Biohajoavan ja muun orgaanista ainesta sisältävän jätteen sijoittaminen Ämmässuon kaatopaikalle sekä toiminnan aloittamislupa, Espoo ja Kirkkonummi

Etelä-Suomi Päätös Nro 178/2016/1 Dnro ESAVI/10555/2015 Annettu julkipanon jälkeen 1.7.2016 ASIA Biohajoavan ja muun orgaanista ainesta sisältävän jätteen sijoittaminen Ämmässuon kaatopaikalle sekä toiminnan aloittamislupa, Espoo ja Kirkkonummi HAKIJA HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100 00066 HSY TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ja kaatopaikan laajennusalueen toiminnat sijoittuvat osoitteeseen Ämmässuontie, 02820 Espoo. Toiminnat sijoittuvat Espoon kaupungissa Ämmässuon kaupunginosassa kiinteistöille 49-91-1-1, 49-91-1-2 ja 49-91-2-1, Espoonkartanon kylässä kiinteistölle 49-408-1-428, Koskenmäen kylässä kiinteistöille 49-411-1-13 ja 49-411-1-14 ja Peringin kylässä kiinteistöille 49-450-2-16 ja 49-450-2-17. Toiminta sijoittuu Kirkkonummen kunnassa Kauhalan kylässä kiinteistöille 257-445-2-58, 257-445-3-16, 257-445-3-41, 257-445-3-42 ja 257-445-8-8. Y-tunnus: 2274241-9 Toimialatunnus: 38220 (TOL 2008). HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastoon 18.12.2015. HAKEMUKSEN PERUSTE Kaatopaikkatoiminta on ympäristöluvanvarainen ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 :n 1 momentin ja liitteen 1 taulukon 1 (direktiivilaitos) kohdan 13 g) mukaan. Kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen (331/2013) 35 :n mukaan lupaviranomainen voi myöntää poikkeuksen rajoituksesta, joka koskee orgaanisen jätteen sijoittamista kaatopaikoille. Ympäristönsuojelulain 58 :n 3 momentin mukaan lupaviranomainen voi antaa asiaa koskevan ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 0295 016 000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki

2 (29) määräyksen erillisen hakemuksen johdosta noudattaen soveltuvin osin, mitä lupahakemuksen käsittelystä säädetään. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 34 :n ja valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta 1 :n 1 momentin nojalla ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto. Kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen (331/2013) 35 :n mukaan lupaviranomainen voi päättää poikkeamisesta. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Luvat Jätteenkäsittelykeskus Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa YTV:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminnalle (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 553, 26.5.2003). Vaasan hallinto-oikeuden päätös em. Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksestä No YS 553, 26.5.2003 tehdyistä valituksista (Vaasan hallinto-oikeus n:o 04/0551/1, 22.12.2004). Korkeimman hallinto-oikeuden päätös em. Vaasan hallintooikeuden päätöksestä n:o 04/0551/1, 22.12.2004 tehdyistä valituksista (korkein hallinto-oikeus taltionumero 466, 8.3.2006). Päätös em. ympäristöluvan No YS 553, 26.5.2003 lupamääräysten A.20., B.10. ja B.18. muuttamisesta koskevasta hakemuksesta (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 1162, 20.9.2007). Vaasan hallinto-oikeuden päätös em. Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksestä No YS 1162, 20.9.2007 tehdystä valituksesta (Vaasan hallinto-oikeus n:o 08/0373/1, 28.11.2008). Korkeimman hallinto-oikeuden päätös em. Vaasan hallintooikeuden päätöksestä n:o 08/0373/1, 28.11.2008 tehdyistä valituksista (korkein hallinto-oikeus taltionumero 1113, 11.5.2010). Päätös HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta (dnro ESAVI/705/04.08/2010), joka koskee Ämmässuon

3 (29) jätteenkäsittelykeskuksen toimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen No YS 553, 26.5.2003 ja kaatopaikan laajennusalueen toimintaa koskevien ympäristölupapäätösten No YS 659, 16.5.2005 ja No YS 1163, 20.9.2007 lupamääräysten tarkistamista ja muuttamista ja toimintojen olennaista muuttamista (Etelä-Suomen aluehallintovirasto Nro 212/2012/1, 14.12.2012) sekä päätös korkeimman hallintooikeuden uudelleen käsiteltäväksi palauttamasta Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvan lupamääräysten muuttamista koskeva asiasta (dnro ESAVI/510/04.08/2010) (Etelä-Suomen aluehallintovirasto Nro 213/2012/1, 14.12.2012). Päätöksellä Nro 212/2012/1, 14.12.2012 ei muutettu ympäristöluvan No YS 553, 26.5.2003 kompostointilaitosta koskevia lupamääräyksiä A.23., C.1. C.10., G.1. ja G.2. Vaasan hallinto-oikeuden päätös em. Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksistä Nro 212/2012/1, 14.12.2012 ja Nro 213/2012/1, 14.12.2012 tehdyistä valituksista (Vaasan hallinto-oikeus n:o 14/0623/3, 17.11.2014). Korkeimman hallinto-oikeuden päätös em. Vaasan hallintooikeuden päätöksestä nro 14/0623/3, 17.11.2014 tehdyistä valituksista (korkein hallinto-oikeus taltionumero 734, 9.3.2016). Kaatopaikan laajennusalue Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa YTV:n Ämmäsuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikan laajennusalueen toiminnalle (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 659, 16.5.2005). Vaasan hallinto-oikeuden päätös em. Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksestä No YS 659, 16.5.2005 tehdyistä valituksista (Vaasan hallinto-oikeus n:o 06/0139/1, 10.5.2006). Korkeimman hallinto-oikeuden päätös em. Vaasan hallintooikeuden päätöksestä n:o 06/0139/1, 10.5.2006 tehdyistä valituksista (korkein hallinto-oikeus taltionumero 3383, 27.12.2007). Päätös em. ympäristöluvan No YS 659, 16.5.2005 YTV:n Ämmäsuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikan laajennusalueen toiminnan muuttamista koskevasta hakemuksesta (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 1163, 20.9.2007). Vaasan hallinto-oikeuden päätös em. Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksestä No YS 1163/20.9.2007 tehdystä valituksesta (Vaasan hallinto-oikeus n:o 08/0371/1, 28.11.2008).

4 (29) Edellä kohdassa Jätteenkäsittelykeskus esitetty Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Nro 212/2012/1, 14.12.2012. Sopimukset Alueen kaavoitustilanne Espoon Vesi ja Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV) ovat tehneet 12.5.2008 sopimuksen osoitteessa Ämmässuontie 8 sijaitsevan kiinteistön jätevesien johtamisesta yleiseen viemäriin sopimuksessa olevin ehdoin. Viemäriin johdettavat jätevedet ovat jätevesien tasausaltaan kautta johdettavat vanhan jätetäytön suotovedet, vanhan jätetäytön kalvon alapuoliset vedet, uuden jätetäytön suotovedet, uuden kompostointilaitoksen jätevedet, hyötykäyttöalueen kuormitteiset vedet ja saniteettijätevedet. Sopimus on voimassa neljä vuotta. Uutta sopimusta ei ole vielä tehty. Espoon kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Ämmässuon asemakaavan 13.11.2006 ja kaava on saanut lainvoiman 18.6.2008. Asemakaava käsittää 91. kaupunginosan korttelit 91001 ja 91002 sekä katu- ja erityisalueet ja 75. kaupunginosan korttelit 75011 ja 75012 sekä katu-, virkistys- ja erityisalueet. Asemakaava-alue sijaitsee Espoon länsirajalla rajoittuen lännessä Kirkkonummen kunnan rajaan ja pohjoisessa Kolmperän asutusalueeseen ja Nupurintiehen sekä idässä Kulmakorven teollisuusalueeseen. Asemakaavalla mahdollistetaan kaatopaikkatoiminnan jatkuminen ja jätteidenkäsittelyn kehittäminen Ämmässuon alueella. Asemakaava-alueen pinta-ala on 280 ha. Kirkkonummen puoleinen asemakaava liittyy kiinteästi Espoon puolelle laadittuun asemakaavaan. Kirkkonummen Kauhala, Ämmässuo -asemakaava käsittää korttelin 501 sekä suojaviher- ja vesialueita. Asemakaava on hyväksytty Kirkkonummen kunnanhallituksessa 16.1.2006. Helsingin hallinto-oikeus kumosi päätöksellään 24.11.2006 Kirkkonummen kunnanhallituksen päätöksen 16.1.2006 26 kohdassa 2 mainitun asemakaavamääräyksen, jossa määrättiin, että alueelle ei hyväksytä voimalaitostuhka- ja asbestijätteen sijoittamista. Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä valitettiin korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus ei muuttanut Helsingin hallinto-oikeuden päätöstä, päätös taltionumero 3354, 21.12.2007. Kulmakorven alueelle on valmisteilla Kulmakorpi I -asemakaava. Asemakaavan tavoitteena on turvata yritystonttitarjonta pääosin teollisuudelle ja varastoinnille sekä toimivan työpaikka- ja yritysalueen rakentuminen hyvien liikenneyhteyksien varteen. Tavoitteena on myös mahdollistaa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen läheisyydestä hyötyvän liiketoiminnan sijoittuminen alueelle. Asemakaava mahdollistaa myös uuden tieyhteyden rakentamisen jätteenkäsittelykeskukseen Kulmakorven kautta. Asemakaava pyritään vahvistamaan muutamassa vuodessa, jolloin katuyhteys Kulmakorventieltä Ämmässuolle voidaan rakentaa.

5 (29) Kulmakorpi I -asemakaava on edelleen valmisteluvaiheessa. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä 11.8. 9.9.2014. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Toiminnan sijainti Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikan laajennusalue sijoittuu osittain Espoon kaupungin ja osittain Kirkkonummen kunnan alueelle. Jätteet, joille poikkeuslupaa haetaan, sijoitetaan tavanomaisen jätteen kaatopaikalle täyttöalueelle S1. Täyttöalue S1 sijoittuu kiinteistöille 257-445-8-8 ja 49-408-1-428, jotka omistaa HSY. Kaatopaikan täyttöalue S1 (pinta-ala 12,4 ha ja tilavuus noin 2 850 000 m 3 ) on otettu käyttöön marraskuussa 2007. S1 alueen tilavuutta on käyttämättä n. 500 000 m 3 vuoden 2016 alussa. Täyttötoiminta siirtyy alueelle S2 arviolta vuonna 2030 sen jälkeen, kun alueen S1 käytettävissä oleva tilavuus on saavutettu. Täyttöalueen S2 pinta-ala on 4,6 ha ja tilavuus noin 700 000 m 3. Poikkeamista koskevassa hakemuksessa esitetyt loppusijoitustoiminnat eivät vaikuta täyttöalueen S2 käyttöönottoajankohtaan. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus rajautuu lännessä ja etelässä sekä pohjoisessa suoja-alueeseen (EV/VR/ky). Idässä alue rajautuu yhdyskuntateknisen huollon alueisiin, kuten Espoon kaupungin Kalliosuon maankaatopaikkaan. Lähimmät asuinalueet sijaitsevat noin 500 metriä luoteeseen (Laitamaa, Kirkkonummi) ja noin 700 m kohteesta pohjoiseen (Kolmperä, Espoo). Yksittäisiä asuin- ja lomarakennuksia on lisäksi alueen etelä- ja lounaispuolella lähimmillään noin 600 m etäisyydellä jätteenkäsittelykeskuksesta. HAKEMUS Hakemuksen mukainen toiminta HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa toimii pääkaupunkiseudun ainoa käytössä oleva kaatopaikka. Noin 200 hehtaarin laajuisen jätteenkäsittelykeskuksen toimintoja ovat muun muassa jätteen vastaanotto, jätteen kaatopaikkasijoitus, biojätteen laitosmainen käsittely, pilaantuneiden maiden sekä tuhkien ja kuonien käsittely ja hyötykäyttö tai loppusijoitus, alueella syntyvien vesien hallinta sekä kaatopaikkakaasun keräys ja hyötykäyttö. Jätteenkäsittelykeskuksessa on myös Ämmässuon Sortti-asema jätteen pienerien tuojille. Kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen (331/2013) 28 :n mukaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan pintarakenteen tiivistyskerroksen alla olevaan jätetäyttöön tai rakenteeseen hyväksytään vain sellaista tavanomaista jätettä, jonka biohajoavan ja muun orgaanisen aineksen pitoisuus määritettynä orgaanisen hiilen kokonaismääränä tai hehkutushäviönä on enintään 10 % eräitä säännöksessä mainittuja poikkeuksia lukuun

6 (29) ottamatta. Asetuksen 53 :n mukaan 28 :n säännöksiä sovelletaan 1.1.2016 lähtien. Rakennus- ja purkujätteen lajittelussa ja muussa mekaanisessa käsittelyssä syntyvän jätteen osalta säännöstä sovelletaan kuitenkin 1.1.2020 alkaen ja 1.1.2016 alkaen tulee näiden jätteiden biohajoavan ja muun orgaanisen aineksen pitoisuuden määritettynä orgaanisen hiilen kokonaismääränä tai hehkutushäviönä olla korkeintaan 15 %. Asetuksen 35 :n mukaan lupaviranomainen voi päättää, että em. 28 :n mukaista rajoitusta ei sovelleta kaatopaikka-asetuksen 15 :n mukaisesti esikäsiteltyyn jätteeseen, jos voidaan luotettavasti osoittaa, että jäte ei ominaisuuksiensa vuoksi sovellu käsiteltäväksi muulla tavoin kuin sijoittamalla kaatopaikalle. HSY hakee asetuksen 35 :n mukaista poikkeusta sijoittaa poikkeuslupahakemuksen mukaisia jätteitä Ämmässuon jätekeskuksen tavanomaisen jätteen kaatopaikalle. Poikkeuslupaa haetaan 1.1.2016 alkaen kullekin jätejakeelle hakemuksessa tarkemmin yksilöidysti. Lisäksi HSY hakee lupaa aloittaa toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta (YSL 199 ). Poikkeuslupaa haetaan toistaiseksi voimassa olevaksi, mutta kuitenkin vain täytön S1 käyttöajalle (arviolta vuoteen 2030 asti). Hakemuksessa esitettyjen materiaalien loppusijoittamista jatketaan niin kauan kuin orgaanista ainesta sisältävälle jätteelle ei ole muuta teknistaloudellisesti mahdollista käsittelytapaa. Vaihtoehtoisien menetelmien tarkistaminen ehdotetaan tehtäväksi kahden vuoden välein. Tiedot jätteiden esikäsittelystä, sijoituspaikasta, ominaisuuksista sekä perustelut poikkeamiselle Makki Jätekuvaus Makki-jätteillä tarkoitetaan ulkokäymälöiden jätettä (20 03 99). Jätteet kerätään ulkovessoista (mm. yksittäiset viemäriverkon ulkopuolella olevat kiinteistöt, leirintä- ja ulkoilualueet, puolustusvoimien harjoitusalueet). HSY:n keräyksen piirissä on joitakin satoja keräyspaikkoja. Jätteet viedään normaalitilanteessa jätevoimalaan poltettavaksi, mutta poikkeustilanteissa (voimalan vuosihuolto ja käyttöhäiriöt) ko. jätteet joudutaan käsittelemään muulla tavoin. Poikkeustilanteiden aikana syntynyt ko. jätteen määrä on hyvin marginaalinen, ollen noin 4 t/a. Esikäsittely Käymäläjätettä ei esikäsitellä ennen loppusijoitusta, koska käytössä ei ole teknistaloudellista esikäsittelyä, joka vähentäisi selvästi jätteen määrää tai haitallisuutta (vrt. VNA 331/2013 15 :n mukaiseen jätteen esikäsittelyvelvollisuuden poikkeus).

7 (29) Sijoituspaikka Makki sijoitetaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan täyttöalueen S1 kaivantoon ja peitetään maa-aineksilla. Ominaisuudet ja perustelut Käymäläjätteen orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC) on 80 95 %. Jätteiden sijoittaminen kaatopaikalle on ainoa varakäsittelyvaihtoehto poikkeustilanteiden aikana. Jätettä ei voi varastoida jätevoimalassa eikä Ämmässuon käsittelykeskuksessa. Biojätteen käsittelyn ympäristölupa ei mahdollista käsittelyä biojätteen käsittelylaitoksessa. Jäte-erät ovat määrällisesti hyvin vähäisiä, joten niiden kuljettaminen kauemmas mahdolliseen luvan omaavaan käsittelypaikkaan ei ole ympäristöllisesti eikä taloudellisesti perusteltua. Lisäksi jätevoimaloiden huoltoseisokit kesäaikaan on usein samanaikaisesti, jolloin toimitus toiseen laitokseen ei ole mahdollista. Koska kyseessä on luvan myöntäminen poikkeustilanteita varten ja määrät ovat hyvin marginaalisia, haetaan poikkeuslupaa pysyvänä. Sairaalan erityisjätteet Jätekuvaus Sairaalan erityisjätteillä tarkoitetaan sairaalan viiltäviä ja pistäviä jätteitä (18 01 01) sekä sairaalan jätteitä, joiden keräykselle ja käsittelylle ei aseteta erityisvaatimuksia tartuntavaaran vuoksi (18 01 04). Jälkimmäisiä jätteitä ovat mm. veriset sidetarpeet, vaipat, liinavaatteet, kertakäyttövaatteet ja veriplasmapussit. Nämä jätteet viedään normaalitilanteessa jätevoimalaan poltettavaksi, mutta poikkeustilanteissa (voimalan vuosihuolto ja käyttöhäiriöt) ko. jätteet joudutaan käsittelemään muulla tavoin. Poikkeustilanteiden takia loppusijoitettava jätemäärä on hyvin alhainen, ollen 40 t/a. Esikäsittely Jätteet esikäsitellään niiden syntypaikalla lajittelemalla. Sijoituspaikka Sairaalan erityisjätteet loppusijoitetaan tavanomaisen jätteen kaatopaikalle täyttöalueelle S1 kaivantoon ja peitetään maa-aineksilla. Ominaisuudet ja perustelut Sairaalajätteiden viiltävien ja pistävien jätteiden osalta orgaaninen aines on pääosin muovia. Muut orgaaniset jätteet ovat lähinnä puu- tai puuvillaperäisiä, jotka ovat pääsääntöisesti biohajoavia. Orgaanisen aineksen pitoisuus on noin 60 90 %.

8 (29) Mikäli jätteitä ei saada poikkeustilanteissa muihin polttolaitoksiin, jätteiden sijoittaminen kaatopaikalle on ainoa varakäsittelyvaihtoehto poikkeustilanteiden aikana. Sairaalajätteitä ei voida varastoida jätevoimalassa eikä Ämmässuon käsittelykeskuksessa. Jätteitä ei voi myöskään kompostoida niiden pistävien ja viiltävien osien vuoksi eikä biojätteiden käsittelylaitoksen lupa sisällä ko. jätteiden käsittelymahdollisuutta. Jäte-erät ovat määrällisesti hyvin vähäisiä, joten niiden kuljettaminen kauemmas mahdolliseen luvan omaavaan käsittelypaikkaan ei ole ympäristöllisesti eikä taloudellisesti perusteltua. Lisäksi jätevoimaloiden huoltoseisokit kesäaikaan on usein samanaikaisesti, jolloin toimitus toiseen laitokseen ei ole mahdollista. Koska kyseessä on luvan myöntäminen poikkeustilanteita varten, ja jätteiden määrät ovat hyvin marginaalisia sekä jätejakeiden käsittely on muilla menetelmin haasteellista, haetaan poikkeuslupaa pysyvänä. Maa- ja kiviainekset Jätekuvaus Puutarha- ja kantojäte (20 02 01) esikäsitellään lajittelemalla, murskaamalla ja seulomalla. Esikäsittelyssä muodostuu maa- ja kiviainesta, lehteä ja puuta. Maa- ja kiviainesrejektiä muodostuu noin 500 t/a. Esikäsittely Esikäsittelynä on lajittelu, murskaus ja seulonta. Sijoituspaikka Jäte loppusijoitettaan tavanomaisen jätteen kaatopaikalle täyttöalueelle S1. Ominaisuudet ja perustelut Maa- ja kiviainesrejekti on pääosin (70 90 %) maa- ja kiviainesta, jossa on seassa viherjätettä. Kyseisen rejektin orgaanisen aineksen määrä on noin 10 30 %. Jätteen biohajoava osuus on vähäinen eikä siitä aiheudu merkittävää kaasunmuodostusta (metaanipotentiaali alle 5 m 3 /t). Hyödyntämiseen soveltumaton ylijäämärejekti ei sovellu heterogeenisyyden vuoksi materiaali- tai energiahyötykäyttöön. Loppusijoitettavan jätteen määrä on alhainen ja sen käsittely muilla menetelmin ei olisi perusteltua. Edellä mainituilla perusteilla haetaan poikkeuslupaa pysyvänä.

9 (29) Katujen puhdistusjäte Jätekuvaus Katujen puhdistuksen yhteydessä muodostunut jäte (20 03 03) esikäsitellään seulomalla. Seulan (20 mm) ylite sisältää kiviainesta, roskaa, lehteä ja puuta. Katujen puhdistusjätteen ylitettä tulee noin 50 t/a. Esikäsittely Esikäsittelynä on seulonta. Sijoituspaikka Jäte loppusijoitettaan tavanomaisen jätteen kaatopaikalle täyttöalueelle S1. Ominaisuudet ja perustelut Katujen puhdistusjätteen ylite on pääosin (70 90 %) kiviainesta, jossa on seassa viherjätettä. Kyseisen rejektin orgaanisen aineksen määrä on noin 10 30 %. Jäte ei sovellu fysikaalis-kemiallisilta ominaisuuksiltaan materiaali- tai energiahyötykäyttöön (epäpuhtaudet, alhainen lämpöarvo ja korkea tuhkapitoisuus). Loppusijoitettavan jätteen määrä on alhainen ja sen käsittely muilla menetelmin ei olisi perusteltua, joten kyseisen jätteen loppusijoittamiselle haetaan pysyvää poikkeuslupaa. Hiekanerotusjäte Jätekuvaus Hiekkajätteellä tarkoitetaan jätevedenpuhdistamon hiekanerotuksessa syntyvää jätettä (19 08 02). Hiekkajäte on pääasiassa hiekkaa, mutta siinä on mukana metallin ja lasin kappaleita, joiden erottaminen hiekkajätteestä on erittäin vaikeaa, mikä estää hiekan käytön esim. multatuotteissa. Normaalitilanteessa hiekanerotuksessa syntyvän jätteen orgaanisen hiilen kokonaismäärä ei ylitä raja-arvoa, mutta lupaa haetaan poikkeustilanteita varten. Haettava määrä onkin alhainen ollen 400 t/a. Esikäsittely Hiekkajäte esikäsitellään jätevedenpuhdistamolla pesemällä ja veden erotuksella.

10 (29) Sijoituspaikka Hiekkajäte loppusijoitettaan tavanomaisen jätteen kaatopaikalle täyttöalueelle S1. Ominaisuudet ja perustelut Jätevedenpuhdistamolla esikäsitellyn hiekkajätteen orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC) arvioidaan olevan pääsääntöisesti alle 10 % (arviolta keskimäärin noin 5 %), mutta poikkeustilanteissa määrä voi ylittää kaatopaikalle loppusijoitettavan orgaanisen aineksen raja-arvon. Jätteen polttaminen ei ole soveltuva vaihtoehto, koska hiekkajäte sisältää niin vähän orgaanista ainesta, ettei sen polttaminen ole järkevää. Myös hiekkajätteen kierrättäminen on em. syistä erittäin vaikeaa. Näin ollen orgaanisen hiilen kokonaismäärän ylittäessä poikkeustilanteissa raja-arvon, sille ei ole toistaiseksi kaatopaikkasijoitusta korvaavaa käsittelymenetelmää. Lisäksi haettavan jätteen määrä on hyvin alhainen, joten sen sijoittaminen kaatopaikalle on teknistaloudellisesti järkevää. Edellä mainituilla perusteilla haetaan poikkeuslupaa pysyvänä. PVC-jäte Jätekuvaus PVC-jätteillä (19 12 04 ja 20 01 39) tarkoitetaan rakennusjätteestä lajiteltuja PVC-pitoisia materiaaleja. Näitä ovat esim. PVC-pitoiset putket, pressut, lattiamatot, paneelit, listat ja muita vastaavia PVC-tuotteita. Näiden jätteiden määräksi arvioidaan vuositasolla olevan luokkaa 2 000 t/a. Esikäsittely Jäte esikäsitellään lajittelemalla rakennusjätteen esikäsittelyn yhteydessä. Sijoituspaikka Jäte sijoitetaan tavanomaisen jätteen kaatopaikalle täyttöalueelle S1. Ominaisuudet ja perustelut PVC-jätteen sisältämä orgaanisen aineksen määrä on 80 90 %, mutta jäte on biohajoamaton eikä siten aiheuta kaasu- ja vesipäästöjä. Rakennusjätteenä tulee ajoittain suuria määriä PVC-muovia, joiden käsittely voimalassa ei ole kerralla mahdollista, ja käsittely siten aiheuttaisi siten poikkeusjärjestelyitä. Pienet määrät voidaan käsitellä voimalassa muiden jätteiden seassa. Energiahyötykäytössä PVC-jäte nostaa polttoaineen kloridipitoisuutta. Kloridi on ongelmallinen materiaali poltossa, koska se

11 (29) aiheuttaa kattiloihin korroosiota. Lisäksi PVC-pitoisen jätteen polttaminen muodosta riskin dioksiinien ja furaanien muodostumiseen. PVC-jätteen käsittelymenetelmät arvioidaan uudelleen kahden vuoden välein. Hakija pyrkii kehittämään ko. jätteiden materiaali- ja/tai energiahyödyntämistä. Muut pienet jäte-erät (17 09 04) Jätekuvaus Muilla pienillä jäte-erillä tarkoitetaan pieniä jäte-eriä, joille ei löydy vaihtoehtoista käsittelyä. Näitä ovat tulipalojätteet, lujitemuovit (kuten lasi-, hiili ja aramidikuidut) ja rakennusvillat (hartsipohjaiset). Tulipalojäte on tulipaloista jäljelle jäänyttä palanutta jätettä. Tulipalojätteestä on lajiteltu erilleen vaaralliset jätteet, sähkö- ja elektroniikkalaitteet, metallit sekä mahdollisesti hyödynnettävissä olevat jätteet, kuten puu. Tulipalojäte on palaneita rakenteita ja tuhkaa, joka sisältää kuitenkin myös orgaanista ainesta. Kaatopaikalle loppusijoitettavan tulipalojätteiden määräksi arvioidaan vuositasolla noin 50 t. Luvitettava lujitemuovi on pääosin käytöstä poistettuja tuotteita. Jäte on valtaosaltaan lasikuidulla lujitettua kertamuovia. Sen vuosittainen määrä on luokkaa 20 t. Rakennusvillajätettä (hartsipohjaiset) syntyy rakennusjätteen lajittelussa. Luvitettava määrä on vuositasolla 50 t. Em. jätejakeitten lisäksi haetaan lupaa sijoittaa kaatopaikalle vastaavia jäte-eriä, jotka mahdollisesti tulevat vastaan vuoden 2016 aikana ja joita ei ole osattu ennakoida etukäteen. Mikäli uusia pieniä jäte-eriä tulee vastaan, sovitaan niiden sijoittamisesta kaatopaikalle erikseen viranomaisen kanssa. Esikäsittely Jätteet joko lajitellaan syntypaikalla, rakennusjätteen esikäsittelyssä tai koneellisesti Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa jätekuormien tarkastuksen yhteydessä. Sijoituspaikka Jätteet loppusijoitetaan tavanomaisen jätteen kaatopaikalle täyttöalueelle S1.

12 (29) Ominaisuudet ja perustelut Jätteiden sisältämän orgaanisen kokonaishiilen (TOC) arvioidaan olevan pääsääntöisesti 20 50 %, mutta joissakin erissä (esim. lujitemuovit) jopa 90 %. Tulipalojätteeksi jäävä aines ei kelpaa enää energiahyötykäyttöön eikä se sovellu myöskään muulla tavoin käsiteltäväksi kuin sijoitettavaksi kaatopaikalle. Lujitemuovimateriaali ei toistaiseksi kelpaa energiahyötykäyttöön. Jatkossa sitä voi olla mahdollista hyödyntää esim. sementtiteollisuudessa, mutta toistaiseksi kierrätysjärjestelmää ei vielä ole. Lisäksi muovin murskaus on ongelmallista ja hyödyntämiseen kelpaava materiaalimäärä on kerrallaan vähäistä. Edellä mainittujen seikkojen lisäksi luvitettava jätemäärä vuositasolla on alhainen. Hartsipitoisissa eristevilloissa on todettu olevan orgaanista hiiltä yli 10 %. Rakennusvillalle ei toistaiseksi ole olemassa teknistaloudellisesti kannattavaa käsittelyä tai hyödyntämismahdollisuuksia. Em. jätejakeille haetaan lupaa poikkeuslupaa pysyvänä, mikäli ei ilmaannu jätteen energiahyödyntämiselle vaihtoehtoista käsittelyä kohtuullisin kustannuksin. Pilaantuneet maa-ainekset Tässä pilaantuneilla maa-aineksilla tarkoitetaan vanhoilta pilaantuneilta alueilta kaivettuja jätetäyttömaita ml. kiviainekset (17 05 04) ja ruoppausmassat (17 05 06). Jätejakeeseen 17 05 04 kuuluvia kohteita voivat olla esimerkiksi vanhat jätetäytöt, pilaantuneet humusmaat, turpeeseen imeytetyt akuuttien öljyvahinkojen torjunnassa syntyneet öljyiset jätteet sekä vanhat jätevesialtaiden lietteet. Ruoppausmassoilla tarkoitetaan lähinnä hyvin pieniä määriä ruoppausmassoja. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksella näitä jätteitä ei voida sijoittaa erilleen muista jätteistä, joten VNA:n 331/2013 28 :n mukainen poikkeus ei sovellu tässä tapauksessa. Jätekuvaus Jätetäyttömailla tarkoitetaan vanhoja jätetäyttöalueita, jotka ovat jo osittain maatuneita. Vanhoissa jätetäytöissä on usein myös pilaantumaa, tavallisimmin öljy- tai metallipilaantumaa tai näiden eriasteisia yhdistelmiä. Pilaantuneilla humusmailla tarkoitetaan vanhoista PIMA-kohteista (haittaaineita yli VNA:n 214/2007 ohjearvojen) tulleita maita, joissa maalaji on turve sekä akuuttien öljyvahinkojen yhteydessä poistettavia öljyyntyneitä pintamaita. Öljyyntyneet pintamaat saattavat öljyn lisäksi sisältää myös kasvien lehtiä, oksia, juuria, kantoja ym. luontaista orgaanista ainesta. Ko.

13 (29) maiden orgaaninen aines on pääasiassa humusta ja öljyhiilivetyjä, joista vain osa on biohajoavaa. Öljyvahinkojen torjunnassa syntyneiden jätteiden (esim. öljynimeytysturve) määrä on vuositasolla vähäinen (alle 1 000 t/a). Öljynimeytysmatot, -makkarat yms. PIMA-käsittelyyn soveltumattomat jätteet toimitetaan muualle käsiteltäviksi, eikä tässä haettava poikkeus koske siis niitä. HSY on alueellisesti tärkeä palo- ja pelastusviranomaisten yhteistyökumppani ja akuuttien vahinkomaiden vastaanottaja, joten alueellinen yhteistyö on tärkeää onnettomuustilanteiden hoidossa. Jätevesialtaiden lietteillä tarkoitetaan jätevesilietteitä, joissa todetaan pilaantumaa ja jotka sen vuoksi toimitetaan käsittelyyn. Näiden jätteiden määrä on myös vähäinen. Ruoppausmassoilla tarkoitetaan tässä pieniä ruoppausmassamääriä (muutama m 3 /kohde), jotka ovat syntyneet esimerkiksi pienten venesatamien ruoppauksen yhteydessä. Em. mainittujen jätejakeiden loppusijoitettavaksi määräksi arvioidaan vuositasolla yhtensä noin 10 000 t. Esikäsittely Pilaantuneet jätetäyttömaat, pilaantuneet humusmaat, öljyvahinkojen torjunnassa syntyneet jätteet, jätevesialtaiden pilaantuneet lietteet ja pilaantuneet ruoppausmassat esikäsitellään sisältämiensä haitta-aineiden perusteella. Kaikki edellä mainitut jäte-erät voivat olla Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen vastaanotettaessa sisältämiensä haitta-aineiden johdosta joko vaarallista jätettä (17 05 03*) tai tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavaa (17 05 04). Mikäli jäte-erän pilaantuneisuus ylittää Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikalla sellaisenaan hyödynnettäville pilaantuneille maille ympäristöluvassa määrätyt raja-arvot, pilaantunut jäte-erä esikäsitellään kompostoimalla, jota voidaan tarvittaessa tehostaa huokosilmakäsittelyllä. Esikäsittelyssä pystytään vähentämään orgaanisia haitta-aineita (esim. öljyhiilivetyjä). Esikäsittelyä voidaan tehdä myös seulomalla, välppäämällä, laskeuttamalla, imeyttämällä, kuivattamalla jne. jätteen määrän ja käsiteltävyyden parantamiseksi. Edellä mainittujen esikäsittelyjen jälkeen jäte-erän haitta-ainepitoisuudet alittavat Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikalla sellaisenaan hyödynnettäville pilaantuneille maille ympäristöluvassa määrätyt haittaaineiden raja-arvot ja ovat luokiteltavissa tavanomaiseksi jätteeksi ja kuuluvat jäteluokkaan 17 05 04. Sijoituspaikka Esikäsitellyt jätteet loppusijoitetaan tavanomaisen jätteen kaatopaikalle täyttöalueelle S1. Humusmaat voidaan hyödyntää tavanomaisen jätteen kaatopaikan päivittäispeittomateriaaleina, maisemoinnissa ja muotoilussa.

14 (29) Ominaisuudet ja perustelut Vanhat jätetäytöt ovat osittain maatunutta sekajätettä, joiden orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC) on esikäsittelyn jälkeenkin usein yli 10 %. Osittain maatunutta jätetäyttöä ei saa käsitellä Vantaan Energian jätevoimalassa, eikä etenkään, jos jätetäytössä on haitta-aineita (esim. metalleja). Pilaantuneiden humusmaiden hehkutushäviö (LOI) on 10 40 %. Kyseisten maiden biologisella käsittelyllä ei saavuteta merkittävää stabiloitumista (humuksen määrän suhteen) eikä siten jatkokäsittelyä nähdä tarkoituksenmukaisena. Myöskään maan poltto epäorgaanisen materiaalien suuren osuuden vuoksi ei ole kannattavaa (alhainen lämpöarvo). Niitä ei voida myöskään hyödyntää muissa kohteissa epäpuhtauksien takia (edellyttäisi erillistä luvittamista). Öljyvahinkojen torjunnassa käytettävän turpeen sisältämän orgaanisen aineksen määrä on suuri (80 %), jolloin sitä ei voida merkittävästi alentaa kompostoimalla muiden kuin öljyhiilivetyjen osalta, joiden määrä on tyypillisesti vähäinen verrattuna muuhun orgaanisen aineksen määrään. Vanhojen jätevesilietealtaiden lietteiden orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC) arvioidaan olevan yli 10 %, niitä voidaan käsitellä kompostoimalla, mutta orgaanisen aineksen määrän alentaminen alle 10 % on haasteellista ko. jätteiden vähäisen biohajoavuuden vaikutuksesta, joten kompostointia ei katsota perustelluksi. Ruoppausmassojen orgaanisen hiilen kokonaismäärän (TOC) arvioidaan olevan myös yli 10 %. Kyseisten massojen biologinen käsittely ei ole käytännössä mahdollista kyseisten jätteiden orgaanisen aineksen ollessa lähinnä humusta, joka ei ole käytännössä biohajoavaa. Määrien ollessa hyvin pieniä ei esimerkiksi stabilointi ole teknistaloudellisesti järkevä ratkaisu. Yhteenvetona todettakoon, että hakija katsoo esikäsiteltyjen pilaantuneiden (esim. öljyhiilivetyjen reduktio kompostoimalla), mutta TOC -raja-arvon ylittävien maa-ainesten hyödyntämisen kaatopaikan pintamateriaaleina vastaavan jätehuollon etusijaisjärjestystä. Muiden maa-ainesten sisältämän biohajoavan orgaanisen aineksen määrä on niin vähäinen ja siten niiden loppusijoituksella ei ole vaikutusta kaatopaikkakaasu- tai suotovesipäästöihin. Ko. jätteiden energiahyödyntäminen ei ole perusteltua niiden alhaisen polttoarvon ja usein suuren tuhkan määrän takia sekä kuljetuskustannusten (ja päästöjen) takia. Lupaa haetaan toistaiseksi voimassa olevaksi, mutta käsittelymenetelmät arvioidaan uudelleen kahden vuoden välien.

15 (29) Eläinperäiset jätteet Jätekuvaus Eläinperäisillä jätteillä (16 01 99) tarkoitetaan mätänemistilassa olevia raatoja, jotka on haudattu luvattomasti maahan ja jotka ovat viranomaisten kautta toimitettu Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukselle. Näitä osittain maatuneita jätteitä ei voida toimittaa normaalitilanteissa käytettäviin käsittelylaitoksiin (esim. Honkajoki Oy:n laitos) tai polttaa esim. Vantaan Energia Oy:n jätevoimalassa. Esikäsittely Kuolleille eläimille ei ole esikäsittelymenetelmiä ennen niiden loppusijoitusta. Sijoituspaikka Kuolleet eläimet käsitellään hautaamalla ne loppusijoitusalueelle S1. Käsiteltävien eläinjätteiden määrä on vähäinen. Perustelut Toiminnanharjoittaja näkee näiden jätteiden osalta voitavan noudattaa VNA:n 331/2013 28 :n kohdan 3 mukaista poikkeusta viitaten erityistilanteeseen, jossa jätteiden sijoittaminen kaatopaikalle on välttämätöntä eläintautien torjumiseksi. Kaatopaikkaolosuhteissa eläinperäiset jätteet hajoavat (luita lukuun ottamatta) tuottaen biokaasua, joka kerätään ja hyödynnetään energiantuotannossa. Kyseisien jätteiden hyödyntäminen jätevoimaloissa ei ole tarkoituksenmukaista alhaisen kuiva-ainepitoisuuden vuoksi. Huomautettakoon lisäksi, että Vantaan Energia Oy:n jätevoimalassa ko. jätettä ei oteta vastaan ollenkaan. POIKKEAMISEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Vaikutukset kaatopaikkakaasujen määrään Hakemuksen taulukossa 1 on esitetty eri jätejakeiden metaanintuoton tarkastelut. Taulukon 1 mukaisten jätteiden sijoittaminen ei käytännössä lisäisi Ämmässuolla jätetäytöistä muodostuvan kaasun määrää. Ämmässuolla tällä hetkellä kerättävä metaanimäärä on noin 2 500 m 3 /h (kokonaiskaasumäärä n. 5 000 m 3 /h, sillä kaasusta noin puolet on hiilidioksidia). Mikäli hakemuksessa ehdotettujen jätteiden loppusijoitus tapahtuisi täysimääräisenä taulukon 1 mukaisilla jätemäärillä (epätodennäköinen skenaario), olisi niistä muodostuvan metaaninmäärä keskimäärin alle 1 m 3 /h koko loppusijoitusvaiheen ajan. Kaasuista kerätään kaasunkeräysjärjestelmällä hyödynnettäväksi sähkön ja lämmöntuotannossa noin 80 %. Tällä perusteella vaikutukset kaasujen muodostumiseen ovat merkityksettömät eikä ko. jätteiden loppusijoituksesta aiheutuisi myöskään hajuhaittojen lisääntymistä.

16 (29) Kaatopaikkakaasujen muodostuminen laskee orgaanisten jätteiden loppusijoittamisen vähentyessä, joten tulevaisuudessa nykyisellä kaasunkeräysjärjestelmällä on edellytykset kerätä yhä suurempi osuus muodostuneista kaatopaikkakaasuista. Vaikutukset suotovesien määrään ja ominaisuuksiin Loppusijoitusalueelta muodostuvat suotovedet kerätään nykyisten järjestelmien mukaisesti ja johdetaan jätevedenpuhdistamolle. Suotovesien määrään poikkeuslupahakemuksen mukaisilla jätteillä ei ole vaikutusta, koska veden muodostuvat pinta-alakohtaisesti. Poikkeuslupahakemuksessa esitettyjen jätemateriaalien määrä on pieni verrattuna jo jätetäyttöön sijoitettuun jätemäärään ja myös muuhun loppusijoitettavaan materiaalimäärään (pilaantuneita maa-aineksia lukuun ottamatta). Kyseiset jätteet sisältävät vain vähän helposti hajoavaa orgaanista materiaalia ja liukoistuvia ravinteita sekä suoloja, joten niiden vaikutus suotovesien laatuun on merkityksetön. Hakemuksessa esitetyistä jätteistä varsinaisesti biohajoavia ovat makki ja sairaalan erityisjätteet sekä eläinperäiset jätteet. Näissä on typpeä ja fosforia (molempia 0,5 1 % suuruusluokkaa, mitkä eivät merkitsevästi poikkea tavanomaisen yhdyskuntajätteen ominaisuuksista), jotka vapautuvat jätteiden biohajoamisen myötä. Näistä ei aiheudu merkittävää lisäystä suotovesikuormitukseen, sillä S1 täytössä on jo nykyisellään vastaavan ravinnesisällön omaavia jätteitä n. 2,3 milj. t. Muiden vaikutusten hallinta Loppusijoittamisesta aiheutuvia haitallisia vaikutuksia vähennetään vastaavasti kuin nykyisin. Vastaavia toimenpiteitä käytetään myös epäorgaanisten jätteiden loppusijoituksen osalta. Loppusijoitettavat jätteet tiivistetään loppusijoitusalueelle ja peitetään päivittäin pölyämisen, haittaeläinten ja hajunmuodostuksen estämiseksi. Jätteet, jotka on niiden ominaisuuksien vuoksi haudattava, peitetään mahdollisimman nopeasti, kuitenkin vähintään päivittäin. TARKKAILU Lupahakemuksen mukainen toiminta ei vaikuta alueelta tuleviin päästöihin tai kuormitukseen eikä tarkkailuohjelmaa esitetä muutettavan nykyisen, voimassa olevan ympäristöluvan mukaisesta. TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA HSY hakee lupaa aloittaa kohdassa 6 esitettyjen jätemateriaalien sijoittamista tavanomaisen jätteen kaatopaikalle lupapäätöksen mukaisesti mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta (YSL 199 ). Perusteluina aloittamiselle ovat sijoittamisen ympäristövaikutusten vähäisyys sekä se, että

17 (29) tällöin vältytään jätemateriaalien välivarastoinnilta ennen luvan lainvoimaiseksi tuloa. Huomautettakoon lisäksi, että osa jätteistä on laadultaan sellaisia, että niiden välivarastointi ei ole mm. ympäristöterveydellisistä syistä mahdollista. Lupa ja aloittamisoikeus muutoksenhausta huolimatta ovat tärkeitä pääkaupunkiseudun jätehuollon häiriöttömän järjestämisen kannalta. Kaatopaikalle asetettu jätehuollon vakuus kattaa em. jätteiden poistamisen sijoitusalueelta mahdollisessa lupapäätöksen muutos- tai kumoutumistapauksessa. Em. perusteluilla luvan hakija esittää, että erillistä ympäristönsuojelulain 199 :n mukaista vakuutta ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta ei aseteta. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemusta ei ole täydennetty. Aluehallintovirasto on tiedottanut asian vireilletulosta kuuluttamalla Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ilmoitustauluilla 15.1. 15.2.2016. Kuulutus on julkaistu aluehallintoviraston internetsivuilla osoitteessa www.avi.fi/lupa-tietopalvelu. Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 43 :n mukaisesti annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Hakemuksesta on pyydetty ympäristönsuojelulain 42 :n mukaisesti lausunnot Espoon kaupunginhallitukselta, Kirkkonummen kunnanhallitukselta, Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan terveyden- ja ympäristönsuojeluviranomaisilta sekä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Espoon ympäristölautakunta katsoo 23.2.2016 päivätyssä lausunnossaan yleisesti, että HSY ei ole kovin monipuolisesti ja huolellisesti selvittänyt nyt haettavien jätejakeiden kohdalla niiden korvaavia käsittelymahdollisuuksia. HSY on käyttänyt poikkeusluvan perusteluina mm., että jätettä ei voi varastoida jätevoimalassa eikä Ämmässuon käsittelykeskuksessa; biojätteen käsittelyn ympäristölupa ei mahdollista käsittelyä Ämmässuon biojätteen käsittelylaitoksessa; jäte olisi sinänsä polttokelpoista, mutta Vantaan jätevoimalan ympäristölupa kieltää polton.

18 (29) jätteen vähäisen määrän vuoksi sen kuljettaminen muuhun luvan omaavaan laitokseen ei ole ympäristöllisesti eikä taloudellisesti perusteltua; muidenkin jätevoimaloiden huoltoseisokit sattuvat usein samaan aikaan kesällä, jolloin vaihtoehtoisia polttolaitoksia ei ole käytettävissä; jätteen biohajoava osuus on vähäinen tai jäte on kokonaan biohajoamatonta, vaikkakin orgaanisen aineksen määrä ylittää 10 %; jäte ei heterogeenisyyden tai fysikaalis-kemiallisten ominaisuuksiensa vuoksi sovellu materiaali- tai energiahyötykäyttöön; jätteelle ei ole tällä hetkellä vaihtoehtoista, teknistaloudellisesti kannattavaa käsittelyä tai hyödyntämismadollisuutta; Ympäristölautakunnan tiedossa ei ole, onko ympäristöhallinto antanut tarkempaa linjausta periaatteista, joiden mukaan poikkeus kaatopaikkakiellosta voidaan myöntää. Kaatopaikka-asetuksen 35 säädös poikkeamisen perusteista on melko yleisluonteinen. HSY on esittänyt pysyvää poikkeusta haettavien maa- ja kiviainesjätteen, katujen puhdistusjätteen, jäteveden puhdistamoiden hiekanerotusjätteen ja tulipalojen yhteydessä syntyvän rakennusjätteen kohdalla, että nämä jätteet eivät heterogeenisyyden tai fysikaalis-kemiallisten ominaisuuksien vuoksi sovellu poltettavaksi jätevoimalassa tai käytettäväksi uudelleen. Tulipalojäte on pääasiassa palaneita rakenteita ja tuhkaa, jotka eivät HSY:n mukaan sovellu energiahyötykäyttöön. Pysyvää poikkeusta haetaan myös lujitemuoveille, lasi-, hiili- ja aramidikuiduille. Näille ei myöskään ole vaihtoehtoisia käyttötapoja. Lujitemuovia voi tulevaisuudessa mahdollisesti käyttää esim. sementtiteollisuudessa. Kivi-, maa-aines- ja hiekkajätteen kohdalla poltto ei tule kysymykseen. Uudelleenkäyttö rakentamisessa tai hiekoituksessa yms. ei epäpuhtauksien vuoksi myöskään ole helposti toteutettavissa. Samoin kuitujätteiden kohdalla ei ole yleisesti tiedossa olevaa hyötykäyttöä. Ympäristölautakunta katsoo, että poikkeamislupa näille jätejakeille voitaneen myöntää. Tulipalojätteissä on runsaasti hyödynnettäviä materiaaleja, jotka tulee ennen kaatopaikkasijoitusta erotella. Jätteessä on myös energiahyötykäyttöön soveltuvia jakeita. Nämä on eroteltava esikäsittelyssä. Lujitemuovin kohdalla tulisi kaatopaikka-asetuksen 35 mukaisesti yhden vuoden kuluessa arvioida uudelleen jätteen vaihtoehtoiset käsittelytavat. Myös eläinperäisille jätteille haetaan pysyvää poikkeamispäätöstä. Hakemuksen mukaan tässä tarkoitetaan luvattomasti maahan haudattuja raatoja, jotka viranomaisten kautta toimitetaan kaatopaikalle. Lupaa ei haeta kuolleille riistaeläimille, koti- tai lemmikkieläimille tms. Niille on varattu Ämmässuolla erillinen jäähdytetty kontti, josta ne toimitetaan hävitettäväksi Honkajoki Oy:n laitokselle.

19 (29) HSY perustelee näiden jätteiden vastaanottamista eläintautien torjumisella. Tämä on myös kaatopaikka-asetuksen 28 mukaan hyväksyttävää. Vantaan jätevoimalassa näitä jätteitä ei oteta vastaan. Ympäristölautakunta puoltaa poikkeamisluvan myöntämistä eläinperäisille jätteille. Pysyvää poikkeamislupaa siten, että vaihtoehtoiset käsittelytavat selvitetään kahden vuoden välein, haetaan rakennusjätteistä erotelluille PVCjätteille ja jätteensekaisille pilaantuneille maa-aineksille, joita voi syntyä vanhojen jätetäyttömaiden kaivutöissä. Osittain maatunutta jätetäyttöä ei saa käsitellä Vantaan jätevoimalassa. Sen hyödyntäminen muualla ei ole mahdollista sen sisältämien jätejakeiden vuoksi. PVC-jätettä voidaan polttaa jätevoimalassa, mutta sen sisältämä kloridi aiheuttaa kattiloihin korroosiota. Lisäksi poltossa voi muodostua dioksiineja ja furaaneita. Jätteen vaihtoehtoisista käsittelymahdollisuuksista ei ole hakemuksessa selvitystä, mutta HSY pyrkii hakemuksen mukaan kehittämään sen materiaali- ja energiahyödyntämistä. Ympäristölautakunta puoltaa poikkeamisluvan myöntämistä näille jätteille. PVC-jätteiden vaihtoehtoiset käsittelymahdollisuudet tulee tarkastella uudelleen vuoden kuluttua. Voimalan vuosittaisten huoltoseisokkien ajaksi HSY hakee pysyvää lupaa sijoittaa kaatopaikalle ulkokäymälöiden jätteet ja sairaaloiden erityisjätteet, joilla ei ole tartuntavaarallisia ominaisuuksia. Käymäläjätettä ei voi välivarastoida eikä Ämmässuon biojätteen käsittelylaitoksen lupa salli sen kompostointia. Sairaalajätteet ovat viiltäviä ja pistäviä jätteitä sekä sidetarpeita, vaippoja, liinavaatteita, kertakäyttövaatteita, veriplasmapusseja yms. Ympäristölautakunta puoltaa poikkeamisluvan myöntämistä näille jätteille. Näiden jätteiden kohdalla poikkeamislupaa voidaan perustella myös terveydellisen vaaran torjumisella, mikäli jätettä välivarastoitaisiin ulkovarastossa mahdollisesti lintujen, jyrsijöiden yms. saatavilla. Yhteenvetona ympäristölautakunta toteaa, että jätelain 32 :n mukaan kunnalla on velvollisuus ottaa vastaan tavanomainen yhdyskuntajäte sekä sako- ja umpikaivolietteet ja asumisessa syntyvät vaaralliset jätteet. Edellä mainitut jätteet voivat osittain olla vastaanoton piiriin kuuluvia, mutta valtaosalta ne ovat muita kuin tavanomaisia yhdyskuntajätteitä eivätkä ne useimmiten myöskään kuulu HSY:n järjestämän järjestetyn jätteenkuljetuksen piiriin. Siten HSY:llä ei olisi velvollisuutta ottaa niitä vastaan. Mikäli syntyy tilanne, että näitä jätteitä ei oteta vastaan jätteidenkäsittelykeskuksessa, eikä jätteen tuojalle voida myöskään osoittaa helposti tavoitettavaa vaihtoehtoista vastaanottopaikkaa, jätteiden luvaton käsittely tai jättäminen maastoon vääjäämättä tulee lisääntymään. Vastaavanlainen tilanne Ämmässuon ympäristössä oli kaatopaikan toiminnan alkuaikoina, jolloin jätteiden vastaanotosta alettiin periä maksua ja jätevero vielä nosti

Muistutukset ja mielipiteet 20 (29) hintaa. Valvontaviranomainen joutui määräämään siivous- ja puhdistustoimia Ämmässuon ympäristön maastossa useita kertoja vuodessa. Luvatonta jätteiden kaatoa Ämmässuon ympäristössä tai muualla esiintyy enää harvoin. Ympäristölautakunta katsoo, että on parempi, että jäte päätyy kaatopaikalle, jossa on valvotut olosuhteet, lainmukaiset suojausrakenteet ja päästöjen seuranta. HSY tulee velvoittaa selvittämään jätteiden vaihtoehtoisia käsittelymahdollisuuksia määräajoin tai selvityttämään näitä jätteiden tuottajien toimesta. Kirkkonummen rakennus- ja ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan (26.1.2016 30), että hakemuksen mukaisten jäte-erien sijoittaminen ei saa aiheuttaa haju-, pöly- tai muiden ympäristöhaittojen lisääntymistä jätteenkäsittelykeskuksen lähialueilla. Vaihtoehtoisten käsittelymenetelmien käyttöönottoa tulee edistää aktiivisesti menetelmien kehittyessä. Espoon ympäristöterveys 15.2.2016 päivätyssä lausunnossaan haluaa painottaa, että jätteiden käsittelyssä tulee kiinnittää erityistä huomiota eläinperäisten jätteiden käsittelyyn eläintautien torjumiseksi sekä jätteiden käsittelyyn loppusijoitusalueella pölyämisen, haittaeläinten ja hajunmuodostuksen estämiseksi. Jätteiden hyödyntämistä tulisi pyrkiä tehokkaasti kehittämään loppusijoitettavan jätemäärän minimoimiseksi. Muilta osin poikkeushakemuksesta ei ole huomautettavaa. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on antanut 8.2.2016 päivätyn lausunnon. Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että hakemuksen mukainen poikkeus biohajoavan ja muuta orgaanista ainesta sisältävän jätteen kaatopaikkasijoitusta koskevaan rajoitukseen voidaan myöntää määräaikaisesti esitetyille jätejakeille, joiden käsittely muulla tavoin ei ole toteuttamiskelpoista. ELY-keskus katsoo, että toiminnalle voidaan myöntää aloittamislupa muutoksenhausta huolimatta. Vaikka em. jakeille myönnettäisiinkin poikkeus kaatopaikkasijoitusta koskevaan rajoitukseen, tulee toiminnanharjoittajan kuitenkin säännöllisesti seurata ja tarkastella ko. jätejakeille soveltuvia kaatopaikkasijoituksen korvaavia käsittelymenetelmiä. Mikäli käyttökelpoisia korvaavia menetelmiä on, tulee niitä käyttää jätteen käsittelyyn kaatopaikkasijoituksen sijaan. Laitoksen vuosiraportoinnissa tulee erikseen esittää hakemusten mukaisten loppusijoitettujen jätteiden määrät ja tiedot jätteiden sisältämistä orgaanisen aineksen pitoisuuksista/määristä. Hakemuksen johdosta ei ole toimitettu muistutuksia tai mielipiteitä.

21 (29) Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijaa on kuultu annettujen lausuntojen johdosta. Hakija on toimittanut 9.3.2016 päivätyn vastineen. Johdanto HSY on hakenut poikkeusta biohajoavan ja muuta orgaanista ainesta sisältävä jätteen sijoittamiseksi Ämmässuon kaatopaikalle, jotta pääkaupunkiseudun jätehuolto voidaan hoitaa häiriöttömästi. Osa hakemuksessa mainituista jätteistä ei kuulu jätelain 32 :n mukaan HSY:n vastuulle. HSY on kuitenkin hakenut näille jakeille poikkeusta huomioiden jätelain 33 :n mukainen kunnan velvollisuus järjestää jätehuolto toissijaisesti. HSY korostaa hakemuksen kohdassa 7.7. mainitun kaatoluokan tärkeyttä. Em. jätejakeitten lisäksi haetaan lupaa sijoittaa kaatopaikalle vastaavia jäte-eriä, jotka mahdollisesti tulevat vastaan vuoden 2016 aikana ja joita ei ole osattu ennakoida etukäteen. Mikäli uusia pienjäte-eriä tulee vastaan, sovitaan niiden sijoittamisesta kaatopaikalle erikseen viranomaisten kanssa. Tammi-helmikuussa 2016 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksesta on kysytty mm. seuraavien jätteiden käsittelypalvelua: ludekuormat, kalmakuormat, sinkkiarkut, akryylimassa, aktiivihiili, antrasiitti, bitumi, epoksijauhemaali, jauhemaalit yleensäkin, hukkakaura, infuusiopussit neuloineen, ioninvaihtohartsi, koksi, lanta, makki, bajamajan käymäläjäte, viemärivuoto (maa), betonilattioiden hiontalietteitä, joissa esim. maalia, erilaisia tuhkia esim. pellettilämmityksestä ym. ja puhallusvillat mukana paperia. Osalle näistä jätteistä on löytynyt olemassa oleva hyödyntämis- /käsittelyvaihtoehto, osalle HSY ei ole pystynyt osoittamaan käsittelypaikkaa. On tärkeää, että HSY voi yhdessä valvovan viranomaisen kanssa järjestää vastaanoton jätteille, joille ei muutoin löydy kohtuullista käsittelyratkaisua. Näiden jätteiden määrä tulee pienentymään muiden käsittelyvaihtoehtojen kehittyessä. On kuitenkin tärkeää, että varsinkin käynnissä olevassa siirtymävaiheessa asiakkaat löytävät kohtuullisen käsittelyratkaisun jätteille, jotka he ovat tottuneet tuomaan Ämmässuon käsittelykeskukseen. Tämä estää myös luvatonta jätteen käsittelyä sekä jättämistä luontoon. HSY:llä ei ole huomautettavaa Kirkkonummen rakennus- ja ympäristölautakunnan lausunnosta. HSY korostaa sitä, että toiminnan kokonaispäästöt tulevat pienenemään sen seurauksena, että kaatopaikalle sijoitetaan vuoden 2016 alusta lähtien entistä vähemmän ja entistä haitattomampaa jätettä. Toiminnan ympäristövaikutukset ja vaikutukset tarkkailuihin on kuvattu hakemuksessa. HSY korostaa sitä, että vaihtoehtoisia käsittelytapoja etsitään jatkuvasti, eikä jätteitä tulla sijoittamaan kaatopaikalle, mikäli HSY tai muut alan toimijat löytävät teknisesti ja taloudellisesti sekä ympäristöllisesti toteuttamiskelpoisia hyödyntämistapoja jätteille.

22 (29) HSY:llä ei ole huomautettavaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja Espoon seudun ympäristöterveyden lausunnoista. HSY:llä ei ole huomautettavaa Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnoista. HSY korostaa sitä, että esim. tulipalojätteet toimitetaan lajittelukatokseen, jossa ne lajitellaan hyödyntämistavan mukaan ja ainoastaan hyödyntämiskelvoton rejekti (palaneet rakenteet, tuhka) sijoitetaan kaatopaikalle. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ratkaisu Aluehallintovirasto hylkää hakemuksen. RATKAISUN PERUSTELUT Kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen (331/2013) 28 :n mukaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan pintarakenteen tiivistyskerroksen alla olevaan jätetäyttöön tai rakenteeseen hyväksytään vain sellaista tavanomaista jätettä, jonka biohajoavan ja muun orgaanisen aineksen pitoisuus määritettynä orgaanisen hiilen kokonaismääränä tai hehkutushäviönä on enintään 10 prosenttia. Asetuksen 28 :ssä on myös säädetty eräiden jätteiden osalta poikkeuksista kiellosta sijoittaa orgaanisen aineksen rajaarvon ylittäviä jätteitä kaatopaikalle. Jätteiden sijoittamisen ja hyödyntämisen kaatopaikalla on täytettävä muun muassa jätelain 8 :n jätehuollon etusijajärjestystä koskevat ja kaatopaikoista annetun asetuksen 3 luvussa säädetyt vaatimukset. Jätelain 8 :ssä säädetty velvollisuus noudattaa etusijajärjestystä sitovana velvollisuutena koskee jätteen ammattimaista tai laitosmaista hyödyntäjää ja loppukäsittelijää sekä jätettä tuottavaa toiminnanharjoittajaa ja muita jätehuoltoon ammattimaisesti osallistuvia toimijoita. Näiden toimijoiden on siten osaltaan huolehdittava siitä, että niiden toiminnassa syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta vähennetään ja syntyvä jäte valmistellaan uudelleenkäyttöön, kierrätetään tai muutoin hyödynnetään etusijajärjestyksen mukaisesti mukaan lukien hyödyntäminen energiana. Jos hyödyntäminen ei ole mahdollista, jäte on loppukäsiteltävä. Sijoittaminen kaatopaikalle ei määräydy tarkoituksenmukaisuusharkinnan perusteella niissäkään tapauksissa, joihin kaatopaikoista annetun asetuksen 28 :ää ei sovelleta. Jätelain 8 :n mukaisen etusijajärjestyksen mukainen viimesijainen jätehuoltovaihtoehto olisi jätteen loppukäsittely, joka käytännössä tapahtuisi joko kaatopaikalla tai polttolaitoksessa.