoi harjoittelijoille korvaamattoman arvokasta kokemusta. Toinen jo etabloitunut ja menestyksellinen yhteys on luotu Tampereen teknillisen yliopiston kanssa, joka on ollut Talvivaaran tärkeä tutkimuskumppani biokasaliuotuksen kehittämisessä. Merkittävää tukea yhteisiin tutkimushankkeisiin on saatu Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskukselta, Tekesiltä. Liiketoiminnan kehittäminen Talvivaaran tavoitteena on profiloitua kasvuyhtiöksi, joka pystyy havaitsemaan ja hyödyntämään myös Talvivaaran nykysuunnitelman mukaisen kaivoshankkeen toiminta-alueen ulkopuolelle syntyviä liiketoimintamahdollisuuksia. Yhtiön strategian mukaisesti tällaisia mahdollisuuksia voivat olla esimerkiksi Talvivaaran alueen toimintojen laajentaminen, biokasaliuotusteknologian hyödyntäminen muissa esiintymissä, projekti- tai yritysostot ja metallien talteenottolaitoksen käyttäminen muiden kuin Talvivaaran oman liuotusprosessin raaka-ainevirtojen käsittelemiseen tai nyt suunniteltuun tuotantoon kuulumattomien metallien saostamiseen. Ensisijainen liiketoiminnan kehittämiskohde vuoden 2008 aikana oli mangaanin erottaminen Talvivaaran omasta, biokasaliuotuksen tuloksena saatavasta liuoksesta, jossa sitä tiedetään olevan yhtä suuria määriä kuin nikkeliä. Mangaanimetallin ja mangaanioksidin elektrolyyttistä talteenottoa tutkittiin yhdessä Outokumpu Oyj:n kanssa toteutetussa projektissa, jonka tutkimus ja kehitystyö jatkuu vuonna 2009. Vaikka tulokset ovat olleet teknisesti lupaavia, ja mangaanintuotanto näyttää myös taloudellisesti vahvalta hankkeelta, varsinaisen tuotannon edellyttämiä investointeja on lykätty vuoden 2008 loppupuolella ja vuoden 2009 alussa taloudessa ja rahoitusmarkkinoilla vallinneen vaikean tilanteen vuoksi. Toisena liiketoiminnan kehittämismahdollisuutena yhtiö on harkinnut autoklaavien hankkimista Talvivaaran ulkopuolisista lähteistä peräisin olevien, vaativien monimetallirikasteiden alkuliuotukseen. Liuotetut metallit jatkokäsiteltäisiin Talvivaaran metallien talteenottolaitoksessa, ja niistä valmistettaisiin hyvälaatuisia metallisulfideja kaivoksen muiden tuotteiden ohella. Sopivien rikasteiden rahtivalmistajana käsittelemisen sijasta Talvivaara harkitsisi mieluummin ryhtymistä osakkaaksi hankkeisiin, joiden tuottamia rikasteita se käsittelee. Mangaanituotannon 20

tavoin myös autoklaavi-intestointeja on toistaiseksi lykätty. Vuonna 2009 Talvivaara jatkaa mangaanin talteenottoteknologioiden kehittämistä ja autoklaavihankinnan toteuttamiskelpoisuuden arviointia erityisesti sopivien rikasteiden saatavuuden kannalta. Yhtiö saattaa harkita myös yritysostomahdollisuuksia ja Talvivaaran kaivoksen tuotannon laajentamismahdollisuuksia mikäli hankkeen rahoitus on hyväksyttävin ehdoin järjestettävissä. Jatkuva sitoutuminen hankkeeseen markkinatilanteen vaikeudesta huolimatta Maailmanlaajuisesta rahoituskriisistä ja talouden tilan huonontumisesta huolimatta Talvivaara jatkaa tuotannon ylösajoa täyden kapasiteetin mukaiseen määrään suunnitelman mukaisesti. Nikkelin tällä hetkellä vallitsevan alhaisen hintatason ja rajallisen kysynnän vuoksi monia muita nikkelikaivoksia on sen sijaan vuoden 2008 loppupuolella ja vuoden 2009 alussa suljettu ja lukuisia kaivoshankkeita peruttu tai lykätty. Toiminnan ylösajovaiheessa Talvivaaran tuotannon yksikkökustannukset ovat suhteellisen suuret, koska louhintaja murskauskustannukset ovat alkuvaiheessa metallisulfidien tuotantomäärään nähden suhteettoman suuret. Liuotuskasan koon kasvaessa ja metallisulfidituotannon lisääntyessä louhinnan ja murskauksen suhteellinen osuus kustannuksista pienenee ja tuotannon yksikkökustannukset kokonaisuudessaan alenevat. Kun suunnitellun jatkuvan tuotantovolyymin mukaiset tuotantomäärät saavutetaan, Talvivaara ennakoi tuotantokustannustensa olevan kansainvälisessä vertailussa kilpailukykyiset ja toiminnan olevan kannattavaa myös nikkelin nykyisellä hinnalla, joka on noin 10 000 dollaria tonnilta. Yhtiön päätavoite vuodelle 2009 on täyden tuotantovolyymin saavuttaminen tulevina kuukausina. Talvivaaran liiketoimintaan liittyvät riskit ja epävarmuustekijät Kaivostoimintaan sisältyvät luontaiset riskit Nikkelin, koboltin, sinkin ja kuparin louhinta on osa Talvivaaran perusliiketoimintaa. Kaivostoiminnassa on riskejä ja vaaratekijöitä, joista moniin yhtiö ei pysty vaikuttamaan. Tällaisia riskejä ovat muun muassa ympäristöä koskevat vaaratekijät (mahdolliset metallien, ympäristölle haitallisten aineiden tai vaarallisten kemikaalien päästöt), teolliseen toimintaan liittyvät ja mekaaniset onnettomuudet, työnseisaukset, tulipalot, räjähdykset, mahdollisesti vastaan tulevat epätavalliset ja odottamattomat geologiset muodostumat, sortumat, tulvat, maanvieremät, sähkökatkot ja ankarien sääilmiöiden aiheuttamat energiansaannin lyhytaikaiset keskeytymiset. Tällaiset tapahtumat voivat huonontaa hyödynnettävien mineraalien ominaisuuksia tai tehdä niistä käyttökelvottomia, vaurioittaa tai tuhota tuotantolaitoksia, aiheuttaa fyysisen vamman tai kuoleman, ympäristövahingon, tuotannon vähentymisen ja viiveitä kaivoksen toiminnassa, omaisuuden arvonalennuksia, rahallisia menetyksiä ja mahdollisen oikeudellisen vastuun. Vaikka riskejä minimoivia turvatoimia on tehty ja tehdään jatkuvasti, edes huolellisen riskien arvioinnin, kokemuksen ja tietämyksen avulla ei välttämättä pystytä poistamaan kaikkia riskejä ja vaaratekijöitä. Vaikka Talvivaara-yhtiöllä on voimassa kattavuudeltaan asianmukaiset vakuutukset, vastuut saattavat ylittää vakuutussopimusten ylärajat. Tällöin yhtiölle syntyvät kustannukset voivat olla niin suuria, että ne haittaavat liiketoimintaa merkittävästi ja huonontavat Talvivaara- 21