Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi www.helsinki.fi/yliopisto 1
Miten aloittaa energiankäytön tehostaminen? Energiankäytön tehostaminen kannattaa aloittaa energiankulutuksen seuraamisesta. Miten paljon energiaa kuluu? Miten kulutus on jakautunut? Voiko olla, että ulkopuolinen henkilö huomaisi paremmin tehostamiskohteita? Onko tehostaminen taloudellisesti kannattavaa? Kirjaa kulutus ylös. Pidä kirjaa polttoaineen tankkauksista. Selvitä saako sähköyhtiösi sivuilta tietoa kulutuksista. Selvitä laitteiden nimellistehot ja käyttöajat. Laske esim. sähkönkulutus tuotettua teuraskiloa kohden. Vertaa oman tilasi lukuja muihin vastaaviin lukuihin. www.helsinki.fi/yliopisto 2
Mihin energiaa kuluu broilerihallissa? Kuvassa on huomioitu vain hallissa mitattu lämmitysenergiankulutus. Kuvasta puuttuu mm. rakennuksen, kuivikkeiden ja lannanpoiston energiapanos. www.helsinki.fi/yliopisto 3
Taustatietoa Eristetty, elementtirakenteinen broilerihalli. Osaston pinta-ala n.1 600 m 2. Noin 6 erää/vuosi. Keskimäärin 26 000 lintua/erä. Kasvatusaika keskimäärin 38 päivää. Teuraspaino 1,8 kg/lintu. www.helsinki.fi/yliopisto 4
Valaistus 84 himmennettävää loisteputkivalaisinta. Yhden valaisimen nimellisteho 36 W. Valaistusohjelma. 6 tunnin pimeä jakso. Lähde : Rajaniemi & Ahokas 2012 www.helsinki.fi/yliopisto 5
Valaistuksen energiankulutus Valaistuksen energiankulutus oli keskimäärin 610 kwh/erä ja 0,013 kwh/teuraskilo (6 erää). Valaistuksen energiankulutus suurinta ensimmäisen kasvatusviikon aikana. www.helsinki.fi/yliopisto 6
Ilmanvaihto 3 on-off puhallinta (1,09 kw/puhallin) ja 2 säätyvänopeuksista puhallinta (0,91 W/puhallin) katossa. 4 tunneli-ilmanvaihtopuhallinta päätyseinillä. Toiminnassa kesäisin, kun ilmanvaihdontarve lisääntyy. www.helsinki.fi/yliopisto 7
Ilmanvaihdon energiankulutus On-off ja säätyvien puhallinten energiankulutus 1 200 kwh/erä. 0,025 kwh/teuras-kg. Energiankulutus suurinta kasvatusjakson loppupuolella. Lisäksi tunneli-ilmanvaihtopuhaltimet kuluttivat energiaa etenkin lämpimillä ilmoilla. www.helsinki.fi/yliopisto 12.12.2013 8
Lämmitys Lämpöputket hallin seinillä sekä lisäksi 4 vesikiertoista lämpöpuhallinta. Polttoaineena pääsääntöisesti uusiutuva energia. Lämmitysenergiankulutus mitattiin hallista, joten mukana ei ole mm. lämmityskanavan tai kattilan häviöitä. www.helsinki.fi/yliopisto 9
Lämpöhäviöt Suurimmat lämpöhäviöt ilmanvaihdon kautta. Eristyksen lämpöhäviöt suurimpia kuin ilmanvaihdon lämpöhäviöt 1-2 kasvatusviikon aikana. kwh 180000 160000 140000 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 Lämpöhäviö ilmanvaihdon kautta Lämpöhäviö rakenteiden kautta Kasvatuserä www.helsinki.fi/yliopisto 12.12.2013 10
Lämmitysenergiankulutus Hallissa mitattu lämmitysenergiankulutus vaihteli 16 100 kwh:sta 124 800 kwh:iin. Keskimäärin 1,35 kwh/teuraskilo (2 vuotta). Lämmitysenergian mitattu kulutus vuodessa keskimäärin 335 000 kwh. Kulutus mitattiin kasvattamosta, joten se ei sisällä kattilan tai kanavan lämpöhäviöitä! www.helsinki.fi/yliopisto 11
Energiansäästö Sähkö Sähkön kulutus (0,08 kwh/teuras-kg) pientä suhteessa muuhun energiankulutukseen. Sähkönkäytön tehostamismahdollisuudet melko pieniä. Huomioi jo hallia rakentaessa energiatehokkaat laiteratkaisut. Energiatehokkaat ja pitkäikäiset lamput valaistuksessa (lumen/w). LED Älä polta valoja turhaan. Pihavaloihin esim. kello- tai hämäräkytkin. Energiatehokkaat puhaltimet. Taajuusmuuntajaohjattu. Ilmanvaihtomäärän tarkka säätyminen (esim. yö ja päivä). Huolla laitteet säännöllisesti. www.helsinki.fi/yliopisto 12
Energiansäästö Lämmitys Lämmitys (1,35 kwh/teuras-kg) on broilerihallin suurin suora energiapanos. Ilmanvaihdon kautta suurimmat lämpöhäviöt. Lämmön talteenotto poistoilmasta. Työläitä: ongelmia pölyn ja kosteuden kanssa. Vaatii kehittelyä. Uusiutuva energia. Ei tarkoita aina energiansäästöä, mutta kasvihuonekaasupäästöt vähenevät fossiilisen energian käyttöön verrattaessa. Lämpökanavan ja hallin riittävä eristys. www.helsinki.fi/yliopisto 12.12.2013 13
Energiansäästö Rehut Rehut suurin broilerikasvattamon energiapanos (noin 3 kwh/teuras-kg). Typensitojakasvien käyttö viljelykierrossa. Koneiden huolto ja kunnossapito. Huomio ajotapaan. Kuivurin eristäminen. Rehuviljan kuivaus korkeammassa lämpötilassa. Rehuviljan kuivaaminen 15-16 %:n kosteuteen. Jos rehu syötetään talven aikana. Onko kuivaus tarpeellista. Mahdolliset säilymistappiot ja hygieniaongelmat. Ostorehun ja tilalla tuotetun rehun suhde. Rehun prosessointi ja kuljetukset lisäävät aina rehun energiapanosta. www.helsinki.fi/yliopisto 14
Johtopäätökset Rehut ovat suurin energiapanos. Vaihtelu erien välillä pientä. Energiantehostamistoimenpiteet pääosin viljelyketjussa. Lämmitys suurin suora energiapanos. Vuodenaika vaikuttaa lämmitysenergian tarpeeseen. Suurimpia energiantehostamiskohteita. Halukkuus energiantehostamiseen kuitenkin vähäinen, koska uusiutuvan energian kustannus vähäinen verrattaessa tilan kokonaiskustannuksiin. Sähkön kulutus pientä suhteessa muuhun energiankulutukseen. www.helsinki.fi/yliopisto 15
Yhteystiedot: mari.rajaniemi@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto