Bridge Movie 2004 Kauko Koistinen Bridgelehti 2004
|
|
- Emilia Halonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Bridge Movie 2004 Kauko Koistinen Bridgelehti 2004 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta sen jälkeen, kun olet mielestäsi keksinyt oikean vastauksen kuhunkin kysymykseen. Avuksi kannattaa ottaa esim. jokin paperinpala, jolla voit peittää vastaukset. BL 1/04 Korttisi: A73 AKQJ2 542 AJ Olet etelä, jakajana, kaikki vaarassa. Mikä on avaustarjouksesi? Yksi hertta. Helppoa tähän asti. Länsi tarjoaa väliin 2 ruutua, partneri korottaa kahteen herttaan ja itä passaa. Mitä nyt tarjoat? Neljä herttaa. Voiman pitäisi riittää täyspeliin. Jos pataässän sijasta sinulla olisi patarouva, olisi inviittitarjous (esim. 2 pataa) paikallaan. Länsi aloittaa ruutuässällä. K J8 K865 A73 AKQJ2 542 AJ Sitoumus vaikuttaa hyvältä. Kahden ruutumenevän lisäksi puolustus näyttäisi saavan vain yhden patatikin. Ja onnistuneella ristimaskilla voit päästä eroon käden yhdestä patamenevästä saaden jopa ylitikin. Kahteen seuraavaan tikkiin länsi jatkaa ruutukuninkaalla ja -rouvalla. Itä tunnustaa ensimmäiseen ruutuun kolmosella ja toiseen kuutosella. Mitä pelaat pöydästä kolmanteen tikkiin? Pienen padan. Jos päätit varastaa, kai teit sen sentään yhdeksiköllä. Tällöin saat pelin kotiin, jos valttikymppi on lännellä. Mutta voit käytännössä varmistaa kotipelin vaihtamalla patamenevän ruutumeneväksi. K J8 K865 Q105 J AKQ Q A73 AKQJ2 542 AJ Länsi voittaa siis kolme ensimmäistä tikkiä ruutukuvillaan, mutta tämän jälkeen puolustus on voimaton. Pääset seuraavassa tikissä kiinni, poistat valtit ja varastat sitten käden patameneväsi pöydän jäljellä olevalla valtilla. Jos teit virheen ja yritit varastaa kolmannen ruutukierroksen pöytään, joudut myöhemmin ottamaan ristimaskin päästäksesi eroon käden patamenevästä. Ristirouva on kuitenkin lännellä ja menetät neljä tikkiä.
2 Seuraavaksi puolustustehtävä: KQ AQ4 J86 87 A K107 Etelän ap:n san giavauksen ja pohjoisen yliviennin jälkeen pari päätyi pelaamaan kuutta pataa. Partneri lähtee ruutusotamiehellä ja pöydästä pelataan rouva. Pelaatte partnerinne kanssa tavallisia merkinantoja (Malmö-Schneider). Minkä kortin pelaat ensimmäiseen tikkiin? Kakkosen. Tässä tilanteessa on pituuden näyttäminen oikein. Pyrimme aina näyttämään sellaista asiaa, mitä partneri ei vielä tiedä. Kun pöydän rouva voittaa tikin, hän tietää, ettei itsellämme ole ruutukuningasta. Mutta hän ei tiedä, montako ruutukorttia meillä on. Yl eissääntönä voidaan pitää, että jos emme pääse pöydän kortin ylitse, niin näytämme pituutta lähtövärissä. Seuraavaksi pelinviejä poistaa valtit ässällä ja kuninkaalla, partneri näyttää parillista määrää, ja seuraavaksi pöydästä pelataan pieni hertta. Minkä kortin pelaat tähän tikkiin? Kakkosen. Ja mielellään ilman miettimistä. Jos pelinviejällä on kädessään esimerk iksi AJ4 KJ93 K973 A2, voi hän arvata hertan väärin ja maskata sotamiehellä, jos tunnustat sujuvasti pienellä hertalla. Jos otat ässällä tikin, pääsee pelinviejä sakaamaan pöydän ri stimenevät, toisen ruutuyhdeksikölle ja toisen herttakuninkaalle. Ässän ottaminen on myös väärin, jos pelinviejällä on hertassa QJ 10x. Myöhemmin hän voi maskata partnerin kuninkaan "valttia vasten". Hän pelaa kädestään ison hertan ja sakaa pöydästä menevän, jos länsi ei peitä kuninkaalla. Ja jos länsi peittää, varastaa pelinviejä pöytään kasvattaen näin kätensä sotamiehen ja kympin. Aktuellissa jaossa pelinviejällä oli hertassa KQ93, ja silti lännen pitää antaa pelinviejän voittaa ensimmäinen herttakierros kuvallaan! KQ AQ4 J J1084 A752 J Q932 AJ4 KQ93 K73 A54 K107 Jos otat tikin hätäisesti ässällä, saa puolus- ristimenevät kasvaneille käden herttakuville. Mutta katsotaan miten tilanne muuttuu, jos annat pelinviejän voittaa ensimmäisen hertta- kierroksen. Nyt puolustus ei saa yhtään hert- tatikkiä, mutta vastaavasti kaksi ristitikkiä ja tus kyllä yhden herttatikin, muttei yhtään ristitikkiä. Pelinviejä sakaa pöydän molemmat slammi menee pietiin. Pitää muistaa, että ässän "tehtävä" on tappaa vastapuolen kuvakortteja, ei kakkosia ja kolmosia! BL 2/04 Korttisi: A82 A9 K7 AQ10853 Olet etelä, kaikki vaarattomassa, itä jakajana avaa kolme herttaa. Millä tarjoat? Kolme sangia. Vahvalla kädelläsi on pakko tarjota jotain. Neljä ristiä ohittaisi todennäköisimmän oikean täyspel in, kolme sangia. Jos taas ilmaisukahdentaisit, et ollenkaan pitäisi partnerin mahdollisesta neljän ruudun tarjouksesta. Kaikki passaavat tarjoukseesi ja länsi lähtee
3 herttakolmosella A9852 J9 A82 A9 K7 AQ10853 Onneksesi ei aivan tyhjä pöytä! Montako pikatikkiä voit laskea saavasi? Viisi. Neljä ässää ja ruutukuningas. Ristiväri tuottaa helposti lisätikkejä. Vaikka antaisit ristikuninkaalle tikin, saat kasvatettua väristä kotipelistä puuttuvat lisätikit. Idän avauksen perusteella puolustus löysi heikoimman värisi. Laistatko ensimmäisen tikin vai otatko sen heti ässällä? Ota ensimmäinen tikki ässällä. Jos pelinviejällä on vain ässä puolustuksen lähtövärissä, hän normaalisti laistaa kierroksen tai kaksi yrityksenä katkaista vastapuolen yhteydet tässä värissä. Tässä jaossa pelinviejän ei kannata laistaa ensimmäistä tikkiä. Montako herttaa lännellä alunperin oli? Yksi. Idän estoavaus lupasi normaalisti seitsemän kortin värin, mutta nykyään monet pelaajat tekevät estotarjouksia kolmen tasolla kuuden kortin värillä. Jos idällä olisi avaukseensa vain kuuden kortin hertta, niin silloin lännellä olisi värissä kaksi korttia ja pelinviejän pitäisi ottaa vasta toinen herttakierros. Mutta lähtökortti paljastaa, että itä estoavasi seitsemän kortin värillä. Dubbeltonhertasta länsi olisi lähtenyt korkeammalla kortillaan. Kun näet pöydässä herttakakkosen, lännen kolmosen on oltava singelton. Ensimmäisen tikin laistaminen on siis turhaa, mutta myös vaarallista. Kun maskaat ristiä, ei itä voi päästä kiinni, riippumatta siitä kenellä ristikuningas on (paitsi jos hänellä on kuningas neljäntenä - hyvin epätodennäköistä). Jos annat idän voittaa ensimmäisen herttatikin, hän voi inhottavasti kääntää pataa toiseen tikkiin. Lännellä voi olla neljän tai viiden kortin pataväri, joka heti kasvaa vahvaksi kun joudut ottamaan pataässällä tikin. Ja hän saattaa hyvinkin päästä ristikuninkaalla kiinni ja ottaa pietin kasvaneilla padoillaan. Otat siis herttaässällä ensimmäisen tikin ja menet ruudulla pöytään maskataksesi ristiä. Pelaatko toiseen tikkiin ruutukuninkaan vai seiskan? Seiskan. Tavallisesti kuvadubbeltonista pelataan ensin kuva, "pois blokeeraamasta", mutta nyt ruutukuninkaan ensin ottaminen voisi luoda yhteyskortin puolustukselle. Kun maskaat myöhemmin ristiä ja lännen kuningas voittaa tikin, voi tämä saada partnerinsa kiinni ruuturouvalla ottamaan vahvat herttatikkinsä A9852 J9 KJ1054 Q7 3 KQJ8654 J64 Q103 K762 4 A82 A9 K7 AQ10853 Lännen lähtökortti oli tällä kertaa epäonnistunut valinta. Patalähdöllä puolustukselle kuuluu viisi tikkiä. Mutta jos erehdyit laistamaan herttalähdön, tulee peliin kaksi pietiä.
4 Siirry seuraavaksi idän kortteih in ja puolustusongelman eteen. KQ1 074 QJ8 86 AJ A952 K103 Länsi Pohjoinen Itä Etelä 1 pass 2 pass 3 pass 4 pass p ass pass Partnerisi aloittaa ruuturouvalla. Minkä kortin pelaat ensimmäiseen tikkiin? Ruutuässän. Partnerin lähtökortti kertoo, että ruutukuningas on pelinviejällä. Joskus tämä kortti on hänellä singeltonina ja tällöin hän saisi turhan tikin, jos pelaat pienen ensimmäiseen tikkiin. Nyt kuitenkin pelinviejä tunnustaa lähtöön pienellä ruudulla. Voimme sijoittaa etelän käteen noin avauskäden verran voimaa, ensin hän teki 2-yli-1 tarjouksen ja jatkoi sitten vielä täyspeliin asti. Montako korttia herttaa hänellä vähintään on? Viisi. Kun vastaaja tarjoaa omaa väriä ensimmäisellä vuorollaan, lupaa hän normaalisti vähintään neljän kortin värin. Poikkeuksena tähän sääntöön on avaus 1 pata - vastaus 2 herttaa. Nyt vastaaja lupaa vähintään viiden kortin herttavärin. Jos pelinviejällä on tässä jaossa pataässä sekä herttaässä ja -kuningas, ottaa hän loput tikit; viisi tikkiä molemmissa yläväreissä, ruutukuningas sekä ristiässä. Partnerilla on siis oltava ainakin yksi korkea ylävärikortti, jotta puolustuksella olisi edes joitakin mahdollisuuksia. Mitä käännät ruutuässän jälkeen toiseen tikkiin? Ristikolmosen. Jos pelinviejällä on ristirouva, menee tämä kääntö "suoraan pelinviejän haarukkaan". Mutta jos partnerilla on yksi korkea ylävärikortti eikä ristirouvaa, saa pelinviejä joka tapauksessa yksitoista tikkiä. Hän saa yhdeksän yläväritikin lisäksi aina kaksi alaväritikkiä. KQ1074 QJ8 86 A J7 A QJ104 A952 Q852 K103 J3 AK1092 K Jos laiskasti käännät toiseen tikkiin ruutua, partnerin lähtöväriä, pelinviejä varastaa ruudun pöytään, poistaa valtit ja kasvattaa pöydän patavärin. Hän pääsee ristiässällä pöytään j a sakaa käden ristimenevät pöydän vahvoille padoille. Mutta kun käännät toiseen tikkiin pienen ristin, on pelinviejä voimaton. Partneri pääsee myöhemmässä vaiheessa pataässällä kiinni ja ristikääntö tuo puolustukselle neljä tikkiä. Lopuksi muutama lähtökorttiongelma. Olet länsi, etelä avaa yhdellä ap:n sangilla ja pohjoinen korottaa suoraan 3 sangiin. Millä lähdet seuraavista käsistä? A. J B. A974 J972 Q C. Q1052 J93 K2 Q1062 A. Patasotamiehellä. Tavallisesti sangipeliä vastaan lähdetään pisimmällä värillä, mutta tätä (kuten montaa muutakaan) sääntöä ei saa noudattaa liian orjallisesti. Vaikka onnistuisimmekin kasvattamaan tämän pitkän herttavärin, ei meillä ole sivussa ainoatakaan yhteyskorttia emmekä
5 koskaan pääse kiinni ottamaan kasvaneita herttatikkejämme. Tällä kädellä kannattaakin hakea partnerin mahdollista pitkää väriä. Vaikuttaisi arvaukselta, mitä lähtöä partneri haluaa, mutta pata on selvästi paras valinta. Pohjoinen ei kysynyt ylävärejä, joten neljän kortin pataa hänellä ainakaan ei ole. Mutta neljän kortin tai pitempi alaväri on hänellä täysin mahdollinen. B. Herttakakkosella. Tässä valinta on patanelosen ja herttakakkosen välillä. Pataväri on laadultaan hieman parempi, mutta silti herttalähtö on viisaampi valinta lähtökortiksi. Miksi yleensä lähdemme sangipeliä vastaan pisimmästä väristämme? Kasvattamaan tämän värin muita kortteja vahvaksi. Herttalähdön idea on kasvattaa värin sotamies vahvaksi, kun herttaa on pelattu riittävän monta kierrosta. Ethän vain lähde pienellä padalla kasvattaaksesi ässää vahvaksi? Pataässän pitäisi pikemminkin olla mahdollinen kiinnitulokortti, jos onnistut kasvattamaan hertta- värin vahvaksi. C. Patakakkosella. Ristiväri on laadultaan hieman pataa parempi, mutta muista tarjoussarja. Pohjoinen ei kysynyt ylävärejä, joten pataväriä hänellä tuskin on, mutta neljä tai viisi ristiä hänellä saattaa hyvinkin olla. BL 3/04 Korttisi: AK8 K63 AQ5 K742 Olet etelän korteissa jakajana, kaikki vaarassa. Millä avaat? Yksi risti. Käsi on kyllä mahdollisimman tasainen, mutta voimaa on liikaa yhden sangin ja liian vähän kahden sangin avaukseen. Partneri korottaa kahteen ristiin ja vastustajat passaavat. Mikä on toinen tarjouksesi? Kolme sangia. Partneri lupasi korotuksellaan 6-9 pistettä, joten yhteinen voimanne pitäisi riitt ää täyspeliin. Tiedät myös, että teillä on myös vähintään kahdeksan kortin pituinen yhteinen ristivaltti. Älä kuitenkaan edes harkitse alaväritäyspelin tarjoamista, viittä ristiä. Vaikka parilla olisi täyspelivoima ja sen lisäksi yhteinen alavärivaltti, on oikea täyspeli useimmiten kuitenkin kolme sangia, etenkin tasaisilla jakautumilla. Vain epätasaisilla käsillä, kun tikkejä tehdään paljon varastamalla, alavärin täyspeli on viisaampi valinta. Myös silloin kun vastapuoli on tarjonnut jotain väriä luvaten siinä viisi korttia, eikä omalla puolellanne ole pitoa tässä värissä, saattaa viiden alavärin tarjoaminen tulla ajankohtaiseksi. Länsi aloittaa herttaseiskalla. 543 A42 J72 A1053 AK8 K63 AQ5 K742 Montako pikatikkiä sinulla on? Seitsemän. Neljä ässää ja kolme kuningasta. Yläväreissä ei ole lisätikkipotentiaalia, mutta molemmista alaväreistä voit kasvattaa itsellesi lisää tikkejä. Pelaat jossain vaiheessa pöydästä pienen ruudun käden rouvalle. Jos kuningas on idällä, maski onnistuu ja saat heti toisen tikin väristä. Kuninkaan ollessa lännellä maski epäonnistuu, mutta sotamies on toinen tikkisi ruudusta. Ristissä neljäs hakkusi kasvaa vahvaksi, jos vastapuolen ristiväri on jakautunut tasan 3-2. Takaisin ensimmäiseen tikkiin. Laistatko lähdön?
6 Et. Yleensä pelinviejänä on oikein laistaa ensimmäinen tikki yrityksenä katkaista puolustuksen yhteydet lähtövärissä. Mutta silloin kun jokin toinen maa on yhtä "arka" kuin lähtöväri, voi lähdön laistaminen olla vaarallista. Jos yllä olevassa jaossa laistat lähdön ja itä keksii toiseen tikkiin patakäännön, olet vaarassa menettää yhden tikin molemmista alaväreistä, kaksi patatikkiä sekä yhden hertan, yksi pieti. Voitat siis ensimmäisen tikin ja toiseen tikkiin pitää päättää kumpaa alaväriä pelaat ensin. Ristiä vai ruutua? Ruutua. Jos ensin kasvatat ristivärisi, puolustus pääsee kiinni ja kääntää herttaa. Voit ottaa kasvaneen ristitikkisi, mutta sitten sinun on maskattava ruutua ja peliin tulee pieti, jos lännellä on ruutukuninkaan lisäksi alunperin viiden kortin hertta. Alavärit pitää kasvattaa siten, että ensin ajetaan alas vaarallisen vastustajan, lännen, mahdolliset kiinniottokortit ristissä ja ruudussa. Risti voidaan kasvattaa siten, ettei länsi pääse kiinni (ellei hänellä ole molempia puolustuksen kuvia vähintään kolmantena), mutta ruudussa hän kyllä pääsee kiinni kun pelinviejä kasvattaa tässä värissä ylimääräistä tikkiä. Voitat siis herttalähdön pöytään ässällä ja jatkat sieltä pienen ruudun käden rouvalle. Maski epäonnistuu, länsi voittaa tikin kuninkaalla ja jatkaa herttarouvalla. Koska nyt et pelkää jatkoa jossain muussa värissä, laistat tämän tikin, mutta länsi jatkaa edelleen herttaa idän sakatessa tälle kierrokselle patakuutosen. Nyt sinulla on kahdeksan tikkiä kasassa ja rististä pitää kasvattaa puuttuva yhdeksäs tikki. Millä tavalla pelaat ristivärin? Ensin ristikuningas ja sitten pieni risti kohti pöytää. Jos länsi tunnustaa kuvalla, otat tikin pöydän ässällä ja jatkat väriä sekä toivot, ettei lännellä ole puolustuksen viimeistä ristiä. Jos taas länsi tunnustaa pienellä, pelaat pöydästä kympin. 543 A42 J72 A1053 J2 Q10976 Q10875 K93 J J86 Q9 AK8 K63 AQ5 K742 Itä saa rouvalla tikin, mutta hänellä ei ole enää herttaa. Pääset seuraavaksi kiinni padalla tai ruudulla ja pelaat seuraavaksi ristiässän. Neljäs ristiko rtti on kasvanut kotipelitikiksi. Seuraavaksi joudut puolustamaan. Olet itä ja tarjoussarja on edennyt seuraavasti: J96 AKQ4 8 KQJ103 AQ AKJ Länsi Pohjoinen Itä Etelä pass 3 pass 4 pass pass pass Pohjoisen toisen kierroksen hyppy kolmeen ruutuun oli Splinter, turha h yppy uudessa tai vastustajan värissä. Tämä konventio lupaa valttituen, hyvät kortit ja lyhyyden (si ngelton tai renonssi) tarjotussa värissä. Partneri lähtee ruutukakkosella. Minkä kortin pelaat ensimmäiseen tikkiin?
7 Ruutukuninkaan. Jos olet lähtemäs sä johonkin tikkiin, lähde aina sarj an korkeimmalla kortilla. Mutta jos partnerisi on lähtenyt rikkiin, ja tunnustat tähän "kolmantena kätenä", pelaa matalin sarjasta. Jos yllä olevassa tilanteessa ottaisit ensimmäisen tikin ässällä, ei partnerisi voisi tietää, missä kuningas on. Mutta kun voitat lähtötikin kuninkaalla, tietää partnerisi, että sinulla on myös värin ässä, koska muutenhan pelinviejä olisi voittanut ensimmäisen tikin ässällä. Pelinviejä tunn ustaa ensimmäiseen tikkiin kolmosella. Näet kädessäsi kaksi varmaa puolustustikkiä. Kaksi muuta toisi pietin. Minkä kahden tärkeän kortin sijainti sinua kiinnostaa eniten? Patakuninkaan ja ristiässän. Jos nämä molemmat kortit ovat pelinviejällä, saa hän peliinsä ylitikin. Et saa muita tikkejä kuin kaksi ässääsi. Jos taas nämä kaksi korttia ovat partnerisi kädessä, tulee peliin kaksi pietiä (jos pelinviejällä on kolme tai neljä korttia pataa). Jos partnerilla on patakuningas ja pelinviejällä ristiässä, on patakäännöllä kiire. Muuten pelinviejä poistaa valtit ja sakaa patamenevänsä pöydän vahvoille risteille. On sama minkä padan käännät. Tärkeintä on vain ottaa patatikit pois vielä kun ne on otettavissa. Mutta jos partnerilla on ristiässä ja pelinviejällä patakuningas, on tilanne vaikeampi. Minkä kortin käännät toiseen tikkiin? Patarouvan. Jos käännät toiseen tikkiin patakympin, pelinviejä pelaa kädestään myös pienen ja voittaa tikin pöydän sotamiehellä. Hän poistaa valtit ja antaa seuraavaksi tikin partnerin ristiässälle. Ette saa enää kuin yhden tikin pataässällä. Jos otat toisessa tikissä ensin pataässän ja sitten pelaat kympin, pelaa pelinviejä kädestään pienen ja saa tässäkin tapauksessa tikin sotamiehellä. J96 AKQ4 8 KQJ103 K83 AQ10 J Q43 AKJ A765 Kun käännät toiseen tikkiin patarouvan, saa puolustus neljä tikkiä. Pelinviejä peittää kuninkaalla, poistaa valt it ja kasvatta a ristin. Länsi pääsee kiinni ja kääntää pataa. Pöydässä on jäljellä J9 ja sinulla A10. Saatte kaksi pataa ja alaväriässät, yksi pieti. Lopuksi joudut tarjousongelman eteen. Olette vaarattomassa ja vastustaja vaarassa. Sinulla on: 2 97 KQJ974 J103. Olet jakaja. Mitä tarjoat? Kolme ruutua. Käsi ei voisi olla tyypillisempi kolmen tason estoavaukseen hyvissä vyöhykkeissä. Alle avauskäden voima ja seitsemän kortin pituinen hyvä väri. Vastustaja vasemmalta tarjoaa kolme pataa, partneri korottaa neljään ruutuun ja oikealta tarjotaan neljä pataa. Mitä nyt tarjoat? Pass. Edullisissa vyöhykkeissä uhrautuminen voisi olla kannattavaa. Pari kolme pietiä on kahdennettunakin halvempaa kuin vastustajien täyspeli vaaravyöhykkeessä. Estoavaaja kuitenkin "tyhjentää kätensä" kerralla. Tämän jälkeen hänen partneri on kapteeni ja päättää mahdollisesta uhrauksesta. Hän tietää korttisi. Sinä et tiedä mitä hänellä on.
8 BL 4/04 Korttisi: A10752 KJ Olet etelä, kaikki vaarassa länsi avaa yhdellä hertalla ja kahden passin jälkeen on sinun vuorosi. Mitä tarjoat? Yksi pata. Kun vastustaja on kahden passin jälkeen jäämässä alhaisen tason sitoumukseen, puhutaan balanssitilanteesta. Kun pelaaja tällaisessa tilanteessa pitää tarjoussarjan hengissä balansoimalla (tarjoamalla tai kahdentamalla) ei hän tarjoa vain kädessään näkyvän voiman, vaan partnerille tarjoussarjan kulun mukaan tiedetyn voiman perusteella. Kuten tässä tapauksessa. Onhan toki mahdollista, että lännellä on puolet pakan pisteistä ja pohjoisella sekä idällä noin viisi pistettä kullakin. Mutta paljon todennäköisempää tarjoussarjan valossa on, että partnerilla on noin avauskäden verran voimaa ilman hyvää tarjousvaihtoehtoa ensimmäisellä vuorollaan. Jos itä olisi avannut yhdellä hertalla, olisi välitarjous yksi pata kyseenalainen valinta etelän korteilla. Mutta kahden passin jälkeen balansointi yhdellä padalla on suorastaan "pakollinen". Länsi passaa ja partnerisi hyppää suoraan neljään pataan. Aloituskortiksi länsi valitsee ruutukuninkaan. KQJ A AK43 A10752 KJ Yhdeksän. Viisi pataa, kaksi herttaa ja kaksi ristiä. Suoraviivainen pelitapa olisi poistaa puolustuksen loput valtit ja ottaa herttamaski. Voiko herttamaski onnistua? Olikohan partneri laskenut pisteensä väärin, kun ei tehnyt yhden sangin välitarjousta ensimmäisellä vuorollaan? Tätä on kuitenkin turha miettiä nyt, tärkeämpää on yrittää keskittyä kymmenen tikin saamiseen patatäyspeliisi. Voitettuaan ensimmäisen tikin ruutukuninkaalla länsi jatkaa väriä rouvalla ja vielä kolmannen kierroksen idän ässälle. Seuraa- Kolme tikkiä on siis menetetty, joten loput tikit sinun pitäisi saada. vaksi itä kääntää passiivisesti valttia pöydän kuvalle lännen tunnustaessa. Montako suoraa pikatikkiä voit laskea saavasi? Ei. Muista tarjoussarja. Itä passasi partnerinsa avaustarjoukseen, mutta on näyttänyt jo ruutuässän. Jos hänellä olisi myös herttarouva, olisi hänellä kuusi arvopistettä ja olisi tarjonnut siten jotain ensimmäisellä tarjousvuorollaan. Miettimällä myös mitä lännellä on, voidaan olla varmoja, ettei herttamaski voi onnistua. Padassa hänellä ei ole pistettäkään, ruudussa korkeintaan kuusi ja ristissä korkeintaan kolme arvopistettä. Jotta hänellä olisi edes jonkinlainen minimiavaus- jos pelataan kaikki valtit pohjaan? Vain siinä tapauksessa, että lännellä on viiden kortin risti j a käsi, on hänellä oltava myös herttarouva. Voisikohan länsi joutua jonkinlaisiin sakausvaikeuksiin, idällä vain dubbelton. Jos idällä on vähintään kolme korttia ristiä, hän pitää niistä kiinni ja länsi voi rauhassa luopua risteistään ja pitää herttarouvaansa suojattuna. Mutta jos idällä on tasan kolme korttia ristiä, voidaan nämä kortit poistaa ottamalla pöydän ristikuvat ja varastamalla yksi risti käte en. Näin länsi jäisi yksin "vartioimaan" pöydän neljättä ristihakkua. Siis ensin poistetaan puolustuksen valtti (lännellä oli kaksi ja idällä kolme) ja seuraavaksi pelataan kolme ristikierrosta varastaen käteen. Kun viimeinen valtti pelataan, kaikilla pitäisi olla jäljellä kolme korttia. Kädessä on herttaa KJ3 ja pöydässä herttaa A9 ja ristinelonen. Mitkä kolme korttia länsi voi säästää? Hänen on joko luovuttava rististään, jolloin pöydän ristihakku kasvaa, tai sakattava herttarouva dubbeltoniksi, jolloin etelän herttasotamies saa viimeisen tikin. Vaikka et tietäisi mitään kiristysteoriasta, yksikertaisesti ottamalla kaikki valttisi länsi joutuu lopussa liian kovan paineen alle. Tärkeää on kuitenkin pelata ensin kolme ristikierrosta poistaen näin idän varmistus värissä. Siis, ensin puolustuksen valtit pois (lännellä siis kaksi hakkua) ja seuraavaksi pöydän ristikuvat ja varkaus käteen. Länsi tunnustaa kahteen ensimmäiseen ristikierrokseen rouvalla ja sotamiehellä, mutta sakaa kolmanteen kierrokseen hertan. Harmi! Se siitä pelinvientisuunnitelmasta. Jos pelaat nyt valtit pohjaan, länsi pitää kiinni hertoista ja itä risteistä. Ei mitään kiristystä. Vielä ei kannata kuitenkaan luovuttaa. Yksi mahdollisuus on vielä. Mitä idällä pitää olla jotta voisit saada sitoumuksesi kotiin?
9 Herttakymppi singelton tai dubbelton. Ota ensin herttakuningas ja jatka seuraavaksi sotamiehellä. KQJ A AK Q KQJ3 A97 QJ A10752 KJ Jos länsi peittää herttasotamiehen, idän kymppi putoaa tähän tikkiin ja pöydän yhdeksikkö kasvaa pelinviejän kymmenenneksi tikiksi. Olipa lännellä surkea avauskäsi! Ja vielä vaaravyöhykkeessä. Tällä kertaa sangitäyspeli olisi ollut paras valinta. Peli menisi pietiin vain jos puolustus pystyisi ottamaan viisi ensimmäistä ruututikkiä. Seuraavaksi joudut puolustamaan idän korteilla etelän ollessa pelinviejänä neljässä hertassa. K87 AJ102 K85 KQ10 AQ10652 K 1097 A75 Pohjoinen avasi yhdellä sangilla, tarjosit pataa väliin, etelä teki täyspelivaatimuksen kolmella hertalla (viisi korttia) ja pohjoinen korotti neljään herttaan. Länsi aloittaa patasotamiehellä, joka voittaa ensimmäisen tikin. Toiseen tikkiin partnerisi jatkaa lisää pataa, pöydästä edelleen pieni ja voitat tikin kympillä. Paljonko partnerilla on voimaa tässä jaossa? Ei ollenkaan. Etelä teki täyspelivaatimustarjouksen, joten hänellä voimaa pitäisi olla noin 10 pistettä. Tämän vuoksi partnerilla ei patasotamiehen lisäksi luultavasti ole muuta kuvakorttia. Montako varmaa puolustustikkiä voit laskea saavasi? Kolme. Puolustus otti kaksi ensimmäistä tikkiä padoilla ja ristiässällä saat melko varmasti myöhemmin tikin. Mistä puolustus voisi saada mahdollisesti neljännen tikin? Herttakuninkaalla. Pelinviejällä on valtissa luultavasti rouva viidentenä. Hän ei tiedä kuninkaan istuvan sinulla singeltonina ja todennäköisesti hän maskaa väriä kun aikanaan aloittaa valtinpoiston. Minkä kortin käännät kolmanteen tikkiin? Ruutukympin. Tai ristiässän. Mutta älä käännä pataa. Jos käännät pataa, pelinviejä varastaa rouvalla ja partnerisi sakaa jotain alaväriä tähän tikkiin, kun ei pysty varastamaan yli. Ja tämä asia varmasti herättää pelinviejän. Jos lännellä olisi valttikuningas ollut, olisi hän varmasti kiirehtinyt varastamaan yli kuninkaallaan. Muutenhan kuningas jäisi ilman tikkiä kun pelinviejä maskaisi seuraavaksi herttaa. Ja kun kerran pelinviejä tietää valttikuninkaan olevan idällä, on hänen ainoa mahdollisuutensa pelata valttia ässälle toivoen kuninkaan putoamista tähän tikkiin.
10 K87 AJ102 K85 KQ10 J4 AQ K A75 93 Q9864 AQJ J84 Jos kolmanteen tikkiin käännät pataa, varastaa pelinviejä riittävän korkealla kortilla ja länsi ei voi varastaa yli. Vain erittäin huolimaton pelinviejä tämän jälkeen maskaa valttia saaden peliinsä pietin. Ainoa mahdollisuus kotipeliin on kuningas singeltonina idällä ja tällä kertaa tämä toive toteutuu. Ajattelevaa pelinviejää vastaan puolustus on kuitenkin aseeton. Jos käännät kolmanteen tikkiin ruutukympin, ihmettelee etelä, mikset tehnyt luonnollisen näköistä pata- ainoa pietikääntö, jos lännellä on kääntöä. Sehän on valttikuningas. Ainoa syy oudon näköiseen ruutukääntöön on siis oltava se, että yrität suojella valttikuningastasi. BL 5/04 Korttisi: Q Q97 K4 Istut etelänä, kaikki vaarassa, länsi jakajana avaa yhdellä hertalla, partnerisi kahdentaa ja itä passaa. Mitä tarjoat? Yksi pata. Lupaa t tällä tarjouksella voimaa nollasta noin ka hdeksaan ja yleensä vähintään neljä korttia pataa. Siis myös täysin pisteettömällä kädellä ilmaisukahdentajan partneri tarjoaa pisintä väriään. Jos hän passaisi ilmaisukahdennukseen, niin vastapuoli jäisi pelaamaan yhden tason sitoumusta todennäköisin ylitikein. Huomaa myös, että tässä tarjoustilanteessa patatarjous saattaa pitää sisällään vain kolmen kortin värin. Vai mikä on parempi tarjousvaihtoehto korteilla Q Q97 K64? Partneri tarjoaa kaksi pataa vastapuolen passatessa. Mitä tarjoat toisella vuorollasi? Neljä pataa. Partnerin kaksi pataa on täyspelivihje, inviittitarjous. Inviitin tekijän viesti partnerilleen on seuraava: "Jos voimasi on ylärajalla tähän asti lupaamaasi nähden, tee täyspeli. Jos voimasi on taasen alakantissa, passaa." Sinulla ei voisi olla paljoa enempää voimaa yhden padan tarjoukseesi, joten otat vihjeen tyytyväisenä vastaan ja korotat täyspeliin. Korteilla Q K4 voisit tehdä "jatketun inviitin" kolmella padalla antaen näin partnerin päättää tarjotako täyspeli vai ei. Länsi lähtee herttakuninkaalla. AK93 A92 K106 A83 Q Q97 K4 Partnerin käsi on odotetun mukainen - vajaa parikymmentä pistettä ja neljän kortin tuki. Laistatko lähdön vai otatko tikin ässällä? Ota ässällä. Sangipelissä on normaalia laistaa kierros tai kaksi, jos pelinviejällä on vain ässä vastapuolen lähtövärissä. Mutta valttipelissä tämä on vaarallista politiikkaa. Jos laistat lähdön, voi itä seuraavalla kierroksella varastaa pöydän ässän. Voitat siis lähdön ässällä ja keskityt seuraavaksi valtinpoistoon. Pelaatko seuraavaksi pöydästä pataässän vai jatkatko sieltä
11 pienen padan käden rouvalle? Pelaa pataä ssä. Jos vastapuolen valtti on jakautunut 2-2 tai 3-1, ei ole merkitystä missä järjestyksessä pelaat valttikuvasi. Pelaat vain riittävän monta korkeaa valttikierrosta kunnes puolustuksella ei ole enää valttia. Mutta toisella puolustajista saattaa pahassa tapauksessa olla kaikki neljä valttia. Jos huolimattomasti jatkat toiseen tikkiin pöydästä pienen padan ja voitat tikin käden rouvalla, voit heittää hyvästit koti pelille, jos idällä on kaikki puolustuksen padat. Menetät aina kaksi herttatikkiä ja ruutuässän, minkä lisäksi itä saa väkisin tikin patasotamiehellä. Mutta jos aloitat valttivärin käsittelyn pataässä llä, voit maskata sotamiehen, on sitten kummalla tahansa puolustajista neljä korttia värissä. Tällä kertaa huolellisuus oli turhaa kun kumpikin puolustaja tunnustaa pöydän korkeille patakuville, idällä sotamies dubbelton. Olet menettämässä varmasti kaksi herttatikkiä sekä ruutuässän. Mustissa väreissä sinulla ei ole meneviä, joten sitoumus menee kotiin, jos selviät yhdellä ruutumenevällä. Koska ruutuvärissäsi on sekä yhdeksikkö että kymppi, sinulla on "maski kahteen suuntaan". Jos ruutusotamies on lännellä, pitää sinun jatkaa ruutua ensin rouvalle ja myöhemmin pienellä ruudulla pöydän kympille. Jos vastaavasti arvelet ruutusotamiehen olevan idällä, on oikein tulla ensin kiinni käteen ristikuninkaalla, pelata sitten ruutua kuninkaalle ja seuraavaksi ruutua yhdeksikölle. Kummalta puolustajalta maskaat ruutusotamiehen? Et kummaltakaan. Voit antaa, vastustajien tehdä arvaustyön puolestasi eliminaation ja kiinni-istutuksen avulla. Eliminaatio tässä jaossa tarkoittaa ristikuninkaan j a -ässän ottamista sekä kolmannen kierroksen varastamista käteen. Tämän jälkeen kiinni-istutat puolustuksen kiinni hertalla. AK93 A92 K106 A83 84 J2 KQJ A52 J843 QJ Q Q97 K4 Länsi voi ottaa kaksi herttatikkiä, mutta joutuu sen jälkeen auttamaan pelinviejää ratkaisevasti. Jos hän kääntää herttaa (tai ristiä, jos olisi vielä neljäs kortti värissä), pelinviejä varastaa toiseen käteen ja sakaa toisesta kädestä ruutumenevänsä. Ruutuässä on tämän jälkeen puolustuksen viimeinen tikki. Jos taas länsi kääntää herttatikkiensä jälkeen ruutua, pelataan pöydästä pieni j a käsi voittaa tikin yhdeksiköllä tai rouvalla, riippuen siitä minkä kortin itä pelaa. Tällainen pelinvientitekniikka, eliminaat io ja kiinni-istutus, onnistuu usein silloin, kun pelinviejällä on runsaasti valtteja käytettävissään. Valtinpoiston jälkeen eliminoidaan yksi tai kaksi väriä, mikä samalla poistaa puolustuksen turvalliset "uloslyöntikortit" näissä väreissä. Tämän jälkeen toinen puolustajista lyödään kiinni, ja tämä joutuu auttamaan pelinviejää jonkin "aran" värin käsittelyssä tai pelaamaan kaksoisrenonssiin. Seuraavaksi joudut puolustamaan. KQ 84 AQJ7 AQJ63 AJ AKJ Länsi Pohjoinen Itä Etelä pass 2 pass 2 pass 4 pass pass pass Länsi aloittaa herttakolmosella ja pöydästä pelataan nelonen. Minkä hertan pelaat ensimmäiseen tikkiin?
12 Kuninkaan. Kolmas käsi pelaa aina sarjan matalimman kortin, kun taas lähtijä aloittaa sarjan, sekvenssin, korkeimmalla kortilla. Kun tässä esimerkissä itä voittaa ensimmäisen tikin kuninkaalla, voi länsi olla melko varma ässän sijainnista. Tällä kertaa länsi ei tästä tiedosta hyödy millään tavalla, mutta hyvin usein puolustuksen on oleellista tietää korkeitten korttien sijainti. Seuraavaksi otat tikin myös herttaässällä etelän tunnustaessa kympillä ja partnerin seiskalla. Montako herttaa lännellä alun perin oli? Kolme. Jos hänellä olisi ollut vain kaksi korttia, seiska ja kolmonen, olisi hän aloittanut näistä kahdesta korkeammalla. Kun hän lähti kolmosella, on hänellä varmuudella herttarouva jäljellä. Pelinviejällä ei siis enää ole herttaa. Voit laskea saavasi kolme puolustustikkiä, kaksi herttaa ja pataässän. Pelinviejän patavärin laadussa ei ole kehumista, mutta hän tarjosi väriä kaksi kertaa, joten kuusi tai seitsemän korttia valttia hänellä kuitenkin on. Jos hänellä on vain 9xxxxx, on partnerilla 10xx ja puolustus saa neljä tikkiä. Mutta partnerin valttivärin ei tarvitse olla aivan näin hyvä. Mitä väriä käännät kolmanteen tikkiin? Herttaa. Kaksoisrenonssiin kääntäminen puolustuksessa on useimmiten väärin. Pelinviejä varastaa toiseen käteen ja pääsee sakaamaan menevän toisesta kädestä. Nyt pelinviejällä ei ole kuitenkaan meneviä valttivärin ulkopuolella. Hänellä ei ole ainoatakaan arvopistettä yläväreissä, joten alavärikuninkaitten paikka on selvä. Ja vaikka etelä olisi käynyt tarjoamassa vain kolmella arvopisteellä, on partnerin mahdollinen alavärikuningas joka tapauksessa maskissa. Pelinviejä varastaa kolmannen herttakierroksen käteensä, partneri tunnustaa rouvalla ja pöydästä sakataan risti. Seuraavaksi pöytä jatkaa patakuninkaalla. Otatko tikin ässällä vai laistatko? Ota tikki ässällä. Pelinviejä tunnustaa kakkosella ja partneri kolmosella. Entä nyt? Herttaa. Jos partnerilla on 103 pataa, varastaa hän tässä tikissä kympillä ja sotamiehesi on pietittävä tikki. Myös 9xx valttia riittää partnerille pietin saamiseksi. Jos pelinviejä varastaa tämän tikin kympillä, kasvaa valttiyhdeksikkö vahvaksi. Ja jos hän varastaa jollain muulla valtilla, partneri varastaa yhdeksiköllä, pöytä joutuu varastamaan kuvalla ja sotamiehesi ottaa pietin. Koko jako: KQ 84 AQJ7 AQJ AJ Q73 AKJ K4 K4 BL 6/04 Korttisi: A105 Q83 Q73 KJ73 Olet etelä, kaikki vaarassa, länsi jakajana avaa yhdellä hertalla, jota seuraa kaksi passia. Mitä tarjoat? Yksi sangi. Sangivälitarjous tässä tilanteessa lupaa arvopistettä ja tasaisen jakautuman.
13 Puhutaan "balanssisangista" kun vastapuoli on avannut yksi väriä ja neljännessä kädessä pidämme tarjoussarjaa hengissä yhden sangin tarjouksella. Suora yhden sangin välitarjous lupaa aivan saman kuin avaisimme kyseisellä tarjouksella, eli tasaisen käden, arvopistettä ja pidon vastustajan avausvärissä. Sangivälitarjoukseen sisältyy aina se riski, että partnerilla on tyhjä käsi ja vastustajat pääsevät rankaisukahdentamaan kallein seurauksin. Balanssipaikassa tämä riski on paljon pienempi, kun toinen vastustaja on kertonut, ettei hänellä ole viittä pistettä enempää. Mitä sitten tarjotaan balanssitilanteessa, jos kädessä on tasainen arvopisteen käsi? Oikein on ensin ilmaisukahdentaa ja myöhemmällä vuorolla tarjota sangia alimmalla tasolla. Partnerisi korottaa suoraan kolmeen sangiin ja länsi aloittaa herttaässällä. KJ AJ2 Q102 A105 Q83 Q73 KJ73 Kiität partneriasi, vaikka pöydän näkeminen on pettymys. Tuolla kädellä jopa inviitti kahdella sangilla olisi ollut kovaa tarjottu. Pohjoinenhan näkee, ettei teillä voi olla 25 pistettä enempää. Olet ilmeisesti tehnyt partneriisi hyvän vaikutuksen aikaisemmilla hienoilla pelinvienneilläsi! Länsi jatkaa herttakuninkaalla ja pienellä hertalla, voitat tikin rouvalla idän tunnustaessa väriä koko ajan, kolmanteen kierrokseen sotamiehellä. Kuinka monta pikatikkiä voit laskea saavasi? Neljä. Kaksi korkeata pataa, herttarouva ja ruutuässä. Kasvatusmahdollisuuksia on kyllä paljon, kaikissa kolmessa jäljellä olevassa värissä on potentiaalia. Mitä väriä aiot ensimmäiseksi kasvattaa? Ristiä. Kahdesta syystä. Tästä väristä voit kasvattaa eniten lisätikkejä, saat kolme tikkiä kasvamaan heti kun vastapuolen ässä on ottanut tikin. Ja toiseksi, sinun on menetettävä joka tapauksessa yksi ristitikki, joten on hyvä idea antaa tämä tikki vastustajille aikaisessa vaiheessa. Pelaatko kädestäsi neljänteen tikkiin pienen ristin vai kuvan? Kolmosen. Ja pöydästä rouvan tai kympin. Jos pelinviejän väri on niin vahva, ettei siitä puutu yhtään korkeaa korttia, tai häneltä puuttuu vain ässä, ota korkeat kortit ensimmäiseksi siitä kädestä, missä on vähemmän kyseisen maan kortteja. Esimerkiksi, jos pöydässä on ruutua A2 j a pelinviejänä kädessäsi KQJ3, ota ensin pöydän ruutuässä ja jatka seuraavaan tikkiin kakkosella. Jos virheellisesti voitat ensimmäisen ruututikin käden kuvalla, ovat yhteytesi ruutuvärissä katkenneet. Nyt pöydän ristikymppi voittaa tikin, jatkat ristirouvalla ja länsi voittaa tämän tikin ristiässällä. Länsi ottaa puolustuksen neljännen tikin viimeisellä hertallaan, kympillä (itä sakaa pienen ruudun), ja kääntää tämän jälkeen ristiä. Voitat tämän tikin käteeni kuninkaalla idän tunnustaessa väriä. Päätät seuraavaksi maskata ruutua, pelaat pienen ruudun pöydän sotamiehelle ja onneksesi tämä maski onnistuu idän tunnustaessa pien ellä ruudulla. Otat myös ruutuässän, koska jos lännellä on alunperin kuningasdubbelton, saat kolme tikkiä tästä väristä. Kuningasta ei kuitenkaan näy, joten joudut kiinnittämään seuraavaksi huomion pataväriin. Padassa sinulla on otettavissa "maski kahteen suuntaan". Jos oletat patarouvan olevan lännellä, pelaa pataviitonen pöydän sotamiehelle ja saat vähintään kolme tikkiä värissä. Jos taas patarouva on idällä on oikein pelata pöydästä pieni ja voittaa tikki käden kympillä. Vastapuoli pelaa standardisysteemiä. Kumman kädessä uskot patarouvan olevan? Idällä. Kuulen jonkun esittävän painavan vastalauseen, länsihän avasi tarjoussarjan ja itä passasi osoittaen heikon käden, joten onhan todennäköistä, että puolustuksen useimmat kuvakortit ovat lännen kädessä. Mutta tehdäänpä hieman "salapoliisityötä" ja yritetään selvittää, mitä lännen kädessä on. Hän on näyttänyt AK104 herttaa ja A96 ristiä. Ruudussa hänellä on melko varmasti kuningas ja täysin varmasti alunperin joko kolme tai neljä korttia. Pataan hänelle jää näin ollen joko kaksi tai kolme korttia. Hänen jakautumansaon siis joko tai Arvopistevoimaa hän on näyttänyt kahdeksan hertassa ja neljä ristissä. Tämän lisäksi hänellä on luultavimmin myös ruutukuningas. Jos hänellä olisi myös patarouva, olisi hänellä tasaisen
14 jakautuman lisäksi 16 arvopistettä. Mutta tällöin hänen avaustarjouksensa ei ole yksi hertta, vaan yksi sangi. Joten pelaat seuraavaksi pienen padan kympille ja saat kotipelin koko jaon ollessa: KJ AJ2 Q Q43 AK104 J96 K A A105 Q83 Q73 KJ73 Siirry seuraavaksi puolustamaan ja yritä saada pieti vastustajien patatäyspeliin. Olet idän korteissa ja puolustat neljää pataa vastaan seuraavan tarjoussarjan jälkeen. K A10 KJ963 A QJ A872 Länsi Pohjoinen Itä Etelä 1 NT pass 2 pass 2 pass 4 pass pass pass Pelinviejä etelä on luvannut tasaisen 1517 ap:n käden ja neljä korttia pataa. Partnerisi aloittaa ristinelosella, pöydästä pelataan pieni, otat tikin ässällä ja pelinviejä tunnustaa rouvalla. Montako ristikorttia partnerilla on jäljellä? Ei yhtään. Ethän anna etelän sekoittaa ajatuksiasi ristirouvan avulla. Sangiavaukseen pelinviejällä pitää olla kaksi tai kolme korttia ristiä, singeltonia hänellä ei voi olla. Partnerilla on näin ollen alunperin yksi tai kaksi ristikorttia. Kahdesta kortista hän olisi lähtenyt kork eammalla, ja koska näet kakkosen ja kolmosen kädessäsi ja pöydässä, voit olla varma, että partnerisi lähti singeltonristillä. Montako varmaa puolustustikkiä voit laskea saavasi? Kolme. Mustat ässät sekä ristivarkaus partnerille. Tämä ei kuitenkaan vielä riitä pietiin. Montako arvopistettä partnerillasi on? Yhdestä kolmeen. Pöydässä on 11 ap:tä, kuten myös kädessäsi, ja pelinviejä lupasi avauksellaan Partnerilla ei siis voi olla paljoakaan voimaa, korkeintaan yhden kuninkaan verran. Jos annat partnerillesi ristivarkauden, minkä ristikortin pelaat siihen tikkiin? Kakkosen. Tilanne on tyypillinen Lavinthal -merkinantoon. Kun partneri saa varkaustikin, joutuu hän kääntämään seuraavaan tikkiin jotain maata. Normaalisti hänellä on kaksi vaihtoeh toa, koska valttia hän ei normaalisti käännä ja yhtä maata hänellä ei ole ollenkaan. Kun pelaaja antaa varkaustikkiä partnerilleen, voi hän pyytää seuraavaan tikkiin kääntöä toisessa näistä kahdesta väristä. Jos hän antaa varkauden pienellä kortilla, pyytää hän seuraavaan tikkiin kääntöä alemmassa väristä, kun korkea kortti kehottaa partneria jatkamaan ylemmällä värillä. Aktuellissa tilanteessa ristikahdeksikolla varkauden antaminen kehottaisi partneria jatkamaan herttaa kolmanteen tikkiin, mutta näillä korteilla länsi haluaa mieluummin ruutukääntöä ja siksi
15 ristikakkonen on sopivampi kortti. Mutta ennen kuin kiirehdimme antamaan ristivarkautta partnerille, mietitään mistä pietittävä neljäs tikki voisi tulla. Jos partnerilla on ruutukuningas, tuleeko peliin pieti? Ei. Tässä tapauksessa pelinviejällä on kaikki korkeat hertat. Kun länsi kääntää ruutua kolmanteen tikkiin, ei pelinviejä ensi töikseen ala poistamaan puolustuksen valtteja, vaan pelaa ensin kolme herttakierrosta sakaten pöydän ruutumenevän. Seuraavaksi hän pelaa valttia ja pataässä jää puolustuksen viimeiseksi tikiksi. Toinen varkaustikki partnerin käteen ei onnistu, lännellä ei ole enää valttia millä varastaa ristikääntöä. Pitääkin siis toivoa, että partnerilla olisi herttakuningas. Mitä väriä käännät toiseen tikkiin? Herttaa. Ristivarkaus voi odottaa. Pääset aina valttiässällä myöhemmin kiinni antamaan ristikupin partnerille. K A10 KJ A82 K QJ 4 A872 QJ94 AQJ K65 Q105 Jos ristiässän jälkeen jatkat väriä, partnerisi saa kyllä varkaud en, mutta puolustus joutuu tyytymään kolmeen tikkiin. Mutta jos pelaat toiseen tikkiin herttaa, on pelinviejän pakko maskata ja länsi voittaa tikin kuninkaallaan. Kun pelinviejä myöhemmässä vaiheessa pelaa herttaa, otat heti ässällä tikin ja annat pietittävän ristivarkauden. Jako osoittaa hyvin sen, että rouvat j a sotamiehet, "pehmeät arvot", ovat sopivia sangisitou mukseen, kun taas ässät ja kuninkaat, "kontrollia", toimivat parhaiten valttiei kaada mikään. pelissä. Tässäkään jaossa sangitäyspeliä Herttalähdöllä puolustus voi kasvattaa kaksi tikkiä tästä väristä, mutta muuta kuin kaksi ässää heille ei kuulu.
PELINVIENTI SANGISSA. Kauko Koistinen
PELINVIENTI SANGISSA Kauko Koistinen Pelinvienti sangissa Ensimmäiseksi laske varmat pikatikit (tikit, jotka voit ottaa päästämättä vastustajaa kiinni). Jos pikatikit eivät riitä lupaamaasi määrään, kasvata
LisätiedotBridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 1999
Bridge Movie 1999 Kauko Koistinen Bridgelehti 1999 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta
LisätiedotBridgen peruskurssi/eto Harjoitusjaot 8. oppitunti Raija Tuomi 1(6)
Raija Tuomi 1(6) JAKO 1 Jako 1 AQ6 N/- 842 KQJ6 7532 QJ3 98 K53 N QJ109 A4 W E 10752 K1052 S 864 KJ104 A76 983 A97 1NT pass 2C pass 2D pass 3NT pass pass pass Sitoumus: 3NT/N Lähtö: Q. Luonnollinen lähtö
LisätiedotPELINVIENTI VALTTIPELISSÄ. Kauko Koistinen
PELINVIENTI VALTTIPELISSÄ Kauko Koistinen Pelinviejän tulee poistaa heti kiinni päästessään vastapuolen valtit, ellei ole selvää syytä pelata jotain muuta maata. Pelinviejän tulee poistaa heti kiinni päästessään
LisätiedotBridge Movie 1996 Kauko Koistinen Bridgelehti 1996
Bridge Movie 1996 Kauko Koistinen Bridgelehti 1996 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta
LisätiedotBridge Movie. Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti Korttisi: AQ Olet etelä, kaikki vaarassa, parikilpailu, partnerisi KJ KJ2
Bridge Movie Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta sen jälkeen, kun olet mielestäsi keksinyt
LisätiedotUntuvikot (7)
Untuvikot 20.3.2014 1(7) Jako 1, N/- 1 P 2 P 3 P 5 /3 P P/5 P Sitoumus: 5 by N Pohjoisella on aivan minimi avauskäsi, mutta hyvä jakauma. Idällä on voimaa välitarjoukseen, mutta padan laatu on hieman heikko
LisätiedotBridge Movie. Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2012
Bridge Movie Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta sen jälkeen, kun olet mielestäsi keksinyt
LisätiedotIdän avattua 1NT, länsi tietää voiman riittävän täyspeliin. Kun lännellä ei ole neljän kortin yläväriä, hän tarjoaa suoraan 3NT.
Untuvikkokisa 23.1.2014 1(9) JAKO 1 3 N E S W N/- AJ1054 Tarjoussarja 4 kortin väreillä: KQ72 1 P 1 P K76 2 P 4 P K942 Q1086 P P 98 K72 A103 J54 Tarjoussarja 5 kortin yläväreillä: 8543 J109 1 P 4 P AJ75
LisätiedotBridge Movie 1998. Kauko Koistinen Bridgelehti 1998
Bridge Movie 1998 Kauko Koistinen Bridgelehti 1998 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta
LisätiedotOPI 2000-LUVUN BRIDGEÄ
OPI 2000-LUVUN BRIDGEÄ Harjoitustehtävät Matti Niemi Suomen Bridgeliitto ry OPI 2000-LUVUN BRIDGEÄ p. 1/75 Perustekniikka: Tehtävä 1, s. 8 1. Olet pelinviejänä lännen kädestä. Olet kiinni pöydässä (itä),
LisätiedotUntuvikkokisa 6.2.2014 1(6)
Untuvikkokisa 6.2.2014 1(6) JAKO 1 N/- N E S W p 1NT 2 2 Sitoumus: 2 by W Idällä ei ole riittävästi voimaa täyspeliin partnerin avauksen 1NT jälkeen, joten hän tarjoaa siirtotarjouksen 2 luvaten vähintään
LisätiedotKotitehtäviä Pelinvienti valtin kanssa
Olet tehtävissä pelinviejänä lännen (W) kädessä. Kaikissa tehtävissä pata on valttia. Tehtävä 1 Q Tehtävä 2 A ª AQJ104 ª K752 ª AJ753 ª K64 3 875 109 8542 Q964 J105 Q64 AK52 K53 A72 KQJ 53 e) Kun valttaat,
LisätiedotUntuvikkokisa (9)
Untuvikkokisa 30.1.2014 1(9) JAKO 1 Q1094 N/- 1053 K763 A6 A73 K85 N E S W AJ76 Q4 P 1 P 1 Q8 A102 P 1NT P 3NT Q1085 KJ743 P P P J62 K982 Sitoumus: 3NT by E J954 92 Länsi tietää heti partnerinsa avauksen
LisätiedotBridge Movie 2000 Kauko Koistinen Bridgelehti 2000
Bridge Movie 2000 Kauko Koistinen Bridgelehti 2000 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta
LisätiedotBridge Movie 2001 Kauko Koistinen BL 2001
Bridge Movie 2001 Kauko Koistinen BL 2001 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta sen jälkeen,
LisätiedotKotitehtäviä Pelinvienti ilman valttia
Olet tehtävissä pelinviejänä lännen (W) kädessä. Pelaat peliä ilman valttia. Tehtävä 1 Q Tehtävä 2 Q ª AK52 ª Q6 ª A52 ª K6 AK 85 A73 852 QJ3 K10952 KQ32 J1095 J643 A862 J84 A762 a) Kuinka monta pikatikkiä
LisätiedotBridge Movie 1997 Kauko Koistinen Bridgelehti 1997
Bridge Movie 1997 Kauko Koistinen Bridgelehti 1997 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta
LisätiedotUntuvikot (8)
Untuvikot 27.2.2014 1(8) Jako 1, N/- P 1 1 1 2 P P 2 3 P P P Sitoumus: 3 by N Idällä on yhden ristin avauskäsi. Etelällä on hyvä yhden ruudun välitarjous. Lännellä ei ole voimaa täyspeliin, ei pitoa ruudussa
LisätiedotPelinviejän pikatikit ovat sellaisia tikkejä, jotka hän voi ottaa päästämättä
Bridgen peruskurssi 2.oppitunti Sivu 1/6 Pelinviejän pikatikit ovat sellaisia tikkejä, jotka hän voi ottaa päästämättä vastustajia kiinni välillä A86 K4 KQJ KQ85 532 A52 A109 J1097 Jos vastustajilla on
LisätiedotTestaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen
1/2014 Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen Olet etelä. länsi avaa vaarassa yhdellä ristillä, pohjoinen passaa ja itä tarjoaa yhden padan. Olet vaarattomassa ja sinulla on: K1073 AKQ10765 K2 -. Mitä
LisätiedotMISSÄ VIKA Heinz Guthwert (BL 02/04)
MISSÄ VIKA Heinz Guthwert (BL 02/04) Bridgeä voi pelata monella tavalla. Yksi tavanomaisin kommentti on lyhykäisyydessään: "Yksi pieti, seuraava jako". Toisaalta monasti kuuluu seuraavanlaisia moitteita:
LisätiedotBridge Movie. Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti Olet etelä, jakajana, kaikki vaarassa. Mita tarjoat?
Bridge Movie Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta sen jälkeen, kun olet mielestäsi keksinyt
LisätiedotBridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2015
Bridge Movie 2015 Kauko Koistinen Bridgelehti 2015 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta
LisätiedotJako 1, N/- N E S W 1 X 2 3 P P P Sitoumus: 3 by W
Jako 1, N/- 1 X 2 3 P P P Sitoumus: 3 by W Pohjoisella on aivan minimi avauskäsi, joten passikin on aivan hyvä vaihtoehto. Kahdella padalla ei voi avata, kun padan laatu on liian heikko ja voimaa sivussa
LisätiedotNT VALTTAAMINEN NT 1
NT VALTTAAMINEN NT 1 VALTTAAMINEN Kun pelinviejä on ensimmäisen kerran kiinni, hänen tulee poistaa puolustajien valtit, ellei hän selvästi huomaa parempaa pelitapaa Syitä, miksi ei valtata heti: Tarvitset
LisätiedotAvausvärin valinta aina pisimmällä värillä kahdesta tai kolmesta neljän kortin väristä alimmalla kahdesta viiden kortin väristä ylemmällä KQJ2 KQJ32
4. OPPITUNTI Avaustarjous väriä 3-2p vähintään neljän kortin pituinen väri Avausvärin valinta aina pisimmällä värillä kahdesta tai kolmesta neljän kortin väristä alimmalla kahdesta viiden kortin väristä
LisätiedotBridge Movie. Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2010
Bridge Movie Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta sen jälkeen, kun olet mielestäsi keksinyt
LisätiedotBridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti Olet etelä, jakajana, kaikki vaarassa. Mikä on avaustarjouksesi?
Bridge Movie 2017 Kauko Koistinen Bridgelehti 2017 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta
LisätiedotUntuvikot (8)
Untuvikot 6.3.2014 1(8) JAKO 1, N/- 1 X 1 2 3 4 Sitoumus: 4 by N Idällä on yhden ruudun avauskäsi. Etelällä on hyvä 17p kahdennuskäsi. Lännellä ei ole voimaa täyspeliin eikä tukea partnerille, mutta kuitenkin
LisätiedotBridge Movie 2014. Kauko Koistinen Bridgelehti 2014. Montako pikatikkiä voit laskea?
Bridge Movie 2014 Kauko Koistinen Bridgelehti 2014 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta
LisätiedotBridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2003
Bridge Movie 2003 Kauko Koistinen Bridgelehti 2003 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta
LisätiedotBridgekurssin harjoitusjakojen analyysit
1 Sangipeli Bridgekurssin harjoitusjakojen analyysit Jako 3, 3 NT/I Jako 1, 3NT/ J1082 8753 J93 A3 AK73 962 AK4 KQ6 Q5 KQJ10 76 J10874 964 A4 Q10852 952 elinvienti: Itä lähtee pisimmästä väristään, ruudusta,
LisätiedotLänsi kysyy ylävärejä kahdella ristillä ja kuultuaan patavärin nostaa sen täyspeliin.
1 N/- 1 1 2 4 Sitoumus 4 E Länsi avaa neljännestä kädestä ruudulla ja nostaa partnerin padan kahteen. Idällä on passanneeksi kädeksi tosi hyvät kortit ja hän nostaakin vielä täyspeliin. Etelä lähtee herttaviitosella
LisätiedotQ53 AK KJ4 N E S W KJ NT P 3NT P A9 862 P P Q73. Sitoumus: 3NT by E KJ1074 QJ7
JAKO 1 N /- A105 A54 Q53 AK92 9862 KJ4 N E S W KJ6 108732 1NT P 3NT P A9 862 P P 8543 106 Q73 Q9 Sitoumus: 3NT by N KJ1074 QJ7 Etelä näkee partnerinsa sangiavauksen jälkeen, että parin yhteisen voiman
LisätiedotLOPPUSITOUMUKSEN VALINTA
Bridgen peruskurssi 3.oppitunti Sivu 1/6 LOPPUSITOUMUKSEN VALINTA Jos sangiavaajan partnerilla on epätasainen käsi ja joku pitkä väri, kannattaa yleensä pyrkiä pelaamaan loppusitoumus tämä väri valttina.
LisätiedotUntuvikkokisa (7)
Untuvikkokisa 13.2.2014 1(7) JAKO 1 N/- N E S W 1 2 3 Sitoumus: 3 by E Idällä on voimaa välitarjoukseen hertassa. Lännellä on inviittivoima ja valttituki. Hän kysyykin korotuksella, onko avaajalla lisättävää
LisätiedotJAKO 1 AK9 N/- K64 KQ52 J N E S W 1073 QJ952 1NT P 3NT P AJ8 104 P P K63 Q108 QJ10 A A542
JAKO 1 AK9 N/- K64 KQ52 J97 8532 764 N E S W 1073 QJ952 1NT P 3NT P AJ8 104 P P K63 Q108 QJ10 A8 9763 A542 Pohjoinen avaa yhdellä sangilla kertoen näin 15-17 arvopistettä ja tasaisen jakautuman. Avaus
LisätiedotVÄRINKÄSITTELYN PERUSTEITA NT. 2. oppitunti
NT VÄRINKÄSITTELYN PERUSTEITA NT 2. oppitunti 1 VÄRINKÄSITTELYN PERUSTEITA VAHVAN VÄRIN KÄSITTELY Jos pelattava maa on niin vahva, ettei vastustajilla ole siitä yhtään ratkaisevan korkeata kuvakorttia
LisätiedotTapiolan Trikki Untuvikot 1(7)
Tapiolan Trikki Untuvikot 1(7) Jako 1, N/- 1 2NT 3NT Sitoumus: 3NT by N Idällä olisi hyvä jako tehdä kahden padan välitarjous, mutta väri on liian heikko. Etelä tarjoaa kaksi sangia luvaten 11-12p ja kieltää
LisätiedotBridge on neljän hengen korttipeli, jossa vastakkain istuvat pelaajat muodostavat parin. sekä tarjoaminen että pelaaminen etenevät myötäpäivään.
Suomen Bridgeliitto Peruskurssi 1. OPPITUNTI Bridge on neljän hengen korttipeli, jossa vastakkain istuvat pelaajat muodostavat parin. Pelaajia kutsutaan ilmansuuntien mukaan: POHJOIS-ETELÄ (NS) ja ITÄ-LÄNSI
LisätiedotUntuvikot (7)
Untuvikot 27.3.2014 1(7) Jako 1, N/- 1 2NT 3NT Sitoumus: 3NT by W Idällä on voimaa hyppysangin verran ja tasainen käsi, joten hän avaa ruudulla. Länsi hyppää kahteen sangiin luvaten 11-12p ja tasaisen
LisätiedotBridge Movie. Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti AKJ Mitä tarjoat?
Bridge Movie Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta sen jälkeen, kun olet mielestäsi keksinyt
LisätiedotPUOLUSTUSTARJOUKSET -KUN VASTAPUOLI ON AVANNUT TARJOUSSARJAN, JA VUOROLLAMME TARJOAMME 1. VÄLITARJOUS YKSINKERTAINEN HYPPÄÄVÄ SANGIVÄLITARJOUS
PUOLUSTUSTARJOUKSET -KUN VASTAPUOLI ON AVANNUT TARJOUSSARJAN, JA VUOROLLAMME TARJOAMME 1. VÄLITARJOUS YKSINKERTAINEN HYPPÄÄVÄ SANGIVÄLITARJOUS 2. ILMAISUKAHDENNUS YKSINKERTAINEN VÄLITARJOUS -OMAN VÄRIN
LisätiedotKorttisi: 109 AK73 AJ4 AK85. Olet länsi, kaikki vaarassa, avausvuorossa jakajana. Mitä tarjoat?
Korttisi: 109 AK73 AJ4 AK85 Olet länsi, kaikki vaarassa, avausvuorossa jakajana. Mitä tarjoat? Yksi risti. Normaalikäytäntö on avata kahdesta neljän kortin väristä aina alemmalla. Jakautuma sopisi sangiavaukseen,
LisätiedotPELINVIEJÄN LAISTAMINEN
NT LAISTAMINEN NT 1 ELINVIEJÄN LAISTAMINEN Bridgessä ei ole ylimenopakkoa, joten tikin voi ottaa silloin kuin parhaaksi näkee Varsinkin sangissa pelinviejän kannattaa aika usein laistaa lähtö Laistamisen
LisätiedotBridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2008
Bridge Movie 2008 Kauko Koistinen Bridgelehti 2008 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, luet eteenpäin vasta sen jälkeen, kun olet
LisätiedotBRIDGEN HISTORIA. ETO/Bridgen peruskurssi, oppitunti 1 2
NT JOHDANTO NT BRIDGEN HISTORIA Tikkipelit syntyivät 1500-luvulla, esim. twist 1800-luvulla kehittyi biritch eli venäläinen twist, suosittu Yhdysvalloissa ja Englannissa Nimi biritch vääntyi englantilaiseen
LisätiedotBridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2009
Bridge Movie 2009 Kauko Koistinen Bridgelehti 2009 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, luet eteenpäin vasta sen jälkeen, kun olet
LisätiedotBridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2016
Bridge Movie 2016 Kauko Koistinen Bridgelehti 2016 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta
LisätiedotBridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti Montako menevää voit laskea?
Bridge Movie 2016 Kauko Koistinen Bridgelehti 2016 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta
LisätiedotBridge Movie 2018 BL 1/2018. Kauko Koistinen Bridgelehti 2018
Bridge Movie 2018 Kauko Koistinen Bridgelehti 2018 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta
LisätiedotBridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2007
Bridge Movie 2007 Kauko Koistinen Bridgelehti 2007 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, luet eteenpäin vasta sen jälkeen, kun olet
LisätiedotBridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti Korttisi: KJ7 Olet etelä, kaikki vaarassa, partnerisi avaa jakajana yhdellä A875 J973 A5
Bridge Movie 2014 Kauko Koistinen Bridgelehti 2014 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta
LisätiedotBridgekurssin tarjousharjoitusten analyysit
Bridgekurssin tarjousharjoitusten analyysit 1 Avausten 1 / korotukset Jako 1, 2 /I A2 J83 10832 KJ82 1 2 K765 KQ1052 A5 74 Tarjoussarja: Vastaajalla on tavallinen korotuskäsi kahden tasolle. Avaajalla
LisätiedotPelinviejän kannattaa toisena kätenä yleensä pelata pieni kortti koska puolustaja
Bridgen peruskurssi 7.oppitunti Sivu 1/6 PELINVIEJÄN VÄRINKÄSITTELYJÄ 4 A73 J7 K7 Q5 Q83 J63 Pelinviejän kannattaa toisena kätenä yleensä pelata pieni kortti koska puolustaja kolmantena kätenä pelaa joka
LisätiedotTestaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen
1/2016 Korttisi: Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen AQ1065 K62 82 AJ10. Olet etelä, itä avaa kaikki vaarassa yhdellä hertalla ja on sinun vuorosi. Tarjoat tietenkin yhden padan, länsi passaa, partnerisi
LisätiedotKÄDEN TIKKIPELIVOIMA ON PYSTYTTÄVÄ ARVIOIMAAN, JOTTA TIETÄISIMME, MONTAKO TIKKIÄ USKALLAMME TARJOTESSAMME LUVATA OTTAA
TARJOAMINEN KÄDEN ARVIOINTI KÄDEN TIKKIPELIVOIMA ON PYSTYTTÄVÄ ARVIOIMAAN, JOTTA TIETÄISIMME, MONTAKO TIKKIÄ USKALLAMME TARJOTESSAMME LUVATA OTTAA KÄDEN PELIVOIMA ARVIOIDAAN KUVAKORTTIEN JA LYHYITTEN MAITTEN
LisätiedotTARJOAMISEN PÄÄMÄÄRÄ OIKEA PELIMUOTO
NT KERTAUSTA NT 1 TARJOAMISEN PÄÄMÄÄRÄ OIKEA PELIMUOTO Tarjoamisen tavoitteena on löytää paras sitoumus: oikea pelimuoto sopivalla tasolla Oikean pelimuoto: pyritään löytämään yhteinen vähintään 8 kortin
LisätiedotPartnerin pelaamaan tikkiin: pieni pyytää iso kieltää.
Kauko Koistinen Partnerin pelaamaan tikkiin: pieni pyytää iso kieltää. Partnerin pelaamaan tikkiin: pieni pyytää iso kieltää. Pelinviejän pelaamaan tikkiin: iso pieni = pariton määräkortteja pieni iso
LisätiedotTestaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen
1/2017 Olet etelän korteissa: Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen KQ108732 10 J75 K3. Kaikki vaarattomassa, partnerisi avaa jakajana yhdellä ristillä ja itä tarjoaa väliin yhden hertan. Mitä tarjoat?
LisätiedotValttipelin säännöt. 3. oppitunti
NT VALTTIPELI NT Valttipelin säännöt Valttipelissä tikit voitetaan aivan samalla tavalla kuin sangissa, niin kauan kuin kaikki tunnustavat väriä. Erona sangipeliin on, että kun pelattava väri on loppunut,
LisätiedotBridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2006
Bridge Movie 2006 Kauko Koistinen Bridgelehti 2006 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, luet eteenpäin vasta sen jälkeen, kun olet
LisätiedotTestaa pelitekniikkasi 2018
1/2018 Olet etelä ja korttisi ovat: Testaa pelitekniikkasi 2018 Kauko Koistinen KJ7 83 AK754 AKQ. Pohjoinen-etelä vaarassa, itä avaa jakajana kolmella padalla ja on sinun vuorosi. Mitä tarjoat? Kolme sangia.
LisätiedotBridgen jatkokurssi 4 Valintatilanteita, sangipuolustuksia ja puolustussopimuksia
Bridgen jatkokurssi 4 Valintatilanteita, sangipuolustuksia ja puolustussopimuksia Bridgen jatkokurssi vähemmän pelanneille teemana puolustus sekä muutkin jutut joilla voi parantaa peliään nopeasti Veijo
LisätiedotTodennäköisyyksiä ja päättelyä
Todennäköisyyksiä ja päättelyä Oddsit On olemassa oikea tapa pelata värit Riippuu aina siitä kuinka monta tikkiä tarvitsee Paras lähde: ACBL Bridge Encyclopedia (50 sivua värinkäsittelyä ja oddseja) Ei
LisätiedotPUOLUSTAJA TOISENA. Kauko Koistinen
PUOLUSTAJA TOISENA KÄTENÄ Kauko Koistinen Puolustajan pitää toisena kätenä pelata pienin korttinsa. Puolustajan pitää toisena kätenä pelata pienin korttinsa. Ässien "tehtävä" on tappaa pelinviejän kuvakortteja,
LisätiedotVäriavaus 1-tasolla lupaa vähintään 4 korttia avusvärissä ja 13-21 pistettä. Avaaja valitsee avausvärinsä seuraavasti:
1 Bridgen ABC Avaukset 1 Väriavaus 1-tasolla lupaa vähintään 4 korttia avusvärissä ja 13-21 pistettä. Avaaja valitsee avausvärinsä seuraavasti: 1) AINA PISIN VÄRI 2) KAHDESTA TAI KOLMESTA 4 KORTIN VÄRISTÄ
LisätiedotPuolustaja kolmantena kätenä. Kolmas korkeaa! Vahdi pöydän kuvia! Ablokeeraa! Sarjasta matalin!
Puolustaja kolmantena kätenä Kolmas korkeaa! Vahdi pöydän kuvia! Ablokeeraa! Sarjasta matalin! Jos pöydässä ei ole korkeata korttia, jonka haluaisit myöhemmin peittää, pelaa kolmantena kätenä korkein korttisi.
LisätiedotPELINVIENTI- SUUNNITELMA
NT PELINVIENTI- SUUNNITELMA NT 1 Pelinviejä tekee pelinvientisuunnitelman heti kun lepääjä on levittänyt pöydän näkyviin siis ennen kuin pelaa yhtään korttia! Pelinvientisuunnitelman tekeminen nopeuttaa
LisätiedotNT PUOLUSTUS- TARJOAMINEN NT. 9. oppitunti
NT PUOLUSTUS- TARJOAMINEN NT 9. oppitunti 1 PUOLUSTUSTARJOUKSET Kun vastapuoli on avannut tarjoussarjan, voimme myös halutessamme osallistua tarjoussarjaan Tavoitteet o Saada pelinvienti omalle puolelle
LisätiedotTestaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen
1/2012 Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen S/E-W Q94 AK764 QJ 985 AKJ1062 53 AK AKJ Länsi Pohjoinen Itä Etelä 1 2 3 Pass 4 Pass 4 Pass 6 Pass Pass Pass Pohjoisen kolme herttaa lupasi hyvän korotuksen
LisätiedotTestaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen
1/2012 S/E-W Q94 AK764 QJ 985 AKJ1062 53 AK AKJ Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen 2 3 Pass 4 Pass 4 Pass 6 Pass Pass Pass 1 Pohjoisen kolme herttaa lupasi hyvän korotuksen padassa ja etelä kertoo
LisätiedotLähtökortti. Kauko Koistinen
Lähtökortti Kauko Koistinen millä värillä millä kortilla Lähtökortti Lähtökortti partnerin väristä Sangipeliä vastaan Lähtökortti partnerin väristä pisimmästä väristä Sangipeliä vastaan Lähtökortti Sangipeliä
LisätiedotBridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2002
Bridge Movie 2002 Kauko Koistinen Bridgelehti 2002 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta
LisätiedotPerttulantie 6, 00210 Helsinki. Kilpailubridgessä käytetään korttikoteloa, brikkaa, jossa on neljä taskua, yksi kunkin pelaajan kortteja varten.
. Oppitunti. OPPITUNTI Bridge on neljän hengen korttipeli, jossa vastakkain istuvat pelaajat muodostavat parin pelaajia kutsutaan ilmansuuntien mukaan: POHJOIS-ETELÄ (NS) ja ITÄ-LÄNSI (EW) parit. Bridgejako
LisätiedotTestaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen
1/2015 Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen Olet etelä, jakajana avaat yhdellä hertalla korteilla: 65 AKQ102 AK32 J7. Kaikki vaarattomassa länsi tarjoaa väliin yhden padan, partneri kahdentaa ja itä
LisätiedotLÄHTÖKORTTI PITUUDEN MUKAAN
NT LÄHTÖKORTIT NT 1 LÄHTÖKORTEISTA Lähtijän partnerille on tärkeää pystyä hahmottamaan, minkälaisesta maasta partneri on lähtenyt. Tämän avulla hän tietää, kannattaako maata jatkaa, kun hän on seuraavan
LisätiedotNT ESTOTARJOUKSET NT
NT ESTOTARJOUKSET NT ESTOTARJOUKSET Estotarjouksella tarkoitetaan hyppäävää tarjousta, joka tehdään heikolla kädellä, jossa on pitkä väri Tarkoituksena on a) hankaloittaa vastustajien tarjoamista ja estää
LisätiedotNT AVAUKSET JA KOROTUKSET NT
NT AVAUKSET JA KOROTUKSET NT AVAUSTARJOUS (kertaus) Avaustarjoukseksi eli avaukseksi sanotaan tarjoussarjan ensimmäistä tarjousta, joka ei ole pass. Jokaisessa tarjoussarjassa on siis korkeintaan yksi
LisätiedotOPI 2000-LUVUN BRIDGEÄ
OPI 2000-LUVUN BRIDGEÄ Harjoitukset vastauksineen Matti Niemi Suomen Bridgeliitto ry OPI 2000-LUVUN BRIDGEÄ p. 1/170 Perustekniikka: Tehtävä 1, s. 8 1. Olet pelinviejänä lännen kädestä. Olet kiinni pöydässä
LisätiedotTestaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen
1/2013 Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen Olet etelä - AQ8753 A82 K643 Pohjoinen avaa jakajana yhdellä ristillä tarjoat yhden hertan ja partneri korottaa kahteen herttaan. Mitä seuraavaksi? Slammi
LisätiedotTestaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen
1/2013 Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen Olet etelä - AQ8753 A82 K643 Pohjoinen avaa jakajana yhdellä ristillä tarjoat yhden hertan ja partneri korottaa kahteen herttaan. Mitä seuraavaksi? Slammi
LisätiedotNT AVAAJAN 2. TARJOUS 2 YLI 1 SARJASSA NT. 7. oppitunti 1
NT AVAAJAN 2. TARJOUS 2 YLI 1 SARJASSA NT 7. oppitunti 1 AVAAJAN 2. TARJOUS 2 YLI 1 SARJASSA Kun vastaaja on tarjonnut uuden värin kahden tasolla, hän on luvannut vähintään (10)11 pistettä: 2 / lupaa (10)11+
LisätiedotKILPAILEVAT TARJOUSSARJAT. 10. oppitunti
NT KILPAILEVAT TARJOUSSARJAT NT 10. oppitunti 1 HÄIRITYT SARJAT KUN VÄRIAVAUS KAHDENNETAAN Vastaajan tarjoukset kun partnerin yhden tason väriavaus (1 /1 /1 /1 ) kahdennetaan: o Yhden tason tarjous (1
LisätiedotBRIDGEN PERUSIDEAT. 3. oppitunti 1
NT BRIDGEN PERUSIDEAT NT 3. oppitunti 1 BRIDGEN PERUSIDEAT Ensin on huutokauppavaihe eli tarjoaminen, jossa molemmat parit pyrkivät tarjouksia tekemällä löytämään pelivaihtoehdon, jossa oma puoli saa mahdollisimman
LisätiedotSuomen Bridgeliitto Toukosimultaani 2013
Suomen Bridgeliitto Toukosimultaani 2013 Jaot: Kati Sandström, laskenta: Kauko Koistinen Analyysit: Juho Granström, Kari Patana, Seppo Niemi 1. KQ7 North East South West N/- T 1 Pass 1 Pass AQJ94 2 Pass
LisätiedotNT PUOLUSTUS- TARJOAMINEN NT
NT PUOLUSTUS- TARJOAMINEN NT Vastustajan avattua pass = ei kerrottavaa uusi väri = 5+ korttia, 10-17 ap 1NT = 15-17 ap., tasainen, hyvä pito vastustajan värissä X (ilmaisukahdennus) = 11-17 ap, väh. 3
LisätiedotStandard American. Kauko Koistinen BL 4-5/00
Standard American Kauko Koistinen BL 4-5/00 Vaikka itse olenkin sitä mieltä, että Internetissä bridgen pelaaminen menettää jotain pelin sosiaalisesta luonteesta, on tämä laji kasvattanut niin paljon suosiotaan
LisätiedotBridge Movie 2005 Kauko Koistinen Bridgelehti 2005
Bridge Movie 2005 Kauko Koistinen Bridgelehti 2005 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta
LisätiedotNT PUOLUSTUKSEN MERKINANNOT NT
NT PUOLUSTUKSEN MERKINANNOT NT 1 MITÄ MERKINANNOT OVAT Merkinannot ovat puolustuksen tapa keskustella keskenään tikkipelivaiheessa toisin pelinviejäkin kuulee keskustelun Merkinannot helpottavat puolustamista
LisätiedotPuolustus on puoli ruokaa - bridgessäkin
Puolustus on puoli ruokaa - bridgessäkin Bridgen jatkokurssi vähemmän pelanneille teemana puolustus sekä muutkin jutut joilla voi parantaa peliään nopeasti Veijo Nikkanen 2016 Puolustuksen osuus Tarjoussarjaan
LisätiedotNT VASTAUKSET ILMAN TUKEA NT. 6. oppitunti 1
NT VASTAUKSET ILMAN TUKEA NT 6. oppitunti 1 VASTAAJAN VÄRITARJOUS 1 TASOLLA Vastaaja tarjoaa pisintä väriään alimmalla mahdollisella tasolla Jos vastaajan oma väri on ylempi kuin avausväri, hän voi tarjota
Lisätiedot1 Johdanto Pelin kulku... 2
Sisältö 1 Johdanto 1 1.1 Pelin kulku...................... 2 1.2 Kirjan sisällöstä.................... 5 2 Tikkipelin perusteet: sangi 7 2.1 Tavallisimmat pelitekniikat............. 7 2.1.1 Tikkien ottaminen
LisätiedotBridgekurssi BK-Slam. Täydennystä. Ogust, 11-sääntö, Lavinthal Veijo Nikkanen 2016,
Bridgekurssi BK-Slam Täydennystä Ogust, 11-sääntö, Lavinthal Veijo Nikkanen 2016, veijo@veijo.net, 050 5648 774 Ogust-konventio Kun partneri avaa estoluonteisen heikon kakkosen (2 / 2 / 2 ) joka lupaa
LisätiedotNT AVAUS 1NT NT. 8. oppitunti
NT AVAUS 1NT NT 8. oppitunti 1 AVAUSTARJOUS 1NT 15-17 arvopistettä Tasainen jakautuma eli neljä eri maata ovat jakautuneet 4333, 4432 tai 5332 Onko 1NT avaus? KQJ8 AQ8 AQ98 KJ76 A973 862 Q7 9 K72 KJ1073
LisätiedotNT ESTOTARJOUKSET NT
NT ESTOTARJOUKSET NT ESTOTARJOUKSET Estotarjouksella tarkoitetaan hyppäävää tarjousta, joka tehdään heikolla kädellä, jossa on pitkä väri Tarkoituksena on a) hankaloittaa vastustajien tarjoamista ja estää
LisätiedotTARJOAMISEN PÄÄMÄÄRÄ
NT TARJOAMINEN NT 1 TARJOAMISEN PÄÄMÄÄRÄ Tarkoituksena on löytää sitoumus, joka tuottaa mahdollisimman paljon pisteitä omalle puolelle. Tavoitteena on siis löytää oikea pelimuoto sopivalla tasolla 2 TARJOAMISEN
LisätiedotBridgekurssi BK-Slam. Lähtökortti-ideoita. Mistä kannattaa ja mistä ei kannata lähteä Veijo Nikkanen 2016,
Bridgekurssi BK-Slam Lähtökortti-ideoita Mistä kannattaa ja mistä ei kannata lähteä Veijo Nikkanen 2016, veijo@veijo.net, 050 5648 774 Lähtökortti ratkaisee Lähtökortti on usein pelin tärkein kortti Lähtiessä
LisätiedotBRIDGEN. JATKOKURSSIKIRJA
Raimo Iltanen 1 BRIDGEN. JATKOKURSSIKIRJA Suomen Bridgeliitto, 1984 ESIPUHE Bridgeä oppii pelaamalla ja taas pelaamalla mutta teoreettinen tietämys on aivan välttämätöntä, jos aikoo todella menestyä. Tämä
Lisätiedot