Kuntien vastaukset lausuntopyyntöön sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta Analyysi 24.3.2014
Aineisto Analyysissa mukana 296 määräaikaan mennessä vastannutta kuntaa» Vastaamatta jättivät Iitti, Jalasjärvi, Juankoski, Kannonkoski, Luoto, Maaninka, Pyhtää ja Sotkamo» Määräajan jälkeen saapuneet vastaukset otetaan huomioon hallituksen esitystä valmisteltaessa Yhteensä vastaajia 446 tahoa/toimijaa» Kuntien lisäksi 50 kuntayhtymää (sairaanhoitopiirejä, yhteistoiminta-alueita ja maakuntien liittoja) 14 valtion viranomaista 50 järjestöä ja 36 muuta tahoa. 2
1 luku Yleiset säännökset 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava mahdollisuuksien mukaan lähellä asukkaita, mutta palveluja voidaan niiden saatavuuden tai laadun turvaamisen niin edellyttäessä keskittää. Onko linjaus tarkoituksenmukainen? Prosenttia vastaajista 70,8 Kaikki vastaajat, n=401 6,5 22,7 71,3 Muut kuin kuntavastaajat, n=115 10,4 18,3 70,6 Kuntavastaajat, n=286 1,7 27,6 yli 50 000 as. n=20 0,0 20,0 80,0 94,3 20 000-50 000 as. n=35 0,0 5,7 66,2 alle 20 000 as. n=231 2,2 31,6 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kyllä Ei Ei kantaa 3
1 luku Yleiset säännökset Kuntien yleisimmät kommentit palvelujen saatavuuteen, saavutettavuuteen ja keskittämiseen Suurin osa kunnista hyväksyy menettelyn Lähipalveluiden ja keskitettävien palveluiden määrittely on toiminnan kannalta olennaista Palveluiden keskittymisen pelko monella kunnalla Lähipalvelulakia tai vastaavaa normitusta pidetään ratkaisuna Erityispiirteet ja kuntien erilaiset olosuhteet on otettava lähipalveluissa huomioon Valtion ei tulisi ohjauksella puuttua kuntien tuotantoratkaisuihin 4
1 luku Yleiset säännökset 6 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako lakiehdotus kielellisten oikeuksien toteutumisen riittävän hyvin? Prosenttia vastaajista Kaikki vastaajat, n=390 7,7 13,3 79,0 Muut kuin kuntavastaajat, n=109 12,8 26,6 60,6 Kuntavastaajat, n=281 5,7 8,2 86,1 yli 50 000 as. n=19 5,3 10,5 84,2 20 000-50 000 as. n=35 2,9 8,6 88,6 alle 20 000 as. n=227 6,2 7,9 85,9 Ruotsin- ja kaksikieliset kunnat, n=31 Huom. Ruotsin- ja kaksikieliset kunnat ovat mukana myös kuntakokoluokittaisessa tarkastelussa. 61,3 35,5 3,2 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kyllä Ei Ei kantaa 5
1 luku Yleiset säännökset Kuntien yleisimmät kommentit kielellisten oikeuksien toteutumisesta Kaksi- ja ruotsinkielisten kuntien vastaukset eivät erotu merkittävästi muista kunnista, paitsi kysymyksessä kielellisten oikeuksien toteutumisesta (kysymys 6) Kielellisten oikeuksien toteutumisessa suuria eroa kuntien välillä, eli käytäntö erilainen vaikka laki sama. Tarvitaan toimivia ruotsinkielisiä hallinto- ja palvelurakenteita, tulee rakentua kaksikielisten kuntien varaan. Erityisryhmät kärsivät, Kårkullan toimintaa pitää taata lainsäädännössä» noin 1/3 kunnista ovat nostaneet tämän asian esille tässä kyselyssä. Seuranta ja sanktiot puutteellisia 6
1 luku Yleiset säännökset Muita huomioita 1 luvun säännöksistä Yleiset säännökset Sosiaali- ja terveydenhuollon voimavarat: puuttuu määrittely, mitä tarkoitetaan riittävillä voimavaroilla. Vaatimus riittävistä voimavaroista perustasolla on kiinteässä yhteydessä myös siihen, että valtio osoittaa riittävät voimavarat valtionosuuksien kautta palveluiden tuottamiseen Keskittämistä ei tule tehdä pelkästään kustannustehokkuuden perusteella, vaan on huomioitava yhteiskunnan kokonaiskustannukset ja asiakasnäkökulma. Palvelujen saatavuuden näkökulmasta tulee alueita muodostettaessa huomioida myös valtionhallinnon palvelupaikkojen sijainti Ehdotus: "Riittävästi koulutuksen saanutta henkilöstöä" --> Koulutustasotarve pystyttävä arvioimaan paikallisten olosuhteiden ja tarpeiden mukaan, ei ylikoulutusta Terveydenhuollon valinnanvapauden mahdollisuus olisi tullut huomioida tarkemmin järjestämisvastuuta koskevassa osiossa 7
2 luku Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen 7 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueista sekä perustason alueista. Järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä säädetään tarkemmin 11 :ssä. Pääsäännön mukaisesti sosiaali- ja terveysalue vastaa kaikkien palvelujen järjestämisestä. Perustason alueella on kuitenkin rajoitettu palvelujen järjestämisoikeus. Tulisiko kaikkien sosiaali- ja terveyspalvelujen kuulua vain sosiaali- ja terveysalueen järjestämisvastuulle? Prosenttia vastaajista Kaikki vastaajat, n=403 10,2 42,4 47,4 Muut kuin kuntavastaajat, n=116 23,3 25,9 50,9 Kuntavastaajat, n=287 3,8 39,0 57,1 yli 50 000 as. n=20 0,0 30,0 70,0 20 000-50 000 as. n=35 2,9 14,3 82,9 alle 20 000 as. n=230 4,3 40,1 55,6 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kyllä Ei Ei kantaa 8
Kuntien yleisimmät kommentit sote-palvelujen järjestämiseen sote-alueella ja perustason alueella Perustason alueita puoltava kanta liittyi siihen, että palveluja tulee olla saatavilla myös pienemmissä kunnissa lähellä asiakkaita ja että kaikkia palveluita ei saa keskittää maakuntakeskukseen. Perustason alueita kannattaneet epäilivät horisontaalisen integraation vaikeutumista mikäli laaja sote-alue jää ainoaksi tasoksi.» Toisaalta vastauksista nousi myös epäilys, että mikäli perustason alueita muodostetaan, uudistuksella ei saavuteta sille asetettuja integraatiotavoitteita Vaarana hallinnon sekavuus ja monimutkaisuus, joka syntyisi, mikäli palveluja järjestettäisiin sekä perustason että sote-alueilla» Huoli siitä, että perustason alueiden myötä syntyvä alueellinen palvelujen järjestämismalli johtaa kalliisiin ratkaisuihin eikä ole kustannustehokas» Perustason alueiden perustamiseen kielteisesti suhtautuneet kunnat olivat hyvin erikokoisia ja käyttivät samantyyppisiä argumentteja 9 28.3.2014 Tarja Myllärinen
2 luku Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen 8 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueiden sekä perustason alueiden muodostumisen yleisistä edellytyksistä. Ovatko laissa määritellyt sosiaali- ja terveysalueiden yleiset edellytykset riittävän selkeitä? Prosenttia vastaajista Kaikki vastaajat, n=400 12,8 33,5 53,8 Muut kuin kuntavastaajat, n=114 25,4 28,1 46,5 Kuntavastaajat, n=286 6,6 36,7 56,6 yli 50 000 as. n=20 20 000-50 000 as. n=35 0,0 2,9 45,0 48,6 48,6 55,0 alle 20 000 as. n=231 7,8 34,2 58,0 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kyllä Ei Ei kantaa 10
Kuntien yleisimmät kommentit sote-alueiden yleisten edellytysten selkeyteen Yli puolet kunnista ei pidä esitettyä ratkaisua selkeänä Väestöpohjarajat koetaan liian ratkaisevina ja keinotekoisina» Lisäksi toivottiin huomioitavan koko alueen väestöpohjaa, ei vain keskuskaupungin» 50 000 asukkaan väestöpohjaa pidettiin myös liian alhaisina» Kunnille toivottiin enemmän vapauksia alueen muodostamiseen ja valintaan Kriteereissä koettiin olevan epäselvyyksiä ja ne koettiin osin epätarkoituksenmukaisiksi Kuntayhtymää toivottiin hallinnolliseksi vaihtoehdoksi vastuukunnan rinnalle 11
2 luku Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen Ovatko laissa määritellyt perustason alueiden yleiset edellytykset riittävän selkeät? Prosenttia vastaajista Kaikki vastaajat, n=403 13,4 21,8 64,8 Muut kuin kuntavastaajat, n=113 15,9 31,9 52,2 Kuntavastaajat, n=290 6,2 24,1 69,7 yli 50 000 as. n=20 5,0 10,0 85,0 20 000-50 000 as. n=35 2,9 40,0 57,1 alle 20 000 as. n=235 6,8 23,0 70,2 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kyllä Ei Ei kantaa 12
Kuntien yleisimmät kommentit perustason alueiden kriteerien selkeydestä Suurin osa kunnista ei pidä linjausta selkeänä Yleisimmät kommentit liittyivät väestörajoihin» Tulisi sallia alueella riittävä väestöpohja eikä sitoa sitä yksittäisen kunnan väestöpohjaan» Nykyisten yhteistoiminta-alueiden vahvempi huomioon ottaminen väestörajoja tulkittaessa» Väestörajoja ei tulisi olla, vaan kunnille mahdollisuuksia vapaampaan sopimiseen Muodostumisen kriteerit koettiin liian epäselvinä ja tulkinnanvaraisina Perustason alueet koettiin osin myös tarpeettomina ja epätarkoituksenmukaisina Olosuhteiden huomioiminen, esim. pitkät etäisyydet 13
2 luku Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen 11 :ssä säädetään järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä. Valitkaa seuraavista vastausvaihtoehdoista yksi, joka vastaa parhaiten näkemystänne. Prosenttia vastaajista Kaikki vastaajat, n=388 8,8 16,2 15,7 59,3 Muut kuin kuntavastaajat, n=105 7,6 7,6 20,0 64,8 Kuntavastaajat, n=283 4,6 19,4 18,7 57,2 yli 50 000 as. n=20 0,0 5,0 10,0 85,0 20 000-50 000 as. n=35 2,9 14,3 31,4 51,4 alle 20 000 as. n=228 4,8 21,1 18,4 55,7 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Palvelujen jakautuminen esitetyn mukaisesti on tarkoituksenmukaista Perustason alueen järjestämisvastuulla tulisi olla enemmän palveluja Perustason alueen järjestämisvastuulla tulisi olla vähemmän palveluja Joku muu, mikä 14
2 luku Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen 16 :ssä säädetään erityisvastuualueiden tehtävistä. Tuleeko erityisvastuualueella olla kaikki säännöksessä luetellut tehtävät? Prosenttia vastaajista Kaikki vastaajat, n=392 19,1 37,5 43,4 Muut kuin kuntavastaajat, n=111 28,8 30,6 40,5 Kuntavastaajat, n=281 14,6 36,3 49,1 yli 50 000 as. n=19 15,8 15,8 68,4 20 000-50 000 as. n=35 2,9 25,7 71,4 alle 20 000 as. n=227 16,3 39,6 44,1 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kyllä Ei Ei kantaa 15
2 luku Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen 16 :ssä säädetään erityisvastuualueiden tehtävistä. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen Ei, valitkaa seuraavista erityisvastuualueille säädetyistä tehtävistä ne, joita erityisvastuualueilla ei mielestänne tulisi olla. Prosenttia vastaajista Kaikki vastaajat, n=656 Muut kuin kuntavastaajat, n=129 Kuntavastaajat, n=527 yli 50 000 as. n=45 20 000-50 000 as. n=97 alle 20 000 as. n=385 0 5 10 15 20 25 Saamenkielisiin palveluihin liittyvät tehtävät (keskitetysti yhdellä ervalla) Hyvinvointi- ja terveysseurantatietojen analysointi ja hyödyntäminen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävät Kansallisen kehittämisohjelman toimeenpano Valmiussuunnittelun yhteensovittaminen Tiedonhallinnan tehtävät Ensihoidon ohjaaminen Työvoimatarpeen arviointi Tutkimus-, koulutus- ja kehittämistoiminnan suunnittelu ja yhteensovittaminen Palvelujen tai muiden tehtävien keskittäminen Eri hallinnonalojen välisen yhteistyön ohjaaminen sosiaali- ja terveydenhuollon osalta Alueiden välisen yhteistyön varmistaminen 16
Ne ervalle säädetyt tehtävät, joita sillä ei vastaajien mielestä pitäisi olla Yleisimmin mainitut tehtävät, joita ei pidetty ervalle kuuluvina:» Palvelujen tai muiden tehtävien keskittäminen» Työvoimatarpeen arviointi» Eri hallinnonalojen välisen yhteistyön ohjaaminen sosiaali- ja terveydenhuollon osalta Vähiten kritiikkiä saaneet ervan tehtävät:» Saamenkielisiin palveluihin liittyvät tehtävät» Valmiussuunnittelun yhteensovittaminen» Hyvinvointi- ja terveysseurantatietojen analysointi ja hyödyntäminen 17
2 luku Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen Muita huomioita 2 luvun säännöksistä - Järjestäminen 8 : Millä perusteella valitaan perustason tai sote-alueen edellytys kolmesta vaihtoehdosta» a) kuntien työssäkäyntialue» b) yhtenäinen yhdyskuntarakenne vai» c) sama toiminnallinen kokonaisuus, kun edellytyksissä on TAI, eikä JA Viiden oikeushenkilötasoisen (kuntayhtymä) erityisvastuualueen rakenne ei ole tarpeellinen, vaan se olisi yksi ylimääräinen kustannuksia aiheuttava hallintotaso. Yksi ministeriön yksikkö, jolla on rajattu toimivalta hoitaa valtakunnalliset työnjakokysymykset, on riittävä. Suurin osa nyt erityisvastuualueille kaavailluista tehtävistä sopii sote-alueiden hoidettaviksi. Ervalle keskitettävä vain terveydenhuollon erityisosaamiseen liittyvät tehtävät, ei esim. hallintoon liittyviä tehtäviä 18
Muita huomioita 2 luvun säännöksistä - Järjestäminen Sote-rakenneuudistus on esitetyssä muodossa moniportainen ja huomioiden myös valtiohallinnon ohjaus- ja valvontaviranomaistehtävät edelleen massiivinen hallinnoltaan Tutkimus- koulutus ja kehittämistoiminta on mainittu erva-tasoisesti terveydenhuoltolaissa. Sosiaalihuoltolakiin ollaan suunnittelemassa vastaavaa. Tämän tehtävän hoitaminen on mietittävä sosiaalihuollon kohdalta. Lakiesityksessä korostetaan kunnan vastuuta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä kunnan eri toimijoiden välistä yhteistyötä.» Vaarana on, että sosiaali- ja terveystoimi jää erilleen kunnan muista toimialoista ja eri toimialojen välinen yhteistyö ei toimi terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. 19
3 luku Hallinto 17 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen hallinnosta. Pääsääntöisesti alueiden hallinto järjestetään vastuukuntamallilla, joka poikkeaa nykyisin käytössä olevasta vastuukuntamallista. Onko järjestämislain mukainen vastuukuntamalli selkeä? Prosenttia vastaajista 16,8 Kaikki vastaajat, n=393 9,9 73,3 10,0 Muut kuin kuntavastaajat, n=110 26,4 63,6 19,4 Kuntavastaajat, n=283 3,5 77,0 yli 50 000 as. n=20 0,0 20,0 80,0 20,0 20 000-50 000 as. n=35 0,0 80,0 19,3 alle 20 000 as. n=228 4,4 76,3 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kyllä Ei Ei kantaa 20
Kuntien yleisimmät kommentit vastuukuntamallin selkeydestä Suurin osa kunnista pitää linjausta epäselvänä Epäselvyys valta- ja vastuusuhteista nähdään toiminnallisena riskinä Kuntayhtymän tulisi olla mahdollinen hallintoratkaisu niin sote-alueelle kuin perustason alueelle Mallin toteutuessa pelätään kuntien vaikutusmahdollisuuksien heikentyvän Mallin perustuslainmukaisuutta epäiltiin useammassakin lausunnossa 21
3 luku Hallinto 18 :ssä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon oikeudellisesta ja taloudellisesta vastuusta. Onko sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen oikeudellinen vastuutaho säännösten perusteella selkeä? Prosenttia vastaajista Kaikki vastaajat, n=385 9,6 33,2 57,1 Muut kuin kuntavastaajat, n=104 20,2 29,8 50,0 Kuntavastaajat, n=281 2,1 38,1 59,8 yli 50 000 as. n=20 0,0 35,0 65,0 20 000-50 000 as. n=35 0,0 45,7 54,3 alle 20 000 as. n=226 2,7 37,2 60,2 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kyllä Ei Ei kantaa 22
Sote-palvelujen järjestämisen oikeudellisen vastuun selkeys Oikeudellisessa vastuussa korotettiin erityisesti valta ja vastuusuhteiden epäselvyyttä» Rahoitusvastuu, oikeudellinen vastuu ja järjestämisvastuu olisivat eri toimijoilla kenellä olisi lopullinen vastuu? Epäilyksiä herättää vastuukunnan todellinen toimivalta toimiiko järjestelmä? Kuntayhtymämallia toivotaan myös vaihtoehdoksi 23
3 luku Hallinto 19 :ssä säädetään edellytyksistä, joiden toteutuessa sosiaali- ja terveysalueeseen kuuluvat kunnat voivat päättää alueen hallinnoimisesta kuntayhtymämallilla. Yksi edellytyksistä on, että kuntayhtymää kannattaa vähintään puolet alueen kunnista, joiden asukasluku on vähintään 2/3 alueen yhteenlasketusta asukasluvusta. Ovatko nämä suhdeluvut oikeita? Prosenttia vastaajista Kaikki vastaajat, n=367 Muut kuin kuntavastaajat, n=85 Kuntavastaajat, n=281 yli 50 000 as. n=19 20 000-50 000 as. n=35 alle 20 000 as. n=227 Kyllä 0,8 0,8 1,4 1,2 1,2 0,0 0,7 0,4 1,8 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 2,9 0,9 0,4 1,8 12,9 11,5 16,9 18,1 22,4 25,7 25,7 30,2 32,7 36,6 49,9 46,3 47,4 45,7 48,9 0 20 40 60 80 100 Ei; yhteenlasketun asukasluvun tulisi olla isompi Ei; yhteenlasketun asukasluvun tulisi olla pienempi 52,6 62,4 Ei; kuntien määrän tulisi olla isompi Ei; kuntien määrän tulisi olla pienempi Ei mikään edellä olevista, koska 24
Edellytykset, joiden perusteella voidaan päättää kuntayhtymästä, suhdeluvut Kuntayhtymän tulisi olla tasavertainen vaihtoehto Pitäisi jättää kuntien vapaasti valittavaksi Tasaisempi, jotta keskuskaupunki ei voisi yksin päättää hallintomallista 25
3 luku Hallinto Pitäisikö sote-alueeseen kuuluvilla kunnilla olla esitettyä vapaampi mahdollisuus sopia, hallinnoidaanko aluetta vastuukuntamallilla vai kuntayhtymämallilla? Prosenttia vastaajista Kaikki vastaajat, n=405 8,4 10,9 80,7 Muut kuin kuntavastaajat, n=118 9,3 28,0 62,7 Kuntavastaajat, n=287 3,8 8,0 88,2 yli 50 000 as. n=20 20,0 40,0 40,0 20 000-50 000 as. n=35 5,7 14,3 80,0 alle 20 000 as. n=232 2,2 4,3 93,5 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kyllä Ei Ei kantaa 26
Vastuukunta vs. kuntayhtymä Kuntayhtymän tulisi aina olla tasavertainen vaihtoehto Kunnille vapaus sopia hallintomallista Paikallisten olosuhteiden huomioiminen 27
3 luku Hallinto 21 :ssä säädetään vastuukuntamallin yhteistoimintasopimuksesta. Edustajainkokous hyväksyy yhteistoimintasopimuksen. Kuinka yhteistoimintasopimuksesta tulisi päättää? Prosenttia vastaajista Kaikki vastaajat, n=355 Muut kuin kuntavastaajat, n=75 Kuntavastaajat, n=280 yli 50 000 as. n=19 20 000-50 000 as. n=35 alle 20 000 as. n=226 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kuntien yksimielisellä päätöksellä Asukasluvun enemmistöllä Jollain muulla tavalla, millä Kuntien lukumäärän enemmistöllä Sekä kuntien lukumäärän että asukasluvun enemmistöllä 28
Yhteistoimintasopimuksesta päättäminen jollain muulla tavalla, millä Suurin osa kysymykseen kommentoineista joko kannatti kuntayhtymää tai ilmoitti ettei hyväksy vastuukuntamallia Päätöksenteossa tarvitaan äänileikkureita, kunnat ehdottivat hieman eri variaatioilla Yhteistoimintasopimuksesta tulisi päättää kuntien valtuustoissa Alueen kuntien tulisi saada itse päättää 29
3 luku Hallinto 22 :ssä säädetään vastuukunnan yhteisestä toimielimestä. Kaikista kunnista ei välttämättä ole edustajaa toimielimessä. Onko tarkoituksenmukaista, että lain mukaan kaikilla kunnilla ei tarvitse olla edustajaa toimielimessä? Prosenttia vastaajista Kaikki vastaajat, n=384 10,9 12,0 77,1 Muut kuin kuntavastaajat, n=103 13,6 37,9 48,5 Kuntavastaajat, n=281 2,5 10,0 87,5 yli 50 000 as. n=19 0,0 36,8 63,2 20 000-50 000 as. n=35 2,9 14,3 82,9 alle 20 000 as. n=227 2,6 4,8 92,5 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kyllä Ei Ei kantaa 30
Kuntien yleisimmät kommentit vastuukunnan yhteisestä toimielimestä Suurten kuntien enemmistö kannattaa linjausta, muiden kuntien enemmistö vastustaa Vaikutusmahdollisuuksien turvaamiseksi ja demokratian toteutumiseksi jokaisella kunnalla tulisi olla edustus toimielimessä Rahoitusvastuullisella tulee olla edustaja päätöksenteossa Paikallistuntemuksen varmistaminen, erityisesti jos alueista muodostuu maantieteellisesti laajoja 31
3 luku Hallinto 23 :ssä säädetään vastuukuntamallin toimielimen tehtävistä. Ovatko ne hyväksyttäviä? Prosenttia vastaajista Kaikki vastaajat, n=379 22,4 28,5 49,1 Muut kuin kuntavastaajat, n=100 16,0 37,0 47,0 Kuntavastaajat, n=279 13,6 33,0 53,4 yli 50 000 as. n=19 20 000-50 000 as. n=35 0,0 2,9 36,8 34,3 63,2 62,9 alle 20 000 as. n=225 16,4 32,4 51,1 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kyllä Ei Ei kantaa 32
Kuntien yleisimmät kommentit vastuukunnan toimielimen tehtävistä Suurin osa kunnista hyväksyy menettelyn Kuntayhtymämallia toivotaan mahdolliseksi vaihtoehdoksi Otto-oikeuden käyttämistä toisaalta toivotaan mahdolliseksi ja toisaalta kiiteltiin, että sitä ei voisi käyttää Ongelmaksi koettiin vallan ja vastuun epäselvyys sekä edustajainkokouksen ja toimielimen roolit Vastuukuntamalli koetaan epätarkoituksenmukaisena Vaikutusmahdollisien menettämistä pelätään 33
3 luku Hallinto Onko hyväksyttävää, että vastuukuntamallissa toimielimen tilinpäätös tulee hyväksyä edustajainkokouksessa? Prosenttia vastaajista Kaikki vastaajat, n=382 19,9 24,3 55,8 Muut kuin kuntavastaajat, n=101 10,9 36,6 52,5 Kuntavastaajat, n=281 14,2 23,1 62,6 yli 50 000 as. n=19 5,3 36,8 57,9 20 000-50 000 as. n=35 2,9 42,9 54,3 alle 20 000 as. n=227 17,2 16,7 66,1 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kyllä Ei Ei kantaa 34
Kuntien yleisimmät kommentit toimielimen tillinpäätöksen käsittelystä Suurin osa kunnista hyväksyy menettelyn Tilinpäätös tulisi hyväksyä myös jäsenkuntien valtuustoissa Tilinpäätös pitäisi hyväksyä edustajainkokouksen lisäksi vastuukunnan valtuustossa Tilinpäätös tulee hyväksyä yksimielisesti Kuntayhtymä vaihtoehdoksi» osa kunnista ei hyväksy vastuukuntamallia 35
3 luku Hallinto 31 40 :ssä säädetään erityisvastuualueiden hallinnosta. Onko esitetty erityisvastuualueen hallinnon järjestäminen mielestänne tarkoituksenmukainen? Prosenttia vastaajista Kaikki vastaajat, n=393 16,3 36,6 47,1 Muut kuin kuntavastaajat, n=108 27,8 32,4 39,8 Kuntavastaajat, n=285 10,2 40,0 49,8 yli 50 000 as. n=20 5,0 15,0 80,0 20 000-50 000 as. n=35 2,9 34,3 62,9 alle 20 000 as. n=230 11,7 43,0 45,2 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Kyllä Ei Ei kantaa 36
Kuntien kommentit erva-hallinnon tarkoituksenmukaisuudesta Vaikutusmahdollisuuksien turvaamiseksi ja demokratian toteutumiseksi jokaisella kunnalla tulisi olla edustus toimielimessä Rahoitusvastuullisella tulee olla edustaja päätöksenteossa Paikallistuntemuksen varmistaminen, erityisesti jos alueista muodostuu maantieteellisesti laajoja 37
3 luku Hallinto 34 :ssä säädetään erityisvastuualueen hallituksen kokoonpanosta. Onko hallituksen kokoonpano tarkoituksenmukainen? Prosenttia vastaajista Kaikki vastaajat, n=384 Muut kuin kuntavastaajat, n=102 Kuntavastaajat, n=282 yli 50 000 as. n=19 17,4 22,4 21,1 38,5 39,1 30,4 33,3 36,3 41,5 41,1 31,6 47,4 20 000-50 000 as. n=35 11,4 22,9 65,7 alle 20 000 as. n=228 17,1 36,8 46,1 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kyllä Ei Ei kantaa 38
Kuntien yleisimmät kommentit erityisvastuualueen hallituksen kokoonpanon tarkoituksenmukaisuuteen Kyllä-, ei- ja ei ota kantaa vastausten yleisin kommentti liittyi siihen, että erityisvastuualueita ja niiden hallintoa ei pidetty tarkoituksenmukaisena Kyllä-vastaukset olivat ehdollisia:» Kyllä, jos tähän malliin pakotetaan.» Edellyttää, että ervan muu hallinto ja toiminta on tarkoituksenmukaista» Kaikkien rahoittajien edustajia vaadittiin mukaan Ei-vastaajien yleisimmät perustelut liittyivät» Ervan hallinnon sekavuuteen» Koko erityisvastuualueen epätarkoituksenmukaisuuteen ja hallinnon monimutkaisuuteen» Eri alueiden edustuksen turvaamiseen 39
3 luku Hallinto 39 :ssä säädetään erityisvastuualueen päätösvallasta. Onko hyväksyttävää, että erityisvastuualueilla on suoraa päätösvaltaa sote- ja perustason alueiden päätösvaltaan kuuluvissa asioissa? Prosenttia vastaajista Kaikki vastaajat, n=388 11,3 35,3 53,4 Muut kuin kuntavastaajat, n=107 29,0 28,0 43,0 Kuntavastaajat, n=281 5,0 32,4 62,6 yli 50 000 as. n=19 0,0 21,1 78,9 20 000-50 000 as. n=35 0,0 20,0 80,0 alle 20 000 as. n=227 6,2 35,2 58,6 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kyllä Ei Ei kantaa 40
Kuntien yleisimmät kommentit ervan suoraan päätösvaltaan Suurin osa kunnista ei hyväksy linjausta Erva-alueen sitovan päätösvallan vastustamista perusteltiin kunnallisen itsehallinnon turvaamiseen sekä haluun säilyttää päätösvalta palvelujen järjestämisen ja tuottamisen ratkaisuista vastaajasta riippuen joko sosiaali- ja terveysalueilla tai perustason alueilla» Toinen keskeinen vastauksissa esille nostettu ongelma oli kuntayhtymämuotoisen Ervan oikeus rajoittaa kunnan toimintaa omalla ratkaisullaan, mikä nähtiin perustuslaillisesti ongelmalliseksi. Esitetyn hallintorakenteen nähtiin monimutkaistavan sosiaali- ja terveydenhuollon johdonmukaista suunnittelua, integraatiota, johtamista ja rahoittamista entisestään» Epäselvää missä asioissa erva voi päättää sote- ja perustason asioista» Päätösvalta palveluiden järjestämisestä voi erva-alueella olla, mutta päätösvallan pitää olla erittäin tiukasti rajattu vain kansallisesti tärkeisiin työnjakokysymyksiin ja resurssien viisaaseen käyttöön. Erityisvastuualue voi antaa kunnille ohjeita. Päätökset tulee kuitenkin tehdä kunnissa Erva alueiden tulee pysyä koordinoivassa ja tukevassa roolissaan.» Monien vastaajien mielestä valtakunnallisesti riittäisi yksi Erva, joka toimii STM alaisuudessa. 41 28.3.2014
4 luku Ohjaus, suunnittelu ja kehittäminen Kuntien huomioita 4. luvun säännöksistä Ohjaus, suunnittelu, kehittäminen Yleisin huomio koski kehittämistoiminnan yhteyttä sote-alueen järjestämisvastuuseen» Kehittäminen kuuluu palvelujen järjestäjälle ja toiminnan yhteyteen» Sote alueille kehitysyksikkö tai omaa kehitystoimintaa, jotta lain tavoitteena oleva sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio voidaan toteuttaa.» Ervan rooliksi eri sote -alueiden keskinäisen kehittämistoiminnan koordinointi Olemassa olevien organisaatioiden roolia tarkasteltava ja päällekkäisyydet poistettava» THL, Valvira, Avit, Kaste-alueorganisaatio ja ervat» Valtionhallinnon ohjausmekanismin kustannustehokkuus? Tutkimus- ja kehittämistoiminnan osalta korostuu vain terveydenhuollon osuus. Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä tulisi säätää yhteisenä kokonaisuutena eikä jättää sosiaalihuollon kehittämistä kokonaan erilliseen säätelyyn. Perusterveydenhuollon yksiköiden ja sosiaalialan osaamiskeskusten resurssit turvattava ja järjestettävä uudelleen 42
5 luku Rahoitus 47 :ssä säädetään perustason alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko perustason alueen rahoitusperiaate selkeä? Prosenttia vastaajista Kaikki vastaajat, n=385 19,0 37,7 43,4 Muut kuin kuntavastaajat, n=104 25,0 33,7 41,3 Kuntavastaajat, n=281 10,7 42,3 47,0 yli 50 000 as. n=19 15,8 31,6 52,6 20 000-50 000 as. n=35 2,9 40,0 57,1 alle 20 000 as. n=227 11,5 44,9 43,6 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kyllä Ei Ei kantaa 43
Yleisimmät kuntien kommentit perustason alueen rahoituksen selkeyteen Kyllä-vastaajat eivät juuri perustelleet kantaansa Ei vastaajien yleisimmät kommentit:» Perustason alueita ei tarvita» Käyttöön perustuva rahoitusmalli on tarkoituksenmukaisin» Kapitaatiomalli ei johda kustannustehokkaaseen toimintaan.» Sote-alueilla ja perustason alueilla pitää olla yhtenäiset kustannustenjaon perusteet 44
5 luku Rahoitus 48 :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Sote-alueen rahoitus koostuu sekä alueen kuntien että sote-alueeseen mahdollisesti kuuluvien perustason alueiden maksuosuuksista. Onko sote-alueen rahoitus selkeä? Prosenttia vastaajista Kaikki vastaajat, n=387 12,9 35,4 51,7 Muut kuin kuntavastaajat, n=105 28,6 35,2 36,2 Kuntavastaajat, n=282 4,3 37,9 57,8 yli 50 000 as. n=19 0,0 42,1 57,9 20 000-50 000 as. n=35 0,0 34,3 65,7 alle 20 000 as. n=228 5,3 38,2 56,6 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kyllä Ei Ei kantaa 45
Yleisimmät kuntien kommentit sotealueen rahoituksen selkeyteen Sekä kapitaatio- että suoriteperusteista kustannustenjakoa kannatettiin ja vastustettiin. Kapitaatiota pidettiin selkeänä, mutta nähtiin, että se ei kannusta ennalta ehkäisyyn eikä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen kunnassa Suoriteperusteisen katsottiin olevan oikeudenmukaisempi, mutta toisaalta mahdollistavan osaoptimoinnin Perustason alueiden syntymistä pidettiin huonona ja sen katsottiin tekevän rahoituksesta monimutkaisen» Jos perustason alueen kunnat maksaisivat käytön mukaan ja saisivat luvan peruserikoissairaanhoitoon,, se estäisi alueellista kokonaiskehittämistä, lisäisi kilpailua erikoislääkäreistä ja estäisi kustannustehokkaan palvelujärjestelmän ja toiminnallisesti eheän kokonaisuuden syntymistä. 46
5 luku Rahoitus 49 :ssä säädetään erityisvastuualueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko ervan rahoitus selkeä? Prosenttia vastaajista Kaikki vastaajat, n=382 Muut kuin kuntavastaajat, n=102 15,2 33,8 37,3 28,4 34,3 51,0 Kuntavastaajat, n=280 8,2 35,7 56,1 yli 50 000 as. n=19 21,1 36,8 42,1 20 000-50 000 as. n=34 0,0 50,0 50,0 alle 20 000 as. n=227 8,4 33,5 58,1 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kyllä Ei Ei kantaa 47
Kuntien yleisimmän kommentit ervan rahoituksen selkeyteen Kapitaatiomallia sinänsä pidettiin selkeänä Ervojen tehtävien laajuutta ja viiden ervan tarpeellisuutta kritisoitiin Ervojen katsottiin aiheuttavan kunnille ylimääräisiä menoja Osaa ervan tehtävistä esitettiin valtiolle ja valtion rahoitettavaksi Ervan rahoitusta esitettiin myös suoriteperusteiseksi 48
5 luku Rahoitus 50 :ssä säädetään alijäämän kattamisvelvollisuudesta perustason alueella, sote-alueella ja erityisvastuualueella. Onko säännös hyväksyttävä? Prosenttia vastaajista Kaikki vastaajat, n=380 15,3 15,0 69,7 Muut kuin kuntavastaajat, n=100 6,9 41,6 51,5 Kuntavastaajat, n=279 5,4 18,3 76,3 yli 50 000 as. n=18 5,6 16,7 77,8 20 000-50 000 as. n=35 0,0 28,6 71,4 alle 20 000 as. n=226 6,2 16,8 77,0 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kyllä Ei Ei kantaa 49
5 luku Rahoitus Muita huomioita luvun 5 säännöksistä - Rahoitus Miten kannustetaan kuntia huolehtimaan ennaltaehkäisevistä palveluista, hyvinvoinnin edistämisestä, jos sote-kustannukset jaetaan kapitaatiomallilla Tulee pyrkiä yksikanavaiseen rahoitukseen. Alijäämän kattamisvelvoite on selkeä, mutta kuntien näkökulmasta on olennaista, miten alijäämä katetaan; toimintaa tehostamalla vai lisärahoituksella.. 50
6 luku Valvonta Huomioita 6 luvun säännöksistä Valvonta Yleisin esille nostettu asia oli valvontaviranomaisten tehtävien päällekkäisyydet ja työnjaon epäselvyydet Valviran, Avien, THL:n ja ervoja välillä Toiseksi yleisin huomio liittyi valvonnan yhdenmukaistamisen tarpeeseen koko maassa Kolmas esiin nousu teema liittyi Valviran tai aluehallintovirastojen asettamiin tiukempiin mitoitusvaatimuksiin tai muihin edellytyksiin kuin mitä laki edellyttää. Kunnat katsoivat myös, että normitusta tulisi purkaa» Valvontajärjestelmä on kattava ja laaja, mutta arviot siitä, onko tällainen organisointi jo uhka perustyölle (raportointivastuun olennainen lisäys) ja vaikuttavuusarviot puuttuvat. On uhkana, että raportoinnista muodostuu itseisarvo varsinaisen toiminnan kärsiessä. 51
7 luku Erinäiset säännökset 70 :ssä säädetään henkilön hoidon järjestämisestä hänen muuttaessa uuteen kotikuntaan. Nykyään kotikunnan muuttuessa perhehoidon, laitoshoidon ja asumispalvelujen rahoitusvastuu säilyy entisellä kotikunnalla. Ehdotuksen mukaan järjestämisvastuun siirtyessä myös rahoitusvastuu siirtyy uudelle kotikunnalle. Onko esityksen mukainen rahoitusvastuun siirtyminen kotikunnan muuttuessa hyväksyttävää? Prosenttia vastaajista Kaikki vastaajat, n=386 17,6 29,8 52,6 Muut kuin kuntavastaajat, n=104 12,5 42,3 45,2 Kuntavastaajat, n=282 8,5 36,2 55,3 yli 50 000 as. n=19 10,5 42,1 47,4 20 000-50 000 as. n=34 2,9 38,2 58,8 alle 20 000 as. n=229 9,2 32,3 58,5 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kyllä Ei Ei kantaa 52
Yleisimmät kuntien kommentit rahoitusvastuun siirtymiseen kotikunnan muuttuessa Toisaalta: Esitys selventää tilannetta Muuttoliike kotikuntalain muutoksen perusteella on ollut yleisesti vähäistä. Muutos yksinkertaistaa hallinnollisia käytäntöjä Kansalaisten yhdenvertaisuuden perusteella olisi tarkoituksenmukaista, että kotikunnan muuttuessa myös järjestämis- ja rahoitusvastuu muuttuisi. Rahoitusvastuun tulee olla aina henkilön kotikunnalla Toisaalta: Mikäli rahoitusvastuu siirtyy uudelle kotikunnalle, ei perhehoidon, laitoshoidon ja asumispalvelujen yksikköjä haluta perustettavaksi mihinkään kuntaan. Tämä johtaisi palveluyksiköiden sijaintikuntien kielteiseen suhtautumiseen ulkopaikkakuntalaisten sijoittumiselle asiakkaan näkökulmasta tarkoituksenmukaisen palvelun piiriin. Kotikuntalain muuttaminen esitetyllä tavalla tulee lisäämään merkittävästi kaupunkikeskusten kustannuksia erityisryhmien palvelujen ja asumisen suhteen ja mahdollistaa edelleen kuntien välisen osaoptimoinnin erityisryhmien palvelujen tarjoamisessa esim. kaupunkiseuduilla 53
7 luku Erinäiset säännökset 73 :ssä säädetään asiakas- ja potilastietojen rekisterinpidosta. Pidättekö hyväksyttävänä, että rekisterinpito määrätään sosiaalija terveysalueen vastuukunnan tehtäväksi myös perustason asiakas- ja potilastietojen osalta? Prosenttia vastaajista Kaikki vastaajat, n=384 11,5 20,8 67,7 Muut kuin kuntavastaajat, n=104 9,6 37,5 52,9 Kuntavastaajat, n=280 12,1 14,6 73,2 yli 50 000 as. n=19 15,8 21,1 63,2 20 000-50 000 as. n=34 8,8 14,7 76,5 alle 20 000 as. n=227 11,5 15,0 73,6 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kyllä Ei Ei kantaa 54
7 luku Erinäiset säännökset Kuntien yleisimmät kommentit rekisterinpidosta Valtaosa kunnista kannatti rekisterinpidon järjestämistä sote-alueen vastuukunnassa» Yksi rekisterinpitäjä takaa tietojen käytettävyyden ja helpottaa ehjien hoitoketjujen luomista Monien mielestä voisi olla myös erva-tasoinen rekisteri Selkeyttää nykyistä sekavaa it-järjestelmää Kannatetaan kustannustehokasta valtakunnallista potilastietojärjestelmää.» Perustaso on tarpeeton, tilalle yksi rekisterinpitäjä ja rekisteri Muutaman kunnan mielestä asiaa ei pitäisi kirjata lakiin, vaan kuntien pitäisi voida itse päättää yhteistyöstä ja organisoitumisesta myös rekisterinpidon osalta. 55
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain voimaanpanosta (voimaanpanolaki) Voimaanpanolain 3 ja 4 :ssä säädetään sote-alueen ja perustason alueen muodostamisesta. Onko väestökriteerien sitominen vuoden 2013 loppuun hyväksyttävää? Prosenttia vastaajista Kaikki vastaajat, n=382 26,4 33,8 39,8 Muut kuin kuntavastaajat, n=101 15,8 34,7 49,5 Kuntavastaajat, n=281 18,1 41,6 40,2 yli 50 000 as. n=19 10,5 26,3 63,2 20 000-50 000 as. n=33 12,1 42,4 45,5 alle 20 000 as. n=229 18,3 39,7 41,9 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kyllä Ei Ei kantaa 56
Onko väestökriteerien sitominen vuoden 2013 loppuun, vastausten perusteluja Kyllä-vastauksia ei perusteltu Väestökriteerin sitomista vastustavat perustelut:» Väestökriteerien hyväksyttävyys ylipäätään Kunnan luontainen väestön kasvu tai kuntaliitoksen seuraus Pohjana kunnan asukasluku vai luontaisen asiointialueen väestö? Pohjana kunnan asukasluku vai jo toimivan kuntayhtymän asukasluku? Pitkät etäisyydet, harva asutus» Sitomisen ajankohdan tarkoituksenmukaisuus keskeneräisen kuntauudistuksen vuoksi» Väestökriteerien sitomisen kielteinen vaikutus kuntauudistuksen etenemiseen 57
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain voimaanpanosta (voimaanpanolaki) Onko alueista päättämisen aikataulu sopiva? Prosenttia vastaajista Kaikki vastaajat, n=387 16,3 31,0 52,7 Muut kuin kuntavastaajat, n=104 26,0 35,6 38,5 Kuntavastaajat, n=283 8,1 32,9 59,0 yli 50 000 as. n=19 10,5 26,3 63,2 20 000-50 000 as. n=35 8,6 37,1 54,3 alle 20 000 as. n=229 7,9 29,7 62,4 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kyllä Ei Ei kantaa 58
Onko alueista päättämisen aikataulu sopiva? Vastausten perusteluja Suurten kuntien mukaan aikataulu on mahdollinen, muiden kuntien enemmistön mielestä ei ole mahdollinen Aikataulu on sopiva:» Jos suunnitelmat toteutuvat esitetyllä tavalla.» Kunnissa odotetaan sote-ratkaisua.» Uudistuksella on kiire ja päätösten lykkääminen vain pahentaa tilannetta. Perustelut sille, että aikataulua pidettiin liian kireänä:» Liian kireä, jotta muutoksiin ehdittäisiin valmistautua huolella.» Liian kireä suhteessa käynnissä olevaan kuntauudistukseen» Liian kireä suhteessa lakiesityksessä oleviin perustuslaillisiin ongelmiin. Ei ota kantaa vastausten perustelut liittyivät koko ervan tarpeellisuuden kritisoimiseen. 59
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain voimaanpanosta (voimaanpanolaki) 5 :ssä säädetään Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueesta. Onko säännös mielestänne hyväksyttävä? Prosenttia vastaajista Kaikki vastaajat, n=383 11,7 25,1 63,2 Muut kuin kuntavastaajat, n=104 14,4 25,0 60,6 Kuntavastaajat, n=279 10,8 25,1 64,2 yli 50 000 as. n=19 15,8 21,1 63,2 20 000-50 000 as. n=35 14,3 40,0 45,7 alle 20 000 as. n=225 9,8 23,1 67,1 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kyllä Ei Ei kantaa 60
Onko Uudenmaan sote-alueen säännös hyväksyttävä? Uudenmaan kuntien kommentteja Järjestämislain keskeinen tavoite perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon ja sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiosta ei toteudu tällä järjestelyllä» Luontevia sote-alueita ovat isot kaupungit Helsinki, Espoo ja Vantaa kukin omana sote-alueenaan. Erikoissairaanhoito tulee järjestää metropolialueen kuntien ja HUS/HYKSin kanssa.» Parempi vaihtoehto olisi kuntayhtymämallilla toteutettu nykyisen HYKS-alueen tai mahdollisesti koko Uudenmaan kokoinen sote-alue ilman perustasoa. Säännös on perustuslaillisesti ongelmallinen, koska pääkaupunkiseudun suurilla kunnilla ei olisi mahdollisuutta järjestää erikoissairaanhoitoa vaikka tämä tietyin edellytyksin olisi mahdollista muualla maassa. Tulee olla mahdollisuus muihin sote-alueratkaisuihin» Myös Uudellamaalla kunnan tulisi voida muodostaa perustason alueen, jos sen asukasluku on vähintään noin 20 000 ja muut 4 :ssä mainitut perusedellytykset täyttyvät. Hyväksyttävänä pidettiin ratkaisua jossa Uusimaa organisoidaan kaksitasoisesti siten, että HUS on sote-alue ja erityisesti erikoissairaanhoidon järjestäjä ja seutukeskukset puolestaan ovat perustason alueiden vastuukuntia.» Uudenmaan perustason alueita ei tule pilkkoa tätä pienempiin alueisiin esimerkiksi 20.000 asukkaan tai muunkaan kriteerin mukaan. 61 28.3.2014 etunimi sukunimi
Onko Uudenmaan sote-alueen säännös hyväksyttävä - Muiden kuntien kannanottoja Kuntayhtymämalli tulee sallia myös muualla kuin Uudenmaan alueella. Sama laki koko Suomeen» Samanlainen malli pienemmillä väestöpohjilla on mahdollistettava seutupohjaisena myös muualla» Uudenmaata ei tule eriyttää muusta Suomesta, vaan ratkaisut tehtävä samaan aikaan Kansalaisten yhdenvertaisuus ei toteudu. 62 28.3.2014 etunimi sukunimi
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain voimaanpanosta (voimaanpanolaki) 13 :ssä säädetään perustason alueen oikeudesta järjestää erikoissairaanhoidon palveluja. Onko säännöksen mukainen lupamenettely tarkoituksenmukainen? Prosenttia vastaajista Kaikki vastaajat, n=384 Muut kuin kuntavastaajat, n=103 22,7 37,5 39,8 33,0 28,2 38,8 Kuntavastaajat, n=281 16,7 39,1 44,1 yli 50 000 as. n=19 26,3 36,8 36,8 20 000-50 000 as. n=35 5,7 22,9 71,4 alle 20 000 as. n=227 17,6 41,9 40,5 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kyllä Ei Ei kantaa 63
Kuntien yleisimmät kommentit peruserikoissairaanhoidon lupamenettelystä Keskisuuret kunnat vastustavat linjausta, muiden kuntien kohdalla kannatus ja vastustus ovat tasan Osan kuntien mielestä perustaso on tarpeeton tai ainakaan erikoissairaanhoidon tehtäviä ei sille tulisi antaa Menettely koetaan jäykkänä ja byrokraattisena Kunnille tulisi antaa enemmän vapauksia päättää itse tuotannostaan Asiasta tulisi sopia perustason alueen ja sote-alueen kesken sopimuksella Linjaus koetaan liian rajaavana 64
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain voimaanpanosta (voimaanpanolaki) 14 :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Ehdotukseen ei sisälly henkilöstön osalta määräaikaista siirtymäsuojaa. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti? Prosenttia vastaajista Kaikki vastaajat, n=396 Muut kuin kuntavastaajat, n=111 16,9 38,4 30,6 36,0 33,3 44,7 Kuntavastaajat, n=285 10,5 39,3 50,2 yli 50 000 as. n=19 15,8 42,1 42,1 20 000-50 000 as. n=35 14,3 37,1 48,6 alle 20 000 as. n=231 9,5 37,7 52,8 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kyllä Ei Ei kantaa 65
Kuntien yleisimmät kommentit henkilöstön asemaan Kuntien näkemykset jakaantuvat linjauksen kohdalla Henkilöstön aseman tulisi olla sama kuin kuntarakenneratkaisuissa» Pitäisi olla tasapuolinen kuntaliitostilanteen kanssa. Kuntien henkilöstöä ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan» Ei ole hyväksyttävissä, että sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä kohdellaan eri tavalla kuin kunnan muuta henkilöstöä. Mikäli muutosturvaa muutetaan, tulee muutoksen koskea koko kunta-alan henkilöstöä. Järjestämislaissa ei tulisi säätää lainkaan henkilöstön asemasta ja varsinkaan henkilöstön siirtymisestä vastuukunnan palvelukseen. Lain pitäisi nimensä mukaisesti koskea palvelujen järjestämistä eikä tuottamista. 66
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain voimaanpanosta (voimaanpanolaki) 15 :ssä on säädetty omaisuusjärjestelyistä. Onko linjaus hyväksyttävä? Prosenttia vastaajista Kaikki vastaajat, n=386 23,6 38,9 37,6 Muut kuin kuntavastaajat, n=104 19,2 26,0 54,8 Kuntavastaajat, n=282 12,1 46,1 41,8 yli 50 000 as. n=19 10,5 21,1 68,4 20 000-50 000 as. n=35 14,3 25,7 60,0 alle 20 000 as. n=228 11,0 42,1 46,9 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kyllä Ei Ei kantaa 67
Kuntien yleisimmät kommentit Suuret ja keskisuuret kunnat kannattavat linjausta Myönteistä kantaa perusteltiin sillä, että malli sopii siirtymäkauden ratkaisuksi tai ratkaisuksi silloin, kun kunnat eivät pääse yksimielisyyteen Yleisin perustelu kielteiselle kannalle oli, että esitetty malli luo turhan ja sekavan hallintorakenteen, joka saattaa heikentää toimintojen ja palvelujen kehittämistä» Tarkoituksenmukaisimpana ja yksinkertaisimpana ratkaisuna pidettiin sitä, että toiminnasta ja omaisuudesta vastaavat samat tahot» Omaisuusjärjestelyihin liittyviin käytäntöihin toivottiin yleisesti tarkennuksia Kunnat, jotka eivät ottaneet kantaa, tarkensivat vastauksiaan perusteluilla, jotka olivat samansuuntaisia ei-vastaajien perustelujen kanssa 68 28.3.2014 etunimi sukunimi
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain voimaanpanosta (voimaanpanolaki) Millaista muutostukea toivoisitte valtioneuvoston kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen tarjoavan? Taloudellista tukea muutoksen läpiviemiseen» Uudistuksesta aiheutuvien siirtymävaiheen kustannusten korvaaminen» Henkilöstön ja luottamushenkilöiden koulutukseen Tietojärjestelmien yhteensovittaminen ja kehittäminen Asiantuntija-apua» Muutosjohtaminen» Sopimus- ym. malleja Selkeyttä uudistukseen» Selkeitä rakenteita ja selkeitä pelisääntöjä muutoksen läpiviemiseen Riittävät siirtymäajat 69
Paras-lain jatko Lailla säädetään kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain eräiden velvoitteiden voimassaolon jatkamisesta. Onko linjaus hyväksyttävä? Ehdotusten perusteella yhteistoiminta-alueelle ei tarvitse siirtää sosiaalihuollon tehtäviä, joita kunta hoitaa vuoden 2014 lopussa. Onko linjaus hyväksyttävä? Kyllä 88,8 Kyllä 86,6 Ei 8,5 Ei 4,3 Ei ota kantaa 2,7 Ei ota kantaa 9,1 0 20 40 60 80 100 0 20 40 60 80 100 70
Lisätietoja: Tarja Myllärinen, johtaja sosiaali- ja terveysasiat Puhelin: +358 9 771 2602 Matkapuhelin: +358 50 596 9866 tarja.myllarinen@kuntaliitto.fi Antti Kuopila, Erityisasiantuntija Kuntakehitys, demokratia, johtaminen Puhelin: +358 9 771 2754 Matkapuhelin: +358 50 345 2390 antti.kuopila@kuntaliitto.fi 71