HAJAJÄTEVESIKUORMITUS KURIIN NEUVONNALLA HAKKU 3-hankkeen loppuraportti Hanna Sarkki 4
Sisällys. Yleistä neuvontahankkeesta... 3. Hankkeen suunnittelu, RAHOITUS ja hallinnointi... 3 3. Hankkeen jätevesineuvojat ja muut työntekijät... 3 3.. Jätevesineuvojien taustat, koulutus ja perehdytys... 4 3.. Toimialueet ja tehtävät... 5 4. Tiedotus ja markkinointi... 5 5. Yleisneuvonta ja yksilöllinen neuvonta... 6 5.. Puhelin- ja sähköpostineuvonta... 6 5.. Neuvontapisteet tapahtumissa... 6 5.3. Yleisötilaisuudet... 7 6. Kiinteistökohtainen neuvonta... 7 6.. Neuvonta-alueet ja kiinteistöjen tavoittaminen... 8 6.. Kiinteistökohtainen neuvontakäynti... 8 7. Neuvontakäyntien tulokset... 9 7.. Kiinteistöjen käyttötarkoitus, ikävapautus ja jätevesiselvitys... 9 7.. Ikävapautus... 7.3. Jätevesiselvitys... 7.4. Kiinteistöjen veden hankinta... 7.5. Kiinteistöjen nykyiset jätevesijärjestelmät ja rakennusvuodet... 3 7.5.. Jätevesien käsittelyjärjestelmät vakituisesti asutuilla kiinteistöillä... 3 7.5.. Jätevesien käsittelyjärjestelmät loma-asunnoilla... 4 7.6. Jätevesijärjestelmien rakennusvuodet... 5 8. Lainsäädännön vaatimusten täyttyminen... 6 8.. Vakituisesti asutut kiinteistöt... 6 8.. Loma-asunnot... 7 9. Jätevesineuvojan ehdottamat toimet kiinteistöille... 8. Hankkeen käyttämä neuvontamateriaali.... Hankkeen toteutuneet kustannukset.... Hankkeen tuloksellisuus ja vertailuluku... 3. Johtopäätökset ja asiakaspalaute... (3)
. YLEISTÄ NEUVONTAHANKKEESTA Hajajätevesikuormitus kuriin neuvonnalla (HAKKU 3) hanke oli jatkoa Varsinais- Suomen jätevesineuvonnan pilot-hankkeelle ja vuoden HAKKU-jätevesihankkeelle. Hankkeissa on tarjottu puolueetonta ja kiinteistönomistajille ilmaista jätevesineuvontaa Varsinais-Suomessa. Hankekunnat ovat vaihtuneet projekteissa vuosittain. Hankkeen pääasiallisena rahoittajana toimi Ympäristöministeriö, joka on vuodesta lähtien tarjonnut valtion harkinnanvaraista avustusta haja-asutuksen jätevesineuvonnan toteuttamiseen. Neuvonnan pääpaino hankkeessa oli ns. kiinteistökohtaisessa neuvonnassa. Kiinteistökäyntejä tehtiin hankkeessa kahdella toteutustavalla, putkimiesmallilla ja nuohoojamallilla. Putkimiesmallissa kiinteistönomistaja ottaa neuvojaan yhteyttä ja pyytää kiinteistökäyntiä. Nuohoojamallissa neuvoja lähettää kiinteistölle ajanvarauskirjeen, jossa ehdotetaan neuvonta-aikaa kiinteistönomistajalle. Nuohoojamallissa neuvottavat alueet valittiin yhdessä kuntien kanssa. Hanke toteuttajia olivat Valonia, Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys sekä hankealueen kunnat. Hankkeen hallinnoinnista vastasi Valonia. Vuoden 3 hankkeessa neuvontaa annettiin Raisiossa, Liedossa, Ruskolla, Mynämäellä, Nousiaisissa ja Maskussa. Neuvonta painottui kesään ja syksyyn. Hankealueella oli yhteensä noin 5 vakituisesti asuttua kiinteistöä viemäriverkoston ulkopuolella ja noin loma-asuntoa. Hankkeen kesto oli.5.3-8..4.. HANKKEEN SUUNNITTELU, RAHOITUS JA HALLINNOINTI Hankkeen suunnittelu aloitettiin kuntien kanssa jo rahoitushakemuksen laadinnan yhteydessä loppuvuodesta. Kuntien kanssa neuvoteltiin mm. neuvonnan toteutustavasta, kiinteistönomistajien tavoittamisesta ja tiedotuksesta. Neuvottelujen pohjalta Valonia laati hankesuunnitelman ja haki hankkeelle rahoitusta vuoden 3 valtion harkinnanvaraisista avustuksista, jotka oli tarkoitettu haja-asutuksen jätevesineuvontaan. Varsinais-Suomen ELY-keskus myönsi päätöksellään (VARELY/37/7./) avustusta Valonian hallinnoimalle HAKKU 3 -hankkeelle yhtensä 9 euroa. Rahoituspäätöksen saavuttua hankkeen hallinnoinnista vastaava Valonia kävi vielä tarkemmat neuvottelut hankkeen toteutuksesta hankekuntien kanssa. Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistykselle ei maksettu erillistä korvausta hankkeesta aiheutuvista töistä. 3. HANKKEEN JÄTEVESINEUVOJAT JA MUUT TYÖNTEKIJÄT Hankkeen projektipäällikkönä toimi vesiasiantuntija Hanna Sarkki Valoniasta. Hankkeen jätevesineuvojina toimivat Minna Kivilähde ja Johanna Vattulainen, joiden vastuualueena oli Masku, Mynämäki ja Nousiainen. Raisiossa ja Ruskolla jätevesineuvonnasta vastasivat Valonian vesiasiantuntija Hanna Sarkki ja Valonian projektityöntekijä Janne Tolonen. Hankkeen tiedotukseen osallistui Valonian tiedottaja Ville Pyylampi. Minna Kivilähde ja Johanna Vattulainen työskentelivät hankkeessa %:n työajalla. Minna Kivilähde työskenteli hankkeessa.5.-3..3 ja Johanna Vattulainen.5.-7.6.3. Hanna Sarkki, Janne Tolonen Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia asioiden palvelukeskus
ja Ville Pyylampi tekivät muiden projektitöiden ohelle tuntityötä hankkeelle. Janne Tolonen työskenteli hankkeessa.5.-3..3 välisenä aikana ja Hanna Sarkki.5.3-8..4 välisenä aikana. Työntekijöiden hanketunnit on koottu taulukkoon. Taulukko. HAKKU 3 hankkeen hanketunnit. hanketunnit/kk Hanna Sarkki toukokuu 3,8 kesäkuu 3 98,6 heinäkuu 3 33,4 elokuu 3 87, syyskuu 3,8 lokakuu 3 33,4 marraskuu 3,8 joulukuu 3 4,4 tammikuu 4,8 helmikuu 4, YHTEENSÄ 54, Janne Tolonen toukokuu 3 5,5 kesäkuu 3 8,5 heinäkuu 3 45, elokuu 3 9, syyskuu 3 4,5 lokakuu 3 4, YHTEENSÄ 5,5 Pyylampi Ville toukokuu 3 6,5 heinäkuu 3 9,5 elokuu 3 37, syyskuu 3 3,5 YHTEENSÄ 3, Johanna Vattulainen työaika % ajalla.5.-7.6.3 Minna Kivilähde työaika % ajalla.5.-3..3 3.. Jätevesineuvojien taustat, koulutus ja perehdytys Jätevesineuvojilla, kuin myös muilla hanketyöntekijöillä oli työhön soveltuva ympäristöalan koulutus ja he olivat toimineet jo aiemmin jätevesineuvojina. Jätevesineuvojat osallistuivat SYKEn järjestämään koulutuksen.-3.5.3. He olivat osallistuneet samaan koulutukseen myös edeltävänä vuonna, mutta kokivat koulutuksen hyvänä kertauksena. Kunnan yhteyshenkilöt vastasivat neuvojien perehdyttämisestä paikallisiin olosuhteisiin, määräyksiin ja vesihuollon kehittämissuunnitelmiin. 4 (3)
3.. Toimialueet ja tehtävät Hankkeessa jätevesineuvojien toimialueet jaettiin siten, että Minna Kivilähde ja Johanna Vattulainen vastasivat Maskun, Mynämäen ja Nousiaisten alueella neuvontatyöstä. Mynämäellä oli hankealueen kunnista eniten kiinteistöjä haja-asutusalueella, noin 6 vakituisesti asuttua ja noin 8 loma-asuntoa. Maskussa vakituisen asutuksen kiinteistöjä oli ja loma-asuntoja 9. Nousiaisissa vakituisen asutuksen kiinteistöjä oli 9 ja lomaasuntoja. Raision ja Ruskon alueella neuvontatyötä vastasivat Hanna Sarkki ja Janne Tolonen. Raisiossa on hankealueen kunnista vähiten haja-asutusalueen kiinteistöjä, vain noin 4 ja ne sijoittuvat pirstaleisesti viemäröityjen alueiden väliin. Ruskolla vakituisesti asuttuja kiinteistöjä oli 85 ja loma-asuntoja. Janne Tolonen teki lisäksi muutamia käyntejä Maskuun ja Nousiaisiin. Hanna Sarkki toimi neuvontatyön lisäksi hankkeen projektipäällikkönä. Hänen työtehtäviin kuuluivat mm. yleisötilaisuuksien ja tapahtumien järjestäminen, tiedotus, markkinointi, jätevesineuvojien opastus, taloushallinto, raportointi ja yleinen hankehallinnointi. Neuvojat tekivät kiinteistökäyntejä pääasiassa arkisin klo 8:-6:. Yhteen käyntiin oli varattu aikaa yksi tunti. Kiinteistönomistajien toivomuksesta käyntejä tehtiin myös normaalin työajan ulkopuolella. Minna Kivilähde ja Johanna Vattulainen pitivät puhelinpäivystystä keskiviikkoaamupäiväisin klo 9-. Raision ja Ruskon alueiden puhelinpäivystys hoidettiin Valonian perustoimintaan kuuluvan neuvontapuhelimen kautta. Valonian neuvontapuhelin päivysti kaksi kertaa viikossa tiistaisin klo 3-5 ja torstaisin klo -. 4. TIEDOTUS JA MARKKINOINTI Kiinteistökohtaisesta jätevesineuvonnasta tiedotettiin Valonian ja hankekuntien internetsivuilla, kuntatiedotteissa ja postilaatikkoihin jaetuissa tiedotteissa. Ruskolla neuvontaa mainostettiin kahteen kertaan jokaiseen kotitalouteen jaettavassa Ruskolanen-lehdessä. Jätevesi-iltoja markkinoitiin Valonian ja kuntien internet-sivuilla, kuntatiedotteissa ja lehtimainoksissa. Mynämäellä jätevesi-illat järjestettiin yhteistyössä Mynämäen seudun pienkiinteistöyhdistyksen kanssa, joka jakoi omia mainoksia tilaisuuksista jäsenilleen. Lehtimainokset on koottu alla olevaan taulukkoon. Taulukko. Hankkeen lehtimainokset. 7.6.3 Ruskolainen, hankkeen yleismainos 6.9.3 Ruskolainen, hankkeen yleismainos.9.3 Vakka Suomen Sanomat, jätevesi-illan mainos 7..3 Kaupunkiuutiset, ilmoitus Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia asioiden palvelukeskus
5. YLEISNEUVONTA JA YKSILÖLLINEN NEUVONTA Neuvonnan pääpaino hankkeessa oli kiinteistökohtaisessa neuvonnassa, mutta sen lisäksi hankkeessa tarjottiin yleisneuvontaa ja muuta yksilöllistä neuvontaa. Yleisneuvontaa tarjottiin jätevesi-illoissa, puhelimitse ja sähköpostitse. Yksilöllistä neuvontaa annettiin kiinteistökäyntien lisäksi kesätapahtumien neuvontapisteissä. 5.. Puhelin- ja sähköpostineuvonta Lähes kaikki puhelimitse tai sähköpostitse yhteyttä ottaneista halusi varata kiinteistökäynnin. Varsinaiset neuvontapuhelut liittyivät kunnan asioihin, liittymisvelvollisuuteen, kiinteistökauppoihin, jätevesijärjestelmien toimivuuteen ja kustannusarvioihin. Jätevesijärjestelmien toimivuuteen liittyvissä kysymyksissä soittajat ohjattiin internetiin hakemaan lisätietoa puhdistustuloksista. Kiinteistökauppoihin liittyvissä riita-asioissa neuvojat eivät antaneet lausuntoja järjestelmän toimivuudesta. Kiinteistönomistajia neuvottiin puhelimitse yhteensä 88 kpl ja sähköpostitse 58 kpl. 5.. Neuvontapisteet tapahtumissa Hanke tarjosi jätevesineuvontaa kesän aikana vain muutamassa kesätapahtumassa, koska sopivia tapahtumia oli kunnissa vähän. Neuvontapisteellä oli jaossa jätevesien käsittelyyn liittyvää materiaalia sekä tietoa talousvesikaivoista ja kaivoveden analysoinnista. Kiinteistönomistajat saivat neuvontapisteillä yksilöllistä neuvontaa. Kiinteistönomistajat pystyivät varaamaan kesätapahtumissa neuvonta-aikoja suoraan neuvojilta. Kävijämäärät neuvontapisteissä vaihtelivat melko paljon, vaikka hankkeen neuvontapiste oli kaikissa tapahtumissa näkyvästi esillä. Mynämäellä sää suosi Laurin markkinoiden kävijöitä, jolloin neuvontapisteellä riitti kävijöitä mukavasti. Ruskopäivillä ja Nousiaisten Henrikin markkinoilla sää oli hyvin sateinen ja tuulinen. Säällä oli suora vaikutus tapahtumien kävijämääriin. Hankkeen neuvontapisteet ja kävijämäärät neuvontapisteissä on koottu taulukkoon 3. Taulukko 3. Hankkeen neuvontapisteet kesätapahtumissa. Ajankohta Tapahtuma Kunta Tavoitettu henkilömäärä.8. Jätevesineuvontaa Laurin markkinoilla Mynämäki 4 7.8. Jätevesineuvontaa Ruskopäivillä Rusko 7.8. Jätevesineuvontaa Henrikin markkinoilla, Nousiainen Nousiainen Yhteensä: 6 6 (3)
5.3. Yleisötilaisuudet Hanke järjesti kaikkiaan neljä yleisötilaisuutta ja osallistui lisäksi yhteen kyläläisten koolle kutsumaan tilaisuuteen. Yleisötilaisuuksista tiedotettiin Valonian ja kuntien internet-sivujen kautta sekä lehtimainoksin. Mynämäellä paikallinen pienkiinteistöyhdistys jakoi jätevesiiltojen mainoksia postilaatikoihin. Myös jätevesineuvojat kertoivat tulossa olevista tilaisuuksista neuvontakäyntien yhteydessä. Jätevesi-illoissa esiteltiin hanke, käytiin läpi lainsäädännön vaatimukset, erilaiset jätevedenkäsittelyjärjestelmät sekä kuivakäymälävaihtoehdot sekä vastattiin kiinteistönomistajien esittämiin kysymyksiin. Kiinteistönomistajilla oli mahdollisuus varata kiinteistökäynti kaikissa jätevesi-illoissa. Hankkeen yleisötilaisuudet on koottu alla olevaan taulukkoon. Taulukko 4. HAKKU-hankkeen yleisötilaisuudet. Mynämäki 3.6. Jätevesi-ilta Mynämäen käsi- ja taideteollisuusopistolla klo 8-.. Jätevesi-ilta, Mietoisten paloasemalla klo 8- Rusko Ajankohta Tilaisuus Osallistujamäärä Käyntivaraukset 3 53 4 4.9. Kyläkokous Ruskolla.6. Jätevesi-ilta Ruskotalolla klo 8-57 Nousiainen 7.9. Jätevesi-ilta Nousiaisten kunnantalolla klo 8-3 Yhteensä: 7 5 6. KIINTEISTÖKOHTAINEN NEUVONTA Kiinteistökohtainen neuvonta suunnattiin vakituisesti asutuille kiinteistöille ja lomaasunnolle, uudisrakennuksia lukuun ottamatta. Neuvonta oli kiinteistönomistajille vapaaehtoista ja maksutonta. Kiinteistönomistajia tiedotettiin neuvonnasta joko suorilla ajanvarauskirjeillä, joissa ehdotettiin aikaa käynnille tai neuvoja jätti hankkeen tiedotteen kiinteistön postilaatikkoon. Osa käynneistä varattiin hankkeen jätevesi-illoissa. Postitse lähetetyt ajanvarauskirjeet lähetettiin - viikkoa ennen ehdotettua käyntiajankohtaa. Kiinteistönomistajilla oli mahdollisuus peruuttaa tai siirtää neuvontakäynti. Neuvontakäyntejä ehdotettiin pääasiassa klo 8-6 väliselle ajalle. Neuvontakäyntiin varattiin aikaa yksi tunti. Käyntejä sai lisäksi tilata suoraan neuvojilta. Kiinteistökäynnit tehtiin tuokomarraskuun 3 välisenä aikana. Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia asioiden palvelukeskus
6.. Neuvonta-alueet ja kiinteistöjen tavoittaminen Mynämäellä neuvonta painottui Aarlahden, Korvensuun alueille sekä Yläneentien varrelle Mynäjoen varteen. Neuvojat saivat kunnasta kiinteistöjen osoitetiedot ja neuvonta tehtiin pääosin nuohoojamallilla. Lisäksi muutamia käyntejä saatiin yleisötilaisuuden perusteella. Maskussa neuvojat saivat osan osoitetiedoista valmiiksi listattuna ja osan pääsivät itse hakemaan tietojärjestelmästä. Neuvojat kokivat hyvänä sen, että osoitetietoja pääsi hakemaan myös itse. Maskussa neuvontaa annettiin Taipaleen ja Maanpään alueilla. Maskussa kiinteistönomistajat olivat selvästi aktiivisia neuvonnan suhteen. Raisiossa viemäriverkoston ulkopuolella olevat kiinteistöt sijoittuvat hajanaisesti ja pirstaleisesti ympäri kaupunkia. Raision kaupunki toimitti hankkeelle 5 kiinteistön osoitetiedot. Kiinteistöt sijoittuivat Mahittulaan, Somersojalle ja Raisionlahden valuma-alueelle. Kaikkiin hankkeen saamiin osoitteisiin postitettiin hankkeen tiedote ajanvarausohjeineen. Kiinteistönomistajille ei ehdotettu suoraan aikaa neuvontakäynnille, vaan he saivat halutessaan varata käynnin. Nousiaisissa kiinteistöjen osoitetietoja ei saatu kunnalta, joten siellä jaettiin hankkeen neuvojien toimesta 36 hankkeen tiedotetta postilaatikkoihin sellaisille alueille, joihin ei ole tulossa kunnan viemäriä. Alueet valittiin yhdessä kunnan kanssa, mutta käytännössä tiedotteet jaettiin kaikkiin potentiaalisiin neuvontaa tarvitseviin kiinteistöihin. Lisäksi käyntivarauksia saatiin yleisötilaisuuksissa. Ruskolla hanke ei saanut kiinteistötietoja kunnalta käyttöönsä, joten sielläkin pyrittiin jakamaan hankkeen tiedote postilaatikkoihin kaikille sellaisille alueille, jonne ei ole tulossa kunnan tai osuuskunnan viemäröintiä. Ruskolla tiedotteita jaettiin noin 43 kappaletta. Lisäksi käyntejä varattiin yleisötilaisuudessa. Postitetuissa ajanvarauskirjeissä ja postilaatikkoihin jaetuissa tiedotteissa oli sama asiasisältö sillä erolla, että tiedotteissa ei ehdotettu neuvonta-aikaa, vaan annettiin ajanvarausohjeet. Hankkeen käyttämä kirjepohja on liitteessä. 6.. Kiinteistökohtainen neuvontakäynti Kiinteistökäynnillä neuvojat tutustuivat ensin kiinteistönomistajan kanssa nykyiseen jätevesijärjestelmään. Mikäli samalla kiinteistöllä oli useita rakennuksia, käytiin läpi myös niiden jätevesijärjestelmät. Kiinteistökäynnillä avattiin mahdollisuuksien mukaan saostussäiliöiden, tarkastuskaivojen ja laitteistojen kannet sekä maapuhdistamoista ilmastusputkien hatut. Saostussäiliöistä arvioitiin silmämääräisesti kaivojen kunto, tiiviys ja varmistettiin, että säiliöissä oli T-haarakappaleet paikoillaan. Jätevesijärjestelmän sijaintia arvioitiin vesistöön, talouskaivoihin ja naapurin rajaan nähden. Neuvontakäynnillä selvitettiin myös jäteveden purkupaikka, mutta kaikissa kohteissa sitä ei saatu tarkasti selville. Jätevesineuvojat tiedustelivat oliko jätevesijärjestelmässä esiintynyt ongelmia, jotka tulisi ottaa huomioon mahdollisen saneerauksen yhteydessä. 8 (3)
Silmämääräisen tarkastelun jälkeen jätevesineuvoja teki arvion täyttääkö järjestelmä nykyisellään lainsäädännön ja ympäristönsuojelumääräysten vaatimukset. Mikäli järjestelmä ei täyttänyt vaatimuksia, keskusteli neuvoja kiinteistönomistajan kanssa kiinteistölle parhaiten soveltuvista vaihtoehdoista. Jätevesineuvojat eivät suositelleet minkään tietyn laitevalmistajan laitteita, vaan antoivat yleisen arvion siitä, tulisiko kyseeseen esimerkiksi laitepuhdistamo tai maaperäkäsittely. Kiinteistönomistajien kiinnostuksen mukaan jätevesineuvojat kertoivat myös kuivakäymälöistä ja talousveden laadun tutkituttamisesta. Neuvojat keräsivät kiinteistökäynnin tiedot tietojenkeruu-lomakkeelle, joka on liitteessä. Tietojenkeruu-lomake jäi hankkeen käyttöön. Kiinteistönomistajilta pyydettiin suostumus tietojen luovuttamisesta kunnalle. Kiinteistönomistajille jäi neuvontakäynnistä ja järjestelmän uusimistarpeesta kirjallinen arviolomake. Hankkeen käyttämä arviolomake on liitteessä 3. Arviolomakkeeseen kirjattiin kiinteistölle soveltuvat vaihtoehdot tai pienet parannustoimenpiteet, jos järjestelmä oli muutoin kunnossa. Neuvojat käyttivät jätevesijärjestelmän arvioissa neliportaista väriasteikkoa; Jätevesijärjestelmä ei täytä vaatimuksia ja se on uusittava 5.3.6 mennessä Jätevesijärjestelmä vaatii seurantaa ja kunnostustoimia tulevaisuudessa, tai pieniä parannuksia heti Järjestelmä on nykyisellään kunnossa Jätevesimäärä on nykyisellään vähäinen, eikä vaadi toimenpiteitä Mikäli kiinteistön jätevesijärjestelmä vaati saneerausta, jätevesineuvojat ohjasivat kiinteistönomistajia ottamaan yhteyttä puolueettomaan jätevesisuunnittelijaan. Suunnittelijoiden yhteystiedot annettiin kirjallisesti kiinteistönomistajalle. 7. NEUVONTAKÄYNTIEN TULOKSET 7.. Kiinteistöjen käyttötarkoitus, ikävapautus ja jätevesiselvitys Hankkeessa tehtiin yhteensä 39 neuvontakäyntiä, joista 379 käyntiä tehtiin vakituisesti asuttuihin kohteisiin ja loma-asuntoihin. Jos samalla tontilla on ollut kaksi eri taloa, on ne luettu omiksi neuvontakäynneiksi. Kuvaajaan on koottu kiinteistöjen käyttötarkoituksen jakauma kunnittain. Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia asioiden palvelukeskus
Kuvaaja. Kiinteistöjen käyttötarkoituksen jakauma kunnittain. % 9 8 7 6 5 4 3 Kiinteistöjen käyttötarkoitus loma-asunto vakituinen,7, 5,4, 5, 98,3, 94,6, 95, Mynämäki Nousiainen Masku Raisio Rusko 7.. Ikävapautus Ikävapautettujen kiinteistöjen määrät suhteessa neuvontakäyntien kokonaismäärään on koottu kuvaajaan. Ikävapautetut kiinteistöt neuvottiin samalla tavalla kuin kaikki muutkin kohteet. Vaikka ikävapautettujen kiinteistöjen ei ole pakko tehdä uudistuksia, oli moni kiinteistönomistaja silti kiinnostunut tietämään mitä voisi tehdä. Moni oli ikävapautuksesta huolimatta kiinnostunut laittamaan järjestelmän kuntoon. Ikävapautetuille kiinteistöille annettiin myös ohjeita sen varalle, jos kiinteistö jossain vaiheessa myydään tai kiinteistöön muuttaa asumaan nuorempi sukupolvi, jotta he ovat tietoisia, mitkä vaihtoehdot kiinteistölle voisivat silloin tulla kysymykseen. (3)
kpl kpl Kuvaaja. Ikävapautettujen kiinteistöjen määrät kunnittain. 8 6 4 8 6 4 Ikäperusteisen vapautuksen edellytykset vakituisesti asutuilla kiinteistöillä 69 3 Mynämäki Nousiainen Masku Raisio Rusko 88 5 8 76 Ikäperusteisen vapautuksen edellytys olemassa neuvottuja vakituisia kiinteistöjä yhteensä 7.3. Jätevesiselvitys Neuvontakäyntien yhteydessä kiinteistönomistajilta kysyttiin oliko kiinteistöllä jätevesiselvitystä. Osa kiinteistönomistajista näytti selvityksen jätevesineuvojalle ja osa joko totesi sen olevan jossain tai ettei sitä ole lainkaan. Yhteenveto jätevesiselvitysten määristä on koottu kuvaajiin 3 ja 4. Kaikissa niissä tapauksissa kun selvityslomake puuttui, jätevesineuvoja antoi kiinteistönomistajalle tyhjän selvityslomakkeen. Kuvaajat 3 ja 4. Jätevesiselvitysten määrät kunnittain. 8 6 4 8 6 4 Jätevesiselvitys vakituisesti asutuilla kiinteistöillä 69 3 6 3 5 7 Mynämäki Nousiainen Masku Raisio Rusko 88 76 Jätevesiselvitys olemassa kiinteistöllä neuvottuja vakituisia kiinteistöjä yhteensä Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia asioiden palvelukeskus
kpl 6 Jätevesiselvitys loma-asunnoilla 5 4 3 3 5 4 4 Jätevesiselvitys olemassa kiinteistöllä neuvottuja loma-asuntoja yhteensä Mynämäki Nousiainen Masku Raisio Rusko 7.4. Kiinteistöjen veden hankinta Valtaosa neuvotuista vakituisesti asutuista kiinteistöistä sai talousvetensä joko kunnan tai osuuskunnan vesijohdosta tai kiinteistöllä oli pora- tai rengaskaivo. Kiinteistökäynneillä kiinteistönomistajia opastettiin myös talousveden tutkituttamiseen liittyvissä asioissa, mikäli siihen katsottiin olevan tarvetta. Kuvaajan 5 ja 6 on koottu kiinteistöjen vedenhankinnan lähteet. Kuvaaja 5. Vedenhankinta vakituisesti asutuilla kiinteistöillä. % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % % % % Vedenhankinta vakituisesti asutuilla kiinteistöillä 9, 8,6 6,7 9,6 3,3 6, 69, 7, 7,3, 4, 4, 9,,8 69, Mynämäki Nousiainen Masku Raisio Rusko kantovesi yhteinen kaivo järvi rengaskaivo porakaivo vesijohto (kunnan tai osuuskunta) (3)
Kuvaaja 6. Vedenhankinta loma-asunnoilla. % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % % % % Vedenhankinta loma-asunnoilla 6,7 5, 6,7, 66,7 6,7 75, 5, 33,3 Mynämäki Nousiainen Masku Raisio Rusko kantovesi yhteinen kaivo järvi rengaskaivo porakaivo vesijohto (kunnan tai osuuskunta) 7.5. Kiinteistöjen nykyiset jätevesijärjestelmät ja rakennusvuodet 7.5.. Jätevesien käsittelyjärjestelmät vakituisesti asutuilla kiinteistöillä Neuvontakäynneillä jätevesineuvoja kävi läpi yhdessä kiinteistönomistajan kanssa kiinteistön nykyisen jätevesijärjestelmän. Vakituisesti asutuilla kiinteistöillä 78 %:lla jätevedet johdettiin saostussäiliöiden kautta purkupaikalle. Oikeaoppisesti toteutettuja maapuhdistamoista tai laitepuhdistamoita tuli neuvontakäynneillä vastaan muutamia. Vakituisesti asuttujen kiinteistöjen jätevesijärjestelmät koko hankealueelta on koottu kuvaajaan 7. Tarkemmat kuntakohtaiset kuvaajat jätevesijärjestelmistä ovat liitteessä 4. Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia asioiden palvelukeskus
Kuvaaja 7. Vakituisesti asuttujen kiinteistöjen jätevesijärjestelmät. Olemassa olevat jätevesijärjestelmät vakituisesti asutuilla kiinteistöillä hankealueella (pl saunarakennukset) Jätevedet johdetaan käsittelemättöminä suoraan vesistöön saostuskaivokäsittely ja oikeaoppinen maasuodattamo saostuskaivokäsittely ja oikeaoppinen maahanimeyttämö wc-vedet umpisäiliöön kaikki jätevedet umpisäiliöön harmaavesisuodin laitepuhdistamo (kaikille jätevesille) saostuskaivokäsittely harmaille vesille saostuskaivokäsittely kaikille jätevesille kuivakäymälä ja vähäiset vedet, 3, 3,7 5,4,,,5 5,4,5 78, 4 6 8 % 7.5.. Jätevesien käsittelyjärjestelmät loma-asunnoilla Loma-asunnoilla puutteita havaittiin vähemmän, kuin vakituisesti asutuilla kiinteistöillä. Loma-asunnoista 54 %:a oli vähäisten vesien kohteita. Seuraavaksi tyypillisin käsittelymuoto jätevesille oli kaikkien vesien tai harmaiden vesien johtaminen saostussäiliöön. Kuvaajaan 8 on koottu loma-asuntojen olemassa olevat jätevesijärjestelmät. Tarkemmat kuntakohtaiset kuvaajat loma-asuntojen jätevesijärjestelmistä ovat liitteessä 5. 4 (3)
Kuvaaja 8. Loma-asuntojen jätevesijärjestelmät. Olemassa olevat jätevesijärjestelmät loma-asunnoilla hankealueella Jätevedet johdetaan käsittelemättöminä suoraan vesistöön saostuskaivokäsittely ja oikeaoppinen maasuodattamo saostuskaivokäsittely ja oikeaoppinen maahanimeyttämö laitepuhdistamo (kaikille jätevesille) saostuskaivokäsittely harmaille vesille saostuskaivokäsittely kaikille jätevesille kuivakäymälä ja vähäiset vedet (pl saunarakennukset) wc-vedet umpisäiliöön kaikki jätevedet umpisäiliöön harmaavesisuodin,,,,, 7,7 7,7 7,7 3, 53,8 4 6 8 % 7.6. Jätevesijärjestelmien rakennusvuodet Vakituisesti asuttujen kiinteistöjen ja loma-asuntojen jätevesijärjestelmien ikäjakauma on koottu kuvaajaan 9. Neuvontakäynneillä tuli eniten vastaan 97-, 98- ja 99-luvulla rakennettuja järjestelmiä. Tarkemmat kuntakohtaiset kuvaajat järjestelmien rakennusvuosista ovat liitteessä 6. Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia asioiden palvelukeskus
Kuvaaja 9. Jätevesijärjestelmien rakennusvuodet. Jätevesijärjestelmien ikäjakauma hankealueella ei tietoa 4,4 < 96 luku 3,7 96-luku,6 97-luku, 98-luku 8, 99-luku, -luku,9, 5,, 5,, 5, 3, % 8. LAINSÄÄDÄNNÖN VAATIMUSTEN TÄYTTYMINEN 8.. Vakituisesti asutut kiinteistöt Vakituisesti asuttujen kiinteistöjen jätevesijärjestelmistä 8 prosenttia ei täyttänyt lainsäädännön vaatimuksia. Järjestelmä vaati seurantaa tai pieniä parannuksia noin 8 %:lla kiinteistöjä. Tyypillistä oli, että umpisäiliöistä puuttui ylitäyttymishälytin ja saostussäiliöistä saattoi puuttua T-haarat. Tähän luokiteltiin myös sellaiset kohteet, joissa maasuodatuskenttä tai maaimeytyskenttä oli tullut lähelle käyttöiän loppua. Kiinteistöjen jätevesijärjestelmät täyttivät lainsäädännön vaatimukset %:lla kiinteistöjä. Tähän kategoriaan on laskettu mukaan ikävapautuksen edellytykset täyttävät kiinteistöt. Kuvaajaan on koottu yhteenveto jätevesijärjestelmien vaatimusten täyttymisestä hankealueen vakituisesti asutuilla kiinteistöillä. Tarkemmat kuntakohtaiset taulukot ja kuvaajat jätevesijärjestelmien vaatimusten täyttymisestä ovat liitteessä 7 ja 9. 6 (3)
Kuvaaja. Jätevesijärjestelmien vaatimusten täyttyminen vakituisesti asutuilla kiinteistöillä. Jätevesijärjestelmien vaatimusten täyttyminen hankealueella (vakituisesti asutut kiinteistöt) % % 8 % jätevesimäärä vähäinen nykyisellään, ei vaadi toimenpiteitä järjestelmä kunnossa, ei vaadi toimenpiteitä 8 % järjestelmä vaatii seurantaa ja kunnostustoimia tulevaisuudessa, tai pieniä parannuksia heti järjestelmä ei täytä vaatimuksia 8.. Loma-asunnot Loma-asuntojen jätevesijärjestelmistä 4 %:a ei täyttänyt lainsäädännön vaatimuksia. Järjestelmän seurantaa tai pieniä kunnostustoimia tarvittiin vain 8 %:lla kiinteistöjä. Vähäisten vesien kiinteistöjä oli 4 %:a, eikä jätevesien käsittely edellyttänyt näillä kiinteistöillä uudistuksia. Jätevesijärjestelmä oli kunnossa 8 %:lla kiinteistöjä. Loma-asunnoilla harmaiden vesien käsittely vaati tyypillisesti tehostamista. Kuvaajaan on koottu yhteenveto jätevesijärjestelmien vaatimusten täyttymisestä hankealueen loma-asunnoilla. Tarkemmat kuntakohtaiset kuvaajat loma-asuntojen jätevesijärjestelmien lainsäädännön vaatimusten täyttymisestä ovat liitteessä 8 ja. Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia asioiden palvelukeskus
Kuvaaja. Jätevesijärjestelmien vaatimusten täyttyminen loma-asunnoilla. Jätevesijärjestelmien vaatimusten täyttyminen hankealueella (loma-asunnot) jätevesimäärä vähäinen nykyisellään, ei vaadi toimenpiteitä 4 % 8 % 8 % 4 % järjestelmä kunnossa, ei vaadi toimenpiteitä järjestelmä vaatii seurantaa ja kunnostustoimia tulevaisuudessa, tai pieniä parannuksia heti järjestelmä ei täytä vaatimuksia 9. JÄTEVESINEUVOJAN EHDOTTAMAT TOIMET KIINTEISTÖILLE Jätevesineuvojien ehdottamat toimet vakituisten kiinteistöjen ja loma-asuntojen jätevesijärjestelmiin on koottu kuvaajiin ja 3. Jätevesineuvojat keskustelivat kiinteistönomistajien kanssa erilaisista kiinteistölle soveltuvista vaihtoehdoista ja kirjasivat kaikki kiinteistölle soveltuvat vaihtoehdot arviointilomakkeelle. Neuvojat eivät suositelleet mitään tiettyä järjestelmää, vaan kertoivat kaikista kiinteistölle soveltuvista vaihtoehdoista. Neuvojat keskustelivat myös kuivakäymäläasioista ja moni olikin miettinyt kuivakäymälän hankkimista jo aikaisemmin. Moni kuitenkin halusi pitää vesivessan, mutta olivat kiinnostuneita hankkimaan kuivakäymälän vesivessan rinnalle. Kuivakäymälän valinnassa monia mietityttää sijoittelu, tyhjennys ja huolto. Monikaan ei ole tullut ajatelleeksi esim. pakastavaa käymälää. 8 (3)
Kuvaaja. Ehdotetut jätevesijärjestelmät vakituisesti asutuille kiinteistöille. Jätevesineuvojien ehdottamat vaihtoehdot vakituisesti asutuille kiinteistöille liittyminen kunnan viemäriverkkoon yhteisratkaisu naapureiden kanssa laitepuhdistamo harmaavesisuodatin fosforinpoiston lisääminen maasuodattamon rakentaminen imeytyskentän rakentaminen maapuhdistamo, jonka tyypin hälyttimen lisäys umpisäiliöön umpisäiliö harmaille vesille Umpisäiliö mustille vesille umpisäiliö kaikille vesille saostussäiliöiden lisäys (esim. osasto lisää) saostussäiliöiden kunnostus wc:n uusinta vähävetiseksi wc:n vaihto kuivakäymäläksi tai 3 5 6 3 4 9 3 3 8 69 67 4 85 79 5 5 Kuvaaja 3. Ehdotetut jätevesijärjestelmät loma-asunnolle. Jätevesineuvojien ehdottamat vaihtoehdot loma-asunnoille liittyminen kunnan viemäriverkkoon yhteisratkaisu naapureiden kanssa kannattaisi laitepuhdistamo harmaavesisuodatin fosforinpoiston lisääminen maasuodattamon rakentaminen imeytyskentän rakentaminen maapuhdistamo, jonka tyypin suunnittelija hälyttimen lisäys umpisäiliöön umpisäiliö harmaille vesille Umpisäiliö mustille vesille umpisäiliö kaikille vesille saostussäiliöiden lisäys (esim. osasto lisää) saostussäiliöiden kunnostus wc:n uusinta vähävetiseksi huutelukäymäläksi wc:n vaihto kuivakäymäläksi tai kuivakäymälä 4 6 4 4 5 Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia asioiden palvelukeskus
. HANKKEEN KÄYTTÄMÄ NEUVONTAMATERIAALI Hankkeessa käytettiin neuvontamateriaalina pääasiassa Ympäristöhallinnon, Suomen vesiensuojeluyhdistysten liiton sekä Huussi ry:n esitteitä ja materiaaleja. Lähes jokaiseen kiinteistöön annettiin Jätevesiopas tai kesämökin jätevesiopas. Kaikkia neuvontamateriaaleja oli saatavilla myös neuvontapisteissä ja yleisötilaisuuksissa. Paraisilla käytettiin sekä suomen- että ruotsinkielistä materiaalia. Neuvontamateriaaliin kuuluivat seuraavat esitteet ja oppaat: Jätevesiopas (suomi/ruotsi), Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto Kesämökin jätevesiopas (suomi/ruotsi), Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto Askel askeleelta opas (suomi/ruotsi), Ympäristöhallinto Maasuodattamon käyttö- ja huolto-ohje, Suomen vesiensuojeluyhdistysten Liiton www-sivut Maaimeyttämön käyttö- ja huolto-ohje, Suomen vesiensuojeluyhdistysten Liiton wwwsivut Laitepuhdistamon käyttö- ja huolto-ohje, Suomen vesiensuojeluyhdistysten Liiton www-sivut Saostussäiliön käyttö- ja huolto-ohje, Suomen vesiensuojeluyhdistysten Liiton wwwsivut Umpisäiliön käyttö- ja huolto-ohje, Suomen vesiensuojeluyhdistysten Liiton wwwsivut Suomalaiset kuivakäymälät esite (suomi), Huussi ry Kuivakäymälän hoito ja käymäläjätteen käsittely esite (suomi), Huussi ry Kokemuksia kuivakäymälöistä sisätiloissa esite (suomi), Huussi ry Vanhan puuseen muuttaminen kompostikäymäläksi (suomi), Jukka Lindroos Huussi ry Kuivakäymäläjätteen kompostointi/sako- ja umpikaivolietteen kalkkistabilointi esite (suomi), Valonia Vesihuolto-osuuskunta opas (suomi), Varsinais-Suomen ELY-keskus Käsikirja vesiosuuskunnan osakkaalle vesijohdon ja paineviemärin käyttö (suomi), Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry Kaivoveden analyysitulkki esite (suomi/ruotsi), Ympäristöhallinto Hyvä kaivo esite (suomi), Ympäristöhallinto Selvitys kiinteistön jätevesijärjestelmästä, mallilomake SYKE ja Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto, sekä kuntien omat selvityslomakkeet Lista alueen jätevesisuunnittelijoista, Valonia ja kunnat (3)
. HANKKEEN TOTEUTUNEET KUSTANNUKSET Hankkeen toteutuneet kokonaiskustannukset olivat yhteensä 79 537,84 euroa, josta hankkeen omarahoitusosuus oli 684,5 euroa. Hankkeen kustannukset on koottu taulukkoon 5. Taulukko 5. Hankkeen toteutuneet kustannukset, euroa Palkkakustannukset 69 533,67 Matkakustannukset 5 88,8 Toimisto- ja yleiskulut 3 3,37 Tiedotus 89,5 TOTEUTUNEET KUSTANNUKSET YHTEENSÄ 79 537,84. HANKKEEN TULOKSELLISUUS JA VERTAILULUKU Suomen ympäristökeskus on kehittänyt eri jätevesineuvontahankkeiden tuloksellisuuden arviointiin vertailuluvun. Vertailuluku lasketaan kaavalla Vertailuluku = hankkeen kokonaiskulut (ml omarahoitus) (x,) + (y,4) + (z) jossa x = yleisneuvonnan (puhelin, netti, yleisötilaisuudet) kautta tavoitettu henkilömäärä (kpl) y = yksilöllisen neuvonnan kautta tavoitettu henkilömäärä (kpl) z = kiinteistökohtaisen neuvonnan kautta tavoitettu henkilömäärä (kpl) HAKKU 3-hankkeen vertailuluku on täten:, 79537,84 (36,) + (6,4)+ 39 76, Varsinais-Suomen jätevesineuvonnan pilot-hankkeessa (v. ) vertailuluku oli 7, ja vuoden HAKKU-hankkeessa 49,7. Mitä pienempi vertailuluku on, sitä tehokkaampaa neuvonta on hankkeessa ollut. 3. JOHTOPÄÄTÖKSET JA ASIAKASPALAUTE Hankkeen tarjoama neuvonta otettiin vastaan hyvin positiivisesti niin kuntien viranomaisten kuin neuvontaa saaneiden kiinteistönomistajien keskuudessa. Neuvontakäynnit tehtiin pääasiassa vakituisesti asuttuihin kiinteistöihin, joissa oli käytössä vanhat saostussäiliöt. Vähäisten vesien kiinteistöjä ei neuvottu kiinteistökäynneillä kuin muutamia. Neuvonta kohdentui tässä mielessä juuri sille alueelle, jossa jätevesijärjestelmien uusimistarve ja sitä kautta neuvonnan tarve oli olemassa. Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia asioiden palvelukeskus
Hankkeessa oli potentiaalia tehdä enemmänkin neuvontakäyntejä, mutta melkein 4 käyntiä on kuitenkin hyvä saavutus. Kiinteistökäyntien määrään vaikuttivat osaltaan yleismarkkinoinnin vähyys ja kiinteistönomistajien tavoittaminen ilman osoitetietoja. Lehtimainontaa olisi saanut olla hankkeessa enemmän. Postilaatikkoon jaettujen tiedotteiden perusteella tuli yllättävän vähän yhteydenottoja ja käyntivarauksia, vaikka tiedotteita jaettiin paljon ja oikealle kohderyhmälle. Kunnista saatavat valmiit osoitelistat helpottavat käyntien aikataulutusta ja todennäköisesti nostavat käyntimääriä. Neuvojien työhön ei myöskään tule turhaa katkosta, jos edes osa osoitteista on valmiina odottamassa, kun neuvottava kunta vaihtuu. Nuohoojamallilla tehdyt käynnit onnistuvat hyvin kesäkuukausina, kun ihmiset ovat vapaalla, mutta syksyä kohden aikoja on vaikeampi löytää, käynnit peruuntuvat tai kiinteistöllä ei ole ketään paikalla. Tosiasia on myös se, että toisissa kunnissa neuvonta otetaan aktiivisemmin vastaan kuin toisissa. Tässä hankkeessa ei selvitetty edellisten neuvontahankkeiden neuvonnan vaikuttavuutta, eikä neuvontakäynneillä kysytty suoraa palautetta kiinteistökäynnistä. Neuvontakäynneillä kiinteistönomistajille on kuitenkin annettu kaikki mahdolliset eväät, joiden avulla heidän on mahdollista edetä jätevesijärjestelmän uudistamisessa. Hankkeen tarjoama valmis suunnittelijalista koettiin tärkeäksi, koska se madaltaa kynnystä edetä asiassa. Neuvonnasta jätevesijärjestelmien uudistaminen ei kuitenkaan enää jää kiinni. Neuvonta on tarpeellista, mutta moni kiinteistönomistaja jää silti neuvonnan jälkeen odottavalle kannalle. Moni saattaa lykätä jätevesijärjestelmän uudistamista esimerkiksi taloudellisista syistä. Kunnilta vaaditaan aktiivista työpanosta hankkeelle ja asiantuntija-apua mm. yleisötilaisuuksiin. Neuvontaa vaikeuttaa, jollei kunnalla ole selvästi tiedossa minne viemäriverkosto aiotaan ulottaa ja millä aikataululla. Ruskolla neuvonta ajoittui sopivaan ajankohtaan siihen nähden, että kunnassa oltiin parhaillaan rakentamassa Rusko-Vahto siirtoviemäriä, johon lähellä asuville kuntalaisille tarjoutui mahdollisuus liittyä. Moni ruskolainen pyysikin neuvojan käymään tontilla arvioimassa olisiko järkevämpää liittyä viemäriin vai rakentaa kiinteistökohtainen ratkaisu. Käynnit painottuivat Ruskolla vanhan Ruskon kunnan alueelle. Entisen Vahdon kunnan alueelle käyntejä tilattiin vähemmän. Tämä saattoi osaltaan johtua siitä, että vanhan Ruskon kunnan alueella siirtoviemärin rakentaminen herätti kiinnostusta myös neuvontaan. Jätevesineuvojille tuli muutamia puheluita, joissa tiedusteltiin jätevesijärjestelmän riittävyyttä kiinteistön myynnin yhteydessä. Kiinteistönomistajat olisivat toivoneet jätevesineuvojilta lausuntoa asiasta. Näitä ei annettu, koska se ei ole neuvojien tehtävä. Kiinteistönomistaja jää myös valitettavan usein yksin esim. väärin asennetun toimimattoman järjestelmän kanssa. Jätevesiasioissa kaikkien osapuolten neuvojista urakoitsijaan tulee tehdä laadukasta työtä, jotta jätevesijärjestelmien uudistaminen koetaan mielekkääksi. (3)
Liite. Kiinteistöille lähetetty ajanvarauskirje. TIEDOTE HYVÄ VASTAANOTTAJA Teillä on mahdollisuus saada maksutonta ja puolueetonta haja-asutusalueen asukkaille suunnattua jätevesineuvontaa omalla tontillanne! Valonian jätevesineuvoja kiertää tällä alueella kesä-heinäkuun 3 aikana ja antaa alueen kiinteistöille laitevalmistajista riippumatonta ja ilmaista jätevesineuvontaa. Ilmainen ja puolueeton neuvonta kannattaa hyödyntää, koska jatkossa kiinteistökohtaista neuvontaa ei näillä näkymin ole tiedossa tällä alueella. Kiinteistökäynnillä jätevesineuvoja käy yhdessä kiinteistönomistajan kanssa läpi kiinteistön nykyisen jätevesijärjestelmän. Neuvoja arvioi onko olemassa olevaa jätevesijärjestelmää tarve uudistaa, riittävätkö vain pienet parannukset vai onko järjestelmä jo nykyisellään kunnossa. Lisäksi neuvoja keskustelee kiinteistölle soveltuvista vaihtoehdoista yhdessä kiinteistönomistajan kanssa. Neuvonta on vapaaehtoista, eikä se sido kiinteistönomistajaa tekemään uudistuksia nykyiseen jätevesijärjestelmään. Neuvontakäynnin tietoja ei luovuteta kunnan tietoon ilman kiinteistönomistajan suostumusta. Jätevesineuvoja ei tee jätevesijärjestelmiä uudistamiseen liittyviä jätevesisuunnitelmia. Kiinteistökäynnin yhteydessä teillä on mahdollisuus kysyä neuvoja jäteveden käsittelystä, kuivakäymälöistä ja näihin liittyvästä lainsäädännöstä sekä saada vinkkejä asiassa etenemiseen. Kiinteistökäynnin tuloksena saatte kirjallisen arvion jätevesijärjestelmän uusimistarpeesta. Kiinteistökäynti vie aikaa noin yhden tunnin. Mikäli haluatte neuvontaa, ottakaa yhteyttä mahdollisimman pian jätevesineuvojaan kiinteistökäynnin varaamiseksi (ajanvaraus ark. klo 9-6). Jätevesineuvojien yhteystiedot: Huom! Jos neuvoja ei heti vastaa puhelimeen, hän on todennäköisesti kiinteistökäynnillä ja soittaa takaisin, kun vapautuu. Neuvonta toteutetaan osana Valonian ja Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistyksen HAKKU 3- jätevesineuvontahanketta. Hankkeessa tarjotaan puolueetonta ja maksutonta jätevesineuvontaa kesän 3 aikana Raision kaupungin ja Mynämäen, Nousiaisen, Maskun ja Ruskon kuntien alueilla. Neuvonta on tarkoitettu vakituisesti asutuille kiinteistöille ja loma-asunnoille, uudisrakennuksia lukuun ottamatta. Hanketta rahoittaa Varsinais-Suomen ELY-keskus. Uudet haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyn ja puhdistamisen vaatimukset astuivat voimaan maaliskuussa. Mm. perinteiset sakokaivot eivät enää yksinään riitä kiinteistön jätevedenkäsittelyjärjestelmäksi. Mahdolliset uudistukset jätevesijärjestelmään on tehtävä maaliskuuhun 6 mennessä. Jokaisella kiinteistöllä tulee olla selvitys nykyisestä jätevesijärjestelmästä sekä järjestelmää koskeva käyttö- ja huolto-ohje. Lisätietoa neuvonnasta: www.valonia.fi/hakku3 Lisätietoa haja-asutusalueiden jätevesien käsittelystä: www.valonia.fi/jatevesi Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia asioiden palvelukeskus
Liite. Kiinteistökäynnin kartoituslomake /4 TIEDON KERÄYS Neuvojan nimi/allekirjoitus PVM Neuvontaan osallistunut henkilö: Neuvontaan osallistuneen henkilön allekirjoitus: Olen osallistunut neuvontaan vapaaehtoisesti ja allekirjoituksellani varmistan, että neuvonta on tapahtunut mainittuna ajankohtana Annan suostumukseni siihen, että neuvontakäynnillä kerätyt tiedot toimitetaan kunnan ympäristönsuojelutoimen käyttöön KIINTEISTÖN TIEDOT Kiinteistön osoite: Postinumero ja postitoimipaikka: Kiinteistönomistaja: Asukkaan puhelinnumero: Asukkaan sähköpostiosoite: Kiinteistön rakennusvuosi: tiedossa: ei tarkkaan tiedossa Tontin pinta-ala ha KIINTEISTÖN SIJAINTI haja-asutusalueella pohjavesialueella ranta-alue, etäisyys rantaan taajaan rakennetulla alueella potentiaalisella vesiosuuskunta-alueella muu, mikä? m KIINTEISTÖN KÄYTTÖ ympärivuotinen asuminen erillinen sauna saunassa vähäinen vesimäärä vapaa-ajan asuminen, käyttö vrk/kk kesäasuminen, käyttö kk/vuosi Asuinrakennuksen huoneistoala m (mitattu/arvioitu) muu rakennus, käyttötarkoitus? ulkokäymälä Asukkaita, kpl VEDENHANKINTA vesijohto kunnan vesiosuuskunnan porakaivo järvi yhteinen kaivo vesimittari käytössä rengaskaivo muu kantovesi Arvioitu etäisyys talousvesikaivolta nykyiseen käsittelyjärjestelmään m Arvioitu veden käyttö l/hlö/vrk (m 3 /vuosi) VARUSTELU WC tiskikone pyykkikone sauna (sisällä) Muuta, mikä? Kuivakäymälä, malli: kompostoiva erotteleva Muu, mikä? suihku seuraavan viiden vuoden aikana odotettavissa muutoksia varustelutasossa 4 (3)
/4 VIEMÄRÖINTI -putkiviemäröinti -putkiviemäröinti WC:n erillisviemäröintimahdollisuus kyllä ei ei tietoa virtsan erillisviemäröinti, mihin? ulosteen erillisviemäröinti, mihin? alipainekäymälä, minne johdetaan? muuta, esim. keittiö erillisviemäröity? JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN TIEDOT Jätevesijärjestelmän rakennusvuosi: Tehdyt muutokset: Suunnittelija: Rakentaja/Asentaja: vastaava työnjohtaja: tarkastettu rakennusvaiheessa, kuka? jätevesisuunnitelma olemassa jätevesiselvitys olemassa toimenpidepäiväkirja ja kuitit olemassa huoltosopimus, yritys: käyttö- ja huolto-ohjeet olemassa Mitä johdetaan? WC-vedet harmaat vedet mitoituksen asukasmäärä tiedossa: mitoituksen vesimäärä tiedossa: puhdistustulos tutkittu vuosi: ESIINTYNEET ONGELMAT Hajuongelmia Tuuletuksen kanssa ongelmia Viemäreiden kanssa ongelmia Muuta, mitä? Muita ongelmia, mitä? JÄTEVEDEN PURKU oja salaoja muu, mikä? Purkupaikan etäisyys vesistöön m näytteenotto käsittelemättömästä vedestä erillinen näytteenottokaivo maaperä vesistö Ei tietoa purku naapurin tontille rasite olemassa näytteenotto käsitellystä vedestä näytteenotto ei ole mahdollista YKSINKERTAINEN MAAPERÄKÄSITTELY kivipesä tai imeytyskaivo (alleviivaa) Tilavuus: m 3 imeytysputki Pituus: m kasvillisuussaareke Pinta-ala: m Muu, mikä? saostussäiliö Järjestelmän sijanti ok? kyllä ei Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia asioiden palvelukeskus
3/4 SAOSTUSSÄILIÖ Kaikki Mustat vedet Harmaat vedet Rakennusvuosi: Tilavuus yhteensä: m 3 Muovi Teräs Muu, mikä? Osioita: kpl Nykyinen tyhjennysväli: krt/vuosi Tyhjentäjä: Lasikuitu Betoni Ei tietoa T-haarat Pohja Tarkistukset 5 vuoden välein Sijanti ok? kyllä ei PIENPUHDISTAMO Valmistaja Malli: Prosessi Aktiiviliete Biosuodin Bioroottori Toiminta Jatkuvatoiminen Panos (Ylijäämää)lietteen tyhjennys: krt/(vuosi/kk/viikko) Minne liete viedään: Biologisen prosessin toimivuus tarkistettu krt/(vuosi/kk/viikko) Kemiallisen prosessin toimivuus tarkistettu krt/(vuosi/kk/viikko) Rakenteen ja toiminnan tarkastukset vuoden välein Sijanti ok? kyllä ei UMPISÄILIÖ, valmistusvuosi: WC-vedet Tiskikoneen vedet Harmaat vedet Muovi Teräs Muu, mikä? Virtsa Kaikki jätevedet Muuta, mitä? Lasikuitu Betoni Ei tietoa Tilavuus: m 3 Täyttymishälytin Nykyinen tyhjennysväli: krt/vuosi Tyhjentäjä: Tarkistukset 5 vuoden välein Sijanti ok? kyllä ei MAAHANIMEYTTÄMÖ Saostussäiliö Kentän pinta-ala: m Imeytysputket: kpl Sijanti ok? kyllä ei Maaperän soveltuvuus tarkistettu (pvm): Menetelmä: Tehostettu imeytys levitys ja kasvualustojen avulla, merkki/malli: Pohjaveden ylin pinnankorkeus: m maanpinnan alapuolella Tuuletusputket: kpl Tarkistettu (pvm): Mittausmenetelmä: 6 (3)
4/4 MAASUODATTAMO Saostussäiliö Kentän pinta-ala: m Imeytysputket: kpl Kokoomakaivo Suodatusmateriaalin soveltuvuus tarkastettu (pvm): Menetelmä: Tehostettu suodatus levitys- ja kasvualustojen avulla, merkki/malli: Tehostettu fosforinpoisto (käytössä/vain asennettu) Esisaostus Jälkisaostus Rakennettu kenttään Muu, mikä? Tuuletusputket: kpl Eristys muusta maasta: Sijanti ok? kyllä ei JOHTOPÄÄTÖKSET - Jätevesijärjestelmän uusimistarve Jätevesijärjestelmä ei täytä vaatimuksia ja se on uusittava 5.3.6 Jätevesijärjestelmä vaatii kunnostustoimia tai pieniä parannuksia Järjestelmä vaatii seurantaa Järjestelmä on nykyisellään kunnossa Jätevesimäärä on nykyisellään vähäinen, eikä vaadi toimenpiteitä Ikäperusteisen vapautuksen edellytykset olemassa Kyllä Ei JOHTOPÄÄTÖKSET Asukkaalle esitellyt vaihtoehdot ja ehdotetut toimet Laaditaan selvitys, alustava aikataulu: Laaditaan suunnitelma, alustava aikataulu: Yleiset käyttö- ja huolto-ohjeet jätetty kiinteistölle Neuvottu ottamaan yhteyttä kuntaan Neuvottu teettämään suunnitelma Kirstu-hankkeen kautta Neuvottu ottamaan yhteyttä suunnittelijaan Allekirjoitettu Kirstu-sopimus, ( kpl) Jätevesijärjestelmän kunnostaminen wc:n vaihto kuivakäymäläksi tai kuivakäymälä lisäksi saostussäiliöiden kunnostus hälyttimen lisääminen umpisäiliöön muu, mikä? wc:n uusiminen vähävetiseksi huuhtelukäymäläksi saostussäiliöiden lisäys (esim. osasto lisää) fosforinpoiston tehostaminen Jätevesijärjestelmän uudistaminen, jätevesien johtaminen: umpisäiliöön wc-vedet harmaat vedet kaikki vedet maapuhdistamoon, jonka tyypin suunnittelija valitsee imeytyskenttään laitepuhdistamoon yhteisratkaisu naapureiden kanssa kannattaisi selvittää (jätevesiyhtymä tai jätevesiosuuskunta) LISÄTIETOJA/MUISTIINPANOJA maasuodattamoon harmaavesisuodattimeen muu, mikä? liittyminen kunnan viemäriverkostoon Tämän lomakkeen tiedot arkistoidaan Valoniaan tutkimustarkoitusta varten. Tämä lomake ei korvaa kunnan jätevesijärjestelmän selvityslomaketta, eikä tämän lomakkeen perusteella voida lopullisesti arvioida jätevesijärjestelmän toimivuutta. Tämä lomake ei ole viranomaiskannanotto. Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia asioiden palvelukeskus
Liite 3. Kiinteistökäynnin arviolomake. ARVIO jätevesijärjestelmän uusimistarpeesta TAUSTATIEDOT Neuvojan nimi: Kiinteistökäynnin päivämäärä: Kiinteistönomistaja: Kiinteistön osoite, postinumero ja postitoimipaikka: Neuvontaan osallistunut henkilö (jos ei omistaja): Selvitys jätevesijärjestelmästä olemassa kyllä Ei Kiinteistön käyttö: ympärivuotinen asuminen vapaa-ajan asuminen, käyttö vrk / kk Käyttö- ja huolto-ohjeet olemassa kyllä Ei Neuvontakäynnillä päädyttiin pintapuolisen tarkastelun jälkeen siihen, että käytössä on Ikäperusteisen vapautuksen edellytykset olemassa neuvontaan osallistuneen henkilön mukaan kyllä Ei JOHTOPÄÄTÖKSET JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN UUSIMISTARPEESTA*: Jätevesijärjestelmä ei täytä vaatimuksia ja se on uusittava 5.3.6 Jätevesijärjestelmä ei nykyisellään täytä asetuksen 9/ puhdistusvaatimuksia. Jätevesijärjestelmän uusimista varten on tehtävä jätevesijärjestelmän suunnitelma ja haettava toimenpidelupa tai toimenpideilmoitus. Arvio kiinteistölle soveltuvista vaihtoehdoista: Jätevesijärjestelmä vaatii kunnostustoimia tai pieniä parannuksia Järjestelmä vaatii seurantaa Suositellut toimenpiteet: Järjestelmä on nykyisellään kunnossa Jätevesijärjestelmän asianmukainen toimivuus edellyttää hyvää huoltoa käyttö- ja huolto-ohjeiden mukaisesti. Jätevesimäärä on nykyisellään vähäinen, eikä vaadi toimenpiteitä Puhdistusvaatimus (Ympäristönsuojelulaki 86/) ei koske tätä kohdetta nykyisellään, siten järjestelmä on kunnossa. Kuvaus jätevesimäärästä: *Johtopäätös on tehty pintapuolisen tarkastelun ja kiinteistökäynnillä saatujen tietojen perusteella. Jos tilanne muuttuu, on uusimistarve arvioitava uudelleen. ALUSTAVA TOIMENPITEIDEN AIKATAULU Selvitys jätevesijärjestelmästä: Jätevesijärjestelmän suunnitelma: Muut: Tämä lomake ei korvaa kunnan jätevesijärjestelmän selvityslomaketta, eikä tämän lomakkeen perusteella voida lopullisesti arvioida jätevesijärjestelmän toimivuutta. Tämä lomake ei ole viranomaiskannanotto. 8 (3)
Liite 4. Olemassa olevat jätevesijärjestelmät vakituisesti asututuilla kiinteistöillä kunnittain. Olemassa olevat jätevesijärjestelmät vakituisesti asutuilla kiinteistöillä Mynämäki Jätevedet johdetaan käsittelemättöminä suoraan vesistöön saostuskaivokäsittely ja oikeaoppinen maasuodattamo saostuskaivokäsittely ja oikeaoppinen maahanimeyttämö wc-vedet umpisäiliöön kaikki jätevedet umpisäiliöön harmaavesisuodin laitepuhdistamo (kaikille jätevesille) saostuskaivokäsittely harmaille vesille saostuskaivokäsittely kaikille jätevesille kuivakäymälä ja vähäiset vedet 4 7 5 3 5 5 Olemassa olevat jätevesijärjestelmät vakituisesti asutuilla kiinteistöillä Nousiainen Jätevedet johdetaan käsittelemättöminä suoraan vesistöön saostuskaivokäsittely ja oikeaoppinen maasuodattamo saostuskaivokäsittely ja oikeaoppinen maahanimeyttämö wc-vedet umpisäiliöön kaikki jätevedet umpisäiliöön harmaavesisuodin laitepuhdistamo (kaikille jätevesille) saostuskaivokäsittely harmaille vesille saostuskaivokäsittely kaikille jätevesille kuivakäymälä ja vähäiset vedet 9 3 4 Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia asioiden palvelukeskus
Olemassa olevat jätevesijärjestelmät vakituisesti asutuilla kiinteistöillä Masku Jätevedet johdetaan käsittelemättöminä suoraan vesistöön saostuskaivokäsittely ja oikeaoppinen maasuodattamo saostuskaivokäsittely ja oikeaoppinen maahanimeyttämö wc-vedet umpisäiliöön kaikki jätevedet umpisäiliöön harmaavesisuodin laitepuhdistamo (kaikille jätevesille) saostuskaivokäsittely harmaille vesille saostuskaivokäsittely kaikille jätevesille kuivakäymälä ja vähäiset vedet 3 4 5 5 73 4 6 8 Olemassa olevat jätevesijärjestelmät vakituisesti asutuilla kiinteistöillä Raisio Jätevedet johdetaan käsittelemättöminä suoraan vesistöön saostuskaivokäsittely ja oikeaoppinen maasuodattamo saostuskaivokäsittely ja oikeaoppinen maahanimeyttämö wc-vedet umpisäiliöön kaikki jätevedet umpisäiliöön harmaavesisuodin laitepuhdistamo (kaikille jätevesille) saostuskaivokäsittely harmaille vesille saostuskaivokäsittely kaikille jätevesille kuivakäymälä ja vähäiset vedet 4 5 5 Olemassa olevat jätevesijärjestelmät vakituisesti asutuilla kiinteistöillä Rusko Jätevedet johdetaan käsittelemättöminä suoraan vesistöön saostuskaivokäsittely ja oikeaoppinen maasuodattamo saostuskaivokäsittely ja oikeaoppinen maahanimeyttämö wc-vedet umpisäiliöön kaikki jätevedet umpisäiliöön harmaavesisuodin laitepuhdistamo (kaikille jätevesille) saostuskaivokäsittely harmaille vesille saostuskaivokäsittely kaikille jätevesille kuivakäymälä ja vähäiset vedet 4 69 4 6 8 3 (3)
Liite 5. Olemassa olevat jätevesijärjestelmät loma-asunnoilla kunnittain. Olemassa olevat jätevesijärjestelmät loma-asunnoilla Mynämäki Jätevedet johdetaan käsittelemättöminä suoraan vesistöön saostuskaivokäsittely ja oikeaoppinen maasuodattamo saostuskaivokäsittely ja oikeaoppinen maahanimeyttämö wc-vedet umpisäiliöön kaikki jätevedet umpisäiliöön harmaavesisuodin laitepuhdistamo (kaikille jätevesille) saostuskaivokäsittely harmaille vesille saostuskaivokäsittely kaikille jätevesille kuivakäymälä ja vähäiset vedet 3 4 5 6 Olemassa olevat jätevesijärjestelmät loma-asunnoilla Masku Jätevedet johdetaan käsittelemättöminä suoraan vesistöön saostuskaivokäsittely ja oikeaoppinen maasuodattamo saostuskaivokäsittely ja oikeaoppinen maahanimeyttämö wc-vedet umpisäiliöön kaikki jätevedet umpisäiliöön harmaavesisuodin laitepuhdistamo (kaikille jätevesille) saostuskaivokäsittely harmaille vesille saostuskaivokäsittely kaikille jätevesille kuivakäymälä ja vähäiset vedet 3 3 4 Olemassa olevat jätevesijärjestelmät loma-asunnoilla Rusko Jätevedet johdetaan käsittelemättöminä suoraan vesistöön saostuskaivokäsittely ja oikeaoppinen maasuodattamo saostuskaivokäsittely ja oikeaoppinen maahanimeyttämö wc-vedet umpisäiliöön kaikki jätevedet umpisäiliöön harmaavesisuodin laitepuhdistamo (kaikille jätevesille) saostuskaivokäsittely harmaille vesille saostuskaivokäsittely kaikille jätevesille kuivakäymälä ja vähäiset vedet 3 Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia asioiden palvelukeskus