Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus

Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus 8.8.2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy

19362 MUSTANKORKEA OY JÄTTEENKÄSITTELYKESKUS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 8.8.2006 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO...3 1.1 Taustaa... 3 1.2 Hankkeen määrittely... 4 2 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY JA SEN AIKATAULU...5 2.1 Arviointimenettelyn aikataulu... 5 2.2 Arviointiohjelma... 5 2.3 Arviointiohjelman nähtävillä olo... 5 2.4 Ympäristövaikutusten arviointi ja arviointiselostus... 6 2.5 Arviointiselostuksen nähtävillä olo... 6 3 HANKKEEN PERUSTELUT, TAVOITTEET JA SUUNNITTELUTILANNE...7 3.1 Hankkeesta vastaava Mustankorkea Oy... 7 3.2 Hankkeen tausta ja tavoitteet... 8 3.2.1 Jätteiden käsittelyn vaatimustaso edellyttää lisälajittelua, käsittelyä ja uusia toimintamuotoja...8 3.2.2 Jätehuollon toimintojen keskittyminen... Mustankorkealle ja kehityssuunta...9 3.3 Hankkeen suunnittelutilanne ja toteutusaikataulu... 10 4 HANKKEEN KUVAUS JA TOTEUTUS ERI VAIHTOEHDOISSA...11 4.1 Toiminnot ja käsiteltävät jätemäärät... 11 4.1.1 Toiminnot ja vastaanotettavat jätemäärät...11 4.1.2 Jätteen loppusijoitus...12 4.2 Tilantarve... 12 4.3 Arvioitavat vaihtoehdot ja toimintojen sijoittaminen niissä 13 4.4 Jätteenkäsittelyyn liittyvien toimintojen kuvaus... 18 4.4.1 Jätteen vastaanotto...18 4.4.2 Jätteen pienerien vastaanotto...18 4.4.3 Ongelmajätteiden vastaanotto ja välivarastointi...19 4.4.4 Kuivajätteen käsittelylaitos ja siirtokuormaus...19 4.4.5 Puhdistamolietteen ja biojätteen käsittely...19 4.4.6 Rakennus- ja hyötyjätteen vastaanotto ja käsittely...20 4.4.7 Jätteen loppusijoitus...20 4.4.8 Ylijäämämaiden sijoitus...21 4.4.9 Öljyonnettomuuksissa pilaantuneiden maa-ainesten ja öljynerotuskaivolietteiden vastaanotto...21 4.4.10 Pilaantuneiden maa-ainesten käsittely...21 4.5 Käsittelykeskuksen tukitoiminnot... 21 4.5.1 Vesien keräily ja käsittely...21 4.5.2 Kaasun keräily ja käsittely...23 4.5.3 Muut toiminnot ja rakenteet...23 4.5.4 Seuranta...24 4.6 Tutkimus- ja kehitystoiminta... 24 4.7 Liikenne... 24 4.8 Liittyminen muihin hankkeisiin... 27 5 YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA NIIDEN ARVIOINTI.. 28 5.1 Arvioitavat vaikutukset... 28 5.2 Vaikutusten arviointi... 28 5.2.1 Vaikutukset maa- ja kallioperään...28 5.2.2 Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin...28 5.2.3 Päästöt ilmaan ja niiden vaikutukset...29 5.2.4 Melu...30 5.2.5 Luontovaikutukset...31 5.2.6 Haittaeläimet ja roskaantuminen...31 5.2.7 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, maankäyttöön ja maisemaan...32 5.2.8 Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja... viihtyvyyteen...32 5.2.9 Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen...32 5.2.10 Riskit ja häiriötilanteet...32 5.3 Ehdotus vaikutusalueen rajaukseksi... 32 5.4 Käytettävissä oleva aineisto ja tarvittavat lisäselvitykset 34 5.5 Epävarmuustekijät ja oletukset... 34 5.6 Vaihtoehtojen vertailu... 34 5.7 Haitallisten vaikutusten vähentäminen... 34 5.8 Vaikutusten seuranta... 34 6 YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN LIEVENTÄMINEN...35 6.1 Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen... 35 6.1.1 Mörkökorpi...35 6.1.2 Vahtivuori...35 6.1.3 Seivässuo...36 6.1.4 Mustankorkea...36 6.2 Vaikutukset pintavesiin... 36 6.2.1 Mörkökorpi...36 6.2.2 Vahtivuori...38 6.2.3 Seivässuo...40 6.2.4 Pintavesivaikutukset Mustankorkea vaihtoehdossa...42 6.3 Vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen... 43 6.3.1 Mörkökorpi...43 6.3.2 Vahtivuori...43 6.3.3 Seivässuo...43 6.3.4 Mustankorkea...44 6.4 Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta ja liikenteestä. aiheutuvat päästöt ilmaan... 44 6.4.1 Haju...44 6.4.2 Kaatopaikkakaasut ja kasvihuonekaasupäästöt...45 6.4.3 Pölyäminen...45 6.4.4 Liikenteen pakokaasupäästöt...46 6.4.5 Pilaantuneiden maiden käsittelyssä syntyvät kaasumaiset päästöt...46 6.4.6 Rakentamisen aikaiset päästöt ilmaan...46 6.4.7 Ilmanlaadun nykytila ja ilmapäästöjen vaikutukset...47 6.5 Meluvaikutukset... 47 6.5.1 Yleistä...47 6.5.2 Mörkökorpi...47 6.5.3 Vahtivuori...48 6.5.4 Seivässuo...48 6.5.5 Mustankorkea...48 2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy 1

6.6 Vaikutukset ihmisten terveyteen... 48 6.7 Vaikutukset kasvillisuuteen, eläimistöön ja... suojelukohteisiin... 53 6.7.1 Suunnittelualueiden luonnon yleispiirteet...53 6.7.2 Suojelualueet...53 6.7.3 Suunnittelualueiden luonnonolosuhteet...53 6.8 Vaikutukset luonnonarvoihin ja Iilijärven Natura-alueeseen..57 6.8.1 Natura-arvion lainsäädännöllinen tausta...57 6.8.2 Natura-alueen suhde muihin luonnonsuojeluohjelmiin ja -strategioihin...57 6.8.3 Natura-alueen direktiivin luontotyypit ja lajit...58 6.8.4 Seivässuon aluevaihtoehtojen ja niiden lähiympäristön luonnontila...58 6.8.5 Luontotyppien edustavuus ja luonnontilaisuus...59 6.8.6 Hulevesien johtaminen Natura-alueelle...61 6.8.7 Hankkeen vaikutukset luontotyyppeihin ja uhanalaisiin lajeihin...61 6.9 Vaikutukset maankäyttöön, yhdyskuntarakenteeseen ja elinkeinoelämään... 61 6.9.1 Rakennettu ympäristö, asutus ja muut häiriintyvät kohteet... 61 6.9.2 Kaavoitustilanne...65 6.10 Maisemalliset vaikutukset... 66 6.10.5 Mustankorkea...67 6.11 Haittaeläimet ja roskaantuminen... 67 6.12 Sosiaaliset vaikutukset... 68 6.12.1 Välittömät ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvat vaikutukset...68 6.12.2 Suhtautuminen hankkeeseen...68 6.13 Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen... 69 6.14 Toimintaan liittyvät riskit ja onnettomuudet... 69 Biojätteen ja lietteen kompostointi...71 6.14.1 Kuivajätteen käsittelylaitos...71 6.14.2 Pilaantuneiden maiden, pohjakuonan ja tuhkien kuljetus ja käsittely...72 6.14.3 Ongelmajätteiden varastointi...73 6.14.4 Vesienkäsittely...73 6.14.5 Polttoaineiden varastointi...73 8 YHTEENVETO YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA JA VAIHTOEHTOJEN VERTAILU...77 8.1 Maaperä, pohja- ja pintavedet... 77 8.2 Liikenteelliset vaikutukset... 77 8.3 Päästöt ilmaan... 77 8.4 Melu... 78 8.5 Vaikutukset ihmisen terveyteen... 78 8.6 Vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön... 78 8.7 Maankäytölliset vaikutukset... 79 8.8 Vaikutukset maisemaan... 79 8.9 Häiriö- ja onnettomuustilanteet... 79 8.10 Sosiaaliset vaikutukset... 79 8.11 Yhteenveto vertailusta... 79 8.12 Hankkeen toteuttamiskelpoisuuden arviointi... 80 8.12.1 Yhteiskunnallinen soveltuvuus...80 8.12.2 Tekninen soveltuvuus...82 8.12.3 Ympäristöllinen soveltuvuus...82 8.12.4 Sosiaalinen soveltuvuus...82 8.13 Epävarmuudet ja niiden vaikutukset tehtyihin johtopäätöksiin... 83 9 ARVIOINTIMENETTELYN JA OSALLISTUMISEN JÄRJESTÄMINEN...84 10 TARVITTAVAT SUUNNITELMAT, LUVAT JA PÄÄTÖKSET...85 11 SEURANTAOHJELMA...86 12 LÄHTEET...87 LIITTEET Yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta 7 HANKKEEN SUHDE YMPÄRISTÖNSUOJELUA KOSKEVIIN SÄÄDÖKSIIN, SUUNNITELMIIN JA OHJELMIIN...74 7.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 74 7.2 Jätehuoltoa koskevat vaatimukset... 74 7.2.1 Valtakunnallinen ja Keski-Suomen jätesuunnitelma...74 7.2.2 Biojätestrategiaehdotus...75 7.3 Suojeluohjelmat... 75 7.4 Paras käyttökelpoinen tekniikka... 75 2 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus

19362 MUSTANKORKEA OY JÄTTEENKÄSITTELYKESKUS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 1 JOHDANTO 1.1 Taustaa Jyvässeudun kunnat ovat siirtäneet jätelain mukaiset jätteiden käsittelyyn liittyvät tehtävät Mustankorkea Oy:lle vuodesta 1998. Yhtiön tehtävä on huolehtia osakaskuntien alueelta syntyvien bio-, kuiva- ja kaatopaikkajätteiden vastaanotosta, jalostamisesta, jalostuksessa syntyvien tuotteiden markkinoinnista, kaatopaikkojen ylläpidosta ja hoidosta sekä osaltaan edistää jätteiden hyötykäyttöä ja kierrätystä osakaskuntien alueella. Yhtiö voi ottaa käsiteltäväksi jätteitä myös muiden kuin osakaskuntien alueelta. Jyväskylän seudun jätteiden käsittelyn keskittäminen yhteen käsittelykeskukseen on useissa selvityksissä osoittautunut niin taloudellisesti kuin ympäristönsuojelullisesti parhaaksi vaihtoehdoksi Jyvässeudun kuntien ja niiden jätteiden tuottajien kannalta. Keskittämällä jätteiden käsittely voidaan kustannukset käsiteltävää yksikköä kohti pitää kohtuullisella tasolla. Samalla muodostuvat ympäristöhaitat voidaan hallita paremmin ja näin voidaan toteuttaa asianmukainen jätteiden käsittely ennen jätteen toimittamista hyötykäyttöön ja jätteen loppusijoitukseen. Jyväskylän seudun jätteenkäsittely on seutukaavassa varauduttu keskittämään nykyiselle, vuonna 1963 perustetulle Mustankorkealle. Mustankorkea Oy:lle on 10.6.2005 myönnetty ympäristölupa, joka on voimassa toistaiseksi. Luvan mukaan toiminnanharjoittajan tulee tehdä 31.12.2015 mennessä uusi hakemus lupaehtojen tarkistamiseksi, mikäli toiminnassa ei sitä ennen tapahdu olennaista muutosta. Mustankorkean käsittelykeskusta ympäröivien maankäyttötarpeiden kehittämiseen ja käyttöönottoon on suuria paineita. Jollain aikajänteellä Mustankorkean alueella tapahtuvat jätteiden käsittelyyn liittyvät toiminnot on siirrettävä toisaalle. Viimeistään tämä tapahtuu siinä vaiheessa, kun Mustankorkean täyttöalueiden kapasiteetti loppuu. Uusien alueiden käyttöönotto on pitkä prosessi, minkä vuoksi uusia aluevarauksia on syytä valmistella pidemmän aikavälin tarpeisiin hyvissä ajoin. Uuden alueen varaamista jätteiden käsittelyn tulevaisuuden tarpeisiin kutsutaan hankkeeksi. Hankkeeseen sovelletaan ympäristövaikutusten arvioinnista (YVA) annetun asetuksen 6 :n hankeluettelon kohtaa 11) jätehuolto: muiden jätteiden kuin ongelmajätteiden polttolaitokset tai fysikaalis-kemialliset käsittelylaitokset, joiden mitoitus on enemmän kuin 100 tonnia jätettä vuorokaudessa sekä biologiset käsittelylaitokset, jotka on mitoitettu vähintään 20 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle. Hankkeen vaikutukset arvioidaan siten YVA-lain ja asetuksen edellyttämässä laajuudessa. Tämä ympäristövaikutusten arviointiselostus on ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain mukainen kuvaus jätteenkäsittelykeskuksen aiheuttamista ympäristövaikutuksista, arvioinnin toteutuksesta ja arviointimenettelyn järjestämisestä. Arviointi tehtiin YVA-asetuksen mukaisen suunnitelman, ympäristövaikutusten arviointiohjelman, siitä annettujen lausuntojen, mielipiteiden sekä yhteysviranomaisen niiden perusteella antaman lausunnon mukaisesti. Yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta on selostuksen liitteenä. Ympäristövaikutusten arvioinnin yhteysviranomaisena toimii Keski-Suomen ympäristökeskus. Ympäristövaikutusten arvioinnin suoritti hankkeesta vastaavan Mustankorkea Oy:n toimeksiannosta Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy. Projektipäällikkönä toimi dosentti Joonas Hokkanen ja projektisihteerinä FM Tarja Ojala. Projektiryhmään kuuluivat FM Ari Hanski, TkL Petri Juhola, ins. Ari Rinkinen, ins. Janne Ristolainen, MMM Antti Lepola, RA Matti Kautto ja tekninen avustaja Kirsi Kuusela. Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin yhteydessä tehdyn kyselyn tulokset analysoi FM Asta Korppinen Keski-Suomen ympäristökeskuksesta. Mustankorkea Oy:n puolesta YVA-työtä koordinoivat toimitusjohtaja Veikko Tissari ja käyttöpäällikkö Timo Nissinen. 2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy 3

1.2 Hankkeen määrittely Ympäristövaikutusten arvioinnin kohteena on jätteenkäsittelykeskushanke. Jätteenkäsittelykeskus koostuu seuraavista toiminnoista: Jätteen käsittely ja hyödyntäminen Tavanomaisen jätteen loppusijoitus Puhdistamolietteen ja biojätteen käsittelylaitos Kuivajätteen käsittelylaitos Jätteen siirtokuormaustoiminta Pilaantuneiden maa-ainesten vastaanotto, välivarastointi, käsittely ja hyötykäyttö Erityis- ja ongelmajätteiden käsittely ja loppusijoitus Ongelmajätteen (käsitellyn ongelmajätteeksi luokitellun maa-aineksen) loppusijoitus Hyötykäyttökelpoisten ongelmajätteiden vastaanotto, käsittely ja mahdollinen hyötykäyttö (mm. tuhka) Rakennus- ja hyötyjätteen vastaanotto ja käsittely Ongelmajätteiden vastaanotto ja välivarastointi Jätteen pienerien vastaanotto Puhtaan maa- ja kiviaineksen sijoitus Jätteen käsittelystä syntyvien päästöjen hallinta Ilmapäästöjen käsittely Jätteiden käsittelystä muodostuvien vesien käsittely Jätteen käsittelyn edellyttämät tukitoiminnat Vastaanottotoiminnot: vaaka, jätemäärien rekisteröinti, valvonta Seuranta: vesimäärät, kaatopaikkakaasut, melu ja hajut Tarvittava yhdyskuntatekniikka ja tiestö Ympäristöteknologian koelaitos Kuva 1-1 Mustankorkean jätteen käsittelykeskus. 4 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus

2 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY JA SEN AIKATAULU 2.1 Arviointimenettelyn aikataulu YVA-laissa ja asetuksessa on säädetty ympäristövaikutusten arviointimenettelyn vaiheet. Arviointimenettelyn kulku tässä hankkeessa on esitetty kuvassa 2-1. 2.2 Arviointiohjelma Arviointimenettely alkoi, kun hankkeesta vastaava toimitti YVAasetuksen mukaisesti laaditun ympäristövaikutusten arviointiohjelman yhteysviranomaiselle. Arviointiohjelma oli suunnitelma siitä, miten hankkeesta vastaava on aikonut toteuttaa varsinaisen ympäristövaikutusten arvioinnin. Hankkeesta vastaava Mustankorkea Oy toimitti jätteenkäsittelykeskusta koskevan ympäristövaikutusten arviointiohjelman yhteysviranomaisena toimivalle Keski-Suomen ympäristökeskukselle 13.10.2005. 2.3 Arviointiohjelman nähtävillä olo Arviointiohjelman saatuaan yhteysviranomainen ilmoitti arviointimenettelyn vireilläolosta ja asetti ohjelman julkisesti nähtäville ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain ja asetuksen mukaisesti Arviointiohjelma on kuulutettu lausunnon antamista varten 1.11.-30.12.2005 Jyväskylän kaupungintalon, Jyväskylän maalaiskunnan, Laukaan ja Petäjäveden kanslian virallisilla ilmoitustauluilla ja lisäksi se on ollut nähtävillä Vapo Oy: ssä, Jyväskylän kaupungintalolla, Jyväskylän maalaiskunnan kunnanvirastolla, Laukaan, Petäjäveden ja Toivakan kunnanvirastoissa sekä Keski-Suomen ympäristökeskuksessa, Keltinmäen, Lievestuoreen, Petäjäveden, Vaajakosken ja Toivakan kirjastoissa. Ohjelma on ollut esillä myös verkkoosoitteessa www.mustankorkea.fi ja kuulutus on julkaistu alueella ilmestyvässä sanomalehdessä Keskisuomalainen. Lausuntojen ja muistutusten perusteella yhteysviranomainen antoi arviointiohjelmasta oman lausuntonsa. Lausunnossaan 24.1.2006 Keski-Suomen ympäristökeskus kertoi, mihin selvityksiin hankkeesta vastaavan on erityisesti keskityttävä ympäristövaikutusten arviota tehdessään ja miltä osin YVA-ohjelmassa esitettyä suunnitelmaa on täydennettävä. Yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antama lausunto on arviointiselostuksen liitteenä. Yhteysviranomaisen lausunnossa on esitetty myös yhteenveto muista arviointiohjelmasta an- Kuva 2-1 Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn kulku. 2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy 5

netuista lausunnoista ja mielipiteistä. Yhteysviranomaisen lausunnon mukaan arviointiohjelma täytti pääosin YVA-asetuksen 11 mukaiset sisällölliset vaatimukset. Yhteysviranomainen nosti esille mm. seuraavia asioita arviointia varten: Jätemääriä tulee tarkentaa; hankkeesta vastaava on tarkentanut jätemääriä selostukseen. Biojätteen käsittelyvaatimusten tehostamisen merkityksen huomioiminen; loppusijoitettavan biojätteen määrän vähentyminen on otettu huomioon käsittelyvaatimuksissa ja muodostuvissa vaikutuksissa. Arvioinnissa tulee määritellä tutkimusalueen maalaji(t); tutkimusalueen maalajit määriteltiin olemassa olevaan tietoon perustuen. Arvioinnissa tulee tarvittaessa määritellä kallioperän ruhjeet tutkimusalueella; ruhjeet määritellään tarkemmin ympäristöluvan yhteydessä. Tarkempaa huomiota tulee kiinnittää valuma-alueeseen, maaperän laatuun sekä mahdollisiin pohjavesiin ja kallioperään; valuma-alue, maaperän laatu ja pohjavedet ovat olleet jo esiselvitysten aikana tarkan huomion kohteena ja näin myös tässä arvioinnissa. Arviointia varten tulee ottaa pohjavesinäytteitä tutkimusalueen eri osista: pohjavesinäytteet otetaan nykytilaselvityksen yhteydessä. Meluvaikutuksissa on huomioitava myös uudet suunnitellut alueet; meluvaikutuksissa otetaan huomioon kaikki tiedossa olevat suunnitellut kohteet. Liikenteellisten vaikutusten tarkastelua tulee laajentaa kattamaan myös tärinä ja liikenneturvallisuus; liikenneturvallisuus tarkasteltiin erikseen jokaisen vaihtoehdon osalta. Jätteenkäsittelykeskuksen liikenteen ympäristövaikutuksiin liittyen on tärkeää arvioida myös rautatiekuljetusten merkitys ja käyttömahdollisuus sijoitusvaihtoehtojen yhteydessä; raideliikenteen mahdollisuudet on huomioitu suunnittelussa. Suunnitelma-alueiden ympäristön nykytilan kuvaus tulee päivittää; ympäristön nykytilan kuvaus päivitettiin kaikkien alueiden osalta. Jätteenkäsittelykeskuksen näkyvyyttä kaukomaisemassa Leppävedeltä, Kintauden järviltä ja Lievestuoreenjärveltä tulee tarkastella: kaukomaisema on osana arviointia. 2.5 Arviointiselostuksen nähtävillä olo Yhteysviranomainen tiedottaa YVA-selostuksen valmistumisesta kuulutuksella noudattaen samaa periaatetta kuin YVAohjelmassa. Mielipiteen selostuksesta ja tehtyjen selvitysten riittävyydestä saavat antaa kaikki ne, joihin hanke saattaa vaikuttaa. Lausunnot pyydetään kunnilta ja keskeisiltä viranomaistahoilta kuten ohjelmavaiheessa. Käsittelyalueen ympäristövaikutusten arviointiselostus kuulutetaan ja asetetaan nähtäville samaan tapaan kuten arviointiohjelma. Arviointiselostukseen voi tutustua seuraavissa toimipaikoissa niiden aukioloaikoina: Keltinmäen kirjasto Kypärämäen kirjasto Jyväskylän kaupungin pääkirjasto Petäjäveden kirjasto Petäjäveden kunnan virasto Kintauden koulu Laukaan kirjasto Lievestuoreen kansalaisopisto/kylätalo Lievestuoreen kirjasto Laukaan kunta Lievestuoreen sivutoimipiste Toivakan kirjasto Savion ala-asteen koulu Jyväskylän maalaiskunta, Vaajakosken kirjasto Keski-Suomen ympäristökeskus Jyväskylän kaupunki, katu- ja puisto-osasto Jyväskylän kaupunki, ympäristöosasto Mustankorkea Oy Osakaskunnat; kuntien virastotalot www.mustankorkea.fi muu mahdollinen tarvittaessa 2.4 Ympäristövaikutusten arviointi ja arviointiselostus Hankkeesta vastaava arvioi ympäristövaikutukset arviointiohjelmassa esitetyn suunnitelman mukaisesti yhteysviranomaisen lausunnossaan esittämät täydennykset ja tarkennukset huomioiden. Arvioinnista laadittiin tämä ympäristövaikutusten arviointiselostukseksi kutsuttu raportti, joka luovutetaan yhteysviranomaiselle. Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointi tehtiin kesän-syksyn 2005 ja alkukesän 2006 aikana. Arviointiselostusluonnos valmistui maaliskuussa 2006 ja Mustankorkea Oy toimittaa sen kesän 2006 aikana Keski- Suomen ympäristökeskukselle. 6 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus

3 HANKKEEN PERUSTELUT, TAVOITTEET JA SUUNNITTELUTILANNE 3.1 Hankkeesta vastaava Mustankorkea Oy Hankkeesta vastaavana on Mustankorkea Oy. Mustankorkea Oy on palveluyritys, jonka keskeisenä tehtävänä on huolehtia alueellisen jätehuoltosuunnitelman mukaisesti seutukunnan jätteiden käsittelystä. Valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti myös Keski-Suomessa on suljettu pieniä kaatopaikkoja ja jätteenkäsittelytoiminnot on keskitetty suurempiin yksiköihin, joissa jätteiden käsittely voidaan hoitaa kannattavasti ympäristövelvoitteita noudattaen. Mustankorkea on seutukunnan suurin jätteenkäsittelykeskus, joten se pystyy tarjoamaan monipuolisia jätteenkäsittelypalveluja keskeisen sijaintinsa vuoksi laajalle alueelle Keski- Suomessa. Yritys pitää palveluiden tarjoamista myös velvoitteenaan. Mustankorkea Oy:n osakaskunnat ovat Jyväskylän kaupunki ja Jyväskylän maalaiskunta sekä Laukaan ja Muuramen kunnat. Lisäksi osakkaana yhtiössä on Vapo Oy. Osakaskuntien lisäksi Mustankorkea Oy:n asiakkaina ovat Keuruun kaupunki sekä Kangasniemen ja Multian kunnat (biojäte), Hartolan, Joutsan ja Leivonmäen kunnat (kuivajäte) sekä Hankasalmen, Korpilahden, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten kunnat ja Suolahden kaupunki (biojäte ja kuivajäte). Mustankorkealle toimitetaan lisäksi puhdistamolietteitä Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy:n Nenäinniemen puhdistamolta, Jämsä- Jämsänkoski yhteispuhdistamolta, Lievestuoreen puhdistamolta sekä Korpilahden, Petäjäveden ja Toivakan kuntien puhdistamoilta. Mustankorkean potentiaalinen toiminta-alue kattaa useimmat Keski-Suomen alueen kunnat noin 70-100 kilometrin säteellä Jyväskylästä. Mustankorkea Oy:lle on myönnetty 30.12.2002 SFS-EN ISO 9001:2000 ja 14001:1996 laatu- ja ympäristösertifikaatit. Sertifikaatit on myönnetty jätteenkäsittelyyn ja sen kehittämiseen, jätteen hyötykäytön lisäämiseen ja jätteen loppusijoittamiseen Jyväskylän seudulla. Sertifikaatit on myöntänyt SFS- Sertifiointi Oy. Suomen ympäristökeskus on 22.11.2004 myöntänyt Mustankorkea Oy:lle EMAS-sertifikaatin, jonka mukaan yritys täyttää EU-asetuksen 761/2001 mukaisen ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmän EMAS-vaatimukset ympäristönsuojelun tason jatkuvaksi parantamiseksi Kuva 3-1 Mustankorkea Oy:n omistajakunnat ja toiminta-alue. 2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy 7

3.2 Hankkeen tausta ja tavoitteet 3.2.1 Jätteiden käsittelyn vaatimustaso edellyttää lisälajittelua, käsittelyä ja uusia toimintamuotoja Kiristyvät hyötykäyttövaatimukset yhdessä jäteveron, kaatopaikkamaksujen ja kohoavien poltto- ja raaka-ainehintojen kanssa ovat muuttaneet jätteen statuksen halutuksi materiaalivirraksi. Suurelle osalle jätteistä ohjaaminen hyötykäyttöön materiaalina tai energiana on todellinen vaihtoehto. Tämä edellyttää kuitenkin teollisten vastaanotto- ja käsittelykeskusten perustamista. Niissä tulee kyetä käsittelemään jäte muotoon, mikä mahdollistaa hyötykäytön eri muodoissaan. Tämä on johtanut huomattavaan jäteteknologian liiketoiminnan kasvuun. Valtakunnallisena jätteen hyötykäyttötavoitteena on, että vuonna 2005 yhdyskunta-, rakennus- ja teollisuustoiminnassa muodostuvasta jätteestä 70 %:a ohjautuisi hyötykäyttöön. Lisäksi EY:n neuvoston kaatopaikkadirektiivin (1999/31/EY) mukaan kaatopaikalle sijoitetavan biohajoavan jätteen yhdyskuntajätteen määrää on vähennettävä vuoden 1994 tilanteeseen verrattuna 75 %:iin vuonna 2006, 50 %:iin vuonna 2009 ja 35 %:iin vuonna 2016 laskettuna vuonna 1994 syntyneistä. Biohajoavalla jätteellä tarkoitetaan jätettä, joka voi hajota aerobisesti tai anaerobisesti, kuten elintarvike-, puutarha- paperi ja kartonkijätettä. Asia tulkitaan valtioneuvoston asetuksessa (202 / 2006) kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta siten, että kaatopaikalle ei saisi sijoittaa yhdyskuntajätettä, jonka biohajoavasta aineksesta suurinta osaa ei ole eroteltu muusta jätteestä tai toimitettu muulla tavoin hyödynnettäväksi tai muuhun käsittelyyn. Nämä tavoitteet tarkoittavat sitä, että yhdyskuntajätteen joukosta on pyrittävä poistamaan mahdollisimman tarkasti kaikki sellainen jäte, joka voidaan sellaisenaan tai jatkokäsittelyn kautta ohjata hyötykäyttöön materiaalina tai energiana. Tämä taas edellyttää edellä kuvatun kaltaisten käsittelykeskusten perustamista. Jätteen hyötykäyttövaatimusten mukaisesti Mustankorkean Oy:n nykyisessä käsittelykeskuksessa on otettu käyttöön biojätteen ja puhdistamolietteen kompostointilaitos. Erillislajitellun biojätteen määrän voimakkaan kasvun takia kompostointilaitoksen kapasiteettia on sen käyttöönoton jälkeen lisätty vuonna 2002. Huolimatta siitä, että jätevirroista on tulossa liiketaloudellisesti haluttavia, ei loppusijoituksen tarve tule kuitenkaan päättymään lähivuosikymmeninä. Tulevaisuuden visio onkin, että hyötykäyttö kehittyy ja loppusijoitusalueille sijoitetaan ainoastaan materiaali- ja energiahyötykäyttöön vaikeasti soveltuvia materiaaleja. Lisäksi loppusijoitettavan jätteen koostumus muuttuu energiahyötykäytön tuhkien ja kuonien määrällisen osuuden kasvaessa. Siten hyötykäytön kehittyminen vaatii tulevaisuudessa myös loppusijoituksen hallinnan ja teknologian kehittymistä, joihin liittyvää tutkimus ja kehitystoimintaa syntyy myös näiden käsittelykeskusten läheisyyteen. Nykyisten täyttöalueiden mittavat jälkihoitotyöt ja alueelle rakennettavat kentät edellyttävät suuria maa-ainesmääriä. Tämän vuoksi jo nykyisellä alueella on hyödynnetty puhdistettuja maa-aineksia erilaisissa rakenteissa kuten kaasunkeräilyja kuivatusrakenteissa. Vuonna 2001 rakennettiin tällä periaatteella ensimmäinen osa kompostointikenttää. Vuodesta 2003 lähtien alueella on harjoitettu myös koneellista pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyä. Nämä kaikki tulevat olemaan myös osa tulevaisuuden käsittelykeskusta. Vesienkäsittely Loppusijoitusalue Jätteenkäsittelykeskuksen toimintoihin tukeutuvaa teollisuutta Maa-ainesten käsittely Puhtaat hulevedet Lajiteltujen jakeiden käsittely Mekaaninen käsittely Vastaanotto Biologinen käsittely Jätteenkäsittelykeskuksen toimintoihin tukeutuvaa teollisuutta Jätevedenpuhdistamolle Kuva 3-2 Hahmotelma nykyaikaisesta jätteiden käsittelykeskuksesta. 8 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus

3.2.2 Jätehuollon toimintojen keskittyminen Mustankorkealle ja kehityssuunta Jätteiden käsittelyn järjestämistä Jyväskylän seudulla on suunniteltu ja selvitetty jo 1980-luvulta lähtien. Jyväskylän kaupunkiseudulta on vaihtoehtoisina jätteiden käsittelyn sijoituspaikkoina tutkittu ja arvioitu jo tällöin 29 kohdetta (kuva 3-3). Vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja on arvioitu kustannusten ja ympäristövaikutusten perusteella. Suoritettujen vertailujen perusteella keskitetty ratkaisu Mustankorkean alueelle osoittautui edullisimmaksi niin taloudellisten kuin ympäristötekijöidenkin perusteella. Jätteiden käsittelyn keskittäminen Mustankorkealle on näin Keski-Suomen ympäristökeskuksen laatiman alueellisen jätesuunnitelman ja myös maankäyttösuunnitelmien mukaista. Mustankorkea sijoituspaikkana ja käsittelykeskuksena oli mukana jo seutukaavan 2. vaihekaavassa. Kolmannessa (3.) vaihekaavassa mukaan tulivat lisä- tai vara-alueina Tontunvuori ja Peräsuo. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan ja korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä se sai lainvoiman 24.1.1991. Viidennessä vaihekaavassa Tontunvuoren ja Peräsuon varauksista luovuttiin. Keski-Suomen alueellisen jätesuunnitelman mukaan Keski- Suomen alueelle jää kolme jätteiden käsittelykeskusta. Yksi pohjoiseen Keski-Suomeen (Sammakkokangas Saarijärvellä), yksi Jyväskylän seudulle ja yksi Jämsän seudulle (Metsäkivelä Jämsässä). Valmisteilla olevassa maakuntakaavassa on myös esitetty kolmea aluevarausta ja uuden alueen osoittamista Jyväskylän seudulle. Mustankorkea Oy:llä on tällä hetkellä hallinnassaan Mustankorkean jätteenkäsittelykeskus ja lisäksi Mörkökorven suljetun kaatopaikan yhteydessä toimiva aumakompostointialue. Laukaan kunnan ympäristölautakunnan myöntämä aumakompostointilupa Mörkökorvessa Mustankorkean kompostointilaitoksen varajärjestelmänä on seutukaavan mukainen. Loppusijoitustoiminta ja muut jätteenkäsittelypalvelut on tällä hetkellä keskitetty Mustankorkean jätteenkäsittelykeskukseen. Nykyisen loppusijoitusalueen käyttö Mustankorkealla loppuu lokakuun lopussa 2007. Silloin loppusijoitus siirtyy Mustankorkean laajennusalueelle, joka sijaitsee viereisellä louhosalueella. Uutta sijoituspaikkaa valittaessa tarkastelussa olivat mukana seuraavat 43 kohdetta: Aiemmissa selvityksissä mukana olleet 29 sijoituskohdetta (ks. kuva 3-3) Vapo Oy:n Jyväskylän kaupunkiseudulla sijaitsevat neljä turvetuotantoaluetta Uusille soveltuville aluille sijoitetut 10 uutta kohdetta (vrt. Keski-Suomen liitto 2005: Selvitys uudesta Jyväskylän seudun jätteidenkäsittelyalueesta). Tästä selvityksestä parhaiten soveltuvat alueet on otettu tähän YVA-tarkasteluun mukaan. Kuva 3-3 Vaihtoehtoisina jätteiden käsittelyn sijoituspaikkoina aiemmin tarkastellut kohteet. 2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy 9

3.3 Hankkeen suunnittelutilanne ja toteutusaikataulu Kuva 3-4 Kaatopaikka ja jätehuoltoyhteistyö Keski- Suomessa vuonna 2007. Mustankorkean jätteenkäsittelykeskukselle on myönnetty 10.6.2005 toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa (Dnro KSU-2003-Y-243/121). Toiminnanharjoittajan tulee tehdä 31.12.2015 mennessä uusi hakemus lupaehtojen tarkistamiseksi, mikäli toiminnassa ei sitä ennen tapahdu olennaista muutosta. Lupahakemukseen tulee liittää selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä jätteenkäsittelykeskuksen eri toiminnoissa (YSL 55 ). Viimeisin jätteenkäsittelykeskusta koskeva yleissuunnitelma on valmistunut vuonna 2001. Suunnitelmaa tarkistettiin YVA:n ja ympäristölupahakemuksen yhteydessä vuonna 2003. Näissä suunnitelmissa tarkasteltiin myös louhosalueen käyttöönottoa jätteen loppusijoitustoimintojen kannalta. Tähän tarkoitukseen louhosalue on osin käyttövalmiina viimeistään vuonna 2007. Vuonna 2004 tarkistetun maa-ainesten ottosuunnitelman mukaan louhosalueella riittää kiviainesta vuoteen 2015 asti. Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen alueella on tehty useita yleissuunnitelman mukaisia rakennushankkeita, jotka palvelevat jätteen käsittely- ja hyödyntämistavoitteita. Vuonna 2001 otettiin käyttöön kaatopaikkakaasun keräys- ja käsittelyjärjestelmän ensimmäinen vaihe. Järjestelmää on laajennettu nykyiselle täyttöalueelle. Vuonna 2002 otettiin käyttöön uusi vaaka-asema, joka mahdollistaa paremman palvelun ja seurannan. Kompostointilaitoksen laajennustyöt toteutettiin vuonna 2002. Kuivajätteen käsittelylaitoksen suunnittelu on myös aloitettu. Laitoksen käyttöönotto riippuu toteutettavasta polttotekniikasta ja paikasta. Vuoden 2002 aikana otettiin käyttöön pienerien ja ongelmajätteen tuojia palveleva lajittelupiha. Lajittelupihalla otetaan nykyisin vastaan myös sähkö- ja elektroniikkaromua. Ratkaisuehdotus uudesta sijoituspaikasta tehdään YVA-menettelyn päätyttyä vuonna 2006. Uuden alueen suunnittelu ja lupahakemusmenettely aloitetaan sen jälkeen, kun päätös sijoituspaikasta on tehty. Uuden alueen käyttöönoton aikataulu riippuu monista eri tekijöistä ja on mahdollista, että toiminta Mustankorkealla jatkuu vielä useita vuosia. Joka tapauksessa on tarkoituksenmukaista käyttää Mustankorkealle tehdyt investoinnit täysimääräisesti käyttöikänsä loppuun asti. Siirtyminen uudelle alueelle tullee tapahtumaan eri toimintojen mukaisesti vaiheittain. 10 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus

4 HANKKEEN KUVAUS JA TOTEUTUS ERI VAIHTOEHDOISSA 4.1 Toiminnot ja käsiteltävät jätemäärät 4.1.1 Toiminnot ja vastaanotettavat jätemäärät Toiminnot, joille uutta sijoituspaikkaa haetaan, vastaavat merkittäviltä osin niitä toimintoja, joita Mustankorkea Oy tänä päivänä harjoittaa. Nykyisin jätteenkäsittelykeskus toimii noin 48 hehtaarin suuruisella alueella. Tässä hankkeessa jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutukset arvioidaan kohdassa 1.2 määritellylle hankkeelle. Jätteenkäsittelykeskuksessa varaudutaan ottamaan vastaan ja käsittelemään niitä jätelaatuja, joille nyt ja lähitulevaisuudessa voidaan ennustaa olevan tarvetta. Käsittelykeskuksen alueella tullaan käsittelemään kotitalousjätettä ja ominaisuuksiltaan siihen rinnastettavaa jätettä (= yhdyskuntajätettä) sekä kaupan ja teollisuuden jätteitä ja em. toiminnoista lajiteltuja jätejakeita. Alueella varaudutaan myös ottamaan vastaan ja loppusijoittamaan energiantuotannossa muodostuvaa tuhkaa. Tämän lisäksi alueella otetaan vastaan ja käsitellään rakennus- ja purkujätettä, lietteitä, ylijäämämaita, öljyvahinkojätteitä sekä muilla haitta-aineilla pilaantuneita maa-aineksia ja erilliskerättävää hyötyjätettä, kuten paperia, pahvia, metallia, lasia ja puuta. Alueella otetaan keskitetysti vastaan kotitalouksien ja muita ongelmajätteitä, sähkö- ja elektroniikkaromua sekä painekyllästettyä puuta, jotka toimitetaan suuremmissa erissä edelleen jatkokäsittelyyn ympäristöluvan ko. toimintaan saaneelle laitokselle. Taulukko 4-1 Nykytilanteessa vastaanotetut jätemäärät ja ennustevuonna 2015 ja pitkäntähtäimen (pt) ennuste vastaanotettavista jätemääristä (määrät pyöristetty lähimpään 100 tonniin). Nykytilanne t/a Ennuste v. 2015 t/a Pt-ennuste t/a Loppusijoitukseen tai muuhun käsittelyyn menevät jätteet 59 700 136 400 158 000 Lajittelematon kuivajäte 38 400 40 900 50 000 Lajittelematon rakennusjäte 10 300 12 800 15 000 Lajittelematon teollisuusjäte 8 300 8 700 13 000 Eritysjäte (tuhkat) 300 70 000 70 000 Erityisjäte (muut) 2 400 4 000 10 000 Hyödynnettävät jätteet 54 800 78 700 100 000 Biojäte 12 500 14 000 19 000 Puhdistamoliete 15 800 18 500 25 000 Betoni- ja tiilijäte 18 000 18 000 20 000 Valimohiekka 1 800 2 400 3 200 Puujäte 3 700 4 000 5 000 Risujäte 900 1 200 1 500 Puutarhajäte 550 600 700 Metalli 500 600 1 000 Lasi 550 600 600 Sähkö- ja elektroniikkaromu 400 800 1 000 Pahvi ja pakkauskartonki 50 4 000 10 000 Paperi 50 9 000 15 000 Keräyskartonki ja energiajae 0 3 000 5 000 Muovi 0 2 000 3 000 Erotuskaivolietteet 4 600 5 300 6 000 Hiekan- ja rasvanerotuskaivojen lietteet 4 450 5 000 5 500 Öljynerotuskaivojen lietteet 150 300 500 Edelleen toimitettavat ongelmajätteet 400 600 1 000 Tavanomaiset ongelmajätteet 150 300 500 Kyllästetty puu 250 300 500 Pilaantuneet maa-ainekset 62 500 125 000 150 000 Puhtaat maa-ainekset 30 000 50 000 60 000 Yhteensä 212 000 396 000 470 000 Yhteensä ilman maa-aineksia 119 500 221 000 260 000 2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy 11

Alueelle tuotavat hyötykäyttöön kelpaavat jätteet jatkojalostetaan paikanpäällä ennen hyötykäyttöön ohjaamista tai jäte toimitetaan sellaisenaan suuremmissa erissä hyötykäyttökohteeseen tai jalostuslaitokselle. Alueella varaudutaan jatkojalostamaan itse laitosmaisesti biojäte ja puhdistamoliete, pilaantuneet maa-ainekset ja kuiva yhdyskuntajäte. Biojäte ja puhdistamoliete käsitellään omassa suljetussa prosessissaan. Kuiva yhdyskuntajäte jalostetaan polttoaineeksi ja teollisuuteen raaka-aineeksi. Pilaantuneet maa-ainekset käsitellään alueella haitattomiksi ja käytetään hyödyksi alueen omissa rakenteissa tai esipeittomaina ja myös muissa soveltuvissa kohteissa. Puu- ja kiviainekset murskataan alueella ja käytetään itse tai toimitetaan muualle hyötykäyttöön. Ne jätejakeet, joille ei voida osoittaa taloudellisesti kannattavaa hyötykäyttökohdetta tai ovat muuten vaikeasti hyödynnettävissä, loppusijoitetaan. Loppusijoitettavia jätteitä varten alueelta varataan paikat tavanomaisen ja pysyvän jätteen loppusijoitusalueelle sekä erityisjätteen loppusijoitusalueelle. Jätteen esikäsittelyvaatimukset sekä velvoitteet mahdollisten ympäristöhaittojen torjumiseksi ja riskin pienentämiseksi aiheuttavat käytännössä sen, että jätteenkäsittely tulee keskittymään muutamiin suuryksiköihin. Tämän seurauksena myös Mustankorkea Oy:n käsittelykeskuksessa varaudutaan käsiteltävän jätemäärän kasvuun. Alueella käsiteltävä jätemäärä tulee olemaan noin 300 000 500 000 t/a. Määrän voidaan arvioida jakautuvan jätelajeittain taulukossa 4-1 esitetyn mukaisesti. Tuhkamäärän kasvu perustuu siihen, että käsittelykeskuksessa otetaan tulevaisuudessa vastaan Jyväskylän Energian lento- ja arinatuhkia ja mahdollisesti myös muualta tulevia tuhkia. Pahvin, paperin, kartongin, energiajakeen ja muovin kasvu perustuu siihen, että kuluvana vuonna Mustankorkealle rakennetaan kyseisten hyötymateriaalien paalauslaitos ja varastointiterminaali. 4.1.2 Jätteen loppusijoitus Vaikeasti hyödynnettävät jätteet sijoitetaan luokkansa mukaiselle loppusijoitusalueelle. Jätteenkäsittelykeskukseen tuotava ja jätetäyttöön sijoitettava jäte on pääosin energiantuotannon lentotuhkaa ja energian tuotannon savukaasujen puhdistusjätettä (APC-jäte) sekä esikäsittelystä jäljelle jäävää vaikeasti hyödynnettävää yhdyskuntajätettä ja siihen rinnastettavaa teollisuus-, rakennus- ja purkujätettä. Lisäksi alueelle varaudutaan sijoittamaan pieniä määriä erityisjätettä. Tällaisia jätejakeita ovat mm. asbestijäte, sairaalajäte, elintarvikejäte, teurasraadot ja käymäläjäte. Jätteen koostumus tulee jätteen energiasisällön hyödyntämisen aloittamisen jälkeen muuttumaan siten, että orgaanisen ja termiseen käsittelyyn kelpaavan jätteen määrä vähenee, ja jäte muuttuu luonteeltaan pysyvämpään suuntaan. Loppusijoitukseen ohjautuvien jätemäärien kehitystä on arvioitu oheisessa taulukossa. Taulukko 4-2 Loppusijoitetavat jätemäärät vuoden 2015 ennusteessa ja pitkäntähtäimen (Pt) ennusteessa. Loppusijoitettavat jätemäärät Ennuste v. 2015 t/a Kuivajäte 15 000 16 000 Rakennusjäte 7 700 9 000 Teollisuusjäte 5 300 8 000 Lentotuhka ja savukaasujen 40 000 40 000 puhdistusjäte* Muu eritysjäte 4 000 10 000 Yhteensä 72 000 83 000 Pt-ennuste t/a *pohjatuhka, 30 000 t/a, pyritään ohjaamaan hyötykäyttöön sellaisenaan tai käsittelyn jälkeen 4.2 Tilantarve Uuden jätteenkäsittelykeskuksen tilantarve on esitetty taulukossa 4-3. Keskuksen kokonaistilantarve suojavyöhykkeet mukaan lukien on noin 74 hehtaaria. Tilantarpeesta merkittävimmän osan vie suoja-aluevyöhyke, jonka avulla pyritään torjumaan mm. maisema-, melu-, pöly- ja roskaantumishaittoja. Varsinaisista jätteen käsittely- ja hyödyntämistoiminnoista merkittävimmät aluevaraukset ovat jätteen loppusijoitustoiminnalle. Tällä varmistetaan se, että valitulla alueella voidaan toimia vähintään 40 50 vuotta. Loppusijoitusalueita ei rakenneta kerrallaan valmiiksi, vaan muutaman hehtaarin kokonaisuuksina tilantarpeen kehityksen mukaan. Rakentamattomat alueet pysyvät luonnonmukaisina käyttöönottoon asti ja käytössä olevat alueet puolestaan peitetään ja maisemoidaan muutaman hehtaarin kokonaisuuksina sitä mukaan ne saavuttavat lopullisen täyttökorkeutensa. Taulukko 4-3 Uuden jätteenkäsittelykeskuksen tilantarve. Toiminta pintaalavaraus, ha Vaaka-asema ja vastaanottokenttä 0,5 Toimistorakennus 0,5 Pientuojat 0,5 Ongelmajätteiden varastointi 0,1 Konesuojat, huoltotilat 0,3 Puhdistamolietteen ja biojätteen käsittelylaitos 1,3 Puhdistamolietteen ja biojätteen jälkikäsittelykenttä 4,0 Kuivajätteen käsittelylaitos (MT-laitos) 0,8 Hyötyjätteen varastokenttä 3,5 Pilaantuneiden maiden käsittelykenttä 1,5 Tavanomaisen sekäjätteen loppusijoitusalue 10,0 Tavanomaisen mineraalisen jätteen loppusijoitusalue 11,0 Ongelmajätteen loppusijoitusalue 7,5 Rakentamisaikana muodostuvien ylijäämämaiden varastoalue 2,0 Jyrähalli 0,1 Nestemäisten jätteiden käsittelyalue 0,7 Kaasukompressoriasema 0,1 Vesienkäsittely 2,0 Liikennealueet 2,0 Suoja-alueet, kohteesta riippuen noin 25,0 Yhteensä n. 74,0 12 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus

4.3 Arvioitavat vaihtoehdot ja toimintojen sijoittaminen niissä Arvioitavat vaihtoehdot valittiin Keski-Suomen liiton teettämässä selvityksessä Jyväskylän seudun jätteiden käsittelyalueesta. Sijoituspaikkaa valittaessa tarkastelussa olivat mukana seuraavat kohteet: Aiemmissa selvityksissä mukana olleet 29 sijoituskohdetta Vapo Oy:n Jyväskylän kaupunkiseudulla sijaitsevat neljä turvetuotantoaluetta Soveltuville vyöhykkeille sijoitetut 10 uutta kohdetta Jätteenkäsittelytoimintojen laaja-alaisimmat ja sijoituspaikan valintaan vaikuttavat tärkeimmät vaikutukset ovat: Hajupäästö Melupäästöt Päästöt pinta- ja pohjavesiin Maisemahaitat Liikennepäästöt Sijoituspaikan valinnalla voidaan minimoida vaikutuksia. Tämän vuoksi selvityksessä erityyppisille toiminnoille, kuten asutukselle, energiahuollolle ja teollisuudelle määritettiin suoja-alueet näiden vaikutusten suhteen. Vastaavat suoja-alueet määritettiin luontokohteille kuten suojelualueille, vesistöille sekä kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaille kohteille. Suojavyöhykkeet määritettiin seuraavasti: 1. Ei -vyöhyke on alue, joka ei sovellu jätteenkäsittelyyn. Kyseinen kohde vaatii tällaisen häiriintymättömän vyöhykkeen. Tämä määrittää etäisyyden, jota lähemmäs jätteenkäsittelykeskusta ei voi kohteelle häiriötä aiheuttamatta sijoittaa. 2. Tutkittava vyöhyke, jolle sijoittuessaan jätteenkäsittelytoiminnoista saattaa aiheutua kyseessä olevalle kohteelle(asutus, vesistö, suojelukohde jne.) haittaa. Alueen kelpoisuus kyseisen ominaisuuden suhteen tulee tutkia sijoituspaikan erityispiirteiden perusteella tarkemmin. Tämän perusteella valitaan alue joko kyllä- tai ei-kategoriaan. 3. Kyllä -vyöhyke, jolla jätteenkäsittelykeskuksesta ei aiheudu tarkasteltavalle tekijälle (asutus, vesistö, suojelukohde jne.) aistein tai mittarein havaittavaa haittaa. Tämä vyöhyke määrittää alueet, joille jätteenkäsittelykeskus voidaan ilman erillisselvityksiä sijoittaa. Näiden lisäksi selvityksessä huomioitiin taloudellisesti tärkeät kunnallistekniset kriteerit kuten yhteydet vesi- ja jätevesiverkostoihin, tiestö luokituksineen, sähköverkko ja maanomistus. Käsittelykeskuksen toiminnasta syntyy raskasta liikennettä itse keskukseen ja keskuksesta raaka-aineita hyödyntävälle teollisuudelle ja energiantuotantolaitoksille. Tämän vuoksi sijoittumista taajamarakenteen sisään tai alueelle, jonne liikenneyhteydet menevät taajamien läpi ei pidetty hyvänä. Suuremmissa asutustaajamissa voidaan tarvittaessa tukeutua siirtokuormausasemiin. Kaikki rajoittavat kriteerit mukaan lukien Jyväskylän kaupunkiseudulta ei löytynyt yhtään riittävän suurta aluetta, joka kaikilta ominaisuuksiltaan varmuudella soveltuisi käsittelykeskuksen sijoituspaikaksi. Merkittävimmät rajoittavat tekijät alueella ovat vesistöt ja asutus. Alueita, jonne jätteenkäsittelykeskus voidaan sijoittaa, jos sijoittamista rajoittavan ominaisuuden kannalta haitat on ehkäistävissä, on yhteensä noin 21 % koko Jyvässeudun pintaalasta. Nämä alueet ovat usean eri rajoittavan tekijän suhteen tutkittava -vyöhykkeellä, joten niiden soveltuvuus jätteenkäsittelykeskuksen sijoitusalueeksi tuli tarkastella erikseen. Tehdyn analyysin perusteella toteuttamiskelpoisiksi vaihtoehdoiksi saatiin seuraavat kohteet: Mörkökorpi Vahtivuori Seivässuo Tarkasteltujen ominaisuuksien mukaan toteuttamiskelpoisia olisivat myös Uuraisilla sijaitsevat Rokkamäki ja Vihtaperä. Niiden logistinen sijainti on kuitenkin huono. Tämän perustella YVA:ssa vaihtoehtoina tarkastellaan Mörkökorpea, Vahtivuorta ja Seivässuota (kuva 4-1). Näiden lisäksi YVA-lain mukaisena nollavaihtoehtona (hankkeen toteuttamatta jättäminen) tarkastellaan toimintojen jatkamista niin pitkään kuin mahdollista Mustankorkean nykyisellä alueella ja sen laajennusalueella uuden ympäristöluvan (10.6.2005) mukaisesti. Toimintojen sijoittaminen (kuvat 4-2 4-5) on tässä vaiheessa tehty siten, että kullekin sijoitusvaihtoehtoalueelle ominaiset luonnon ominaispiirteet (mm. maaperän laatu, pinta- ja pohjavesien virtaussuunnat sekä alueen topografia) on otettu huomioon ja toiminnot sijoitettu siten, että ne ovat keskuksen sisäisten toimintojen kannalta logistisesti toimivia. 2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy 13

Kuva 4-1 Tarkasteltavien vaihtoehtojen sijainti. 14 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus

Kuva 4-2 Alustava toimintojen sijoittaminen Mörkökorven alueella. Kuva 4-3 Alustava toimintojen sijoittaminen Vahtivuoren alueella. 2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy 15

Kuva 4-4 Alustava toimintojen sijoittaminen Seivässuon alueella (pohjoinen alue). Kuva 4-5 Alustava toimintojen sijoittaminen Seivässuon alueella (eteläinen alue). 16 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus

Kuva 4-6 Toimintojen sijoittaminen Mustankorkean alueella. 2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy 17

4.4 Jätteenkäsittelyyn liittyvien toimintojen kuvaus Seuraavassa jätteenkäsittelykeskuksen toiminnot on kuvattu niiden logistisessa järjestyksessä: vastaanotto, käsittely ja hyödyntäminen sekä muodostuvien päästöjen hallinta. 4.4.1 Jätteen vastaanotto Jätteen vastaanotto tapahtuu jätteenkäsittelykeskuksen vaaka-asemalla, josta ne punnituksen, asiakirjojen ja kuormantarkistuksen sekä kirjaamistoimenpiteiden jälkeen ohjataan edelleen asianmukaiseen käsittelyyn. Vaaka-asemalla tapahtuu tulevien kuormien punnitus sekä kuormantuojan ja kuorman laadun tunnistetietojen syöttö. Tiedot tallentuvat jäteseurantaa ja laskutusta varten tietokantajärjestelmään. Alueelle rakennetaan myös kameravalvonta, jonka avulla voidaan tarkistaa avolavakuormia sekä valvoa alueella liikkuvia. Jätteitä otetaan vastaan vain jätteenkäsittelykeskuksen aukioloaikoina, joka sijoittunee yleisimmin arkipäivisin klo 6 22. 4.4.2 Jätteen pienerien vastaanotto Jätteen pienerien tuojille varataan nk. lajittelupiha, jossa jätekuormat puretaan laatunsa mukaan niille varatuille paikoille. Alueella vastaanotetaan pääosin sellaista jätettä, joka laatunsa, määränsä, kokonsa tai muun ominaisuutensa vuoksi ei sovellu normaaliin jätteenkuljetukseen. Alueen pääasiallisia käyttäjiä ovat kotitaloudet. Alueelle tuodut jätteet sijoitetaan lajiteltuna niille varattuihin astioihin. Erilleen kerättäviä jätejakeita ovat mm. kuivajäte, kyllästetty puu, muu puutavara, metalli, lasi, pahvi, paperi, sähkö- elektroniikkaromu. Risut ja oksat sekä ruoho- ja haravointijäte vastaanotetaan erilliselle kentälle. Mustankorkean nykyiselle alueelle tulee kaikissa tarkastelluissa vaihtoehdoissa sijoittumaan yksityisasiakkaita palveleva pienerien, SER:n (sähkö- ja elektroniikkaromu) sekä ongelmajätteiden vastaanottopiste. Tämä palvelu säilytetään näin lähellä jätteiden tuottajia eikä näitä eriä tarvitse erikseen kuljettaa uudelle vastaanotto- ja käsittelyalueelle. Kuva 4-7 Vastaanottopiste Mustankorkea Oy:n nykyisellä toiminta-alueella. Kuva 4-8 Esimerkki pienerien vastaanottopisteestä. Kuva 4-10 Integroidun kuivajätteen käsittelylaitoksen toimintaperiaate. 18 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus

4.4.3 Ongelmajätteiden vastaanotto ja välivarastointi Käsittelykeskuksessa on erilliset vastaanottopisteet öljyvahinkojätteille ja muille suuremmille ongelmajäte-erille. Kotitalousasiakkaille on vastaanottopiste lajittelupihalla, jonne voi jättää pieniä ongelmajäte-eriä. Ongelmajätteet varastoidaan laatunsa ja ominaisuuksiensa mukaan erilleen lajiteltuna varastossa niille varatuissa astioissa. Ne toimitetaan suuremmissa erissä käsiteltäviksi ympäristöluvan saaneelle ongelmajätelaitokselle. 4.4.4 Kuivajätteen käsittelylaitos ja siirtokuormaus Kuivajätteellä tarkoitetaan asumisessa syntyvää ja siihen rinnastettavaa jätettä, josta on erotettu jätteen syntypaikalla ongelmajätteet ja erilliskerättävät hyötyjätteet kuten biojäte, lasi, metalli, puhdas paperi ja pahvi. Nykyisin kuivajäte loppusijoitetaan sekajätteenä täyttöalueelle. Kuivajäte sisältää syntypistelajittelusta huolimatta edelleen neljänneksen kuitua, kolmanneksen palavaa, neljänneksen biojätettä ja hieman metalleja. Alueella varaudutaan kuivajätteen käsittelyyn tai sen siirtokuormaukseen. Kuivajätteen käsittelyprosessissa sekalainen kuivajäte murskataan ja siitä erotetaan hyödyntämiskelpoiset jätejakeet. Erotettavia jätejakeita ovat mm. magneettiset ja ei-magneettiset metallit, biojae ja muut epäpuhtaudet. Prosessi koostuu murskaimista ja erilaisista seula- ja erotuslaitteista. Prosessi suunnitellaan siten, että sitä voidaan tarvittaessa laajentaa lajitteluvaatimusten ja tarpeen mukaan. Käsittelyprosessissa merkittävimmät yksittäiset materiaalikierrätykseen ja energiahyödyntämiseen saatavat jakeet ovat erilaiset metallit ja kierrätyspolttoaine. Siirtokuormauksessa alueella varaudutaan kuivajätteen siirtokuormaukseen ja kuljetukseen toisaalle ilman käsittelyä. Siirtokuormausta tarvitaan lähinnä kuivajätteen toimittamiseksi polttoon. Tarvittaessa siirtokuormaukseen voidaan lisätä jätteen murskaus ja/tai lajittelu. Käsitelty jäte varastoidaan ennen hyötykäyttöön toimittamista hyötyjätekentällä kullekin jätejakeelle osoitetulla alueella. Kuva 4-9 Esimerkki siirtokuormausasemasta. Sellaiset jätejakeet, joiden hyötykäyttöarvo heikkenee niiden kastuessa tai leviävät tuulen mukana helposti ympäristöön, varastoidaan sisätiloissa (kevyt pressuhalli tai vastaava) tai jätteet paalataan. Biojätettä ja loppusijoitukseen ohjattavaa jätettä hyötyjätekentällä ei varastoida vaan ne viedään käsittelylaitokselta suoraan jatkokäsittelyyn. 4.4.5 Puhdistamolietteen ja biojätteen käsittely Puhdistamolietteen ja biojätteen käsittely tapahtuu suljetussa laitoksessa, jonka toimintaan sisältyvät mm. seuraavat vaiheet: Biojätteen ja lietteen vastaanotto Jätteiden sekoitus tukiaineisiin (hake, turve) Kompostointi tai muu biologinen käsittely Tuotteen seulonta tai muu käsittely Kompostin jälkikypsytyskentällä Lopputuotteen valmistus ja varastointi Kuva 4-11 Kompostointilaitoksen toimintaperiaate. 2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy 19

4.4.6 Rakennus- ja hyötyjätteen vastaanotto ja käsittely Rakennusjätteet otetaan vastaan varastokentille, joista ne toimitetaan suuremmissa erissä jatkokäsittelyyn. Betoni- ja tiilijäte murskataan ja murske käytetään hyödyksi jätteenkäsittelykeskuksen kenttärakenteissa. Samoin puujäte murskataan. Puumurske käytetään kompostoinnin tukiaineena ja energian tuotannon polttoaineena. Paperin, pahvin, kartongin, energiajakeen ja muovijätteen erilliskäsittelyä varten alueelle rakennetaan erillinen halli, jossa on tarvittavat kuljettimet ja paalaimet. 4.4.7 Jätteen loppusijoitus Loppusijoitettava jäte tiivistetään. Täyttöalueelle ohjattavat jätekuormat tyhjennetään jätepenkereen päälle, jossa ne kaatopaikkajyrällä murskataan ja tiivistetään kaatopaikkakoneella huolellisesti täyttöön. Jätetäyttöä peitetään ylijäämämailla täytön etenemisen mukaan. Vuotuinen tarvittava täyttötilavuus kappaleessa 4.1.2 esitetyille määrille on peittomaineen noin 84 000 m3/a vuoden 2015 ennustetuilla jätemäärillä. Mikäli jätemäärät edelleen kehittyvät ennustetusti, kasvaa vuotuinen tarvittava täyttötilavuus 95 000 m3:iin pitkän tähtäimen ennusteen mukaan. Edellytyksenä on, että pohjatuhkan hyötykäyttömarkkinat saadaan kehitettyä toimiviksi. Kun uudelta alueelta on varattu täyttötilavuutta yhteensä noin 4,1 miljoonaa m3rtr, riittää tämä 45 50 vuodeksi. Nykyisen Mustankorkean laajennusalueelle rakennettavalle loppusijoitusalueelle tulee täyttötilavuutta noin 1,2 miljoonaa m3rtr, mikä riittää 12 15 vuodeksi. Lietteet Jätteenkäsittelykeskuksen lietealtaisiin sijoitetaan alueelle tuotavat sellaiset lietemäiset jätteet, joita ei ominaisuuksiensa vuoksi voida ottaa vastaan jätevedenpuhdistamoilla tai käsitellä muuten jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Tällaisia jätejakeita ovat teurastamoliete, rasvanerotuskaivoliete, hiekanerotuskaivoliete ja teollisuuden lietteet. Kuva 4-12 Esimerkki loppusijoitusalueiden pohjarakenteista. Pintarakenteet ja maisemointi Täyttöalueet suljetaan tarkoituksenmukaisin kokonaisuuksin sitä mukaan ne saavuttavat lopullisen täyttökorkeutensa. Pintarakenteissa noudatetaan valtioneuvoston kaatopaikoista antaman päätöksen (861/1997) mukaisia periaatteita. Pysyvän ja tavanomaisen jätteen loppusijoitusalueiden pintarakenteet, mukaan lukien jo käytöstä poistetut vanhat täyttöalueet, tehdään tavanomaisen jätteen kaatopaikkaluokan mukaisin rakentein. Lentotuhkan ja APC-jätteen loppusijoitusalueiden pintarakenteet tehdään ongelmajätteen kaatopaikkaluokan mukaisin rakentein. Pintarakenne muodostuu tiivistyskerroksesta, kuivatuskerroksesta ja pintakerroksesta, jonka ylin osa muodostaa kasvukerroksen. Ongelmajätteen kaatopaikoilla pintarakenteeseen kuuluu lisäksi keinotekoinen eriste Muut erityisjätteet Ihmisten terveydenhuollossa tai siihen liittyvässä tutkimustoiminnassa muodostuva jäte, nk. sairaalajäte, sijoitetaan erikseen tavanomaisen jätteen täyttöalueelle ja peitetään välittömästi jätteiden sijoittamisen jälkeen. Tarvittaessa jätteet esikäsitellään esimerkiksi desinfioinnilla ennen kuin ne toimitetaan jätteenkäsittelykeskukseen. Elintarvikejäte, teurasraadot ja käymäläjäte sijoitetaan vastaavasti jätetäyttöön tehtäviin kaivantoihin ja peitetään välittömästi. Pohjarakenteet Loppusijoitusalueet rakennetaan vaiheittain sitä mukaan, kun tilantarve vaatii. Ennen pohjarakenteiden tekoa rakennettavat alueet tasataan ja muotoillaan kuivatussuunnitelman mukaiseen muotoonsa. Pohjarakenteissa noudatetaan valtioneuvoston kaatopaikoista antaman päätöksen (861/1997) mukaisia periaatteita. Pysyvän ja tavanomaisen jätteen loppusijoitusalueen pohja rakennetaan tavanomaisen jätteen kaatopaikkaluokan mukaisin rakentein. Lentotuhkan ja APC-jätteen loppusijoitusalueen pohja rakennetaan ongelmajätteen kaatopaikkaluokan mukaisin rakentein. Pohjarakenne muodostuu tiivistyskerroksesta, keinotekoisesta eristeestä ja kuivatuskerroksesta. Kuva 4-13 Esimerkki pintarakenteista. 20 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus