Q53 AK KJ4 N E S W KJ NT P 3NT P A9 862 P P Q73. Sitoumus: 3NT by E KJ1074 QJ7

Samankaltaiset tiedostot
PELINVIENTI SANGISSA. Kauko Koistinen

Bridgen peruskurssi/eto Harjoitusjaot 8. oppitunti Raija Tuomi 1(6)

Idän avattua 1NT, länsi tietää voiman riittävän täyspeliin. Kun lännellä ei ole neljän kortin yläväriä, hän tarjoaa suoraan 3NT.

PELINVIENTI VALTTIPELISSÄ. Kauko Koistinen

Untuvikot (7)

Untuvikot (8)

Bridge Movie 1996 Kauko Koistinen Bridgelehti 1996

Untuvikkokisa (6)

Kotitehtäviä Pelinvienti valtin kanssa

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 1998

Avausvärin valinta aina pisimmällä värillä kahdesta tai kolmesta neljän kortin väristä alimmalla kahdesta viiden kortin väristä ylemmällä KQJ2 KQJ32

Kotitehtäviä Pelinvienti ilman valttia

Untuvikkokisa (9)

VÄRINKÄSITTELYN PERUSTEITA NT. 2. oppitunti

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 1999

NT VALTTAAMINEN NT 1

Pelinviejän pikatikit ovat sellaisia tikkejä, jotka hän voi ottaa päästämättä

OPI 2000-LUVUN BRIDGEÄ

Bridge Movie 2001 Kauko Koistinen BL 2001

PELINVIEJÄN LAISTAMINEN

Jako 1, N/- N E S W 1 X 2 3 P P P Sitoumus: 3 by W

Bridge Movie 2000 Kauko Koistinen Bridgelehti 2000

MISSÄ VIKA Heinz Guthwert (BL 02/04)

Untuvikkokisa (7)

Tapiolan Trikki Untuvikot 1(7)

PUOLUSTUSTARJOUKSET -KUN VASTAPUOLI ON AVANNUT TARJOUSSARJAN, JA VUOROLLAMME TARJOAMME 1. VÄLITARJOUS YKSINKERTAINEN HYPPÄÄVÄ SANGIVÄLITARJOUS

KÄDEN TIKKIPELIVOIMA ON PYSTYTTÄVÄ ARVIOIMAAN, JOTTA TIETÄISIMME, MONTAKO TIKKIÄ USKALLAMME TARJOTESSAMME LUVATA OTTAA

Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti Montako pikatikkiä voit laskea?

Bridge Movie 1997 Kauko Koistinen Bridgelehti 1997

BRIDGEN HISTORIA. ETO/Bridgen peruskurssi, oppitunti 1 2

Länsi kysyy ylävärejä kahdella ristillä ja kuultuaan patavärin nostaa sen täyspeliin.

TARJOAMISEN PÄÄMÄÄRÄ OIKEA PELIMUOTO

NT AVAAJAN 2. TARJOUS 2 YLI 1 SARJASSA NT. 7. oppitunti 1

Puolustaja kolmantena kätenä. Kolmas korkeaa! Vahdi pöydän kuvia! Ablokeeraa! Sarjasta matalin!

Pelinviejän kannattaa toisena kätenä yleensä pelata pieni kortti koska puolustaja

Korttisi: 109 AK73 AJ4 AK85. Olet länsi, kaikki vaarassa, avausvuorossa jakajana. Mitä tarjoat?

JAKO 1 AK9 N/- K64 KQ52 J N E S W 1073 QJ952 1NT P 3NT P AJ8 104 P P K63 Q108 QJ10 A A542

NT AVAUKSET JA KOROTUKSET NT

Bridge on neljän hengen korttipeli, jossa vastakkain istuvat pelaajat muodostavat parin. sekä tarjoaminen että pelaaminen etenevät myötäpäivään.

Valttipelin säännöt. 3. oppitunti

Untuvikot (7)

Bridge Movie. Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2012

NT ESTOTARJOUKSET NT

Bridge Movie. Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti Korttisi: AQ Olet etelä, kaikki vaarassa, parikilpailu, partnerisi KJ KJ2

Väriavaus 1-tasolla lupaa vähintään 4 korttia avusvärissä ja pistettä. Avaaja valitsee avausvärinsä seuraavasti:

KILPAILEVAT TARJOUSSARJAT. 10. oppitunti

Untuvikot (8)

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2015

NT PUOLUSTUS- TARJOAMINEN NT. 9. oppitunti

LOPPUSITOUMUKSEN VALINTA

PUOLUSTAJA TOISENA. Kauko Koistinen

NT PUOLUSTUS- TARJOAMINEN NT

Lähtökortti. Kauko Koistinen

LÄHTÖKORTTI PITUUDEN MUKAAN

Bridgen jatkokurssi 4 Valintatilanteita, sangipuolustuksia ja puolustussopimuksia

Todennäköisyyksiä ja päättelyä

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti Olet etelä, jakajana, kaikki vaarassa. Mikä on avaustarjouksesi?

Perttulantie 6, Helsinki. Kilpailubridgessä käytetään korttikoteloa, brikkaa, jossa on neljä taskua, yksi kunkin pelaajan kortteja varten.

Partnerin pelaamaan tikkiin: pieni pyytää iso kieltää.

Bridge Movie. Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti Olet etelä, jakajana, kaikki vaarassa. Mita tarjoat?

Standard American. Kauko Koistinen BL 4-5/00

Bridge Movie 2004 Kauko Koistinen Bridgelehti 2004

Bridgekurssin tarjousharjoitusten analyysit

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti Korttisi: KJ7 Olet etelä, kaikki vaarassa, partnerisi avaa jakajana yhdellä A875 J973 A5

Bridge Movie. Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2010

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2003

PELINVIENTI- SUUNNITELMA

NT HÄIRITYT SARJAT NT

TARJOAMISEN PÄÄMÄÄRÄ

NT AVAUS 1NT NT. 8. oppitunti

Bridgekurssin harjoitusjakojen analyysit

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2007

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2008

NT VASTAUKSET ILMAN TUKEA NT. 6. oppitunti 1

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2016

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti Montako menevää voit laskea?

Bridge Movie 2018 BL 1/2018. Kauko Koistinen Bridgelehti 2018

OPI 2000-LUVUN BRIDGEÄ

Bridge Movie. Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti AKJ Mitä tarjoat?

Puolustus on puoli ruokaa - bridgessäkin

Bridgekurssi BK-Slam. Lähtökortti-ideoita. Mistä kannattaa ja mistä ei kannata lähteä Veijo Nikkanen 2016,

NT PUOLUSTUKSEN MERKINANNOT NT

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2009

1 Johdanto Pelin kulku Liitteet... 4

BRIDGEN PERUSIDEAT. 3. oppitunti 1

NT ESTOTARJOUKSET NT

Testaa pelitekniikkasi 2018

Bridgekurssi BK-Slam. Täydennystä. Ogust, 11-sääntö, Lavinthal Veijo Nikkanen 2016,

Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen

Suomen Bridgeliitto Toukosimultaani 2013

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2006

Bridgen peruskurssi/eto Harjoitusjaot 1(5) Raija Tuomi 2. oppitunti

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2002

NT JOHDANTO JA SANGI NT

Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen

Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen

Bridge Movie 2005 Kauko Koistinen Bridgelehti 2005

Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen

Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen

Transkriptio:

JAKO 1 N /- A105 A54 Q53 AK92 9862 KJ4 N E S W KJ6 108732 1NT P 3NT P A9 862 P P 8543 106 Q73 Q9 Sitoumus: 3NT by N KJ1074 QJ7 Etelä näkee partnerinsa sangiavauksen jälkeen, että parin yhteisen voiman riittävän täyspeliin ja hän tarjoaa suoraan 3NT. Yhteistä ruutuvalttia ei kannata hakea, koska alaväritäyspeli ei kuitenkaan tule kysymykseen. Itä aloittaa pisimmällä värillään hertalla. Jos lähtökortissa käytetään 10-12 (1., 3. tai 5. korkein) sääntöä, niin lähtökortti on 2, jos taas 11-sääntöä niin 3. Pelinviejän (jatkossa lyhenne PV) kannattaa yrittää ottaa tikki pöydän rouvalla "nyt tai ei koskaan", mutta länsi peittää kuninkaalla. Nyt pohjoisen pitää laistaa herttaässä: PVllä on 6 pikatikkiä ja ruudusta saa kasvatettua 4 tikkiä lisää. Mutta vaarana on menettää 4 herttatikkiä ja ruutuässä. On vaan toivottava, että ruutuässä on sillä puolustajalla, jolla on 3 pataa. Joten PV laistaa herttaa 2 kertaa ja ottaa vasta 3. herttakierroksen ässällään. Saatuaan kiinni tikissä 3, PV aloittaa ruudun kasvattamisen. On taas hyvä muistaa vahvan värin käsittelysääntö: ensin kuvat siitä kädestä, jossa väriä on vähemmän. Eli PV aloittaa ruudun käsittelyn pelaamalla rouvan ensin kädestään. Kun länsi ottaa tikin ässällään, hän ei voi enää jatka herttaa. Patakääntö on varmaan paras yritys saada partneri kiinni, mutta PV ottaa tikin ässällään ja voi levittää loput tikit. Tulos: 10 tikkiä, 430 NS JAKO 2 10954 E/N-S 542 J942 J10 QJ6 A732 N E S W 7 KQJ 1NT 2 3 1076 AQ83 P 3NT P P AK9873 42 P K8 A109863 K5 Sitoumus: 3NT by E Q65 Länsi haluaa olla 3NT:ssa partnerinsa avauksen jälkeen: voima riittää täyspeliin ja yleensä pelataan mieluummin täyspeliä sangissa kuin alavärissä. Välitarjouksen jälkeen länsi kuitenkin varmistaa vielä partneriltaan herttapidon olemassaolon tarjoamalla vastustajan väriä. Tähän itä tekee kuvaavan tarjouksen ja kun hänellä on kaksinkertainen herttapito, hän voi hyvin tarjota 3NT. Jos etelä ei tee välitarjousta, tarjoaa länsi suoraan 3NT. Etelä lähtee tarjoamallaan värillä lähtökorttisäännöstä riippuen: jos pelataan 11-sääntöä niin välisarjasta sarjan korkeimmalla eli 10 ja 10-12 säännön mukainen lähtö on 9. Pelinviejällä on pikatikkejä neljä: 1 + 0 + 1 + 2. Lisäksi hertassa on kaksi varma tikkiä, joten PV voi laskea itselleen 6 tikkiä. Jostain pitäisi siis saada 3 lisää ja ristiväristä tikkejä olisi tulossa. Ongelmana on vaan yhteys pöytään: ristin ulkopuolella ei ole suoraa entryä padalla kyllä pöytään pääsisi, mutta sitä ennen puolustus on 2 kertaa kiinni (ristillä ja padalla) eikä siihen ole varaa, koska puolustus ennättää kasvattaa herttansa. Joten paras tapa käsitellä ristiväri on laistaa heti ensimmäinen ristikierros: puolustus saa aina yhden ristitikin ja PV:llä jää ristientry pöytään hakemaan mahdollisesti kasvaneet ristitikit. Eli kun PV saa 1 tikin herttakuvallaan, hän pelaa pienen ristin kädestään ja pienen pöydästä. Pohjoinen on 1

nyt kiinni 10:llä ja jatkaa herttaa. Etelä ottaa tikin ässällään ja pelaa kolmannen herttakierroksen PV:n kuvalle. Nyt pelinviejä pelaa taas ristiä pöydän kuvalle ja kun molemmat puolustajat tunnustivat PV saa 5 tikkiä ristissä. Tulos: 9-10 tikkiä, 400-430 EW JAKO 3 S/E-W J1073 Q94 J95 J93 A6 K85 N E S W J87652 AK P P K83 Q1042 P 1 P 1 82 AQ74 P 2NT P 4 Q942 P P P 103 A76 Sitoumus: 4 by W K1065 Lännellä on kuuden kortin hertta ja voimaa sopivasti kahden hertan avaukseen. "Heikolla kakkosella" avaaminen olisi kuitenkin vähintäänkin kyseenalaista herttavärin surkean laadun vuoksi. Itä avaa viimeisestä kädestä yhdellä ristillä, voimaa on hieman liikaa sangiavaukseen. Toisella vuorollaan itä kertoo tasaisen vahvan kätensä hyppäävällä sangitarjouksella. Länsi näkee nyt, että parilla on yhteinen vähintään kahdeksan kortin valttiväri ja voimakin riittää täyspeliin, joten hän lopettaa tarjoussarjan neljällä hertalla. Pohjoinen aloittaa patasotamiehellä, pelinviejä voittaa tikin pöydän kuninkaalla ja pelaa seuraavaksi kaksi herttakierrosta. Kun kumpikin puolustaja tunnustaa pienillä valteilla, voi pelinviejä laskea, että toiselle vastustajista jäi vielä yksi valttikortti - vahva herttarouva. Jos puolustajille on jäänyt yksi valttikortti, joka on vahva, ei pelinviejän yleensä kannata poistaa tällaista valttikorttia, sehän saa tikin joka tapauksessa. Ruudussa pelinviejä menettää ässälle aina tikin, mutta sotamiehelle ei tarvitse antaa tikkiä, jos väri käsitellään oikein. Pelataan pöydästä pieni ruutu kohti käden kuningasta (etelä tunnustaa pienellä - toinen käsi matalaa), ja seuraavaksi pieni ruutu kädestä pöydän kympille. Nyt etelä on kiinni ässällään eikä hän voi kääntää ristiä, joten hän kääntää pataa pelinviejän ässälle. Nyt PV pelaa kolmannen ruutukierroksen ja kun molemmat puolustajat tunnustavat, PV voi heittää kasvaneelle pöydän 4. ruudulle menevän ristintä pois. Pohjoinen voi varastaa ruudun vahvalla valtillaan, mutta pelinviejä on ennättänyt päästä menevästä rististään eroon. Jos pelinviejä pelaa ruudun oikein, hän selviää kahdella menevällä: hertta ja ruutu. Ristilähdöllä puolustus ennättää saada myös ristitikin. Tulos: (10)11 tikkiä, (620)650 EW JAKO 4 W/ALL AQ7 Q8542 84 AJ3 9843 1065 N E S W AJ97 K6 P A5 932 1 P 2 P 872 KQ1094 2NT P 3NT P KJ2 P P 103 KQJ1076 Sitoumus: 3NT by N 65 2

Pohjoinen avaa 5 kortin ylävärillään hertalla. Idällä ei ole aivan riittävästi voimaa kahden ristin välitarjoukseen, varsinkaan vaaravyöhykkeessä. Avaajan toisen kierroksen 2NT kertoo tasaisen minimiavauskäden huonoa 5 kortin herttaväriä ei kannata tarjota uudelleen, koska pohjoisella on voima tarjoamattomissa väreissään. Etelän kannattaa korottaa täyspeliin, vaikka arvopistevoimaa laskien pass kahteen sangiin saattaisi vaikuttaa paremmalta. Pitkä hyvä ruutuväri puoltaa kuitenkin korotusta. Itä aloittaa ristikuninkaalla, epäaidon sarjan korkeimmalla kortilla. Länsi pelaa tikkiin isoimman ristinsä 8 (iso kieltää), kertoen näin partnerilleen, ettei hänellä ole ristissä kuvia. Pohjoinen ei saa ottaa ensimmäistä tikkiä ässällä. Jos hän näin tekee, länsi pääsee ruutuässän jälkeen kääntämään ristiä, ja itä saa neljä ristitikkiä. Mutta kun pelinviejä laistaa lähdön, ei itä pysty jatkamaan lähtöväriä antamatta pohjoiselle kahta tikkiä väristä. Toiseen tikkiin idän korteista näyttäisi patajatko olevan paras. Peliin tulisi pieti, jos hän keksiksi jatkaa pikkuhertan partnerin ässälle, mutta kääntö on täysin mahdotonta löytää pelipöydässä, ellei pelinviejä ole vahingossa näyttänyt korttejaan vastustajalleen. Nyt PV:llä on aikaa kasvattaa ruutuvärinsä. Kun länsi on kiinni ruutuässällään, hän jatkaa lähtöväriä ristiä, mutta PV on saanut kasvatettua itselleen tarpeeksi tikkejä: 3 + 5 + 1 Tulos: 9 tikkiä, 600 NS JAKO 5 N/N-S Q75 KQJ52 A 10753 AK83 64 N E S W 743 A6 1H 2C P 2H KJ85 Q32 P 2NT P 3NT Q2 AKJ984 P J1092 1098 109764 Sitoumus: 3NT by E 6 Pohjoinen avaa 5 kortin ylävärillään hertalla. Etelällä on hyvä välitarjous 2 : 15 pistettä ja hyvä kuuden kortin väri. Lännellä on 13 pistettä, mutta ei mitään hyvää tarjousta, joten hän tarjoa vastustajan avausväriä. Itä kertoo herttapitonsa tarjoamalla sangia, jonka länsi korottaa täyteenpeliin. Etelä aloittaa partnerinsa avausväriä sarjansa suurimmalla 10:llä. Pelinviejä voi laskea itselleen suoraan 9 tikkiä: 2 + 1 + 0 + 6. Ristissä on vaan huomioitava oikea värinkäsittely: vahvassa värissä pelataan kuvat ensin lyhyemmästä väristä. Ristin peluu on siis aloitettava pelaamalla pieni kädestä kohti pöydän rouvaa. Nyt on sama laistaako pelinviejä 1. hertan vai ei. Tarjoussarjasta voi päätellä, että kaikki puuttuva voima on pohjoisella, joten hän pääsee kiinni ruutuässällä ottamaan kasvaneet herttansa. Ja kun lähdön jälkeen pohjoisen herttaväri on kasvanut, niin pelinviejän vaan kannattaa ottaa vahvat tikkinsä ja luovuttaa puolustukselle loput. Tulos: 9 tikkiä, 400 EW JAKO 6 952 E/E-W J7 1097 AJ965 86 K43 N E S W 10986 A5432 P 2 P Q84 J652 3 P 3 P 10742 3 4 P 4NT P 3

AQJ107 5 P 6 P KQ P P AK3 KQ8 Sitoumus: 6 by S Etelällä ei läheskään täyspeliä omassa kädessään, mutta kuitenkin riittävästi voimaa avatakseen täyspelivaatimuksella 2. Pohjoinen kertoo positiivisen kätensä ja viiden kortin värinsä kolmella ristillä. Avaaja voisi nyt tukea partnerinsa väriä, mutta hän päättää tarjota viiden kortin yläväriään. Kahden ristin avaajan ei koskaan tarvitse kiirehtiä hyppäämään täyspeliin tai ässäkyselyyn, avaustarjous on täyspelivaatimus, eikä pelkoa partnerin ennenaikaisesta passista pitäisi olla. Vastaaja kertoo tukensa korottaa padan täyspeliin. Nyt etelä voi kysyä ässien lukumäärää tarjoamalla 4NT ja kun saa partneriltaan vastaukseksi yhden ässän, hän tarjoaa slammin. Itä voittaa partnerinsa herttakymppilähdön ässällä ja jatkaa väriä etelän kuninkaalle. Pelinviejän pitäisi saada nyt loput tikit, joten hänen on pakko toivoa valttikuninkaan olevan idällä. Padan leikkaaminen ei tässä jaossa ole kuitenkaan aivan ongelmatonta huonojen yhteyksien vuoksi. Pelinviejä on siis toisessa tikissä kädessään kiinni, ja pöytään valttia maskaamaan pääsee vain ristillä. Kun päästään pöytään kiinni, niin oikea kortti aloittaa patamaski on 9. Näin jos itä ei peitä kuninkaallaan, voidaan pöydästä jatkaa lisää pataa, ja valttikuningas jää ilman tikkiä. Mutta takaisin ristiväriin. Pöytään pääseminen ei ole etelän ainoa ongelma, hänellä on kädessään ruutumenevä, joka pitäisi päästä sakaamaan pöydän vahvoille risteille. Jos pelinviejä pelaa kädestään ristikahdeksikon pöydän sotamiehelle (kahdeksikko ässälle tuhoaa tietenkin kaikki yhteydet), hän pääsee kyllä leikkaamaan pataa, mutta valtinpoiston jälkeen hän joutuu ottamaan kolmannen ristikierroksen pöytään ässällä joutuen luottamaan ristin 3-2 istuntoon. Huolellinen pelinviejä pelaa siis kolmanteen tikkiin ristikuvan ottaen sen pöytään yli ässällä, jatkaa sieltä pataysin sekä riittävän monta valttikierrosta. Seuraavaksi pelataan kädestä toinen ristikuva ja jos risti oli jakautunut 3-2, päästään ristisotamiehellä vaivattomasti pöytään. Mutta jos itä ei tunnustakaan toiseen ristikierrokseen, länneltä löytyy siis kymppi neljäntenä, voidaan tämä 10 leikata pöydän J9:llä. Ja jos idällä on 10xxx, pelinviejä joutuu katumaan slammin tarjoamistaan. Tulos: 12 tikkiä, 980 NS JAKO 7 J532 S/ALL 643 75 K984 KQ6 A108 N E S W Q87 KJ109 P P J96 AQ102 P 1 P 2NT QJ62 53 P 3NT P P 974 P A52 K843 Sitoumus: 3NT by W A107 Itä avaa viimeisestä kädestä ruudulla, ja lännellä ei voisi olla tyypillisempää kättä kahden sangin tarjoukseen. Toisella tarjousvuorollaan itä ei saa tarjota herttaansa kahdestakaan eri syystä. Ensiksikin, kahden oman värin tarjoaminen lupaa näissä väreissä 5-4 jakautuman (paitsi jos kumpikin väri voidaan tarjota yhden tasolla, jolloin 4-4 riittää). Toiseksi, jos nämä värit tarjotaan ylenevästi, alempi väri ennen ylempää, pitäisi tarjoajalla olla voimaa väh.17p (puhutaan reverse-tarjoamisesta). Eikä idällä ole mitään syytä kertoa herttaväriään: lännen sangitarjoushan kieltää neljän kortin ylävärit. Idällä on kuitenkin automaattinen nosto sangitäyspeliin, pisteet tosin eivät välttämättä riitä kahteenkymmeneenkuuteen, mutta käden hyvät välikortit (10,9,8) nostavat pelivoimaisuutta. 4

Pohjoisella on kaksi lähtökorttivaihtoehtoa: 2 ja 4. Tarjoussarja puhuu patalähdön puolesta, pelinviejällä ei voi olla neljän kortin pataa, mutta neljä ristiä hänellä kyllä saattaa olla. Ristilähtö on kuitenkin parempi lähtijän värien laatueron perusteella. Jotta patalähtö olisi onnistunut, pitää partnerilla olla mielellään ainakin kaksi kuvaa värissä, kun taas ristissä partnerille riittää yksikin kuva auttamaan värin kasvatuksessa. Etelä voittaa ensimmäisen tikin ristiässällään ja jatkaa toiseen tikkiin ristikympin. Kun palautetaan partnerin väriä, kahdesta jäljellä olevasta kortista pelataan aina suurempi, ja kolmesta tai useammasta kortista kolmanneksi suurin. Pelinviejä peittää kympin kuvalla, ja nyt pohjoisen pitää olla tarkkana. Jos hän voittaa tämän toisen tikin kuninkaallaan, hän saa helposti kasvatettua ristikahdeksikon jatkamalla yhdeksiköllään. Ongelmana on vain se, että hän ei koskaan pääse kiinni ottamaan tikkiä kasvaneella ristillään. Etelän päästessä myöhemmässä vaiheessa kiinni, hänellä ei ole enää jatkaa ristiä eli yhteydet on poikki puolustajien väliltä. Ratkaisu ongelmaan on laistaa toinen tikki, antaa pelinviejän voittaa ristikuvallaan. Pelinviejällä on vain neljä pikatikkiä, yhden lisää hän sai rististä, kolme voidaan kasvattaa hertasta ja ruudusta saadaan kaksi tai kolme lisätikkiä kuninkaan sijainnista riippuen. Aktuellissa korttien jakautumassa on yhdentekevää, miten pelinviejä käsittelee ruutuvärin. Kuitenkin yleensä oikea käsittely värissä AQ102 vastaan J96 on aloittaa yhdeksiköllä, ja vastustajan tunnustaessa pienellä laittaa pöydästä kakkonen. Seuraavaksi voidaan jatkaa sotamiehellä, pöydästä kymppi, ja taas ollaan oikeassa kädessä kiinni ottamaan vielä kerran maski. Pelinviejällä ei ole kotipelimahdollisuuksia, puolustajat saavat kolme ristitikkiä sekä herttaässän ja ruutukuninkaan. Itä voi kuitenkin puolustella partnerilleen täyspelikorotustaan, ruutumaski voisi joskus käydä, eivätkä vastustajat puolusta aina näin hyvin. Tulos: 8 tikkiä, 100 NS JAKO 8 AK4 W/- 5 AK843 K1064 Q10763 82 N E S W 87 AKJ1043 P 97 1062 1 2 P P A982 53 3 P 3NT P J95 P P Q962 QJ5 Sitoumus: 3NT by S QJ7 Pohjoisen avauksen jälkeen idällä on hyvä estotarjous 2. Etelällä ei ole siihen mitään sanottavaa, mutta kun pohjoinen tarjoaa vielä 3, luvaten lisävoimaa, etelä voi tarjota 3NT herttapidollaan. Länsi lähtee partnerinsa väriä 8:lla. Tarjoussarjasta itä voi päätellä, että herttarouva on etelällä. Mutta jos lännellä on kaksi herttaa, niin idän väri kasvaa jos etelä ottaa ensimmäisen tikin rouvallaan. Eli idän pitää laistaa lähtö pelaten tikkiin 10. Mutta nyt myös pelinviejän pitää laistaa! PV voi laskea itselleen 7 pikatikkiä: 2 pataa ja 5 ruutua. Hertasta saisi nyt yhden lisätikin, mutta rististä pitäisi kasvattaa 9. tikki. Lähdöstä PV voi laskea, että lännellä on kaksi hakkua herttaa eli idällä on väriä AKJ10xx. Jos lännellä olisi myös A, hän olisi tarjonnut 1 eikä 2. Ristiässä on siis lännellä. Jos PV ottaa nyt tikin rouvallaan, lännelle jää toinen hertta yhteydeksi idälle. Mutta kun PV laistaa kierroksen herttaa, niin hänelle jää yhä pito ja puolustus saa vain 3 herttatikkiä ja ristiässän. Tulos: 9-10 tikkiä, 400-430 NS tai 8 tikkiä, 50 EW 5

JAKO 9 N/E-W AKQ96 K6 KJ65 J7 J873 105 N E S W 8732 QJ1054 1 P 2 P A93 104 2 P 3 P 53 A862 3NT P P P 42 A9 Sitoumus: 3NT by N Q872 KQ1094 Pohjoinen avaa padalla, idän ei kannata miettiäkään kahden tason herttavälitarjousta, ja etelä osoittaa vähintään kymmenen pistettään kahdella ristillä. Avaajan ruututarjous vahvistaa 5-4 jakautuman, ja vaikka pohjoisella on paljon enemmän voimaa kuin tavallisessa avauskädessä, alenevasti tarjotut värit eivät lupaa lisävoimaa. Etelän korotus kolmeen ruutuun ei ole vaatimustarjous, se kertoo neljän kortin tuen ja 10-12p. Pohjoinen näkee parin yhteisen pistevoiman ylittävän 26, ja hän valitsee sangitäyspelin mieluummin kuin 5. Jos pohjoisella ei olisi ollut herttapitoa, mutta kuitenkin tähtäisi kolmeen sangiin, hän voisi kolmella hertalla - "neljännellä värillä" - kysyä partneriltaan pitoa tässä värissä. Yleensäkin neljäs väri ja vastustajan värin tarjoaminen osoittavat kättä, jossa ei ole sopivaa tarjousta, ja pyytää partneria lähinnä tarjoamaan sangia pidolla kyseisessä värissä. Itä lähtee luonnollisesti herttarouvallaan. Ennen kuin pelinviejä määrää kortin pöydästä, hänen tulee tehdä pelinvientisuunnitelma. Kaksi herttaa ja kolme pataa antavat vain viisi pikatikkiä, mutta kasvatuskelpoisia värejä pelinviejällä on useampiakin. Jos pataväri istuu vastustajilla 3-3, kasvaa siitä väristä helposti kaksi lisätikkiä. Ruudusta voidaan kasvattaa kaksi tai kolme tikkiä ajamalla vastustajien ässä alas. Mutta ristiväri on pelinviejän paras väri, vastustajien otettua ässällään kasvaa siitä kotipelistä puuttuvat neljä tikkiä. Pelinviejän tulee käsitellä risti säännön mukaan aloittamalla sotamiehellä ja jatkaa seuraavaksi pöydän kuvilla yhteyksien varmistamiseksi. Vielä yksi kysymys: kumpaan käteen lähtö kannattaa ottaa kiinni ja onko sillä merkitystä? Varmasti on! Jos voitat lähdön pöydän ässällä ja jatkat ristiä sotamiehelle, vastustajat inhottavasti laistavat tämän, ottavat vasta seuraavan ristin ässällään ja jatkavat herttaa. Näin sait kasvatettua ristivärisi, mutta sinulla ei ole yhtään suoraa yhteyskorttia - entriä - hakemaan vahvoja ristejäsi, ja puolustajat saavat pietin hertoillaan. Oikein on siis ottaa hertta-aloitus käteen kuninkaalla ja jatkaa ristisotamiehellä. Näin varmistat yhdeksän tikkiä. Jako on hyvä esimerkki pelinvientisuunnitelman tekemisen tärkeydestä. Liian moni sitoumus pelataan pietiin jo ensimmäisessä tikissä. Virhe, minkä huomaat tehneesi, saattaa olla myöhäistä korjata tikissä kaksi. Tulos: 9 tikkiä, 400 NS JAKO 10 KJ92 E/ALL 6 A5 1097643 Q763 85 N E S W 103 AKQ8754 4 P P K109 Q743 P KJ52 - A104 J92 Sitoumus: 4 by W J862 AQ8 Pohjoisen paras avaus on 4. Vaikka voima periaatteessa riittäisikin yhden tason avaukseen, on 4 kuvaavin tarjous vaaravyöhykkeessä. Meneviä voi laskea 5: kaksi pataa ja 3 ruutua. 6

Etelän paras lähtö on A: estotarjouksen jälkeen on usein hyvä lähteä katsomaan pöytää vahvalla kortilla. Ässän alta eli maasta, jossa on ässä, ei estotarjouksen jälkeen saa lähteä pienellä. Estotarjoajalla on usein joku lyhyt väri ja jos lähtee ässän alta, voi lahjoitta pelinviejälle tikin pöydän kuninkaalle eikä sen jälkeen saa ässällä tikkiään. Lähtöön pohjoinen pelaa pienimmän patansa (2) pyytäen pataa ja etelä jatkaa väriä kympillä. Puolustus jatkaa vielä kolmannen padan, jonka PV varastaa käteensä. PV on siis menettänyt 2 pataa ja ruudusta menee ainakin ässä. Lisäksi on vaarana menettää J. Ruudun paras käsittely on pelaamalla kädestä pieni ja pelata pieni pöydästä leikataan siis sotamies etelältä. PV siis poistaa puolustuksen valtit ensin ja pelaa ruutua. Nyt maski onnistuu ja PV menettää vain yhden rututikin. Tulos: 10 tikkiä, 620 EW JAKO 11 85 S/- AQJ9 KQ75 A32 QJ1062 K97 N E S W 873 K1065 1 P 3 J986 1 P 2 P Q1065 98 2 P 2NT P A43 3NT P P P 42 A1042 Sitoumus: 3NT by S KJ74 Etelällä on juuri riittävästi voimaa avaukseen ja avaa 4-4 väreistään alemmalla, yhdellä ristillä. Pohjoinen näkee parin yhteisen voiman riittävän täyspeliin, mutta tarjoaa rauhallisesti oman värinsä yhden tasolla. Yksi ruutu on vaatimustarjous, joten pelkoa täyspelin "makaamisesta" ei ole. Huomaa, että myös vastaaja tarjoaa 4-4 väreistä aina ensin alemman. Toisella vuorollaan etelällä on kaksi tarjousvaihtoehtoa: ruututuen kertova korotus 2 tai tasaisen minimikäden kertova 1NT. Sangitarjousta vastaan puhuu huono herttaväri, jos partnerilla olisi hertassa esim. Kx, olisi sangipelin parempi olla partnerin kädessä. Kahden ruudun jälkeen pohjoinen voisi tasaisella kädellään tarjota suoraan todennäköisen oikean täyspelin: 3NT, mutta pataväri voi sangipelissä olla arka, joten parempi on näyttää herttapito 2 :lla. Etelä kertoo kahdella sangilla, että mikään väri ei "vuoda", ja pohjoinen korottaa täyspeliin. Länsi lähtee luonnollisesti patarouvalla. Pelinviejällä on 7 pikatikkiä: 1 + 1 + 3 + 2 Herttaa leikkaamalla saadaan yksi tai kaksi lisää, ruudusta voidaan kasvattaa yksi lisätikki ja ristissäkin on maskimahdollisuus. Mutta jos herttamaski ei onnistu, puolustus voi saada viisi tikkiä - hertan ja neljä pataa ennen kuin pelinviejä saa otettua yhdeksää tikkiään. Tämän vuoksi pelinviejän tulee laistaa ensimmäinen patatikki ja länsi jatkaa toiseen tikkiin lisää pataa sotamiehellä. Nyt idän tulee pelata K sotamiehen päälle eli avblokeerata (tai kirjoitusmuoto ablokeerata) pata. Jos itä jättää patakuninkaan singeliksi käteensä, niin puolustuksen yhteydet ovat patavärissä katkenneet: pelinviejä voi ottaa tikin nyt ässällään, mutta kun puolustus on seuraavan kerran kiinni, niin he saavat vain yhden patatikin eli kuninkaansa. Kun itä pelaa kuninkaansa, pelinviejä laistaa tämänkin ja ottaa vasta kolmannen patakierroksen ässällä. Nyt kun pelinviejä pelaa herttaa rouvalle, itä pääsee kiinni kuninkaallaan, mutta puolustuksen patayhteys on katkaistu. Itä kääntää herttakuninkaan jälkeen parhaiten ristiä, jonka pelinviejä voittaa pöydän ässällä (hän voi yrittää maskia sotamiehellä, jonka länsi luonnollisesti peittää rouvalla). Ruudussa pelinviejällä on kolme pikatikkiä, ja värin jakautuessa puolustuksella 3-2, voidaan siitä helposti kasvattaa neljäs lisätikki. Entäpä jos vastapuolen ruutu istuukin 4-1? Jos lännellä on J9xx, ei pelinviejällä ole mitään mahdollisuutta saada väristä neljää tikkiä. Mutta jos idällä onkin neljän kortin ruutu, voi etelä saada kaikki tikit ruudusta leikkaamalla idän sotamiehen A10:llä. Oikein on siis aloittaa ottamalla K ja Q. Jos ruutu oli 3-2, ei ongelmia, mutta nyt lännen sakatessa toiselle ruutukierrokselle idän sotamies neljäntenä paljastuu, ja pelinviejä saa leikkaamalla neljä tikkiä väristä. Kolmeen sangiin tulee yhdeksän tikkiä: Yksi pata, kaksi herttaa, neljä ruutua ja kaksi ristiä. Tulos: 9 tikkiä, 400 NS 7

JAKO 12 105 W/N-S AJ53 K1076 QJ9 72 AKQ96 N E S W 87 K92 3 J3 A95 P 3NT P P AK106542 83 P J843 Q1064 Sitoumus: 3NT by E Q842 7 Lännen kolme ristiä on estoavaus. Tarjous kertoo seitsemän kortin värin ja piste-voimaa 6-10, sekä lisäksi voiman tulee olla sijoittunut avausväriin. Estotarjouksia tehdessä pitää ottaa huomioon myös vyöhykesuhteet. Jos vyöhykkeet olisivat vastakkaiset - EW vaarassa ja NS vaarattomassa - olisi avauspass suositeltavampi vaihtoehto. Idällä on kaksi mahdollisuutta: 3 tai 3NT. Kolme pataa on vaatimustarjous, kertoo vähintään viiden kortin hyvän värin ja voimaa väh.16p. Luonnollisen patatarjouksen huono puoli on se, että jos partnerilla ei ole kolmen kortin tukea väriin, niin hän todennäköisesti ohittaa parin oikean täyspelin: 3NT. Vaikka itä tietääkin, että parilla on yhteinen yhdeksän kortin valttiväri, hän ei pyri täyspeliin risti valttina. Jos parilla on voimaa tarjottavaan täyspeliin ja yhteinen ala-värivaltti, pitää heidän kuitenkin useimmiten tarjota täyspeli sangissa eikä yhteisessä alavärissä. Tosin ylläolevassa jaossa on ristipelissäkin saatavissa yksitoista tikkiä. Etelä lähtee neljän kortin väreistään vahvimmalla, hertta: lähtökorttisäännöstä riippuen joko 4:lla (11-sääntö) tai 6:lla (10-12 -sääntö). Pohjoinen voittaa lähdön ässällä ja palauttaa 3:n. Palautettaessa partnerin väriä käännetään kahdesta jäljellä olevasta kortista suurempi ja kolmesta pienin. Jaossa n:o 11 pelinviejä otti tikin lähtövärissä vasta kolmannella kierroksella ja katkaisi näin yhteydet puolustuksen käsien välillä. Nyt hänellä ei ole varaa laistaa toista herttakierrosta: etelä saattaa keksiä ruutukäännön, ja peliin tulee kaksikin pietiä. Itse asiassa pelinviejän on turha yrittää katkaista puolustuksen yhteyksiä herttavärissä, jos hän vaan luottaa vastustajien herttahakkujen "rehellisyyteen". Etelän lähtökortti 11-säännön mukaan oli siis nelonen, pohjoinen palautti kolmosen, ja kädessään pelinviejällä oli kakkonen. Tästä voi päätellä puolustajien herttavärin olevan jakautunut 4-4. Jos taas puolustus pelasi 10-12 sääntöä, niin pohjoisen 3-käännöstä voi päätellä, että hänellä oli jäljellä 3 herttaa eli alun perin 4 kortin hertta ja väri siis tasan puolustuksella. Pelinviejällä on nyt otettavissa seitsemän pikatikkiä: kolme pataa, hertta, ruutu ja kaksi ristiä. Padasta voisi saada kaksi kotipelistä puuttuvaa tikkiä, jos väri istuu suosiollisesti 3-3. Ristivärissä on kuitenkin eniten tikkipotentiaalia, vastustajien 2-2 jakautumalla saadaan väristä peräti seitsemän tikkiä. Ja vaikka väri istuisikin vinossa 3-1, pelaamalla kolme kierrosta saadaan siitä kasvamaan neljä lisätikkiä. Ongelma pöydän ristivärin kasvatuksessa on yhteyksien puuttuminen. Jos pelaat seuraavaksi A ja K, värin istuessa vinossa 3-1 voit helposti kasvattaa värin vahvaksi pelaamalla vielä kolmannen kierroksen. Tämän jälkeen pöydässä on neljä vahvaa ristiä, mutta ei yhteyskorttia hakemaan niitä. Ratkaisu ongelmaan on antaa heti herttakuninkaan jälkeen vastustajille tikki ristissä, pelataan pieni risti molemmista käsistä. Huomaa myös, että sinulla ei ole varaa ottaa patakuviasi kokeillen 3-3 istuntoa. Jos väri kuitenkin oli 4-2, olet kasvattanut pietittävän tikin puolustukseen (pata, kolme herttaa ja risti). Ruutulähtö tai -palautus olisi tässä jaossa ollut puolustuksen kannalta onnekkaampi. Tulos: 9 tikkiä, 400 EW (herttalähtö) tai 8 tikkiä, 50 NS (ruutulähtö) 8

JAKO 13 975 N/ALL KQJ8 KJ87 A8 Q102 A63 N E S W A1072 95 1 P 1 P 64 1095 1NT P 2NT P J753 K10642 3NT P P P KJ84 643 Sitoumus: 3NT by N AQ32 Q9 Pohjoinen avaa 4-4 väreistään alemmalla, yhdellä ruudulla. Idän ei pitäisi edes harkita välitarjousta - voimaa on aivan liian vähän eikä ristivärikään ole riittävän hyvä tarjottavaksi kahden tasolla vaaravyöhykkeessä. Etelän patavastaus on vaatimus luvaten väh. 6p ja väh. neljän kortin patavärin. Huomaa, että vastaaja tarjoaa 4-4 väreistä ensin alemman vain silloin, jos hän voi tehdä sen yhden tasolla. Partnerin ristiavaukseen olisi yksi ruutu oikea vastaus. Toisella vuorollaan pohjoinen ei saa tarjota toista väriään - herttaa - kahdestakin eri syystä. Ensinnäkin kaksi herttaa lupaisi 5-4 jakautuman (ensin yhtä väriä yhden tasolla, sitten jotain toista kahden tasolla). Ja toiseksi, avausväriä korkeamman värin tarjoaminen kahden tasolla lupaisi väh.17p (reverse). Pohjoisen ei tarvitse pelätä, että pari kadottaisi yhteisen 4-4 herttavaltin. Yhden padan vastaustarjouksen jälkeen etelällä voi olla neljä herttaa vain silloin kun hänellä on 5-4 jakautuma yläväreissä. Ja tällöin hän tarjoaa avaajan yhden sangin jälkeen herttavärinsä. Toisella vuorollaan etelä voi invitoida täyspeliin kahdella eri tarjouksella: 3 tai 2NT. Avaaja lupasi yhdellä sangilla 12-14, joten hän ottaa täyspelivihjeen vastaan tarjoamalla 3NT. Itä lähtee pisimmästä väristään joko 11-säännön mukaisesti 4:lla tai 10-12 -säännön mukaisesti 2:lla. Pelinviejä pelaa lähtöön pöydästä rouvan toivoen taas saavansa tikin sillä nyt, koska myöhemmin rouvalla ei varmasti tikkiä saa. Tällä kertaa PV onnekseen voittaa tikin rouvalla. Länsi antaa positiivisen merkinannon kolmosella (pieni pyytää), hän haluaa partnerinsa jatkavan ristiä myöhemmin kiinni päästessään. Jos idän ristiväri olisi ollut 753, tunnustaisi hän ensimmäiseen tikkiin seiskalla - iso kieltää - kertoen partnerille, ettei hänellä ole mitään syytä rohkaista kanssapelaajaansa jatkamaan ristiä myöhemmässä vaiheessa. Herttaväri pitää kasvattaa vahvaksi ja oikea tapa käsitellä väri on pelata käden kuvia kohti. Ristirouvan voitettua lähdön PV on heti oikeassa kädessä kiinni ja pelaa sieltä pienen hertan. Länsi ei saa ottaa heti ässäänsä - toinen käsi matalaa - ja pelinviejä voittaa herttakuvalla tikin. Nyt PV "matkustaa" uudestaan pöytään kiinni, ruutuseiska ässälle, ja pöydästä uudestaan herttaa. Lännen kannattaa vieläkin laistaa ja pohjoisen herttakuva voittaa taas tikin. Jälleen pöytään - nyt ruuturouvalla - ja kolmannen kerran herttaa kohti kättä. Näin pelaamalla pelinviejä saa yhdeksän tikkiä: kolme herttaa, neljä ruutua ja kaksi ristiä. Tulos: 9 tikkiä, 600 NS JAKO 14 Q75 E/- K6 QJ108 9763 A10 K6432 N E S W AJ982 743 1 P 2 7654 AK9 P 3 P 4 AQ K8 P P P J98 Q105 Sitoumus: 4 by W 32 J10542 Itä avaa yhdellä padalla ja länsi tarjoaa kaksi herttaa, kaksi yli yhden luvaten väh.10p. Vastaajan oman alavärin 9

tarjoaminen kahden tasolla lupaa kymmenen pisteen lisäksi vähintään neljän kortin pituisen tarjotun värin. Jos vastaaja tarjoaa herttaa kahden tasolla (nimenomaan sarja 1-2 ), pitää hertassa olla vähintään viisi korttia. Neljän kortin herttavärillä vastaaja joko tarjoaa neljän kortin alaväriä tai sangia voimansa edellyttämällä tasolla. Kun vastaaja lupasi omassa värissään viisi korttia, riittää avaajalla tukeen kolme. Kolme herttaa kertoo valttituen lisäksi myös minimiavauksen. Vastaaja tekee täyspelin hertassa. Pohjoisella on selvä lähtökortti - Q - ja pelinviejä voittaa ensimmäisen tikin pöytään. Pelinviejän harmiksi hänellä on pahasti päällekkäisarvoja ristissä, kolme värin suurinta korttia, mutta vain kaksi tikkiä. Ensimmäinen tehtävä pelinviejällä on poistaa vastustajien valtit. Jos etelällä on molemmat kuvakortit, on oikein pelata pieni valtti kohti sotamiestä. Ja jos etelä pelaa toisen kuvansa, kädestä ässä, takaisin pöytään ristillä ja herttaa uudestaan kohti sotamiestä. On kuitenkin paljon todennäköisempää, että etelällä on hertassa Q10x tai K10x. Tällöin oikein on pelata herttaa pöydästä, ja jos etelä tunnustaa pienellä, pelata kädestä yhdeksikkö. Pohjoinen voittaa kuvalla tikin ja kääntää lisää ruutua. Pöytään kiinni jäljellä olevalla ruutukuvalla ja lisää herttaa. Etelän kymppi peitetään sotamiehellä, ja etelän viimeinen valtti voidaan seuraavaksi poistaa ässällä. Kun hertta istui PVn kannalta suotuisasti, hänellä on kasassa 10 tikkiä: 2 + 4 + 2 + 2. Lisätikkejä voi nyt kokeilla kasvattamalla pöydän padan ja heittämällä siihen kädestään menevät ruudut pois. Jotta kasvatus onnistuisi, täytyy värin istua puolustuksella 3-3, koska pöytään ei ole enää kuin 1 kiinnitulo padan ulkopuolella. PV siis aloittaa padan pelaamisen kädestään ässällä ja jatkaa pataa pöydän kuninkaalle. Nyt kolmas kierros pataa, jonka PV varastaa käteensä. Kun molemmat puolustajat tunnustavat, niin pöydän kaksi hakkua ovat kasvaneet vahvaksi. Pöytään pääsee K:lla. Tulos: 12 tikkiä, 480 EW JAKO 15 K63 S/N-S 74 J62 KQ1084 AQ982 74 N E S W J853 AK2 P 1 9 AK543 P 2 P 2 AJ7 653 P 3 P 3NT J105 P P P Q1096 Q1087 Sitoumus: 3NT by W 92 Länsi avaa pisimmällä värillään, yhdellä padalla. Itä näkee heti parin yhteisen voiman riittävän täyspeliin, mutta ei vielä tiedä mikä on oikea täyspeli, joten hän tarjoaa ruutuvärinsä kahden tasolla. Vastaajan oman värin tarjoaminen on vaatimustarjous, ja avaajan tulee nyt kertoa lisää jakautumastaan. Lännen kaksi herttaa lupaa neljän kortin hertan lisäksi nyt myös viiden kortin padan. Useimmiten vastaaja toisella vuorollaan jo tietää, onko parilla voimaa täyspeliin, ja mikä on oikea täyspeli. Itä ei kuitenkaan tässä vaiheessa tiedä vielä parin oikeata loppusitoumusta. Hänellä ei ole riittävää valttitukea partnerin kumpaakaan yläväriin eikä hänellä ole sangipitoa tarjoamattomassa värissä, ristissä. Tällaisissa tilanteissa neljäs väri on käyttökelpoinen konventio. Neljännen värin tarjoaminen kertoo, että pelaajalla on voimaa ainakin täyspelikiinnostuksen verran, mutta ei mitään jakautumaansa kuvaavaa luonnollista sangi- tai väritarjousta. Lännellä on hyvä ristipito ja hän kertoo tämän tarjoamalla täyspelin sangissa. Jos lännen alaväripituudet olisivat olleet toisinpäin, olisi hän näyttänyt kolmen kortin tukensa kolmella ruudulla. Pohjoinen lähtee ristikuninkaalla - epäaito sekvenssi - ja etelä antaa negatiivisen merkinannon yhdeksiköllä. Jos pelinviejä ottaa heti tikin ässällään, niin etelä päästessään mahdollisesti myöhemmin kiinni palauttaa ristiä, ja pohjoinen voi ottaa pietin neljällä ristitikillään. Mutta kun pelinviejä laistaa lähdön - Bath coup - puolustuksen eväät loppuvat. Pohjoinen ei voi jatkaa ristiä lahjoittamatta pelinviejälle ylimääräistä tikkiä, hänhän tietää partnerinsa merkinannon perusteella pelinviejällä olevan ässä-sotamies haarukka odottamassa. Pohjoisen kannattaa siis toiseen tikkiin vaihtaa väriä. Pelinviejä on tarjonnut ylävärejä, joten ruutukääntö on paras 10

vaihtoehto. Yleensäkin puolustuspelaajien kannattaa kääntää "voiman läpi kohti heikkoutta". Pelinviejä voittaa ruutukäännön pöytään ja aloittaa padan kasvatuksen. Suosiollisella värin jakautumalla - kuningas kolmantena etelällä - pelinviejä saa neljä patatikkiä. Ei ole kuitenkaan viisasta ottaa kolmanteen tikkiin patamaskia rouvalla. Oikea värin käsittely on pataa kahdeksikolle, ja jos pohjoinen voittaa tämän tikin kympillä tai sotamiehellä, niin myöhemmin maskaat pataa rouvalla. Aktuellissa jaossa tämä lisämahdollisuuden käyttö palkitaan. Tulos: 9-10 tikkiä, 400-430 EW JAKO 16 A8 W/- AK62 AQ7 10865 K642 QJ1073 N E S W 1093 J54 P 10543 J98 1NT P 3NT P K7 32 P P 95 Q87 K62 Sitoumus: 3NT by N AQJ94 Etelä ei lähde edes hakemaan mahdollista yhteistä ristivalttia, vaan päättää tarjoussarjan heti sangitäyspelillä. Idällä on selvä lähtökortti - patarouva. Pelinviejä laistaa ensimmäisen tikin, ja voittaa toisen tikin ässällä idän jatkaessa lähtöväriä. Pelinviejä voi laskea kahdeksan pikatikkiä: mustat ässät sekä kolme tikkiä kummassakin punaisessa värissä. Ristiväristä voidaan kasvattaa jopa neljä lisätikkiä maskin onnistuessa. Ja vaikka maski epäonnistuisikin, kasvaa pelinviejälle väristä kolme lisätikkiä. Mutta pelinviejän pataväri on "auki", ja jos puolustajat pääsevät kiinni, ottavat he pietin kasvaneilla patatikeillään. Tämän vuoksi pelinviejän pitää ensin yrittää yhdeksättä tikkiä herttaväristä, jos kumpikin puolustaja tunnustaa kolmelle korkealle herttakierrokselle, on käden kolmastoista herttahakku ("trettonkvistare"), kasvanut vahvaksi. Tällä kertaa vastustajien hertta oli jakautunut tasan 3-3, joten pelinviejän ei tarvitse turvautua ristimaskiin. Jos puolustajien herttaväri olisi ollut vinossa, jatkaisi pelinviejä seuraavaksi ristikympillä antaen sen juosta, jos itä tunnustaa pienellä. Tulos: 9 tikkiä, 400 NS 11