Vastaanottaja Muhoksen kunta Tekniset palvelut Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 5.2.2015 Viite 1510011888 MUHOKSEN OYK VESIHUOLLON NYKYTI- LANNE JÄTEVESIVERKOSTO JA KÄYTTÖVESIVERKOSTO
Päivämäärä 5.2.2015 Laatija Tarkastaja Kari Koivisto Kuvaus Selvitys vesihuollon nykytilanteesta ja verkoston kapasiteetista Muhoksen taajama-alueella. Viite 1510011898 SISÄLTÖ 1. Yleistä 1 2. Jätevesiverkoston kapasiteetti 1 2.1 Johtopäätökset 1 3. Käyttövesiverkoston kapasiteetti 2 3.1 Johtopäätökset 2
1 1. YLEISTÄ Vesihuollon verkostojen kapasiteettitarkastelu laaditaan yleiskaavoituksen tueksi, jolloin infrarakentamisen kustannuksia voidaan ennakoida kaavaa laadittaessa. 2. JÄTEVESIVERKOSTON KAPASITEETTI Jätevesiverkoston kapasiteettitarkastelu tehtiin kunnalta saatujen lähtötietojen ja www.muhoksenvesihuolto.fi, sekä vesihuollon kirjallisuutta hyödyntäen. Tarkasteltavalla alueella asuu 4425 henkilö (Airaksinen 2014). Väestömäärä on laskettu määrittämällä viemäriverkostoon liittyvät kiinteistöt ja näiden aluerajauksella on haetta Muhoksen paikkatietojärjestelmästä alueella oleva väestö. Alue jaettiin yhteesnä 29 valuma-alueeseen ja viemärin päälinjat 9 runkolinjaan ja kolmeen päälinjaan. Päälinjat toimivat suurimmaksi osaksi siirtoviemäreinä jotka kokoavat runkoviemäreistä tulevat vesimäärät. Muhoksen ominaisvedenkulutuksena käytettiin laskennassa 100 l/as*d, ominaisvedekulutus sisältää teollisuuden ja julkisten palveluiden tuottaman jätevesimäärän. Tällöin viemäröitävä vesimäärä on noin 161 500 m 3 /v asukasmäärällä 4425. Muhoksen veden käsittelemä jätevedenmäärä vuonna 2013 oli 295 000 m 3. Asukkaita muhoksella on noin 9000. Jätevesiverkoston kuormitus laskettiin kertomalla valuma-alueen väestömäärä ominaiskulutuskertoimella ja saatu tulos kerrottiin huippuvuorikausi- (1,3) ja huipputuntikertoimilla (3,0). Saatu huipputunnin jätevesivirtaama kohdennettiin runko- ja päälinjoille. Tämän jälkeen tutkittiin mikä kohta linjalla on rajoittava tekijä. Viettoviemärin kapasiteetti laskettiin olettamalla keskikaltevuuden olevan 0,5 %. Suurelta osin viemäröinti on toteutettu suuremmalla kaltevuudella, mutta rajoittavana tekijänä on pienimmällä kaltevuudella olevat kohdat. Paineviemärin kapasiteetti laskettiin painelinjan dimension perusteella. Pumppaamoiden oletettiin tuottavan 0,8 m/s virtausnopeuden paineviemärissä, jonka perusteella laskettiin paineviemäreiden kapasiteetti. Lasketuista virtaamista ja kapasiteeteista koostettiin karttaesitys (Liite N), jossa on esitetty runko- ja päälinjat. Esityksessä on käytetty seuraavia termejä: Q max = Teoreettinen maksimivirtaama AVL max = Maksimiasukasmäärä linjan valuma-alueella, AVL kapasiteetti = ko. linjan jäljellä oleva kapasiteetti asukasmääränä AVL todellinen = Verkostossa alempana olevan linjan kapasiteetti. Mikäli tarkasteltavan linjan alapuolisessa olevassa verkostossa on johtolinja jonka jäljellä oleva kapasiteetti on pienempi kuin tarkasteltavan linjan, on tässä esitetty rajoittavan linjan jäljellä oleva kapasiteetti. 2.1 Johtopäätökset Tarkasteluissa osoittautui, että useimmissa runkolinjoissa oli hyvin tilaa uudelle asutukselle. Rajoittavia tekijöitä jätevesiverkostossa on Päälinja 3, joka kerää kaikki Muhoksen alueen jätevedet yhteen ja johtaa edelleen käsittelyyn. Päälinja 3:ssa on tämän tarkastelun perusteella kapasiteettia jäljellä noin 1060 asukkaalle. Lisäksi Runkolinja 3 rajoittaa Runkolinjojen 1 ja 2 lisääntyvää kuormitusta. Tämän tarkastelun perusteella Runkolinja 3:ssa on kapasiteettia noin 470 asukkaalle. Mikäli tavoiteltu 2000 asukkaan lisäys toteutuu tulee vähintään Päälinja 3 saneerattavaksi.
2 3. KÄYTTÖVESIVERKOSTON KAPASITEETTI Nykytilanteessa Muhoksen alueelle käyttövesi syötetään Hirsivaaran vedenottamolta runkolinjaa D280 M pitkin. Taajamassa on yksi vesitorni, joka tasaa kulutusvaihteluita. Lähtötietojen perusteella taajaman alueella ei ole paineenkorottamoita. Käyttövesiverkoston kapasiteetin tarkastelu tehtiin kunnalta saadun verkostokartan pohjalta. Laskennassa tarkasteltiin asutuksen ja kunnallisten toimintojen mukaan aiheutuvaa virtaamaa verkostossa ja virtausnopeuksia. Laskennassa oletettiin verkoston olevan nykymuodossaan toimiva ja painetasojen olevan riittävä kaikilla käyttöalueilla. Jäljellä olevaa verkoston kapasiteettia laskettiinkin virtausnopeuksien perusteella. Verkoston päälinjoille laskettiin virtausnopeudet huippukulutustilanteessa joka vähennettiin teoreettisesesta maksimivirtausnpeuden (0,6 m s -1 ) antamasta kokonaiskapasiteetista. Saatu virtauskapasiteetti muutettiin asukasvastineluvuksi (AVL) ja tiedot yhdistettiin verkostokarttaan. AVL = Q max - Q huipputunti * ominaiskulutus AVL = asukasvastineluku Q max = π * r 2 * 0,6 m s -1 Q huipputunti = π *r 2 * v laskettu Ominaiskulutus = 150 l as -1 d -1 Laskennassa huomioitiin myös huipputuntikerroin ja huippuvuorokausikerroin. Kertoimina käytettiin RIL 124-2 alle 10 000 asukkaan kulutusalueen kertoimia: k h = 2,4 k d = 1,8 Laskennan tulokset on esitetty liitteessä 2 verkostokartta ja putkikohtaiset arvot on esitetty myös taukoituna liitteessä 3. Asukasvastinelukuina tarkasteltuna, eli kuinka monta uutta asukasta ko. putkilinja voi palvella, jäljellä olevat kapasiteetit vaihtelivat välillä 230 4500 as. 6,2 120 m 3 h -1. Verkoston jäljellä olevaa kapasiteettia voi esittää putkikoittain ja täten arvioida verkoston kuormitettavuutta. Verkoston syöttölinja on D280 M joka liittyy verkostoon etelästä, linja jatkuu vesitornille. Vesitorni sijaitsee taajaman lounaislaidalla. Vesitornilta jatkuu lännen suuntaan D225 M linja, samoin D225 M linja jatkuu runkolinjan itäpuolella. Tajaaman pohjoisosan kiertää D160 M linja. D160 linja syöttää myös taajaman pohjois puolelle. Sisäinen putkisto koostuu D110 M putkista D100 putkista. Syöttöjohdot D63 M putkista. Taulukossa 1 on esitetty jäljellä olevat kapasiteetit eri putkikokoluokissa. Taulukko 1. Käyttövesiverkoston jäljellä oleva kapasiteetti putkikoittain. Putkikoko (D e) AVL Q (m 3 h -1 ) 280 2500 4500 66-120 225 1600 2500 44 66 160 670 1400 18 37 110 320 800 8,7-22 63 230 6,2 3.1 Johtopäätökset Muhoksen käyttövesiverkoston kuormitus on suhteellisen matala huippukulutustilanteessa ja verkostossa on hyvin kapasiteettia täydennysrakentamiselle suhteutettuna nykyisen kulutusalueen kokoon. Syöttölinja pystyy palvelemaan tavoidellun 2000 asukkaan lisäyksen. Uusien asukkaiden sijoittelusta riippuen nykyiseen verkostoon ei tarvitsen tehdä merkittäviä muutoksia.
3 Idän suuntaan verkostossa on kapasiteettia noin 1000 tuhannelle uudelle asukkaalle. Runkolinjan D160 välissä oleva D110 osa saneeraamalla kapasiteettia voidaan kasvattaa arviolta 1500 asukkaaseen. Pohjoisen suunnassa alueilla Puhakka ja Perukka nykyinen verkosto voi palvella noin 800 uutta asukasta. Lännen suunnassa valtatie 22 varrella kulkeva D160 linja pystyy palvelemaan noin 1200 uutta asukasta. Eteläpuolella kulkeva D110 linja noin 600 uutta asukasta. Etelässä runkolinja pystyy tarjoamaan käyttöveden jopa 2500 uudelle asukkaalle.