Vuosikertomus 2011
2 Käyntiosoite: Vestianväylä 80 - Postiosoite: PL 66, 84101 Ylivieska - Jätekeskus, Vestianväylä 80 puh. (08) 410 8700 - fax (08) 410 8740 - www.vestia.fi Sosiaalinen media: FB: www.facebook.com/roskasakkia - Blogi: www.vestia.fi/roskasakkia
Toimitusjohtajan katsaus Jätteiden keräys ja vastaanotto Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen Ympäristö Strategiatyö ja toimintajärjestelmä Tilinpäätös Tunnusluvut sisältö 05 06 08 12 14 16 18 20 22 24 26 34 36 38 Perustietoa Vestiasta Jätekeskus Jätteestä energiaa Henkilöstö ja viestintä Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätösmerkinnät ja tilintarkastuskertomus Toimintapolitiikka 3
Osaltamme toimii hyvin, Jäteastiani tyhjennetään säännöllisesti Asiakaspalvelu on aina ollut jopa loistavasti, kiitos! asiallista, ystävällistä ja nopeaa. 1 = Täysin eri mieltä (1,5 %) 2 = Jokseenkin eri mieltä (1 %) 3 = En osaa sanoa (5,9 %) 4 = Jokseenkin samaa mieltä (11,3 %) 5 = Täysin samaa mieltä (80,4 %) Jäteastiani tyhjennetään sovitun mukaisesti 1 = Täysin eri mieltä (1,5 %) 2 = Jokseenkin eri mieltä (1 %) 3 = En osaa sanoa (6,9 %) 4 = Jokseenkin samaa mieltä (8,9 %) 5 = Täysin samaa mieltä (81,8 %) Asiakaspalvelu on helppo tavoittaa 1 = Täysin eri mieltä (4 %) 2 = Jokseenkin eri mieltä (1 %) 3 = En osaa sanoa (16 %) 4 = Jokseenkin samaa mieltä (34 %) 5 = Täysin samaa mieltä (45 %) Asiakaspalvelu on pystynyt auttamaan minua 1 = Täysin eri mieltä (3 %) 2 = Jokseenkin eri mieltä (3 %) 3 = En osaa sanoa (15 %) 4 = Jokseenkin samaa mieltä (15 %) 5 = Täysin samaa mieltä (64 %) Jätehuolto toimii Ylivieskassa hyvin ja on siistiä joka paikassa. Kiitos! Pidän jätehuoltopalvelun hintoja kohtuullisina 1 = Täysin eri mieltä (4,9 %) 2 = Jokseenkin eri mieltä (16,6 %) 3 = Ei mielipidettä (19 %) 4 = Jokseenkin samaa mieltä (36,6 %) 5 = Täysin samaa mieltä (22,9 %) Uutena omakotiasujana ollaan oltu tyytyväisiä palveluihin, kiitos! Jätehuollon tärkeimpinä asioina asiakkaat pitivät: 1. Jäteastiani tyhjennetään sovitun mukaisesti 2. Minun ei tarvitse nähdä erityistä vaivaa jätehuoltoni takia 3. Ekopisteillä on tilaa kierrätysjätteille 4. Kotikunnassani on vastaanotto ongelmajätteille 5. Tiedän, että teen hyvää ympäristölle, kun lajittelen ja kierrätän Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia kesältä 2011. 4
Toimitusjohtajan katsaus Kulunut vuosi oli jätehuollossa merkittävä vuosi. Eduskunta hyväksyi pitkään valmistellun jätelain kokonaisuudistuksen maaliskuussa. Uusi laki tulee voimaan 1.5.2012. Lain valmistelu oli erittäin riitaisa. Keskeisin riidan aihe oli se vanha tuttu, vuosikymmeniä jatkunut kinastelu jätteiden kuljetuksesta. Yksityisten yritysten etujärjestön lobbaus oli lähes häikäilemätöntä. Vastoin kaikkia taloudellisia, toiminnallisia ja ympäristöllisiä perusteita uuteen lakiin jäi vielä mahdollisuus ns. sopimusperusteiseen jätteenkuljetusjärjestelmään. Hyvää on se, että päätös ko. kuljetusjärjestelmän valinnasta pitää jatkossa perustua laissa määriteltyjen edellytysten toteutumiseen eikä vain yksityisten yritysten painostukseen ja poliittiseen peliin. Uuden jätelain täytäntöön pano edellyttää myös yhtiön alueella päätöksiä jätehuollon järjestämisestä. Lain mukaan yhtiön omistajakuntien on perustettava yhteinen jätelautakunnan hoitamaan jäte-huollon viranomaistehtäviä. Lisäksi omistajakuntien on uusittava osakassopimusta, jolla jätehuollon järjestämistehtävät on siirretty yhtiön hoidettavaksi. Yksityisten yritysten etujärjestön lobbaus siirtyi myös paikalliselle tasolle. Osakaskuntien käsitellessä jätelautakunta- ja osakassopimusta ko. järjestö järjesti alueella useita agitaatiokokouksia, joissa aseen kuvilla varustetuilla esityksillä painostettiin kunnallispäättäjiä olemaan hyväksymättä yhteisesti valmisteltuja asiakirjoja. Päättäjille lähetettiin myös henkilökohtaisesti sähköposteja, joissa esitettiin etujärjestön uudelleen laatimat sopimusasiakirjat. Viesteissä uhattiin myös valituskierteellä, jos heidän esityksiin ei suostuta. Tämä on todella häikäilemätöntä toimintaa ja puuttumista kuntien sopimusoikeuteen. Ikävintä siinä on, että niissä kehotetaan kuntia jopa lainvastaiseen toimintaan. Onneksi osakaskuntien päättäjät ovat suurimmalta osaltaan valistuneita eivätkä antaneet yksityisen etujärjestön vaikuttaa yhteisesti valmisteltuihin asioihin. Valituksia osakaskuntien päätöksistä on kuitenkin surullisen paljon. Valitusten tekijöinä ovat ne vanhat tutut tahot, jotka ovat niitä tehtailleet koko Vestian toiminnan ajan milloin mistäkin Vestian toimintaan liittyvästä asiasta. Sopii kyllä kysyä kenen asialla ko. tahot ovat. Ovatko he todella kuntalaisten asialla? Kuntalaisten etua valitusten tahkoaminen ei ainakaan edistä. Osakaskuntien tekemät jätehuoltoratkaisut ovat todistetusti vahva näyttö onnistuneesta alueellisesta yhteistyöstä kuntalaisten parhaaksi. Kuluttajaviraston puolueettoman tutkimuksen mukaan Vestian alueen jätemaksut ovat jopa 50 % edullisemmat kuin lähialueilla. Viime kesänä tehdyn asiakastyytyväisyystutkimuksen mukaan jätehuollon asiakkaille tärkeintä on, että jätekuljetukset sujuvat säännöllisesti ja sovitun mukaisesti, asiakaspalvelu on helppo tavoittaa sekä kohtuullisesti hinnoitellut palvelut. Näissä kaikissa olemme onnistuneet hyvin, sillä yli 90 % asiakkaistamme oli tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä jätekuljetusten säännöllisiin ja sovitun mukaisiin tyhjennyksiin. Jäteastian tyhjennysväliin tyytyväisiä oli yli 80 %. Asiakaspalveluun oli tyytyväisiä yli 70 % ja 80 % pitää jätehuoltopalvelujen hintoja vähintäänkin kohtuullisina. Teemme edelleen parhaamme järjestääksemme asiakkaille heidän tarpeisiinsa vastaavia palveluja kohtuullisin hinnoin. Toivottavasti saamme jatkossakin omistajakuntien vankkumattoman tuen alueellisen jätehuollon kehittämiselle kuntalaisten parhaaksi. Kiitos hyvästä yhteistyöstä hallitukselle, henkilökunnalle kuin myös omistajakunnille sekä kaikille yhteistyötahoille. Antero Isokoski toimitusjohtaja 5
Perustietoa Vestiasta Kalajoki Kannus Pyhäjoki Merijärvi Alavieska Ylivieska Sievi Toholampi Oulainen Nivala Haapavesi Haapajärvi Siikalatva Kärsämäki Pyhäjärvi Pyhäntä Vestian omistaa 16 kuntaa, kukin osakaskunta asukaslukunsa suhteessa. Suurimmat omistajat ovat Ylivieska, Kalajoki ja Nivala. Yhtiön toimialueella on n. 40 000 kotitaloutta ja n. 7000 vapaa-ajan asuntoa. Vestia Oy on vuonna 1999 perustettu 16 kunnan omistama jätehuoltoyhtiö, joka järjestää osakaskuntiensa puolesta niiden vastuulla olevan lakisääteisen jätehuollon. Lisäksi Kokkolan kaupunki omistaa vielä entisen Ullavan kunnan osakkeet, vaikka Vestia Oy ei hoida Ullavan alueen jätehuoltoa. Tehtävät Vestian perustehtävänä on hoitaa jätehuollon käytännön järjestelyt osakaskuntien alueella. Jätteiden vastaanoton, käsittelyn ja kuljetusten lisäksi yhtiö järjestää kotitalouksien hyötyjätehuollon ja jäteneuvonnan. Vestian palveluihin kuuluu myös vaarallisten jätteiden vastaanotto, välivarastointi ja toimittaminen käsittelyyn. Toimintaperiaatteet Vestia ei tavoittele kaupallista voittoa eikä jaa osinkoja, vaan toimii omakustannusperiaatteella, eli palvelut tarjotaan niiden tuotantokustannuksia vastaavaan hintaan. Yhtiön toimintakustannukset katetaan jätemaksuilla ja hyötyjätteiden myynnistä saatavilla tuloilla. Maksuperiaatteet ovat yhtenäiset koko toiminta-alueella. Kuljetuskustannuksia tasaamalla varmistetaan, etteivät kustannukset nouse kohtuuttomiksi millään alueella. Toiminnan laajuus ja luonne Tunnusluku 2011 Mitä kertoo? Liikevaihto milj. 6,69 Kuvaa toiminnan laajuutta Ulkopuolisten palveluiden osuus liikevaihdosta Henkilöstökulut liikevaihdosta Jäteveron osuus liikevaihdosta Investointimenot liikevaihdosta Poistojen osuus liikevaihdosta Pakollisten varausten osuus koko pääomasta Taseen loppusumma milj. 45,2 % Kuvaa toimintatapaa: miten paljon ostetaan ulkopuolista työtö. 10,3 % Kuva toimintatapaa: tehdäänkö itse (korkea luku) vai ostetaanko ulkopuolisilta (pieni luku). 17,4 % Kertoo paljonko liikevaihdosta tilitetään valtiolle jäteverona. 11,6 % Kuvaa investointiastetta jakson aikana. 9,9 % Kuvaa investointiastetta pitemmältä ajalta. Mitä isommat poistot, sitä suurempia investointeja edellisvuosina on toteutettu. 12 % Kertoo, miten iso osa pääomista on kiinni pakollisissa varauksissa. 10,07 Kuvaa yhtiön investointiastetta pitemmältä ajalta. Rahavirrat 2011 Tulot 2010 Jätemaksut 6 536 000 Muut tulot 174 000 Menot 2010 Jätekuljetukset 2 105 000 Muut ostopalvelut 916 000 Henkilöstökulut 689 000 Kaatopaikan sulkemisvaraus 145 000 Jätevero 1 166 000 Lainojen lyhennykset 411 000 6
Palvelut Ylivieskan jätekeskus Hyötyjäteasemat Ekopisteet - jätteiden vastaanotto - jätteiden käsittely - jätteiden hyödyntäminen - jätteiden loppusijoittaminen - 15 kpl kotitalouksille - avoinna 1-2 viikon välein - vastaanotto kodin satunnaisesti syntyville ja isommille jätteille (peräkärrykuormat), kodinkoneille ja vaarallisille jätteille - kävijöitä oli yli 19 400 vuonna 2011-210 kpl kotitalouksien käytössä, vastaanotto jokapäiväisille kierrätettäville jätteille - astiat lasille, pienmetallille, paperille (210 ekopistettä), kartongille ja muoville (37 pistettä) Keräys kiinteistöiltä Vaaralliset jätteet Muut palvelut - sekajäte, energiajäte, biojäte, lasi, metalli, pahvi - kuljetukset kilpailutettu - palvelun piirissä n. 40 000 kotitaloutta - päivittäin tyhjennetään n. 2500 jäteastiaa - vaarallisen jätteen vastaanotto hyötyjäteasemilla ja jätekeskuksessa - vaarallisen jätteen vastaanotto kolmessa kunnassa kiertävällä keräysautolla - kodin lääkejätteen vastaanotto apteekeissa - puutarhajätekampanjat touko- ja lokakuussa - jäteneuvonta 7
Jätteiden keräys ja vastaanotto Kuljetusurakoitsijat ja urakka-alueet 2011 Sekajäte Haapavesi, Kärsämäki, Oulainen, Pyhäntä, Pyhäjärvi Alavieska, Kalajoki, Merijärvi, Pyhäjoki, siikalatva Kannus Haapajärvi, Toholampi Ylivieska Nivala, Sievi Biojäte HFT Network Oy: koko Vestian toimialue HFT Network Oy Jätehuolto P. Pääkkönen Oy Kiinteistöhuolto J. Roiko-Jokela Leketrans Oy Sita Finland Oy TSE-Tienvieri Oy Pyhäjoki Merijärvi Oulainen Alavieska Kalajoki Haapavesi Ylivieska Kannus Nivala Sievi Toholampi Haapajärvi Siikalatva Kärsämäki Pyhäjärvi Pyhäntä Kuljetetut jätemäärät tonnia/vuosi 2007 2008 2009 2010 2011 Sekajäte 18156 17714 16993 17006 17292 Energiajäte 649 809 648 683 899 Biojäte* - - 219 539 603 * Biojätteen erilliskeräys on alkanut 1.6.2009 ja koskee suurtalouskeittiöitä ja isoja taloyhtiöitä. Vestian jätekuljetusten piirissä on noin 40 000 kotitaloutta. Päivittäin tyhjennetään noin 2500 jäteastiaa. Kaikista kiinteistöistä haetaan sekajätettä, jota vuonna 2011 kerättiin yhteensä yli 17 000 tonnia. Isoilta taloyhtiöiltä, laitoksista ja muista suurista kiinteistöistä, kuten kouluista ja asuntoloista, noudettiin sekajätteen lisäksi biojätettä, energiajätettä, pahvia, lasia ja pienmetallia. Jätekuljetuksia hoitaa kuusi urakoitsijaa, jotka on kilpailutettu viime vuosien aikana. Urakkasopimusten pituus on viisi vuotta. Asiakaspalveluun tuli vuoden aikana yhteensä 11 720 puhelua. Valtaosa puheluista käsitteli kotitalouksien jätekuljetuksia. Alueellinen jätteiden keräys Kiinteistökohtaisten jätekuljetusten lisäksi Vestian palveluihin kuuluu myös alueellisia jätteiden keräys- ja vastaanottopalveluita. Alueelliset palvelut koostuvat ekopisteistä, hyötyjäteasemista, vaarallisten jätteiden keräysautosta ja jätekeskuksesta. 8
Ekopisteet Vestian toiminta-alueella on kaikkiaan 210 ekopistettä. Peruspisteillä kerätään paperia lasia ja metallia. Laajemmilla ekopisteillä oli säiliöt myös keräyskartongille ja muoville. Vuoden viimeisellä viikolla muovinkeräyssäiliöt muutettiin kartonkikeräyssäiliöksi, koska vuonna 2012 muovin erilliskerääminen lopetettiin ja aloitettiin uuden poltettavan jätteen keräys. Ekopisteillä tehtiin vuoden aikana jokavuotisia korjauksia, kuten astioiden laudoitusten korjausta. Lisäksi vaihdettiin syväsäiliöiden nostosäkkejä, kansia ja yläkehiä. Ekopisteverkostosta purettiin pois kaksi ekopistettä niiden huonon sijainnin vuoksi. 350 300 250 200 150 100 50 0 Ekopisteillä vastaanotetut jätemäärät 2007-2011 t/v muovi metalli kartonki lasi Huolellinen lajittelu säästää aikaa ja rahaa Valtaosa Vestian yli 200 ekopisteestä on kovassa käytössä. Nopeimmin täyttyvät metalli- ja kartonkisäiliöt, joita vilkkaimmilla alueilla tyhjennetään pari kertaa viikossa. Ekopisteiden tyhjennykset hoituvat kaksilokeroisella autolla. Vuoroin erilliset säiliöt täyttyvät lasista ja metallista, vuoroin kartongista ja biojätteestä. Säiliöt tyhjennetään kierrosten välissä huolellisesti, jotteivat jätteet pääse sekoittumaan. Metalli ja kartonki pakataan peräsäiliöön, jossa jätteet puristetaan tiiviiksi pakkaajan avulla. Lasit tiputetaan suoraan etusäiliöön. Se on kätevää, sillä samalla lasit menevät rikki ja niitä mahtuu säiliöön enemmän, monilokeroautoa kuljettava Mika Mustakangas kehuu. Vaikka suurin osa kierrättäjistä lajitteleekin jätteensä oikein, eksyy säiliöihin valitettavan usein myös väärää jätettä. Ekopisteiltä löytyvät suurimmat yllätykset, Mustakangas harmittelee. Esimerkiksi kartonkisäiliöistä on kerätty talteen kaikkea aina talousjätteistä pölynimureihin asti. Tässä ammatissa asiakas ei ole aina oikeassa. Metallipurkki ei muutu kartongiksi, vaikka asiakas sitä mieltä olisikin, kuski vitsailee. Mustakangas muistuttaa, että väärin lajitellusta jätteestä koituu aina ylimääräisiä kustannuksia. Ensin joudumme keräämään väärät jätteet yhteen säiliöön ja sitten tilaamaan sille uuden kuljetuksen. Pieniä määriä väärää jätettä voi joutua myös jatkokäsittelyyn, sillä esimerkiksi metallipurkkeja ei saada enää kartongin seasta eroteltua. Kartongin paalauksen kannalta se ei ole hyvä juttu, Mustakangas huomauttaa. 2007 2008 2009 2010 2011 muovi 152 249 245 334 327 metalli 98 112 133 136 143 kartonki 161 200 188 281 240 lasi 281 295 305 317 341 keräyspaperi* 5190 5585 4488 2154 2264 yht. 5882 6441 5359 3222 3315 *Vuosien 2007-2009 luvuissa on koko Vestian alueelta haettu keräyspaperi. Vuosien 2010-2011 luvut ovat Vestian omista säiliöistä kerätyn paperin määrä. Ekopisteitä Vestian laajalta alueelta tyhjentävälle Mika Mustakankaalle kertyy ajokilometrejä viikossa pitkälle toista tuhatta. 9
Hyötyjäteasemat Kotitalouksissa satunnaisesti syntyville jätteille suunnattuja hyötyjäteasemia Vestian toimialueella on kaikkiaan 15. Erilaisten hyötyjätteiden lisäksi asemilla otettiin vastaan sähkölaitteita ja kodin vaarallista jätettä sekä pieniä määriä sekajätettä. Sekä kävijämäärät että jätteiden määrät ovat kasvaneet hyötyjäteasemilla vuosittain. Vuonna 2011 hyötyjätteitä kerättiin yhteensä yli 1123 tonnia ja kävijöitä vuoden aikana oli noin 19 400. Vilkkaimpia asemia ovat Pyhäjärven, Oulaisten, Kannuksen ja Nivalan hyötyjäteasemat. Kaikkien hyötyjäteasemien aukioloajat yhtenäistettiin siten, että ne vastaavat paremmin kysyntää. Nyt kaikki asemat ovat avoinna talvisin kello 14-17 ja kesäisin 14-19. Hyötyjäteasemien kävijämäärät 2007-2011 20000 15000 10000 5000 0 2007 2008 2009 2010 2011 7207 9734 15735 16046 19400 Jätemäärät hyötyjäteasemilla 2007-2011 tonnia/vuosi hyötyjätteet sekajätteet 2007 166 62 2008 301 176 2009 480 256 2010 884 298 2011 1123 440 1200 1000 800 600 400 200 0 2007 2008 2009 2010 2011 Kevät vilkastaa hyötyjäteasemat Joka vuosi, kun siirretään kelloa, niin ihmiset alkavat liikkua ja hyötyjäteasemat ruuhkautua, kertoo Marko Koskela viiden vuoden hyötyjäteaseman hoitajan kokemuksella. Kiireisintä aikaa kestää Koskelan mukaan aina juhannukseen asti. Seuraavat ruuhkat ajoittuvat koulujen alkamisen yhteyteen, jolloin ihmiset tekevät syysiivouksiaan ennen talven tuloa. Myös lähes viikoittain Oulaisten hyötyjäteasemalla asioiva Jaakko Kittilä toteaa talvella käyntien harvenevan. Kittilän takakontissa kierrätykseen saapuu pääasiassa muovia ja kartonkia. Nyt meillä on pieniä vierailijoita Espoosta, niin mukana on myös talousjätettä, koska oma pönttö tuli täyteen, vakioasiakas täsmentää. Palvelun Oulaisten asemalla Kittilä kehuu olevan erinomaista. Vilkkaimpina aikoina asiakkaita voi käydä yhdellä asemalla jopa kaksisataa, vaikka Koskela pitää sataa peräkärrykuormaa maksimina yhden aseman kapasiteetille. Selvästi eniten hyötyjäteasemille tuodaan vanhoja sähkölaitteita, joista vilkkaimmilla asemilla kontti täyttyy yhden päivän saaliista. Myös sekajätettä, erityisesti muovia, tuodaan asemille runsaasti. 10
Vaarallinen jäte Vaarallisesta vaarattomaksi Kun kodin remontista jää maalia tai tärpättiä, tai loisteputket menevät vaihtoon, osaa moni tuoda nämä vaaralliset jätteet Vestian vastaanottopaikkoihin. Meillä koulutetut ammattilaiset lajittelevat ja pakkaavat vaaralliset jätteet huolellisesti kuljetusta ja jatkokäsittelyä varten, kertoo käyttöpäällikkö Veijo Jylkkä. Tärkeintä on, että pakkauksissa on mukana tieto sisällöstä silloin niitä voi käsitellä oikein ja turvallisesti. Vestian yhteistyökumppani Ekokem Oy käsittelee vaaralliset jätteet Riihimäen laitoksessaan. Siellä on eri käsittelylinjoja erilaisille jätteille. Korkeapolttouunissa käsitellään jätteitä 1300 asteen kuumuudessa. Pitkä viipymä uunissa ja jälkipolttotilassa varmistavat puhtaan palamisen. Savukaasut ja tuhkat käsitellään puhtaaksi. Kaikille jätteille ei korkeapoltto sovellu. Hapot, emäkset ja raskasmetalleja sisältävät liuokset käsitellään kemiallisesti esimerkiksi neutraloimalla tai stabiloimalla. Loisteputkille on oma käsittelylaitos. Elohopeaa sisältävät putket murskataan liuoksessa ja elohopea erotellaan. Lopuksi lasimurska pestään ja toimitetaan uusiokäyttöön. Vastaanotetut vaaralliset jätteet tonnia/2011 Muut 25 t Kiinteät öljyiset 35 t Maalit 89 t Jäteöljyt 98 t Akut ja paristot 133 t Vaarallisia jätteitä otetaan vastaan jätekeskuksessa, hyötyjäteasemilla ja kiertävässä vaarallisten jätteiden keräysautossa. Kodin lääkejätteitä kerätään apteekeissa. Lääkkeiden lisäksi kotitalouksien tavallisimpia vaarallisia jätteitä ovat jäteöljy, ajoneuvoakut, maalijäte, liuottimet, painekyllästetty puu, energiansäästölamput ja loisteputket. Yhteensä vaarallisia jätteitä kerättiin noin 380 tonnia, eli noin 3,8 kg jokaista asukasta kohti. Vastaanotetut vaaralliset jätteet ja kustannukset 2007-2011 tonnia kustannus /t 2007 305 219 2008 291 253 2009 353 230 2010 326 274 2011 380 285 11
Jätekeskus 1 2 4 5 3 6 Ylivieskan jätekeskuksen toiminnot 1. Vanha jätetäyttöalue, 6,7 ha 2. Uusi jätetäyttöalue, 2,6 ha 3. Pilaantuneiden maiden vastaanotto-, varastointi- ja käsittelykenttä 4. Lietehalli 5. Suotovesiallas likaisille vesille 6. Konesuoja 7. Vaaka-asema 8. Kaatopaikkakaasuasema 9. Toimisto 10. Ongelmajätevarasto ja sähköromun lajittelu 11. Lajittelupiha henkilöautoasiakkaille 12. Hyötyjätteiden varastointi- ja käsittelykenttä 13. Hulevesiallas puhtaille vesille 9 8 7 11 10 pohjaveden tarkkailupisteet pintavesien tarkkailupisteet, kuvan ulkopuolella vielä 4 kpl 12 13 Ylivieskan jätekeskuksessa otetaan vastaan jätettä Vestian omistajakuntien alueelta. Hyötyjätteet esikäsitellään ja siirtokuormataan eteenpäin. Jätekeskuksessa käsitellään itse pilaantuneita maa-aineksia sekä hiekan- ja rasvanerotuskaivojen lietteitä. Hyödyntämiskelvottomat jätteet loppusijoitetaan kaatopaikalle. Jätteiden loppusijoittaminen Kuluneen vuoden aikana jätteitä loppusijoitettiin yhteensä 29 060 tonnia n. 2,6 hehtaarin kaatopaikka-alueelle. Loppusijoitusalueen täyttymistä ja jätteiden läjittämistä seurattiin silmämääräisesti päivittäin sekä korkomittauksen avulla. Mittausten perusteella jätteitä sijoitettiin alueelle noin 21 000 m 3. Laskennallinen tii- veys on noin 900 kg/m 3. Jätetäyttöä tiivistettiin päivittäin kaatopaikkajyrällä. Näin säästettiin kaatopaikkatilaa ja estettiin jätteiden leviäminen ympäristöön. Koko vuoden ajan yhdyskuntajätettä läjitettiin määritellylle alueelle kaatopaikalla. Läjitetty jäte peitettiin puuhakkeella, jotta sitä voidaan tarvittaessa myöhemmin toimittaa jätevoimalaan energiana hyödynnettäväksi. Muu jäte loppusijoitettiin tavalliseen tapaan ja peitettiin maalla. Loppusijoitusalueen hoitoa urakoi Jätehuolto Koneurakointi J.Ojalehto Oy. Alueen huolto ja kehittäminen Alueelle rakennettiin vastaanotto- ja välivarastoalue energiajätteelle ja muoville. Lisäksi tehtiin varastoalue puhtaita maamassoja varten. Syksyllä kuorittiin pintamaat siirtokuormaushallin rakennusalueelta. Halli rakennetaan kesällä 2012. Suotovesiallas poistettiin syksyllä käytöstä ja täytettiin maaaineksilla. Altaassa oli todettu vuoto 2010. Kesällä 2011 todettiin, että tehokkain tapa korjata allas on yhdistää kaatopaikka-alueen salaojituksen kokoojakaivo yhdysputkella suoraan jätevesiviemäriin ja poistaa koko allas käytöstä. Jätekeskuksen aluetta ja sisääntulotien luiskia siivottiin lumettomana aikana säännöllisesti. Kesällä hävitettiin rikkakasveja niittämällä ja paikoin torjunta-aineilla. 12
Loppusijoitetut jätteet 2007-2011 tonnia/vuosi Jätelaji 2007 2008 2009 2010 2011 Yhdyskuntajäte 25058 23574 22045 20935 21192 Teollisuusjäte 3413 3633 3388 4545 4263 Rakennusjäte 3201 3656 2516 2948 2844 Erityisjätteet 513 1164 650 435 539 Tuhkat ja kuonat 2905 1102 180 175 223 2007 2008 2009 2010 2011 13
Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen Sieniä, joilla on Tehtävä Jätekeskuksessa, pilaantuneiden maiden kentällä kasvaa sieniä, mutta ei mitä tahansa sieniä. Niillä on Tehtävä. Sienirihmastot syövät pilaantuneen maan puhtaaksi öljystä. Kyseessä on uusi, luonnon oma menetelmä pilaantuneiden maiden puhdistamiseksi. Se otettiin käyttöön kesällä 2011. Tutkimme maanäytteen ja määritimme laboratoriossa, mikä sienilaji pystyy parhaiten puhdistamaan haitta-aineet juuri tästä maaerästä. Sitä on sitten kasvatettu hakkeesta tehtyihin pötkylöihin, kertoo Jaana Jurvansuu Mzymesiltä. Sienirihmastot leviävät hakepötkyistä maa-aineksen joukkoon ja erittävät kasvaessaan entsyymejä, jotka hajottavat maassa olevan öljyn. Käsittelyä varten puhdistettavasta maasta ja FungiTubesienirihmastorullista rakennettiin täytekakkumainen auma soran päälle. Maata levitettiin n. 60 cm:n kerros, sen päälle aseteltiin riveittäin rihmastorullia ja niiden päälle taas kerros puhdistettavaa maata. Salaojaputkien avulla varmistettiin, että sienet saavat ilmaa ja turha vesi pääsee pois. Näin sienillä on hyvät olot kasvaa maamassojen joukossa. Käsittely kestää noin vuoden ja sen etenemistä seurataan säännöllisesti otettavin maanäyttein. Ylivieskan jätekeskus toimii alueellisena jätehuollon keskuksena. Alueella on lähes 3 hehtaaria hyötyjätekenttiä, vastaanotto- ja käsittelykenttä pilaantuneille maille, biojätteen siirtokuormausalue, sekä lietehalli mm. rasvan- ja öljynerotuskaivojätteille. Jätekeskuksen kautta kulki vuoden aikana yhteensä noin 49 136 tonnia jätteitä. Öljyllä pilaantunutta maata puhdistetaan sienirihmastokäsittelyllä. Mikko Salin ja Jaana Jurvansuu Mzymesiltä rakensivat käsittelyauman kesällä 2011. Loppusijoittaminen Turvallista loppusijoittamista varten on 2,6 ha:n kaatopaikka-alue. Kaikista vastaanotetuista jätteistä 59 %* sijoitettiin Ylivieskan jätekeskuksen loppusijoitusalueelle. Loppusijoitettujen jätteiden määrä pysyi lähes ennallaan vuoteen 2010 verrattuna. Sekalaisen yhdyskuntajätteen ja riskijätteen määrä hieman kasvoi, kun taas rakennus- ja purkujätteen sekä teollisuusjätteen määrä hieman laski. Kaatopaikalle loppusijoitetun yhdyskuntajätteen määrä oli noin 214 kg asukasta kohti. Hyödynnetyt jätteet Ylivieskan jätekeskukseen kootaan koko toimialueella vastaanotetut hyötyjätteet. Ne esikäsitellään ja välivarastoidaan tarvittaessa. Suurin osa hyötyjätteistä siirtokuormataan eteenpäin käsittelylaitoksille. Hyödynnettäväksi ohjattiin noin 19 700 tonnia jätteitä. Niiden määrä kasvoi edellisvuoteen verrattuna noin 36 %. Eniten lisääntyi energiajätteen määrä. Myös betonijätteiden, sähköromujen sekä lietehallissa käsiteltävien sadevesi- ja öljynerotuskaivojen tyhjennysjätteiden määrä kasvoi. Biojätettä otettiin vastaan noin kolmanneksen enemmän kuin edellisvuonna. Biojäte toimitetaan mädätettäväksi Stormossenin biokaasulaitokselle. Betoni- ja kiviainesjätteitä, maa-aineksia sekä puujätettä hyödynnetään itse mm. väliaikaisten tieja kenttärakenteissa. 14
Hyödynnetyt jätteet 2009-2011 Jätelaji 2009 2010 2011 Hyödyntämistapa v. 2011, hyödyntäjä Asfalttijäte 0 249 158 Soran korvike väliaikaisten teiden rakenteissa, Vestia Oy Betoni- ja kiviainesjäte 614 749 1159 Soran korvike väliaikaisten teiden rakenteissa ja kenttärakenteissa, Vestia Oy Biojäte 330 710 955 Biokaasuksi mädätyslaitoksella > energiaa, Stormossen Oy Energiajäte, muovipakkaukset 1677 1446 4895 Kierrätyspolttoaine, Ewapower Oy Kartonkipakkaukset, pahvi 220 280 303 Hylsykartonkia ja kierrätyspahvia, Suomen Hyötykeskus Oy Keräyspaperi 4488* 2524* 2634* Sanomalehtipaperin raaka-aineeksi, Suomen Keräystuote Oy Piha- ja puutarhajäte 307 172 319 Murskaus, käytetty poltettavan jätteen peittomateriaalina, Vestia Oy Lasipakkaukset 426 329 351 Murskaus, käytetty soran korvikkeen maanrakennuksessa, Tapani Saari Oy Lietteet (sadevesikaivo-, öljynerotuskaivo- ja rasvanerotuskaivolietteet) 796 168 927 Käsittely Geotube-menetelmällä, Vestia Oy Maa-aines, hyödynnettävä 2075 4860 4915 Jätepenkan peitto, luiskien verhoilu, suotovesialtaan täyttäminen, Vestia Oy Metalli 506 507 594 Metalliteollisuuden raaka-aineeksi, Kuusakoski Oy Puujäte 472 782 839 Murskaus, poltettavan jätteen peittomateriaali, Vestia Oy Pilaantuneet maat 331 215 860 FungiTube- sienirihmastokäsittely, Vestia Oy ja Mzymes Oy Sähkölaitteet 544 522 694 Lajittelu, toimitus jatkokäsittelyyn, jossa poistetaan haitalliset aineet, muut osat hyödynnetään materiaalina tai energiaksi. *Ero keräyspaperin määrässä johtuu urakoitsijan vaihtumisesta ja raportointitavan muuttumisesta. Vuoden 2009 urakoitsija raportoi kaikki Vestian alueelta kerätyn paperin, seuraava urakoistija Vestian keräyspisteiltä kerätyn paperin. Tuottajat vastaavat sähköromun kierrätyskustannuksista Vuonna 2005 voimaan astuneen asetuksen mukaan sähkö- ja elektroniikkalaitteiden tuottajan tulee järjestää tuotteistaan syntyvän jätteen uudelleenkäyttö ja jätehuolto sekä vastata siitä aiheutuvista kustannuksista. Lain tavoitteena on jätemäärien vähentämisen lisäksi tehostaa tuotteiden tai niiden osien uudelleen käyttöä. Vestia toimii valmiin infrastruktuurinsa ansiosta luontevana käytännöntoimijana sähköromun vastaanottajana ja jatkokäsittelyyn toimittajana. Kuluttajille laitteiden kierrätys on helppoa, kun he voivat tuoda sähköromun kierrätykseen asioidessaan hyötyjäteasemilla tai jätekeskuksessa. Pienelektroniikkaa, tietokoneita ja kuvaputkinäyttöjä Vestialta toimitetaan Tramelin Oulun toimipisteeseen, jossa huolehditaan tehokkaasti sähköromun hyödyntämisestä. Parhaat laitteet korjataan ja myydään suoraan omasta myymälästä asiakkaille. Sellaisenaan myyntiin kelpaamaton romu puretaan osiin. Joillekin osille löytyy käyttöä toisissa laitteissa, mutta suurin osa puretusta romusta myydään teollisuuden raaka-aineeksi. 15
Jätteestä energiaa Kuluneen vuoden aikana valmistauduttiin jätteenkäsittelyn muuttumiseen. Suurin osa jätteistä hyödynnetään jatkossa energiaksi Vaasan lähelle Mustasaareen rakennettavassa jätevoimalassa. Jätevoimalan koekäyttö alkaa 2012 ja tuotannollinen käyttö vuoden 2013 alusta. Polttoaineena käytetään jätettä, josta on jo syntypaikassaan lajiteltu pois muuten hyödynnettävät jätteet, kuten esimerkiksi lasit, metallit ja keräyskartonki ja -paperi. Laitoksessa hyödynnetään energiaksi myös teollisuuden jätteitä, joille ei aikaisemmin ole ollut taloudellisesti tai teknisesti järkevää hyödyntämistapaa. Laitos on käyttää polttoaineenaan sellaista jätettä, jota ei voi kierrättää tai muuten hyödyntää. Aikaisemmin tämä jäte on mennyt kaatopaikalle. Vuoden aikana valmisteltiin poltettavan jätteen hyödyntämistä monilla tavoilla. Jätekuljetuksen ajoreittejä optimoitiin, jotta poltettava jäte saadaan kerättyä taloudellisesti ja tehokkaasti kiinteistöiltä. Hyötyjätteiden keräystä muutettiin niin, että ekopisteiden muovinkeräyssäiliöt vaihdettiin kartonkisäiliöiksi. Aikaisemminkin energiaksi hyödynnetyt muovit kerätään suoraan kodin jäteastioista muun poltettavan jätteen joukossa. Keräysjärjestelmän muutoksen ansiosta kartonkien kierrätyksen toivotaan tehostuvan. Lisäksi valmisteltiin jätteen välivarastointia. Poltettavaa jätettä kerätään välivarastoon, jotta jätevoimalaan voidaan toimittaa sen koekäyttöä varten maksimimäärä jätettä. Varastointia varten rakennettiin jätepenkan päälle erillinen alue. Varasto valmistui joulukuussa. Jätteen keräykseen ja lajitteluun liittyvistä muutoksista tiedotettiin kotitalouksille, isännöitsijöille ja muille sidosryhmille. 16
Jätevoimala Westenergy Oy Jätevoimala on täysin kunnallisten yhtiöiden omistama Jätevoimala toimii omakustannusperiaatteella, ei tavoittele kaupallista voittoa eikä maksa omistajille osinkoja Jätteiden siirtokuljetusten (jätekeskukset > jätevoimala) kustannukset tasataan. Jokainen jäteyhtiö maksaa kuljetuksista saman summan kuljetusmatkasta riippumatta. Jätevoimalan tuottama sähkö ja lämpö myydään Vaasan Sähkö Oy:lle markkinahintaan. Saaduilla tuloilla katetaan laitoksen kuluja, jolloin jätteiden käsittelyhinta voidaan pitää kohtuullisena. Karkeasti yleistäen: mikäli energian hinta nousee, jätteiden vastaanottomaksu jätevoimalassa laskee. Ainutlaatuista yhteistyötä Jätevoimalan omistaa viisi kunnallista jäteyhtiötä, mikä on Suomessa ainutlaatuista. Vestia on yksi omistajista noin 24 %:n osuudella. Jätevoimalayhteistyö on rakennettu niin, että tavalliset kotitalousasiakkaat saavat laadukasta jätehuoltoa kustannustehokkaasti. Rakennus: pituus 160 metriä, vastaa noin yhtä kaupunkikorttelia korkeus 42 metriä, vastaa yli 10-kerroksista asuinkerrostaloa piipun korkeus on 75 metriä, eli kolme metriä korkeampi kuin Olympiastadionin torni rakennuksen pinta-ala 16 000 m 2 Teknisiä tietoja: kokonaishyötysuhde on n. 85 % polttoaineteho 61 MW polttaa n. 20 000 kiloa jätettä tunnissa tuottaa vuodessa n. 80 GWh sähköä ja 280 GWh kaukolämpöä Lisätietoa: www.westenergy.fi 17
Ympäristö 18 Jätekeskuksen vaikutuksia ilmaan, vesistöihin ja maaperään tarkkaillaan jatkuvasti. Niitä hallitaan ja vähennetään asianmukaisilla rakenteilla ja toimintatavoilla. Siirtoasiakirja, kaatopaikkakelpoisuuden varmistaminen Silmämääräinen tarkastus vaa alla ja purkamisen yhteydessä Havaitaan poikkeavaa Tarkempia kuormantarkastuksia tehdään, mikäli havaitaan jotain poikkeavaa, kuten sähkölaitteita tai runsaasti hyödynnettävää jätettä kuormassa. Havaitaan poikkeavaa Vaikutus vesistöihin Kaikki jätteen läpi suodattunut vesi kerätään kaatopaikan salaojituksen avulla, ja suotovedet johdetaan jätevesipuhdistamolle käsiteltäväksi. Jätevesiä johdettiin käsittelyyn n. 60 000m 3, mikä on noin 40 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Suuri jätevesimäärä johtuu siitä, että likaisten vesien altaaseen tihkui maaperästä vettä. Likaisten vesien tasausallas poistettiin käytöstä vuoden 2011 aikana ja suotovesi johdetaan nyt suoraan viemäriin. Suotovesi oli tyypillistä kaatopaikkavettä, jossa typpi- ja kloridipitoisuudet olivat korkeita. Veden ph oli lievästi emäksinen. Nämä arvot vastaavat asumisen jätevesien keskimääräistä tasoa. Sade- ja lumiensulamisvedet kentiltä ja liikennöintialueilta johdetaan tasausaltaan kautta purkuojaan. Tasausaltaassa sähkönjohtavuusarvo ja kloridipitoisuudet olivat pieniä. Vedessä oli paljon ravinteita. Raskasmetallipitoisuuksia ei havaittu. Ojavesissä kaatopaikan ympäristössä ei havaittu kaatopaikan vaikutusta. Vesi oli tyypillistä ojavettä. Ympäristötyö lähtee jätteiden laadun valvonnasta Jätekeskukseen tulevien jätteiden laatua ja koostumusta valvotaan jatkuvasti. Jokaisesta kuormasta vaaditaan siirtoasiakirja, josta selviää kuormassa olevan jätteen laatu. Tarvittaessa kaatopaikkakelpoisuus selvitetään laboratoriotestein. Kuluneen vuoden aikana tehtiin 106 kuormantarkastusta, joiden perusteella asiakkaalle lähetettiin neuvontakirje jätteiden oikeasta lajittelusta. Kuormantarkastusten määrä on neuvonnan ansiota vähentynyt. Vuonna 2010 tarkastuksia tehtiin 152. Kaatopaikkavesien vaikutusta kuvaavat sähkönjohtavuusarvot ja kloridipitoisuudet olivat alhaisia. Raskasmetallipitoisuuksia ei havaittu. Maaperässä olevassa vedessä havaittiin kaatopaikan vaikutusta vain vanhan tasausaltaan reunalla olevassa mittausputkessa. Sähkönjohtavuusarvot, kloridipitoisuudet ja ravinnepitoisuudet olivat koholla. Vedessä oli hiukan kromia ja kuparia. Tasausallas ei ole enää käytössä ja sitä peitetään pikkuhiljaa. Altaasta on täytetty nyt yli puolet. Kaatopaikkakaasu Kaatopaikkakaasua syntyy, kun jäte hajoaa kaatopaikan penkassa hapettomissa oloissa. Jos kaasua vapautuu ilmaan, se ohentaa ilmakehää ja kiihdyttää kasvihuoneilmiötä. Vanhalta kaatopaikalta kaasu kerätään jätteen joukkoon upotetun imulinjaston avulla. Vuonna 2011 kaasua kerättiin talteen 1,1 milj. m 3. Kaatopaikkakaasu hyödynnetään sähköksi ja lämmöksi mikroturbiinissa. Turbiini tuotti sähköä n. 547 MWh, josta valtakunnan verkkoon n. 282 MWh. Kaatopaikkakaasun keskimääräinen koostumus til-%/2011 muita kaasuja 35% hiilidioksidi 16 % 49 % metaani
Ympäristövaikutus Vaikutukset ja havainnot 2011 Toimet haittojen vähentämiseksi Melu Hajut Haittaeläimet Roskaantuminen Melu on verrattavissa normaaliin liikenteeseen. Jätekeskuksessa käy työpäivinä keskimäärin 30 raskasta ajoneuvoa. Hyötyjätteiden murskauksessa melu on paikallinen, lyhytaikainen haitta. Paikallinen, lyhytkestoinen haitta jätekeskuksen alueella. Kaksi reklamaatiota hajusta kantatiellä kaatopaikan kohdalla. Muutamia havaintoja jyrsijöiden (hiiret, myyrät) liikkumisesta alueella tehtiin syöttiasemien käytön perusteella. Lintuja havaittu 108 eri lajia. Yleisin lintu on harmaalokki, kanta n. 4000-5000 yksilöä vilkkaimpana aikana. Keväällä myrskytuulen aikana energiajätteen varastoalueelta lensi muovijätettä jätekeskuksen alueelle. Jätekeskus on sijoitettu niin, että lähellä ei ole asutusta. Jatkuva aistinvarainen tarkkailu. Jätepenkan avoin alue pidetään mahdollisimman pienenä. Biojätteen välitön kuormaus tiiviisiin kontteihin. Tuholaistorjunnat säännöllisesti: 4 kertaa vuoden 2011 aikana. Lintukannan tarkkailu Irtojätteen siivous maastosta käsin (2 työntekijää). Jätetäytön tiivistäminen heti jätteiden tuonnin jälkeen. Jätepenkan avoin alue pidetään mahdollisimman pienenä. Jätekeskuksen alueet siivotaan ja harjataan säännöllisesti. Pöly Pölyhaitat pieniä ja paikallisia. Liikenneväylien harjaus. Pölyävien hyötyjätteiden murskaus alueella, jossa siitä ei aiheudu haittaa liikenteelle tai jätekeskuksen muulle toiminnalle. 19
Henkilöstö ja viestintä Henkilöstön määrä 31.12.2011 14 kpl 14 Naisten osuus 50% Miesten osuus 50% Keskimääräinen ikä 49,2 v Henkilötyövuodet yhteensä 14,3 htv Vuokra- tai määräaikaisen työvoiman käyttö 1,3 htv Työsuhteen keskimääräinen pituus 5,8 v Koulutuspäivien määrä 2,8 pv/htv Koulutuksen kulut 659,25 /htv Virkistys- ja harrastustoiminnan kulut 60,97 /htv Tapaturmapoissaolot 0,4 pv/htv Sairaspoissaolot 11,8 pv/htv Työterveyshuollon kulut 169,30 /htv Liikevaihto / henkilötyövuosi 467 902 /htv Henkilöstön koulutus Ammattikoulu, peruskoulu ja muu, 28,5 % Ylempi korkeakoulututkinto, 28,5 % Ammattikorkeakoulut ja opistotaso, 43 % Yhtiössä työskenteli vakituisesti 13 henkilöä. Lisäksi käytettiin tilapäistä työvoimaa erityisesti kesällä. Kuluneen vuoden aikana henkilökunta osallistui erityisesti jätelain muutokseen liittyviin koulutuksiin. Lisäksi osallistuttiin asiakaspalvelu- ja logistiikkakoulutukseen. Kenttähenkilökunta kävi vaarallisten jätteiden vastaanottoon ja käsittelyyn liittyvän kurssin. Ensiapukoulutukseen osallistui neljä työntekijää. Jätteiden kuljetuksessa ja vastaanotossa työskentelevät urakoitsijat koulutettiin loppuvuonna poltettavan jätteen lajitteluun. Henkilöstön kehittäminen Kesällä tehtiin koko henkilökunnalle työtyytyväisyyden, motivaation ja sitoutumisen mittaukset. Mittaus sisälsi henkilökohtaiset arviointikeskustelut. Selvityksessä havaittujen asioiden perusteella suunniteltiin koko henkilökunnalle kolmiosainen koulutus, jossa käytiin läpi mm. omaan työhyvinvointiin vaikuttavia asioita sekä hahmoteltiin hyvää työpaikkaa. Sen lisäksi päätettiin selkeyttää organisaatiorakennetta ja kehittää esimiestyötä. Organisaation kehittäminen jatkuu vuonna 2012. Työkykyä ylläpitävänä toimintana jatkettiin liikunta- ja kulttuuriharrastusten tukemista TYKY-seteleillä. 20
Viestintä Vuosi oli viestinnän osalta monipuolinen. Perinteinen seinäkalenteri jaettiin kotitalouksille vuoden vaihteessa. Se on osoittautunut hyväksi viestintäväyläksi ja asiakkaat osaavat jo odottaa sitä. Keväällä tuotettiin hyötyjäteasemaopas, jossa kerrottiin asemien käytöstä ja uusista aukioloajoista. Se jaettiin postin mukana jokaiseen kotiin. Loppuvuonna keskityttiin kertomaan poltettavan jätteen keräyksen aloittamisesta ja siihen liittyvistä lajittelumuutoksista. Isännöitsijöille lähetettiin useita uutiskirjeitä ja kaikkia kotitalouksia lähestyttiin laskujen liitekirjeillä. Näiden lisäksi käytettiin lehdistötiedotteita ja sähköisiä kanavia sekä järjestettiin neuvontatilaisuuksia. Nettisivut uudistettiin kokonaan. Uudistuksen tavoitteena oli selkeyttää sivujen rakennetta ja auttaa asiakasta helpommin löytämään mm. lajitteluohjeet ja jätteiden vastaanottopaikat. Myös Vestian ilme koki muutoksen. Uusi logo on jämäkän vihreä ja graafinen ilme raikas ja moderni. Logon lisäksi viestintäelementeksi nostettiin slogan Puhtaan arjen puolesta, joka tiivistää Vestian toiminnan 21
Strategiatyö ja toimintajärjestelmä Vestian toimintaa ohjataan sertifioitujen laatu- ja ympäristöjärjestelmien avulla. Tärkeimmille ympäristöön tai toiminnan laatuun vaikuttaville toiminnoille on laadittu tavoitteet ja menettelyohjeet. Niitä seurataan ja mitataan säännöllisesti. Järjestelmään kuuluu myös kattava riskien tunnistus ja hallinta. Urakoitsijoiden toiminta vaikuttaa palvelujen laatuun. Toimintaa ohjataan päivittäin seuraamalla esim. jäteastioiden tyhjennysten onnistumista ja asiakaspalautteita. Reklamaatiot ja poikkeamatilanteet käsitellään vuosittaisissa urakoitsijapalavereissa. Lisäksi jokaisen urakoitsijan toiminta auditoidaan laajemmin vähintään kolmen vuoden välein. Koko toiminnanohjausjärjestelmän toimivuus ja tehokkuus arvioidaan vuosittain sekä auditoinneissa että johdon katselmuksissa. Ne toimivat jatkuvan parantamisen työkaluna. Auditointien havaintoja hyödynnetään toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä. Esiin nousseet kehityskohteet käsitellään johtoryhmässä ja päätetään jatkotoimenpiteistä. Sisäisissä auditoinneissa tehdään yhteistyötä muiden jäteyhtiöiden kanssa, jolloin saadaan toiminnan kehittämiseksi arvokasta oman alan asiantuntemusta. Vuonna 2011 pidettiin sisäinen auditointi ja neljä johdon katselmusta. Sisäisessä auditoinnissa todettiin positiivisina huomioina, että johdon katselmuksissa on erinomaiset käytännöt lakisääteisten ja muiden vaatimusten täyttymisen arvioinnista, riskien analysoinnista sekä viestinnän itsearvioinnista. Lisäksi hyvinä menettelyinä mainittiin vaa- ka-asemalla oleva ohjeistus harvoin tulevia jätteitä varten ja kattava kemikaaliohjekansio ongelmajätevarastolla. Kehitettävää todettiin olevan vielä tavoitteiden määrittelyssä ja toteutuman mittaamisessa. Vestian ympäristö- ja laatujärjestelmät on tarkastanut ja sertifioinut Bureau Veritas. 22
Päämäärät ja tavoitteet Toteutuma 2011 Laatupäämäärä: tehokas ja taloudellinen toiminta sekä asiakastyytyväisyyden jatkuva parantaminen Suunnittelemme talouden pitkäjänteisesti niin, että taloudellista ylijäämää syntyy riittävästi tulevia investointeja ja toiminnan kehittämistä varten Varmistamme, että meillä on riittävästi osaavaa ja motivoitunutta henkilökuntaa. Kehitämme toimintaan liittyvien tallenteiden hallintaa ja arkistointia siten, että ne ovat helposti löydettävissä. Kehitämme luottamukselliset, toimivat yhteistyösuhteet urakoitsijoidemme kanssa. Kehitettiin taloushallintoa ja talouden seurantatapoja, hankittiin Navita-budjetointijärjestelmä. Henkilöstölle tehtiin työtyytyväisyyden, motivaation ja sitoutumisen mittaukset kesä-syyskuussa 2011. Käynnistettiin henkilöstön kehittämistoimia, joiden tavoitteena on parantaa ja kehittää jokaisen yksilön ja ryhmän motivaatiota, työtyytyväisyyttä ja sitoutumista. Tavoitteen toteuttamiseksi laaditaan tallennusohjeet erilaisille asiakirjoille. Henkilöresurssien niukkuuden vuoksi tavoitteen toteuttaminen ei merkittävästi edennyt ja työ jatkuu. Urakoitsijoiden kanssa pidettiin säännölliset urakoitsijapalaverit. Urakoitsijoiden käytännön toiminta auditoitiin auditointiohjelman mukaisesti. Ympäristöpäämäärä: ympäristövastuullisuuden kehittäminen Vähennämme kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrää. Kaatopaikkakaasun optimaalinen käyttö. Kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrä on laskenut noin kaksi prosenttia (2009-2011). Vuoden aikana valmisteltiin jätteen energiahyödyntämisen aloittamista. Kun suurin osa jätteestä toimitetaan jätevoimalaan, kaatopaikalle päätyy jatkossa vain kierrätyskelvoton jäte, jota ei ominaisuuksien vuoksi voi polttaa. Kaasunkeräysputkistot huuhdeltiin kaasuntuotannon parantamiseksi. Kaasua käytetään jätekeskuksen sähköntuotannossa ja lämmittämisessä. Tavoite tällaisena päättyy, sillä kaatopaikkakaasun käyttö on vakiintunut. Auditointi = organisaation omasta toimesta suorittama tai ulkopuolisen tahon suorittama riippumaton arviointi, jossa selvitetään onko esim. laatu- tai ympäristöjärjestelmä tavoitteiden mukaista, tehokasta ja tarkoitukseen sopivaa. Sertifiointi = ulkopuolinen, puolueeton tarkkailija tarkastaa yhtiön toiminnan säännöllisesti ja varmistaa, että se noudattaa standardien vaatimuksia Johdon katselmus = johdon suorittamaa järjestelmällistä arviointia toimintajärjestelmän soveltuvuudesta, riittävyydestä, vaikuttavuudesta ja tehokkuudesta laatu-/ympäristöpolitiikkaan (toimintapolitiikkaan) ja tavoitteisiin nähden. Standardi = standardoinnista huolehtivan viranomaisen (esim. ISO= International Organization for Standardization) hyväksymä kirjallinen julkaisu, kuten esim. kansainväliset ISO 9001 ja ISO 14001 laatu- ja ympäristöstandardit, jotka määrittelevät yhteiset menettelytavat toistuvaan toimintaan. Standardi on luonteeltaan suositus, mutta viranomaiset/yhteistyökumppanit saattavat edellyttää niiden käyttöä. 23
Hallituksen toimintakertomus 1.1. - 31.12.2011 1. Yleistä Vestia Oy perustettiin 1.9.1999. Toimintakausi oli siis yhtiön 12. toimintavuosi. Yhtiön omistaa 16 Siika-, Pyhä-, Kala- ja Lestijokilaakson kuntaa (Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Kalajoki, Kannus, Kärsämäki, Merijärvi, Nivala, Oulainen, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Sievi, Siikalatva, Toholampi ja Ylivieska) sekä Kokkolan kaupunki, joka säilytti vielä Ullavan osakkeet, vaikkei yhtiö ole hoitanut Ullavan alueen jätehuoltoa enää vuoden 2009 alusta alkaen. Yhtiön osakkeiden määrässä ei tapahtunut muutoksia. Osakkeita on 5031 kpl. Yhtiön tehtävänä on taloudellisesti edullisella tavalla huolehtia omistajakuntiensa puolesta näiden lakisääteisestä jätehuollon järjestämisestä, jätteiden kuljetuksesta sekä hyödyntämisestä että käsittelystä. 2. Tiedot olennaisista tapahtumista tilikaudella ja sen jälkeen 2.1. Jätteiden kuljetus Nykyiset jätteiden kuljetusurakat ovat voimassa 2014 asti. Lisäksi niissä on kahden vuoden optiomahdollisuus. Kuljetusurakat ovat toimineet moitteetta. Urakoita hoitaa 6 kuljetusurakoitsijaa. Ekopisteiden tyhjennysurakkaa hoitaa kaksi urakoitsijaa. Vuoden aikana kuljetusten ohjausjärjestelmää kehitettiin niin, että kuljetusreittejä on helpompi optimoida ja järjestelmästä saadaan parempia raportteja. 2.2. Uusi jätekeskus Tulevaa poltettavien jätteiden käsittelyä varten aloitettiin siirtokuormaushallin valmistelutyöt poistamalla hallialueelta pintamaat. 2.3. Vanhat jätekeskukset Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus siirsi Haapaveden kaatopaikan lopullisen sulkemisen jatkoaikahakemuksen vuoteen 2015 Pohjois-Suomen aluehallintoviraston käsiteltäväksi. Päätöstä jatkoajasta ei saatu toimintavuoden aikana. 2.4.Jätteiden hyödyntäminen Jätteiden energiana hyödyntäminen eteni suunnitelmien mukaisesti. Westenergy Oy:n jätevoimalan rakentaminen jatkui koko toimintavuoden. Vuoden aikana kerättyä kotitalousjätettä varastoitiin kaatopaikalle tulevaa polttoa varten n. 5 000 tn. Biojätteitä toimitettiin hyödynnettäväksi Stormossen Ab:n mädättämöön Vaasaan 955 tn eli 35 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Energiajätettä toimitettiin hyödynnettäväksi 2 735 tn, missä oli kasvua edellisvuoteen 49 %. Kaiken kaikkiaan hyödynnettäväksi meni n. 17 735 tn eli n. 38 % vastaanotetusta jätemäärästä. Hyötyjäteasemien hoito ja ongelmajätteiden vastaanotto kilpailutettiin. Samalla lisättiin hyötyjäteasemien aukioloaikoja. Uudet sopimukset tulivat voimaan 1.7.2011 alkaen. 2.5. Muita toiminnassa tapahtuneita tärkeitä asioita Uusi jätelaki hyväksyttiin 11.3.2011. Se tulee voimaan 1.5.2012. Uusi jätelaki edellyttää, että jos kunnat ovat antaneet jätehuollon palvelutehtävät omistamalleen yhtiölle, on niiden perustettava jätehuollon viranomaistehtävien hoitamista varten yhteinen jätelautakunta. Vestia Oy:n alueelle valmisteltiin toimintavuoden aikana sopimus yhteisestä jätelautakunnasta ja jätelautakunnan johtosääntö. Uudistuva jätelainsäädäntö vaikuttaa myös Vestia Oy:n osakassopimukseen, jonka muutos valmisteltiin yhtä aikaa jätelautakunta-asian kanssa. 3. Yhtiön taloudellinen asema tilikaudella ja hallinto 3.1. Liikevaihto Tilikauden liikevaihto oli 6,69 milj.. Liikevaihto nousi 5,3 % edellisvuodesta. Tilikauden tulos on 45 229,94 tappiollinen. Valtiolle tilitettävä jätevero nousi 40 :on tonnilta. Jäteveroa tilitettiin 1 165 908. 3.2. Investoinnit Yhtiö merkitsi vuoden aikana Westenergy Oy:n osakeannista 704 283 :lla lisää osakkeita varaamansa käsittelykiintiön (28 172 t/a) suhteessa. Yhtiön omistusosuus Westenergy Oy:stä on 23,48 %. Poltettavan jätteen tulevaan siirtokuormaukseen tarvittavan hallin pohjatyöt aloitettiin syksyllä. Siihen käytettiin 20 987. ATK-ohjelmien päivityksiin käytettiin 30 366. 3.3. Rahoitus Toiminta rahoitettiin tulorahoituksella, eikä vuoden aikana otettu uutta lainaa. Lainakanta oli vuoden lopussa 6 310 518. 3.4. Hallinto 24
Yhtiökokous pidettiin 31.5.2011. Kokouksessa oli edustettuna 16 osakaskuntaa. Yhtiökokouksessa valittiin erovuoroisten tilalle kolmivuotiskaudelle 2011 2014 Jorma Eskola (Sami Laukkanen), Jouni Jyrinki (Matti Pahkala) ja Paavo Hankonen (Hannu Haapakoski). Hallituksen kokoonpano oli seuraava: Varsinainen jäsen Varajäsen Toimikausi Jorma Eskola (Nivala) Sami Laukkanen (Pyhäjärvi) 2011-2014 Paavo Hankonen (Sievi) Hannu Haapakoski (Alavieska) 2011-2014 Jouni Jyrinki (Kalajoki) Matti Pahkala (Pyhäjoki) 2011-2014 Veikko Kallio (Oulainen) Tauno Hiitola (Merijärvi) 2009-2012 Maija-Liisa Veteläinen (Haapajärvi) Anne Ruha (Kärsämäki) 2009-2012 Vesa Savolainen (Haapajärvi) Kauko Karppinen (Pyhäntä) 2009-2012 Jorma Maunula (Toholampi) Tapio Erkkilä (Kannus) 2010-2013 Kari Kentala (Ylivieska) Silja Mikkola (Kannus) 2010-2013 Heikki Halla-aho (Haapavesi) Helena Mämmelä (Siikalatva) 2010-2013 Hallituksen puheenjohtajana oli Jorma Eskola ja varapuheenjohtajana Heikki Halla-aho. Hallitus kokoontui vuoden aikana 8 kertaa. 3.5. Henkilöstö Vakinaista henkilöstöä oli toimitusjohtaja, kehityspäällikkö, käyttöpäällikkö, tiedottaja, kuljetusvastaava, ympäristöinsinööri, taloussihteeri, asiakaspalvelusihteeri, kaksi toimistosihteeriä, kaksi jäteasemanhoitajaa ja vaaka-asemanhoitaja. Tilapäistä henkilöstöä oli n. 1 henkilötyövuoden verran. 3.6. Tilintarkastaja Tilintarkastusyhteisönä on toiminut Oy Audiator Ab ja vastuullisena tilintarkastajana HTM, JHTT Antero Hyvärinen. 4. Tutkimus ja kehitystoiminta Yhtiö osallistuu Jätelaitosyhdistyksen kautta laajempiin jätehuollon kehityshankkeisiin. 5. Arvio liiketoiminnan kehittymisestä Jätteiden kuljetus- ja käsittely säilyvät lähivuodet pääosin entisellään. Poltettavan jätteen keräily alkaa vuoden 2012 alusta. Tällöin myös jätteiden kaatopaikkasijoittaminen vähenee merkittävästi. Merkittävin investointi yhtiöllä on osallistuminen neljän muun jäteyhtiön kanssa jätteenpolttolaitoksen rakentamiseen. Laitos valmistuu vuoden 2012 syksyllä ja täysimittainen toiminta alkaa vuoden 2013 alusta. Yhtiön osuus polttolaitoksen rakentavan Westenergy Oy:n osakepääomasta on 2 817 600. Muita investointeja ovat siirtokuormausaseman rakentaminen poltettavan jätteen kuljetusta varten (2012) sekä Haapaveden kaatopaikan maisemointi (2013) Kaatopaikalle sijoitettavasta jätteestä on maksettava jätevero vuoden 1.1.2013 alkaen 50 /tn. Yhtiö pyrkii kahden seuraavan vuoden aikana hyödyntämään kaatopaikalle varastoitua polttokelpoista jätettä siten, että siitä maksettua jäteveroa voidaan vähentää uudesta kaatopaikalle sijoitettavasta jätteestä eikä jäteveroa tarvitsisi maksaa lainkaan. Uusi jätelaki tulee voimaan 1.5.2012. Kuntien (jäteyhtiöiden) rooli yhdyskuntajätehuollossa täsmentyy. Kuntien vastuu kohdistuu asumisessa syntyviin jätteisiin sekä julkisen toiminnan jätteisiin. Yritysten jätehuolto on niiden itsensä vastuulla. Kunnat voivat tarjota yrityksille jätehuoltopalveluja toissijaisesti. Myös pakkausjätteiden täydellinen tuottajavastuu tulee muuttamaan kuntien roolia palvelujen suorittajasta mahdollisesti palvelujen tarjoajaksi tuottajille. Uuden jätelainsäädännön mukaan biohajoavien ja hyödynnettävien jätteiden kaatopaikkakielto tulee voimaan 2016. Jätteenpolttolaitoksen käynnistymisen myötä yhtiö pystyy täyttämään hyödyntämisvelvoitteet, mutta kaikki muutokset vaikuttavat merkittävästi liiketoimintaan. Toimintavuonna yhtiölle laadittiin pitkän tähtäimen taloussuunnitelma (2010-2020), jossa tulevat muutokset on pyritty huomioimaan. Taloussuunnittelussa tulee erityisesti kiinnittää huomio palvelujen hinnoitteluun, maksurakenteeseen ja tulevien investointien ajoitukseen. Uuden jätelain myötä yhtiön maksupolitiikassa tapahtuu merkittävä muutos. Lain mukaan yhtiön omistajakuntien on perustettava yhteinen jätelautakunta, joka mm. hyväksyy yhtiön maksut ja jätehuoltomääräykset. 6. Hallituksen esitys yhtiön tilikauden tulosta koskeviksi toimenpiteiksi Hallitus esittää, että yhtiöjärjestyksen mukaisesti osinkoa ei jaeta. Tilikauden tappio 45 229,94 siirretään voitto/tappio -tilille. 25
Tuloslaskelma 1.1.2011-31.12.2011 1.1.2010-31.12.2010 LIIKEVAIHTO 6691 224,63 6 031 957,15 Liiketoiminnan muut tuotot 19 503,17 59 146,41 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -10 705,30-10 429,50 Ulkopuoliset palvelut -3 412 243,64-2 972 904,32 Materiaalit ja palvelut yhteensä -3 422 948,94-2 983 333,82 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -576 995,44-502 745,98 Henkilösivukulut Eläkekulut -90 366,70-85 313,85 Muut henkilösivukulut -21 174,56-21 537,98 Henkilöstökulut yhteensä -688 536,70-609 597,81 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -664 319,98-564 413,78 Poistot ja arvonalentumiset yhteensä -664 319,98-564 413,78 Liiketoiminnan muut kulut -1 717 392,81-1 469 960,80 LIIKEVOITTO/TAPPIO 217 529,37 463 797,35 Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista Muilta 210,00 240,00 Muut korko- ja rahoitustuotot Saman konsernin yrityksiltä 5127,85 7 002,86 Korkokulut ja muut rahoituskulut Saman konsernin yrityksille -116 277,32-173 045,78 Muille -1 903,98-496,87 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -112 843,45-166 299,79 VOITTO/TAPPIO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ 104 685,92 297 497,56 VOITTO/TAPPIO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 104 685,92 297 497,56 Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos -50 384,09-93 443,34 Tuloverot Tilikauden verot -99 531,77 0,00 TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO -45 229,94 204 054,22 26