Bridge Movie 1997 Kauko Koistinen Bridgelehti 1997
|
|
- Marika Aro
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Bridge Movie 1997 Kauko Koistinen Bridgelehti 1997 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta sen jälkeen, kun olet mielestäsi keksinyt oikean vastauksen kuhunkin kysymykseen. BL 1/97 AJ7 A853 J964 A5 Kaikki vaarattomassa, partneri avaa ensimmäisestä kädestä yksi ruutu. Mikä on vastaustarjouksesi? Yksi hertta. Tiedät kyllä yhteisen voimanne riittävän täyspeliin, ja tiedät myös parillanne olevan yhteisen vähintään kahdeksan kortin valttivärin. Suora hyppy viiteen ruutuun on kuitenkin huono vaihtoehto - kolme sangia on useimmiten oikea täyspeli silloin, kun parilla on yhteinen alavärivaltti. Älä silti tarjoa heti sangitäyspeliä ensimmäisellä tarjousvuorollasi. Parillanne saattaa olla yhteinen 4-4 herttavaltti. Yksi hertta on vaatimustarjous, avaajan tulee toisella vuorollaan kertoa lisää kädestään. Partneri tarjoaa seuraavaksi kaksi ristiä. Mitä nyt tarjoat? Kolme sangia. Partneri on tarjouksillaan kertonut vähintään 5-4 jakautuman alaväreissä kieltäen samalla myös neljän kortin herttatuen. Täyspelivoimalla ilman patapitoa joutuisit turvautumaan neljännen värin tarjoamiseen, esim. kädellä J74 A853 AJ96 A5 olisi oikea tarjous kaksi pataa. Nyt kuitenkin tiedät, mikä on oikea täyspeli, ja tarjoat sen suoraan. Vaikka tiedät partnerin tarjousten perusteella teillä olevan yhteensä vähintään yhdeksän ruutua, ette pelaa siltikään tämä väri valttina loppusitoumustanne. Länsi lähtee 11-säännön mukaisella pataviitosella. Pelinvientisuunnitelma? K J92 KQ532 QJ32 AJ7 A853 J964 A5 Sinulla on vain neljä pikatikkiä. Lisää voit helposti kasvattaa ruudusta pelaamalla vastustajien ässän alas. Millä tavalla käsittelet ruutuvärin? Pelaa ensin kuva pöydästä ja kädestäsi kuutonen. Jos vastustajien ruutuväri on jakautunut 2-2 tai 3-1, saat väristä kasvatettua neljä tikkiä pelaamalla vain ensin kuvakorttisi. Yhteyksien kanssa pitää kuitenkin olla varovainen. Kun ruutua on pelattu kolme kierrosta, ethän halua olla tilanteessa, jossa pöydässä on jäljellä 53 ja kädessä 9 (tai 6). Pöytäänhän ei ole jäljellä mitään yhteyskorttia. Vastustajien ruutu saattaa olla myös vinossa 4-0. Jos lännellä on kaikki ruudut, ei sinulla ole mitään tapaa selvitä yhdellä ruutumenevällä. Mutta jos länsi ei tunnusta ensimmäiseen ruutukierrokseen, eli idällä on A1087, voit myöhemmin maskata idän kympin J9-haarukalla. Neljä lisätikkiä ei kuitenkaan riitä kotipeliin. Yhdeksännen tikin voit saada ristiväristä.
2 Kumpaa alaväriä kasvatat ensin ja miten käsittelet ristivärin? Pelaa toiseen tikkiin pöydästä ristirouva. Sangipelissä oikea värinkäsittely kombinaatiolla Ax vastaan QJxx on pelata ensin ässä ja seuraavaksi pieni kohti rouva-sotamiestä. Näin pelaten voit saada kolme tikkiä, jos kuningas on toisena tai kolmantena QJ:n "edessä". Nyt tarvitset kuitenkin vain kaksi ristitikkiä. Huolenaiheenasi jaossa on patavärin heikkous, lähdön jälkeen kädessäsi on jäljellä vain ässä ja sotamies. Jos itä pääsee kiinni hän kääntää varmasti pataa, ja jos 6Q on lännellä, maski epäonnistuu ja pataväri on sen jälkeen "auki". Mutta jos annatkin ensin tikin lännelle, ei tämä pysty tekemään mitään vaarallista kääntöä - pata tulisi suoraan AJ-haarukkaan eikä herttakäännöstäkään ole harmia. Tämän vuoksi risti pitää kasvattaa ensin, ja siten, että toiseen tikkiin annat ristirouvan juosta lännelle. Jos itä peittää kuninkaalla, otat tikin ässällä ja alat sitten kasvattamaan ruutuväriäsi. Jos länsi voittaa toisen tikin kuninkaalla, voitat jatkon ja kasvatat ruudun yllämainitulla tavalla. Pelinviejä sangipelissä yleensä kasvattaa ensin pisimmän ja vahvimman värinsä. Tässä jaossa itä on kuitenkin "vaarallinen vastustaja", minkä vuoksi pelinviejä kasvattaa itselleen ensin yhden lisätikin rististä. Koko jako: K J92 KQ532 QJ32 Q Q107 K64 8 A107 K AJ7 A853 J964 A5 BL 2/97 AQ AK8 A1064 Olet jakajana, kaikki vaaravyöhykkeessä. Mikä on avaustarjouksesi? Yksi sangi. Kerrot tällä ap:tä ja tasaisen jakautuman. Aiemmin standardisysteemin sangirajat olivat ap:tä, ja monet parit pelaavat myös ns. heikkoa sangia (pisterajat esim ap:tä). Avaus yksi risti 4-4 väreistä alemmalla ei olisi suoranainen virhe, mutta sangiavaus on parempi, koska näin yhdellä tarjouksella kerrot kätesi jakautuman ja voiman kolmen pisteen tarkkuudella. Partnerisi tarjoaa kaksi ristiä. Mitä tarjoat toisella vuorollasi? Kaksi pataa. Partnerin ristitarjous oli ylävärikysely - Stayman - ja avaajan tulee kertoa mahdolliset neljän kortin ylävärinsä. Ilman ylävärejä avaaja vastaisi kyselyyn kaksi ruutua.
3 Partnerisi tarjoaa seuraavaksi kolme herttaa. Mitä nyt? Kolme sangia. Partnerin kolme herttaa oli inviitti, vihjetarjous, kertoen viiden kortin hertan ja 9-10 pistettä. Jos pelaaja ei ota vihjetarjousta vastaan, hän passaa partnerinsa tarjoukseen. Näin hän tekee, jos hänen pistevoimansa on alarajalla tarjoussarjassa tähän asti lupaamaansa määrään. Vastaavasti vihje otetaan vastaan korottamalla täyspeliin. Sangiavauksemme kertoi ap:tä, joten nyt meillä on ylärajalla siihen pistevoimaan nähden, mitä partneri olettaa meillä olevan. Maksimikädellämme otamme vihjeen vastaan ja tarjoamme täyspelin. Oikea täyspeli on kolme sangia, koska parillamme ei löydy yhteistä kahdeksan kortin ylävärivalttia. Länsi lähtee patasotamiehellä. Pelinvientisuunnitelma? K6 KQJ K52 AQ AK8 A1064 Voit laskea kuusi pikatikkiä - kolme pataa, kaksi ruutua ja yhden ristin. Ristivärin istuessa suotuisasti voit kasvattaa väristä seitsemännen tikin. Parhaat mahdollisuudet kasvattaa lisätikkejä on herttavärissä. Sinulla on ässän jälkeen neljä suurinta korttia värissä, joten voit helposti kasvattaa kotipelistä puuttuvat kolme tikkiä. Ja jos väri ei istu vinossa 5-1, kasvaa pöydän viides hertta kymmenenneksi tikiksi. Miten käsittelet herttavärin? Ensin kädestä kymppi ja pöydästä pieni. Seuraavan yleissäännön mukaan: kun väri on niin vahva, että siitä ei puutu yhtään korkeata korttia tai siitä puuttuu vain ässä, pelaa korkeat kortit ensin siitä kädestä, missä on vähemmän kortteja. Herttaväristä puuttuu siis vain ässä. Ja käden koneissa on vähemmän herttoja kuin pöydässä. Joten ensin iso hertta kädestä. Entä ensimmäinen tikki? Laistatko lähdön vai voitatko ensimmäisen tikin? Ja jos voitat, kumpaan käteen? Voita ensimmäinen tikki käden rouvalla (tai ässällä). Vaikka tämä näyttää olevan yllä olevan yleissäännön vastaista. Padasta ei puutu yhtään korkeaa korttia. Ja pöydässä on vähemmän pataa kuin kädessä. Mutta katsotaan, kuinka pelinviejän käy, jos hän virheellisesti voittaa ensimmäisen tikin pöydän kuninkaalla. Toiseen tikkiin pelinviejä pelaa herttaa kympille, jonka puolustajat antavat pitää. Kolmanteen tikkiin lisää herttaa pöydän kuvakortille, ja nyt toinen puolustajista voittaa ässällä. Neljänteen tikkiin puolustajat jatkavat pataa ja pelinviejä pääsee kiinni. Nyt pöydässä olisi kolme kasvanutta herttatikkiä, muttei yhtään yhteyskorttia hakemaan näitä vahvoja kortteja. Tämän vuoksi on oikein ottaa ensimmäinen tikki käteen rouvalla tai ässällä, näin jättäen patakuningas yhteyskortiksi pöytään. Koko jako: K6 KQJ K52 J A Q743 J95 KJ3 Q97 AQ AK8 A1064
4 BL 3/97 AQ1092 Q3 A85 A106 Kaikki vaarattomassa, partnerisi ja oikeanpuoleinen vastustajasi (OPV) passaa. Mikä on avaustarjouksesi? Yksi pata. Arvopistevoimaltaan käsi soveltuisi myös sangiavaukseen, mutta standardikäytännön mukaan viiden kortin yläväri ei ole sallittu yhden sangin avauksessa. Vain jos viiden kortin yläväri on laadultaan heikko - esiin. Q kannattaa yläväriavauksen sijasta valita sangiavaus. Partneri tarjoaa kolme pataa. Mitä tarjoat toisella tarjousvuorollasi? Neljä pataa. Partnerisi kertoi tarjouksellaan neljän kortin patatuen ja pistettä. Tiedät siis yhteisen voimanne olevan riittävä täyspelin tarjoamiseen, ja yhteinen valttivärikin parillanne löytyy. Joten tarjoat suoraan sen, minkä tiedät olevan parinne oikea loppusitoumus. Länsi lähtee herttaässällä. K K62 KJ2 AQ1092 Q3 A85 A106 Pelinvientisuunnitelma? Kun olet pelinviejänä sangipelissä, on ensimmäinen tehtäväsi laskea varmat pikatikkisi. Mutta valttisitoumuksessa on yleensä tärkeämpää laskea "menevät" tikit. Nyt sinulla on menossa kaksi herttatikkiä ja yksi ruututikki. Lisäksi mahdollisia meneviä on padassa(jos jollain puolustajista on J753) ja ristissä (jos annat vastapuolen rouvalle tikin). Länsi ottaa herttaässän jälkeen myös herttakuninkaan ja jatkaa kolmanteen tikkiin lisää herttaa, ja varastat idän sotamiehen. Otatko ensin valtit pois vastustajilta? Miten käsittelet patavärin? Pelaa neljänteen tikkiin kädestäsi iso pata. Valttipelissä pelinviejän tulee ensi töikseen poistaa vastapuolen valtit, eikä tämä jako ole poikkeus. Jos puolustajien pata on jakautunut 2-2 tai 3-1, ei valtinpoisto tuota ongelmia - pelaat vain riittävän monta korkeata valttikierrosta. Mutta entäpä jos toisella vastustajalla on kaikki puolustuksen neljä valttia? Tämän vuoksi sinun pitää ottaa ensimmäinen valttitikki käden ässällä tai rouvalla. Jos jompikumpi puolustaja ei tunnusta tähän ensimmäiseen valttikierrokseen, paljastuu toiselle vastustajalle pataväri 4 J753. Nyt pystyt maskaamaan sotamiehen, on valttipituus kummalla puolustajalla hyvänsä. Jos olisit virheellisesti ottanut ensimmäisen patakierroksen pöydän kuninkaalla, olisi länsi saanut valttitikin, jos hänellä olisi ollut valttisotamies neljäntenä. Nyt itä ei tunnusta toiseen valttikierrokseen, joten pelaat kolme valttikierrosta. Ristissä sinulla on "maski kahteen suuntaan". Jos oletat ristirouvan olevan lännellä, pelaat kädestä pienen ristin pöydän sotamiehelle. Ja jos ristirouva on idällä, on oikein pelata pöydästä pieni risti käden kympille. Kummalta pelaajalta maskaat ristirouvan? Et kummaltakaan. Anna puolustajien tehdä arvaustyö puolestasi. Herttaväri "eliminoitiin" kolmeen ensimmäiseen tikkiin, ja seuraavaksi sinun tulee eliminoida ruutuväri. Kun pelaat kaksi korkeata ruutukierrosta ja sen jälkeen annat vastustajille ruututikin, muodostuu seuraavanlainen lopputilanne:
5 8 KJ2 10 A106 Ei ole merkitystä onko itä vai länsi kiinni. Jos puolustus kääntää ristiä, saat kolme tikkiä väristä. Ja jos puolustus kääntää "tuplarenonssiin" punaista väriä, varastat toiseen käteen (yhdentekevää kumpaan) ja sakaat toisesta kädestä menevän ristin pois. Koko jako: K K62 KJ2 J53 7 AK54 J1092 Q74 J Q973 AQ1092 Q3 A85 A106 BL 4/97 2 AK74 AK108 KQ83 Kaikkien ollessa vaaravyöhykkeessä olet jakajana. Millä avaat? Yksi risti. Jakautumasta käytetään nimitystä "marmic". Jos kädessäsi on kaksi tai kolme neljän kortin pituista maata, kannattaa avata näistä aina alimmalla. Ylemmällä värillä avattaessa parinne saattaa kadottaa yhteisen 4-4 valtin. Muista kuitenkin, että kahdesta viiden kortin väristä avaat aina ylemmällä ja tarjoat toisella vuorolla toista pitkää väriäsi. Partneri tarjoaa ensimmäisellä vuorollaan yhden padan, kumpikin vastustaja passaa. Mitä tarjoat toisella vuorollasi? Kaksi sangia. Kun avaaja toisella vuorollaan hyppää sangissa, kertoo hän ap:n tasaisen käden. Kätesi ei tosin ole aivan tasainen, mutta marmic-jakautumasi kuvaaminen jollain muulla tarjouksella olisi harhaanjohtavampaa. Kaksi herttaa tai kaksi ruutua olisi reverse-tarjous ja voimaahan kädessä on yli tähän vaaditut 17p - mutta tarjous lupaisi samalla myös väh. viiden kortin avausvärin. Kahden sangin jälkeen ei tarvitse olla huolissaan yhteisen 4-4 hertta (tai ruutu) valtin kadottamisesta. Jos vastaajalla on 5-4 jakautuma, hän tarjoaa tämän toisen värinsä kolmen tasolla. Ja jos vastaajalla on vaikkapa neljä pataa ja neljä herttaa, olisi hän ensimmäisellä vuorollaan tarjonnut yhden padan sijasta yhden hertan. Partneri korottaa kolmeen sangiin johon kaikki passaavat. Länsi lähtee herttarouvalla. Suunnittele pelinvienti!
6 QJ A742 2 AK74 AK108 KQ83 Sinulla on seitsemän varmaa pikatikkiä, kaksi herttaa, kaksi pataa ja kolme suurinta ristiä. Puuttuvia tikkejä voit kasvattaa padasta, ruudusta tai rististä. Pelaamalla kaksi kertaa pöydästä ison padan kasvaa kolmas korkea pata vahvaksi. Ruudusta pystyt kasvattamaan yhden hakun vahvaksi, jos vastapuolen väri on jakautunut 3-3. Myös ristissä voi neljäs hakku kasvaa, jos puolustuksen risti istuu tasan 3-2. Mitkä kaksi väriä kannattaa kasvattaa vahvaksi? Pata ja risti. Padassa voit kasvattaa varmasti yhden tikin lisää ja alaväreistä risti tuottaa todennäköisemmin lisätikin. Ristin kasvattamisessa ei ole ongelmia, otat vain kolme suurinta ristiä, ja jos väri oli puolustuksella tasan, on neljäskin hakku vahva. Entä pata? Montako yhteyskorttia pöytään tarvitaan padan kasvattamiseksi? Kaksi. Ensimmäinen patakierros pelataan kädestä kohti pöydän kuvia, ja itä voittaa ensimmäisen kierroksen ässällä tai kuninkaalla. Myöhemmin pöytään pitää päästä jollain muulla värillä pelaamaan sieltä toinen korkea pata, jonka puolustus voittaa jäljellä olevalla kuvallaan. Sitten pitäisi päästä pöytään vielä ottamaan kasvanut pata. Pöytään on yksi selkeä yhteyskortti - ristiässä. Millä kortilla pääset pöytään kiinni toisen kerran? Ristiseiskalla. Nyt pitää olla tarkkana hakkujen kanssa. Aloita ottamalla kädestäsi kaksi ristikuvaa ja pelaa seuraavaksi ristikahdeksikko, jonka otat yli ässällä. Nyt pääset myöhemmin pöytään kiinni ristillä, kun kädessäsi on kolmonen ja pöydässä seiska. Kumpaa väriä pelaat ensin, pataa vai ristiä? Pataa. Pelaa mustat värit seuraavassa järjestyksessä: ensin pataa, myöhemmin kolme ristikierrosta yllä esitetyllä tavalla, ja taas pataa. Lopuksi pääset kasvaneella ristillä hakemaan pöydästä kasvaneen padan. Näin saamme siis yhdeksän tikkiä. Mutta vielä on vaarana, että puolustus saa viisi tikkiä ennen kuin olemme kasvattaneet kotipelitikkimme. Otatko vai laistatko ensimmäisen tikin? Laista. Puolustuksen herttavärin ollessa 4-3 ei sinulla ole ongelmia, vastustajat saavat vain kaksi pata- ja kaksi herttatikkiä. Mutta jos vastustajien hertta istuukin 5-2, olet vaarassa menettää kahden padan lisäksi kolme herttatikkiä. Laistamalla lähdön ja ottamalla vasta toisen herttakierroksen katkaiset puolustuksen yhteydet. Nyt kun itä voittaa ensimmäisen patakierroksen, ei hänellä ole enää jatkaa partnerinsa aloitusväriä. Ja jos länsi ottaa ässällään ensimmäisen patakierroksen ja kasvattaa herttavärinsä, ei hänellä ole enää yhteyskorttia nauttimaan vahvoja herttojaan. Koko jako: QJ A742 A763 K984 QJ QJ J65 2 AK74 AK108 KQ83
7 Sangipeli on hyvin usein "kilpajuoksu" pelinviejän ja puolustuksen välillä. Kumpikin puoli yrittää ehtiä kasvattamaan riittävästi tikkejä kotipeliin/pietiin. Jaossa korostuu hyvin myös yhteyksien merkitys - pelinviejän tulee säilyttää yhteydet pöydän korttien ja kätensä välillä sekä toisaalta yrittää katkaista yhteydet kahden puolustuspelaajan väliltä. Jako on harvinainen poikkeus siinä mielessä, että pelinviejä ensiksi alkaa kasvattaa lyhyintä väriään. BL 5/97 AJ97 42 KJ73 A42 Vastapuoli vaarassa, te ette. Oikeanpuoleinen vastustajasi avaa yhdellä hertalla. Mikä on ensimmäinen tarjouksesi? Kahdenna. Jakautumasi on oikein sopiva ilmaisukahdennukseen. Mitä vähemmän vastustajan avausväriä ja mitä enemmän kaikkia muita värejä, sitä tyypillisempi käsi on ilmaisukahdennukseen. Ilmaisukahdentaja kertoo näin yhdellä tarjouksella kolme väriä. Ilmaisukahdentajalla onkin yleensä juuri kolmivärikäsi ja vähintään avauskäden voima - kaksi muuta mahdollisuutta ovat harvinaisemmat vahva yksivärikäsi (väh.l7p ja väh. viiden kortin pituinen väri) tai vahva sangikäsi (väh. 18ap ja tasainen jakautuma). Partnerisi tarjoaa kaksi herttaa ja vastustajat passaavat. Mitä nyt tarjoat? Kaksi pataa. Partnerisi tarjosi vastustajan avausväriä. Näin hän kertoi, että hänellä on voimaa ainakin täyspelikiinnostuksen verran (väh. n. 10p), muttei mitään kuvaavaa sangi- tai väritarjousta. Jos partnerilla olisi pitkä hyvä herttaväri, ei hän tietenkään tarjoaisi kahta herttaa, vaan muuttaisi ilmaisukahdennuksemme rankaisuksi passaamalla. Yleensäkin vastustajan värin tarjoaminen käyttökelpoinen tapa edetä silloin, kun haluat partnerin kertovan lisää kädestään - etenkin silloin, kun et tiedä vielä oikeata loppusitoumusta, etkä pysty kuvaamaan kättäsi millään sopivalla tarjouksella. Kätesi on tasainen, mutta et saa tarjota kahta sangia, koska sinulta puuttuu pito vastapuolen tarjoamassa värissä, hertassa. Joten sinun tulee tarjota jompaakumpaa neljän kortin väriäsi. Kaksi pataa on kolmea ruutua parempi vaihtoehto kahdesta eri syystä. Ensinnäkin ylävärivalttia kannattaa hakea ennen alaväriä, erityisesti täyspelitasolla. Toiseksi padan tarjoaminen on "taloudellisempaa" - näin pysytään kahden tasolla. Partnerisi korottaa neljään pataan, johon kaikki passaavat. Länsi lähtee herttarouvalla. K KQJ65 AJ97 42 KJ73 A42 Montako menevää sinulla on?
8 Kolmesta viiteen. Vastustajat saavat kuorittua helposti kaksi herttatikkiä kannelta. Ruudusta menetät yhden tai kaksi tikkiä - ässän ja rouvan sijainnista riippuen. Sen lisäksi voit menettää tikin myös patarouvalle. Länsi voittaa ensimmäisen tikin herttarouvalla ja jatkaa toiseen tikkiin sotamiehen, jonka itä ottaa yli kuninkaalla. Kolmanteen tikkiin itä jatkaa ruutukakkosella. Minkä kortin pelaat kädestäsi tähän tikkiin? Kuninkaan. Jos ruutuässä on lännellä ja rouva idällä, pelaamalla sotamiehen menetät vain yhden ruututikin. Ja jos taas ruutukuvat ovat puolustajilla toisin päin, on kuninkaan pelaaminen oikein. Oletko siis puhtaan arvauksen edessä? Et. Muista tarjoussarjan kulku. Länsi passasi ensimmäisellä tarjousvuorollaan, ja näytti kahdessa ensimmäisessä tikissä herttarouvan ja -sotamiehen. Jos hänellä olisi vielä ruutuässä, hän olisi todennäköisesti vastannut partnerinsa avaustarjoukseen. Ruutukuningas voittaa tikin lännen tunnustaessa viitosella. Minkä kortin pelaat kädestäsi neljänteen tikkiin? Entä pöydästä? Kädestä patasotamiehen ja pöydästä kuninkaan. Pöydässä on pitkä vahva ristiväri, joten sinun ei tarvitse ottaa varkaustikkejä kumpaankaan käteen. Siis seuraavaksi poistat valtit pois vastustajilta. Padassa on maski kahteen suuntaan. Jos uskot rouvan olevan lännellä, ota ensin pataässä ja pelaa seuraavaksi pataa pöydän kympille. Jos taas sijoitat valttirouvan idälle, on oikein pelata pataa kuninkaalle, ja seuraavaksi maskata rouva idältä. Taas puhdas arvaus? Kyllä, mutta on paljon todennäköisempää, että patarouva on avaajan kädessä - eli idällä. Joten viidenteen tikkiin pelataan pataa kuninkaalle. Pelaa kuitenkin kädestäsi sotamies. Jos rouva on kuitenkin lännellä, saattaa hän ystävällisesti peittää sotamiehen rouvalla, säästäen näin arvaustyösi valttivärissä. Tällä kertaa valttivärisi on niin vahva, että sinulla on varaa pelata sotamies, ja ottaa se yli pöydän patakuninkaalla. Mitä pöydästä viidenteen tikkiin? Entä kädestä? Pöydästä iso pata ja kädestä pieni. Edellyttäen, että itä tunnustaa pienellä. Jos itä pelaa rouvan, pelaat tietenkin kädestä ässän. Jos pöydän kymppi (tai kahdeksikko) voittaa viidennen tikin, jatka pöydästä valttia, ja pelaa kädestä riittävän korkea kortti. Pelinvienti on esimerkki korttien "lukemisesta" - tällä kertaa tarjoussarjan avulla. Koko jako: K KQJ65 54 Q63 QJ108 AK976 Q1095 A AJ97 42 KJ73 A42
9 BL 6/97 J103 Q A82 Olet itä, etelä jakajana, kaikki vaarattomassa. Etelä avaa kahdella sangilla (21-22ap:tä, tasainen), partnerisi passaa ja pohjoinen tarjoaa kolme sangia, jota seuraa kolme passia. 86 J KQJ103 J103 Q A82 Partnerisi aloittaa patanelosella, pöydästä kuutonen. Minkä kortin pelaat? Patakympin. Kun olet lähtemässä johonkin tikkiin, lähde aina sarjan korkeimmalla kortilla. Jos olisit yllä olevalla kädellä lähtijänä ja päättäisit lähteä padalla, on oikea kortti sotamies. Mutta kolmantena kätenä pelaa aina sarjan matalin kortti. Oletetaan, että pelinviejällä on pataässä ja -kuningas. Ensimmäinen tikki on siis patanelonen, - kuutonen, -kymppi ja -ässä (tai -kuningas, yhdentekevää). Nyt partnerisi tietää, että sinulla on myös patasotamies, muutenhan pelinviejä olisi voittanut tällä kortilla ensimmäisen tikin. Pelinviejä ottaa ensimmäisen tikin ässällään ja jatkaa toiseen tikkiin ristiviitosen, partnerilta yhdeksän ja pöydästä kuningas. Otatko tikin ässällä vai laistatko? Laista. Pelinviejä aikoo kasvattaa pöydän ristivärin. Hänen ongelmansa on yhteyskorttien puuttuminen pöydästä. Jos otat ensimmäisen ristitikin, pelinviejä voittaa käteensä seuraavan tikin, ja nyt hänellä on ristiä, millä pääsee pöytään ottamaan loputkin vahvat kortit väristä. Kun laistat riittävän monta ristikierrosta, ei pelinviejällä ole enää kädessään ristiä kiinni päästessään, ja olet näin katkaissut pelinviejän yhteydet. Pelinviejä jatkaa kolmanteen tikkiin pöydästä ristirouvalla. Vieläkö laistat? Et. Partnerisi pelasi yhdeksikön ensimmäiseen ristikierrokseen. Kun pelinviejä lähtee johonkin tikkiin, emme näytä värissä voimamerkinantoa, vaan pituutta. Voimaa (pieni pyytää/iso kieltää) näytetään silloin, kun partneri on lähtenyt tikkiin korkealla kortilla, tai silloin kun sakaamme. Pituus näytetään siten, että pelaamalla hakut järjestyksessä iso-pieni kerrotaan pariton määrä kortteja, ja vastaavasti pieni-iso kertoo värissä parillisen lukumäärän. Partnerin yhdeksikkö kertoo siis parittoman määrän kortteja, joko singeltonin tai kolme kappaletta - viittä korttia hänellä ei voi olla. Jos partnerilla on singeltonristi, et pysty katkaisemaan pelinviejän yhteyksiä laistamalla, koska tällöin hänellä olisi neljän kortin ristiväri. Jos taas partnerilla on kolme korttia ristiä, on pelinviejällä dubbelton, ja oikea hetki ottaa tikki ässällä on toisella kierroksella väriä pelattaessa. Minkä kortin pelaat neljänteen tikkiin? Patasotilaan. Lähtijän partnerin tulee aina palauttaa partnerinsa lähtöväriä. Jos kumpikin puolustaja yrittää kasvattaa omaa väriään, lopputulos on yleensä huono puolustuksen kannalta. Kun pelaaja palauttaa partnerinsa väriä, kahdella jäljellä olevasta hän palauttaa korkeamman, ja useammasta jäljellä olevasta kolmanneksi korkeimman.
10 Koko jako: 86 J KQJ103 Q9742 J Q1086 Q A82 AK5 AK42 AKJ10 65 Jos laistat vielä toisenkin ristikierroksen, pelinviejä ottaakin seuraavaksi ruutumaskin. Länsi pääsee kiinni ja jatkaa pataa, mutta nyt pelinviejällä on yhdeksän tikkiä - ruudussa kolme ja muissa väreissä kaksi tikkiä. Pelinviejä ei pelannut viisaasti, ristikuninkaan jälkeen hänen pitäisi maskata ruutua, tosin tällä kertaa tulos olisi kuitenkin yksi pieti. Jaon jälkeen voit kiittää partneriasi selvästä merkinannosta. Jos hän pelaisi ensimmäisellä kierroksella seiskan, voisit luulla, että hänellä olisi 9-7-dubbelton, jolloin toinen laisto olisi oikein. Jos otat ristiässäsi heti, pelinviejä saa kymmenen tikkiä. Jos laistat kerran, tulee peliin yksi pieti. Ja kaksi kertaa laistaminen tuo pelinviejälle siis yhdeksän tikkiä. Jos laistat vielä toisenkin ristikierroksen, pelinviejä ottaakin seuraavaksi ruutumaskin. Länsi pääsee kiinni ja jatkaa pataa, mutta nyt pelinviejällä on yhdeksän tikkiä - ruudussa kolme ja muissa väreissä kaksi tikkiä. Pelinviejä ei pelannut viisaasti, ristikuninkaan jälkeen hänen pitäisi maskata ruutua, tosin tällä kertaa tulos olisi kuitenkin yksi pieti. Jaon jälkeen voit kiittää partneriasi selvästä merkinannosta. Jos hän pelaisi ensimmäisellä kierroksella seiskan, voisit luulla, että hänellä olisi 9-7-dubbelton, jolloin toinen laisto olisi oikein. Jos otat ristiässäsi heti, pelinviejä saa kymmenen tikkiä. Jos laistat kerran, tulee peliin yksi pieti. Ja kaksi kertaa laistaminen tuo pelinviejälle siis yhdeksän tikkiä.
PELINVIENTI SANGISSA. Kauko Koistinen
PELINVIENTI SANGISSA Kauko Koistinen Pelinvienti sangissa Ensimmäiseksi laske varmat pikatikit (tikit, jotka voit ottaa päästämättä vastustajaa kiinni). Jos pikatikit eivät riitä lupaamaasi määrään, kasvata
LisätiedotBridge Movie 1996 Kauko Koistinen Bridgelehti 1996
Bridge Movie 1996 Kauko Koistinen Bridgelehti 1996 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta
LisätiedotBridge Movie 1998. Kauko Koistinen Bridgelehti 1998
Bridge Movie 1998 Kauko Koistinen Bridgelehti 1998 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta
LisätiedotBridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 1999
Bridge Movie 1999 Kauko Koistinen Bridgelehti 1999 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta
LisätiedotBridgen peruskurssi/eto Harjoitusjaot 8. oppitunti Raija Tuomi 1(6)
Raija Tuomi 1(6) JAKO 1 Jako 1 AQ6 N/- 842 KQJ6 7532 QJ3 98 K53 N QJ109 A4 W E 10752 K1052 S 864 KJ104 A76 983 A97 1NT pass 2C pass 2D pass 3NT pass pass pass Sitoumus: 3NT/N Lähtö: Q. Luonnollinen lähtö
LisätiedotAvausvärin valinta aina pisimmällä värillä kahdesta tai kolmesta neljän kortin väristä alimmalla kahdesta viiden kortin väristä ylemmällä KQJ2 KQJ32
4. OPPITUNTI Avaustarjous väriä 3-2p vähintään neljän kortin pituinen väri Avausvärin valinta aina pisimmällä värillä kahdesta tai kolmesta neljän kortin väristä alimmalla kahdesta viiden kortin väristä
LisätiedotBridge Movie 2001 Kauko Koistinen BL 2001
Bridge Movie 2001 Kauko Koistinen BL 2001 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta sen jälkeen,
LisätiedotKotitehtäviä Pelinvienti ilman valttia
Olet tehtävissä pelinviejänä lännen (W) kädessä. Pelaat peliä ilman valttia. Tehtävä 1 Q Tehtävä 2 Q ª AK52 ª Q6 ª A52 ª K6 AK 85 A73 852 QJ3 K10952 KQ32 J1095 J643 A862 J84 A762 a) Kuinka monta pikatikkiä
LisätiedotIdän avattua 1NT, länsi tietää voiman riittävän täyspeliin. Kun lännellä ei ole neljän kortin yläväriä, hän tarjoaa suoraan 3NT.
Untuvikkokisa 23.1.2014 1(9) JAKO 1 3 N E S W N/- AJ1054 Tarjoussarja 4 kortin väreillä: KQ72 1 P 1 P K76 2 P 4 P K942 Q1086 P P 98 K72 A103 J54 Tarjoussarja 5 kortin yläväreillä: 8543 J109 1 P 4 P AJ75
LisätiedotPELINVIENTI VALTTIPELISSÄ. Kauko Koistinen
PELINVIENTI VALTTIPELISSÄ Kauko Koistinen Pelinviejän tulee poistaa heti kiinni päästessään vastapuolen valtit, ellei ole selvää syytä pelata jotain muuta maata. Pelinviejän tulee poistaa heti kiinni päästessään
LisätiedotPelinviejän pikatikit ovat sellaisia tikkejä, jotka hän voi ottaa päästämättä
Bridgen peruskurssi 2.oppitunti Sivu 1/6 Pelinviejän pikatikit ovat sellaisia tikkejä, jotka hän voi ottaa päästämättä vastustajia kiinni välillä A86 K4 KQJ KQ85 532 A52 A109 J1097 Jos vastustajilla on
LisätiedotUntuvikkokisa 6.2.2014 1(6)
Untuvikkokisa 6.2.2014 1(6) JAKO 1 N/- N E S W p 1NT 2 2 Sitoumus: 2 by W Idällä ei ole riittävästi voimaa täyspeliin partnerin avauksen 1NT jälkeen, joten hän tarjoaa siirtotarjouksen 2 luvaten vähintään
LisätiedotBridge Movie 2000 Kauko Koistinen Bridgelehti 2000
Bridge Movie 2000 Kauko Koistinen Bridgelehti 2000 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta
LisätiedotBridge Movie 2014. Kauko Koistinen Bridgelehti 2014. Montako pikatikkiä voit laskea?
Bridge Movie 2014 Kauko Koistinen Bridgelehti 2014 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta
LisätiedotKotitehtäviä Pelinvienti valtin kanssa
Olet tehtävissä pelinviejänä lännen (W) kädessä. Kaikissa tehtävissä pata on valttia. Tehtävä 1 Q Tehtävä 2 A ª AQJ104 ª K752 ª AJ753 ª K64 3 875 109 8542 Q964 J105 Q64 AK52 K53 A72 KQJ 53 e) Kun valttaat,
LisätiedotKÄDEN TIKKIPELIVOIMA ON PYSTYTTÄVÄ ARVIOIMAAN, JOTTA TIETÄISIMME, MONTAKO TIKKIÄ USKALLAMME TARJOTESSAMME LUVATA OTTAA
TARJOAMINEN KÄDEN ARVIOINTI KÄDEN TIKKIPELIVOIMA ON PYSTYTTÄVÄ ARVIOIMAAN, JOTTA TIETÄISIMME, MONTAKO TIKKIÄ USKALLAMME TARJOTESSAMME LUVATA OTTAA KÄDEN PELIVOIMA ARVIOIDAAN KUVAKORTTIEN JA LYHYITTEN MAITTEN
LisätiedotLOPPUSITOUMUKSEN VALINTA
Bridgen peruskurssi 3.oppitunti Sivu 1/6 LOPPUSITOUMUKSEN VALINTA Jos sangiavaajan partnerilla on epätasainen käsi ja joku pitkä väri, kannattaa yleensä pyrkiä pelaamaan loppusitoumus tämä väri valttina.
LisätiedotUntuvikkokisa (9)
Untuvikkokisa 30.1.2014 1(9) JAKO 1 Q1094 N/- 1053 K763 A6 A73 K85 N E S W AJ76 Q4 P 1 P 1 Q8 A102 P 1NT P 3NT Q1085 KJ743 P P P J62 K982 Sitoumus: 3NT by E J954 92 Länsi tietää heti partnerinsa avauksen
LisätiedotKorttisi: 109 AK73 AJ4 AK85. Olet länsi, kaikki vaarassa, avausvuorossa jakajana. Mitä tarjoat?
Korttisi: 109 AK73 AJ4 AK85 Olet länsi, kaikki vaarassa, avausvuorossa jakajana. Mitä tarjoat? Yksi risti. Normaalikäytäntö on avata kahdesta neljän kortin väristä aina alemmalla. Jakautuma sopisi sangiavaukseen,
LisätiedotOPI 2000-LUVUN BRIDGEÄ
OPI 2000-LUVUN BRIDGEÄ Harjoitustehtävät Matti Niemi Suomen Bridgeliitto ry OPI 2000-LUVUN BRIDGEÄ p. 1/75 Perustekniikka: Tehtävä 1, s. 8 1. Olet pelinviejänä lännen kädestä. Olet kiinni pöydässä (itä),
LisätiedotPelinviejän kannattaa toisena kätenä yleensä pelata pieni kortti koska puolustaja
Bridgen peruskurssi 7.oppitunti Sivu 1/6 PELINVIEJÄN VÄRINKÄSITTELYJÄ 4 A73 J7 K7 Q5 Q83 J63 Pelinviejän kannattaa toisena kätenä yleensä pelata pieni kortti koska puolustaja kolmantena kätenä pelaa joka
LisätiedotBridge on neljän hengen korttipeli, jossa vastakkain istuvat pelaajat muodostavat parin. sekä tarjoaminen että pelaaminen etenevät myötäpäivään.
Suomen Bridgeliitto Peruskurssi 1. OPPITUNTI Bridge on neljän hengen korttipeli, jossa vastakkain istuvat pelaajat muodostavat parin. Pelaajia kutsutaan ilmansuuntien mukaan: POHJOIS-ETELÄ (NS) ja ITÄ-LÄNSI
LisätiedotTestaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen
1/2014 Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen Olet etelä. länsi avaa vaarassa yhdellä ristillä, pohjoinen passaa ja itä tarjoaa yhden padan. Olet vaarattomassa ja sinulla on: K1073 AKQ10765 K2 -. Mitä
LisätiedotPELINVIEJÄN LAISTAMINEN
NT LAISTAMINEN NT 1 ELINVIEJÄN LAISTAMINEN Bridgessä ei ole ylimenopakkoa, joten tikin voi ottaa silloin kuin parhaaksi näkee Varsinkin sangissa pelinviejän kannattaa aika usein laistaa lähtö Laistamisen
LisätiedotBridge Movie. Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti Korttisi: AQ Olet etelä, kaikki vaarassa, parikilpailu, partnerisi KJ KJ2
Bridge Movie Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta sen jälkeen, kun olet mielestäsi keksinyt
LisätiedotUntuvikot (8)
Untuvikot 27.2.2014 1(8) Jako 1, N/- P 1 1 1 2 P P 2 3 P P P Sitoumus: 3 by N Idällä on yhden ristin avauskäsi. Etelällä on hyvä yhden ruudun välitarjous. Lännellä ei ole voimaa täyspeliin, ei pitoa ruudussa
LisätiedotBRIDGEN HISTORIA. ETO/Bridgen peruskurssi, oppitunti 1 2
NT JOHDANTO NT BRIDGEN HISTORIA Tikkipelit syntyivät 1500-luvulla, esim. twist 1800-luvulla kehittyi biritch eli venäläinen twist, suosittu Yhdysvalloissa ja Englannissa Nimi biritch vääntyi englantilaiseen
LisätiedotUntuvikot (7)
Untuvikot 20.3.2014 1(7) Jako 1, N/- 1 P 2 P 3 P 5 /3 P P/5 P Sitoumus: 5 by N Pohjoisella on aivan minimi avauskäsi, mutta hyvä jakauma. Idällä on voimaa välitarjoukseen, mutta padan laatu on hieman heikko
LisätiedotNT VALTTAAMINEN NT 1
NT VALTTAAMINEN NT 1 VALTTAAMINEN Kun pelinviejä on ensimmäisen kerran kiinni, hänen tulee poistaa puolustajien valtit, ellei hän selvästi huomaa parempaa pelitapaa Syitä, miksi ei valtata heti: Tarvitset
LisätiedotBridge Movie. Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2012
Bridge Movie Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta sen jälkeen, kun olet mielestäsi keksinyt
LisätiedotVÄRINKÄSITTELYN PERUSTEITA NT. 2. oppitunti
NT VÄRINKÄSITTELYN PERUSTEITA NT 2. oppitunti 1 VÄRINKÄSITTELYN PERUSTEITA VAHVAN VÄRIN KÄSITTELY Jos pelattava maa on niin vahva, ettei vastustajilla ole siitä yhtään ratkaisevan korkeata kuvakorttia
LisätiedotPUOLUSTUSTARJOUKSET -KUN VASTAPUOLI ON AVANNUT TARJOUSSARJAN, JA VUOROLLAMME TARJOAMME 1. VÄLITARJOUS YKSINKERTAINEN HYPPÄÄVÄ SANGIVÄLITARJOUS
PUOLUSTUSTARJOUKSET -KUN VASTAPUOLI ON AVANNUT TARJOUSSARJAN, JA VUOROLLAMME TARJOAMME 1. VÄLITARJOUS YKSINKERTAINEN HYPPÄÄVÄ SANGIVÄLITARJOUS 2. ILMAISUKAHDENNUS YKSINKERTAINEN VÄLITARJOUS -OMAN VÄRIN
LisätiedotValttipelin säännöt. 3. oppitunti
NT VALTTIPELI NT Valttipelin säännöt Valttipelissä tikit voitetaan aivan samalla tavalla kuin sangissa, niin kauan kuin kaikki tunnustavat väriä. Erona sangipeliin on, että kun pelattava väri on loppunut,
LisätiedotJako 1, N/- N E S W 1 X 2 3 P P P Sitoumus: 3 by W
Jako 1, N/- 1 X 2 3 P P P Sitoumus: 3 by W Pohjoisella on aivan minimi avauskäsi, joten passikin on aivan hyvä vaihtoehto. Kahdella padalla ei voi avata, kun padan laatu on liian heikko ja voimaa sivussa
LisätiedotMISSÄ VIKA Heinz Guthwert (BL 02/04)
MISSÄ VIKA Heinz Guthwert (BL 02/04) Bridgeä voi pelata monella tavalla. Yksi tavanomaisin kommentti on lyhykäisyydessään: "Yksi pieti, seuraava jako". Toisaalta monasti kuuluu seuraavanlaisia moitteita:
LisätiedotQ53 AK KJ4 N E S W KJ NT P 3NT P A9 862 P P Q73. Sitoumus: 3NT by E KJ1074 QJ7
JAKO 1 N /- A105 A54 Q53 AK92 9862 KJ4 N E S W KJ6 108732 1NT P 3NT P A9 862 P P 8543 106 Q73 Q9 Sitoumus: 3NT by N KJ1074 QJ7 Etelä näkee partnerinsa sangiavauksen jälkeen, että parin yhteisen voiman
LisätiedotJAKO 1 AK9 N/- K64 KQ52 J N E S W 1073 QJ952 1NT P 3NT P AJ8 104 P P K63 Q108 QJ10 A A542
JAKO 1 AK9 N/- K64 KQ52 J97 8532 764 N E S W 1073 QJ952 1NT P 3NT P AJ8 104 P P K63 Q108 QJ10 A8 9763 A542 Pohjoinen avaa yhdellä sangilla kertoen näin 15-17 arvopistettä ja tasaisen jakautuman. Avaus
LisätiedotVäriavaus 1-tasolla lupaa vähintään 4 korttia avusvärissä ja 13-21 pistettä. Avaaja valitsee avausvärinsä seuraavasti:
1 Bridgen ABC Avaukset 1 Väriavaus 1-tasolla lupaa vähintään 4 korttia avusvärissä ja 13-21 pistettä. Avaaja valitsee avausvärinsä seuraavasti: 1) AINA PISIN VÄRI 2) KAHDESTA TAI KOLMESTA 4 KORTIN VÄRISTÄ
LisätiedotPuolustaja kolmantena kätenä. Kolmas korkeaa! Vahdi pöydän kuvia! Ablokeeraa! Sarjasta matalin!
Puolustaja kolmantena kätenä Kolmas korkeaa! Vahdi pöydän kuvia! Ablokeeraa! Sarjasta matalin! Jos pöydässä ei ole korkeata korttia, jonka haluaisit myöhemmin peittää, pelaa kolmantena kätenä korkein korttisi.
LisätiedotPerttulantie 6, 00210 Helsinki. Kilpailubridgessä käytetään korttikoteloa, brikkaa, jossa on neljä taskua, yksi kunkin pelaajan kortteja varten.
. Oppitunti. OPPITUNTI Bridge on neljän hengen korttipeli, jossa vastakkain istuvat pelaajat muodostavat parin pelaajia kutsutaan ilmansuuntien mukaan: POHJOIS-ETELÄ (NS) ja ITÄ-LÄNSI (EW) parit. Bridgejako
LisätiedotNT PUOLUSTUS- TARJOAMINEN NT. 9. oppitunti
NT PUOLUSTUS- TARJOAMINEN NT 9. oppitunti 1 PUOLUSTUSTARJOUKSET Kun vastapuoli on avannut tarjoussarjan, voimme myös halutessamme osallistua tarjoussarjaan Tavoitteet o Saada pelinvienti omalle puolelle
LisätiedotUntuvikkokisa (7)
Untuvikkokisa 13.2.2014 1(7) JAKO 1 N/- N E S W 1 2 3 Sitoumus: 3 by E Idällä on voimaa välitarjoukseen hertassa. Lännellä on inviittivoima ja valttituki. Hän kysyykin korotuksella, onko avaajalla lisättävää
LisätiedotNT AVAUKSET JA KOROTUKSET NT
NT AVAUKSET JA KOROTUKSET NT AVAUSTARJOUS (kertaus) Avaustarjoukseksi eli avaukseksi sanotaan tarjoussarjan ensimmäistä tarjousta, joka ei ole pass. Jokaisessa tarjoussarjassa on siis korkeintaan yksi
LisätiedotBridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti Olet etelä, jakajana, kaikki vaarassa. Mikä on avaustarjouksesi?
Bridge Movie 2017 Kauko Koistinen Bridgelehti 2017 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta
LisätiedotUntuvikot (7)
Untuvikot 27.3.2014 1(7) Jako 1, N/- 1 2NT 3NT Sitoumus: 3NT by W Idällä on voimaa hyppysangin verran ja tasainen käsi, joten hän avaa ruudulla. Länsi hyppää kahteen sangiin luvaten 11-12p ja tasaisen
LisätiedotBridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2015
Bridge Movie 2015 Kauko Koistinen Bridgelehti 2015 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta
LisätiedotLänsi kysyy ylävärejä kahdella ristillä ja kuultuaan patavärin nostaa sen täyspeliin.
1 N/- 1 1 2 4 Sitoumus 4 E Länsi avaa neljännestä kädestä ruudulla ja nostaa partnerin padan kahteen. Idällä on passanneeksi kädeksi tosi hyvät kortit ja hän nostaakin vielä täyspeliin. Etelä lähtee herttaviitosella
LisätiedotUntuvikot (8)
Untuvikot 6.3.2014 1(8) JAKO 1, N/- 1 X 1 2 3 4 Sitoumus: 4 by N Idällä on yhden ruudun avauskäsi. Etelällä on hyvä 17p kahdennuskäsi. Lännellä ei ole voimaa täyspeliin eikä tukea partnerille, mutta kuitenkin
LisätiedotBridgen jatkokurssi 4 Valintatilanteita, sangipuolustuksia ja puolustussopimuksia
Bridgen jatkokurssi 4 Valintatilanteita, sangipuolustuksia ja puolustussopimuksia Bridgen jatkokurssi vähemmän pelanneille teemana puolustus sekä muutkin jutut joilla voi parantaa peliään nopeasti Veijo
LisätiedotTARJOAMISEN PÄÄMÄÄRÄ OIKEA PELIMUOTO
NT KERTAUSTA NT 1 TARJOAMISEN PÄÄMÄÄRÄ OIKEA PELIMUOTO Tarjoamisen tavoitteena on löytää paras sitoumus: oikea pelimuoto sopivalla tasolla Oikean pelimuoto: pyritään löytämään yhteinen vähintään 8 kortin
LisätiedotBridge Movie. Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2010
Bridge Movie Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta sen jälkeen, kun olet mielestäsi keksinyt
LisätiedotTapiolan Trikki Untuvikot 1(7)
Tapiolan Trikki Untuvikot 1(7) Jako 1, N/- 1 2NT 3NT Sitoumus: 3NT by N Idällä olisi hyvä jako tehdä kahden padan välitarjous, mutta väri on liian heikko. Etelä tarjoaa kaksi sangia luvaten 11-12p ja kieltää
LisätiedotNT AVAUS 1NT NT. 8. oppitunti
NT AVAUS 1NT NT 8. oppitunti 1 AVAUSTARJOUS 1NT 15-17 arvopistettä Tasainen jakautuma eli neljä eri maata ovat jakautuneet 4333, 4432 tai 5332 Onko 1NT avaus? KQJ8 AQ8 AQ98 KJ76 A973 862 Q7 9 K72 KJ1073
LisätiedotBRIDGEN PERUSIDEAT. 3. oppitunti 1
NT BRIDGEN PERUSIDEAT NT 3. oppitunti 1 BRIDGEN PERUSIDEAT Ensin on huutokauppavaihe eli tarjoaminen, jossa molemmat parit pyrkivät tarjouksia tekemällä löytämään pelivaihtoehdon, jossa oma puoli saa mahdollisimman
LisätiedotBridge Movie. Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti Olet etelä, jakajana, kaikki vaarassa. Mita tarjoat?
Bridge Movie Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta sen jälkeen, kun olet mielestäsi keksinyt
LisätiedotLähtökortti. Kauko Koistinen
Lähtökortti Kauko Koistinen millä värillä millä kortilla Lähtökortti Lähtökortti partnerin väristä Sangipeliä vastaan Lähtökortti partnerin väristä pisimmästä väristä Sangipeliä vastaan Lähtökortti Sangipeliä
LisätiedotBridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2003
Bridge Movie 2003 Kauko Koistinen Bridgelehti 2003 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta
LisätiedotNT AVAAJAN 2. TARJOUS 2 YLI 1 SARJASSA NT. 7. oppitunti 1
NT AVAAJAN 2. TARJOUS 2 YLI 1 SARJASSA NT 7. oppitunti 1 AVAAJAN 2. TARJOUS 2 YLI 1 SARJASSA Kun vastaaja on tarjonnut uuden värin kahden tasolla, hän on luvannut vähintään (10)11 pistettä: 2 / lupaa (10)11+
LisätiedotBridgekurssin tarjousharjoitusten analyysit
Bridgekurssin tarjousharjoitusten analyysit 1 Avausten 1 / korotukset Jako 1, 2 /I A2 J83 10832 KJ82 1 2 K765 KQ1052 A5 74 Tarjoussarja: Vastaajalla on tavallinen korotuskäsi kahden tasolle. Avaajalla
LisätiedotPELINVIENTI- SUUNNITELMA
NT PELINVIENTI- SUUNNITELMA NT 1 Pelinviejä tekee pelinvientisuunnitelman heti kun lepääjä on levittänyt pöydän näkyviin siis ennen kuin pelaa yhtään korttia! Pelinvientisuunnitelman tekeminen nopeuttaa
LisätiedotPUOLUSTAJA TOISENA. Kauko Koistinen
PUOLUSTAJA TOISENA KÄTENÄ Kauko Koistinen Puolustajan pitää toisena kätenä pelata pienin korttinsa. Puolustajan pitää toisena kätenä pelata pienin korttinsa. Ässien "tehtävä" on tappaa pelinviejän kuvakortteja,
LisätiedotBridge Movie 2004 Kauko Koistinen Bridgelehti 2004
Bridge Movie 2004 Kauko Koistinen Bridgelehti 2004 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta
LisätiedotBridge Movie. Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti AKJ Mitä tarjoat?
Bridge Movie Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta sen jälkeen, kun olet mielestäsi keksinyt
LisätiedotBridge Movie 2018 BL 1/2018. Kauko Koistinen Bridgelehti 2018
Bridge Movie 2018 Kauko Koistinen Bridgelehti 2018 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta
LisätiedotKILPAILEVAT TARJOUSSARJAT. 10. oppitunti
NT KILPAILEVAT TARJOUSSARJAT NT 10. oppitunti 1 HÄIRITYT SARJAT KUN VÄRIAVAUS KAHDENNETAAN Vastaajan tarjoukset kun partnerin yhden tason väriavaus (1 /1 /1 /1 ) kahdennetaan: o Yhden tason tarjous (1
LisätiedotBridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2007
Bridge Movie 2007 Kauko Koistinen Bridgelehti 2007 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, luet eteenpäin vasta sen jälkeen, kun olet
LisätiedotNT PUOLUSTUKSEN MERKINANNOT NT
NT PUOLUSTUKSEN MERKINANNOT NT 1 MITÄ MERKINANNOT OVAT Merkinannot ovat puolustuksen tapa keskustella keskenään tikkipelivaiheessa toisin pelinviejäkin kuulee keskustelun Merkinannot helpottavat puolustamista
LisätiedotPartnerin pelaamaan tikkiin: pieni pyytää iso kieltää.
Kauko Koistinen Partnerin pelaamaan tikkiin: pieni pyytää iso kieltää. Partnerin pelaamaan tikkiin: pieni pyytää iso kieltää. Pelinviejän pelaamaan tikkiin: iso pieni = pariton määräkortteja pieni iso
LisätiedotBridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti Korttisi: KJ7 Olet etelä, kaikki vaarassa, partnerisi avaa jakajana yhdellä A875 J973 A5
Bridge Movie 2014 Kauko Koistinen Bridgelehti 2014 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta
LisätiedotBridgekurssin harjoitusjakojen analyysit
1 Sangipeli Bridgekurssin harjoitusjakojen analyysit Jako 3, 3 NT/I Jako 1, 3NT/ J1082 8753 J93 A3 AK73 962 AK4 KQ6 Q5 KQJ10 76 J10874 964 A4 Q10852 952 elinvienti: Itä lähtee pisimmästä väristään, ruudusta,
LisätiedotPuolustus on puoli ruokaa - bridgessäkin
Puolustus on puoli ruokaa - bridgessäkin Bridgen jatkokurssi vähemmän pelanneille teemana puolustus sekä muutkin jutut joilla voi parantaa peliään nopeasti Veijo Nikkanen 2016 Puolustuksen osuus Tarjoussarjaan
LisätiedotOPI 2000-LUVUN BRIDGEÄ
OPI 2000-LUVUN BRIDGEÄ Harjoitukset vastauksineen Matti Niemi Suomen Bridgeliitto ry OPI 2000-LUVUN BRIDGEÄ p. 1/170 Perustekniikka: Tehtävä 1, s. 8 1. Olet pelinviejänä lännen kädestä. Olet kiinni pöydässä
LisätiedotBridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2008
Bridge Movie 2008 Kauko Koistinen Bridgelehti 2008 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, luet eteenpäin vasta sen jälkeen, kun olet
LisätiedotBridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2016
Bridge Movie 2016 Kauko Koistinen Bridgelehti 2016 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta
LisätiedotBridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti Montako menevää voit laskea?
Bridge Movie 2016 Kauko Koistinen Bridgelehti 2016 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta
LisätiedotTodennäköisyyksiä ja päättelyä
Todennäköisyyksiä ja päättelyä Oddsit On olemassa oikea tapa pelata värit Riippuu aina siitä kuinka monta tikkiä tarvitsee Paras lähde: ACBL Bridge Encyclopedia (50 sivua värinkäsittelyä ja oddseja) Ei
LisätiedotStandard American. Kauko Koistinen BL 4-5/00
Standard American Kauko Koistinen BL 4-5/00 Vaikka itse olenkin sitä mieltä, että Internetissä bridgen pelaaminen menettää jotain pelin sosiaalisesta luonteesta, on tämä laji kasvattanut niin paljon suosiotaan
LisätiedotNT VASTAUKSET ILMAN TUKEA NT. 6. oppitunti 1
NT VASTAUKSET ILMAN TUKEA NT 6. oppitunti 1 VASTAAJAN VÄRITARJOUS 1 TASOLLA Vastaaja tarjoaa pisintä väriään alimmalla mahdollisella tasolla Jos vastaajan oma väri on ylempi kuin avausväri, hän voi tarjota
LisätiedotLÄHTÖKORTTI PITUUDEN MUKAAN
NT LÄHTÖKORTIT NT 1 LÄHTÖKORTEISTA Lähtijän partnerille on tärkeää pystyä hahmottamaan, minkälaisesta maasta partneri on lähtenyt. Tämän avulla hän tietää, kannattaako maata jatkaa, kun hän on seuraavan
LisätiedotTARJOAMISEN PÄÄMÄÄRÄ
NT TARJOAMINEN NT 1 TARJOAMISEN PÄÄMÄÄRÄ Tarkoituksena on löytää sitoumus, joka tuottaa mahdollisimman paljon pisteitä omalle puolelle. Tavoitteena on siis löytää oikea pelimuoto sopivalla tasolla 2 TARJOAMISEN
Lisätiedot1 Johdanto 1 1.1 Pelin kulku... 1 1.2 Liitteet... 4
Sisältö 1 Johdanto 1 1.1 Pelin kulku...................... 1 1.2 Liitteet........................ 4 2 Tikkipelin perusteet: sangi 5 2.1 Tavallisimmat pelitekniikat............. 5 2.1.1 Tikkien ottaminen
LisätiedotBridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2006
Bridge Movie 2006 Kauko Koistinen Bridgelehti 2006 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, luet eteenpäin vasta sen jälkeen, kun olet
LisätiedotNT PUOLUSTUS- TARJOAMINEN NT
NT PUOLUSTUS- TARJOAMINEN NT Vastustajan avattua pass = ei kerrottavaa uusi väri = 5+ korttia, 10-17 ap 1NT = 15-17 ap., tasainen, hyvä pito vastustajan värissä X (ilmaisukahdennus) = 11-17 ap, väh. 3
LisätiedotTestaa pelitekniikkasi 2018
1/2018 Olet etelä ja korttisi ovat: Testaa pelitekniikkasi 2018 Kauko Koistinen KJ7 83 AK754 AKQ. Pohjoinen-etelä vaarassa, itä avaa jakajana kolmella padalla ja on sinun vuorosi. Mitä tarjoat? Kolme sangia.
LisätiedotBridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2002
Bridge Movie 2002 Kauko Koistinen Bridgelehti 2002 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta
LisätiedotBridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2009
Bridge Movie 2009 Kauko Koistinen Bridgelehti 2009 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, luet eteenpäin vasta sen jälkeen, kun olet
LisätiedotNT JOHDANTO JA SANGI NT
1 NT JOHDANTO JA SANGI NT Bridgen historia 2 Tikkipelit syntyivät 1500-luvulla, esim twist 1800-luvulla kehittyi biritch eli venäläinen twist, suosittu Yhdysvalloissa ja Englannissa Nimi biritch vääntyi
LisätiedotTestaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen
1/2016 Korttisi: Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen AQ1065 K62 82 AJ10. Olet etelä, itä avaa kaikki vaarassa yhdellä hertalla ja on sinun vuorosi. Tarjoat tietenkin yhden padan, länsi passaa, partnerisi
LisätiedotSuomen Bridgeliitto Toukosimultaani 2013
Suomen Bridgeliitto Toukosimultaani 2013 Jaot: Kati Sandström, laskenta: Kauko Koistinen Analyysit: Juho Granström, Kari Patana, Seppo Niemi 1. KQ7 North East South West N/- T 1 Pass 1 Pass AQJ94 2 Pass
LisätiedotNT HÄIRITYT SARJAT NT
NT HÄIRITYT SARJAT NT Häirityt sarjat Sarjat, joissa oma puoli on avannut ja vastustajat kahdentavat tai tarjoavat väliin. Väritarjouksen jälkeen Sarjat, joissa oma puoli on avannut ja vastustajat kahdentavat
LisätiedotNT ESTOTARJOUKSET NT
NT ESTOTARJOUKSET NT ESTOTARJOUKSET Estotarjouksella tarkoitetaan hyppäävää tarjousta, joka tehdään heikolla kädellä, jossa on pitkä väri Tarkoituksena on a) hankaloittaa vastustajien tarjoamista ja estää
LisätiedotBridge Movie 2005 Kauko Koistinen Bridgelehti 2005
Bridge Movie 2005 Kauko Koistinen Bridgelehti 2005 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta
LisätiedotTestaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen
1/2015 Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen Olet etelä, jakajana avaat yhdellä hertalla korteilla: 65 AKQ102 AK32 J7. Kaikki vaarattomassa länsi tarjoaa väliin yhden padan, partneri kahdentaa ja itä
Lisätiedot1 Johdanto Pelin kulku... 2
Sisältö 1 Johdanto 1 1.1 Pelin kulku...................... 2 1.2 Kirjan sisällöstä.................... 5 2 Tikkipelin perusteet: sangi 7 2.1 Tavallisimmat pelitekniikat............. 7 2.1.1 Tikkien ottaminen
LisätiedotTestaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen
1/2017 Olet etelän korteissa: Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen KQ108732 10 J75 K3. Kaikki vaarattomassa, partnerisi avaa jakajana yhdellä ristillä ja itä tarjoaa väliin yhden hertan. Mitä tarjoat?
LisätiedotBalladeja kadonneista yläväreistä II Tuomo Väliaho BL 2/2005
Balladeja kadonneista yläväreistä II Tuomo Väliaho BL 2/2005 Tarjoamisessa parin ensisijaisena tavoitteena on ylävärivaltin löytäminen, mutta luonnollisesti pelaten tästä periaatteesta joudutaan usein
LisätiedotBridgekurssi BK-Slam. Lähtökortti-ideoita. Mistä kannattaa ja mistä ei kannata lähteä Veijo Nikkanen 2016,
Bridgekurssi BK-Slam Lähtökortti-ideoita Mistä kannattaa ja mistä ei kannata lähteä Veijo Nikkanen 2016, veijo@veijo.net, 050 5648 774 Lähtökortti ratkaisee Lähtökortti on usein pelin tärkein kortti Lähtiessä
LisätiedotBridgen peruskurssi/eto Harjoitusjaot 1(5) Raija Tuomi 2. oppitunti
Bridgen peruskurssi/eto Harjitusjat 1(5) Raija Tumi 2. ppitunti JAKO 1 9 tikkiä ilman valttia, pelinviejänä phjinen (3NT/N) Jak 1 762 N/- Q54 AK5 853 KQJ3 QJ1094 J982 N K3 J8 W E 10964 A1096 S 52 AK A1076
LisätiedotTestaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen
1/2013 Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen Olet etelä - AQ8753 A82 K643 Pohjoinen avaa jakajana yhdellä ristillä tarjoat yhden hertan ja partneri korottaa kahteen herttaan. Mitä seuraavaksi? Slammi
LisätiedotTestaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen
1/2013 Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen Olet etelä - AQ8753 A82 K643 Pohjoinen avaa jakajana yhdellä ristillä tarjoat yhden hertan ja partneri korottaa kahteen herttaan. Mitä seuraavaksi? Slammi
Lisätiedot