INKA Innovatiiviset kaupungit ohjelma 2014-2020. Joensuun kaupunkiseudun hakemus

INKA Innovatiiviset kaupungit ohjelma 2014-2020 Joensuun kaupunkiseudun hakemus 20.2.2013

SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA...3 2. TEMAATTINEN PAINOPISTE VIHREÄ KASVU...4 3. IHMISEN KOKOINEN FIKSU KAUPUNKI...8 4. VIHREÄN KASVUN SAMPO...13 5. RESURSSITEHOKKUUS...16 6. VIHREÄN KASVUN INNOVAATIOEKOSYSTEEMI...19 7. VERKOSTOT JA KUMPPANUUDET...22 8. HUIPPUOSAAMINEN JA RESURSSIPOHJA...23 8.1. Metsäbiotalous...24 8.2. Teknologia ja materiaalit...26 8.3. Luovan alan teollisuus...28 9. KASVUVAIKUTUS...29 10. YHTEISTYÖKUMPPANIT...31

TIIVISTELMÄ Joensuun kaupunkiseutu on yli 120 000 asukkaan vireä, elinkeinotoiminnaltaan, osaamiseltaan ja koulutustarjonnaltaan monipuolinen kehittyvä Itä-Suomen kasvukeskus. Vuonna 2012 Joensuun kaupunkiseudulle laadittiin keskeisten innovaatiojärjestelmän toimijoiden yhteistyönä Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva -kasvustrategia. Kaikki strategian laadintaan osallistuneet toimijat ovat myös sitoutuneet edistämään sen toteutusta. Kasvustrategiaan valittiin kolme keskeisintä kasvun painopistealuetta, joihin innovaatio- ja toimintaympäristön kehittämisellä voidaan vaikuttaa. Valitut painopistealueet ovat Metsäbiotalous, Teknologia ja materiaalit sekä Luovan alan teollisuus. Kasvustrategiaan ja siten seudun vahvuuksiin perustuen on INKA-ohjelmaan kehittämisen painopisteeksi ja teemaksi valittu Vihreä kasvu. Teeman valinnan keskeisenä kriteerinä on pidetty mahdollisuutta uuden osaamislähtöisen liiketoiminnan uskottavaan kehittymiseen ja olemassa olevan liiketoiminnan kasvuun seudulla. Vihreän kasvun sisällöllisten elementtien kautta Joensuun seudun yrityksillä ja muilla toimijoilla on mahdollisuus kehittää kilpailukykyisiä ratkaisuja taustalla oleviin globaaleihin ongelmiin. Vihreän kasvun teema ohjaa kaupunkia pitkäjänteisessä elinkeino- ja innovaatiopolitiikan toteutuksessa sekä toimii kansainvälisesti ainutlaatuisena ja houkuttelevana Vihreän kasvun alustana ja alan kansallisena edelläkävijänä. 1

Vuonna 2020 Joensuun kaupunkiseutu tunnetaan kansainvälisesti merkittävänä vihreän kasvun keskittymänä, jossa uusiutuvia luonnonvaroja hyödyntävät ja resurssitehokkaat ratkaisut on otettu laajasti käyttöön yhteiskunnan ja yritysten toiminnassa, mahdollistavat kansainvälisesti toimivan ja nopeasti kasvavan uuden liiketoiminnan kehittymisen, houkuttelevat globaaleja toimijoita sijoittumaan seudulle ja perustuvat seudun yritysten, tutkimusyksiköiden ja osaamisalojen väliseen tiiviiseen ja avoimeen yhteistyöhön alueen ainutlaatuisessa avoimen innovaation toimintaympäristössä. Alueen kansainvälisesti vankka vihreään kasvuun liittyvä osaamispohja ja innovaatiokeskittymä sekä toisiaan tukevat osaamisen keihäänkärjet mahdollistavat alueen huippuosaamisen muuntamisen uudistuvaksi ja kasvavaksi yritystoiminnaksi. Tehdyt valinnat tukevat edelläkävijämarkkinoiden luomista ja yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn loikkaa. Yhtenä ohjelman keskeisistä tavoitteista on vahvistaa Joensuun Euroopan metsäpääkaupunki -brändiä ja muuntaa sen pohjalla oleva osaaminen uusiksi vihreän kasvun mahdollisuuksiksi. Joensuun seudun kasvustrategiassa määriteltyjen painopisteiden huippuosaaminen ja resurssit yhdistyvät vihreän kasvun innovaatioekosysteemissä. Innovaatioekosysteemillä tarkoitetaan johdettua ja organisoitua alueellista avoimen innovaation toimintatapaa, jossa eri organisaatioiden roolit ja tehtävät tukevat pitkäjänteisesti tehokasta innovaatiotoimintaa ja siten alueen kasvutavoitteita. Innovaatioekosysteemissä korostuu erityisesti saumaton ja avoin yhteistyö eri osaamisalojen välillä innovaatiot syntyvät rajapinnoissa. Kasvua ja uutta liiketoimintaa syntyy, niin olemassa olevien yritysten liiketoiminnan uudistumisen, uusien osaamislähtöisten yritysten syntymisen kuin tehokkaan Invest-in -toiminnankin kautta. INKA-ohjelman tavoitteena on tukea kansainvälisen innovaatiokeskittymän luomista. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi Joensuun ydinkeskustassa käynnistetään noin miljardin euron kehityshankkeet vuoteen 2030 mennessä. INKA-ohjelman toimenpiteillä alueen vahvojen painopistealueiden kilpailuedellytyksen paranevat ja tavoiteltu kasvuvaikutus painopisteiden yhteenlaskettuun uuteen tai uudistuvaan liikevaihtoon vuoteen 2020 mennessä on n. 800 miljoona euroa/vuosi. 2

1. TAUSTA Vuonna 2012 Joensuun kaupunkiseudulle laadittiin Joensuun kaupunkiseudun keskeisten innovaatiojärjestelmän toimijoiden yhteistyönä Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva -kasvustrategia. Kaikki laadintaan osallistuneet toimijat; Joensuun kaupunki, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Itä-Suomen yliopisto, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu (1.1.2013 alkaen Karelia-ammattikorkeakoulu Oy), Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Joensuun Tiedepuisto Oy ja Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy, ovat allekirjoituksellaan myös sitoutuneet edistämään strategian toteutusta. Strategian laadintaprosessissa seudun keskeisiltä elinkeinoelämän toimijoilta saadut kommentit ja näkemykset huomioitiin strategian sisällössä. Kasvustrategiassa esitetään laadintaan osallistuneiden toimijoiden yhteinen visio Joensuun kaupunkiseudun kehittämiseksi: Joensuun seutu on kansainvälisesti tunnustettu alueena, jossa sekä voimakkaasti kasvava elinkeinoelämä että houkutteleva elinympäristö: Rakentuvat luonnon, osaamisen ja elämyksellisyyden pohjalle. Noudattavat kestävän kehityksen, älykkään kasvun ja tasapainoisen luontosuhteen eettisiä periaatteita. Vision saavuttamiseksi kasvustrategiaan valittiin kolme keskeisintä elinkeinoelämän kasvun painopistealuetta, joihin innovaatio- ja toimintaympäristön kehittämisellä voidaan vaikuttaa. Valitut painopistealueet ovat Metsäbiotalous, Teknologia ja materiaalit sekä Luovan alan teollisuus. Seudulla on kaikilla kolmella painopistealueella kansainvälisesti merkittävää ja korkeatasoista osaamista. Lisäksi niiden merkitys on jo suuri seudun elinkeinoelämän rakenteessa, niillä on uskottavat ja merkittävät kehitys- ja kasvumahdollisuudet, sekä painopistealueiden välinen yhteistoiminta rajapinnoilla on aktiivista. Strategian tärkeimpänä tavoitteena on konkreettisten, elinkeinoelämän kehittymistä ja uudistumista tukevien toimenpiteiden kautta luoda toimintaympäristö, jossa alueen yritysten kilpailukyvyn kehittyminen ja uusien osaamislähtöisten yritysten syntyminen jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä sekä globaalissa kilpailussa olisi valituilla painopistealueilla mahdollisimman hyvä. Tässä hakemuksessa esitetään edellä mainittujen toimijoiden yhteistyönä kasvustrategian pohjalta tekemä valinta Joensuun kaupunkiseudun INKA-ohjelman temaattiseksi painopistealueeksi. Lisäksi esitetään teemaan liittyvät kehittämisen alustat, konkreettiset toimenpiteet sekä alueelle omaleimainen innovaatioekosysteemi, jossa kaupunkiseudun kehittymistä edistetään uudella, kaupunkikeskeisellä tavalla Public-Private -yhteistyönä. 3

Joensuun seudun kasvusopimusesitykseen on valittu kolme kasvun lähdettä. Näistä INKA:an valittu temaattinen painopiste on yksi. Valitut kasvun lähteet nivoutuvat toisiinsa luoden uudenlaisen innovatiivisen pohjan Joensuun seudun kasvulle, uudistumiselle, kansainvälistymiselle ja kilpailukyvylle. Joensuun kaupunkiseudun kasvuohjelmalla luodaan infrastruktuuria sekä toiminta- ja kehitysympäristöjä. Kaupunkirakenteen muutoksella parannetaan kasvun edellytyksiä ja alueen houkuttelevuutta. INKA-ohjelmalla tuotetaan sisältöjä toiminta- ja kehitysympäristöihin, synnytetään uutta osaamislähtöistä liiketoimintaa ja lisätään edellytyksiä yritysten kilpailukyvyn kasvulle. Kuva: Joensuun seudun INKA-ohjelman valmistelun viitekehys 2. TEMAATTINEN PAINOPISTE VIHREÄ KASVU Maailma siirtyy kiihtyvällä vauhdilla kohti biotalouden aikaa. Tämän muutoksen taustalla ovat sekä poliittiset että taloudelliset tekijät. Ilmastonmuutos, fossiilisten raaka-ainevarojen väheneminen, energian hintakehitys, ruuan riittävyys sekä maailmantalouden yleinen tilanne kasvattavat nopeasti kysyntää uusiutuviin luonnonvaroihin perustuville, resurssitehokkaille sekä uusiutumattomia luonnonvaroja korvaaville ratkaisuille. Biotalouteen siirtyminen tulee muuttamaan teollisuuden ja talouden rakenteita pysyvästi. 4

Koska biotalouden kasvun ei haluta tapahtuvan elintarviketuotannon kustannuksella, korostuu metsien merkitys biotalouden ytimessä. Metsät muodostavat maailman mittakaavassa sekä tärkeimmän uusiutuvan biomassaresurssin että ilmastonmuutoksen kannalta elintärkeän hiilinielun. Globaalissa tarkastelussa Eurooppa on metsien kestävässä käytössä edelläkävijä, Suomi kestävän metsätalouden ja -teollisuuden kansainvälisesti tunnustettu huippuosaaja, ja Joensuu metsäosaamisen eurooppalainen johtaja - Euroopan metsäpääkaupunki. Suomella on ainakin kolme merkittävää kilpailuetua globaaliin biotalouteen siirryttäessä. Ensinnäkin Suomessa on runsaasti maailman huippuluokan tutkimusosaamista resurssitehokkaaseen tuotantoon ja metsäluonnonvarojen hyödyntämiseen liittyen. Toiseksi Suomessa on kehitetty runsaasti erilaisia teknologioita alueeseen liittyen. Kolmanneksi Suomella on asukasta kohden mittavat uusiutuvat metsävarat, jotka toimivat erinomaisina testimarkkinoina ennen globaaleille markkinoille siirtymistä. Joensuun kaupunkiseudun kasvustrategian ja siten seudun vahvuuksiin vahvasti perustuen on IN- KA-ohjelmaan kehittämisen painopisteeksi valittu teema Vihreä kasvu. Teema tarkoittaa sisällöllisesti uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvan, resurssitehokkaan sekä uusiutumattomiin luonnonvaroja korvaavien ratkaisujen pohjalle syntyvää uuttaa liiketoimintaa. Samalla teema tarkoittaa myös näiden ratkaisujen kasvavaa käyttöönottoa kaupunkiseudun erilaisissa toimenpiteissä ja siten vihreää kasvua tukevien arvostusten korostumista sekä yhteiskunnan että yritysten päätöksenteossa. Teeman valinnan keskeisenä kriteerinä on pidetty kuitenkin mahdollisuutta uuden osaamislähtöisen liiketoiminnan uskottavaan kehittymiseen seudulla. Vihreän kasvun teeman sisällöllisten elementtien kautta Joensuun seudun yrityksillä ja muilla toimijoilla on mahdollisuus kehittää ratkaisuja aiemmin mainittuihin globaaleihin ongelmiin. Löydettävät ratkaisut mahdollistavat suoraan globaaleille markkinoille syntyvän uuden liiketoiminnan kehittymisen Joensuun kaupunkiseudulle. Vihreän talouden ratkaisujen kautta seutu voi toimia myös kansallisena edelläkävijänä. Vihreän kasvun teema ohjaa kaupunkia pitkäjänteisessä elinkeino- ja innovaatiopolitiikan toteutuksessa sekä toimii kansainvälisesti ainutlaatuisena ja houkuttelevana Vihreän kasvun alustana. Vihreän kasvun visio: Vuonna 2020 Joensuun kaupunkiseutu tunnetaan kansainvälisesti merkittävänä vihreän kasvun keskittymänä, jossa uusiutuvia luonnonvaroja hyödyntävät ja resurssitehokkaat ratkaisut on otettu laajasti käyttöön yhteiskunnan ja yritysten toiminnassa, mahdollistavat kansainvälisesti toimivan ja nopeasti kasvavan uuden liiketoiminnan kehittymisen, houkuttelevat globaaleja toimijoita sijoittumaan seudulle ja perustuvat seudun yritysten, tutkimusyksiköiden ja osaamisalojen väliseen tiiviiseen ja avoimeen yhteistyöhön alueen ainutlaatuisessa avoimen innovaation toimintaympäristössä. 5

Joensuun kaupunkiseutu on kasvustrategiassaan ja tarkemmin vielä tässä INKA-ohjelmaan liittyvässä suunnitelmassaan sitoutunut päätöksenteossaan, ohjeistuksissaan ja toimenpiteissään Vihreän kasvun vision edellyttämiin tavoitteisiin. Vihreän kasvun perusta Joensuun kaupunkiseudulla: Kansainvälisesti vankka osaamispohja ja toisiaan tukevat osaamisen keihäänkärjet. Valituilla kehittämisalustoilla huippuosaaminen on muunnettavissa uudistuvaksi ja kasvavaksi yritystoiminnaksi sekä alue kehitettävissä houkuttelevaksi toimintaympäristöksi. Osaamisrajapinnoista löytyvän innovaatiopotentiaalin hyödyntäminen tarjoaa uutta liiketoimintapotentiaalia. Valinnat tukevat edelläkävijämarkkinoiden luomista ja yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn loikkaa. Elinkeinoelämän ja keskeisten julkistoimijoiden laaja ja yhteinen sitoutuminen temaattisen painopisteen kehittämiseen. Vihreä kasvun temaattista painopistettä tukevat kolme valittua konkreettista kehittämisalustaa: 1. Ihmisen kokoinen fiksu kaupunki 2. Vihreän kasvun Sampo 3. Resurssitehokkuus Valituissa kolmessa kehittämisalustassa Joensuun kaupungilla on merkittävä rooli innovaatiotoiminnan edistäjänä. Kaupunki pystyy omalla toiminnallaan luomaan mm. edelläkävijämarkkinoita, käyttäjälähtöisiä kehitys- ja testiympäristöjä, pilotointikohteita sekä kansainvälisesti houkuttelevaa Vihreään kasvuun profiloitunutta modernia kaupunkikuvaa. Joensuun seudun kasvustrategiassa määriteltyjen painopisteiden huippuosaaminen ja resurssit yhdistyvät vihreän kasvun innovaatioekosysteemissä. Innovaatioekosysteemillä ei tarkoiteta perinteistä T&K-hanketoimintaa, vaan johdettua ja organisoitua alueellista avoimen innovaation toimintatapaa, jossa eri organisaatioiden roolit ja tehtävät tukevat pitkäjänteisesti innovaatiotoiminnan tehostamista sekä siten alueen kasvun tavoitteita. Innovaatioekosysteemissä korostuu erityisesti 6

saumaton ja avoin yhteistyö eri osaamisalojen välillä innovaatiot syntyvät rajapinnoissa. Innovaatioekosysteemin tärkeimpänä tavoitteena on alueella olevan huippuosaamisen mahdollisimman tehokas hyödyntäminen uuden liiketoiminnan synnyttämisessä. Uutta liiketoimintaa syntyy niin olemassa olevien yritysten liiketoiminnan uudistumisen, uusien osaamislähtöisten yritysten syntymisen kuin tehokkaan Invest-in -toiminnankin kautta. Joensuun seudun huippuosaaminen ja resurssit on valittu kaupungin kasvustrategiatyön yhteydessä ja ne pohjautuvat alueen vahvaan elinkeinoelämään sekä yliopiston, tutkimuslaitosten ja ammattikorkeakoulun osaamiskärkiin. Valitut osaamiskärjet ovat Metsäbiotalous, Teknologia ja materiaalit sekä Luovan alan teollisuus. Valittuja osaamisen keihäänkärkiä ja temaattista painopistettä tukevat vahvasti muun muassa Itä- Suomen yliopiston tutkimuksen vahvuusalat Metsä- ja ympäristö, Terveys- ja hyvinvointi sekä Uudet teknologiat ja materiaalit sekä lisäksi yliopiston nousevaksi vahvuusalaksi määritelty laajaalainen Venäjä-osaaminen sekä oppimisympäristöjen ja teknologioiden tutkimus- ja käyttöönotto. Itä-Suomen yliopisto toimii kahdella pääkampuksella. Joensuun kampus on profiloitunut erityisesti 7

vahvaan metsäbioklusteriin, johon kytkeytyy maailma kärkeä oleva fotoniikan osaaminen. Joensuun kampuksella toimiva Venäjä- ja rajatutkimuskeskus VERA koordinoi ja edistää Venäjään ja rajoihin kytkeytyvää tutkimusta ja kehittämistä. Kuopion kampuksen profilaatio on terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Yliopistossa verkostomaisesti toimiva Luonnonvarat, ympäristö, yhteiskuntainstituutti yhdistää yliopiston laajan metsiin ja ilmastoon sekä muihin luonnonvaroihin ja ihmisen elinympäristöön liittyvän luonnontieteellisen, terveystieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen, joka korostaa luonnonvarojen kestävää käyttöä, muodostaa kansainvälisesti ainutlaatuisen tutkimuskeskittymän. Yhteiskunnallista vaikuttavuutta tehostaa ympäristöoikeudellinen sekä toimintaympäristöön ja yhteiskunnan kehittämiseen liittyvä tutkimus. Kampusten profilaatio ja yliopiston tiivis yhteistyö sektoritutkimuslaitosten kanssa mahdollistaa koko Itä-Suomen yliopiston tutkimusosaamisen hyödyntämisen Joensuun seudun INKA-painopisteiden vahvistamisessa. Samoin Karelia-ammattikorkeakoulun painopistealat ja vahvuudet tukevat INKA-ohjelman valintoja. Karelia-amk:n painopistealueet ovat Uusiutuva energia, Tarkkuustekniikka, Puurakentaminen, Monimediaiset palvelut, Venäjä-osaaminen sekä väljästi asutun alueen ikäosaaminen. Metsäntutkimuslaitoksen Joensuun painoalat metsäsuunnittelu, metsänhoito ja sen ympäristövaikutukset, puutiede, metsäteknologia, yrityksen taloustiede sekä kansainvälinen metsätalous, erityisesti siirtymätalousmaiden ja Venäjän metsätalous ovat myös hyvin linjassa INKA-ohjelman kanssa. Osaamiskärjet on esitelty yksityiskohtaisemmin hakemuksen loppuosiossa. 3. IHMISEN KOKOINEN FIKSU KAUPUNKI Joensuun kaupunki kasvusopimuksessaan määrittää yhdeksi kasvun lähteeksi symmetrisen kaupunkiseudun. Kaupungin perustamisesta asti on kaupungin kehittämisen painopiste ollut Pielisjoen länsipuolinen ruutukaava-alue. Keskustan osalta kasvusopimuksella käynnistetään lähes miljardin euron suuruiset kehityshankkeet vuoteen 2030 saakka. Kehitys- ja kasvusysäyksen seurauksena Joensuu laajenee Pielisjoen itäpuolelle kestävällä tavalla, muodostaen tiiviin elinkeinoelämän ja yritystoiminnan, asumisen, huippuosaamisen, T&K&I:n, palvelujen sekä koulutuksen yhdistävän vetovoimaisen uuden keskuksen. Kaupunkikeskustasta syntyy symmetrinen, jolloin joki siirtyy keskelle kaupunkia. 8

Symmetrisen kaupungin konseptissa ensiluokkaiset ja tavoitteelliset aluesuunnitelmat ja Innovaatiokeskittymäkonseptit yhdistyvä ja täydentävät toisiaan. Konseptin toteuttaminen tarjoaa loistavan mahdollisuuden käyttäjien, yritysten ja julkisten tahojen yhteistyölle sekä elinkeinoelämän ja osaamisen kehittymiselle innovaatioiden ja investointien rajapinnassa. Symmetrisestä kaupunkikeskuksesta luodaan ainutlaatuinen innovaatioiden testi- ja kehitysympäristö, jossa Public-Private - yhteistyön kautta (esimerkiksi innovatiiviset julkiset hankinnat) luodaan uutta liiketoimintaa. Vihreä kasvu toimii ohjaavana teemana ja kehityskohteina ovat mm. ympäristöystävälliset liikenneratkaisut, uusiutuvan energian käyttö ja energiatehokkuus, resurssitehokkaat ratkaisut sekä elinkaariajattelumallin mukainen uudis-, korjaus ja täydennysrakentaminen sekä puurakentaminen. Uusiutuva kaupunkikeskus tarjoaa moninaisen kehitysympäristön uusille kehitettäville palveluilla, joissa mm. alueen vahva ICT-osaaminen ja uudet ICT-ratkaisut ovat avainasemassa. Kaupungin omien palveluiden tuottaminen resurssitehokkaasti sähköisiä palveluita hyödyntäen sekä reaaliaikaiset resurssien hallinnan ratkaisut ovat kehityksen kohteina ja jatkossa hyödynnettävissä muilla kaupunkiseuduille. Fiksua liikkumista alueella edistetään muun muassa tukemalla sähköautojen käyttöä ja luomalla latauspisteverkosto, toteuttamalla toimiva ja tehokas pysäköinnin vuorokäyttö ja sähköiset pysäköinti- ja liikenneopastusjärjestelmät. Liikennettä ohjataan reaaliaikaisella liikenneseurannalla, jossa 9

opastetaulut kertovat sujuvimman reitin ja mahdolliset liikenneruuhkat. Sähköiset autojen latauspisteet sijoitetaan helposti saataville mm. pysäköintitaloihin ja matkakeskuksen alueelle. Pysäköintijärjestelyjä alueella voidaan kehittää hyödyntämällä uutta tekniikkaa esim. paikannuspalvelua. Keskeisiin paikkoihin sijoitetuilla infotauluilla voidaan autoilijat opastaa vapaisiin pysäköintipaikkoihin tai mobiilisovelluksilla voidaan paikantaa autoilija, jolloin sovellus kertoo lähimmän vapaan pysäköintipaikan. Pysäköintipaikkojen määrää ja käyttöasetta voidaan optimoida luomalla järjestelmiä, joissa työ- ja vapaa-ajan pysäköinti 2030 mennessä ovat yhteensä Ydinkeskustan hankkeet vuoteen vuorottelee samoissa pysäköintiruuduissa. miljardi euroa. Kaupungin hankkeita tästä on runsaat 100 miljoo- Pielisjoen itäpuolen kehittäminen on mittava ja pitkäjänteisesti toteutettava kokonaisuus, joka alkaa naa euroa, yksityisten hankkeita rautatieaseman ympärille rakentuvasta Nikolaintorin 800 miljoonaa euroa. kehittämiskohteesta uudesta urbaanista kaupunkikeskuksesta, kulkee Penttilän rakenteilla olevan uuden asuinalueen ja Penttilän yrityspuiston kautta aina Joensuun syväsatamaan asti. Alueelle tehtävien kokonaisinvestointien arvioidaan olevan vuoteen 2030 mennessä noin 800 miljoonaa euroa. Nikolaintorin yhteyteen on suunniteltu Luovien alojen keskusta. Se tarjoaa alan yrityksille uuden innovatiivisen toimintaympäristön, jossa on muun muassa uusia työ- ja näyttelytiloja alan yrityksille, ja joka luo erilaisten osaamisten kohtaamismahdollisuuksia. Kehittämisen kohteena olevalla Pielisjoen itäpuolella toimii jo tällä hetkellä esimerkiksi maailman johtava metsäkoneiden valmistaja, John Deere Forestry Oy. Yrityksen ympärille on muodostunut vahva seudullinen metsäkoneklusteri. Klusterin kehittymistä tukemaan on kasvusopimuksessa suunniteltu rakennettavaksi Penttilän yrityspuisto, josta on kehitettävissä yksi maailman merkittävimmistä metsäbiotalouteen liittyvän koneenrakennuksen osaamiskeskittymistä. Puisto rakentuu nykyisten John Deeren tuotantolaitosten ympärille ja ensimmäiset askeleet puiston toteutuksessa on jo otettu Joensuun Yrityskiinteistöt Oy:n alkaessa rakentaa Suomen Levyprofiili Oy:lle 7000 m 2 :n tuotantotiloja, joiden kustannusarvio on 7,5 M. Lähitulevaisuudessa Penttilän yrityspuistoon tulee keskittymään muitakin John Deeren alihankintaverkoston toimijoita. Ainutlaatuinen keskittymä tulee houkuttelemaan uusia toimittajia sekä osaamista alueelle. Vuoteen 2030 mennessä yrityspuisto on laajentunut syväsatamaan asti, jolloin kokonaisinvestointien arvo yrityspuistoon on lähes 100 M. INKA-ohjelmalla on keskeinen rooli Penttilän yrityspuiston verkoston liiketoiminnan kehittämisessä esim. laadun, tuotannon ja teknologioiden kehittämisessä, investointien ja rahoituksen suunnittelussa, toimijoiden kartoituksessa, verkostojen rakentamisessa sekä sektorin toimintaa tukevien asiantuntijayritysten houkuttelemisessa alueelle. John Deere Forestry Oy ja sen toimittajaverkosto tulee olemaan keskeinen seudullinen vahvuus, jonka rooli vihreän kasvun keskuksen ytimessä luo pohjaa kansainvälisten investointien sekä toimi- 10

joiden houkuttelulle. Katseet näiden osalta kohdistuvat erityisesti Venäjän suuntaan, joka on jo Joensuun maantieteellisen sijainnin takia luonnollista. Näkemystä tukee muun muassa paranevat liikenneyhteydet ja tulevaisuudessa myös viisumivapaus maiden välillä. Penttilänrannan alueella käynnistyy ensimmäisten puukerrostalokohteiden rakentaminen 2013 2014. Laaja yhtenäinen puukerrostaloalue toteutetaan Pielisjoen rantaan vuosikymmenen lopulla (kolme korttelia, 25 000 k-m 2 ) jo voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Samaan asemakaavaan sisältyvien toimitilojen korttelialueille selvitetään 11- tai 14-kerroksisen toimitilarakennuksen (Timber Tower) toteuttamista. Puukerrostaloalue toimii konkreettisena kehittämisalustana, jossa mm. ICT, turvallisuus, fotoniikka, energia ja puurakentamisen ratkaisuja voidaan testata. Timber Toweriin on alustavasti kaavailtu sijoittuvan asuntojen lisäksi Penttilän yrityspuiston toimintoja tukevia yritysten toimistotiloja sekä korkeatasoisia ravintola- ja hotellipalveluja. INKA ohjelman roolina on luoda edellytykset muodostaa Penttilänrannan puukerrostalokohteiden rakentamisen myötä käyttäjälähtöinen testausympäristö, jossa yritykset pääset kehittämään omia rakentamisen, talotekniikan ja älykkään palvelutuotannon tuotteitaan. Tärkeässä roolissa on muun muassa järjestelmät ja rakentamistavat, jotka mahdollistavat resurssitehokkuuden kehittämisen ja toteutumisen niin rakentamisen aikana kuin erityisesti rakennuksen käytön ja koko sen elinkaaren aikana. Erityinen huomio kiinnitetään ERA17-ohjelman tavoitteiden toteuttamiseen siten, että samalla mahdollistetaan alueen yritysten kehitystoiminta ja kilpailukyky rakentamisen energiatehokkuusmääräysten kiristyessä jo etupainotteisesti. Pielisjoen länsipuolelle valmistui osayleiskaava, joka määrittää nykyisen ruutukaava-alueen rakentamisen ohjeistusta ja kehittämismahdollisuuksia. Uusi kaava muun muassa mahdollistaa nykyisen rakennuskannan korottamisen pääosin nelikerroksisista rakennuksista viiteen tai kuuteen kerrokseen. Puurakentaminen ja energiatehokkaat korjausrakentamisen ratkaisut ovat luonnollisia valintoja alueen uudistamisessa. Keskeisenä ajatuksena edellä mainituissa kehittämiskohteissa ja -toimissa on alueen infrastruktuurin rakentamisen hyödyntäminen alueen yritysten innovaatioiden kehittämisalustana. Joensuun tutkimuksellinen osaaminen, vahva koulutusrooli ja kansainväliset verkostot yhdistettynä teolliseen osaamiseen alueen ja lähiseutujen teollisissa keskittymissä muodostaa maailmanlaajuisestikin ainutlaatuisen kokonaisuuden. Tärkein tavoite on innovaatiopotentiaalin merkittävä lisääminen ja monikerroksisen innovaatiojärjestelmän vahvistaminen sekä näistä seuraava osaamisintensiivisen yritystoiminnan lisääntyminen alueella. 11

Symmetrisen kaupungin rakentuminen mahdollistaa mielenkiintoisen kehittymisympäristön. Asuminen, työssäkäynti, yrittäminen, T&K&I-toiminta ja vapaa-aika yhdistyvät. Ensiluokkaiset aluesuunnitelmat ja innovaatiokeskittymäkonseptit täydentävät toisiaan ja entisestään vahvistavat alueen osaamispohjaa. Kehitettävästä alueesta on luotavissa edelläkävijä saumattomissa arjen palveluissa sekä ekologisissa ja käyttäjälähtöisissä teknologisissa ratkaisuissa. Verraten kompaktista, mutta moniulotteisesta alueesta on kehitettävissä yritysten innovaatioiden testi- ja kehitysympäristö; eräänlainen Living Lab, jonka toteutuksessa on oleellista käyttäjien, yritysten sekä julkisten tahojen yhteistyö innovaatioiden ja investointien rajapinnassa. Kehitystoimintaan liittyvät teemat: yhdyskuntarakenne, liikenne, energia, rakennukset ja rakentaminen, turvallisuus ja hyvinvointi, viihde, virtuaalipalvelut sekä resurssitehokkuus. Houkuttelee investointeja ja mahdollistaa kansainvälisen tason palvelujen kehittämisen; painopisteenä Venäjä INKA-toimenpiteet: Määritellään Joensuun kaupungin kokonaisvaltainen toimintamalli, jossa vihreän kasvun johtoajatusta noudatetaan symmetrisen kaupunkikokonaisuuden valmistelun, suunnittelun, päätöksenteon ja toteutuksen eri vaiheissa. Toimintamallissa kukin erillinen kehittämisenkohde liittyen esimerkiksi kaavoitukseen, suunnitteluun, tontinluovutukseen, rakennuttamiseen, liikennejärjestelyihin, jätehuoltoon, energiaratkaisuihin, logistiikkaan, sähköisiin ratkaisuihin ja palveluihin määritellään ja sen toteutumisen vaiheet kuvataan. Lisäksi laaditaan prosessimallit kunkin kehittämiskohteen toteutuksen eri vaiheista sekä määritellään vaatimukset ja kriteerit toteutuksen osalta. Käyttäjälähtöisyys on keskeisessä osassa toimintamallin rakentamisessa. Kullekin kehittämiskohteelle määritettyjen vaatimusten ja kriteerien tulee edistää laajamittaista Public-Private -yhteistyötä. Toimintamallissa luodaan periaatteet Innovatiivisten julkistenhankintojen hyödyntämiselle testimarkkinoiden ja aluetalouden kasvun luomisessa. Toimintamallin kautta kasvusopimuksessa kuvattu symmetrisen kaupungin kokonaisuus tarjoaa selkeän rajapinnan INKA-ohjelmassa toteutettaville toimenpiteille. Penttilän yrityspuiston kehittäminen toiminnan sisällöllisestä näkökulmasta. Se sisältää muun muassa alueen sisäisen ja yritysten välisen synergian kehittämisen, yritysten liiketoiminnan kehittämispalvelut, teknologinen kehittämisen, investoinnit/rahoituksen, toimijat, verkostot, kansainvälisten toimijoiden houkuttelun kohdennetun Invest-in -toiminnan näkökulmasta, sekä alueelle luotavat metsäkonealan kehittämis- ja demonstraatioympäristöt. IN- 12

KA-ohjelman rooli on kehittämiskokonaisuuden aktivoinnissa ja koordinoinnissa ja toimenpiteiden käynnistämisessä. Penttilä Timber Tower, joka rakennetaan yhteistyöllä uuden ajan symboliksi. Toimii yhtenä konkreettisena kehittämisalustana esim. ICT:n, turvallisuuden, fotoniikan, energiaratkaisujen ja puurakentamisen sektoreilla sekä älykkäiden palveluiden osalta. Uuden puurakentamisen teknologinen testausalusta, jonka toteuttamiseen liittyy muun muassa mittavia tutkimus- ja kehityshankkeita tiiviissä yhteistyössä yritysten ja T&K&I -sektorin kanssa. INKA-ohjelman rooli on kehittämiskokonaisuuden aktivoinnissa ja koordinoinnissa ja toimenpiteiden käynnistämisessä. Nikolaintorin ympäristön kehittäminen luovan alan keskukseksi ja kohtaamispaikaksi. 4. VIHREÄN KASVUN SAMPO Joensuun seutu tunnetaan vahvana metsäbiotalouden kansallisena keskittymänä sekä Euroopan metsäpääkaupunki -brändistään. Vahva imago perustuu poikkeuksellisen laajaan ja monipuoliseen alueelliseen Joensuun seudun ja läheisen Itä-Suomen osaamisklusteriin, jossa yhdistyvät: 1. Keskeinen metsäalan tutkimusorganisaatioiden keskittymä Euroopassa 2. Ainoa kaikki metsäalan koulutustasot kattava metsäopetuksen keskittymä Suomessa 3. Maailman johtava metsäkoneiden valmistuksen yritysklusteri Edellisiä tukee myös alueen monipuolinen metsäteollisuuteen ja puunjalostukseen liittyvä teollisuus. Metsäbiotalouden lisäksi Joensuun seudulla on kansainvälisen huippuosaamisen keskittymä kapealla fotoniikan sektorilla. Vihreän kasvun teeman kannalta erityisesti Green-Photonics -teema on nousemassa Euroopan tasolla yhdeksi merkittävimmistä avainteknologioista. Alueellisesti fotoniikan sektori on vielä varsin pieni niin liiketoiminnan volyymien kuin toimijoiden lukumääränkin osalta, mutta sen korkeatasoisen osaamisen takia se koetaan jo nyt kansainvälisesti kiinnostavaksi yhteistyökumppaniksi. Tälläkin hetkellä useat kansainväliset yritykset ovat kiinnostuneita syventämään yhteistyötään ja harkitsevat vakavasti sijoittumista Joensuuhun. Niin metsäbiotaloussektorilla kuin fotoniikankin osalta ongelmana on ollut uusien yritysaihioiden vähyys suhteessa alueella olevaan osaamispotentiaaliin. Alkavien yritysten kehittäminen on pitkäkestoista, ja tulokset syntyvät usein vasta vuosien työn jälkeen, eikä niiden kautta saada aikaiseksi nopeasti suuria rakenteellisia muutoksia. Erittäin vahva asiantuntijaosaaminen ja asiantuntijoiden 13

keskittymä luo kuitenkin erinomaiset edellytykset osaamiseen perustuville palveluille ja liiketoiminnalle. Joensuun seudun ulkopuolisten yritysten T&K-yksiköiden ja yritysten kehittämistoimintaan lisäarvoa tuovien asiantuntijayritysten läsnäolo on välttämätöntä alueen kehittymisen ja kasvun kannalta. Kansainvälisten ja kansallisten yritysten T&K-yksiköt tuovat alueelle imagohyötyä, olemassa olevien yritysten yhteistyö helpottuu, ja aloittavat yritykset saavat tuntumaa potentiaalisiin asiakkaisiin. Alueen vankka osaamispohja houkuttelee jo nyt kansainvälisiä toimijoita ja yhteistyökumppaneita. Nämä on pääasiassa erilaisia tutkimuslaitos- ja koulutustoimijoita, mutta alueelle sijoittuvia uusia kansainvälisiä yrityksiä on varsin vähän potentiaaliin nähden. Kasvustrategiaprosessin aikana on nähty, että perinteinen Invest-in -toiminta ei riitä näiden osaamislähtöisten investointien ja yrityssijoittumisten houkutteluun. Tarvitaan aikaisempaa fokusoidumpaa ja osaamislähtöisempää toimintaa, jolla alueesta luodaan kansainvälisten yritysten näkökulmasta houkutteleva. Puhutaankin aiempaa kohdennetummasta Invest-in -toiminnasta, jonka tavoitteena on luoda alueelle kiinnittymiskahvoja, joihin uusien yritysten on helppo tarttua, ja jotka ovat riittävän konkreettisia, jotta niitä pystytään käyttämään avuksi yritysten houkuttelussa alueelle. Keskeinen Invest-in -toiminnan onnistumisen edellytys on olemassa olevan osaamispohjan kilpailukyvyn ylläpitäminen. Alueella toimivien yritysten tulee pystyä vastamaan globaalin kilpailun haasteisiin. Tämä tarkoittaa mm. merkittäviä panostuksia T&K-toimintaan sekä vahvempaa kytkeytymistä kansainvälisiin arvoverkostoihin. Kasvavat Venäjän lähimarkkinat ovat merkittävä mahdollisuus seudun yrityksille ja sen laajamittainen hyödyntäminen on tärkeää. Venäjän WTOjäsenyyden myötä Joensuun seutu voi tulevaisuudessa toimia houkuttelevana sillanpääasemana sekä vihreään kasvuun perustuville kansainvälisille investoinneille, jotka tähtäävät Venäjän markkinoille, että venäläisille investoreille, jotka tähtäävät Euroopan markkinoille. Kasvavat ja uudistuvat yritykset yhdessä muiden innovaatioympäristön toimijoiden kanssa luovat omalta osaltaan alueesta kiinnostavan ja houkuttelevan paikan sijoittumiselle. TAVOITE: Joensuun seutu on kansainvälisesti houkutteleva innovaatioympäristö, jonka avoimuudesta ja poikkitieteellisestä osaamisesta syntyy mahdollisuuksia uusille innovaatioille. Osaamislähtöinen Invest-in -toiminta vaatii alueen toimijoilta yhteistä sitoutumista ja toimintamallin ymmärtämistä sekä selkeää proaktiivisuutta toiminnoissa. Yhtenä osana toimintaa on tunnistaa ne toimialat tai pikemminkin yksittäiset yritykset tai yritystyypit, joita alueelle kannattaa lähteä houkuttelemaan, ja tunnistetaan aktiivisesti ne fokusoidut yrityskohtaiset mahdollisuudet ja kilpailutekijät, joiden perusteella kyseisiä yrityksiä alueelle voidaan tehokkaasti houkutella. 14

INKA-toimenpiteet: Kohdennetun osaamispohjaisen Invest-in -toiminnan käynnistäminen. Resurssien ja toimintamallien sekä työkalujen luominen systemaattisen osaamislähtöisen Invest-in -toiminnan toteuttamiseksi alueella. Erityisesti keskitytään houkuttelemaan alueen osaamisrakenteeseen sopivia yritysten T&K-toimintoja ja niihin liittyviä pilot- tai demoinvestointeja, asiantuntija- ja palveluyrityksiä sekä kärkiosaamisaloihin liittyviä teollisia investointeja. Osana tätä toimintaa kehitetään Joensuun seudusta haluttu Etätyöpiste niin tutkijoille kuin yritysten työntekijöillekin. Yhtenä toimenpiteen tavoitteena on lisäksi markkinoida aluetta sillanpääasemana (vihreän kasvun gateway) länsimaisille yrityksille, jotka tavoittelevat Venäjän markkinoita ja venäläisille investoreille, jotka tähtäävät Euroopan markkinoille. Metsäbiotalouden keskuksen käynnistäminen. Pohjoiskarjalainen osaaminen muodostaa maailmanlaajuisesti ainutlaatuisen kokonaisuuden metsäbiotalouden ympärille. Varsinaista metsiin ja puuhun liittyvää osaamista tukevat muut alueen kärkiosaamisalat ja erityisesti näiden rajapinnoista on löydettävissä uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Osaamiskeskittymän ytimeksi ollaan valmistelemassa Metsäbiotalouden keskusta, jonka tärkein tehtävä on jalkauttaa alueen osaaminen uusiksi liiketoiminnoiksi ja yrityksiksi. Tavoitteena on lisäksi mahdollistaa yrityksille uusia yhteistyön muotoja niin toisten yritysten kuin asiantuntijatahojen kanssa. Yhtenä tärkeänä tehtävänä on myös markkinoida alueen osaamista maailmalle. INKA-ohjelman rooli on kehittämiskokonaisuuden aktivoinnissa ja koordinoinnissa ja keskuksen toiminnan käynnistämisessä. Bio-ICT-fotoniikka -rajapinnoilta löytyvät uudet innovaatiot. Uudet innovaatiot syntyvät osaamisalojen rajapinnoista, esimerkiksi yhdistämällä osaamista fotoniikasta, metsäkoneiden rakentamisesta ja erityyppisistä ICT-ratkaisuista. Tätä tukemaan luodaan uusia yhteistyömalleja, osaajayhteisöjä/foorumeita ja työkaluja, joiden avulla näitä rajapintoja pystytään aktivoimaan uuden liiketoiminnan näkökulmasta. Pietarin alueellinen metsäbiotalous-hub. Perustetaan Pietariin alueen toimijoiden yhteinen toimipiste sillanpääasemana Venäjän suuntaan (Euroopan metsäinstituutti EFI:n toimipiste, jossa muut metsäbiotalousalan toimijat mukana). Mukana myös muut alueellisen innovaatioekosysteemin toimijat ja yritykset. Brändäys. Kansainvälisesti tunnetun brändin luominen Vihreän kasvun vision ympärille ja siihen liittyvät toimenpiteet. Brändin ytimessä alueelle ominainen avoin innovaatiojärjestelmä ja -ekosysteemi. Pohjautuu Euroopan metsäpääkaupunki -brändiin ja sen vahvistamiseen. 15

5. RESURSSITEHOKKUUS Maapallon luonnonvarat, kuten vesi, maaperä, puhdas ilma ja ekosysteemipalvelut, ovat hupenemassa nopeasti. Ne ovat elintärkeitä ihmisten terveydelle ja elämänlaadulle, mutta niiden määrä on rajallinen. Kasvava kilpailu, etenkin uusiutumattomista luonnonvaroista, aiheuttaa jatkossa puutetta ja hintojen nousua, ja tämä vaikuttaa kaikkeen talouteen. Luonnonvaroja on hallittava tehokkaammin koko niiden elinkaaren ajan hankinnasta kuljetukseen, jalostukseen, käyttöön, kierrätykseen ja jätteiden käsittelyyn asti. Tämän vuoksi resurssitehokkuus on nostettu keskeiseen rooliin esimerkiksi EU:n Eurooppa 2020 -strategiassa, jolla pyritään luomaan kasvua ja työpaikkoja. Resurssitehokkuus tarkoittaa suurempien hyötyjen saavuttamista vähemmillä materiaaleilla ja eri tavoin kuluttamalla. Näin pienennetään niukkuuden vaaraa ja pidetään ympäristövaikutukset maapallon luonnollisen sietokyvyn rajoissa. Alueellisesti panostaminen resurssitehokkuuteen lisää ekologista kestävyyttä, mutta hyödyt näkyvät selkeästi myös sosiaalisen ja taloudellisen hyvinvoinnin parantumisena: Taloudellisia vaikutuksia: paikallistalouden edistäminen, kustannusten hallinta, alueiden kilpailukyvyn ja houkuttelevuuden nostaminen, omavaraisuus, uusia yhteistoimintamalleja eri toimijoiden välille. Ekologisia vaikutuksia: luonnonvarojen kestävä käyttö, paikallisten resurssien hyödyntäminen, resurssivirtojen ja ympäristövaikutusten läpinäkyvyys. Sosiaalisia vaikutuksia: uudet aloitteenteko- ja päätöksentekomallit, sitoutuminen alueen kehittämiseen, tietoa resursseista ihmislähtöisesti, verkostot, sosiaalinen eheys, työllisyys. Joensuun kaupunkiseudun näkökulmasta resurssitehokkuus on ennen kaikkea luonnonvarojen järkevää käyttöä, vihreää kasvua ja näihin liittyvän paikallisen osaamisen hyödyntämistä kehittämisessä sekä uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Kaupungin ja muiden julkistoimijoiden toiminnalla on keskeinen rooli luotaessa resurssitehokkaille tuotteille edelläkävijämarkkinoita mm. uusien ja kestävien ympäristö- ja energiaratkaisujen käyttöönottamiseksi sekä energiatehokkuuden (cleantech-ratkaisut) edistämiseksi julkisissa hankinnoissa. TAVOITE: Joensuu on kansallinen edelläkävijä resurssitehokkuudessa ja hiilineutraali kaupunki vuonna 2025. Keskeinen toimenpide resurssitehokkuuden kehittämiseksi Joensuussa on julkisten hankintojen käytäntöjen kehittäminen. Innovatiiviset julkiset hankinnat toimivat osaamislähtöisen liiketoiminnan mahdollistajana esimerkiksi ICT-sektorilla, tukevat paikallisten innovaatioiden kaupallistumista ja 16

niissä vähähiilisyys toimii hankintoja ohjaavana tekijänä. Innovatiivisten julkisten hankintojen kautta kaupunki toimii mahdollistajana ja yritykset toteuttajina. Resurssitehokkuutta pyritään kehittämään myös edistämällä fiksua liikkumista, muun muassa tukemalla sähköautojen käyttöä ja luomalla latauspisteverkosto, toteuttamalla toimiva ja tehokas pysäköinnin vuorokäyttö ja sähköiset pysäköinti- ja liikenneopastusjärjestelmät. Liikennettä ohjataan reaaliaikaisella liikenneseurannalla, jossa opastustaulut kertovat sujuvimman reitin ja mahdolliset liikenneruuhkat. Julkisen sektorin toimia täydentää yksityiselle sektorille luotavat toimintamallit, jotka osoittavat selkeästi resurssitehokkuuden ja resurssitehokkaiden investointien vaikutuksen yrityksen kilpailukykyyn. Resurssitehokkuus ei ole ristiriidassa yritysten kilpailukyvyn kanssa, vaan päinvastoin liiketoiminnan ja ympäristötehokkuuden välille on luotavissa Win-Win -tilanteita. Resurssitehokkuus on metsäbiotalouden ja koko biotalousajattelun ydintä. Erityisesti metsäbiotalousosaamiseen liittyen alueella on paljon olemassa olevaa osaamista, joka on kaupallistettavissa vientituotteiksi, joko osaamisintensiivisinä palveluina tai resurssitehokkaina tuotteina. Biotaloussektorilla tuotteiden ja tuotantoprosessien kehitys vaatii merkittäviä panostuksia tuotekehitykseen ja esituotantoon. Bioenergiaan ja biojalostukseen liittyvien uusien tuotteiden ja tuotantoprosessien kehittämisen tueksi tarjoaa Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimusasema Ilomantsissa monipuolisen demonstraatio- ja pilotointiympäristön. Oleellinen osa resurssitehokkuutta ovat myös teolliset symbioosit, joita ohjelmassa kehitetään. Synergiaa voidaan kehittää näillä teollisilla Hot-spot -alueilla monella tasolla; yhden yrityksen sisäistä synergiaa, synergiaa alueen sisällä yritysten välillä tai synergiaa eri alueiden välillä. Selkeimmin synergiaetuja on löydettävissä alueiden energiantuotannon ratkaisuissa, mutta myös esimerkiksi erilaisten teollisten sivuvirtojen kierrättäminen ja hyödyntäminen tai yhteiset hankinnat yritysten välillä parantavat yritysten kilpailukykyä ja samaan aikaan kehittävät resurssitehokkuutta. Resurssitehokkuuteen kiinteästi liittyy myös puurakentaminen, joka on yksi tehokkaimmista tavoista työllistää paikallisia yrityksiä ja ihmisiä. Puisten pientalojen rakentamisessa Suomessa ollaan jo maailman huippua ja kerrostalojen osalta samaan pyritään. Puun laaja käyttäminen rakentamisessa nähty monella tapaa kestäväksi toiminnaksi niin ympäristön kuin yhteiskunnan ja taloudenkin kannalta. Alueen yrityskanta yhdessä kehittyvän puumateriaali tutkimuksen ja opetuksen kanssa tarjoaa jatkossa merkittäviä uusia mahdollisuuksia myös puurakentamiseen. INKA-toimenpiteet: Hiilivapaa maakunta. Visio hiilivapaasta maakunnasta on eräänlainen sateenvarjo resurssitehokkuuden toteuttamiselle ja on yksi keskeisistä toimintaa ohjaavista teemoista. Erillisenä toimenpiteenä toteutetaan hiilivapaa maakunta -kampanjan jalkauttaminen alueen yrityksiin, Joensuun kaupungin toimintoihin ja julkisyhteisöihin. Toisessa vaiheessa muut maakunnan alueet ja yritykset muualla. 17

Työkalujen ja käytänteiden kehittäminen vihreisiin hankintoihin. Mahdollisuuksien mukaan hyödynnetään hankinnat paikallisten yritysten kehittämistyön alustana SmartCityteeman mukaisesti. Resurssitehokkuuden mittaaminen ja parantaminen. Adoptoidaan ja edelleen kehitetään välineitä ja mittareita resurssitehokkuuden seurantaan niin yrityksien kuin julkisyhteisöjenkin käyttöön. Resurssitehokkuuden parantamiseen tähtäävien investointien edellytysten, vaikutusten ja takaisinmaksuaikojen määrittäminen ja teho-panos -suhteeltaan tehokkaimpien investointien tukeminen ja käynnistäminen. Yrityksille luodaan työkaluja ja käytäntöjä vertailla tehtävien investointien resurssitehokkuutta suhteessa investointiin ja suhteessa sen kilpailukykyvaikutuksiin markkinoilla. Mittareiden ja käytäntöjen demonstrointi ja soveltaminen Penttilän alueen rakentamisessa sekä kaupungin omassa toiminnassa. Metsäbiomassan uudet, resurssitehokkaat käytöt. Keskeisiä toimenpiteitä ovat puun modifioinnin koetehdas, pyrolyysiöljyn jatkojalosteiden kehittäminen, biojalosteiden raaka-aineen hankintaketjujen kehittäminen, puutuotteiden pitkäaikaiskestävyyden koekentän perustaminen sekä puurakentamisen edistäminen. Pitkäjänteisen hankekokonaisuuden suunnittelu ja toteuttaminen. Hajautetun uusiutuvan energiantuotannon edistäminen Joensuun kaupunkiseudulla. Tavoitteena on edistää hajautettua, paikallisiin ja uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa energiantuotantoa, mikä lisää paikallista ja alueellista energiahuoltovarmuutta sekä edistää alueen kilpailukykyä ja työllisyyttä. Toimenpiteen avulla edistetään alueen merkittävän hajautetun energiantuotannon potentiaalin käyttöönottoa. Toimenpiteen tavoitteena on luoda joustavia käytäntöjä pientuottajien sähköntuotannon mahdollistamiseksi ja edistämiseksi sekä tunnistaa ja purkaa niitä esteitä, jotka nykyisellään liittyvät sähkön myymiseen esim. kuluttajalta tai yhteisöltä toiselle. Kokeilulla lisätään hajautetun bioenergian käyttöä ja luodaan käytännön teknisiä ja taloudellisia ratkaisuja pientuotannon liittämiseksi sähköverkkoon. Kokeilun aikana piensähköntuottaja saa saman hinnan sähköntuotannostaan kuin mitä itse maksaa veroineen. Sähkömittari siis "pyörii väärin päin" silloin, kun pientuottaja tuottaa sähköä verkkoon yli oman tarpeensa. Pientuottaja voi olla alle 30 KVA:n laitos, joka toimii tuuli-, aurinko-, biokaasu-, tai puupohjaisella polttoaineella. Toimenpide on osa Itä- ja Pohjois-Suomi -ohjelman toteutusta. Toimenpiteen pilotointi tapahtuu vuosina 2014-2017. Teollisuuden resurssitehokkuuden parantaminen teollisia symbiooseja kehittämällä. Luodaan maakunnan teollisten Hot-spot -alueiden kehittämisstrategiat yhdessä innovaatioväylän kehittämisen kanssa. Tavoitteena on hakea synergiaa em. alueiden sisällä ja niiden välillä sekä suhteessa keskuskaupunkiin. Kehitetyt strategiat toimivat myös työvälineinä määritettäessä kohdennetun Invest-in -toiminnan sisältöä ja alueiden vahvuustekijöitä. Erilaisten yritysten koetehtaiden ja demonstrointimahdollisuuksien kehittäminen alueiden yh- 18

teyteen on yksi toiminnan tavoitteista. Lisäksi kehitetään resurssitehokkuuden kehittämiseen tähtääviä katselmuskäytäntöjä ja järjestetään resurssitehokkuuskampanjoita. Erityisesti tarkastellaan Penttilän yrityspuiston sisäisiä synergioita ja toiminnan resurssitehokkuutta, tavoitteena muodostaa alueesta vähähiilisen teollisuustuotannon kokeilu- ja kehittämisympäristö. Green suppliers network. Vientirenkaiden ja miniklustereiden muodostaminen biotalous- ja resurssitehokkuusosaamisen viennin ympärille. Esimerkkinä Green IT ja Green Photonics miniklusterit. 6. VIHREÄN KASVUN INNOVAATIOEKOSYSTEEMI Joensuun seudun kasvun kannalta tulevaisuuden menestystekijäksi nähdään alueellisen, mutta vahvasti kansainvälisesti verkottuneen Vihreän kasvun innovaatioekosysteemin rakentaminen, joka parhaimmillaan muodostaa alueelle avoimen innovaatiojärjestelmän ja omaleimaisen, houkuttelevan tavan toimia. Innovaatioekosysteemillä tarkoitetaan alueellista systemaattista ja johdettua toimintamallia innovaatiotoiminnan tehostamiseksi ja alueen osaamispohjan vahvistamiseksi. Toiminnan kautta alueen kilpailukyky kasvaa ja alueen toimijat niin tutkimus-, kehitys- kuin elinkeinotoimijatkin koetaan houkutteleviksi yhteistyötahoiksi. Ekosysteemi tarjoaa kiinteän toiminnallisen alustan (Platform), johon ulkopuolisen yhteistyötahon on helppo kiinnittyä. Toimivan innovaatioekosysteemin kautta alueen tutkimus-, kehitys- ja elinkeinotoimijat koetaan osaaviksi ja houkutteleviksi yhteistyötahoiksi niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Innovaatioekosysteemissä uudet innovaatiot syntyvät osaamisalojen rajapinnoissa. Joensuun seudulla keskitytään kasvustrategiassa valittujen teknologia- ja toimialojen rajapintojen ja leikkauspisteiden löytämiseen sekä niissä tehtävän innovaatiotoiminnan voimakkaaseen tukemiseen. Toimiva alueellinen ekosysteemi vahvistaa alueen imagoa ja lisää kansainvälisiä investointeja. Tällä hetkellä ekosysteemin toiminnan kannalta irrallisia toimintoja ja toimijoita löytyy alueelta paljon, mutta joitakin avaintoimintoja ei vielä ole tai niitä ei osata verkoston kautta hyödyntää. Myös kokonaisuuden hallinta sekä toiminnan johtaminen on osittain määrittelemättä. Alueen on pystyttävä luomaan edellytykset ja ilmapiiri uusien innovaatioiden löytymiseksi. Uusia sovellutuksia on haettava alueen osaamisvahvuuksien kautta. Tällöin syntyy kilpailuetua ja toimialat voivat kehittyä nopeastikin. Alueen strategian mukaisesti tulee panostaa merkittävästi voimavaroja valituille toimialoille. Lisäksi ne puuttuvat elementit, joita ei Joensuun seudulta löydy on haettava kumppaneilta Suomesta ja tarvittaessa ulkomailta. 19

Vihreän kasvun ekosysteemissä kasvu tapahtuu osaamisalojen rajapinnoissa, joihin kytkeytyy alueellisesti vahva muotoilun ja käyttäjälähtöisen tuotekehityksen osaaminen, liiketoimintaosaamisen kehittäminen ja siihen liittyvät toimijat ja työkalut, vahva teknologiaosaaminen sekä toimivat ja laajat verkostot niin elinkeinoelämässä kuin tutkimuksessakin. Resurssitehokkuuden näkökulma on mukana ohjaavana tekijänä kaikissa toimenpiteissä. Hyvä esimerkki potentiaalisesta innovaatioekosysteemistä löytyy metsäbiotalouden, ICT:n ja fotoniikan rajapinnoista. Kullakin osaamisalalla on Joensuun seudulla kansainvälisesti vahvaa osaamista yksistäänkin, mutta todellinen innovaatiopotentiaali löytyy osaamisia yhdistelemällä niiden rajapinnoista. Alueellisesti suurimmat kasvumahdollisuudet nähdäänkin juuri eri osaamisalojen rajapinnoissa ja erityisesti osaamispohjaisen liiketoiminnan synnyttämisessä. 20

INKA-toimenpiteet: Ketterästi kokeillen eteenpäin. Demonstrointi ja pilotointiympäristöjen rakentaminen sekä yritysten investoinnit koelaitoksiin. Tavoitteena on muuntaa tutkimus- ja kehittämistoiminnan toteuttamistapaa entistä enemmän ratkaisu- ja tavoitelähtöiseen suuntaan Thinking by Doing -toimintamallia hyödyntäen. Pitkän tähtäimen tavoitteena on, että alueelle rakentuu koetehtaiden keskittymä, joka hyödyntää alueella olevaa huippuosaamista ja mahdollistaa uuden osaamispohjaisen yritystoiminnan syntymisen sekä tutkimustoiminnan suuntaamisen entistä yritys- ja sovelluslähtöisempään suuntaan. Toimintamalli hyödyttää myös muualla sijaitsevia yrityksiä niiden kehittäessä omaa tuotantoaan sijaitsipa lopullinen tuotanto tai tuotantolaitos missä päin maailmaa tahansa. Green Biorefinery ja monitieteinen Wood Material Science -kokonaisuus. Metsäbiotalouden keskuksen toimintaan liittyy kiinteästi Wood Materials Science- koulutuksen käynnistämisen Itä-Suomen yliopistossa ainutlaatuisena ja kansainvälisenä monitieteisenä opetuskokonaisuutena, johon liittyy maisterikoulutuksen lisäksi 2015 alkava tohtorikoulu sekä tutkimusohjelmat. Toiminnassa on läpileikkaavana teemana se mitä uutta ja uusia tuotteita puusta saadaan aikaan. Kokonaisuuteen kuuluu myös Green Biorefinery teema, jonka 21

alla pyritään rakentamaan erilaisia demonstrointi ja pilotointimahdollisuuksia erityisesti alan pk-yrityksille. Metsäbiotalouden keskukseen ja Wood Material Science/Green Biorefinery kokonaisuuteen liittyen on suunniteltu myös uusia rekrytointeja, joissa pääpaino on erityisesti kaupallistamisen ja teollistamisen näkökulmissa. Osaajayhteisöjen ja kansainvälisten verkostojen aktiivinen hyödyntäminen innovaatiotoiminnassa ja kehittämisessä. Osaajayhteisötyökalujen ja toimintatavan käyttöönotto koko alueellisessa innovaatiojärjestelmässä. Osaajayhteisöjen aktiivinen laajentaminen globaaleiksi verkostoiksi, joiden ydin on joensuulaisessa osaamisessa. Osaajayhteisöt mahdollistavat myös aidon käyttäjänäkökulman integroimisen osaksi kehittämisprosesseja. Living lab -toimintamalli yhtenä näkökulmana hautomotoiminnassa, peliosaamisessa, uudenlaisten rahoitusinstrumenttien kehittämisessä, infrastruktuurin kehittämisessä, uusia mahdollisuuksia uudelle ICT- tekniikalle. Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta ja tuotekehitys. Toimintaa tukevien työkalujen kehittäminen ja testaaminen. Näitä ovat mm. uudenlaiset osaajayhteisöihin perustuvat avoimen innovaation työkalut ja foorumit. 7. VERKOSTOT JA KUMPPANUUDET Joensuun kaupunkiseutu profiloituu ainutlaatuisella ja vahvalla osaamiskeskittymällään Vihreän kasvun veturiksi Suomessa. Vihreään kasvuun liittyy tiiviisti sekä kansalliset että kansainväliset arvoverkostot. Useilla kaupunkiseuduilla on valmisteilla INKA-ohjelmaesityksiä, joissa painotetaan esimerkiksi vihreään teknologiaan, biotalouteen tai resurssitehokkuuteen liittyviä teemoja. Joensuun kaupunkiseudun konkreettinen ohjelmaesitys toimenpiteineen ja vahvat osaamisen perustuvat keihäänkärjet muodostavat kokonaisuuden, jonka rajapinnoilla on toisiaan täydentäviä yhteistyömahdollisuuksia muiden vihreään kasvuun tähtäävien kaupunkiseutujen kanssa. Yhteistyöverkostot ja -suhteet näiden alueiden välillä ovat osaamiskeskusohjelmassa tehdyn pitkäjänteisen työn jäljiltä hyvällä tasolla ja alueelliset erityispiirteet on tunnistettu. Osaamiskeskittymää täydentävää osaamista on mukana muun muassa Tampereen, Jyväskylän, Lappeenrannan, Oulun ja Lahden kaupunkiseutujen ohjelmaehdotuksissa. Itä-Suomen yliopiston kautta Joensuun seudun osaamiskeskittymä kykenee linkittymään Kuopion kanssa ja hyödyntämään alueen vahvoja osaamisaloja, jotka muodostavat potentiaalisia rajapintoja osana alueellista osaamiskeskittymää. Vihreän kasvun teemaan liittyen erityisesti ilmastontutkimus, ilmanlaatu ja päästötutkimukset sekä bioenergia yhdistävät joensuulaista osaamiskeskittymää Kuopion suuntaan ja samalla tuovat VTT:n osaksi verkostoa tätäkin kautta. Lisäksi esimerkiksi Tampereen seudun Uusiutuva valmistava tuotanto sekä Jyväskylän Biotalous ja resurssiviisasympäristö luovat 22

pohjaa kaupunkiseutujen yhteistyölle. Lisäksi Mikkelin, Kajaanin ja Kokkolan muodostama verkosto esityksineen täydentää Joensuun INKA-ohjelmaa. Joensuun kaupunkiseudun erityinen vahvuus löytyy kansainvälisestä verkottumisesta. Venäjän läheisyys tuo vielä oman leimansa alueellisiin yhteistyöverkostoihin ja yhteistyöpotentiaaliin. Yliopiston erittäin vahvat kansainväliset verkostot ja kansainvälinen toiminta etenkin Vihreän kasvun teeman ympärillä hakee vertaistaan mistä tahansa. Euroopan metsäinstituutin (EFI) päämaja sijaitsee Joensuussa ja täältä käsin johdetaan kansainvälisen verkosto-organisaation toimintoja ympäri maailman. Myös alueen muilla toimijoilla on pitkäjänteisesti synnytetyt omat kansainväliset verkostonsa ja aktiivista kansainvälistä toimintaa. Alueen merkittävimmät yritykset ovat aidosti globaaleja toimijoita, joilla on toimintaa ympäri maailman, ja joiden imussa mm. niiden sopimusvalmistajayritykset ovat päässeet osaksi niiden laajoja kansainvälisiä arvoverkostoja. Yritysten kansainvälisten arvoverkostojen hyödyntäminen tarjoaa jatkossa ohjelman toteutuksen kannalta erittäin potentiaalisen kasvualustan alueen muullekin ja sinne sijoittuvalle elinkeinoelämälle esimerkiksi kansainvälisen tason teknologiapalveluliiketoiminnalle. 8. HUIPPUOSAAMINEN JA RESURSSIPOHJA Alueellisen vision taustalla olevien ohjaavan teeman ja kasvun peruselementtien pohjalta on Joensuun seudun kasvustrategialle ja sitä tukevien rakenteiden kehittämiselle, kuten kasvusopimus ja INKA-ohjelma, valittu kolme laajempaa painopistealuetta. Valinnat on tehty Joensuun kasvustrategiaprosessissa, jonka sisältöön ja valintoihin merkittävimmät toimijatahot ovat sitoutuneet. 1. Metsäbiotalous 2. Teknologia ja materiaalit 3. Luovan alan teollisuus Painopistealueiden valintojen keskeiset kriteerit ovat liittyneet: osaamiseen, joka on kansainvälisesti korkeatasoista ja tunnustettua, määrältään riittävän laajaa sekä jo erilaisissa aiemmissa alueen kehittämiseen liittyvissä strategiaprosesseissa tunnistettua. painopistealueella jo olevan elinkeinoelämän merkitykseen seudulle. odotuksiin painopistealueen tulevaisuuden vahvoihin kehitys- ja kasvumahdollisuuksiin. 23

Tavoitteiden saavuttamisen kannalta on oleellista, että kasvua tukevia toimenpiteitä kohdennetaan paitsi yksittäisiin painopistealueisiin, myös ennen kaikkea painopistealueiden väliseen yhteistoimintaan ja rajapinnoilla tehtäviin uusiin avauksiin. 8.1. Metsäbiotalous Biotaloudella tarkoitetaan uusiutuvia luonnonvaroja tuottavaa, jalostavaa ja käyttävää tuotantoa sekä uusiutuvista luonnonvaroista valmistettujen tuotteiden kulutusta. Metsäbiotalous rajaa käsitettä koskemaan metsien uusiutuvien raaka-aineiden eli metsäbiomassan kuten runkopuun, kantojen, hakkutähteiden, puun kuoren, sahanpurun, sahahakkeen, marjojen, metsäkasvien yms. tuotantoa ja hyödyntämistä. Metsäbiotalouteen liittyvät läheisesti muun muassa metsäbiomassan hankintaan ja jalostukseen liittyvä teknologiaosaaminen niin sahoilla, sellutehtailla kuin erilaisissa biojalostamoissakin. Metsäbiotalous on eri asia kuin perinteinen metsäteollisuus tai metsäala se on paljon muutakin kuin perinteisiä puutuotteita tai bioenergiaa. Metsään ja uusiutuvaan puuraaka-aineeseen perustuvien tuotteiden markkinat ovat kokonaisuutena kasvussa, vaikka perinteisten päätuotteiden markkinakehitys on heikkenevä. Puupohjaiset tuotteet korvaavat tulevaisuudessa suuren osan uusiutumattomista raaka-aineista valmistetuista tuotteista. Joensuun alueen teollinen sekä tutkimuksen ja koulutuksen osaamisprofiili leimautuu vahvasti metsien monipuoliseen ja kestävään hyödyntämiseen sekä siihen liittyvään osaamiseen ja teknologiaan. Joensuulla on metsäalalla vahva kansainvälinen brändi ja sitä kutsutaan usein Euroopan metsäpääkaupungiksi. Vahva imago perustuu poikkeuksellisen laajaan ja monipuoliseen alueelliseen Joensuun seudun ja läheisen Itä-Suomen osaamisklusteriin, jossa yhdistyvät: 1. keskeinen metsäalan tutkimusorganisaatioiden keskittymä Euroopassa 2. ainoa kaikki metsäalan koulutustasot kattava metsäopetuksen keskittymä Suomessa 3. maailman johtava metsäkoneiden valmistuksen yritysklusteri Edellisiä tukee myös alueen monipuolinen metsäteollisuuteen ja puunjalostukseen liittyvä teollisuus. Klusterin liikevaihdon, työpaikkojen, viennin ja niiden kehityksen kannalta keskeinen on metsäkoneisiin ja logistiikkaan liittyvä koneenvalmistuksen yritysklusteri. Sen innovaatiokyvyn säilyttäminen, kansainvälinen verkottuminen, uusien asiakastarpeiden tunnistaminen sekä kilpailukyky nykyisillä ja uusilla markkina-alueilla on alueen talouden kannalta ensiarvoisen tärkeää. Yritysklusterin kasvua ja kansainvälistymistä tukee tiivis yhteistyö koulutus- ja T&K-toimijoiden kanssa. Metsäbiotalous siihen liittyvine liitännäistoimialoineen työllistää pohjoiskarjalaisissa yrityksissä yhteensä yli 6 000 ihmistä. Alan yritysten liikevaihto on yhteensä yli 1,7 miljardia euroa. Alueella erikoistutaan erityisesti biomassojen jalostuksen koko arvoverkostoon yhdistämällä osaaminen ja teknologia - puun siemenestä korkean jalostusasteen biopolttoaineiksi. Omilla vah- 24

vuusaloillaan Joensuussa on maailman johtava metsäbiotalouden osaamisen keskittymä. Kestävästi hyödynnetyt ja runsaat raaka-ainevarat, yhdistettynä kehittyvään teollisuuteen ja alan huippuosaamiseen, nostavat alueen jopa maailman mitassa yhdeksi merkittävimmistä metsäbiotalouden osaamiskeskittymistä. Alueella toimii yhteensä lähes 600 metsäbiotalouden asiantuntijaa; alan tutkijoita, hallintoa, kehitystoimintaa, koulutusta, metsätalousosaajia, ympäristölainsäädännön osaajia, ilmastotutkijoita, metsien yhteiskunnallisten vaikutusten asiantuntijoita, riistantutkijoita jne. Valtion tutkimuslaitokset Metla, SYKE ja RKTL ovat sijoittuneet yliopiston kampusalueelle ja ovatkin kiinteä osa alueen osaamisrakennetta. Tuskin missään muualla maailmassa on yhtä suurta asiantuntijajoukkoa metsäisten asioiden ympärillä. Toimijoilla on hyvin vahvat kansainväliset verkostot ja toimintaa useissa maissa mm. Afrikassa ja Metsäbiotalousalan yrityksiä Aasiassa. Joensuussa sijaitsevan Euroopan metsäinstituutin lisäksi hyvänä esimerkkinä toiminnan Joensuussa: Stora Enso Oyj laajuudesta on Itä-Suomen yliopiston ja kiinalaisen John Deere Forestry Oy Nanjungin yliopiston yhdessä perustama SFERC -ympäristöntutkimuskeskus. Se keskittyy metsä-, UPM-Kymmene Oyj energia- ja ympäristöalan tutkimukseen. SFERC on Kesla Oyj, Fortum Oyj ensimmäinen suomalaisten yliopistojen Kiinaan Mantsinen Group Oy perustama etäkampus. Toinen hyvä esimerkki on Iivari Mononen Oy Itä-Suomen yliopistolle sijoittunut intialaisen TERI Arbonaut Oy, Pentinpaja Oy -instituutin Pohjoismaiden toimisto. TERI Kaivospuu Oy, Lunawood Oy -tutkimuslaitos tuottaa tietoa maailman ilmastomuutoksesta ja siihen liittyvistä kriittisistä kysymyksistä. TERI:n pääjohtajana toimii Nobel- Flaxwood Oy Karelia Ikkuna Oy palkittu tohtori Rajendra K. Pachauri. TERI Nordic -toimisto keskittyy erityisesti boreaalisen ja arktisen alueen haasteisiin sekä muun muassa kestävään metsätalouteen, bioekonomiaan ja uusiutuvaan energiaan globaalista näkökulmasta. Metsäbiotalousalan osaamiskeskittymää vahvistaa ja laajentaa myös LYY instituutti (Luonnonvarat, ympäristö, yhteiskunta), joka on Itä-Suomen yliopistossa toimiva verkosto-organisaatio. Sen tavoitteena on vahvistaa yliopiston piirissä tehtävää yhteiskunta- ja kulttuuritieteellistä ympäristö- ja luonnonvaratutkimusta sekä toimia alan tutkimushankkeita ja tutkijoita yhdistävänä organisaationa. Instituutti on yli sadan tutkijan ja jatko-opiskelijan sekä 12 professorin verkosto, joka jakautuu kuuteen tutkimusryhmään. 25

Merkittävää metsäbiotalousalan T&K-toimintaa on muun muassa seuraavissa alueen tutkimus- ja kehittämisorganisaatioissa: Euroopan metsäinstituutti (EFI) päämaja Joensuussa Itä-Suomen yliopisto (UEF) Metsäntutkimuslaitos, Metla, päämaja vuodesta 2013 alkaen Joensuussa TERI-instituutin Pohjoismaiden toimisto, SFERC-ympäristöntutkimuskeskus Suomen ympäristökeskus (SYKE) Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) Karelia-ammattikorkeakoulu Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Valtimon ammattiopisto Joensuun Tiedepuisto Oy Suomen metsäkeskus Lisäksi alueella on yli 100 tutkijaa ja asiantuntijaa rajapinta-aloilla, mm. ympäristötieteet, politiikka, muut yhteiskuntatieteet, LYY-instituutti jne. Metsäbiotalouden osalta Joensuun INKA-ohjelma linkittyy omalla osaamisprofiilillaan alan tärkeimpien osaamiskeskittymien kanssa niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Joensuun seutu on vahvasti edustettuna mm. suomalaisten biojalostusalan osaajien kehitteillä olevassa BPCkonsortiossa (Biomass Processing Consortium). 8.2. Teknologia ja materiaalit Joensuu seudun vahvuus on metalli- ja muovituotejärjestelmien sekä koneenrakennuksen valmistusverkosto, jossa yhdistellään innovatiivisesti tarkkuustekniikkaa, automaatiota, eri valmistusmenetelmiä, erikoiskomponentteja tai yhdistelmämateriaaleja. Painopisteen ytimen muodostavat: fotoniikka, luonnon komposiitit, korkean jalostusarvon metalli- ja muovituotteet sekä ICTohjelmistotuotanto. Metalli- ja muovituotteita valmistavat yritykset muodostavat valtaosan Joensuun seudun teknologiateollisuudesta. Toimialan yritysten määrä Joensuun seutukunnassa on nykyisin n. 200. Työpaikkoja näissä on tällä hetkellä n. 5 300 ja liikevaihtoa n. 800 M. Seutukunnan tärkein teknologiateollisuuden tuoteryhmä on erilaiset työkoneet ja -laitteistot sekä niihin liittyvä osavalmistus/palvelut - erityisesti puunkorjuuseen liittyvä konevalmistus. Toinen Joensuun seudulle erityisen tärkeä tuoteryhmä on lukitusturvallisuuteen liittyvä tuotanto ja tuotekehitys. Muoviteollisuus kuuluu edelleen seudun merkittäviin teollisuuden aloihin, erityisesti lääketeollisuuden muovituotteiden kohdalla. Muita merkittäviä omaan tuotekehitykseen perustuvia tuoteryhmiä ovat mm. erilaiset sähkötarvikkeet (liittimet, sähkökaapit jne.), venttiilit, muottivalmistus jne. Tyypillistä alihankinta- 26

teollisuutta maakunnassa on metallin koneistukseen, ohutlevyn käsittelyyn ja hitsaavaan kokoonpanoon perustuva komponenttivalmistus. Metallitoimiala on merkittävin ja voimakkaimmin kasvanut vientisektori Pohjois-Karjalassa, toimialan vienti vuonna 2011 oli 512 M. Osuus Pohjois- -yrityksiä Joensuussa Teknologia ja materiaalit Karjalan kokonaisviennistä oli lähes 43 %. Muovitoimialaa ei tilastoida erikseen vaan yhdessä kumi- Abloy Oy, Phillips Medisize Oy, ja kemianteollisuuden kanssa. Näiden kolmen Thermo Fisher Scientific Oy, vienti vuonna 2011 oli 168 M, osuus kokonaisviennistä oli 14 %. Kokonaisviennin osalta tärkeimmät vientimaat ovat (2011): Saksa (14 %), Excel Composites Oy, Ouneva Group Oy, Ruotsi (13 %), Venäjä (8 %), Iso-Britannia (8 %), John Deere Forestry Oy Kiina (6 %), Ranska (6 %), USA (4 %), Japani (4 %) Outokummun metalli Oy, ja Norja (3 %). Waratah Oy, Kesla Oyj, Joensuun seudusta on tullut kansallisesti Suomen Mantsinen Group Oy, johtava ja kansainvälisesti korkeatasoinen fotoniikan, erityisesti optiikan ja diffraktiivisen optiikan, Arbonaut Oy, Nanocomp Oy, Blancco Oy, materiaalien ja mikroteknologioiden koulutuksen FastRoi Oy, Arcusys Oy antaja sekä tieteellisten julkaisujen tuottaja. Joensuussa koulutetaan noin 40 % optiikan alan huippuosaajista Suomessa. Fotoniikan tutkimuksellinen ja koulutuksellinen huippuosaaminen löytyy Itä- Suomen yliopiston (UEF). UEF:n fysiikan laitoksen pitkäjänteinen tutkimus aalto-optisen teknologian, teollisuusoptiikan, optisten materiaalien sekä spektriväritutkimuksen aloilla on tehnyt siitä kansainvälisesti tunnetun ja Suomen johtavan optiikan tutkimuksen yksikön. Laitos toimii osana eurooppalaista mikro-optiikan osaamisverkostoa. Karelia-amk:n ydinosaamisalueet ovat komposiittitekniikka, erikoistyöstöteknologiat, koneenrakennus ja metallin ja muovin ruiskuvalutekniikat sekä teknologiaosaamisen johtaminen. Alueellisten tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden lisäksi monista alueen yrityksistä löytyy edellä esitettyihin kategorioihin sopivaa korkeatasoista osaamista. Teknologioiden kehittämisen ohella toimijat ovat pyrkineet kaupallistamaan fotoniikan tutkimuksessa syntyneitä uusia tutkimustuloksia ja sovelluksia. Nanoteknologian osaamisen merkittävimpiä alueellisia hyödyntäjiä ja yhteistyökumppaneita ovat kone-, muovi- ja metalliteollisuuden yritykset, esimerkiksi Assa Abloy Oy, Phillips Medisize Oy ja Exel Composites Oy sekä niiden PK-yrityksistä koostuva alihankintaverkosto. Joensuun seudun ICT-ohjelmistotuotanto on monipuolista ja ratkaisut ovat pitkälle tuote- tai palveluperusteisia. Puhtaasti alihankintaan pohjautuvia yrityksiä on vähän. Yritysten tarjoamia monipuolisia ratkaisuja ovat mm. tiedon hävittämisen ratkaisut, paikkatietojärjestelmät, metsätiedon hallinta ja kaukokartoitus, selainpohjaiset resurssienhallintaratkaisut, raportointiratkaisut, hoivapalvelujen ja liikkuvan työn ratkaisut, verkkoliiketoiminnan kehittäminen, 27

terveydenhuollon ja teollisuuden järjestelmät, kuljetusketjuun liittyvät ratkaisut, hankintaprosessin ohjaus, ratkaisuja kuljetusliikkeille ja kuljetuskalustoa hallinnoiville, oppimisympäristöt, metsäinventoinnin ohjelmat jne. Työpaikkoja ohjelmistotuotannossa on noin 600 ja koko ICT-sektori työllistää noin 1 000 työntekijää. Lisäksi ohjelmointia tehdään myös tuotannollisissa yrityksissä osana heidän lopputuotteitaan (mm. sulautetut järjestelmät, automaatio). Alueen koulutusorganisaatiot tuottavat monipuolista ICT -osaamista laajasti alueen yritysten tarpeisiin. Itä-Suomen yliopisto, tietojenkäsittely Karelia-ammattikorkeakoulu, tietotekniikka ja tietojenkäsittely Pohjois-Karjalan Koulutuskuntayhtymä Suurimpia työllistäjiä ohjelmistotuotannon osalta Joensuun seudulla ovat Logica Oy, Blancco Oy Ltd., Arbonaut Oy, Solenovo Oy ja Arcusys Oy. Tulevaisuudessa suuri potentiaali ICT-osaamisen hyödyntämisessä ja liiketoiminnan kehittymisessä on myös muiden alojen yrityksissä luotaessa esimerkiksi erilaisia integroituja ratkaisuja, palvelujärjestelmiä ja opetus- ja oppimisteknologian ratkaisuja. 8.3. Luovan alan teollisuus Joensuun seudun vahvuus on viestin, kuvan, äänen ja elämyksen yhdistämisessä ja tuotteistamisessa. Vahva elämysteollisuus tarjoaa hyvät edellytykset pelillisille viihdesovelluksille ja muille av-, musiikki-, ja mediasovelluksille sekä luovien alojen yrittäjyyden syntymiselle. Elämysteollisuudella on vahvat ja monipuoliset rajapinnat opetus-, ICT-, matkailu-, ja populaarikulttuurin sektoreiden kanssa. Vuonna 2008 Pohjois-Karjalassa toimi 683 luovien alojen yritystä, joiden yhteinen liikevaihto oli 345 miljoonaa euroa ja jotka työllistivät noin 2700 henkilöä. Luovien alojen teollisuutta tukevat yliopiston kulttuurintutkimuksen erikoistumisalojen tutkimuksen painopisteet (populaari- ja mediakulttuuri, äänimaisemat ja ympäristökulttuurit) sekä mediakulttuuri- ja viestintäopinnot. Luovien alojen teollisuutta tukevat mm. Karelia-amk:ssa viestinnän, musiikin, tietojenkäsittelyn (pelialan koulutus), muotoilun ja Designkoulutus sekä CADIMEDIAn ja D ART Palveluiden toiminta että visualisointitehdas. Pohjois-Karjalan Koulutuskuntayhtymän (PKKY) Pohjois- Karjalan Ammattiopisto Outokummussa sijaitsevat pelialan koulutus ja pelitalo (Content Mine) muodostavat merkittävän osan luovan alan teollisuudesta. Lisäksi korkeakoulujen ja oppilaitosten opetuksen simulaatioympäris- 28

töt/paikkatietosovellukset (metsä, tekniset alat kuten konetekniikka ja rakennus, sosiaali- ja terveys, matkailu, kielet) ovat merkittävässä asemassa luovan talouden soveltamisessa. Maakunnassa on vahva osaaminen simulaatioiden ja pelillisten oppimateriaalien kehittämiseen ja käyttämiseen. Itä-Suomen yliopiston tietojenkäsittelytieteen tutkimusaloista älykäs medialaskenta, ohjelmistotekniikka sekä opetus- ja kehitysteknologiat yhdessä Karelia-amk:n mobiiliosaamisen kanssa muodostavat keskeisen osan luovan alan toimintaympäristöstä. PKKY:n pelitalo, Itä-Suomen yliopiston laboratoriot ja Karelia-amk:n studiot ja tekniikka muodostavat keskeisen osan luovan alan toimintaympäristöstä. Erikoisosaamista on monimediaosaamisessa, 3D-tekniikan soveltamisessa ja animoinnissa, motion capturessa, mobiilitekniikassa ja peliliiketoiminnan kehittämisessä. 9. KASVUVAIKUTUS INKA-ohjelman tavoitteena on tukea kansainvälisen innovaatiokeskittymän luomista. Joensuun ydinkeskustassa kasvusopimuksella käynnistetään noin miljardin euron kehityshankkeet vuoteen 2030 mennessä. Kehitys- ja kasvusysäyksen seurauksena Joensuu laajenee Pielisjoen itäpuolelle kestävällä tavalla muodostaen tiiviin elinkeinoelämän ja yritystoiminnan, asumisen, huippuosaamisen, T&K&I:n, palvelujen sekä koulutuksen yhdistävän vetovoimaisen uuden keskuksen. Symmetrinen kaupunki: Joki keskelle kaupunkia Kaupunkirakenteen kehittämisen kautta luodaan uusi, vetovoimainen osa ydinkeskustaa Pielisjoen itärannalle. Yhdistää elinkeinoelämän ja yritystoiminnan, asumisen, houkuttelevan urbaanin elinympäristön joen rannalla sekä T&K&I-toiminnan, palvelut ja koulutuksen kestävällä tavalla. 2012: 18 000 asukasta, 15 000 työpaikkaa. 2030: + 4 500 asukasta ja + 2 500 työpaikkaa Kehityshankkeet yhteensä noin 1 mrd. INKA-ohjelman toiminta-ajatuksena on synnyttää osaamislähtöistä liiketoimintaa, jolla tarkoitetaan uusien yritysten syntymistä tai olemassa olevien yritysten liiketoiminnan merkittävää uudistumista. Kansainvälisenä vetovoimaisena Vihreän kasvun inovaatiokeskittymänä Joensuun seutu houkuttelee kansainvälisiä investointeja ja yrityksiä sijoittumaan. Vaikka INKA-toimenpiteillä luodaankin kasvun edellytyksiä (testiympäristöt, innovatiiviset julkiset hankinnat, kokeilumarkkinat jne.) tietyn temaattisen kokonaisuuden puitteissa, mitataan tehtyjen toimenpiteiden todellisia kasvuvaikutuksia (liikevaihto, työpaikat) toimialakohtaisesti tai jonkun muun luokittelun mukaisesti. Joensuun seudun kasvustrategiassa on valittu kolme kasvun painopistettä, jotka ovat myös INKA-ohjelman 29

osaamisenkeihäänkärjet: Metsäbiotalous, Teknologia ja materiaalit sekä Luovan alan teollisuus. Alla olevassa taulukossa on asetettu tavoitteet näiden keihäänkärkien kasvulle. Liikevaihto 2011 Liikevaihto 2015 Liikevaihto 2020 Työpaikat 2011 Työpaikat 2015 Työpaikat 2020 Uudet/ siirtyvä yritykset Metsäbiotalous 1700 M 1900M 2200 M 6000 6150 6500 6/vuosi Teknologia ja materiaalit 1100 M 1300M 1700 M 6500 6800 7300 14/vuosi Luovateollisuus 345 M 400M 600M 2700 2800 3000 5/vuosi Taulukossa on huomioitava, että luokittelu ei ole puhtaasti toimialakohtaista, joten yksittäiset toimijat voivat kuulua samanaikaisesti useampaan kategoriaan. Esimerkiksi metsäkoneiden sekä puun käsittelyyn ja kuljetukseen liittyvän muun teknologian valmistus on sekä metsäbiotalouden että teknologiat ja materiaalit keihäänkärkialoissa. 30

10. YHTEISTYÖKUMPPANIT Joensuun seudun Vihreän kasvun Inka hakemus on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä seuraavien tahojen kanssa: Joensuun kaupunki, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Itä-Suomen yliopisto, Karelia-ammattikorkeakoulu Oy, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Joensuun Tiedepuisto Oy ja Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy. Elinkeinoelämän näkemyksiä hakemukseen on pyydetty seuraavilta tahoilta: Anne Vänskä Matti Vuojärvi Seppo Mustonen Janne Haapasalo Mikko Nevalainen Jari Nevalainen Heikki Vauhkonen Keijo Riuttala Martti Toivanen Tarmo Karhapää Markku Eronen Jorma Sirén Sauli Purho Petri Liukka Pohjois-Karjalan kauppakamari Pohjois-Karjalan Yrittäjät Joensuun Yrittäjät John Deere Forestry Oy Ouneva Group Oy Kesla Oyj Tulikivi Oyj Phillips Medisize Oy Mantsinen Oy Exel Composites Oy Thermo Fisher Oy Abloy Oy Stora Enso Oyj Valio Oy Joensuussa 20.2.2013 Joensuun kaupunginhallitus Markku Kauppinen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kari Karjalainen kaupunginjohtaja 31

LIITE 1. Tarkennusta Joensuun INKA -hakemukseen, 10.6.2013 Markkinoiden mahdollisuudet Vihreän kasvun markkinaosuus on globaalisti voimakkaassa kasvussa. Kasvun suuruutta voidaan arvioida, kun tiedetään, että cleantechin, joka on ainoastaan yksi osa vihreää kasvua, maailmanmarkkinat kasvoivat lähes 12 prosenttia vuosina 2007 2010 (1 930 mrd. euroa vuonna 2010). Vuoteen 2025 mennessä Cleantechin maailmanmarkkinoiden ennustetaan olevan yli 4 400 miljardia euroa. On laskettu, että Suomen biotalous on nykyiseltä arvoltaan 51 miljardia euroa. Kansallisen biotalousstrategian tavoitteena on kasvattaa biotaloutemme arvo 80 miljardiin euroon ja synnyttää 80 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. Metsäbiotalouden osuus koko biotaloudesta on 53 %. Suhteellisesti osuus on Pohjois-Karjalassa vielä merkittävästi korkeampi. Pohjois-Karjala on esimerkiksi jo nyt yksi Euroopan johtavista alueista vihreän energian hyödyntämisessä. Alueella käytettävästä energiasta jopa 67 % tuotetaan uusiutuvilla raaka-aineilla, kun koko Suomen tavoite vuonna 2020 on 38 %. Markkinahakkuiden määrän on ennustettu olevan Suomessa vuonna 2013 noin 53 miljoonaa kuutiometriä ja toisaalta puusto kasvaa samaan aikaan 104 miljoonaa kuutiometriä. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa jää hyödyntämätöntä jalostuskelpoista puuta metsiin vähintään satojen miljoonien eurojen arvosta vuodessa. Jos tähän lisätään tuon hyödyntämättömän puuston jalostusarvo kerrannaisvaikutuksineen, puhutaan helposti miljardiluokan tulonmenetyksestä kansantaloudelle. Tarvitaan siis konkreettista harppausta uusien puun käyttömuotojen ja uuden kasvun synnyttämiseksi metsäbiomassan hyödyntämiseksi potentiaali on hyvin suuri. 32

Kuva 1. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta julkaisi maaliskuussa 2013 Puusta on moneksi -julkaisun. Se esittelee käytännön esimerkein uusia jo olemassa olevia metsäbiomassajalosteita. Useat julkaisun esimerkeistä liittyvät tavalla tai toisella joensuulaiseen osaamiseen, mikä kertoo osaamisen laajuudesta ja syvyydestä alueella. Tätä taustaa vasten on loogista, että julkaisussa ehdotetaan Itä-Suomen yliopistoa Suomen puuyliopistoksi. Joensuussa oleva metsäosaamisen keskittymällä ja alueella toimivilla alan yrityksillä on perinteisesti ollut vankka osaaminen metsäbiotalouden arvoketjun alkupäässä. Viime vuosien aikana on panostettu voimakkaasti uuden osaamisen ja kasvun synnyttämiseen myös pidemmällä arvoketjussa ja ennen kaikkea niissä asioissa, joihin tulevaisuudessa alan kasvuodotukset vahvimmin kohdistuvat. Tämä tarkoittaa Itä-Suomen yliopiston strategisia panostuksia esimerkiksi poikkitieteelliseen wood materials science osa-alueeseen: puun uusiin jalosteisiin ja käyttömuotoihin, mm. luonnonkuitukomposiitteihin ja puun modifiointiin, biojalostukseen sisältäen mm. pyrolyysiöljyjen tuotannon ja niiden jatkojalostamisen sekä puurakentamiseen. Jatkossa osaamisalojen rajapinnoista lähtevää kasvua vahvistetaan edelleen kytkemällä siihen parhaat palat esimerkiksi alueen vetovoimaisesta fotoniikkaosaamisesta ja ICT osaamisesta. 33

Kuva 2. Itä-Suomen yliopiston osaaminen ja toimintaympäristö tarjoavat loistavat mahdollisuudet poikkitieteelliseen metsäbiotalouden kehittämiseen. Tämä yhdistettynä esimerkiksi Metlan vahvaan ja edelleen vahvistuvaan osaamiseen alueella sekä laajaan yritysjoukkoon, tarjoaa kansallisesti parhaat edellytykset uusien puupohjaisten tuotteiden kehittämiseen. (Kaavio Jukka Mönkkönen/UEF) Joensuun Vihreän kasvun INKA -ohjelman keskeinen tavoite on uuden osaamisen ja kasvun synnyttämisessä juuri konversioon, jossa perinteinen metsäteollisuus yhdessä alan uusien toimijoiden kanssa muuntuu uudeksi ja kasvavaksi metsäbiotaloudeksi. Alueen INKA -ohjelma muodostaa loogisen kokonaisuuden, joka lähtee alueelliselta tasolta ja siellä muodostuvista edelläkävijämarkkinoista; alue on jo monilla esim. metsäteknologiaan ja puurakentamiseen liittyvillä aloilla itsessään edelläkävijämarkkina. Joensuun seutu onkin puun käytössä ja metsäbiotalousosaamisessa suunnannäyttäjä, jossa kehitettyjä ratkaisuja ja osaamista voidaan siirtää ja hyödyntää kansallisesti ja alue itsessään voi siirtyä metsäbiomassan hyödyntämisessä ja osaamisessa jo seuraavalle tasolle. INKA -ohjelmassa rakennettavien uusien kysyntälähtöisten toimintamallien, kokeilualustojen sekä demonstraatiomahdollisuuksien kautta luodaan alan yrityksille ja tutkimustoimijoille mahdollisuus luoda ratkaisuja, joilla varmistetaan jatkossa puun uusien käyttökohteiden ja markkinoiden sekä uusien teknologisten ratkaisujen syntyminen ennen kaikkea vientimarkkinoille. Hyvänä mahdollisena esimerkkinä näistä on pyrolyysiöljyn jatkojalosteiden hyödyntäminen puun modifioinnissa 34