Green Care Vihreä hoiva maaseudulla

TTS:n julkaisuja 408 Green Care Vihreä hoiva maaseudulla Taustaselvityksen yhteenvetoraportti Anne Korhonen Sari Liski-Markkanen Irene Roos

Green Care Vihreä hoiva maaseudulla Taustaselvityksen yhteenvetoraportti Anne Korhonen Sari Liski-Markkanen Irene Roos TTS:n julkaisuja 408 ISBN 978-951-788-417-4 ISSN 1799-2443 NURMIJÄRVI 2011

TTS PL 5 (Kiljavantie 6) 05201 RAJAMÄKI Tekijä(t) Anne Korhonen, Sari Liski-Markkanen, Irene Roos Julkaisun nimi Green Care Vihreä hoiva maaseudulla Taustaselvityksen yhteenvetoraportti Julkaisusarja ja numero TTS:n julkaisuja 408 Julkaisuaika Toukokuu 2011 Toimeksiantaja Hämeen, Kaakkois-Suomen, Pirkanmaan, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen ELY -keskukset Tutkimuksen nimi Green Care Vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Tiivistelmä Hankkeen tavoitteena on lisätä ja edistää Green Care -toiminnan tunnettavuutta Hämeessä, Kaakkois-Suomessa, Pirkanmaalla, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa sekä verkostoitumista yrittäjien välillä. Projektissa kartoitetaan Green Care -yritystoiminnan mahdollisuuksia sekä selvitetään maaseudun hoivayrittäjien ja maaseutuyrittäjien kiinnostusta Green Care -toimintaan. Lisäksi kartoitetaan yrittäjien osaamista ja palvelutarjontaa. Projektin tavoitteena on myös kartoittaa kunta-asiakkaiden sekä kolmannen sektorin tarpeita ja toiveita Green Care -palveluista. Tämä taustaselvitys on hankkeen ensimmäinen osaselvitys ja siinä perehdyttiin kuntien, kaupunkien, maakuntaliittojen yms. palvelustrategioihin, palvelutarve- ja väestöselvityksiin sekä alueellisiin sosiaali- ja terveysalan kehittämishankkeisiin. Jo olemassa olevista selvityksistä etsittiin viitteitä Green Care malliin soveltuvista palvelutarpeista. Selvitystä täydennettiin haastattelemalla alueellisten projektien vetäjiä sekä sosiaali- ja terveysalan kehittämiskeskusten edustajia. Tuleviin palvelutarpeisiin vaikuttavana tekijänä korostuu väestön ikääntyminen ja siitä johtuva sosiaali- ja terveyspalvelujen nopea kasvu. Myös mielenterveyden häiriöiden ja dementiaan liittyvien käytöshäiriöiden kasvu aiheuttaa merkittävää lisäkuormitusta niin hoidollisen kuin sosiaalisen tuen tarpeeseen. Monisairaiden ja -ongelmaisten lasten ja nuorten sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve kasvaa. Green Care -toiminnan kannalta mahdollisuuksina palvelustrategioissa yms. nousivat esille asiakkaiden tarpeiden erilaistuminen ja valinnanvapauden lisääntyminen, hoiva- ja hyvinvointiyrittäjyyden edistäminen ja kehittäminen sekä uusien toimintamallien kehittäminen. Uusien yhteistyömuotojen ja toimintamallien kehittämisessä mainitaan muun muassa seuraavia Green Care - toiminnalle mahdollisuuksia tuottavia asioita: luodaan uudenlaisia ratkaisuja palveluiden turvaamiseksi ja lisäämiseksi maaseudulla etsitään ja kokeillaan uudenlaisia toimintamalleja, esimerkiksi sosiaalinen yritystoiminta sekä Green Care -toiminta ennaltaehkäisevän ja hyvinvointia ylläpitävän toiminnan rooli palvelutuotannossa vahvistuu voimavaroja suunnataan mm. avopalveluiden kehittämiseen ja kuntouttavaan työhön Kelan kuntoutustarjontaan kaivataan mielenvireyttä ja sosiaalista toimintakykyä ylläpitäviä kursseja yli 65- vuotialle virkistys- ja hoivapalvelut tukevat ja täydentävät toisiaan, mutta toimivat myös erillään. Mahdollisuutena Green Care -toiminnan kannalta nähdään myös maksukykyiset asiakkaat. Esimerkiksi vanhukset hakevat laadukkaita palveluita luonnonmukaisten ympäristöjen ja maisemien tai hoivayksiköihin sijoitettujen eläinten tarjoamaa läheisyyttä ja mielihyvää. Avainsanat Green Care, Vihreä hoiva, maaseutu, hoivayrittäjät, maaseutuyrittäjät, palvelustrategiat, palvelut ISBN ISSN 978-951-788-417-4 1799-2443 Yksikkö TTS PL 5, 05201 Rajamäki puh (09) 2904 1200 Kieli Suomi Sivuja 17 + liitteet 25 s. Myynti TTS - Työtehoseura ry PL 5, 05201 RAJAMÄKI puh (09) 2904 1200 www.tts.fi, http://www.ttskauppa.fi Hinta (vain verkkoversiona) TTS:n julkaisuja 408 (2011) 2

SISÄLTÖ ALKUSANAT... 4 1 TAUSTAA... 5 1.1 Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen tulevaisuuden haasteita... 5 1.2 Hoiva-alan yritykset maaseudulla... 5 1.3 Tulevaisuusnäkymät ja mahdollisuudet maaseudulle... 6 1.4 Maaseudun hoiva- ja hyvinvointipalveluyrittäjyys... 6 2 TOTEUTUS... 7 2.1 HÄME... 8 2.1.1 Sosiaali- ja terveysalan hankkeet... 8 2.1.2 Mahdollisuudet Green Care toiminnan kannalta... 8 2.2 KAAKKOIS-SUOMI... 9 2.2.1 Sosiaali- ja terveysalan hankkeet... 9 2.2.2 Mahdollisuudet Green Care toiminnan kannalta... 9 2.3 PIRKANMAA... 10 2.3.1 Sosiaali- ja terveysalan hankkeet... 10 2.3.2 Mahdollisuudet Green Care toiminnan kannalta... 10 2.4 UUSIMAA... 11 2.4.1 Sosiaali- ja terveysalan hankkeet... 11 2.4.2 Mahdollisuudet Green Care toiminnan kannalta... 11 2.5 VARSINAIS-SUOMI... 11 2.5.1 Sosiaali- ja terveysalan hankkeet... 11 2.5.2 Mahdollisuudet Green Care toiminnan kannalta... 12 3 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 13 3.1 Palvelutarpeet... 13 3.2 Mahdollisuudet Green Care -toiminnan kannalta... 13 KIRJALLISUUS... 15 LIITE 1. YHTEYDENOTOT... 18 LIITE 2. KUNTALUETTELO... 19 LIITE 3. SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KEHITTÄMISHANKKEET HÄME... 20 LIITE 4. SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KEHITTÄMISHANKKEET KAAKKOIS-SUOMI... 28 LIITE 5. SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KEHITTÄMISHANKKEET PIRKANMAA... 34 LIITE 6. SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KEHITTÄMISHANKKEET UUSIMAA... 37 LIITE 7. SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KEHITTÄMISHANKKEET VARSINAIS-SUOMI... 40 TTS:n julkaisuja 408 (2011) 3

ALKUSANAT TTS:n hankkeessa Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) tavoitteena on lisätä ja edistää Green Care toiminnan tunnettavuutta Hämeessä, Kaakkois Suomessa, Pirkanmaalla, Uudellamaalla ja Varsinais Suomessa sekä verkostoitumista yrittäjien välillä. Projektissa kartoitetaan Green Care yritystoiminnan mahdollisuuksia sekä selvitetään maaseudun hoivayrittäjien ja maaseutuyrittäjien kiinnostusta Green Care toimintaan. Lisäksi kartoitetaan yrittäjien osaamista ja palvelutarjontaa. Projektin tavoitteena on myös kartoittaa kuntaasiakkaiden tarpeita ja toiveita Green Care palveluista. Hankkeen kohderyhmänä ovat mm. Green Care palveluiden kehittämisestä kiinnostuneet maaseudun yrittäjät, kuten hoiva ja maatilayrittäjät. Green Care palvelut voivat myös täydentää ja monipuolistaa kuntien palvelutarjontaa. Hanke on Hämeen, Kaakkois Suomen, Pirkanmaan, Uudenmaan ja Varsinais Suomen ELY keskuksien rahoittama ja sen toteuttaa TTS (Työtehoseura). Tässä taustaselvityksessä perehdyttiin kuntien, kaupunkien, maakuntaliittojen yms. palvelustrategioihin, palvelutarve ja väestöselvityksiin sekä alueellisiin sosiaali ja terveysalan kehittämishankkeisiin. Jo olemassa olevista selvityksistä etsittiin viitteitä Green Care malliin soveltuvista palvelutarpeista. Selvitystä täydennettiin haastattelemalla alueellisten projektien vetäjiä sekä sosiaali ja terveysalan kehittämiskeskusten edustajia. Selvityksen toteuttivat tutkijat Anne Korhonen ja Sari Liski Markkanen. Hankkeen projektipäällikkönä on toiminut Irene Roos. TTS:n julkaisuja 408 (2011) 4

1 TAUSTAA 1.1 Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen tulevaisuuden haasteita Kuntatalouksien tiukka rahatilanne, väestön ikääntymisen tuoma palvelukysyntä ja työvoiman eläköityminen ovat suuria haasteita nykyiselle palvelujen tuotantorakenteelle. Kuntien palvelutuotannon on lisättävä tehokkuuttaan julkisia ja yksityisiä voimavaroja ja osaamista yhdistämällä. Niiden on kuitenkin säilytettävä palveluiden järjestämis, rahoitus ja valvontavastuu. Kuntien on jatkossa siirryttävä entistä enemmän palvelujen tuottajista niiden järjestäjiksi. Ulkoistaminen on lisääntymässä nopeasti sosiaalipalveluissa, erityisesti hoiva ja hoitoalalla, jolla tarvitaan myös asumispalveluja. Ulkoistamista voidaan arvioida tulevan myös kuntien ydinpalveluihin liittyvissä tukipalveluissa, joita ovat muun muassa kiinteistöjen ylläpito ja käyttäjäpalvelut. Palvelujen tarve ja työvoima ovat maantieteellisesti eri alueilla. Palvelujen saatavuus vaarantuu erityisesti maaseudun vanhusvoittoisilla alueilla, joilla tarvitaan paljon hoito ja hoivapalveluja. Ratkaisuna nähdään palvelujen uudenlaisia organisointimalleja, suurempia väestöpohjia palvelujen järjestämisellä ja nykyistä laajempaa alueellista yhteistyötä. Siihen pyritään uuden kunta ja palvelurakenteen avulla, kun kuntien yhdistymisen kautta syntyy suurempia toiminnallisia kokonaisuuksia. Sosiaalityöntekijöistä on pulaa erityisesti Etelä ja Länsi Suomen pienissä kunnissa, mutta se on yleistymässä myös laajemmin varsinkin maaseutukuntien yleiseksi ongelmaksi. Sosiaali ja terveyssektorilla työvoiman tarve kasvaa lähivuosina. Arvioiden mukaan hoivan tarve lisääntyy voimakkaammin vuoden 2020 jälkeen, jolloin hyvin iäkkäitä alkaa olla paljon. Työvoiman vähyydestä ja osaamisen alenemisesta on vaarana ikääntyvien hoidettavien jääminen yksin, laitostuminen ja liikaa lääkitseminen. Ikääntyvien riskitekijöitä ovat yksinäisyys ja elämän tarkoituksettomuus sekä yksin asuvien turvattomuus. Ikääntyneiden masennukseen liittyy mielenterveys ja alkoholiongelmia sekä lääkkeiden liikakäyttöä. Tulevaisuuden haasteita ovat myös lasten käyttäytymis ja mielenterveyshäiriöiden hoitotarpeen lisääntyminen, mielenterveysongelmien lisääntyminen yleensä ja vaikeasti työllistyvien työttömyyden vähentäminen. Sosiaalisia yrityksiä, nuorten työpajoja ym. kuntouttavaa työtoimintaa tulisi kehittää suuntaan, jossa välittävät työmarkkinat olisivat pysyväluonteinen ratkaisu osalle vaikeasti työllistyvistä. (Pietarinen 2010) 1.2 Hoiva-alan yritykset maaseudulla Hoiva alan kasvuvauhti on ollut koko 2000 luvulla nopeaa: Vuosittainen yrityskannan lisäys on ollut 4 10 prosenttiyksikköä. Alan yritysten lukumäärä on vuodesta 2005 lisääntynyt kaupunkien läheisellä maaseudulla muuta maata nopeammin. Toisaalta vuonna 2007 kasvuvauhti on hidastunut harvaan asutulla maaseudulla, vaikkakin kasvu on edelleen jatkunut. Selityksenä voisi olla esimerkiksi harvaan asuttujen maaseutukuntien yhdistyminen, joka voi hidastaa alan palvelurakenteen kehittymistä yksityisten palvelujen suuntaan. Alan työllistävä vaikutus on merkittävä. Toimiala on myös hyvin naisvaltainen, esimerkiksi naisten osuus sekä sosiaalialan kaikista työllisistä että sosiaalialan yrittäjistä on yli 90 prosenttia. Maa ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen mukaan maassamme on noin 400 hoito ja hoivapalveluja tarjoavaa maatilaa. Määrä on 2000 luvulla kasvanut voimakkaasti. Yhä useammalla maatilalla hoivapalvelut tuottavat merkittävän osan tuloista. (Pietarinen 2010) TTS:n julkaisuja 408 (2011) 5

1.3 Tulevaisuusnäkymät ja mahdollisuudet maaseudulle Väestön ikääntyminen tarjoaa työtilaisuuksia niin maaseudun yrittäjille kuin maatilojen yhteydessä toimiville palveluyrityksille. Hoivapalveluyrittäjät voivat erikoistua esimerkiksi sosiaali, asumis ateria tai siivous ja kiinteistöhuollon palveluihin. Ikääntyvä väestö luo kysyntää erilaisille hoiva, asumis ja kotipalveluille. Yksityinen sektori on kasvanut kuntien ulkoistaessa olemassa olevia palveluitaan, mutta alalle tarvitaan lisää kokonaan uusia hoitopaikkoja. Vuosina 2006 2008 sosiaali ja terveysala on ollut rajussa murroksessa, kun ala keskittyy ja siirtyy kunnilta ja järjestöiltä suurille yritysketjuille. Stakesin mukaan vuoden 2001 jälkeen Suomeen on syntynyt esimerkiksi 155 uutta yksityistä vanhusten asumispalveluyksikköä. Vuonna 2007 yksityisiä sosiaalipalveluja (yleisimmin asumispalvelut, lasten päivähoito, kotipalvelut ja lasten ja nuorten laitos ja perhehoito) tarjosi 3 909 toimipaikkaa. Alan suurimpana riskinä pidetään osaavan henkilöstön saamista. (Pietarinen 2010) 1.4 Maaseudun hoiva- ja hyvinvointipalveluyrittäjyys Maaseudulla hoiva alan yrittäjyys tarjoaa uusia mahdollisuuksia ja resursseja, joilla voidaan täydentää nykyistä sosiaalihuollon ja terveydenhoidon järjestelmää. Maaseudulle hyvinvointipalvelujen tuottaminen voi merkitä uusia työllistymismahdollisuuksia ja lähipalvelujen paranemista. Hoivayrittäjyyden kehittäminen lisää naisten työllistymismahdollisuuksia maaseudulla. Alan markkinat laajenevat ja palvelujen kysyntä kasvaa. Maaseutu ympäristönä ja maatilat toiminnallisina yksikköinä tarjoavat monipuoliset fyysiset, sosiaaliset ja kulttuuriset puitteet hyvinvointipalvelujen tuottamiselle: lasten, nuorten ja vanhusten sosiaalipalveluille (päiväkodit, perhekodit, hoivakodit) ja erityisryhmien kuntoutuspalveluille (eläinavusteinen kuntoutus, puutarhaterapia). Maatilat ja maaseudulla toimivat yritykset voivat toimia myös sosiaalisina yrityksinä työllistämällä vajaakuntoisia ja sosiaalisesti syrjäytyneitä. Maa ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen ja Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen hankkeessa (2006 2008) todettiin Green Care toiminnan suurimpien mahdollisuuksien olevan sosiaalipalveluissa sekä ongelmia ennaltaehkäisevissä varhaisen puuttumisen malleissa että laitoshoidosta toipuvien potilaiden palautumisessa yhteiskuntaan. Myös vajaakuntoisten työllistäminen maatalous ja puutarhayrityksissä on mahdollisuus. Maaseudun hoivayritykset voivat tarjota palveluitaan oman alueen sosiaali ja terveydenhuollon tarpeisiin ja palvella myös läheisten kaupunkialueiden kysyntää. Maaseudun hoivayrityksiä tulee kehittää monipalveluyritysten suuntaan, jolloin asiakkaina olisi sekä sosiaali ja terveydenhuoltoalan asiakasryhmiä että yksityisiltä markkinoilta tulevaa kysyntää. Kosketuspinta maaseutumatkailun, erityisesti hyvinvointi ja elämysmatkailun kanssa on läheinen. Tältä osin myös ulkomainen kysyntä on vahvistumassa. Toinen yhteistyöpinta on kasvatuksen suuntaan. Maaseutu on todettu monella tavalla hyväksi oppimis ja kasvuympäristöksi. Kaupungistuvassa ja teknistyvässä yhteiskunnassa vaaditaan uusia toimintatapoja, joiden avulla lasten ja nuorten luontosuhdetta voidaan ylläpitää ja kehittää. Maatila ja maaseutuympäristö tarjoavat monipuoliset fyysiset, sosiaaliset ja kulttuuriset puitteet hyvinvointipalvelujen tuottamiselle. Maaseudun resurssien käyttö hoivatyössä on lisäarvo, joka voi tuoda kilpailuetua maaseudulla sijaitseville palveluyrityksille. Tiedonpuute rajoittaa tällä hetkellä kysynnän ja tarjonnan kohtaamista. Tietoa puuttuu heiltä, jotka suunnittelevat alan yritystoimintaa ja markkinointia, samoin kuin heiltä, jotka päättävät hoivaa, hoitoa ja kuntoutusta tarvitsevien ihmisten sijoittamisesta. Toiminnan laajenemista vaikeuttaa lisäksi puute maaseutuympäristössä tuotettujen sosiaali ja terveyspalveluiden vaikuttavuutta koskevasta tutkimustiedosta, Green Care toiminnan tuntemattomuus sekä alan institutionaalinen hajanaisuus ja vakiintumattomuus. (ANON 2009) TTS:n julkaisuja 408 (2011) 6

2 TOTEUTUS Taustaselvityksessä perehdyttiin kunkin hankkeessa mukana olevan ELY keskuksen alueen palvelustrategioihin, palvelutarve ja väestöselvityksiin, alueellisten osaamiskeskusten ja muihin sosiaali ja terveysalan kehittämishankkeisiin. Ensisijaisesti selvitettiin isojen kuntien strategioita, mutta niiden puuttuessa perehdyttiin myös pienempien kuntien, kuntayhtymien ja maakuntien strategioihin. Näitä etsittiin lähinnä internetin kautta. Jo olemassa olevista selvityksistä etsittiin viitteitä Green Care malliin soveltuvista palvelutarpeista. Selvitystyötä syvennettiin haastattelemalla kehittäjätahojen edustajia, kuten alueellisten hankkeiden vetäjiä sekä sosiaali ja terveysalan kehittämiskeskusten edustajia. Lista haastatelluista ja yhteydentotoista on liitteenä 1, kuntaluettelo liitteenä 2 ja listat alueellisista sosiaali ja terveysalan hankkeista liitteinä 3 7. 5 4 2 1 Kuva 1. Alueet, joilla selvitys tehtiin. 6 Kuntarajat: Tilastokeskus KL/JAH TTS:n julkaisuja 408 (2011) 7

2.1 HÄME 2.1.1 Sosiaali- ja terveysalan hankkeet Hämeessä ei ole meneillään varsinaisia Green Care hankkeita. Sen sijaan alueella on käynnissä useita hankkeita, joiden tavoitteena hoiva ja hyvinvointialan yrittäjyyden kehittäminen. Lisäksi useissa sote alan hankkeissa kehitetään uusia toimintatapoja ja malleja, jolloin sote palveluja tuotetaan julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyönä. Maaseudun hoivahankkeena Hämeessä on meneillään ProAgria Hämeen maa ja kotitalousnaisten koulutushanke hoiva ja hyvinvointiyrittäjyyttä suunnitteleville, aloittaville ja toimintaansa kehittäville maaseudun hoiva ja hyvinvointialan yrittäjille Hoivayrittäjyysvalmennushankkeen ohjelmassa on myös Green Care koulutusta. Hoiva alaa sivuvana maaseudun hankkeena Hämeessä on meneillään Kylä välittää hanke, jossa palveluntarpeita tarkastellaan sopimuksellisuuden kannalta. Luettelo Hämeessä meneillään olevista sosiaali ja terveysalan hankkeista on liitteenä 3. 2.1.2 Mahdollisuudet Green Care toiminnan kannalta Hämeen palvelustrategioissa ja palveluntarveselvityksissä tuli esille, että eri asiakasryhmien odotukset ja vaatimukset eriytyvät. Asiakkaat haluavat entistä räätälöidympiä palveluja. Heidän valinnanvapautensa lisääntyy. Tavoitteena on tarjota yksilöllisiä, laadukkaita ja asiakkaan näkökulmasta sujuvia sekä eri väestöryhmien tarpeet huomioon ottavia palveluja. Valinnanvapautta edistetään palveluseteli ja yksityisen hoidon tukijärjestelmillä, jolloin asiakas voi hakea ainakin osan palvelukokonaisuudesta haluamaltaan tuottajalta. Hyvinvointipalvelujen tarve ja niiden kasvu tiedostetaan Hämeessä. Hyvinvointialan palvelujen kehittämiseen ja yrittäjyyden edistämiseen suhtaudutaan myönteisesti, sillä yritysverkoston laajentaminen ja palvelujen monipuolistaminen synnyttää uusia liiketoimintamahdollisuuksia, mahdollistaa yritysten profiloitumista ja lisää asiakkaan valintamahdollisuuksia. Tulevaisuudessa Hämeessä edellytetään julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin, kuntien sekä erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon uudenlaista yhteistoimintaa asiakaslähtöisten, tehokkaiden ja laadukkaiden hyvinvointipalvelujen kehittämiseksi uusien toimintatapojen ja konseptien pohjalta. Tavoitteena on hyödyntää uusia tapoja tuottaa palveluita ja parantaa palveluiden vaikuttavuutta. Voimakkaimmin palvelustrategioissa tuli esille, että tulevaisuudessa pitää pystyä vastaamaan ikääntyneiden ja suurten ikäluokkien lisääntyvään palvelutarpeeseen. Oleellista on myös taata lapsille ja nuorille laadukkaat ja riittävät psykososiaaliset palvelut. Strategioiden mukaan voimavaroja suunnataan muun muassa ennaltaehkäisevään toimintaan, avopalveluiden kehittämiseen ja kuntouttavaan työhön. Omaishoitajien tueksi kaivataan päivähoitomahdollisuutta, joka tarjoaisi myös hoidettavalle mahdollisuuden irtautua usein kiellontäyteisistä arkirutiineista. Lisäksi tuli esille, että Kelan kuntoutustarjontaan kaivattaisiin mielenvireyttä ja sosiaalista toimintakykyä ylläpitäviä kursseja yli 65 vuotialle, joiden puuttuminen nähdään merkittävänä aukkokohtana. Lähteet: Hämeenlinnan palvelu ja hankintastrategia, Forssan seudun hyvinvointiklusterin strategia 2008 2013, Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän strategia, Päijät Hämeen sosiaali ja terveysyhtymän strategia 2009 2015, Lahden kaupungin strategia 2025, Selvitys sosiaalitoimen palvelurakenteen nykytilasta ja tulevaisuudesta Päijät Hämeessä. TTS:n julkaisuja 408 (2011) 8

2.2 KAAKKOIS-SUOMI 2.2.1 Sosiaali- ja terveysalan hankkeet Kaakkois Suomessa ei ole meneillään varsinaisia Green Care hankkeita. Etelä Karjalassa on meneillään hoiva alan yrittäjyyttä aktivoiva ja kehittävä hanke. Lisäksi Kaakkois Suomen sote alan hankkeissa kehitetään muun muassa vanhuksille ja muistihäiriöisille suunnattuja palveluita. Hoiva alaa sivuvana maaseudun hankkeena Kaakkois Suomessa on vuoden 2010 aikana toteutettu Maahyve hanke. Hankkeessa on muun muassa kartoitettu kylissä toimivien yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden tila ja henkilöstöresursseja sekä mahdollisuuksia vastata hyvinvoinnin ja palveluiden tarpeisiin. Jatkona Maahyve hankkeelle on suunnitteilla maaseudun hyvinvointia edistävä MontEri hanke, jonka tarkoitus on edistää ja kehittää julkisen sektorin ja kolmannen sektorin yhteistyötä sekä luoda uusia maaseudun asukkaiden hyvinvointia edistäviä toimintoja ja tapahtumia. Kylätalo kyläsihteeri hankkeessa selvitetään yhteistyössä alueen kuntien ja asukkaiden kanssa, onko kylissä jatkossa tarvetta monipalvelupisteille, joihin olisi koottu julkisen sektorin, yksityissektorin ja kolmannen sektorin palvelut ja miten niiden rahoitus hoidettaisiin. Lisäksi hankkeessa edistetään sopimuksellisuutta julkisen ja kolmannen sektorin välillä. Luettelo Kaakkois Suomessa meneillään olevista sosiaali ja terveysalan hankkeista on liitteenä 4. 2.2.2 Mahdollisuudet Green Care toiminnan kannalta Maaseutuelinkeinot perustuvat tyypillisesti tilojen ja alueen omien resurssien hyödyntämiseen. Etelä Karjalassa on tavoitteena, että sinne muodostuu yksityisten hoivapalvelujen verkosto ja maaseudun asukkaat verkostoituvat tuottamaan yksityisiä hoivapalveluja. Kaakkois Suomen palvelustrategioissa korostetaan, että tulevaisuudessa yksityiset palvelut ovat julkisten palvelujen täydentäjiä ja kolmannen sektorin rooli on myös täydentävä, yksityistä sektoria kevyemmin. Tavoitteena on, että julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toiminta on tehokkaasti yhteen sovitettu. Alueella on tavoitteena käynnistää sosiaalista yrittäjyyttä edistäviä hankkeita. Strategioissa ehdotetaan, että yksilölle tarjotaan palveluvaihtoehtoja niin, että hänellä on halutessaan mahdollisuus valita myös yksityisiä palveluja. Palveluseteli antaa kuntalaiselle mahdollisuuden valita, mistä palvelunsa hankkivat. Samalla kilpailu lisääntyy ja pakottaa palveluntuottajat panostamaan asiakkaan saaman palvelun laatuun. Strategisena linjauksena mainitaan hyvinvointiyrittäjyyden vahvistaminen ja yritysten määrä kasvattaminen. Tavoitteena on, että hyvinvointialan yrittäjyyden asenteellisia ja taloudellisia esteitä poistetaan ja kunnat saadaan tukemaan alan yrittäjyyden koulutusta, investointeja sekä osallistumaan riskien hallintaan. Lisäksi pyritään turvaamaan hyvinvointialan yrittäjien toimintaedellytyksiä ja edistämään yhteistyötä. Ikärakenteen muutoksen seurauksena hoivapalveluiden ja hoitopaikkojen tarve kasvaa jatkuvasti ja on suurinta 2010 luvun lopulla ja 2020 luvun alussa. Terveyden ja toimintakyvyn edistämistä pidetään tärkeinä sekä jokapäiväisen hyvinvoinnin kannalta että hoivapalveluiden tarvetta viivästävänä tekijänä. Vaikka lasten ja nuorten määrä vähenee, niin monisairaiden ja ongelmaisten lasten ja nuorten sosiaali ja terveyspalveluiden tarpeen arvioidaan kasvavan. Periaatteena mainitaan, että lasten sijaishuollon painopiste siirtyy laitoshoidosta perhehoitoon. Erityisenä yhteistyön haasteena strategioissa pidetään ennaltaehkäisevän toiminnan kehittämistä. Toiminnassa painotetaan ennakoivaa terveyttä ja hyvinvointia edistävää toimintatapaa, jolla mahdollistetaan itsenäisen tai tuetun kotona asumisen edellytyksiä. Virikkeisen, turvallisen asuin ja elinympäristön ja harrastusmahdollisuuksien korostetaan tuke TTS:n julkaisuja 408 (2011) 9

van ikääntyneen oman elämän hallintaa. Kaikkiin palveluihin tulee sisällyttää ikäihmisten mahdollisuus toimintakykyä ja kuntoutumista edistävään arkeen sekä osallisuuteen. Lähteet: Etelä Karjalan maakuntasuunnitelma 2007 2030, Etelä Karjalan hyvinvointistrategia 2010, Lappeenranta 2012 strategia, Onnistunut ikääntyminen Imatralla ikääntyneiden palvelut vuoteen 2015, Kymenlaakson hyvinvointistrategia 2007 2015, Kotkan vanhustenhuollon strategia 2008 2015, Kouvolan lasten ja nuorison hyvinvointisuunnitelma 2010 2012. 2.3 PIRKANMAA 2.3.1 Sosiaali- ja terveysalan hankkeet Pirkanmaalla on meneillään Sastamalan Seudun Yrityspalvelun Oy:n hanke Yrittäjyyttä hoivasta Green Care. Hankkeen tarkoituksessa on luoda koko Joutsenten reitin toimialueen kattava hoiva alan yritysverkosto, joka tukee alalla jo toimivia yrityksiä ja kannustaa uusien yritysten perustamiseen. Hankkeen kohderyhmään kuuluvat niin maatiloilla kuin ilman maatilaa toimivat hoivayrittäjät ja yrittäjiksi aikovat. Lisäksi Pirkanmaalla on meneillään muun muassa kaksi KASTE ohjelman hanketta. Näistä toisen, Pirkanmaan intensiivimalli nuorten avohuoltoon, tavoitteena on kehittää alueelle soveltuvaa mallia, jolla nuoria ja heidän perheitään voidaan auttaa intensiivistä tukea tarjoamalla nuoren omissa kasvu ja kehitysympäristöissä. Kehittämisen painopisteenä pidetään pieniin tai maaseutumaisiin kuntiin soveltuvan intensiivimallin kehittämistä ja mallin pilotointia. Toisen KASTE ohjelman hankkeen, PIRKAN Perhepalvelut, tavoitteena on uudistaa lasten, nuorten ja perheiden palveluja laajempana kokonaisuutena perinteisiä sektorirajoja ylittäen. Luettelo Pirkanmaalla meneillään olevista sosiaali ja terveysalan hankkeista on liitteenä 5. 2.3.2 Mahdollisuudet Green Care toiminnan kannalta Pirkanmaan strategioissa painotettiin muun muassa maaseudun yritysten potentiaalin hyödyntämistä palvelualoilla ja matkailussa muun muassa tuotteistamalla palveluja, yhteismarkkinoinnilla ja verkottamalla alan yrityksiä. Tavoitteena on luoda edellytyksiä yksityisten palvelumarkkinoiden kehittymiselle tekemällä tilaa palvelu ja hyvinvointiyrittäjyydelle palvelutuotannossa sekä laajentamalla palvelusetelien käyttöönottoa. Väestörakenteen vanhenemiseen liittyen mielenterveyden häiriöiden ja dementiaan liittyvien käytöshäiriöiden kasvu ennakoidaan aiheuttavan merkittävää lisäkuormitusta niin hoidollisen kuin sosiaalisen tuen tarpeeseen. Kasvavat ja yksilölliset palvelutarpeet edellyttävät toteuttamistapojen laajentamista ja vaihtoehtojen lisäämistä. Tavoitteena on, että palvelutarjonta on monipuolista ja sitä kehitetään yhdessä asiakkaiden ja eri palvelutuottajien kanssa. Palvelustrategioissa mainitaan, että palvelujärjestelmän kehittämisen kannalta olennaista on löytää tekijät ja palvelut, joilla ikäihmisten toimintakykyä ja sen säilymistä voidaan tukea entistä paremmin ja siirtää samalla hoidollisten palvelutarpeiden syntymistä mahdollisimman pitkälle. Mahdollisuuksina mainitaan ulkopuolisten palveluntuottajien palvelukeskustoiminta ja palvelun kehittäminen kohti päivätoimintaa. Läheisyyteen ja rauhallisuuteen kuuluu kiinteästi hitaan matkailun verkosto, joka tarjoaa mahdollisuuden virkistäytyä luonnon helmassa pikaisesti, tai viipyä siellä pitempään. Verkostoa hyödyntävät myös moninaiset, muun muassa Green Care käsitteen mukaiset sosiaaliset palvelut. Sosiaali ja terveyspalveluissa rauhallisuus ja hitaus tarkoittavat muun muassa yksityisiä päiväkoteja ja hoitokoteja, sosiaalista ja psyykkistä kuntoutusta ja välityömarkkinoita paluussa normaaliin elämään. TTS:n julkaisuja 408 (2011) 10

Samalla kun luodaan uudenlaisia ratkaisuja palveluiden turvaamiseksi ja lisäämiseksi maaseudulla, vähennetään byrokratiaa ja luodaan työpaikkoja. Erityisen hyvin tätä voidaan toteuttaa terveys ja hyvinvointipalveluiden tuottamiseen. Sopimuksellisuus voi toteutua paitsi kunnan, myös maanomistajan ja palvelun tuottajan kesken. Pirkanmaan sijoittumisen Etelä Suomen väestökeskittymien kannalta erinomaisesti saavutettavalle alueelle katsotaan antavan virkistyksen lisäksi mahdollisuuksia sosiaaliselle yrittäjyydelle ja hoivapalveluyrittäjyydelle. Esimerkiksi Green Care maatilat tuottavat maataloustuotteita, mutta toimivat samalla hoitolaitoksina. Virkistys ja hoivapalvelut tukevat ja täydentävät toisiaan, mutta toimivat myös erillään. Lähteet: Pirkanmaan maakuntaohjelma 2011 2014, Valkeakosken vanhuspalveluohjelma 2007 2010, Sastamalan strategia, Tampereen lasten, nuorten ja ikäihmisten palvelustrategiat, Ikaalisten ilta Ikäihmisten palvelujen kehittäminen vuosina 2010 ja 2015, Lempäälän ja Vesilahden maaseudun kehittämisohjelma 2010 2030. 2.4 UUSIMAA 2.4.1 Sosiaali- ja terveysalan hankkeet Uudellamaalla ei ole meneillään varsinaisia Green Care hankkeita. Uudellamaalla on meneillään kaksi hoiva alan yrittäjyyttä aktivoivaa ja kehittävää hanketta. Näistä toinen on Itä Uudenmaan ja toinen Hyvinkää Riihimäen talousalueella. Luettelo Uudenmaan alueellista sosiaali ja terveysalan kehittämishakkeista on liitteenä 6. 2.4.2 Mahdollisuudet Green Care toiminnan kannalta Uudellamaalla palveluiden järjestämisessä pohditaan ja linjataan erilaisia toimintamalleja ja yksityisten palveluiden käyttöä. Tavoitteena on, että sosiaali ja terveysalan yritykset, kolmas sektori ja julkiset toimijat muodostavat palveluketjuja. Näin yhteistyö ja verkostoituminen lisääntyvät eri palvelutarjoajien välillä. Kehitettävinä toimenpidekokonaisuuksina mainitaan ennalta ehkäisevä toiminta ja terveys ja sosiaalipalvelujen tuottaminen sekä yhteistyön lisääminen. Toimintojen suunnittelussa painotetaan sosiaalisen ympäristön merkitystä ihmisten hyvinvoinnille ja vahvan yhteisöllisyyden tarvetta. Lisäksi hyvinvointialan osaamis ja laatuvaatimusten oletetaan kasvavan ja korostuvan. Lähteet: Helsingin sosiaaliviraston palvelustrategia 2009, Pääkaupunkiseudun väestö ja palvelutarveselvitys 2015 ja 2025, Kuuma palvelustrategia 2015, Uudenmaan hyvinvointistrategia 2008, Itä Uudenmaan maakuntasuunnitelma 2035, Länsi Uudenmaan klusteriselvitys: Hyvinvointi ja hoivapalvelut. 2.5 VARSINAIS-SUOMI 2.5.1 Sosiaali- ja terveysalan hankkeet Varsinais Suomessa ei ole meneillään Green Care hankkeita. Sosiaali ja terveysalan hankkeina Varsinais Suomessa on meneillään muun muassa hoiva alan yrittäjyyttä aktivoiva ja kehittävä hanke, jossa myös kehitetään esteettömän asumisen informaatiokeskusta. Luettelo Varsinais Suomen alueellista sosiaali ja terveysalan kehittämishankkeista on liitteenä 7. TTS:n julkaisuja 408 (2011) 11

2.5.2 Mahdollisuudet Green Care toiminnan kannalta Palvelustrategioissa esitettiin, että tavoitteena tulee olla kuntalaisten oman valinnanvapauden ja mahdollisuuksien kasvattaminen ja oman vastuun lisääminen. Palvelutuottajan valinta jää tällöin käyttäjälle. Keinoina tulee olla laaja alaisemmat mahdollisuudet käyttää palvelusetelityyppisiä ratkaisuja palveluja järjestettäessä. Osa palveluista hankitaan hyvään kumppanuuteen perustuen yksityisiltä ja kolmannen sektorin palveluntuottajilta. Strategioiden mukaan hoivapalvelujen ja hoivapolitiikan tavoitteena on muun muassa ylläpitää vanhojen ihmisten toimintakykyä, auttaa selviytymään arjen perusasioista sekä auttaa ylläpitämään sosiaalisia suhteita ja osallistumista yhteiskunnan toimintoihin. Hyvinvoinnin kulmakivinä mainitaan työ ja toimintakyvyn ylläpito sekä omatoimisuus. Kehittämistoimenpiteiden painopisteenä pidettiin lapsuus ja nuoruusvaihetta, jolloin voidaan luoda riittävä pohja elämänaikaiselle terveydelle ja toimintakyvylle. Ennaltaehkäisevän ja hyvinvointia ylläpitävän toiminnan roolin palvelutuotannossa ennakoidaan vahvistuvan ja sille aletaan antaa enemmän painoarvoa vanhusten hoivapalveluja ohjaavissa hyvinvointipoliittisissa linjauksissa. Esimerkiksi Loimaan seudulla arvioidaan kannattavan panostaa maaseutuympäristön hyödyntämiseen osana hyvää hoivaa, sillä ympäröivä luonto toimii sekä virikkeenä että rauhoittajana. Uudenlaisia toimintamalleja hoiva alalle etsitään alle ja kokeillaan, esimerkiksi sosiaalinen yritystoiminta sekä Green Care toiminta, jossa tuotetaan hoivapalveluja eri asiakasryhmille maatilaympäristössä. Loimaan seudulla järjestetyssä tulevaisuusverstaassa tuli esille, että maaseutu antaa henkistä virtaa vanhusväestölle. Maatiloilla toimivien päiväkotien ja hoivapalveluiden arvioidaan houkuttelevan päivävierailijoita ja muita asiakkaita aina Turusta ja muista lähikaupungeista saakka. Hyväkuntoiset vanhukset eivät hae vain peruspalveluita vaan laadukkaiden palveluiden kautta saatavia elämyksiä. Elämykset voivat olla arkisia, hyvästä vuorovaikutuksesta kumpuavia mielekkyyden hetkiä, mutta myös esimerkiksi luonnonmukaisten ympäristöjen ja maisemien tai hoivayksiköihin sijoitettujen eläinten tarjoamaa läheisyyttä ja mielihyvää. Varsinais Suomessa hoiva ja hyvinvointipalvelut ja niihin liittyvä yrittäjyys ovat voimakkaassa kasvussa, sillä näillä palveluilla ennustetaan olevan yhä suurempi kysyntä väestön ikääntyessä. Samalla oletetaan, että yksilöllisemmästä palvelusta ja viihtyisämmästä ympäristöstä ollaan valmiita maksamaan enemmän, kuin perinteisestä laitoshoidosta. Maaseudulta oletetaan löytyvän näille palveluiden tuottajille sopivat puitteet. Maaseudun palvelutarpeet ja palveluiden tuottajat muuttuvat muun yhteiskunnan mukana. Erityisesti hoiva alalla ja kiinteistönhoidossa palveluiden tarpeiden ja erilaisten tuottamistapojen oletetaan lisääntyvän. Tavoitteena on kehittää uusia toimintamalleja asukkaiden ja yritysten tarpeita vastaaviksi ja kuntien palvelutarjontaa täydentäviksi. Lähteet: Varsinais Suomen maakuntasuunnitelma 2025, Turun kaupungin palvelustrategia, Varsinais Suomen sairaanhoitopiirin strategia vuosille 2007 2015, Näkökulmia Loimaan seudulla järjestetyn tulevaisuusverstaan pohjalta 2009, Turun kaupungin palvelustrategia 2007, Varsinais Suomen maaseudun nykytila ja tulevaisuus, Varsinais Suomen alueellinen maaseudun kehittämissuunnitelma 2007 2013 TTS:n julkaisuja 408 (2011) 12

3 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 3.1 Palvelutarpeet Tuleviin palvelutarpeisiin vaikuttavana tekijänä korostuu väestön ikääntyminen ja siitä johtuva sosiaali ja terveyspalvelujen nopea kasvu. Väestörakenteen vanhenemiseen liittyen mielenterveyden häiriöiden ja dementiaan liittyvien käytöshäiriöiden kasvu aiheuttaa myös merkittävää lisäkuormitusta niin hoidollisen kuin sosiaalisen tuen tarpeeseen. Vaikka lasten ja nuorten määrä vähenee, niin monisairaiden ja ongelmaisten lasten ja nuorten sosiaali ja terveyspalveluiden tarve kasvaa. Tulevaisuudessa lapsille ja nuorille on taattava laadukkaat ja riittävät psykososiaaliset palvelut. Palvelustrategiat puuttuvat monilta kunnilta. Kuntien tulee määritellä jatkossa, miten paljon ne tuottavat palveluja itse ja miten paljon ne ostavat niitä muilta. 3.2 Mahdollisuudet Green Care -toiminnan kannalta Green Care toiminnan kannalta mahdollisuuksina palvelustrategioissa yms. nousivat esille asiakkaiden tarpeiden erilaistuminen ja valinnanvapauden lisääntyminen, hoiva ja hyvinvointiyrittäjyyden edistäminen ja kehittäminen sekä uusien toimintamallien kehittäminen. Asiakkaiden toiveiden ja tarpeiden erilaistumisen vuoksi tavoitteena on: tarjota yksilöllisiä, laadukkaita ja asiakkaan näkökulmasta sujuvia sekä erilaiset tarpeet huomioon ottavia palveluja tarjota palveluvaihtoehtoja niin, että asiakkaalla on mahdollisuus valita myös yksityisiä palveluja edistää valinnanvapautta palveluseteli ja yksityisen hoidon tukijärjestelmillä Uusien yhteistyömuotojen ja toimintamallien kehittämisessä mainitaan muun muassa seuraavia Green Care toiminnalle mahdollisuuksia tuottavia asioita: palveluiden järjestämisessä pohditaan ja linjataan erilaisia toimintamalleja ja yksityisten palveluiden käyttöä sosiaali ja terveysalan yritykset, kolmas sektori ja julkiset toimijat muodostavat palveluketjuja kasvavat ja yksilölliset palvelutarpeet edellyttävät toteuttamistapojen laajentamista ja vaihtoehtojen lisäämistä palvelutarjontaa kehitetään yhdessä asiakkaiden ja eri palvelutuottajien kanssa luodaan uudenlaisia ratkaisuja palveluiden turvaamiseksi ja lisäämiseksi maaseudulla etsitään ja kokeillaan uudenlaisia toimintamalleja, esimerkiksi sosiaalinen yritystoiminta sekä Green Care toiminta ennaltaehkäisevän ja hyvinvointia ylläpitävän toiminnan rooli palvelutuotannossa vahvistuu voimavaroja suunnataan mm. avopalveluiden kehittämiseen ja kuntouttavaan työhön Kelan kuntoutustarjontaan kaivataan mielenvireyttä ja sosiaalista toimintakykyä ylläpitäviä kursseja yli 65 vuotialle virkistys ja hoivapalvelut tukevat ja täydentävät toisiaan, mutta toimivat myös erillään TTS:n julkaisuja 408 (2011) 13

Mahdollisuutena Green Care toiminnan kannalta nähdään myös maksukykyiset asiakkaat: yksilöllisemmästä palvelusta ja viihtyisämmästä ympäristöstä ollaan valmiita maksamaan enemmän kuin perinteisestä laitoshoidosta hyväkuntoiset vanhukset hakevat laadukkaiden palveluiden kautta saatavia elämyksiä, esimerkiksi luonnonmukaisten ympäristöjen ja maisemien tai hoivayksiköihin sijoitettujen eläinten tarjoamaa läheisyyttä ja mielihyvää TTS:n julkaisuja 408 (2011) 14

KIRJALLISUUS ANON. 2009. Maaseutu ja hyvinvoiva Suomi. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma 2009 2013. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 5/2009 http://www.tem.fi/files/23344/ytr5_2009_maaseutupoliittinen_kokonaisohjelma_2009 _2013.pdf Pietarinen, H.(toim.) 2010. Maaseudun yrittäjyyden kehittämisohjelma 2020. Yrittäjyyden teemaryhmä. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 1/2010. http://www.maaseutupolitiikka.fi/files/1132/julkaisu_pdf tiedostona Häme: Hämeenlinnan kaupunki. Palvelu ja hankintastrategia. Luonnos 8.4.2010. http://www.hameenlinna.fi/pages/839/palvelu_ja_hankintastrategia_7huhti2010.pdf Homan Helenius, P. & Hutka Ojanen, H. 2008. Forssan seudun hyvinvointiklusterin strategia 2008 2013. Raportti strategiatyöskentelyn ja kartoitustutkimuksen tuloksista. http://portal.hamk.fi/portal/pls/portal/!portal.wwpob_page.show?_docname=1344304.pdf Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän strategia. http://www.fstky.fi/dowebeasycms/?page=strategia Päijät Hämeen sosiaali ja terveysyhtymä. Päijät Hämeen sosiaali ja terveysyhtymän strategia 2009 2015. http://www.phsotey.fi/strategiaesite_2009.pdf Lahden kaupungin strategia 2025. http://www.lahti.fi/www/images.nsf/files/44dc5db8b73a3dfdc22575c900360686/$file /Lahden%20kaupungin%20strategia%202025.pdf Ristola, A., Kuusinen James, K. & Veistilä, M. 2005. Selvitys sosiaalitoimen palvelurakenteen nykytilasta ja tulevaisuudesta Päijät Hämeessä. Terveydenhuoltopiirihanke. Sosiaalitoimen osuus. http://verso.palmenia.helsinki.fi/kirjasto/julkaisut/palvelurakenne.pdf Kaakkois Suomi: Etelä Karjalan maakuntasuunnitelma 2030. http://194.251.35.222/kiinteasivu.asp?kiinteasivuid=14326&nakymaid=513 Hiltunen Toura, M.2010. Etelä Karjalan hyvinvointistrategia 2010. Kaakkois Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen julkaisuja B.2.2006. http://www.socom.fi/dokumentit/ek_hyvinvointistrategia_2010.pdf Lappeenrannan kaupunki. Lappeenranta 2012 strategia. Lappeenrannan kaupunginkanslian julkaisuja 2009:5.http://www.lappeenranta.fi/strategiat Onnistunut ikääntyminen imatralla ikääntyneiden palvelut vuoteen 2015. http://www.imatra.fi/djulkaisu/kokous/20091285 4 3809.PDF Dufva, H. & Airola, A. (toim.) 2007. Kymenlaakson hyvinvointistrategia 2007 2015. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja B. Nro 37. http://www.kyamk.fi/palvelut/kirjasto %20ja%20tietopalvelut/Julkaisutoiminta/Julkaisusarjat/B sarja/b37%20esittely TTS:n julkaisuja 408 (2011) 15

Kotkan vanhustenhuollon strategia 2008 2015. www.kotka.fi/showattachment.asp?id=10764&docid... Kouvolan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2010 2012 http://www.kouvola.fi/material/attachments/5nm0xyblm/5q8cfdeir/lasten_ja_nuorten _hyvinvointisuunnitelma_2010_ _2012.pdf Pirkanmaa: Pirkanmaan liitto. 2010. Pirkanmaan maakuntaohjelma 2011 2014. Julkaisu A 49. http://www.pirkanmaa.fi/fileadmin/pirkanmaa/pdf/aluekehitys/maakuntaohjelma_2011 2014..pdf Valkeakosken vanhuspalveluohjelma 2007 2010. http://www.valkeakoski.fi/attachments/julkaisut/sote/vanhuspalveluohjelma_2007 2010.pdf Sastamalan strategia.2009. http://sastamalankaupunki.fi/sastamala/liitetiedostot/editori_materiaali/7079.pdf Ikäihmisten palvelujen strategia 2009. http://www.tampere.fi/material/attachments/i/5o7kfnhn0/ikaihmisten_palvelujen_stra tegia.pdf Palvelustrategia. Lasten ja nuorten kasvun tukeminen. 2009 http://www.tampere.fi/material/attachments/p/5kk3qetag/lanupalvelustrategia.pdf Ikaalisten ilta Ikäihmisten palvelujen kehittäminen vuosina 2010 ja 2015. http://ikaalinen fibin.directo.fi/@bin/8afdafb33f97fd241c2c04dcc4857195/1300433779/application/pdf/6 5098/Ikaalistenilta2005koko13102005.pdf Lähellä rauhallinen maaseutu. Lempäälän ja Vesilahden maaseudun kehittämisohjelma 2010 2030. http://lempaala fibin.directo.fi/@bin/df9ff9073c35383edf23ed943e590ba0/1299667175/application/pdf/2 729160/Lähellä%20rauhallinen%20maaseutu%20Lempäälän%20ja%20Vesilahden%20ma aseudun%20kehittämisohjelma%202010 2030.pdf Uusimaa: Helsingin sosiaaliviraston palvelustrategia 2009. http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/712f33004ea6929ab4ecbc07c923d095/sosv+palvel ustrategia+lopullinen+soslk+13.1.2009+nettiin.pdf?mod=ajperes Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta. 2007. Pääkaupunkiseudun väestö ja palvelutarveselvitys 2015 ja 2025. Kunta ja palvelurakenneuudistushanke 19.6.2007. http://www.hel2.fi/taske/paras/pks_vapa.pdf Kuuma palvelustrategia 2015. http://www.kuuma.fi/ep/tiedostot/kuuma palvelustrategia_2015.pdf Uudenmaan liitto. 2008. Uudenmaan hyvinvointistrategia. Uudenmaan liiton julkaisuja B 39 2008. http://www.uudenmaanliitto.fi/files/1707/406_b_39_uudenmaan_hyvinvointistrategia.p df Itä Uudenmaan liitto 2005 Itä Uudenmaan maakuntasuunnitelma 2035. Julkaisu 85. http://ellohanke.wikispaces.com/file/view/maakuntasuunnitelma_ita_uusimaa_2035_3.1.06.pdf TTS:n julkaisuja 408 (2011) 16

Länsi Uudenmaan klusteriselvitys. Hyvinvointi ja hoivapalvelut. http://www.luako.fi/koko/materiaalit/hyvinvointi %20ja%20hoivapalvelut%20061220.pdf Varsinais Suomi: Varsinais Suomen liitto. 2005. Varsinais Suomen maakuntasuunnitelma 2025. http://www.elykeskus.fi/fi/elykeskukset/varsinaissuomenely/alueentilajanakymat/documents/maakunt asuunnitelma%202025.pdf Turun kaupungin palvelustrategia. http://www.turku.fi/public/download.aspx?id=29416&guid=%7ba188fd82 FC09 4C05 8BB9 2B40B649FB42%7D Varsinais Suomen sairaanhoitopiiri.2006. Varsinais suomen sairaanhoitopiirin strategia 2007 2015. http://www.vsshp.fi/fi/asiakirjat/strategia Heikkilä, K. & Kirveennummi, A. 2009. Vanhusten hoiva ja huolenpito tulevaisuudessa. Näkökulmia Loimaan seudulla järjestetyn tulevaisuusverstaan pohjalta. Tutu e julkaisuja 4/2009. http://www.tse.fi/fi/yksikot/erillislaitokset/tutu/documents/publications/etutu_2009 4.pdf Varsinais Suomen maaseudun nykytila ja tulevaisuus. http://www.update.te keskus.fi/public/download.aspx?id=4584&guid=%7b9aba567b C13F 4893 A8D4 51E829E4F438%7D Varsinais Suomen alueellinen maaseudun kehittämissuunnitelma 2007 2013. http://www.update.te keskus.fi/public/download.aspx?id=4765&guid=%7bcb79b490 D2C3 4B50 ABF9 2E63802720CA%7D TTS:n julkaisuja 408 (2011) 17

LIITE 1. YHTEYDENOTOT Liite 1 Puhelinkeskustelut / sähköpostit 15.10.2010, Pohjois Kymen Kasvu ry:n hankkeet 5.11. ja 8.11.2010, Lehti hanke 11.11.2010, Lakes, Lahden seudun KOKO 11.11.2010, Kylä välittää hanke 12.11.2010, KymiCare, Kymenlaakson amk 12.11.2010, Toimela 11.01.2011, Lempäälä ja Vesilahti / maaseudun kehittämisohjelma Tapaamiset 21.09.2010, Pikassos, Kanta Hämeen, Pirkanmaan ja Satakunnan sosiaalialan osaamiskeskus 21.09.2010, ProAgria Häme maa ja kotitalousnaiset, Hoivayrittäjävalmennus hanke 28.09.2010, Socom, Kaakkois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 26.10.2010, Ahlmanin ammattiopisto, Tampere 02.11.2010, Verso, Päijät Hämeen ja Itä Uusimaan sosiaalialan osaamiskeskus 03.11.2010, Yrittäjyyttä hoivasta Green Care hanke, Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy 30.11.2010, HAI Hyvinvointiyrittäjyyden aktivointi Itä Uudellamaalla hanke, Posintra Oy 17.01.2011, Green Care Finland yhdistys, puheenjohtaja 09.02.2011, MTK Varsinais Suomi ja ProAgria Farma

LIITE 2. KUNTALUETTELO Liite 2 Häme Kaakkois Suomi Pirkanmaa Uusimaa Varsinais Suomi Asikkala Hamina Akaa Askola Aura Forssa Iitti Hämeenkyrö Espoo Kaarina Hartola Imatra Ikaalinen Hanko Kemiönsaari Hattula Kotka Juupajoki Helsinki Koski Tl Hausjärvi Kouvola Kangasala Hyvinkää Kustavi Heinola Lappeenranta Kihniö Inkoo Laitila Hollola Lemi Lempäälä Järvenpää Lieto Humppila Luumäki Mänttä Vilppula Karjalohja Loimaa Hämeenkoski Miehikkälä Nokia Karkkila Länsi Turunmaa Hämeenlinna Parikkala Orivesi Kauniainen Marttila Janakkala Pyhtää Parkano Kerava Masku Jokioinen Rautjärvi Pirkkala Kirkkonummi Mynämäki Kärkölä Ruokolahti Punkalaidun Lapinjärvi Naantali Lahti Savitaipale Pälkäne Lohja Nousiainen Loppi Suomenniemi Ruovesi Loviisa Oripää Nastola Taipalsaari Sastamala Myrskylä Paimio Orimattila Virolahti Tampere Mäntsälä Pyhäranta Padasjoki Urjala Nummi pusula Pöytyä Riihimäki Valkeakoski Nurmijärvi Raisio Sysmä Vesilahti Pornainen Rusko Tammela Virrat Porvoo Salo Ypäjä Ylöjärvi Pukkila Sauvo Raasepori Somero Sipoo Taivassalo Siuntio Tarvasjoki Tuusula Turku Vantaa Uusikaupunki Vihti Vehmaa

LIITE 3. SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KEHITTÄMISHANKKEET HÄME Liite 3 Hoivayrittäjävalmennus 2009 2011 ProAgria Hämeen maa ja kotitalousnaisten koulutushanke hoiva ja hyvinvointiyrittäjyyttä suunnitteleville, aloittaville ja toimintaansa kehittäville hoiva ja hyvinvointialan maaseudun yrittäjille madalletaan kynnystä ryhtyä uudeksi hoiva alan palveluntuottajaksi kehitetään olemassa olevien yritysten liiketoimintaosaamista kannustetaan hoivayrittäjiä näkemään uusia palvelukehityksen mahdollisuuksia yritystoiminnan elämänkaaren eri vaiheissa rohkaistaan yrittäjiä kehittämään innovaatioita ja soveltamaan niitä käytäntöön opitaan tunnistamaan toimintaympäristön erityispiirteet niin hoivan ja hyvinvoinnin kuin myös maaseudun näkökulmasta tiedotetaan aktiivisesti hankkeen toiminnasta ja tuloksista, jotta yleinen tietämys hoivayrittäjyydestä lisääntyisi, varsinkin maaseudulla Yhteyshenkilö: projektipäällikkö Elina Laiho, elina.laiho@proagria.fi, p. 020 747 3081 Elämänkaareen perustuvan monituottajatoimintamallin kehittäminen/laadukkaat hankintaprosessit yritysten ja järjestöjen toimialayhteistyöllä 2009 2011 luodaan ja vahvistetaan sellainen palvelujen yhteiskehittelyn infrastruktuuri, jonka avulla ja tukemana hyvinvointipalvelut tuotetaan alueella seuraavin periaattein: asiakaslähtöisesti, monituottajatoimintamallin ja elämänkaaren mukaisesti laadukkaiden ja yhtenäisin perustein toimivien hankintaprosessien kautta (asukkaiden palvelutarpeiden ennakoinnista asiakastyytyväisyyteen) uusia palvelutuotteita ja palveluinnovaatioita tuottaen tulevaisuutta ennakoiden ja tulevaisuuteen valmistuen (työvoima, osaamistarpeet) Työ ja elinkeinoministeriön hyvinvointihankkeen HYVÄ Hyvinvointialan työ ja elinkeinopoliittinen kehittäminen, alueellinen kehittämishanke hankkeen toteuttavat yhteistyössä Hämeenlinnan kaupunki, elinkeinoyhtiö Kehittämiskeskus Oy Häme sekä Sosiaalikehitys Oy lisäksi hankkeeseen osallistuvat alueen ELY virasto/ TE toimisto, yrittäjät sekä 3. sektorin toimijoita. kehittämisyksikön johtaja Kirsti Mäensivu/ Hämeenlinnan kaupunki, kirsti.maensivu@hameenlinna.fi, p. (03) 621 2213

Liite 3 Kanta-Hämeen Polkka 2009 2011 Ikäihmisten palvelujen kehittämishanke osaava, innovatiivinen ja jatkuvasti kehittyvä asiakas ja asukaslähtöinen vanhustenhuolto, jossa ikäihmisten toimintakykyä ja terveyttä edistetään ja ongelmia ehkäistään t sosiaali ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste) Ikäkaste Äldre Kaste hankekonsortion osahanke hankkeessa ovat mukana Kanta Hämeen kunnista Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela, Ypäjä, Hausjärvi, Loppi, Riihimäki ja Hämeenlinna projektipäällikkö Anne Tuominen, 03 6212336, anne.tuominen@hameenlinna.fi projektisuunnittelija Minna Heikkilä, 050 344 3667, minna.heikkila@riihimaki.fi, perhehoitokoordinaattori (Tavattu Hyvä Ikä messuilla, Tampereella) Pääsky Päijät-Hämeen dementiahoidon kehittämiskeskus 2010 2011 yhtenäiset muistihäiriöpotilaan tutkimus, hoito ja kuntoutuskäytännöt koko maakuntaan moniammatillisen yhteistyön sekä uusien toimenkuvien ja toimintatapojen kehittäminen ammattilaisten tieto taidon lisääminen muistihoitajaverkoston kehittäminen pysyvän dementiahoidon kehittämistoiminnan juurruttaminen osaksi muistihäiriöpotilaan palvelukokonaisuutta t Väli Suomen Ikäkaste Äldre kaste hankkeen osahanke ja se kuuluu Sosiaali ja terveysministeriön alaiseen sosiaali ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan (Kaste). hanketta hallinnoi Lahden kaupunki ja sen kumppanina toimii Päijät Hämeen ja Itä Uudenmaan osaamiskeskus Verso. hanke sijoittuu Päijät Hämeen sosiaali ja terveysyhtymän peruspalvelukeskus Aavan (Artjärvi, Hartola, Iitti, Myrskylä, Nastola, Orimattila, Pukkila ja Sysmä), peruspalvelukeskus Oivan (Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä ja Padasjoki) sekä Lahden ja Heinolan kaupunkien alueelle hankkeen toteuttaa Päijät Hämeen sosiaali ja terveysyhtymä, yhteyshenkilöt: Sirkka Liisa Pylväs ja Anu Olkkonen Nikula projektikoordinaattori Tiina Rantanen, gsm 050 398 7586, tiina.rantanen@lahti.fi projektivastaava Sirkku Lavonius, gsm 050 383 6412, sirkku.lavonius@lahti.fi

Koheesio- ja kilpailukykyohjelman hyvinvointiverkosto (KOKO) 2010 2013 Liite 3 Koheesio ja kilpailukykyohjelman (KOKO) tavoitteena on parantaa kaikkien alueiden kilpailukykyä ja tasapainottaa aluekehitystä tukemalla vuorovaikutusta ja verkottumista edistää hyvinvointitoimialan kokonaisvaltaista, strategista kehittämistä parantaa alueiden valmiuksia vastata toimintaympäristön muutokseen kehittää alueiden välistä yhteistyötä tehostaa julkisia hyvinvointipalveluita edistää yrittäjyyttä tukee työ ja elinkeinoministeriön hyvinvointialan työ ja elinkeinopoliittisten kehittämistavoitteiden toteutumista alueilla t KOKO ohjelman tavoitteita tuetaan valtakunnallisilla teemaverkostoilla, joista yhden teemana on hyvinvointiverkosto, joka tarjoaa kansallisen toimintafoorumin hyvinvointialan toimijoille, kehittäjille ja yrittäjille hyvinvoinnin teemaverkoston koordinointia hallinnoi Kehittämiskeskus Oy Häme, käytännön työ toteutetaan yhteistyössä Sosiaalikehitys Oy:n kanssa Outi Myllymaa, outi.myllymaa@kehittamiskeskus.fi, Anu Saarinen, anu.saarinen@kehittamiskeskus.fi KOKO, Hämeenlinnan seutu 2010 2013 Hämeenlinna seudun KOKO hankkeen painopisteenä on hyvinvointitoimialaa tukevien palvelu ja infrakonseptien kehittäminen kärkihankkeena on Virvelinrannan hyvinvointikeskuksen jatkokehitys Virvelinrannan innovaatio ja resurssikeskushankeen päätavoitteena on saada vaikeimmin vammaisten ja haastavasti käyttäytyvien asiakkaiden palvelut keskitetysti yhteiseen tarkoituksenmukaiseen toimintaympäristöön hankkeessa saadaan kehitysvammaisten päivätoiminta sijoitettua toimintaympäristöön, jossa osaaminen vahvistuu laajassa kumppanuudessa eri toimijoiden kanssa tarkoituksena on samalla muodostaa kansallisesti merkittävä toimijaverkosto Yhteyshenkilö ohjelmajohtaja Mikko Koivulehto, mikko.koivulehto@innopark.fi KOKO, Lahden alue 2010 2013 Lahden alueen KOKO ohjelma keskittyy ohjelmakaudella 2010 2013 yritystoiminnan uudistumista ja kasvua tukevan käytäntölähtöisen innovaatioympäristön vahvistamiseen sekä kasvavan ja elinvoimaisen hyvinvointialan yritystoiminnan kehittämiseen hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen toimenpidekokonaisuuden päämääränä on edistää julkisten hyvinvointipalvelujen tuottavuuden kasvua, uusien ennaltaehkäisevien ja omaehtoista hyvinvoinnista huolehtimista tukevien palvelumarkkinoiden ja