PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 12.12.2007 Dnro PPO 2007 Y 117 111 ASIA LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee kaatopaikan sulkemista Raahen kaupunki / tekninen keskus Ruskatie 1 92140 Pattijoki LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Kaatopaikan sulkeminen Raahen kaupungin lahjoitusmaalla, jonka kiinteistötunnus on 678 402 1 50, Raahe. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollista ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin 4 kohdan ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 luvun 1 :n 3 momentin perusteella. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLETULO Ympäristönsuojeluasetuksen 2 luvun 6 :n 1 momentin kohdan 12 a perusteella lupahakemus käsitellään ympäristökeskuksessa. Lupahakemus on jätetty ympäristökeskukselle 6.3.2007. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskus on myöntänyt ympäristöluvan 25.8.2004 ( Dnro 1196Y0239 121 ). Lupa oli voimassa vuoden 2007 lokakuun loppuun saakka. Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskus on hyväksynyt jätteenkäsittelyaluetta koskevan tarkkailuohjelman 20.3. 2000 ( Dnro 1196Y0239 103 ). Alueella on voimassa yleiskaava. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön tila ja laatu Raahen jätteenkäsittelyalue sijaitsee valtatie 8:lta noin 2 km Kiilun paikallistietä kaakkoon. Alueelle sijoittuu jätteenkäsittelyalueen lisäksi monenlaista muuta toimintaa, mm. Raahen Romu ja Raahen hiihtokeskus. Pohjoisosa käsittelyalueesta on merkitty Linnankatu 7 PL 124, 90101 Oulu 020 490 111 Asiakaspalvelu 020 690 171 www.ymparisto.fi/ppo Torikatu 40 B, 67100 Kokkola 020 490 111 Asiakaspalvelu 020 690 171 www.ymparisto.fi/ppo
teollisuus ja varastoalueeksi, eteläosa retkeily ja ulkoilualueeksi. Lähin asuntoalue on noin 1 km:n päässä. Jätteenkäsittely ja sen lähialueet ovat metsämaata, jolla suunnitelman mukaan ei ole erityistä maisemallista arvoa eikä kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita. Lähialueella ei tiettävästi ole uhanalaisia kasvi tai eläinlajeja eikä alueen välittömässä läheisyydessä ole suojelualueita. Jätteenkäsittelyalue sijaitsee matalassa lounais koillinen suuntaisessa notkelmassa. Alueen maaperä on moreenia ja alueelta otettujen maaperänäytteiden perusteella maalajit ovat hiekkaista ja silttistä moreenia, joiden vedenläpäisevyys arvo vaihtelee ( K = 1,99 x 10 8 m/s ja 1,40 x 10 8 m/s ). Moreenipeitteen paksuus alueella on useita metrejä. Jätteenkäsittelyalue ei sijaitse varsinaisella pohjavesialueella. Etäisyys pohjavesialueen rajaan on 500 m. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Jätteenkäsittelyalue on ollut käytössä 1960 luvulta lähtien ja on ollut tavanomaisen jätteen kaatopaikka. Jätteenkäsittelyalueen kokonaispinta ala on noin 10 ha ja alue on Raahen kaupungin omistuksessa. Jätteenkäsittelyalueelle on otettu vastaan jätteitä Raahen, Siikajoen ja Vihannin kuntien alueelta. Yhdyskuntajätteitä käsitellään kahdella alueella, pienet jäte erät ns. henkilöautopaikalla, muut varsinaisella täyttöalueella. Rakennusjätteelle, jätemaalle ja hyödynnettäville jätteille on oma alueensa. Jätteenkäsittelyalueen sulkeminen Esityöt Suljettavalta alueelta puretaan ja poistetaan kaikki töitä haittaavat tai alueelle tarpeettomaksi jäävät rakenteet ja rakennukset. Käyttökelpoinen purkutavara varastoidaan jätteenkäsittelyalueelle rakennuttajan osoittamaan paikkaan. Käyttökelvoton purkutavara esitetään sijoitettavaksi jätetäyttöön. Jätetäyttö ja sen reuna alueet raivataan puustosta niiltä osin kuin viimeistelykerrosten rakentaminen ja alueen kuivatusjärjestelyt vaativat. Muut alueella olevat puut ja pensaat pyritään mahdollisuuksien mukaan säilyttämään. Hyötypuuksi kelpaamaton puusto, kasvillisuus, raivaus ja purkujätteet kuljetetaan rakennuttajan osoittamalle alueelle jätteenkäsittelyalueen läheisyyteen. Lopputäyttö Alueen lopputäyttöä lokakuun 2007 loppuun saakka tehdään pääosin alueen koillisosaan. Alueelle mahtuu jätettä noin 30 000 m 3 rtr. Nykyinen täyttöalue täytetään niin, että alueen minimi kaltevuus on 1:20 ja maksimikaltevuus n. 1:8. Muotoilussa esitetään käytettäväksi mahdollisesti pilaantuneita maa aineksia, jotka täyttävät tavanomaiselle jätteelle asetetut vaatimukset. 2
Muotoilu ja esipeitto 3 Täyttöalueen luiskat muotoillaan kaltevuuteen 1:3. Lakialue muotoillaan siten, että alueella ei esiinny kaltevuuksia, jotka ovat alle 1:20. Luiska alueiden muotoilun yhteydessä huomioidaan jätteenkäsittelyalueen pintakerrosten päälle rakennettava 4,5 m leveä latu ura. Luiskat muotoillaan siten, että latu uran kohdalla maksimikaltevuus on 20 % ( 1:5 ). Muotoilun yhteydessä löyhtyvää jätetäyttöä tiivistetään. Muotoiltu jätetäyttö peitetään ohuella maakerroksella ( 15 cm ) siten, että alueella ei ole paljasta jätettä. Pintarakenteet Pintarakenteet koostuvat seuraavista osista: Tiivistyskerros Kuivatuskerros Suodatinkangas Pintakerros, joka muodostuu suojakerroksesta ( 0,7 m ) ja kasvukerroksesta ( 0,3 m ) Tiivistyskerros Tasatun ja muotoillun täytön päälle rakennetaan tiivistyskerros, joka estää veden suotautumisen jätetäyttöön ja vähentää kaatopaikkaveden muodostumista. Kerros rakennetaan siten, että se täyttää sellaisen veden kyllästämän maan vedenläpäisevyys ja paksuusvaatimukset, että niiden yhdistetty vaikutus vastaa vähintään 0,5 m:n paksuista tiivistyskerrosta, jonka vedenläpäisevyys on 1 x 10 8 m/s. Tiivistyskerros rakennetaan luonnonmateriaaleista, teollisesti valmistetuista materiaaleista tai teollisuuden sivutuotteista. Muista kuin tilaajan hankkimien materiaalien hyväksymisestä vastaa suunnitelman mukaan urakoitsija. Luonnonmateriaaleista mainitaan soveltuviksi kuivakuorisavi, siltti ja silttimoreeni. Teollisista valmisteista soveltuvaksi tiivistyskerrokseen mainitaan mm. maabentoniittiseokset, bentoniittimatot ja muovikalvot, joita voidaan tarjota vaihtoehtoisina rakenneratkaisuina. Teollisuuden sivutuotteista tiivistyskerrokseen mainitaan kuitusavi sekä liete tuhkaseokset ja valimohiekka, joiden vedenläpäisevyysominaisuuksia voidaan parantaa lisäämällä joukkoon bentoniittia. Sivutuotteiden kemiallinen ja tekninen soveltuvuus osoitetaan urakoitsijan ennakkokokeilla. Muotoillun ja tiivistetyn jätetäytön päälle rakennettavan tiivistyskerroksen paksuus on vähintään 0,5 m ja materiaalin k arvo rakenteessa 1 x 10 8 m/s. Tiivistyskerros rakennetaan kahtena yhtä paksuna kerroksena. Kerrokset tiivistetään huolellisesti koekentällä saatujen tulosten mukaan. Tiiveysvaatimus on vähintään 90 % saman materiaalin / valmistuserän parannetulla Proctor kokeella saavutetusta kuivatilavuuspainosta. Päällimmäinen tiivistyskerros rakennetaan, tiivistetään ja pinta viimeistellään vastaavalla tavalla kuin alimmainen kerros. Vettä kerääviä painanteita ja veden virtausta haittaavia epätasaisuuksia alueella ei saa syntyä. Ennen tiivistyskerroksen peittämistä on oltava käytettävissä rakennetun kerroksen vedenläpäisevyystulokset. Jos tulokset ovat hyväksyttävät, voidaan tiivistyskerroksen pinta suojata kuivatuskerroksen avulla. Rakentamisessa on varauduttava kastelemaan sopivasti tiivistysmateriaalia riittävän tiiveyden aikaansaamiseksi.
Tiivistyskerros suojataan asentamisen jälkeen siten, että se ei pääse vaurioitumaan auringon, sateen tai pakkasen vaikutuksesta. Tiivistyskerroksen jäätymisen estoon on kiinnitettävä huomiota työjärjestystä suunniteltaessa. Suojaamiseen voidaan käyttää kuivatus ja pintakerrosta. Teollisia tiivistystuotteita tai teollisuuden sivutuotteita käytettäessä on noudatettava lisäksi tuotteen valmistajan tai seosreseptin laatijan antamia ohjeita tiivistyskerroksen rakentamisessa. Muovikalvot ja bentoniittimatot Jos käytetään muovikalvoa tai bentoniittimattoa, on varmistettava, että jäte on huolellisesti esipeitetty. Kerroksen pinnassa ei saa olla teräväsärmäisiä kiviä, oksia, laudankappaleita tms. esineitä, jotka voivat vaurioittaa käytettävää materiaalia. Alustan on oltava tasainen, kaikki yli 10 mm:n terävät särmät ja 20 mm:n kolot tasoitetaan ennen kalvon tai maton asentamista. Muovikalvo suojataan sekä ylä että alapuolelta pistekuormien aiheuttamalta rasitukselta käyttäen joko geotekstiiliä, hienoa hiekkaa tai lentotuhkaa. Hiekkaa tai tuhkaa käytettäessä suojakerroksen paksuus on vähintään 100 mm ja suurin sallittu raekoko 2 mm. Muovikalvon päällä voidaan liikkua vasta sitten, kun kalvon päällä on 300 mm paksu kerros kuivatuskerroksessa käytettävää materiaalia. Luiska alueilla käytetään kitkakalvoa, jossa kalvon molemmilla puolin on karhennettu pinta. Bentoniittimatto asennetaan ja suojataan valmistajan ohjeiden mukaisesti. Kuivatuskerros Kuivatuskerroksessa käytettävän materiaalin on oltava hyvin vettä johtavaa. Materiaalin vedenläpäisevyyden on oltava vähintään 1x 10 4 m/s. Kerrospaksuus on oltava 50 cm. Pintakerros Kuivatuskerroksen päälle esitetään rakennettavaksi vähintään yhden metrin paksuinen pintakerros. Pintakerroksen alin osa voidaan suunnitelman mukaan tehdä kaatopaikka alueelta saatavista moreenimaista. Kerroksen paksuus on noin 0,7 m. Pintakerroksen ylin osa tehdään maaaineksesta, joka kelpaa kasvukerrokseksi esim. humuksesta tai vastaavasta kompostituotteesta. Kerroksen paksuun on 0,3 m. Viimeistellyn alueen pintaan kylvetään nurmi. Viimeistelytöiden päätyttyä jätetäyttö pintavaaitaan vähintään 10 x 10 m ruutuun siten, että alueen muoto ja tasot tulevat ilmi riittävän yksiselitteisesti. Kuivatus Nykyistä kaatopaikan ympärysojan pohjaa korotetaan tasolle + 12.80 13.00 suunnitelmassa esitetyllä matkalla. Ojan pohjan materiaalina esitetään savea, silttimoreenia tai hiekkamoreenia. Ojanpohjan korotuksen jälkeen pohja suojataan välittömästi suodatinkankaalla ja päälle asennetaan ( 0,3 m ) murske, sepeli tai louhe. Suotovedet Jätetäytön ympärillä oleva ympärysoja muutetaan murske, sepeli tai louhesalaojaksi. Louhesalaojan yläpinta tarvittaessa kiilataan esim. murskeella niin, että siihen voidaan rakentaa tiivistyskerros päälle. 4
Jätetäytön eteläpuolelle ojan alimpaan kohtaan rakennetaan sakkapesällinen keräyskaivo. Kaivosta rakennetaan molempiin suuntiin rinnakkain 2 x 10 m pitkät keräyssalaojat salaojaputkesta. Kaivosta vedet johdetaan umpiputkella vanhaa ojaa pitkin tasausaltaaseen. Putken kohdalla korotetaan maanpinta n. 70 cm:ä paksulla moreeni tai vastaavalla huonosti vettäläpäisevällä maa aineksella. Puhtaat vedet Puhtaat pintavalumavedet johdetaan suljetulta täyttöalueelta maastoon sekä osittain ympärille rakennettaviin niskaojiin. Tie Nykyisen täyttöalueen päälle menevä tie säilytetään ajokuntoisena. Rakennettaessa kuivatuskerros rengasrouheesta korvataan se tien kohdalla soralla. Pintakerros rakennetaan kitkamailla tien kohdalla. Ylin 200 mm tehdään soralla tai murskeella. Kaasunpoisto Suljettavalle jätetäyttöalueelle rakennetaan 25 kpl:tta hapetuskenttiä viimeistelykerrosten päälle. Jokaiselle kentälle asennetaan 1 kpl kaasunkeräyskaivoja. Kaivot varustetaan neljällä tuloyhteellä. Kaivojen suuaukot ulotetaan vähintään 1, 5 m viimeistellyn täyttötason yläpuolelle ja varustetaan kaasutiiviillä hatulla. Kaasunkeruuta tehostetaan asentamalla jätetäyttöön tiivistyskerroksen alle vaakasuuntaiset kaasunkeruuputket ( n 20 m/putki ), jotka liitetään kaasunkeruukaivoihin. Kaasunkeruuputket ympäröidään joka puolelta vähintään 100 mm kerroksella salaojasoraa ja suojataan ympäriltä suodatinkankaalla. Kaasunkeruuputket tehdään vähintään 3%:n nousulla kaasunkeräyskaivoihin päin. Kaasu jaetaan vaakatasossa olevilla salaojaputkilla pintakerrosten yläpuolelle rakennettavaan hapetuskerrokseen. Kerroksen kokonaispaksuus on 600 mm. Hapetuskerros erotetaan suodatinkankaalla pintakerroksen yläosasta. Jakokerroksessa olevat salaojat ympäröidään päältä 100 mm ja sivuilta 1000 mm kerroksella puu ja risuhaketta. Hapetuskerros rakennetaan komposti/multa seoksesta. Hapetuskerros ulotetaan 5 m:ä jakoputkiston sivuille ja 1 m:ä jakoputken päädyn ulkopuolelle. Sisäisen veden havaintoputki Jätetäytön sisäisen vedenpinnan tarkkailua varten jätetäyttöön asennetaan 2 kpl:tta uusia havaintoputkia. Havaintoputken alaosa tehdään siiviläputkesta. Siiviläputken pituus määritetään paikan päällä siten, että siivilän yläosa on noin 2 m tiivistyskerroksen alapinnasta alaspäin. Havaintoputken alapää ulotetaan perusmaahan. Havaintoputken maan päällinen osuus suojataan ruostumattomasta teräksestä tehdyllä suojaputkella ja lukittavalla kannella. Teräsputki ulotetaan noin 0, 5 m muoviputken yläpuolelle. Nykyistä havaintoputkea jatketaan vähintään 1 m viimeistelykerrosten yläpuolelle. Vesienkäsittely ja juurakkopuhdistamo Alueen eteläpuolella sijaitseva tasausallas muutetaan osittain juurakkopuhdistamoksi. Suunnitelman mukaan noin puolet pinta alasta korotetaan puolen metrin verran täyttömaalla ( moreeni ) 1:200 kaltevuudella eteläsuuntaan. Ennen täyttöä poistetaan altaan pohjalla oleva liete. Altaan reunapenkereet korotetaan moreenilla noin 0, 5 m:ä nykyisestä tasosta. Täytön päälle rakennetaan varsinainen juurakon pohja, joka muodostuu seoksesta, jossa on hiekkaa ja soraa 80 % ja multaa 20 %. Juurakon pohjan vedenläpäisevyys vastaa keskihiekkaa eli k arvo on 10 2 10 4 m/s. Juurakon pinta on tasainen ja paksuus on vähintään 600 mm. Juurakon alkupäähän rakennetaan virtauksen jakopenger sepelistä. Juurakon poistopäähän rakennetaan sakkapesällinen, kupukannellinen keräyskaivo. Kaivosta rakennetaan keräyssa 5
laoja salaojaputkesta. Kaivosta vedet johdetaan umpiputkella säätökaivoon. Säätökaivosta vedet johdetaan umpiputkella ojaan. Juurakon pohjaan istutetaan järviruokoa vähintään 10 taimenta / m 2. Poistovyöhyke pidetään vapaana juurakkokasveista. Laadunvalvonta Suunnitelmassa on esitetty rakennustyön valvonnan vastuut ja laadunvalvojat. Urakoitsija suorittaa rakennustyön aikana laadunvalvontaa käytettävien materiaalien, työmenetelmien ja valmiin rakenteen suhteen. Urakoitsija toimii hyväksytyn laadunvalvontasuunnitelman mukaisesti. Urakoitsijan ohella laadunvalvontaa suorittaa rakennuttaja sekä viranomaiset. Laadunvalvonnassa noudatetaan suunnitelma asiakirjoja, voimassa olevia lakeja, asetuksia ja määräyksiä sekä viranomaisen antamia määräyksiä. Toimenpiteet poikkeamissa Materiaalit Mikäli putki, kangas, tai muu vastaava teollisesti valmistettu materiaali havaitaan työmaalla virheelliseksi, palautetaan materiaali toimittajalle. Tilalle hankitaan vastaava virheetön materiaali. Koetulosten on täytettävä asetetut vaatimukset kokonaisuudessaan. Vastaavasti työmenetelmät on testattava ja kehiteltävä koekentän avulla siten, että menetelmä toimii varsinaista hanketta toteutettaessa. Laadunvalvonnan seuranta Laadunvalvontaan liittyvistä kokeista, tarkemittauksista ja mahdollisista toimenpiteistä pidetään laadunvalvontapöytäkirjaa. Rakennustyön valmistuttua urakoitsija laatii laadunvalvonta loppuraportin, johon liitetään aineisto suoritetuista laadunvalvontaan liittyvistä kokeista ja mittauksista. Sulkemisen jälkeinen tarkkailuohjelma Kaatopaikkavesi Kaatopaikkavesien laatua tarkkaillaan kaksi kertaa vuodessa yhdestä pisteestä. Näytteenottopiste RaaP1a on kaatopaikkaa ympäröivän louhesalaojan keräilykaivo. Näytteenottoajankohdat ovat keväällä huhti toukokuussa ja syksyllä syys lokakuussa. Näytteistä tutkitaan seuraavat suureet: Lämpötila Liukoinen happi ph sähkönjohtavuus väri COD Cr COD Mn Kokonaisfosfori Kokonaistyppi Nitraatti ja nitriittityppi Ammoniumtyppi Sameus 6
Kiintoaine Kloridit Lämpökestoiset koliformiset bakteerit 7 Pintavedet Kaatopaikalta lähtevien pintavesien laatua ja määrää tarkkaillaan kaksi kertaa vuodessa 3 pisteestä. Näytteenottopisteet RaaP2 ja RaaP3 ovat avo ojia. Näytteenottopiste RaaP1 on mittapato. Mittapato kunnostetaan viimeistään kaatopaikan sulkemisen yhteydessä virtaaman mittaamiseksi. Näytteenottoajankohdat ovat keväällä huhti toukokuussa ja syksyllä syyslokakuussa. Näytteistä tutkitaan seuraavat suureet: Lämpötila Liukoinen happi ph sähkönjohtavuus väri COD Cr COD Mn Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Kokonaistyppi Nitraatti ja nitriittityppi Ammoniumtyppi Sameus Kiintoaine Kloridit Lämpökestoiset koliformiset bakteerit Pisteestä RaaP3 tutkitaan lisäksi: 2,4 dikloorifenoli 2,6 dikloorifenoli 2,4,6 trikloorifenoli Tetrakloorifenoli Pentakloorifenoli Pohjavedet Kaatopaikan pohjavesiä tarkkaillaan kolmesta alueelle asennetusta pohjavesiputkesta kaksi kertaa vuodessa. Havaintoputki RaaPP2 sijaitsee pohjaveden virtaussuunnassa kaatopaikan yläpuolella ja pisteet RaaPP6 ja RaaPP8 virtaussuunnassa alapuolella. Näytteenottoajankohdat ovat keväällä huhti toukokuussa ja syksyllä syys lokakuussa. Näytteistä tutkitaan seuraavat suureet: Pinnan korkeus näytteenottohetkellä Liukoinen happi ph Sähkönjohtavuus Kokonaisfosfori Kokonaistyppi Nitraatti ja nitriittityppi Ammoniumtyppi Kloridit
2,4 dikloorifenoli 2,6 dikloorifenoli 2,4,6 trikloorifenoli Tetrakloorifenoli Pentakloorifenoli 8 Metallien määritykset vesistä Viiden vuoden välein pinta ja pohjavesistä tehdään metallien määritys. Seuraava metallien määritys tehdään vuoden 2008 näytteenottojen yhteydessä. Näytteistä tutkitaan seuraavat suureet: Fe Mg As Cd Cr Cu Ni Zn Pb Hg Jätetäytön sisäinen vesi Kaatopaikan läjitysalueelle on asennettu yksi havaintoputki ( RAASP1 ) täytön sisäisen veden tarkkailua varten. Sulkemisen yhteydessä jätetäyttöön asennetaan kaksi uutta sisäisen veden havaintoputkea. Havaintoputkesta mitataan täytön sisäisen vedenpinnan korkeus pohjavesitarkkailun yhteydessä. Kaatopaikkakaasut Kaatopaikkakaasuja tarkkaillaan kaksi kertaa vuodessa kolmesta kaasunkeruukaivosta. Keruukaivoista otettavista näytteistä määritetään: Metaani Hiilidioksidi Happi Virtaama Täytön painuminen Viimeisteltyjen alueiden täytön painumista seurataan vuosittain silmämääräisesti. Tarkkailussa kiinnitetään huomiota siihen, ettei täytön pintaan pääse muodostumaan vettä kerääviä painanteita ja ettei täytössä esiinny eroosio tai vakavuusvaurioita. Jätepenkereen perusvaaitus tehdään noin kahden vuoden kuluttua kunnostustöiden valmistumisesta ennen tarkastusta ja sen jälkeen 3 vuoden välein. Raportointi Kaatopaikan vesien tarkkailusta ja tarkkailutuloksista sekä ympäristövaikutuksista tehdään vuosittain jälkitarkkailuraportti, joka toimitetaan tiedoksi Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Raahen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä.
Kaatopaikan jälkitarkkailuraportissa esitetään vuoden aikana tehdyt kaatopaikan tarkkailut ja tarkkailutulokset: Kaatopaikkaveden sekä pintavesien laatu Täytön sisäisen veden korkeus Kaatopaikkakaasut Jätetäytön painuminen Yhteenvetoraportin tulosten pohjalta tarkkailuohjelmaa voidaan tarkistaa. Esitys tarkkailuohjelman muuttamisesta tehdään Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskukselle yhteenvetoraportin yhteydessä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Ympäristökeskus on tiedottanut hakemuksen vireilläolosta kuuluttamalla hakemuksesta Raahen kaupungin ja Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla 6.9 5.10.2007. Hakemusasiakirjat ovat kuulutusaikana olleet saatavilla Raahen kaupungissa ja Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskuksessa. Kuulutuksen julkaisemisesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti ilmoitettu Raahen Seudussa 7.9.2007 ja erikseen tiedotettu asianosaisille. Tarkastukset ja neuvottelut Tarkastus on suoritettu 4.12.2007. Lausunnot Raahen kaupungin ympäristösihteeri Lausunnossa todetaan, että sulkemissuunnitelman asiakirjoista ei ilmene kovin seikkaperäisesti, millaiset ovat olleet pitkään samalla paikalla toimineen kaatopaikan vaikutukset lähiympäristöön. Kaatopaikan tarkkailusta ilmenee, että kaatopaikan vaikutus alueelta lähtevissä vesissä on selvästi todettavissa selkeytysaltaalta lähtevässä ojassa. Kaatopaikan vaikutus on todettavissa edelleen myös länsipuolella heinittyneeseen Jussinjärveen laskevassa ojassa, vaikka ympärysojien johdosta tähän suuntaan ei vesiä kaatopaikka alueelta enää pitäisi tulla. Sulkemispäätöksessä tulee ottaa kantaa, onko esitetty juurakkopuhdistamolla tapahtuva vesienkäsittely kaatopaikalta tulevien vesien käsittelyyn riittävä. Laskuojat kulkevat osin kaupungin asutusrakenteen kautta ja sen johdosta veden laadulla on erityistä merkitystä. Hakemuksen mukaan jätteitä otetaan vastaan vuoteen 2012 saakka, mutta ympäristökeskuksen aiemmin antaman kannanoton mukaan jätteitä ei Raahen kaatopaikalle voida enää 1.11.2007 jälkeen sijoittaa. Sulkemisessa tulee huomioida riittävällä tavalla muutokset jätetäytössä. Sulkemiseen soveltuvia materiaaleja voidaan vastaanottaa myös sulkemisajankohdan jälkeen. Näistä tulee informoida kaupunkilaisia, jotta sulkemiseen kelpaavat materiaalit tulevat hyötykäyttöön. Ympäristövaikutusten vähentämiseksi kaatopaikan esipeitto tulee suorittaa mahdollisimman nopeasti sulkemisen jälkeen. Sulkemissuunnitelmassa on esitetty hyvin kaatopaikan jätetäytölle tuleva pintarakenne. Kyseisellä rakenteella on saatavissa hyvä lopputulos. Alue on varattu tulevaisuudessa virkistysalueeksi liittyen mm. läheisen hiihtomajan tarpeisiin. Viimeistellyn alueen pintaan kylvetään nurmi. Suunnitelmassa ei ole kuitenkaan otettu kantaa puustoon, mutta tavallisesti suljettavien kaatopaikkojen pintarakenteen yhtenäisyys tuo vaatimuksia myös puustolle. Myös alueelle 9
mahdollisesti tuleville latuverkon tekijöille tulisi olla ohjeet pintarakenteiden sallimista toimista. Raahen kaatopaikan sulkeminen tuo muutoksia myös jätteiden vastaanottoon. Vastaanotettaville eri jätejakeille tulee huolehtia asianmukaiset korvaavat vastaanottojärjestelmät, jotta ei synny luvattomia omia kaatopaikkoja. Liikenneyhteyksien johdosta nykyisen suljettavan kaatopaikan suunta saattaisi olla tarkoituksenmukainen myös uudessa tilanteessa tapahtuvaan jätteiden vastaanottoon. Raahen kaupunginhallitus Kaupunginhallituksen lausunto on yhteneväinen ympäristösihteerin antaman lausunnon kanssa. Muistutukset ja mielipiteet Muistutuksia ei ole jätetty eikä mielipiteitä esitetty. Hakijan kuuleminen ja vastine Ympäristökeskus on 31.10.2007 päivätyllä kirjeellään varannut hakijalle tilaisuuden vastineen antamiseen. Vastine on saapunut 16.11.2007. Vastineessa hakija toteaa, että Pöyry Environment Oy on suorittanut sopimuksen mukaisesti kaatopaikan pinta ja pohjavesien sekä kaasuntarkkailua. Noudatamme sulkusuunnitelman mukaista muotoilua, joka tullaan tekemään yhteistyössä yhteistyökumppaneiden kanssa. Kaatopaikan muotoilu sulkemisen jälkeen suoritetaan ylijäämämassoilla ym. muotoiluun soveltuvilla maa aineksilla ja materiaaleilla. Mahdolliseksi puustoksi soveltuu lehtipuut laajalle leviävän juurirakenteensa ansiosta. Siirtokuormausaseman yleissuunnittelu ja toteutussuunnitelman laatiminen on tilattu Pöyry Environment Oy:ltä. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Vastaus lausuntoihin LUPAMÄÄRÄYKSET Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskus myöntää Raahen kaupungin tekniselle keskukselle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan kaupungin kaatopaikan sulkemiseen. Lupa myönnetään hakemuksen mukaiseen toimintaan seuraavin lupamääräyksin. Lausunnot on huomioitu päätöksessä tarkemmin ilmenevissä lupamääräyksissä sekä lupamääräysten perusteluissa. 1. Jätteenkäsittelyalueen sulkeminen on toteutettava hakemuksessa esitetyn sulkemissuunnitelman ( Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy, 25.7.2006, 19894 ) mukaisesti ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. Pintarakenteelle vaadittu tiiveys (1 x 10 8 m/s ) tulee varmistaa paikan päällä suoritettavin kokein. Muotoilun ja esipeiton jälkeen jätealueen painumista on seurattava painumamittauksin vähintään neljästä eri kohdasta. Painumalevyt tulee asentaa vähintään kahteen ristissä olevaan linjaan. Jätealueen painumisen hidastuttua voidaan ryhtyä pintakerrosten rakentamiseen. 10
Hakija voi esittää rakennekerroksille vaihtoehtoisia materiaaleja, kerrosvahvuuksia yms., suunnitelma on tällöin toimitettava ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi viimeistään kolme kuukautta ennen varsinaisen kunnostamisen aloittamista ( YSL 43 ja YSA 20 ). Ennen jätteenkäsittelyalueen maisemointityön aloittamista on toimitettava ympäristökeskukselle laadunvalvontasuunnitelma, joka sisältää koko pintarakenteen rakentamisen. Laadunvalvontaa varten hakijan on nimettävä riippumaton asiantunteva laadunvalvoja ( YSL 46 ). 2. Ennen kunnostustöihin ryhtymistä jätteenkäsittelyalueella mahdollisesti esiintyvät rotat ja muut haittaeläimet tulee hävittää ja tilannetta tulee seurata kunnostusvaiheen aikana rottien joukkopaon varalta. Jätteenkäsittelyalueen roskaantunut ympäristö on siivottava ja jätteet on sijoitettava jätetäyttöön ennen sulkemistoimenpiteitä ( YSL 43, 45 ja YSA 20 ). 3. Mikäli jätteenkäsittelyalueelta sulkemistöiden yhteydessä löytyy ongelma tai niihin rinnastettavia jätteitä, on ne kerättävä talteen ja toimitettava asianmukaiset käsittelyluvat omaavaan käsittelylaitokseen. Kaikki jätteenkäsittelyalueelle erilliskerätty hyödyntämiskelpoinen materiaali on toimitettava hyötykäyttöön ennen jätteenkäsittelyalueen sulkemista ( YSL 45 ja JäteL 6 ). 4. Ongelmajätteiden vastaanottopisteen öljyllä ja muilla haitta aineilla likaantuneen maa aineksen pilaantumisaste on selvitettävä. Selvityksen perusteella ratkaistaan maa aineksen käsittelytapa. Selvitys on toimitettava ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi 30.9.2008 mennessä. Öljyisten maiden käsittelyalueen maaperän tila tulee myös tarkistaa. Jos maaaines on likaantunutta, on meneteltävä vastaavalla tavalla kuin ongelmajätteen vastaanottopisteen likaantuneen maa aineksen suhteen. ( YSL 7 ja 43 ). 5. Kaatopaikkavedet on kerättävä yhteen ympärys ja salaojilla ja johdettava tasausaltaan kautta juurakkopuhdistamoon ja edelleen keräys ja säätökaivon kautta ojaan. Ulkopuolisten valumavesien pääsy alueelle tulee estää rakenteellisin keinoin. Ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa vesienkäsittelyä koskevia määräyksiä ( YSL 45, YSA 20 ja JäteA 8 ). 6. Kaatopaikkavesiä sekä ympäristön pohja ja pintavesiä ja kaatopaikkakaasua on tarkkailtava hakemussuunnitelmassa esitetyllä tavalla täydennettynä hakijan esittämillä kaatopaikkakaasun uusilla tarkkailupisteillä ( YSL 46 ). 7. Jätteenkäsittelyalueen rakenteet ja laitteet on pidettävä kunnossa. Jätepenkereen vakautta ja pintaeroosiota tulee tarkkailla silmämääräisesti kerran vuodessa. Jätepenkereen perusvaaitus tulee tehdä kolmen vuoden kuluttua kunnostustöiden valmistuttua ja sen jälkeen kolmen vuoden välein ( YSA 20 ). 8. Jätteenkäsittelyalueelle on nimettävä vastuuhenkilö, joka huolehtii mm. siitä, että sulkemistoimenpiteet toteutetaan tämän päätöksen mukaisesti ja että sulkemisen jälkeen käsittelyaluetta tarkkaillaan asianmukaisesti. Vastuuhenkilön nimi tulee ilmoittaa Raahen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskukselle ( YSA 20 ja JäteA 10 ). 11
9. Jätteenkäsittelyalueen muotoilussa ja kasvittamisessa tulee ympäröivä maasto huomioida niin, että käsittelyalue kokonaisuudessaan sopeutuu mahdollisimman hyvin ympäröivään luontoon ja maisemaan. Jos nurmettamisen lisäksi alueelle tuodaan muuta kasvillisuutta, hakijan on huolehdittava siitä, että istutetaan vain matalajuurisia puita ja pensaita ( YSA 20 ). 10. Suljetun jätteenkäsittelyalueen sisäänmenotielle on asetettava opaste, jossa kerrotaan jätteenkäsittelyalueen sulkemisesta, jätehuollon uusista järjestelyistä ja jätteiden toimittamisesta. Luvan haltijan on huolehdittava siitä, että alue pysyy siistinä sulkemisen jälkeen ( YSL 45 ja JäteA 9 ). 11. Jätteenkäsittelyalueen sulkemisen jälkeen mahdollisesti sattuviin poikkeuksellisiin tilanteisiin ( turvallisuuden seurantaan, siisteyteen, haittaeläinten torjuntaan, palontorjuntaan yms. ) on varauduttava ja ne on kirjattava ja niistä on ilmoitettava Raahen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskukselle ( YSA 20 ). 12. Toiminnanharjoittajan tulee antaa 670 000 euron vakuus tai esittää muu vastaava järjestely nykyisen jätekeskustoiminnan asianmukaiseen sulkemiseen, johon kuuluu valvonta, tarkkailu ja muut toiminnan kustannukset sekä varsinainen kaatopaikan sulkeminen. Vakuus tulee luovuttaa tai muu vastaava järjestely esittää Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Vakuuden suuruus tarkistetaan 31.12.2012 ( YSL 43, 45 ja JäteL 28 ). 13. Jätteenkäsittelyalue on maisemoitava vuoden 2012 loppuun mennessä. Toiminnanharjoittajan tulee tehdä Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskukselle kunnostustoimenpiteiden päätyttyä hankkeesta loppuraportti. Raportti tulee toimittaa Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluttua kunnostustoimenpiteiden päättymisestä ( YSA 20 ). 14. Jätteenkäsittelytoiminnan päätyttyä toiminnanharjoittajan tulee varmistua siitä, ettei alueesta vähintään 30 vuoden aikana sulkemisen jälkeen aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle ( YSA 20 ). RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Raahen kaupunki on toimittanut ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen ympäristölupahakemuksen Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskus on tarkastettuaan lupahakemuksen ja otettuaan huomioon annetut lausunnot ja suoritettu tarkastuskäynti, myöntänyt Raahen kaupungille ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen luvan. Ympäristökeskus on lupaharkinnassaan katsonut, että kaatopaikan sulkeminen voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten mukaisesti. Ympäristökeskus ratkaisee ympäristönsuojeluasetuksen 2 luvun 6 :n 1 momentin kohdan 12 a koskevan lupahakemuksen. Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskus on katsonut, että toiminta voidaan järjestää siten, että luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät, kun toiminta toteutetaan tämän päätöksen mukaisesti. Tässä päätöksessä annettujen määräysten lähtökohtana on parhaan ta 12
loudellisesti käyttökelpoisen tekniikan sekä mahdollisimman hyvän terveys ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmän soveltaminen kaatopaikan sulkemiseen. Kaatopaikan pitäjällä tulee olla käytettävissään riittävä asiantuntemus, jotta voidaan minimoida toimintaan liittyvät riskitekijät, joilla saattaa olla haitallisia vaikutuksia ihmisen terveyteen tai alueen ympäristöön. Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskus katsoo, että Raahen kaupungilla on käytettävissään sellainen asiantuntemus, jota kaatopaikan sulkeminen edellyttää. Lupamääräysten perustelut Lupamääräykset on annettu, jotta luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät. Lupamääräyksiä antaessaan ympäristökeskus on pyrkinyt siihen, että toiminta toteutetaan siten, että ympäristön pilaantuminen estetään. Lupamääräyksiä antaessa on otettu huomioon toiminnan luonne, ympäristövaikutukset sekä toiminnanharjoittajan mahdollisuudet ehkäistä haittojen syntyminen. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Kaatopaikkaan liittyvät lupamääräykset perustuvat valtioneuvoston päätökseen kaatopaikoista. Siinä säädetään kaatopaikkojen suunnittelua, perustamista, rakentamista, käyttöä, hoitoa, käytöstä poistamista ja jälkihoitoa koskevista yksityiskohtaisista vaatimuksista. Lupaehtoja noudattamalla estetään ja vähennetään pitkänajan kuluessa mahdollisesti syntyviä terveys ja ympäristöhaittoja erityisesti maaperän sekä pinta ja pohjaveden likaantumista. Jätteenkäsittelyalueen sulkemiseen liittyvissä kunnostustoimenpiteissä on varmistettava, että toimenpiteet toteutetaan suunnitellulla tavalla. Tällöin on esimerkiksi varmistettava, että eristystoimenpiteissä saavutetaan suunniteltu tiiveysvaatimus ja että niissä käytetään suunniteltuja materiaaleja. Riippumaton valvoja huolehtii, että laadunvalvonta tehdään suunnitelman mukaisesti luotettavilla tutkimusmenetelmillä ja laitteilla. Ongelmajätteiden vastaanottopisteen maaperän likaantuneiden maamassojen poistamiseen liittyvä määräys on annettu ympäristönsuojelulain 7 :n nojalla. Viranomaisvalvonta edellyttää jätteenkäsittelyalueen tarkkailua, jolla voidaan seurata alueen ympäristökuormitusta ja sitä kautta koko käsittely ja läjitysalueen toimivuutta. Jätteenkäsittelyalueen sulkemisen jälkeen tapahtuu jätteen tiivistymistä. Tämän vuoksi on tärkeää seurata ja mitata painumaa jonkin aikaa. Epätasaiset painumat rikkovat pintarakenteita, joiden korjaaminen jälkeenpäin on vaikeaa. Kaasunkeräyskerroksen rakentaminen varmistaa kaatopaikkakaasujen keräämisen ja poisjohtamisen passiiviseen käsittelyyn hallitusti. Hallitsemattomasti jätepenkereen alta purkautuva kaatopaikkakaasu heikentää kasvillisuuden menestymistä ja haittaa alueen maisemointia ja aiheuttaa työsuojeluriskin. Tiiviillä pintaeristyksellä estetään sade ja pintavaluntavesien imeytyminen jätemassaan sekä siitä seuraava likaantuneen kaatopaikkaveden muodostuminen ja haitta aineiden kulkeutuminen ympäristöön. Lisäksi tiiviin pintarakenteen avulla vähennetään kaatopaikan haju, pöly, lintu ja maisemahaittoja. Kuivatuskerroksen rakentaminen mahdollistaa sade ja valumavesien poistumisen rakenteista hallitusti ympäristöön. Rakennusmateriaalin on oltava hyvin vettä läpäisevää. 13
Pintarakenteen tarkoitus on suojata mineraalista tiivistyskerrosta roudalta sekä kuivumiselta. Lisäksi pintarakenne riittävän paksuna suojaa kasvien juurien tunkeutumista tiivistysrakenteeseen. Kasvukerros lisää haihduntaa ja täten vähentää imeytymään pyrkivän veden määrää. Kasvien juuret sitovat maa ainesta ja vähentävät eroosiota. Kaatopaikkavesien määrän pitämiseksi pienenä ja niiden laadun kontrolloimisen helpottamiseksi kaatopaikalle ei saa päästää ulkopuolisia pintavesiä. Jätteenkäsittelyalueen painumisen seurannan tarkoituksena on tuottaa tietoa jätetäytön tiivistymisestä kokonaisuutena. Pinnan muodonmuutokset voivat aiheuttaa vettä keräävien painanteiden syntymistä ja vettä jätetäyttöön johtavien ja toisaalta kaasua purkavien halkeamien syntymistä. Epätasainen painuminen voi vaurioittaa kaasujen keräilyrakenteita. Ympäristönsuojelulain mukainen viranomaisvalvonta edellyttää kaatopaikkavesien, pinta ja pohjavesien sekä kaatopaikkakaasun tarkkailua. Lisäksi toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista ympäristöön. Kaatopaikkavesien tarkkailuohjelman avulla saadaan tietoa vesien laadusta ja pystytään tarvittaessa tehostamaan vesienkäsittelyä. Kaatopaikkakaasun mittaukset ovat tarpeen jätetäytön hajoamistilan määrittämiseksi. Kaatopaikan käytöstä poistamista ja niihin liittyvää toiminnan tarkkailua varten on kaatopaikanpitäjän määrättävä näistä tehtävistä vastuussa oleva vastaava hoitaja. Henkilöllä on oltava riittävä koulutus ja ammattitaito kaatopaikan asianmukaiseen hoitamiseen. Näin varmistetaan, että kaatopaikan käyttöä, seurantaa ja sulkemiseen liittyviä lupaehtoja kyetään noudattamaan. Valvonnalla ja loppuraportoinnilla varmistetaan se, että kunnostustoimet ovat olleet asiamukaisia kunnostuksen kaikissa vaiheissa ja että kunnostus on toteutettu suunnitelmien mukaisesti sekä se, ettei alueesta myöhemminkään aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi on annettu määräys vakuudesta tai muusta vastaavasta järjestelystä. Ympäristökeskus katsoo, että ensisijaisia vakuusjärjestelyjä ovat pankkitakaus, pankkitalletus ja takausvakuutus. Vakuuden suuruutta määrättäessä on otettu huomioon toiminnan laajuus, luonne ja tässä lupapäätöksessä annetut määräykset sekä mitä tätä kokoluokkaa olevan jätteenkäsittelyalueen käytöstä poistaminen ja asianmukainen alueen jälkihoito tulisi maksamaan. Vakuuden suuruutta voidaan tarkistaa, jos vakuuden perusteissa tapahtuu muutoksia. Suljetun jätteenkäsittelyalueen on oltava aidattu ja suljettu siten, että asiaton jätteiden toimittaminen ei ole mahdollista. Jätteenkäsittelyalueen toiminnan lopettamisesta kertovassa opasteessa on selvitettävä jätteiden uusi sijoituspaikka sekä uuden sijoituspaikan aukioloajat. Opasteista huolimatta voi alueen ympäristöön ilmestyä jätteenkäsittelyalueelle kuulumattomia jätteitä, jotka toiminnanharjoittajan tulee poistaa. Ajallinen jälkihoitovastuu on annettu, koska päästöt jatkuvat pitkään vielä kaatopaikan sulkemisen jälkeen, jopa satoja vuosia. 14
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN 15 Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Jos lupavelvollinen toiminta olennaisesti muuttuu, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki ( 86/2000 ) 2, 3, 4, 5, 7, 12, 28, 34, 35, 36, 37, 38, 41, 42, 43, 45,46, 52, 53, 54, 55, 96, 97, 98, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus ( 169/2000 ) 1, 6, 8, 9, 10, 12, 16, 17, 18, 19, 20, 21, 23, 29 ja 37 Jätelaki 2, 3, 6, 12, 15, 18, 19, 51 ja 52 Jäteasetus 3, 3 a, 6, 8, 9 ja 10 Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista ( 861/1997 ) Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta ( 1049/1999 ) Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta ( 202/2006 ) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä ( 659/96 ) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta ( 1129/2001 ) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu 4305, 00 euroa Ei arvonlisäverollista myyntiä Ympäristöministeriön asetuksessa alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista määrätään julkisoikeudellisten suoritteiden maksuista. Asetuksen mukaan maksu tavanomaisen jätteen kaatopaikasta on 8610 euroa. Toiminnan olennaista muuttamista ( ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentti ) koskevan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta, joten annetun luvan maksuksi muodostuu 4305,00 euroa. Sovelletut oikeusohjeet Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/ 2006 ) LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä siten kuin ympäristönsuojelulain 54 :ssä on säädetty.
Päätös 16 MUUTOKSENHAKU Hakijalle saantitodistuksella Jäljennös päätöksestä Raahen kaupunginhallitus Raahen kaupungin ympäristölautakunta Raahen seudun terveydenhuollon kuntayhtymä / ympäristöterveydenhuolto Suomen ympäristökeskus, kirjaamo Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskus/valvoja Ilmoitus päätöksestä Hakemuksesta tiedonannon saaneet Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdissä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Raahen kaupungin ja Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla sekä sanomalehti Raahen Seudussa. Lisätietoja päätöksestä Lisätietoja päätöksestä saa Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskus, ylitarkastaja Vesa Määttä, p. 020 490 111. Tähän päätökseen ja siitä perittyyn maksuun saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Valitusaika päättyy 11.1.2008. Valitusoikeus on: sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; alueellisella ympäristökeskuksella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristölupapäällikkö Martti Seppälä Ylitarkastaja Vesa Määttä LIITE Valitusosoitus
VALITUSOSOITUS 17 Valitusviranomainen Valitusaika Valituksen toimittaminen Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valituksella, joka on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmä on osoitettava Vaasan hallinto oikeudelle ja toimitettava valitusajan kuluessa Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Valitusaika on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä. Valitusaikaa laskettaessa ei antopäivää oteta lukuun. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavan arkipäivän. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskuksen kirjaamoon. Valituskirjelmän voi toimittaa perille henkilökohtaisesti, postitse, lähetin välityksellä telekopiona tai sähköpostitse. Toimitustavasta riippumatta valituskirjelmä on toimitettava niin ajoissa, että se on perillä viimeistään valitusajan päättyessä klo 16.15. Valituskirjelmän sisältö ja liitteet Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmässä on ilmoitettava: 1) päätös, johon haetaan muutosta 2) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi; sekä 3) perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta, sekä postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä: 1) päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä; 2) asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei päämies ole valtuuttanut häntä suullisesti Vaasan hallinto oikeudessa. Asianajajan ja yleisen oikeusavustajan tulee kuitenkin esittää valtakirja ainoastaan, jos hallinto oikeus niin määrää. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/1993, muut. 974/2001, 1024/2002 ja 1280/2005) nojalla muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksuna 82 euroa. Mainitussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskuksen yhteystiedot: postiosoite: käyntiosoite: aukioloaika: 8.00 16.15 puhelin: 020 490 111 PL 124, 90101 OULU Isokatu 9, 90100 OULU telekopio: 020 490 6305 sähköposti: kirjaamo.ppo@ymparisto.fi