Puuttuvat dokumentit 8-68 9 SISÄASIAIN KANSANKOMISSAARIN RAPORTTI LÄNSIMAIDEN DIPLOMAATTIPIIREISSÄ KÄYDYISTÄ KESKUSTELUISTA NEUVOSTOLIITON HALLITUKSEN MAHDOLLISESTA ALUEVAATIMUSTEN ESITTÄMISESTÄ SUOMELLE. VKP (b):n KESKUSKOMITEAAN I.V. STALINILLE, SNTL:n KANSANKOMISSAARIEN NEUVOSTOON V.M. MOLOTOVILLE, SNTL:n KANSANKOMISSARIAATTIIN K.J. VOROSHILOVILLE. 4490/B v. 1939 lokakuussa Englannin ulkoministeri on saanut seuraavat sähkeet. 1. 29. syyskuuta tv. Englannin suurlähettiläs Helsingissä ilmoitti että Suomen hallituksella on vakavia perusteita olettaa Neuvostoliiton lähitulevaisuudessa esittävän pitkällemeneviä aluevaatimuksia Suomelle, joita suomalaiset eivät voi torjua syystä, että he eivät pysty sotimaan SNTL:a vastaan. Englannin lähetystö pitää tarpeellisena evakuoida kaikki Ison-Britannian kansalaiset Suomesta ja kyselee asiaan liittyviä ohjeita. 2. 28. syyskuuta tv. Englannin suurlähettiläs Liettuassa ilmoitti Liettuan ulkoministerin sanoneen hänelle, että hallinnossa suhtaudutaan hyvin Tästä eteenpäin kaikki siaäasiain kansankomissaari L.P. Berijan raportit ovat osoitettu samoille henkilöille, joten heitä ei mainita sitä seuraavissa otsikoissa vaan asiakirjan varsinaisen tekstin alussa, kuten alkuperäisessä kappaleessa.
epäluuloisesti neuvostolaisen vaikutusvallan kasvuun maassa ja pidetään parempana Saksan protektoraattivaihtoehtoa. 3. 28. syyskuuta tv. Englannin suurlähettiläs Eestissä ilmoitti maan päämajanpäällikkö Pitkan käyneen muutama päivä sitten Suomessa tiedustelemassa, josko Suomi ryhtyy sotaan Neuvostoliittoa vastaan tilanteen niin vaadittaessa. 4. Englannin suurlähettiläs Suomessa toisekseen ilmoitti kenraali Mannerheimin pyytäneen hänet tiedottamaan Englannin hallitukselle, että Suomessa odotetaan Neuvostoliiton lähitulevaisuudessa esittävän Suomelle samanlaisia vaatimuksia kuin Eestillekin, kuten luovuttaa meritukikohtia ja lentokenttiä tietyillä suomalaisilla saarilla Venäjän käyttöön. Hänen lausumansa mukaan Suomi joutuu täyttämään nämä Neuvostoliiton vaatimukset. SNTL:n sisäasiain kansankomissaari F. 3 Op. 6 D. 30. L. Kopio L. Berija 10 SISÄASIAIN KANSANKOMISSAARIN RAPORTTI SUOMEN VALTION AMERIKKAAN OTTAMISTA YHTEYKSISTÄ, AIHEENA SUOMEN JA NEUVOSTOLIITON KESKENÄISSUHTEET 4569/ 10. lokakuuta 1939
Tov. Stalinille, Molotoville, Voroshiloville 7. lokakuuta tv. [lähde] ilmoitti, että Amerikan suurlähettiläs Steinhardt aikoo lähiaikoina käydä Baltian maissa. Vierailun tarkoituksena on neuvotella Suomen hallituksen kanssa Suomen ja SNTL:n keskinäisen avunantosopimuksen mahdottomuudesta. Hän totesi Tietooni tuli koodisähkeistä, että Suomessa halutaan tietää Yhdysvaltain mielipide siitä, minkä kannan Suomi ottaa jos SNTL tulee vaatimaan Suomen ulkoministeriä Moskovaan, kuten tapahtui Latvian sekä Viron kohdalla. Kannattaako kieltäytyä neuvotteluista ja joutua sotaan, jonka seurauksena voi olla Puna-armeijan läpimurto ja maan miehitys vai solmia sopimus Neuvostoliiton kanssa. Jälkimmäistä Suomessa ei haluta, sillä se merkitsisi Suomen muuttumista SNTL:n alueeksi. Tässä kysymyksessä Suomen hallitus otti yhteyttä Yhdysvaltoihin ja sai vastauksen, että ministerin lähettämistä Moskovaan täytyy viivytellä eri verukkeilla. Kysymykseen miten voitaisiin pitkittää ministerin matkaa, hän vastasi, että Suomalaiset voisivat esim. ilmoittaa ministerin olevan sairaana ja varaministerin mahdollisesti saapuvan heti, kun hän on saanut valtuudet eräältä Suomen johtavien politiikkojen erikoiskokoukselta tai pitää keksiä muita verukkeita.
SNTL:n sisäasiain kansankomissaari L. Berija 11 SUOMEN SISÄASIAINMINISTERIN LÄÄNINHALLITUKSILLE ANTAMIA MÄÄRÄYKSIÄ POLIISILAITOSTEN TEHTÄVISTÄ YLEISJÄRJESTYKSEN EDISTÄMISESSÄ SEKÄ VÄESTÖN EVAKUOINNIN AVUSTAMISESSA SOTATILAN AIKANA 11525 10. lokakuuta 1939 Nykyisessä tilanteessa sisäasiainministeriö on pitänyt tarpeellisena antaa kaikille poliiseille seuraavat määräykset. 1. Maamme eri puolille saattaa ilmestyä henkilöitä jotka on joko lähetetty sinne tai muuten toimivat hankkiakseen tietoja maamme tilasta ulkomaita varten. Kaikkia sellaisia epäilyttäviä henkilöitä on pidettävä silmällä mm. seurattava ulkomaalaisten toimintaa sekä käytöstäkin. Poliisien on siten erityisesti tarkkailtava erilaisia kokouksia ja paikkoja, koska sellaisissa tilanteissa yllämainituilla henkilöillä on paremmat mahdollisuudet järjestyksen häiritsemiseen ja tyytymättömyyden herättämiseen. 2. Kuten todettu, poliittisesta tilanteestamme levitetään väärennettyjä tietoja
jotka voivat esim. viedä uskottavuutta puolueettomuudeltamme tai vaikuttaa kielteisesti maamme ulkosuhteisiin myös muilla tavoin. Näin ollen poliisien on pidettävä huolta siitä, etteivät he itse levitä tällaisia tietoja sekä mahdollisuuden mukaan estää muut sellaiset yritykset. Mikäli poliisin tietoon tulee yllämainittua toimintaa harrastava henkilö, on sen huomautettava asianomaiselle vakavasti. 3. Sen varalta, että maamme joltakin osin voi joutua sotatoimi-alueeksi ja poliisiviranomaiset erikoismääräyksestä tai tilanteen pakottamina joutuvat jättämään palveluspaikkakuntansa, tulee heidän pitää aina helppokantoinen reppu valmiiksi pakattuna sisältäen välttämättömät vaatteet, viranhoidossa tarvittavat välineet ym. Nykyisissä olosuhteissa tulee jokaisen poliisimiehen olla taskuaseella varustettu. Mikäli nousee kysymys poliisin koko joukko-osaston tilapäisestä tai pitkäaikaisesta siirrosta toiselle alueelle, tulee heidän pitää huolta poliisilaitoksen hallussa olevan valtion omaisuuden siirtämisestä myös turvaan. Ennen kaikkea on siirrettävä tilinpitokirjat, rahasto, tärkeät päiväkirjat, kortisto sekä salaiset asiakirjat. Tarkempia ohjeita tällaisessa evakuoinnissa antaa tarvittaessa lääninhallitus. 4. Poliisin käytössä olevat autot tulee varustaa taskulampulla, kirveellä, lapiolla sekä mahdollisesti rautakangella. Niiden hankintaan saa käyttää kaupungin ja piirin poliisilaitosten autojen huoltoon myöntämiä varoja. 5. Väestön mahdollisen evakuoinnin yhteydessä evakuoiduista on laadittava
luettelot sekä lähtö- että saapumispaikalla. Niiden laatimisesta huolehtii poliisi tai sopimuksen mukaan paikallishallinnon virkamies. Luetteloihin merkitään evakuoidun henkilön täydellinen nimi, ikä, ammatti sekä pysyvä asuinpaikka (kunta, kylä, katu ja numero) heidän saapuessaan tilapäispaikkakunnalle. Mikäli henkilöitä siirretään uudestaan, tulee luetteloihin tehdä vastaavasti merkintä uudesta oleskelupaikasta. Luetteloihin on jätettävä tilaa uusien siirtojen vaatimille merkinnöille. Poliisin täytyy mahdollisuuden mukaan valvoa kuria ja järjestystä evakuoitujen joukoissa. Myös on pidettävä huolta siitä, ettei näissä joukoissa suoriteta vakoilutoimintaa eikä levitetä levottomuutta ja tyytymättömyyttä. Evakuoitujen muonitus- ja varustusjärjestelyt kuuluvat paikallishallinnon viranomaisten tehtäviin. 6. Yllämainittuja toimenpiteitä suorittaessaan poliisin on oltava kiinteässä yhteydessä kunnallis-, sotilas- ja suojelukuntaviranomaisten kanssa. Tehdyistä havainnoista ja huomautuksista on ilmoitettava valtiolliselle poliisille. 7. Poliisin on tarkasti noudatettava sotatilalakia sekä muita poikkeustilanteen erikoislakeja ja noudattaa niitä tarkoituksenmukaisesti. Sisäasiainministeriö lääninhallituksille ja poliisille tiedoksi ja ohjeeksi. Ministeri Urho Kekkonen päällikkö M.E. Koskimies Osaston Lähde:
Lähetetty kaikkiin lääninpoliisihallintoihin, nimismiehille ja apulaisnimismiehille tiedoksi ja ohjeeksi. Viipuri, Lääninkanslia 12. lokakuuta 1939 Maaherra Arvo Manner Apulaispoliisitarkastaja Eino Nikupaavola Käännetty suom. kielestä 15 SISÄASIAIN KANSANKOMISSAARIN RAPORTTI USA:n JA LÄNSIMAIDEN SUHTAUTUMISESTA SUOMEN TILANTEESEEN 4600/B 13. lokakuuta 1939 VKP (b):n KK tov. STALINILLE, SNTL:n SNK tov. MOLTOVILLE, SNTL:n NKO tov. VOROSHILOVILLE 10. lokakuuta Lontooseen saatiin kaksi sähkettä suurlähettiläältä Suomessa. Alempana sähkeiden sisällöstä. 1. Yhdysvaltain suurlähettiläs kieltäytyi antamasta mitään neuvoa suomalaisille, mutta vakuutti, että jos Neuvostoliitto loukkaa mitä tahansa Suomen oikeuksia, niin se tulee ehdottomasti tekemään kielteisen vaikutuksen USA:han. Ruotsin hallitus lupasi suomalaisille pelkästään moraalista tukea. Ruotsin suurlähettilään mielestä Neuvostoliitto tulee saamaan kaiken, mitä sotimatta voi ottaa ja suomalaiset välttääkseen aseellisen selkkauksen luovuttavat sen verran, mitä tarvitaan.
Englannin suurlähettiläs ilmoittaa, ettei hänkään pystynyt antamaan mitään neuvoa Suomen ulkoministerille. 2. Suomen puolustusministeriön tiedusteluosaston päällikkö kävi viime viikolla Berliinissä. Hän yritti selvittää mille kannalle Saksa asettuu siinä tapauksessa, jos Suomi ja Neuvostoliitto joutuvat aseelliseen selkkaukseen. Hän palasi hyvin pettyneenä, koska saksalaiset eivät näyttäneet mitenkään kiinnostuneilta tässä kysymyksessä. SNTL:n sisäasiain kansankomissaari L. Berija 21 SISÄASIAIN KANSANKOMISSAARIN RAPORTTI SELKKAUKSESTA NEUVOSTOLIITON JA SUOMEN VÄLISELLÄ VALTAKUNNANRAJALLA 4627/B 1939 15. lokakuuta VKP (b):n KK tov. STALINILLE, SNTL:n SNK tov. MOLTOVILLE, SNTL:n NKO tov. VOROSHILOVILLE Tänään 15. lokakuuta kello 11.30 Sestra-joen ja Viipurin valtatien risteyksessä sijaitsevasta tulipesäkkeestä oli ammuttu lyhyt konekiväärisarja meidän alueelle. Kaksi luotia lensi komentajiemme yli. Tämä tapahtui seuraavien olosuhteiden vallitessa. Muutama komentajamme suoritti valmistustyötä rautatiesillalla Beloostrovaseman vieressä Suomen valtuuskunnan rajanylitystä varten.
Tarkastaessaan reitin valmiutta meidän alueellamme 100 metrin päässä sillasta he yrittivät kutsua esiin sillan lähellä olevia suomalaisia rajavartijoita kiinnittääkseen heidän huomiota siihen, ettei autokulkureitti ollut valmis Suomen puolella. Suomalaiset rajavartijat kieltäytyivät puhumasta, laukaisivat kaksi merkinantorakettia ilmaan, ryntäsivät rajalta 100 metrin päässä olevaan tulipesäkkeeseen ja aloittivat ammunnan. Komentajaryhmän päällikkö majuri Drejev välittömästi käski läsnä olevien vetäytyä tapahtumapaikasta ja lähti selustaan. Rajavartiokomisaariamme on pyydetty kutsua välittömästi Suomen rajavartiokomissaarin, jolle ilmoitetaan tapahtuneesta ja tehdään protesti suomalaisten rajavartijoiden toimista. Osa Suomen valtuuskuntaa (2 neuvosta) on tänään turvallisesti ylittänyt rajan. Toinen Paasikiven johtama osa lähtee Pietarista illalla. SNTL:n sisäasiain kansankomissaari L. Berija 33 SISÄASIAIN KANSANKOMISSARIAATIN RAPORTTI KOSKIEN LÄNSIMAIDEN AIKOMUSTA TEHOSTAA SUHTEITA NEUVOSTOLIITTOON 4950/B 6.marraskuuta 1939. Toveri Stalinille, Molotoville, Vorošiloville Pariisista 1. Neuvostoliiton uhkia Suomea kohtaan pidetään pelotteluna. Englannin hallitus pyrkii parantamaan Englannin ja NL:n suhteita ja ehdottaa
jälkimmäisille muutamia poliittisia ja sotilaallisia toimenpiteitä koskien Kauko- Itää, Balkania, Mustamerta ja salmia. Muutaman päivän kuluttua valmiiksi saatu ehdotus välitetään Ranskalle harkittavaksi. Neuvottelujen helpottamiseksi Englanti ensin tarjoaa NL:lle tavaranvaihtoa erittäin edullisilla ehdoilla. 2. Englannin, Ranskan ja Turkin välisestä sopimuksesta huolestuneen Italian rauhoittamiseksi, Englanti ehdottaa konferenssia, jossa kehitettäisiin uusia salmia koskevia asetuksia. Konferenssin osapuolina olisivat Turkki, Ranska, Englanti, Neuvostoliitto, Italia, Bulgaria ja Romania. NL:n sisäasiain kansankomissaari L. Berija 36 GUGB:n 7. OSASTON TIEDOTUS RAJAVARTIJAIN JOUKKOJEN PÄÄHALLINTOON SUOMEN SOTAJOUKKOJEN KESKITTÄMISESTÄ SEKÄ SOTATOIMIEN SUORITTAMISESTA RAJALLA 234 12. marraskuuta 1939 Täten esitän yhteenvedon tiedoista suomalaisten suorittamista sotilaallisista toimenpiteistä. 1) Petroskoin rajavartioston vasemman sivustan vastapuolelle (Salmin, Pitvologrannan (Pitkäranta?) ja Sortavalan piirissä) keskitettiin 15-tuhannen sotilaan 8. ta-divisioona, joka on puolestaan vahvistettu 1060:n sotilaan polkupyöräpataljoonalla ja kahdella tykistödivisioonalla. 2) Petroskoin rajavartioston oikean sivustan sekä Porajärven rajavartioston vastapuolella Suojärven, Ilomantsin ja Joensuun alueille
keskitettiin 7. jalkaväkidivisioona, jonka yksi rykmentti majoitettiin Suojärvelle, toinen Ilomantsiin ja kaikki muut divisioonan yksiköt Joensuuhun. 3) Hämeenlinnassa liikekannalle asetetun Lapin 9.divisioonan tehtäviin kuuluu pohjoisalueiden eli Petsamon kihlakunnan ja Kantalahden suunnan puolustaminen. 4) Rajavartijain komppaniat muokattiin pataljooniksi. Näin ollen nykyisin suomalaisilla on 12 rajavartiopataljoonaa rajalla Karjalan tasavallan ja Murmannin kohdalla. Raja vartioidaan 2-10:n miehen kokoisin vahvistetuin komennuskunnin. 5) Suomalaiset ovat suunnitelleet kolme puolustuslinjaa. Ensimmäinen puolustuslinja on tulossa rajan linjalle, siellä tehdään taisteluhautoja ja konekivääripesäkkeitä. Rajalle on jo siirretty 7. ja 8. divisioonan yksiköt. Etupäässä puolustusta järjestetään Suomen rajan ja selustan lähialueilla. Toinen puolustuslinja suunnitellaan Yksinjoelle, joka virtaa Sortavalaa koillisempana olevasta Terevaarasta ja laskee Laatokkaan. Tämän alueen vahvistamiseksi suomalaiset ovat ahkeroineet vuodesta 1936 asti. Kolmannen puolustuslinjan suunnitellaan kattavan Laatokan ja Jänisjärven välisen järvikapeikon, sekä Jänisjärveltä pohjoisempana olevia alueita eli Jänisjärveltä Korpiselkään ja Korpiselästä Ilomantsiin asti. Puolustuslinjan järjestäminen aloitettiin tämän vuoden syyskuun loppupuolella. 6) Suomen armeijaan sotapalvelukseen on kutsuttu 18 ikäluokkaa 19- vuotiaista lähtien. Upseerikuntaan on kutsuttu alle 50-vuotiaat. Armeijassa on otettu käyttöön yleinen sensuuri. Kaikki kirjeenvaihto tarkastetaan. 7) Sotapalvelukseen kutsutut ovat masentuneita. Sotilaat ovat varmoja siitä, että Suomi häviää. Työläiset, köyhät ja keskivarakkaat talonpojat sekä osa työtätekevää sivistyneistöä ovat tyytymättömiä Suomen hallituksen toimintapolitiikkaan ja puhuvat NL:n ehdotuksen hyväksymisen puolesta. Kulakkikauppiaat ovat sodan puolesta. Monet sanovat, että on huonoa asua niin heikkovoimaisessa maassa kuin Suomi. Korpiselän kunnan keskivarakas
Sivanen kertoo: Jos Suomi ei suostu NL:n ehdotukseen, se joutuu kärsimään samoin kuin Puola, koska NL on mahtava maa. Pidätetyiltä rajan rikkojilta saadut tiedot ovat luotettavia, sillä suurin osa niistä on varmistettu. Barannikov 43 NKVD:n RAPORTTI KOSKIEN RAJAN LAITTOMISTA YLITYKSISTÄ SEKÄ SUOMEN RAJAVARTIJAIN SUORITTAMASTA TULITUKSESTA NEUVOSTOLIITON RAJAVARTIOASEMAA KOHTAAN 5278/B 28. marraskuuta 1939 Toveri Stalinille, Molotoville, SNK Vorošiloville Tänään, 28. marraskuuta 1939 klo 17.10 35. Murmannin rajavartijainosaston 17. rajavartioasema Ozerkon partio liikkui Srednij- ja Ryba ij-saarien välisellä kannaksella valtiorajan linjaa pitkin sitä tarkastaakseen. Yhtäkkiä partiota tulittivat suomalaiset rajavartijat meidän puolella sijaitsevasta väijytyksestä. Suomalaisiin verrattuna epäedullisissa olosuhteissa ollessa rajavartijamme asettuivat tuliasemiin ja tulittivat vastaan Tulittaessa suomalaiset alkoivat edetä kauemmaksi alueellemme uhaten rajajoukkoamme saarrostuksella.
Rajavartioasemalta lähetettiin 10 miehen tukiryhmä Murmanskin piirin NKVD:n rajajoukon esikunnan päällikkö majuri Prusskin johdolla. Tukiryhmän ja rajavartiostojoukon ponnistuksin väijytyksessä olevien joukosta pidätettiin kolme suomalaista rajavartijaa, kaksi onnistui pakenemaan Suomen alueelle. Pidätetyiltä otettiin pois kaksi kivääriä, kaksi kiikaria, rakettiase ja revolveri. Pidätetyt sotilaat siirretään Murmanskiin. Joukossamme ei ollut menetyksiä. 28. marraskuuta klo 13 Restikentskin 82. rajavartijainjoukon toimikaistalla 866. rajapyykin läheisyydessä, Sangelski Restikentskin 82. rajavartijainjoukon kirkkomaa-rajavartioaseman alueella Lotta-joen vasemmalla rannalla kolme kiväärillä ja pistoolilla varustettua suomalaista sotilasta laittomasti ylitti rajan ja kulki 3 metriä eteenpäin NL:n alueelle. Huomattua lähestyvän NL:n rajavartioston he häipyivät Suomen puolelle. 28. marraskuuta klo 15.00 kolme aseistautunutta suomalaista sotilasta laittomasti ylitti NL:n valtiollisen rajan Restikentskin 82. rajavartijainjoukon toimikaistalla Tri Ozera-rajavartioaseman läheisyydessä. Huomattuaan lähestyvän NL:n rajavartioston he häipyivät Suomen puolelle. 28. marraskuuta klo 18.10 Restikentin 82. rajavartijainjoukon Remit- Ozero rajavartioaseman toimikaistalla valtiollisen rajalinjaa tarkastavaa rajavartijainjoukkoa odottamatta tulitettiin Suomen alueelta. Luoteja osui NL:n alueella olevan partion lähelle. NL:n sisäasiain kansankomissaari L.Berija Julkaistu Tainy i uroki zimnei voiny 1939 1940 - kokoelmassa, Pietari, «Poligon»-kustantamo, 2000, s. 108 109. 47
TULAN PIIRIN NKVD:n HALLINNON RAPORTTI TULAN VÄESTÖN PALAUTTEISTA ALKANEESTA SUOMEN JA NL:n SODASTA 6/3904 2. joulukuuta 1939 NL:n hallituksen ilmoitus suomalaisten sotakiihkoilijoiden provokaatiosta Tulan kaupungin ja Tulan piirin työtätekevät ottivat vastaan suurella suuttumuksella ja mielenkuohulla. Runsasväkisissä joukkokokouksissa, kokouksissa ja keskusteluissa työläiset, kolhoosilaiset ja sivistyneistö suuttuneina yhtyvät NL:n hallituksen noottiin, joka ilmaisee koko neuvostokansan mielipiteen. Tehtaan 66 työläinen D muiden tehtaan työntekijöiden joukossa 1. joulukuuta sanoi: Suomi provosoi meidät sotaan laskien toiveita Englannin ja Ranskan apuun, mutta siinä Suomi ei onnistu, vaan menettää hampaitaan rajojemme graniittia maistettuaan. Tietäkööt he, että me rakastamme rauhaa ja tulemme taistelemaan sen puolesta loppuun asti. Mutta osaamme sotiakin ja rakastamme sotia rauhan puolesta. Ja milloin tahansa NL:n hallituksemme kutsumuksesta nousemme puolustamaan isänmaatamme ja näytämme mitä voi seurata kymmenen ryssää per yksi suomalainen - laskeman hyvästä. Punaarmeijamme on erilainen kuin tuo vanha tsaarin armeija. Tulassa 28. marraskuuta 314. tehtaan työntekijä I... keskustellessaan tehtaan muiden työntekijöiden kanssa sanoi: Jos Puna-armeija ylittää Suomen rajan, Suomen väestö heti nousee päättömiä hallitsijoita vastaan, sitten käy samoin kuin Länsi-Ukrainassa ja Valko-Venäjällä; ovathan Suomen työtätekevät kyllästyneet sietämään porvaristonsa ilkivaltaisuutta ja tämä on lopetettava!.
28.marraskuuta tehtaan 66 työläinen S muiden tehtaan työntekijöiden joukossa 1. joulukuuta sanoi: Siltikin epäselväksi jää se, mihin Suomi laskee haastaessaan NL:n sotaan. Sotavoimiamme ei voi verrata ja tuskin Englanti ja Ranska tulevat auttamaan Suomea. Ne haluavat kyntää toisen vasikalla, mutta sitä heidän ei toki onnistu tehdä. 28. marraskuuta T ekinski piirin Novo-Kolpinsij kyläneuvoston Udarnik -kolhoosin hallinnossa puolueeseen kuulumaton 45-vuotias työntekijä muiden kolhoosilaisten keskuudessa sanoi: Pitää antaa Suomelle kunnon vastaisku. Mikäli tarpeen tulee niin minäkin menen puolustamaan isänmaatamme. Tämän ajanjakson mennessä on havaittu seuraavia neuvostovastaisten joukkojen edustajien lausuntoja tapahtumista Suomessa. 27. marraskuuta Tulassa entisen tehtailijan poika 66. tehtaan työntekijä L tuttaviensa joukossa sanoi: Yksin Suomesta ei vastustajaa NL:lle, koska sotavoimat ovat epäsuhtaisia. Mutta on selvää, että jos Englanti usuttaa Suomea NL:n kimppuun, niin se tulee auttamaan Suomea. Ja sodan syttyessä tilanne on vakavampi kuin meilläpäin oletetaan, sillä Englantia ei voi verratakaan meidän maahamme, se on sekä voimakkaampi että rikkaampikin. Neuvostovastaisten lausuntojen syystä VKP(b):sta erotettu 66. tehtaan työntekijä N. muiden työntekijöiden joukossa sanoi: Sota Suomea vastaan tarkoittaa sotimista Englantia ja Ranskaa vastaan, jotka ovat Suomen takana, ja tämä on suuri voima. Sotia sitä vastaan tarkoittaa tulla lyödyksi. 314. tehtaan kutsuntaikäinen työntekijä K. muiden työntekijöiden joukossa 29. marraskuuta totesi: En nukkunut koko viime yönä. Olin huolissani, kun tuli tietoon, että Suomi jatkaa provokaatiota. Taas tulee sota ja meidät ensisijassa ajetaan sinne. En tiedä mitä tekisin. Tulan Glavtsvetmettorgin toimiston kirjanpitäjä K., työtovereittensa joukossa 27. marraskuuta sanoi: En usko, että suomalaiset tulittivat meitä.
Minusta tuntuu, että se on muuten meidän provokaatiomme hyökätäksemme Suomeen. Tulassa 27. marraskuuta t.v. 176. tehtaan työntekijä H. keskustellessa saman tehtaan työntekijöiden kanssa sanoi: Suomi hyökkää maahamme Saksan määräyksestä, sillä nimittäin Saksa ei halunnut luovuttaa meille Länsi-Ukrainaa ja Länsi-Valko-Venäjää ja se tulee taistelemaan kunnes valloittaa ne takaisin, siksi se usuttaakin Suomea meidän kimppuun. Uskoisin, että meidät lyödään, koska on niin paljon maita, jotka ovat meitä vastaan!. 27. marraskuuta Tulan 26. koulun opettaja V. muiden opettajien keskuudessa sanoi: NL tulee vedetyksi sotaan mukaan, se näkyy kaikesta, Leningrad on ollut valaisematta jo neljään päivään. Joka yö kaupunki pimennetään. 25. marraskuuta 1939 Kalugan kaupungissa nunna D. kotonaan tuttaviensa läsnä ollessa ilmoitti: Pyhän Raamatun mukaan Neuvostovallalle kohta tulee loppu, sillä kaikki länsimaat ovat NL:a vastaan ja vuonna 1940 sille julistetaan sota. 27. marraskuuta t.v. tehtaan työntekijä G. keskustelussa tuttaviensa kanssa väitti: Radioilmoitus Suomen provokaatiosta on keksintöä, tämähän oli Neuvostoliiton provokaatio tarkoituksella valloittaa Suomen. Tulan kaupungin raitiovaunuaseman lipuntarkastaja I. muiden työntekijöiden keskuudessa sanoi: Sotajoukkomme haluavat saada Suomen, mutta turhaan, meillä on riittävän paljon maata, mutta he haluavat vielä enemmän. On vaikeata tajuta mitä tapahtuu. Entinen pappi N. keskustelussa tuttaviensa kanssa Tulan kaupungissa 27. marraskuuta sanoi: NL ei vältä sotaa Suomen kanssa. Vaikka kuinka venyttelisi tämän kanssa, sota on välttämätön. Englanti, Ranska ja Saksa auttavat Suomea. Ne kokoontuvat kaikki yhdessä ja poistavat NL:n maan pinnalta.
1. joulukuuta 1939 Tulan lehden Molodoi kommunar toimituksen työntekijä E. tuttavien keskuudessa väitti: Suomen lisäksi Englantikin on jo julistanut sotaa NL:lle. Tulan piirin NKVD:n hallinon päällikkö Valtion turvallisuuspalvelun kapteeni Tulan piirin UNKVD:n UGB:n 2.osaston päällikkö Valtion turvallisuuspalvelun yliluutnantti 48 OTTEITA SNTL:n NKVD:n PAIKALLISTEN ELINTEN ERIKOISILMOITUKSISTA ERILAISTEN VÄESTÖKERROSTEN LAUSUNNOISTA TAPAHTUMISTA SUOMESSA Bakinstituutin laboratorion työntekijä K. (Simferopolin kaupunki): Suomen kanssa on lopetettu. Hallitus on lähtenyt pois maasta. Kommunistipuolue on vallassa. Eli vielä yksi maa on mennyttä. Kommunistinen puolue toimii maan sisällä ja horjuttaa hallitusta, sitten käykin niin, että maat sortuvat kokonaan. Moskovan 240. tehtaan työntekijä S.: Tärkeintä näissä tapahtumissa on se, että maassamme vallitsee erityinen rauhallisuus. Maassamme tuntuu olevan kovaa varmuutta ja voimaa. Neuvostovallalla on paljon varoja tyydyttääkseen Puna-armeijan tarpeita. Työväenluokka ja hallituksemme politiikka ovat luoneet tämän varmuuden. Moskovan 2. kellotehtaan työntekijä D. : Nyt suomalainen työläiskansa tulee vapaaksi. Jopa jos Englanti ja Ranska siirtävät sotajoukkojansa Suomeen, ei sekään ole hätänä. Eihän ole ensimmäistä kertaa kun tulemme lyömään englantilaisia ja ranskalaisia hyökkääjiä. Huonosti aseistettu Puna-armeija löi ne
hajalle sisällissodan aikanakin, ja nykyinen sotamahtimme takaa voiton meille. Moskovan 67. tehtaan 2. osaston työvalvoja D. : Mikä tahansa maailman maa ja hallitus Suomen tapahtumien perusteella ovat vielä kerran vakuuttuneet siitä, että sota NL:a vastaan on käsittämätöntä. Sotajoukkojemme astuttua kapitalistisen maan alueelle tämän maan kansa heti huomaa meissä ystäviä ja nousee kanssamme taistelemaan porvaristoa vastaan. Tämä menestys selittyy Neuvostoliiton oikealla politiikalla. Tulan piirin Kommuna -lehden toimituksen työntekijä H.: Kaikesta päätellen suomalaisilla sotajoukoilla on tarkoitus vetää meidät syvemmälle alueellensa lähemmäksi etukäteen valmistettuja taisteluasemia ja puolustuslinjoja aloittaakseen taistelua siellä. He vetäytyvät tarkan suunnitelman mukaisesti, jonka päällystönsä oli etukäteen laatinut. Operaatioiden viivytys on edullista suomalaisille, jotka erinomaisesti tuntevat sotanäyttämöä, muttei ei ole lainkaan edullista meille. Tilannettamme hankaloittaa sekin, että Suomen- ja Pohjanlahti ovat jo puoliksi jäätyneet, joten näin ollen laivastomme on melkein kahlehdittu eikä nähtävästi pysty turvaamaan olennaista apua maajoukoille. On otettava huomioon myöskin se, että nyt ollaan tekemisessä suomalaisten kanssa, jotka suhtautuvat venäläisiin huonommin, kuin valkovenäläiset ja ukrainalaiset herrojen Puolaa nujerrettaessa. Ei Englanti aktiivisesti tapahtumiin puutu, mutta Ruotsi todennäköisesti tulee aktiivisesti auttamaan Suomea. Tähän viittaa näkee vuoden 1918 kokemuskin, kun suomalaisia tuli auttamaan noin 100 tuhatta ruotsalaisia vapaaehtoista. K., Karpoville nimetyn tehtaan työtekijä (Moskova): Sopimus on kyllä hyvä, saatiin se, mihin pyrittiinkin Leninin kaupungin turvallisuus on turvattu. Suomen sotakiihkoilijoiden poistamisen jälkeen Suomen kansa tulee pyytämään Suomen liittämistä Neuvostoliittoon. Nyt Suomea johtaa sen kommunistinen puolue.
Moskovan 17. painamon painatusosaston mestari S.: Hallituksemme teki oikein, kun luovutti Suomelle osan Karjalan aluetta. Me emme kärsi siitä, koska nykyinen Suomi on demokraattinen tasavalta, ja muutaman päivän kuluttua siitä voi tulla neuvostotasavalta. Englannille ja Ranskalle se on hyvä korvauspuusti, katsokoot miten NL osaa ratkaista mitä vaikeimpia kysymyksiä. Moskovan Izoljator - tehtaan sorvari D. : Suomen Kommunistipuolueen vetoomus on niin kova, että se iskee kovemmin kuin mikään ase. Mospogruz - trustin kirjeenpitäjä L. : Suomi joutui kieltäytymään kolhoosien perustamisesta, koska Suomen talonpojat tuntevat erinomaisesti kolhoosilaisten tilannetta NL:ssa. He vihaavat kolhooseja, eivätkä salli pettämään itseänsä. Simferopolin rakennusopiston fysiikan opettaja D: Historian laki on sellainen, että voimakkaampi syö heikomman. Tämä vallankumous Suomessa voi päättyä surullisesti monille tuhansille ihmisiä, koska heidät siihen pakotettiin. Se on Kominternin työtä. Zagotzernon Moskovan toimiston teknikko D.: Jos Englanti ryhtyy puolustamaan Suomen porvarillista hallitusta, se automaattisesti liittyy sotaan NL:a vastaan. Siinä tapauksessa NL:n on ryhdyttävä kaikkiin toimenpiteisiin kehittääkseen kansallista vapautusliikettä ja auttaakseen Intiaa tulemaan virallisesti riippumattomaksi Englannista. Se olisi kova isku, joka hajottaisi englantilaista imperiumia Painamon työntekijä D.: Sitä suomalaiset soltut saivatkin. Puna-armeija kyllä opettaa heitä miten on keskusteltava NL:n kanssa. Se on hyvää oppia kaikille, jotka haaveilevat hyötymisestä isänmaamme kustannuksella. NL olisi tehnyt selvää ulkovihollisista jo aikoja sitten, mutta meitä estää iskulauseemme Vierasta maata emme halua.
Kirjailija ja runoilija R. (Kiova): Kyllä kurin säätäminä meidän on kirjoitettava vastalauseita, julistuksia ja suuttumusrunoja. Mutta minulle käy todella sääliksi suomalaisia, jotka eivät syyllistyneet mihinkään. Insinööri A., (Kiova): Länsi-Ukrainassa me kuitenkin onnistuimme selviytymään viittaamalla vapauttamiseen. Mutta tässä kyse on selkeästi aggressiivisista toimista heikkoa valtiota kohtaan. Sotiessa Japania vastaan pelkäsimme juuttua laajamittaiseen sotaan. Mutta kun pieni ja heikko Suomi rikkoi rajamme, me käytimme sen turvattomuutta hyväksemme ja lähdimme talttaamaan sitä panssarivaunuilla. Onko olemassa vaikka yksi tervejärkinen ihminen, joka uskoisi, että Suomi oikeasti hyökkäsi ensimmäisenä Neuvostoliittoon? Olen varma, että ei ole. Ja olisi hassua, ei vain väittää, vaan ajatellakin sellaista. Sopimuksen purettua ja täysivaltaisen edustuston kutsuttua Suomesta pois olin varma siitä, että Suomi alkaa hyökätä meihin provosoidakseen sotaa ja me aggression onnettomana uhrina joudumme puolustautumaan. Samalla tavalla Kiinakin hyökkäsi Japaniin, Tšekkoslovakia ja Puola Saksaan, ja lopulta Suomi NL:on. Leningradista karkotettu Jaltan kaupungin asukas L.: En hyväksy neuvostohallituksen politiikkaa, mutta minussa on venäläisen ihmisen tunteita. Vielä Pietari I oli taistellut Suomesta, ja me nyt otamme Suomen epärehellisellä tavalla, väkisin, mutta venäläiset ihmiset silti tyytyvät siihen. 55 MOSKOVAN PIIRIN UNKVD:n RAPORTTI TYÖTÄTEKEVIEN JOUKKOJEN PALAUTTEISTA SUOMEN KANSANHALLITUKSEN JULKAISTAMASTA DEKLARAATIOSTA 2. joulukuuta1939
Moskovan työtätekevät joukot hyväksyivät Suomen hallituksen julkaiseman deklaraation suurella innolla. Hyväksyen neuvostohallituksen ulkopolitiikan työtätekevät joukot innostuneina tervehtivät sankarillista Puna-armeijaa ja olevat varmoja Suomen kansan lopullisesta voitosta. Tärkeintä näissä tapahtumissa on se, että maassamme vallitsee erityinen rauhallisuus. Maassamme tuntuu olevan kovaa varmuutta ja voimaa. Neuvostovallalla on paljon varoja jotta tyydytetään Puna-armeijan tarpeet. Työväenluokka ja hallituksemme politiikka ovat luoneet tämän varmuuden. (Smirnov, tehtaan 240 työntekijä). Nyt Suomen työläiskansa tulee vapaaksi. Jopa jos Englanti ja Ranska siirtävät sotajoukkojansa Suomeen, ei siitäkään. Eihän ole ensimmäinen kerta kun tulemme lyömään englantilaiset ja ranskalaiset hyökkääjät. Huonosti aseistettu Puna-armeija löi ne hajalle sisällissodan aikanakin, joten nykyinen sotamahtimme takaa voiton meille. (Dolgov, kellotehtaan 2 työntekijä) Suomessa puhkesi avointa tyytymättömyyttä entisen hallituksen politiikkaan. Nyt kun on olemassa uusi kansanhallitus, sotajoukkojemme oleskelu Suomen alueella on aivan laillisesta. Voimme olla ylpeitä siitä, että Suomen kansa ottaa vastaan puna-armeijalaisemme ystävällismielisesti. ikulinev, tehtaan 67 hankintaosaston päällikkö). Mikä tahansa maailman maa ja hallitus Suomen tapahtumien perusteella ovat vielä kerran vakuuttuneet siitä, että sota NL:a vastaan on käsittämätöntä. Sotajoukkojemme astuttua kapitalistisen maan alueelle tämän maan kansa heti huomaa meissä ystävän ja nousee kanssamme taistelemaan porvaristoa vastaan. Tämä menestys selittyy Neuvostoliiton oikealla politiikalla. (Moskovan 67. tehtaan 2. osaston työvalvoja Lifanov) Puna-armeijan joukko-osastojen astumisen Suomen alueelle ja väliaikaisen Kansanhallituksen muodostamisen yhteydessä on todettu provokatorisia vastavallankumouksellisia lausuntoja.
Deklaraatio on kirjoitettu todella hienosti ja ovelasti. Se kirjoitettiin täällä, sillä Kansanhallituksen puheenjohtaja Otto Kuusinen on Kominternin toimihenkilö. Suomeen hän lähti vasta äsken. Deklaraatiossa sanotaan, että Suomen hallitus ei tule neuvostolaiseksi. Todellisuudessa siitä tulee neuvostolainen, muuten Neuvostoliitto ei olisi luovuttanut Karjalaa. Kansanhallituksen muodostamaa armeijakuntaa vain sanotaan armeijakunnaksi, sillä kooltaan se ei ole iso. Neuvostoliiton on tärkeätä näyttää, ettei se hyökännyt Suomen kimppuun, vaan oli auttamassa Suomen kansanhallitusta. (SNTL:n metsätalouden kansankomissariaatin maanjärjestyskomitean työntekijä Skamadra) Ulkomailla työläiset hakkaavat niitä, jotka uskaltavat sanoa jotain suomalaisten hyökkäyksestä. Tällaista Neuvostoliiton suhtautumista Suomeen seuraa SNTL:n täydellinen eristäytyminen. Olisi luonnollista jos Neuvostoliitto julkisesti julistaisi aloittaneensa sodan maailman vallankumouksen puolesta. Mutta Neuvostoliitto on heikko. Se, että Suomea provosoitiin sotaan Neuvostoliittoa vastaan vaikuttaa Hitlerin menetelmiltä, joita olemme itse tuominneet monien vuosien kuluessa. Maailman ykköspeto Hitler sai valtaansa Saksan, Itävallan, Tšekkoslovakian ja Puolan. Väitteet siitä, että Ranska ja Englanti ovat hyökkäämässä Saksan kimppuun ovat vakavimpia poliittisia virheitä, joita Neuvostoliiton johtajat ovat viime aikoina tehneet. (Helmut L.) Hallituksemme politiikka on väärä. Länsi-Valkovenäjälle ja Länsi- Ukrainalle ojensimme auttavan kätemme ja pelastimme kansan tilaherrojen sorrosta. Nyt pelastamme Suomen kansankin. Äsken luovutettiin Liettualle Vilna lähialueineen, nyt luovutamme Karjalan melkoinen ihmiskauppa. Hallituksellamme on salainen sopimus Saksan kanssa maailman uudelleen jakamisesta. (Molotoville nimetyn tehtaan osaston vastaava mestari Lobanov)
Suomen kansanhallitus on saippuakupla, kaiken hoitaa Neuvostoliitto. Lehdissä kirjoitetaan, että entinen hallitus vetäytyy, vie väestön pois ja polttaa kyliä. Mistä sitten löytyi ihmisiä perustamaan Kansanhallitusta? Kirjoitetaan hölmöjä varten. ( Metalremont artellin kirjanpitäjä Sidorov). Sotisimmepa vaikka missä, kaikkialla sotaamme sanotaan vapautussodaksi. Vapautamme muiden maiden kansat kapitalistien sorrosta, emmekä itse elä yhtään paremmin siitä hyvästä. Päivä päivästä se eläminen muuttuu vain pahemmaksi, kun kustannetaan muita. ( Rot-Front tehtaan työntekijä Jevstignejev) Karjalaiset joukoin pakenevat Suomeen, he vihaavat kolhooseja ja pääsevät irti tästä sosialistisen onnen ahjosta. Sen takia neuvostovalta on päättänytkin luovuttaa Karjalan (Valtion siltarakennuslaitoksen ekonomisti Jaroslavtsev). Noin päättäväiset toimet voivat kääntyä vahingollisiksi meille, sillä Suomen takana ovat Englanti ja Ranska. Jos ne todella tekevät päätöksen auttaa Suomea, niin meille käy huonosti (17. trustin teknikko Nemirovski) Ranska ja Englanti ovat julistaneet meille sodan. Turkki mahdollisesti päästää Ranskan laivaston sekä liittolaisetkin Mustalle merelle ja silloin meidän on vaikeata sotia Suomen kanssa. ( Kalibr tehtaan FZU:n koulun talonmies Ionov). Hyökkäys Suomeen ei jää rangaistuksetta Neuvostovallalle. Ranska, Englanti ja Ruotsi ovat hyvin kiinnostuneet Suomesta. Miten tämä kaikki päättyy? Suomen kansa on kulttuurinen ja rehellinen, mutta Puna-armeija tullessaan tuo sinne yhtä rankkoja olosuhteita, kuin meilläkin jo on. (Umanski, innokas kirkkomies). Moskovan piirin NKVD:n hallinnon päällikkö Valtion tuvallisuuspalvelun ylimajuri Kubatkin F. 3. Op. 6. D. 185, l. 385-389. Alkuperäiskappale
57 7. ARMEIJAN KOMENTAJAN HYÖKKÄYSKÄSKYN SAAMISTA VAHVISTAVA RAPORTTI GUGB:n JA RAJASOTAJOUKKOJEN PÄÄLLIKÖILLE 5886, Leningrad 30. marraskuuta1939 1. 5 rajavartiostoa on saanut taistelukäskyn 7. armeijan komentajalta. Käskyä ruvettiin toteuttamaan klo 8.00 30. marraskuuta. 2. 6. ja 33. rajavartiostot eivät saaneet poliittista tehtävää. 3. 29. marraskuuta klo 22Baltian laivaston seitsemän sotalaivaa lähti merelle. 4. Klo 22.30 ruvettiin käyttämään valonheitinta Seiskar-saarella. Ivanov F. 3. Op. 6. D. 352. L. 584. Tulkittu sähke. 58 RAPORTTI NKVD:n RAJAJOUKKOJEN PÄÄLLIKÖLLE ALKANEESTA TYKISTÖVALMISTELUSTA KARJALAN KANNAKSELLA 5888, Leningrad 30. marraskuuta1939
30. marraskuuta 1939 klo 8 Karjalan kannaksella sijaitsevat RKKA:n joukko-osastot ja KBF aloittivat tykistövalmistelua. F. 3. Op. 6. D. 352. L. 590. Tulkittu sähke. 63 LVO:n ESIKUNNAN OPERATIIVINEN YHTEENVETO SODAN ENSIMMÄISEN PÄIVÄN TULOKSISTA. 3 1. joulukuuta 1939 mennessä klo 8.00 1. LVO:n armeijat klo 20.00:n saakka jatkoivat hyökkäystä voittamalla vihollisen pienryhmien heikon vastarinnan, ja päivän loppuun mennessä olivat edenneet 10-15 kilometriä Suomen alueelle. 2. 14. armeija: 104. vuoristojalkaväkidivisioona kohtaamatta vastarintaa pääsi Petsamo Nijoki (?) linjalle. Vaitolahden (?) väestö riemuissaan otti sotilaat vastaan. 4. ta-divisioonassa ei muutoksia. 52. ta-divisioona jatkaa keskittämistä Murmanskissa. 3. Länsisuunnalla hyökkäävä 9. armeija marraskuun 30. päivän päättyessä oli edennyt 10-15 kilometriä pohjoissuuntaan. Vastustajan rajavartioston pienryhmät toimivat rintaman edessä. 47. ta-armeijakunta (armeijakunnan esikunta Voinitsassa): 122. ta-divisioonan hyökkäämällä Alakurtin suunnalla tuli Ilykurtin (?) rintamalle, Alakurtti. Divisioonan esikunta Ala-Verman-järvellä (?). 163. ta-divisioona hyökätessä Suomussalmeen se eteni länteen 9 kilometriä; divisioonan esikunta Longassa. Tappiot: yksi haavoittunut. Sotasaalis: yksi sotavanki.
Läpäisten esteitä 54. ta-divisioona klo 16.00 mennessä on edennyt 6-7 kilometriä länteen valtiolliselta rajalta ja valloittanut Hiilikin ja Kimovaaraa lännempänä olevia alueita. Tappiot: politrukit Goldovski ja Timošenko saivat surmansa, 5 miestä haavoittui. Sotasaalis: yksi sotavanki. Lentoryhmä ei tehnyt taistelulentoja. Lentokentät: Uhtua 4. Vastustajan heikkoa vastarintaa ja rakennettuja esteitä läpäisevän 8. armeijan sijainti on seuraava klo 20.00 mennessä. 1. ta-armeijakunta: 155. ta-divisioona on valloittanut Pahkalammen, Mikkilän (Mikkeli?) kohtaamatta vastarintaa. 139. ta-divisioona toimii Koikkarätteen, Ehkilän, Lappaniemen, Kikkiniemen ja Omossunselän linjalla (???); rintaman edessä toimii rajavartiostojen pieniä ryhmiä. Tappiot: 8 miestä menehtyi, 26 haavoittui, 4 sai ruhjeita, kaksi 45-mm tykkiä vaurioitui. Otettu sotavangiksi 13 miestä, sekä sotasaaliiksi on saatu yksi raskas konekivääri. 56. ta-armeijakunta: 56. ta-divisioonan etumaiset joukot ovat saavuttaneet Kokoliniemeä, päävoimat ylittävät edelleen Suojujokea. 18. ta-divisioona on saavuttanut Hurrin, Retsun ja Käsnäselän linjan; rintaman edestä perääntyi vastustajan pieniä ryhmiä. 168. ta-divisioona sijaitsee Orusijärven, Hanhiselän, Möllärin, Sari-järven ja Parikansalmi-joen (?) linjalla. Tappiot: 7 miestä menehtyi, 30 haavoittui. 5. Klo 18.30 mennessä 7.armeija murtaen rakennettuja esteitä ja pienryhmien puolustusta jatkoi etenemistä Suomeen alueelle. 50. ta-armeijakunnan divisioonat (armeijakunnan esikunta Iso Korkeamäki) ajaen vihollisen pieniä ryhmiä pohjoiseen klo 18.30 mennessä ovat päässeet seuraaville koordinaateille: 142. ta-divisioona 16.0 puolitoista kilometriä luoteisempana Metsäpirttiä, Maalaketta, Lehtimetsää, Pitkäjärveä sekä 17.o luoteisempaa Liipuaa (divisioonan esikunnan sijainnin korkeus 93.9 yksi kilometri etelämpänä Korosaraa). 90. ta-divisioona saavutti Ilentelää, Juholaa, Miettelää (divisioonan esikunta Tihomäellä). Armeijakunnan tappiot:
9 miestä menehtyi, 58 haavoittui, 4 hevosta kaatui, 6 panssarivaunua ja yksi panssariauto ajoi miinoihin. 56. ta-armeijakunta (armeijakunnan esikunta - Tsernaja Retska) taistellen vastustajan pienryhmiä vastaan ja murtaen esteitä jatkoi etenemistä länteen klo 18.30 mennessä: 43. ta-divisioona valloitti Korpikylän ja Vehmaiskin, rintaman edessä esteitä (divisioonan esikunta Muslalovossa (?)). 24. ta-divisioona oli valloittanut Kekrolan, Vutelan, Rasalan, Karvalan klo 17.30 mennessä (divisioonan esikunta Hirtosessa). 70. valloitti Pitkäjärven, Vetsolan, sekä Terijoen itäisen laidan klo 17.30 mennessä. Tappiot: 4 miestä menehtyi, 27 haavoittui. Sotasaalis: yksi raskas konekivääri, kolme sotavankia. 10. panssarivaunuarmeijakunta keskittyi lähtoalueelle seuraavasti: 10. panssarivaunuprikaatti Volkaidyyn, 13. panssarivaunuprikaatti Troitskjeeseen, 15. moottorisoitu ta-prikaati Lukkarimäelle. Klo 10.30 20. panssarivaunuprikaatti toimi Kirkka Kive :n suunnalla. Yhteys katkesi. On ryhdytty toimenpiteisiin jotta saadaan se kuntoon. Klo 8.00 yhteys oli saatu kuntoon, prikaati keskittyi Maniselkään ja Ioužaselkään. 1. joulukuuta klo 13.00 mennessä 150. ta-divisioona on keskittynyt Levanovo-kylän ja Pesotsnoje-kylän lähelle. 6. 20. marraskuuta KBF valloitti saaret Seiskari,.. ; 19. ta-armeijakunta tukee hyökkäystä laivatykistön ja linnoitusalueen tulituksella. 7. Sää Kemin suunnalla: 3 astetta pakkasta, kovaa lumisadetta ja pilvistä. 1. LVO:n armeijat ovat jatkaneet hyökkäystä joulukuun 1. päivän aamusta asti. LVO:n esikunnan päällikkö esikunnan Divisioonan komentaja ibisov Vinogradov LVO:n eversti
F. 3. Op. 7. D. 457. L. 41 42. Kopio 73 GUGB:n ERIKOISOSASTON VARAPÄÄLLIKÖN RAPORTTI OSASTON PÄÄLLIKÖLLE PUUTTEELLISUKSISTA PÄÄLLYSTÖN, ESIKUNTIEN, SELUSTOJEN TOIMINNASSA SEKÄ MUISTAKIN EPÄONNISTUMISEN SYISTÄ 8. ARMEIJAN KAISTALLA 2025 14. joulukuuta 1939 8. armeija perustettiin sotatoimiyhtymän pohjalle. Perustetun 8. armeijan johtokoneisto (esikunta) ei todellisuudessa ole koneisto, joka pystyy johtamaan armeijaa asiallisella tavalla sodan aikana. Se on koneisto, joka hädin tuskin pystyy suorittamaan joukkoyhtymien tarkastuksia rauhan aikana. Muodostettua armeijan sotatoimiyhtymästä sen esikunnat ja niiden henkilöstöt jätettiin muokkaamatta eli ne pysyivät samanlaisina, kuin mitä olivat jo sotatoimiyhtymän aikanakin. Armeijan esikunnan koneisto Armeijan esikuntien osastojen päälliköt ovat tilapäisesti virkaatekeviä. 6. osaston johdossa on tilapäisesti osaston päällikön apulainen majuri Grozin, joka selvästi ei pärjää osaston työmäärän kanssa, ei hallitse alaa käytännössä eikä teoriassakaan. 6. osaston alaosastoja ei vieläkään ole täydennetty tarvittavalla henkilökunnalla, puhumattakaan erikoiskoulutusta saaneista miehistä. Esimerkiksi: 1. osaston (kuljetusten suunnitteleminen ja ohjaaminen) päällikön virassa on tilapäisesti alaosaston päällikön apulainen Lukjanov. 2. osaston (teiden korjaus, jälleenrakentaminen ja auraaminen) päällikön virassa on alaosaston päällikön apulainen Popelov vaihtuvasta miehistöstä. 3. osaston johdossa on tilapäisesti alaosaston päällikön apulainen Sysojev vaihtuvasta
miehistöstä. Valvojiksi on kiinnitetty asevelvolliset turbiininkäyttäjä Lisitsinskij ja sovhoosin työntekijä Lvov. Kaikki nämä suuren ja vaikean asian johdossa olevat ihmiset sodan aikana ja vaikeissa maantieteellisissa olosuhteissa tarvitsevat jatkuvaa johtamista ja konkreettista apua työssään. Puhuttaessa selustojen toiminnan johtamisesta on mainittava, että sitä ei ole ollut juuri lainkaan. Vasta viime aikoina, kun eräillä kaistoilla tilanne uhkasi operatiivisten tehtävien osalta karata käsistä (mm. tätä aiheutti epätyydyttävä liikenteen ohjaus teillä, ruuhkat reitteillä, joukkomittainen paleltuminen, joukkojen muonittamatta ja hevosten rehutta jättäminen.) armeijan päällystö kiinnitti ongelmaan huomiota, mutta silloinkin se oli enemmän kiroamista ja uhkailemista kuin tehokasta johtamista. Liikennerykmentteihin on täydennetty miehistöä vasta 50 prosenttisesti. Niissä ei ole viestivälineitä, joita vailla liikennettä ohjataan umpimähkään. Kuorman juutumisesta tiellä saadaan tietää vasta silloin, kun se palaa takaisin tyhjän reissun jälkeen. Tällainen sekasotku jarruttaa liikennettä. Elintarvikkeiden, rehun, ampumatarvikkeiden yms. toimitukset viivästyvät eivätkä joukko-osastot saa niitä ajoissa. Autopataljoonia perustettiin huolettomasti. 270. autopataljoonaan saapui kansantaloudesta armeijan tarpeita varten loppuun ajettuja autoja. Niitä lähetettiin armeijaan ilman teknillistä tarkastusta ja tuloksena autoista suurin osa osoittautui käyttökelvottomaksi. 307-1, 420, 314 ja 15 autopataljoonat ajoivat Leningradista Petroskoihin. Saavuttuaan perille autot tuskin kelpasivat enää käyttöön. Valmisteluaikana joukko-osastoissa tehtiin viiden päivän rehuvarat. Sotatoimien alettua osastot pystyivät ottamaan mukaan vain kahden-kolmen päivän rehuvarat, loput jätettiin lähtöpaikoille. Autopataljoonat joutuivat keräämään jätetyt rehut ja toimittamaan ne osastoille uudestaan.
Myös on sattunut, että divisionien päälliköt saattoivat selustojen toiminnan epäjärjestykseen. Autopataljoona lähetti 70 autoa hakemaan uutta kuormaa, mutta 155. jv-divisioonan päällikkö lastasi näihin autoihin henkilöstön ja käski viedä sen rajalle. 40 kilometrin jälkeen autoista loppui polttoaine, ne pysähtyivät ja seisoivat kolme vuorokautta. Porojärveltä lastinsa kanssa saapuneen 632. autopataljoonan 240 auton piti palata takaisin purettuaan lastinsa, mutta saman 155. jv-divisioonan päällikön käskystä niihin lastattiin uudet kuormat ja lähetettiin rykmentteihin. Tuloksena 12. joulukuuta autopataljoonaan oli palannut vasta 120 autoa. Asiasta ilmoitettiin divisioonan päällikkö Habaroville, mutta mitään toimenpiteitä ei seurannut. On ollut tapauksia, että armeijaan lähetettiin koneita, joita nyt ei tarvita lainkaan. Armeijan teknillisen palvelun päällikkö Surygin lähetti ponttonipataljoonan Leningradista Petroskoin kautta sotatoimialueelle. Pataljoonan tarvikkeita kuljetettiin Veskelyksestä etumaisten joukkojen linjalle traktoreilla perävaunuineen. Teiden puhdistamiseen meni kolme vuorokautta, sitten talviaikana täysin tarpeettomat pataljoonan tarvikkeet kipattiin talveksi Suvilahti-kylällä. Sotatoimiyhtymän armeijaksi muokkaamisen jälkeen oli päivänselvää ihan alusta, että selustan normaalityötä varten olisi pitänyt perustaa ainakin 3 autopataljoonaa ja 2 liikennerykmenttiä lisää. Mutta vielä ennen äskettäistä tov. Kulikin käymistä tätä asiaa ei otettu esiin. Hän nosti tämän kysymyksen ja esitti sen puolustusasiain kansankomissaarille. Paitsi yllämainittuja syitä 8. armeijan nopeata etenemistä estivät mm. seuraavat seikat: 1. Marraskuun viimeisiin päiviin asti armeijan esikunnassa oltiin sitä mieltä, ettei asia mene niin pitkälle, että syttyy sota suomalaisia vastaan. Näin ollen ajoissa ei kiinnitetty riittävästi huomiota vaatetusten, elintarvikkeiden ja
rehujen, polttoaineiden ja ampumatarvikkeiden toimittamiseen. Sillä on ehdottomasti ollut kielteinen vaikutus myöhempiin tapahtumiin. 2. Valmisteluaikana ei armeijan esikunta, eivätkä sotatoimiyhtymien tai joukkoosastojen päälliköt tutkineet asiaan kuuluvalla tavalla vihollisen aluetta, teiden kuntoa, mahdollisuuksia teiden miinoittamiseen ja murrosesteiden tekemiseen (vaikka esikunnan tiedusteluosasto oli viestittänyt tästä jo aikoja ennen tapahtumien alkamista). Ei myöskään otettu huomioon vihollisen pitkäaikaista valmistautumista sotaan seikka, joka ei ole voinut olla heijastumatta saavutuksiimme. 3. Saman jakson kuluessa päällikköjen koulutusta ei järjestetty asianmukaisella tavalla, vaikka reservistä tullutta päällikkökuntaa olisi ehdottomasti pitänyt kouluttaa. Sitä paitsi nuoria upseereita asetettiin sellaisten suurten joukkojen johtoon, joita olisi pitänyt opettaa taistelemaan järvien rikkomassa soisessa metsämaastossa. 4. Armeijan esikunta ja sotatoimiyhtymien päälliköt tiesivät, ettei muutamaan kymmeneen kilometriin ollut suuria vihollisyhtymiä ja päättivät toimia kokonaisin sotatoimiyhtymin yhtä ja samaa tietä pitkin. Tämä aiheutti hitautta ja kömpelyyttä operatiivisten tehtävien toteuttamisessa. Teiden puuttuminen hankaloitti tilannetta yhä enemmän ja ainoa tie jokaisen divisioonan etenemisen suunnalla täyttyi heti umpeen joukoista, tykeistä, kuormastoista ja autoista lamauttaen sekä joukkojen että selustojenkin manööverikykyä. Tuloksena suuret sotajoukot raatoi itsensä näännyksiin yhtaikaa. Tilanne vaati pienempiä, hyvin aseistettuja ryhmiä, jotka liikkuisivat autoilla 2-3 vuorokauden muonituksineen tiedustelu- ja pioneerijoukon perässä ja vasta vihollisen pienoisjoukkojen tuhoamisen jälkeen divisioonien tuoreet voimat etenisivät valmista kaistaa pitkin ja hyökkäisivät puolustautuvan vihollisen suuria voimia vastaan.
5. Pakkasten tultua armeijan esikunta ja selustan laitokset sallittoman pitkään eivät ratkaisseet huopasaappaiden ja muun kaluston puuttumisen ongelmaa. Huopasaappaita saivat kaikki paitsi 75. jv-divisioonan sotilaita, jotka eivät ole saaneet niitä vieläkään. Puna-armeijalaisten valtaosalla ei ole käsineitä (tähän mennessä saatiin vain 15 000 paria kun kaikkiaan tarvitaan 80-90 000 paria). Lumivaippoja ei ollut (Petroskoista divisioonaan lähetettiin 7000 kpl), sukset ei ole varustettu kunnolla remmeillä. Tämä puolestaan johti ylimääräisiin uhreihin ja puna-armeijalaisten joukkomittaisiin paleltumisiin ja vaikutti sota-joukkojen etenemiseen. 6. Tähän mennessä ilmavoimamme ovat tehneet vain kaksi joukkolentoa, mikä selvästikään ei riitä. Edelleen ilmavoimien tukea ei saa 139. ja 155. jvdivisioona, joiden toimikaistoilla ilmavoimat eivät ole toimineet. Ilmavoimien toimihenkilöt tietävät, että 8. armeijan kaistalla on etupäässä kovaa pilvisyyttä. Voitaisiin olettaa, että ilmavoimilla pitäisi olla hallussa hidastavia sytyttimiä, mutta niitä ei ole. Sitä paitsi vihollisen linnoituksia olisi kannattanut pommittaa pilvien takaa, mitä ei myöskään ole tehty. Lyhyesti sanoen ilmavoimamme toimivat puutteellisesti, ja tämän yhteydessä lentäjillemme esitetään oikeudenmukaisia moitteita. 7. Tykistön tulenjohtopaikkojen puuttumisen johdosta tykistömme tehokkuus on pieni. Vangiksi otetun kirjuri Dartomon sanojen mukaan meidän tykistömme vaikuttaa moraalisesti suomalaisiin sotilaihin, mutta ihmismenetyksiä ja linnoitusten vaurioita se aiheuttaa todella vähän. Etupäässä ammutaan kauaksi maalista. Sitä paitsi on todettu tapauksia, että tykistö ei pysyty siirtymään uudelle tuliasemalle, koska teillä on ruuhkia ihan rintaman etulinjaan saakka (139. ja 155 jv-divisioona). Kaikilla mainituilla syillä on ollut ratkaiseva merkitys ja ne häiritsivät ja häiritsevät edelleen 8. armeijan etenemistä. SNTL:n NKVD:n GUGB:n erikoisosaston päällikön apulainen
Valtion turvallisuuspalvelun majuri F. 3. p. 6. D. 351. L. 273 278. Alkuperäiskappale 76 LVO:n NKVD:n ERIKOISOSASTON YHTEENVETO TILANTEESTA RINTAMALLA, ESIKUNTIEN TOIMINNAN PUUTTEELLISUUKSISTA NIIDEN JÄRJESTÄESSÄ JOUKKOJEN SIIRTOJA JA KESKENÄISTÄ YHTEISTOIMINTAA, HENKILÖSTÖN LAUSUNNOISTA SODAN TAVOITTEISTA 94618 6. tammiluuta 1940 Klo 23.00 mennessä Rintaman millään kaistalla ei tapahtunut merkittäviä muutoksia viime vuorokauden kuluessa. 8. armeijan 18. jv-divisioonan osastot pysyvät edelleen vallatuissa asemissa joutuen tulitaisteluihin vihollisen kanssa. Salmi-Pitkäranta tiellä lumikinokset on aurattu ja liikenneyhteys saatu kuntoon. 18. divisioonan joukko-osastoihin on saapunut 13 autokuormaa elin- ja ampumatarvikkeita. NKVD:n joukkojen 4. pataljoona noudatti 56. jv-armeijakunnan päällikkö Tserepanovin käskyä hävittää suomalaisjoukko 4 km Uomaata (?) pohjoisempana ja joutui vihollisen väijytykseen. Menetettyään 159 miestä pataljoona vetäytyi taistellen. 14. armeijan osastoissa on sotilaiden todettu sairastuneen lavantautiin. 205. rykmentissä lavantautiin on sairastunut 3 puna-armeijalaista, ja 112.
rakennuspataljoonassa on sairastunut 11 ihmistä. 14. armeijan sotaneuvosto on ryhtynyt toimenpiteisiin taudin paikallistamiseksi. 2. tammikuuta 165. divisioonan tiedustelujoukko on löytänyt metsästä Tsaikovskin joukon 467 sotilasta ja päällikköä. Joukosta ei ollut mitään tietoa sitten 28.12.1939. Tsaikovskin joukon päällikköjen alustavassa kuulustelussa on käynyt ilmi, että 28. joulukuuta 1939 47. armeijakunnassa toimiva Tsaikovskin joukko sai käskyn perääntyä ja alkoi murtautua kohti Kiappaniemellä (Kiannanniemi?) sijaitsevaa armeijakunnan esikuntaa. Samana päivänä klo 11.30 perääntyvä joukko joutui pikapommituslentokoneiden tulitukseen, muttei kärsinyt menetyksiä. Kello 15 ilmahyökkäys toistui. Siihen aikaan joukko joutui suomalaisten saartamaksi ja alkoi henkilöstön demoralisoituminen. 28. ja 29. joulukuuta joukko jatkoi perääntymistä vihollisen tulittaessa kaikilta suunnilta. 29. joulukuuta 1939 joukon päällikkö Tsaikovski haavoittui lievästi ja hänet siirrettiin lääkintäosastolle. Tsaikovskin poistuttua rivistä muiden päällikköjen neuvotteluissa päätettiin jatkaa siirtymistä kahdessa kolonnassa pohjoiseen ja koilliseen. Ensimmäisen kolonnan johtoon tuli Puna-armeijan poliittisen hallituksen edustaja Baturin ja toisen päälliköksi pataljoonan komissaari Daniljuk. 30. joulukuuta 1939 Daniljukin kolona joutui vihollisen kahden panssariauton tulitukseen, jossa joukko joutui paniikkiin ja oli hukassa. Erillisen tiedustelupataljoonan komissaari Abramov epäili Baturinin suomalaisten agentiksi ja sai mieleensä, että Baturin sotki reittiä tahallaan. 31. joulukuuta 1939 Abramov ampui Baturinin ja hänen vieressään olleen puna-armeijalaisen. (On syytä olettaa Abramovin olleen sillä hetkellä syyntakeeton). Abramov vangitsi myös joukon muita päällikköjä, joita epäili pettureiksi, mutta tunnin päästä vangitut vapautettiin.