raportti 2 Suomen munuaistautirekisteri Kuolleisuus/ potilasvuotta 3 2 2 - -6 - - - - - -2-3 - - Peritoneaalidialyysi Hemodialyysi Kaikki aktiivihoitopotilaat Munuaisensiirto
Suomen munuaistautirekisteri raportti 2 Sisällys Suomen munuaistautirekisteri 2... ii Suomen munuaistautirekisterin johtoryhmä...iii Väestö tuhansina henkilöinä sairaanhoitopiireittäin ja alueittain 2... Aluejako sairaanhoitopiireittäin... Väestö tuhansina henkilöinä alueittain, ikäryhmittäin ja sukupuolittain 2...2 Uusien aktiivihoitopotilaiden määrä sairaanhoitopiireittäin ja alueittain 2...3 Aktiivihoidon ilmaantuvuus ikäryhmittäin ja sukupuolittain 2... Aktiivihoidon vakioitu ilmaantuvuus alueittain 2... Aktiivihoidon vakioitu ilmaantuvuus alueittain päivää hoidon aloituksesta 2... Aktiivihoidon ilmaantuvuus diagnoosiryhmittäin 6 2...6 Aktiivihoidon ilmaantuvuus diagnoosiryhmittäin, muut määritetyt diagnoosit 6 2...6 Tarkemmin määrittämättömien diagnoosien osuus uusien aktiivihoitopotilaiden munuaistautidiagnooseista 2... Aktiivihoidon ilmaantuvuus. Kansainvälinen vertailu 2... Aktiivihoidossa olevat potilaat sairaanhoitopiireittäin ja alueittain 2... Aktiivihoidossa olevat potilaat ikäryhmittäin ja sukupuolittain 2... Aktiivihoidon vakioitu esiintyvyys alueittain 2... Aktiivihoidon esiintyvyys sairaanhoitopiireittäin 3.2.2... Aktiivihoidon esiintyvyys vuoden lopussa hoitomuodoittain 6 2...2 Aktiivihoidon esiintyvyys vuoden lopussa diagnoosiryhmittäin 6 2...2 Aktiivihoidon esiintyvyys 3.2.2. Kansainvälinen vertailu 2...3 Kaikkien aktiivihoitopotilaiden potilasvuosien määrä diagnoosin mukaan 2... Aktiivihoitopotilaiden potilasvuosien määrä diagnoosin ja hoitomuodon mukaan 2... Hoitomuodon muutokset vuoden 2 aikana... Aktiivihoitopotilaiden kuolleisuus alueittain 2...6 Aktiivihoitopotilaiden vakioitu kuolleisuus alueittain 2...6 Aktiivihoitopotilaiden vakioitu kuolleisuus alueittain (aktiivihoidon alusta päivän sisällä kuolleet on poistettu analyysistä) 2...6 Aktiivihoitopotilaiden kuolleisuus hoitomuodoittain 2... Aktiivihoitopotilaiden vakioitu kuolleisuus hoitomuodoittain 2... Aktiivihoitopotilaiden kuolleisuus diagnoosiryhmittäin 2... Aktiivihoitopotilaiden vakioitu kuolleisuus diagnoosiryhmittäin 2... Todennäköisyys sille, että dialyysipotilas etenee odotuslistalle munuaisensiirtoa varten dialyysihoidon aloitusajan mukaan 2 2... Todennäköisyys sille, että dialyysipotilas etenee odotuslistalle munuaisensiirtoa varten ikäryhmittäin 2 2... Todennäköisyys sille, että dialyysipotilas etenee odotuslistalle munuaisensiirtoa varten diagnoosiryhmän mukaan 2 2... 2 Todennäköisyys sille, että dialyysipotilas etenee odotuslistalle munuaisensiirtoa varten hoitomuodon mukaan 2 2... 2 Suhteellinen todennäköisyys sille, että dialyysipotilas etenee odotuslistalle munuaisensiirtoa varten, tilastollisesti merkitsevät muuttujat 2 2...2 Hakemisto, joka kattaa vuosiraportit 2...22 Liite: sivujen 2 analyyseihin liittyvä metodologia...2
Suomen munuaistautirekisteri 2 Suomen munuaistautirekisterin raportti 2 esittää tuoreet tiedot uremian aktiivihoidon (dialyysihoito tai munuaisensiirto) ilmaantuvuudesta, esiintyvyydestä ja aktiivihoitopotilaiden kuolleisuudesta. Rekisterissä on tiedot arviolta prosentista kaikista aktiivihoitopotilaista vuodesta 6 lähtien. Vuoden 2 lopussa rekisterissä oli tiedot potilaasta, joista 3 33 oli elossa. Uremian aktiivihoidon ilmaantuvuus on pysynyt muuttumattomana vuodesta 2 lähtien, vaikka Suomen väestö on vanhentunut. Myös Ruotsissa ja Tanskassa ilmaantuvuuden kasvu on pysähtynyt viime vuosina, mutta ilmaantuvuus on 3 prosenttia suurempi kuin Suomessa. Norjassa, jossa ilmaantuvuus on samalla tasolla kuin Suomessa, kasvu ei ole pysähtynyt. Uremian aktiivihoidon esiintyvyys jatkaa kasvamista, koska aktiivihoitoon tulevien potilaiden määrä on suurempi kuin kuolemien määrä. Aktiivihoitopotilaiden kuolleisuus on vähentynyt kymmenen viime vuoden aikana. Tämä näkyy selvimmin vakioidussa analyysissä, jossa on huomioitu, että potilaat ovat yhä vanhempia. Vuoden raportti sisältää myös analyysit kuolleisuudesta hoitomuodoittain ja diagnoosiryhmittäin. Raportissa on perinteisesti erityisanalyysi asiasta, jota ei raportissa esitetä säännöllisesti. Tällä kertaa on keskitytty siihen, miten todennäköisesti dialyysipotilas etenee odotuslistalle munuaisensiirtoa varten. Tärkein tähän todennäköisyyten vaikuttava seikka on ikä dialyysin alkaessa. Myös munuaistautidiagnoosi ja potilaalle valittu dialyysimuoto ovat yhteydessä odotuslistalle etenemiseen. Lisäksi potilaat pääsevät odotuslistalle yhä hitaammin. Suomen munuaistautirekisteri on valtakunnallinen terveydenhuollon erillisrekisteri, jonka toiminta rahoitetaan Raha-automaattiyhdistyksen avustuksella. Raportissa esitetyt tilastot on päivitetty HYKS:n munuaisensiirtoyksikön munuaisensiirtopotilaiden valtakunnallisen seurantarekisterin tiedoilla. Suomen munuaistautirekisterin johtoryhmä kiittää raportoivien sairaaloiden henkilökuntaa erinomaisesta yhteistyöstä. Helsingissä. marraskuuta 26 Patrik Finne Vastaava lääkäri Carola Grönhagen-Riska Johtoryhmän puheenjohtaja
Suomen munuaistautirekisterin johtoryhmä Sirpa Aalto, THM, Munuais- ja Siirtopotilaiden Liiton toiminnanjohtaja Ilpo Ala-Houhala, dosentti, osastonylilääkäri TAYS, Suomen nefrologiyhdistyksen puheenjohtaja Carola Grönhagen-Riska, professori, sisätautien toimialajohtaja HUS, HYKS, puheenjohtaja Eero Honkanen, dosentti, ylilääkäri HYKS Risto Ikäheimo, dosentti, osastonylilääkäri OYS Pauli Karhapää, LT, apulaisylilääkäri KYS Kaj Metsärinne, dosentti, osastonylilääkäri TYKS Maija Piitulainen, Munuais- ja maksaliiton puheenjohtaja Kai Rönnholm, dosentti, erikoislääkäri HYKS, Lasten ja nuorten sairauksien toimiala Kaija Salmela, dosentti, osastonylilääkäri HYKS, Kirurgian toimiala Patrik Finne, dosentti, Suomen munuaistautirekisterin vastaava lääkäri Rauni Jukkara, TH, Suomen munuaistautirekisterin toimistosihteeri
Taulukko. Väestö tuhansina henkilöinä sairaanhoitopiireittäin ja alueittain Suomen munuaistautirekisteri 2 Sairaanhoitopiiri 2 23 2 2 Muutos (%) 2 3 6 2 3 6 2 2 22 Helsinki-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Itä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Vaasa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Länsi-Pohja Lappi Ahvenanmaa 36 23 6 3 2 3 2 26 2 6 36 2 3 2 3 3 23 6 2 3 3 6 3 22 26 6 66 36 6 6 23 26 23 22 6 2 2 63 2 266 66 36 3 6 2 26 32 22 6 63 2 2 63 2 26 66 3 2 6 2 2 6 22 6 6 2 2 62 2 26 66 32 2 6 2,,, 2,,2,2 3, 2,2,6,,2 3,2 2,6 3,3, 3,,,,,2 6,2 Alue Eteläinen Lounainen Läntinen Itäinen Pohjoinen 62 6 33 2 3 62 2 33 2 6 23 2 3 2 2 26 2,,6 2, 2,, Koko maa 22 23 26 2, Vuoden 2 lopussa Suomessa oli,26 miljoonaa asukasta (Taulukko ). Kymmenen viime vuoden aikana väestömäärä on kasvanut voimakkaasti eteläisellä alueella. Itäisellä ja pohjoisella alueella väestömäärä on vähentynyt. Vuodesta väestömäärä on kasvanut sairaanhoitopiirissä ja vähentynyt 3 sairaanhoitopiirissä. Kuvion numerot viittaavat taulukossa mainittuihin sairaanhoitopiireihin. Raportissa alue tarkoittaa yliopistosairaala-aluetta. Kuvio. Aluejako sairaanhoitopiireittäin Suomen munuaistautirekisteri 2 Pohjoinen alue 2 2 Läntinen alue Lounainen alue 22 2 6 3 Itäinen 6 alue 3 Eteläinen alue Suomen munuaistautirekisteri. raportti 2
Taulukko 2. Väestö tuhansina henkilöinä alueittain, ikäryhmittäin ja sukupuolittain Suomen munuaistautirekisteri 2 Alue 2 v (%) 2 6 v (%) 6 > v (%) Koko v (%) väestö v (%) 2 6 v (%) 6 > v (%) Koko v (%) väestö Eteläinen 23 (26) (23) 3 (2) (6) 2 (62) 2 (63) (6) 6 () () 2 (3) 6 () () () () 62 () 2 (2) 2 (22) (23) (6) 6 (62) (63) () 2 () 3 () 3 () 2 () (6) () 6 () () Lounainen (2) 3 (23) (2) 22 (62) 2 () 2 (6) 2 () 3 () 6 () () 33 () () 3 () 363 () () 2 (23) (2) (22) 2 (62) 2 () 2 (6) 3 () 36 () 66 () 2 (6) () 6 () 3 () 36 () () Läntinen (26) (2) 2 (2) 32 (62) 33 () 6 () () 6 () () 2 () () () 2 () 6 () 6 () 3 (2) 3 (22) 2 (23) 36 (62) 33 () () () 3 (6) () 6 () () () () 6 () 26 () Itäinen (26) (2) 223 (2) 26 (62) 22 (6) () 3 () () 3 () () 3 () (6) 32 () () () (23) (22) 3 (23) 2 (62) 2 () () 3 () () 2 () 2 (6) () () 2 () 33 () () Pohjoinen (3) (2) 23 (2) 22 (6) 2 (6) 26 () 26 () 33 () () (3) 2 () 3 () 36 () 366 () 33 () 6 (26) 2 (2) (26) 22 (6) 2 () 26 () 2 () 33 () 6 () () 32 () () 36 () 362 () 2 () Koko maa 663 (2) 636 (2) 2 (2) (62) 2 () 36 (6) () 22 () 32 () () 2 () 3 (6) 22 () 262 () () 62 (2) 6 (22) 22 (23) 6 (63) () 3 (6) 2 () 2 () () 33 () 26 () 33 () 22 () 263 () 26 () Taulukko 2 esittää väestön ikä- ja sukupuolijakauman alueittain vuoden ja vuoden 2 lopussa. Yli 6- vuotiaiden osuus koko Suomen väestöstä on kasvanut prosentista 6 prosenttiin. Eteläisellä alueella eläkeikäisten osuus on koko maan pienin, 3 prosenttia, ja työikäisten (2 6 v) osuus on suurin, 63 prosenttia. Pohjoisella alueella alle 2-vuotiaiden osuus on maan suurin, 26 prosenttia. Suomen väestö on vanhentunut huomattavasti kymmenessä vuodessa. Alle 2-vuotiaiden asukkaiden määrä on vähentynyt prosenttia ja yli -vuotiaiden määrä on kasvanut 3 prosenttia. 2 Suomen munuaistautirekisteri. raportti 2
Taulukko 3. Uusien aktiivihoitopotilaiden määrä sairaanhoitopiireittäin ja alueittain Suomen munuaistautirekisteri 2 Sairaanhoitopiiri Uusien potilaiden määrä Ilmaantuvuus/ miljoona asukasta 2 23 2 2 2 2 keskimäärin 2 23 2 2 2 2 keskimäärin 3 6 2 3 6 2 2 22 Helsinki-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Itä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Vaasa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Länsi-Pohja Lappi Ahvenanmaa 2 3 3 2 2 6 6 2 2 26 6 3 3 6 2 6 6 36 2 6 3 2 6 3 6 3 3 2 2 2 3 3 2 26 2 3 2 23 23 2 2 2 3 3 2 2 3 3 2 23 2 2 3 3 2 2 2 2 6 6 2 2 3 2 2 6 2 3 3 6 2 2 62 3 63 6 2 2 3 2 3 3 3 3 3 6 3 2 6 6 3 3 2 6 2 2 3 2 3 3 3 2 62 26 2 3 2 6 2 2 2 62 2 3 3 6 3 2 6 6 2 3 Alue Eteläinen Lounainen Läntinen Itäinen Pohjoinen 6 3 3 2 2 66 6 2 3 2 3 3 6 2 3 6 2 2 3 2 3 3 6 3 2 2 3 3 6 6 Koko maa Lapset < v 3 2 6 Taulukossa 3 esitetään sairaanhoitopiireittäin ja alueittain uusien aktiivihoitopotilaiden määrä ja aktiivihoidon ilmaantuvuus. Koko maassa ilmaantuvuus on pysynyt lähes muuttumattomana viiden viime vuoden aikana ja kymmenen viime vuoden aikana se on kasvanut 3 prosenttia. na 2 2 keskimääräinen ilmaantuvuus oli suurin pohjoisella alueella ja pienin eteläisellä alueella. Eteläisellä, läntisellä ja pohjoisella alueella ilmaantuvuus oli 2 prosenttia suurempi vuonna 2 kuin vuonna 2. Lounaisella ja itäisellä alueella ilmaantuvuus oli samassa ajassa pienentynyt 2 prosenttia. Sairaanhoitopiireissä viiden vuoden keskimääräinen ilmaantuvuus oli 3 uutta aktiivihoitopotilasta vuodessa miljoonaa asukasta kohti. Suomen munuaistautirekisteri. raportti 2 3
Taulukko. Aktiivihoidon ilmaantuvuus ikäryhmittäin ja sukupuolittain Suomen munuaistautirekisteri 2 Potilaiden määrä Ilmaantuvuus/ miljoona asukasta v 2 v 6 v 6 v > v Kaikki v 2 v 6 v 6 v > v Kaikki 2 3 6 2 222 3 2 6 3 3 32 2 3 6 2 2 6 36 2 3 26 26 2 2 2 3 2 22 33 2 3 23 3 3 3 62 36 332 63 6 2 63 6 2 3 2 6 266 3 6 2 6 6 2 3 2 6 3 3 2 3 3 2 2 33 3 2 2 3 23 2 6 2 32 3 6 2 6 6 3 3 32 3 3 33 2 2 2 6 262 2 6 Taulukko esittää uusien aktiivihoitopotilaiden määrän ja aktiivihoidon ilmaantuvuuden ikäryhmittäin ja sukupuolittain vuosina 2. Yli -vuotiaiden ikäryhmässä ilmaantuvuus oli vuonna 2 melkein kolme kertaa niin suuri kuin vuonna ja 6-vuotiaiden ikäryhmässä ilmaantuvuus oli kasvanut 6 prosenttia. Muissa ikäryhmissä ilmaantuvuus on samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Suomen munuaistautirekisteri. raportti 2
Kuvio 2. Aktiivihoidon vakioitu ilmaantuvuus alueittain Suomen munuaistautirekisteri 2 Vakioitu ilmaantuvuus/ miljoona asukasta 2 6 3 2 Pohjoinen Läntinen Koko maa Eteläinen Lounainen Itäinen Kuvio 3. Aktiivihoidon vakioitu ilmaantuvuus alueittain päivän kuluttua hoidon aloittamisesta Suomen munuaistautirekisteri 2 Vakioitu ilmaantuvuus/ miljoona asukasta 2 Pohjoinen Läntinen Koko maa Eteläinen Lounainen Itäinen - -6 - - - - - -2-3 - - - -6 - - - - - -2-3 - - 6 3 2 Kuviossa 2 esitetään kroonisen uremian aktiivihoidon (dialyysi tai munuaisensiirto) ilmaantuvuus alueittain vuosina 2 tasoitettuina keskiarvoina. Ilmaantuvuusluvut on vakioitu iän ja sukupuolen suhteen käyttäen Suomen väestöä 3.2.2 vakioväestönä. Väestön muutokset vuosina 2 on otettu huomioon. Vakiointi poistaa väestön ikä- ja sukupuolijakauman vaikutuksen alueellisten ilmaantuvuuslukujen eroihin. Koko maassa ilmaantuvuus ei ole oleellisesti muuttunut vuodesta. Kuviossa 3 on esitetty tasoitettuina keskiarvoina aktiivihoidon vakioitu ilmaantuvuus päivän kuluttua hoidon aloittamisesta alueittain. Suomen munuaistautirekisteri ei tallenna tietoja potilaista, joiden munuaistoiminta on palautunut päivän kuluessa aktiivihoidon alusta. Kuviosta 3 on lisäksi poistettu ne potilaat, jotka ovat kuolleet tai muuttaneet ulkomaille päivän kuluessa hoidon aloittamisesta. Suomen munuaistautirekisteri. raportti 2
Ilmaantuvuus/ miljoona asukasta 2 Kuvio. Aktiivihoidon ilmaantuvuus diagnoosiryhmittäin Suomen munuaistautirekisteri 6 2 2 Muu määritetty diagnoosi Tyypin 2 diabetes Tarkemmin määrittämätön Tyypin diabetes Glomerulonefriitti Monirakkulatauti Amyloidoosi Pyelonefriitti 6 2 2 Kuvio. Aktiivihoidon ilmaantuvuus diagnoosiryhmittäin, muut määritetyt diagnoosit Suomen munuaistautirekisteri 6 2 Ilmaantuvuus/ miljoona asukasta 6 Verenpaine, nefroskleroosi Systeemisairaudet 3 Syöpätaudit Tubulointerstitiaalinen nefriitti 2 Virtsateiden obstruktiot Muut diagnoosit Kongenitaalinen nefroosi Metaboliset sairaudet Synnynnäiset sairaudet 6 2 2 Kuvio esittää aktiivihoidon ilmaantuvuuden tasoitettuina keskiarvoina diagnooseittain. Tyypin ja 2 diabetes ovat yleisimmät krooniseen uremiaan johtavat sairaudet. Glomerulonefriitti on uusien aktiivihoitopotilaiden kolmanneksi tavallisin diagnoosi, ja sen aiheuttama aktiivihoidon ilmaantuvuus on vähentynyt hieman kymmenessä vuodessa. Tarkemmin määrittämättömien diagnoosien ryhmä on kasvanut voimakkaasti osittain siksi, että yhä vanhempia potilaita otetaan aktiivihoitoon. Kuviossa on esitetty erikseen kuviossa oleva Muu määritetty diagnoosi -ryhmä diagnooseittain. 6 Suomen munuaistautirekisteri. raportti 2
Kuvio 6. Tarkemmin määrittämättömien diagnoosien osuus uusien aktiivihoitopotilaiden munuaistautidiagnooseista Suomen munuaistautirekisteri 2 Tarkemmin määrittämättömien diagnoosien osuus (%) 3 > v 3 2 2 6 v 6 v v 6 2 2 22 23 2 2 v 6 v 6 v > v /2 ( %) 6/ ( %) /6 ( %) 3/2 ( %) / ( %) / ( %) 6/ ( %) /2 (2 %) 6/ ( %) 23/ (2 %) 2/ ( %) 3/3 (36 %) Kuvio 6 osoittaa, että tarkemmin määrittämättömien diagnoosien osuus kaikista uusista diagnooseista on suurempi vanhemmissa ikäryhmissä. Osuus on kasvanut kaikissa ikäryhmissä, mutta erityisen voimakkaasti yli - vuotiaiden ryhmässä. na 2 2 biopsiaan perustui 36 prosenttia kaikista diagnooseista -vuotiailla, 3 prosenttia 6-vuotiailla, 2 prosenttia 6 -vuotiailla ja 2 prosenttia yli -vuotiailla. na vastaavat osuudet olivat 3, 2, 2 ja 2 prosenttia. Näin ollen biopsioiden yleisyys ei ole muuttunut. Suomen munuaistautirekisteri. raportti 2
Kuvio. Aktiivihoidon ilmaantuvuus 2. Kansainvälinen vertailu. Suomen munuaistautirekisteri 2 Yhdysvallat Japani Kreikka Saksa Belgia, ranskankielinen Belgia, hollanninkielinen Italia (/2 aluetta) Itävalta Kanada Ranska (/2 aluetta) Tanska Espanja (/ aluetta) Ruotsi Skotlanti Alankomaat Englanti ja Wales Norja Australia Suomi Islanti Venäjä 2 2 3 3 Ilmaantuvuus/ miljoona asukasta Kuviossa on esitetty aktiivihoidon ilmaantuvuus vuonna 2 ERA-EDTA-rekisteriin (http://www.era-edta-reg.org) raportoineissa maissa sekä Japanissa, Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Australiassa (The 26 USRDS Annual Data Report Atlas, www.usrds.org). Aktiivihoidon ilmaantuvuus Suomessa oli vertailun kolmanneksi pienin. Ruotsissa ilmaantuvuusluku oli 3 prosenttia, Norjassa prosenttia ja Tanskassa 2 prosenttia suurempi kuin Suomessa. Vuodesta 2 ilmaantuvuus oli pysynyt Suomessa ja Tanskassa lähes muuttumattomana. Ruotsissa ilmaantuvuus oli vähentynyt 6 prosenttia ja Norjassa se oli kasvanut prosenttia. Suomen munuaistautirekisteri. raportti 2
Taulukko. Aktiivihoidossa olevat potilaat sairaanhoitopiireittäin ja alueittain Suomen munuaistautirekisteri 2 Sairaanhoitopiiri Potilaiden määrä Esiintyvyys/ miljoona asukasta 2 23 2 2 2 23 2 2 3 6 2 3 6 2 2 22 Helsinki-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Itä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Vaasa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Länsi-Pohja Lappi Ahvenanmaa 6 6 2 6 3 3 3 2 3 6 22 3 3 3 6 3 3 22 2 3 6 3 2 2 2 3 3 6 6 3 36 6 323 3 6 63 2 22 3 2 3 36 23 3 2 333 3 6 2 63 6 22 3 26 6 6 33 33 6 2 6 26 22 26 6 6 36 362 3 3 2 6 3 33 33 2 3 36 62 6 6 623 6 6 2 6 66 3 2 6 2 3 33 63 2 62 66 6 2 6 62 6 62 2 66 3 2 6 6 633 3 62 6 66 2 3 66 2 662 6 33 6 6 6 6 6 2 6 66 6 6 6 26 2 6 33 666 2 6 6 6 6 36 662 23 Alue Eteläinen Lounainen Läntinen Itäinen Pohjoinen 3 3 2 2 2 3 6 63 3 3 3 2 6 6 6 226 2 6 2 33 62 6 3 66 3 622 66 63 6 6 6 6 66 2 2 Koko maa 22 3 36 3 333 6 3 663 66 Taulukossa on esitetty vuoden lopussa aktiivihoidossa olleiden potilaiden määrä ja aktiivihoidon esiintyvyys 2. Koko maassa esiintyvyys kasvoi prosenttia vuodesta ja 22 prosenttia vuodesta 2. Sairaanhoitopiireissä esiintyvyys oli kasvanut 3 prosenttia kymmenessä vuodessa. Vuoden 2 lopussa esiintyvyys oli suurempi lounaisella alueella kuin muilla alueilla. Vuodesta esiintyvyys oli kasvanut eniten pohjoisella alueella ( prosenttia) ja vähiten itäisellä alueella ( prosenttia). Suomen munuaistautirekisteri. raportti 2
Taulukko 6. Aktiivihoidossa olevat potilaat ikäryhmittäin ja sukupuolittain Suomen munuaistautirekisteri 2 Potilaiden määrä Esiintyvyys/ miljoona asukasta v 2 v 6 v 6 v > v Kaikki v 2 v 6 v 6 v > v Kaikki 6 2 3 33 26 6 2 3 3 2 22 2 6 2 3 3 3 6 6 3 2 36 6 2 3 32 3 36 3 26 6 3 2 23 3 6 66 36 22 222 2 6 36 3 6 3 23 6 2 36 3 2 3 2 2 3 32 2 3 36 2 6 2 362 32 366 2 2 22 26 663 2 3 23 2 62 63 3 2 6 22 62 33 2 23 3 33 22 3 3 3 6 6 2 63 32 66 2 2 2 3 3 63 2 3 2 6 262 223 6 333 3 36 3 6 62 3 6 6 3 Kuvio. Aktiivihoidon vakioitu esiintyvyys alueittain Suomen munuaistautirekisteri 2 Vakioitu esiintyvyys/ miljoona asukasta 6 Lounainen Eteläinen Pohjoinen Koko maa Itäinen Läntinen Taulukossa 6 esitetään aktiivihoitopotilaiden määrä ja aktiivihoidon esiintyvyys vuosina 2 ikäryhmittäin ja sukupuolittain. Yli -vuotiaiden ikäryhmässä esiintyvyys on yli nelinkertaistunut kymmenessä vuodessa ja 6 - vuotiaiden ikäryhmässä se on kasvanut prosenttia. Esiintyvyys on kasvanut myös nuoremmissa ikäryhmissä, mutta hitaammin. Miesten aktiivihoidon esiintyvyys on kasvanut nopeammin ( prosenttia) kuin naisten ( prosenttia). Kuviossa alueiden esiintyvyysluvut on vakioitu iän ja sukupuolen suhteen käyttäen Suomen väestöä 3.2.2 vakioväestönä. Väestön muutokset vuosina 2 on otettu huomioon. Vakiointi poistaa väestön ikä- ja sukupuolijakauman vaikutuksen alueellisten esiintyvyyslukujen eroihin. 3 2 - -6 - - - - - -2-3 - - Suomen munuaistautirekisteri. raportti 2
Kuvio. Aktiivihoidon esiintyvyys sairaanhoitopiireittäin 3.2.2 Suomen munuaistautirekisteri 2 Lappi 662 potilasta/ milj. as. Koko maa potilasta/ milj. asukasta Ryhmä < 66 potilasta/ milj. as. Ryhmä 2 66 potilasta/ milj. as. Ryhmä 3 > potilasta/ milj. as. Länsi- Pohja 36 Pohjois- Pohjanmaa 6 Kainuu 6 Keski- Pohjanmaa 6 Vaasa 6 Etelä- Pohjanmaa Keski-Suomi 2 Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Ahvenanmaa 23 Satakunta 6 Varsinais- Suomi Pirkanmaa 26 Kanta- Häme Helsinki- Uusimaa 6 Päijät- Häme 2 Etelä-Savo 666 Kymenlaakso 6 Etelä- Karjala 33 Itä-Savo Kuviossa sairaanhoitopiirit on jaettu kolmeen ryhmään. Aktiivihoidon esiintyvyys oli 3.2.2 seitsemässä sairaanhoitopiirissä alle 66, seitsemässä 66 ja seitsemässä yli potilasta miljoonaa asukasta kohti. Yliopistosairaalaalueiden rajat on piirretty paksulla viivalla. Suomen munuaistautirekisteri. raportti 2
Kuvio. Aktiivihoidon esiintyvyys vuoden lopussa hoitomuodoittain Suomen munuaistautirekisteri 6 2 Esiintyvyys/ miljoona asukasta 6 Peritoneaalidialyysi Hemodialyysi 3 2 Munuaisensiirto 6 2 2 Kuvio. Aktiivihoidon esiintyvyys vuoden lopussa diagnoosiryhmittäin Suomen munuaistautirekisteri 6 2 Esiintyvyys/ miljoona asukasta 2 6 Glomerulonefriitti Muu määritetty diagnoosi* 2 Tyypin diabetes 6 Monirakkulatauti Tyypin 2 diabetes Pyelonefriitti Tarkemmin määrittämätön 2 Amyloidoosi 6 *Mm. nefroskleroosi, muut systeemisairaudet, virtsateiden obstruktiot, synnynnäiset sairaudet ja tubulointerstitiaalinen nefriitti 2 2 Kuviossa on esitetty aktiivihoidon esiintyvyys hoitomuodon mukaan. Kymmenessä vuodessa peritoneaalidialyysin esiintyvyys on kasvanut prosenttia, hemodialyysin esiintyvyys prosenttia ja munuaisensiirtojen esiintyvyys 3 prosenttia. Aktiivihoidon esiintyvyys diagnoosiryhmittäin on esitetty tasoitettuina keskiarvoina kuviossa. Vuoden 2 lopussa glomerulonefriitti oli aktiivihoitopotilaiden tavallisin munuaistautidiagnoosi (esiintyvyysluku 62/ miljoona asukasta), 23 prosentilla aktiivihoitopotilaista oli glomerulonefriitti. Tyypin diabetes oli toiseksi tavallisin diagnoosi (esiintyvyysluku 2/ miljoona asukasta) ja monirakkulatauti oli kolmanneksi tavallisin (esiintyvyysluku / miljoona asukasta). 2 Suomen munuaistautirekisteri. raportti 2
Kuvio 2. Aktiivihoidon esiintyvyys 3.2.2. Kansainvälinen vertailu Suomen munuaistautirekisteri 2 Japani Yhdysvallat Belgia, ranskankielinen Saksa Kanada Belgia, hollanninkielinen Ranska (/2 aluetta) Kreikka Italia (/2 aluetta) Espanja (/ aluetta) Itävalta Ruotsi Tanska Skotlanti Norja Australia Alankomaat Suomi Englanti ja Wales Islanti Viro Venäjä 2 6 2 6 2 Esiintyvyys/ miljoona asukasta Kuviossa 2 on esitetty aktiivihoidon esiintyvyys 3.2.2 ERA-EDTA-rekisteriin (http://www.era-edta-reg.org) raportoineissa maissa sekä Japanissa (vain dialyysipotilaat), Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Australiassa (The 26 USRDS Annual Data Report Atlas, www.usrds.org). Suomen esiintyvyysluku oli vertailussa viidenneksi pienin. Ruotsissa esiintyvyys oli prosenttia, Norjassa 3 prosenttia ja Tanskassa 2 prosenttia suurempi kuin Suomessa. Esiintyvyysluvuissa oli Pohjoismaiden kesken pienemmät erot kuin ilmaantuvuusluvuissa. Kansainväliset ilmaantuvuusluvut on esitetty kuviossa. Suomen munuaistautirekisteri. raportti 2 3
Taulukko. Kaikkien aktiivihoitopotilaiden potilasvuosien määrä diagnoosin mukaan Suomen munuaistautirekisteri 2 Diagnoosiryhmä Potilasvuosien määrä (%) 2 2 Muutos (%) 2 Glomerulonefriitti Tyypin diabetes Monirakkulatauti Tyypin 2 diabetes Tarkemmin määrittämätön Pyelonefriitti Verenpaine, nefroskleroosi Muut systeemisairaudet Virtsateiden obstruktiot Amyloidoosi Synnynnäiset sairaudet Synnynnäinen nefroosi Tubulointerstitiaalinen nefriitti Muut munuaissairaudet Tuumorisairaudet Metaboliset sairaudet 3 (36,) 3 (6,2) (,) 6 (,6) 36 (3,3) 3 (2,) 33 (3,) 23 (2,2) 26 (2,) 62 (,) 3 (2,) (,) (,2) (,) (,) (,) 2 (33,6) 2 (,) (,) 2 (,) 36 (2,3) 3 (,6) (3,) 6 (2,) 2 (2,) (,) (2,) 2 (,3) (3,2) (,3) (,) (,6) 66 (2,) 3 (,) 23 (,6) (,3) (3,3) 22 (,) 6 (3,) 6 (3,) (3,2) (,) 2 (3,2) (,) (2,) (,) (,) (,) 3 (2,) (,) 36 (2,3) (6,) (,) 2 (,) 2 (,3) 6 (3,3) (3,) 2 (,3) (3,) 2 (,) (,) (,) 2 (,) (,) 3 (22,) 633 (,2) (2,) 32 (,) 2 (,) 2 (,) (,) 2 (3,) 22 (3,3) 2 (3,) (2,) 6 (,) (,6) (,) 33 (,) 6 (,) 26 3 23 2 23 6 2 3 6 23 2 Kaikki 6 () 2 () 223 () 232 () 36 () 6 Taulukko. Aktiivihoitopotilaiden potilasvuosien määrä diagnoosin ja hoitomuodon mukaan Suomen munuaistautirekisteri 2 Diagnoosiryhmä Potilasvuosien määrä (%) Potilasvuosien määrä 2 (%) Hemodialyysi Peritoneaalidialyysi Munuaisensiirto Hemodialyysi Peritoneaalidialyysi Munuaisensiirto Glomerulonefriitti Tyypin diabetes Monirakkulatauti Tyypin 2 diabetes Tarkemmin määrittämätön Pyelonefriitti Verenpaine, nefroskleroosi Muut systeemisairaudet Virtsateiden obstruktiot Amyloidoosi Synnynnäiset sairaudet Synnynnäinen nefroosi Tubulointerstitiaalinen nefriitti Muut munuaissairaudet Tuumorisairaudet Metaboliset sairaudet 6 2 2 2 22 2 2 6 6 6 2 (2,) (2,3) (6,) (,) (,3) (,) (3,) (2,) (2,) (3,) (3,) (,) (2,) (,) (,) (,) 32 (23,) 6 (2,3) 66 (,) (,) 32 (,) 6 (,2) 3 (,) 23 (,2) (2,) 6 (,) 6 (,) (,) 2 (2,) (,) (,2) 2 (,) (3,) 262 (,2) (,) (,6) 2 (,) 3 (2,6) 26 (,) 3 (2,) 3 (3,) 3 (2,) (,) 36 (2,6) 3 (2,2) (,3) (,) (,) 66 (2,) 3 (,) 23 (,6) (,3) (3,3) 22 (,) 6 (3,) 6 (3,) (3,2) (,) 2 (3,2) (,) (2,) (,) (,) (,) 2 (6,2) 6 (2,) (,3) 2 (2,) 2 (,) (,) 2 (,3) 2 (3,) (2,) (,) 2 (,) (,2) 3 (,) (,) (,) 2 (,) (,2) 3 (,) (,) 233 (,) () 6 (,) 2 (6,) (,2) 32 (2,) 62 (,3) 2 (,) 3 (,3) 2 (,) (,) 2 (2,) (,) 6 (2,) 2 (,) 33 (,) 6 (2,) 2 (3,) 2 (,2) (2,) 6 (3,) (3,) (2,) (,2) (2,) 3 (,6) 33 (,) (,2) (,) 3 (22,) 633 (,2) (2,) 32 (,) 2 (,) 2 (,) (,) 2 (3,) 22 (3,3) 2 (3,) (2,) 6 (,) (,6) (,) 33 (,) 6 (,) Kaikki 3 () 6 () 36 () 223 () 323 () 2 () 26 () 36 () Taulukko esittää potilasvuosien määrän munuaistautidiagnoosin mukaan vuosina 2. Potilasvuosien määrä lasketaan sen ajan perusteella, jonka potilas on ollut aktiivihoidossa vuoden aikana. Potilasvuosien määrä on kasvanut 6 prosenttia vuodesta ja 2 prosenttia vuodesta. Glomerulonefriitti on tavallisin yksittäinen diagnoosi, jos tyypin ja 2 diabetes katsotaan erillisiksi diagnooseiksi. Glomerulonefriittiä sairastaville kertynyt osuus potilasvuosista on pienentynyt jatkuvasti, ja vuonna 2 se oli 23 prosenttia. Tyypin diabeteksen osuus on pysynyt lähes muuttumattomana vuodesta. Tyypin 2 diabeteksen ja tarkemmin määrittämättömien diagnoosien osuudet ovat kasvaneet huomattavasti. Taulukossa on esitetty potilasvuosien määrä diagnoosin ja hoitomuodon mukaan vuosina ja 2. Sekä vuonna että vuonna 2 peritoneaalidialyysipotilaiden tavallisin diagnoosi oli tyypin diabetes. Hemodialyysipotilaiden tavallisin diagnoosi oli vuonna glomerulonefriitti, mutta vuonna 2 se oli tyypin 2 diabetes. Glomerulonefriitti pysyi munuaisensiirtopotilaiden yleisimpänä diagnoosina. Suomen munuaistautirekisteri. raportti 2
Kuvio 3. Hoitomuodon muutokset vuoden 2 aikana Suomen munuaistautirekisteri 2 Kaikki uudet potilaat Hoito alkanut Peritoneaalidialyysipotilaat 3 Uudestaan hoitoon 2 Ulkomailta Hemodialyysipotilaat Uudestaan hoitoon 3 36 Hoidossa olevat potilaat Peritoneaalidialyysi Potilaita vuoden alussa 3 Potilaita vuoden lopussa 33 Hoito keskeytetty 62 Toimiva siirtomunuainen Potilaita vuoden alussa 23 Potilaita vuoden lopussa 2 Hemodialyysi Potilaita vuoden alussa Potilaita vuoden lopussa 2 3 Hoito keskeytetty 3 6 2 Seuranta lopetettu Vuoden aikana kuolleet Palautunut toiminta Palautunut toiminta potilaat 3 Ulkomaille muuttaneet Ulkomaille muuttaneet Vuoden 2 aikana aktiivihoitoon tuli uutta potilasta (Kuvio 3). Viisi potilasta tuli uudestaan hoitoon. Vuoden alussa aktiivihoidossa oli 3 potilasta. Vuoden aikana kuoli 3 potilasta ja 2 potilaan hoito lopetettiin, koska oma munuaistoiminta palautui. Vuoden aikana kuolleista 6:lla oli toimiva siirtomunuainen, oli ollut peritoneaalidialyysissä ja hemodialyysissä. 3 potilaan hoito keskeytettiin, ja heistä yksi eli vielä vuoden 2 lopussa. Vuoden aikana tehtiin 66 munuaisensiirtoa, joista kaksi oli yhdistettyjä maksan- ja munuaisensiirtoja (HYKS:n munuaisensiirtoyksikön antama tieto). Suomen munuaistautirekisteri. raportti 2
Taulukko. Aktiivihoitopotilaiden kuolleisuus alueittain Suomen munuaistautirekisteri 2 Alue Kuolemantapauksia/ potilasvuotta Kuolemantapauksia/ potilasvuotta ) 2 23 2 2 2 2 2 23 2 2 2 2 Eteläinen Lounainen Läntinen Itäinen Pohjoinen 33 2 6 3 6 2 6 3 2 2 6 2 6 6 2 Koko maa 2 3 2 6 ) Potilaat, jotka ovat kuolleet päivän kuluessa aktiivihoidon aloittamisesta, on poistettu analyysistä. Kuvio. Aktiivihoitopotilaiden vakioitu kuolleisuus alueittain Suomen munuaistautirekisteri 2 Kuolleisuus/ potilasvuotta 6 Kuvio. Aktiivihoitopotilaiden vakioitu kuolleisuus alueittain (aktiivihoidon alusta päivän sisällä kuolleet on poistettu analyysistä) Suomen munuaistautirekisteri 2 Kuolleisuus/ potilasvuotta 6 2 Pohjoinen Itäinen Läntinen Koko maa Eteläinen Lounainen 2 Pohjoinen Itäinen Koko maa Läntinen Eteläinen Lounainen 6 6 2 2 - -6 - - - - - -2-3 - - - -6 - - - - - -2-3 - - Taulukossa on esitetty aktiivihoitopotilaiden kuolleisuus alueittain vuosina 2. Taulukossa on esitetty erikseen niiden potilaiden kuolleisuus, jotka ovat olleet vähintään päivää aktiivihoidossa. na 2 2 kuolleisuus oli keskimäärin suurin läntisellä alueella ja pienin eteläisellä alueella. Kuvioissa ja kuolleisuus on esitetty alueittain tasoitettuina keskiarvoina. Alueiden kuolleisuusluvut on vakioitu iän ja sukupuolen suhteen käyttäen vakioväestönä kaikkien aktiivihoitopotilaiden vuonna 2 tuottamia potilasvuosia. Potilasvuosien ikä- ja sukupuolijakauman muutokset vuosina 2 on otettu huomioon. Potilaat, jotka ovat kuolleet päivän kuluessa aktiivihoidon aloittamisesta, eivät ole mukana kuviossa. Koko maassa vakioitu kuolleisuus on vähentynyt kymmenen viime vuoden aikana. 6 Suomen munuaistautirekisteri. raportti 2
Kuvio 6. Aktiivihoitopotilaiden kuolleisuus hoitomuodoittain Suomen munuaistautirekisteri 2 Kuolleisuus/ potilasvuotta 3 2 2 Hemodialyysi Peritoneaalidialyysi Kaikki aktiivihoitopotilaat Munuaisensiirto 6 2 2 22 23 2 2 Kuvio. Aktiivihoitopotilaiden vakioitu kuolleisuus hoitomuodoittain Suomen munuaistautirekisteri 2 Kuolleisuus/ potilasvuotta 3 2 2 Peritoneaalidialyysi Hemodialyysi Kaikki aktiivihoitopotilaat Munuaisensiirto 6 2 2 22 23 2 2 Kuviossa 6 on esitetty aktiivihoitopotilaiden kuolleisuus hoitomuodon mukaan. Kymmenessä vuodessa munuaisensiirtopotilaiden vakioimaton kuolleisuus on pysynyt muuttumattomana: kuolemia on noin 3/ potilasvuotta. Hemodialyysipotilaiden ja peritoneaalidialyysipotilaiden kuolleisuus on vähentynyt. Kuviossa hoitomuotoihin liittyvät kuolleisuusluvut on vakioitu iän ja sukupuolen suhteen käyttäen vakioväestönä kaikkien aktiivihoitopotilaiden vuonna 2 tuottamia potilasvuosia. Potilasvuosien ikä- ja sukupuolijakauman muutokset vuosina 2 on otettu huomioon. Koska hemodialyysipotilaat ovat vanhimpia, vakiointi pienentää heidän kuolleisuuslukujaan. Vastaavasti vakiointi suurentaa munuaisensiirtopotilaiden ja aikaisempien vuosien kuolleisuuslukuja. Suomen munuaistautirekisteri. raportti 2
Kuvio. Aktiivihoitopotilaiden kuolleisuus diagnoosiryhmittäin Suomen munuaistautirekisteri 2 Kuolleisuus/ potilasvuotta 3 3 2 Amyloidoosi, 63 v Tyypin 2 diabetes, 66 v 2 Tyypin diabetes, v Muu määritetty diagnoosi*, v Pyelonefriitti, v Glomerulonefriitti, 6 v Monirakkulatauti, v 6 2 2 22 23 2 2 *Mm. nefroskleroosi, muut systeemisairaudet, virtsateiden obstruktiot, synnynnäiset sairaudet ja tubulointerstitiaalinen nefriitti Tarkemmin määrittämätön, v Kuvio. Aktiivihoitopotilaiden vakioitu kuolleisuus diagnoosiryhmittäin Suomen munuaistautirekisteri 2 Kuolleisuus/ potilasvuotta 3 3 2 2 Amyloidoosi Tyypin 2 diabetes Tarkemmin määrittämätön Tyypin diabetes Muu määritetty diagnoosi* Glomerulonefriitti Pyelonefriitti Monirakkulatauti 6 2 2 22 23 2 2 Kuvio esittää aktiivihoitopotilaiden kuolleisuuden diagnooseittain. Diagnoosin yhteydessä on mainittu vuoden 2 lopussa elossa olleiden potilaiden mediaani-ikä. Amyloidoosipotilaiden ja tyypin 2 diabeetikkojen kuolleisuus on suurempi kuin muiden potilaiden. Tyypin 2 diabeetikkojen kuolleisuus on vähentynyt kymmenessä vuodessa. Kun ikä- ja sukupuolijakaumien erot otetaan huomioon vakioidussa analyysissä (Kuvio ) tyypin diabeetikkojen kuolleisuus on melkein yhtä suuri kuin tyypin 2 diabeetikkojen. Useimmissa diagnoosiryhmissä kuolleisuus näyttää vähentyneen. Suomen munuaistautirekisteri. raportti 2
Kuvio 2. Todennäköisyys sille, että dialyysipotilas etenee odotuslistalle munuaisensiirtoa varten dialyysihoidon aloitusajan mukaan Suomen munuaistautirekisteri 2 2 Todennäköisyys,,6,, 23 2 2 2 22,3,2, 2 3 a dialyysihoidon aloittamisesta Kuvio 2. Todennäköisyys sille, että dialyysipotilas etenee odotuslistalle munuaisensiirtoa varten ikäryhmittäin Suomen munuaistautirekisteri 2 2 Todennäköisyys,, v, 2 v,,6, 6 v,,3,2, 6 v, 2 3 a dialyysihoidon aloittamisesta > v Suomen munuaistautirekisteri. raportti 2 Vuodesta 2 Suomen munuaistautirekisteriin on kerätty tiedot siitä, onko potilas vuoden lopussa odotuslistalla munuaisensiirtoa varten. Kuvioissa 2 23 on esitetty seuranta-ajan funktiona kumulatiivinen todennäköisyys sille, että dialyysipotilas etenee odotuslistalle. Tutkimusaineisto koostui 62 potilaasta, jotka tulivat dialyysihoitoon vuosina 2 2. Sivuilla 2 esitettyjen erityisanalyysien menetelmät on kuvattu raportin liitteessä sivulla 2. Kuviossa 2 on esitetty odotuslistalle etenemisen todennäköisyys aktiivihoidon aloitusvuoden mukaan. Todennäköisyys on pienentynyt vuodesta 2 vuoteen 2 (p <,). Todennäköisyys kasvaa nopeasti heti dialyysin aloituksen jälkeen. Kasvu jatkuu hitaammin noin puolen vuoden jälkeen tarkoittaen, että osa potilaista etenee odotuslistalle hitaasti. Odotuslistalle etenevät todennäköisimmin nuoret potilaat (p <,) (Kuvio 2).
Kuvio 22. Todennäköisyys sille, että dialyysipotilas etenee odotuslistalle munuaisensiirtoa varten diagnoosiryhmän mukaan Suomen munuaistautirekisteri 2 2 Todennäköisyys,,, Monirakkulatauti,,6, Tyypin diabetes Glomerulonefriitti Pyelonefriitti,,3,2, Muu määritetty diagnoosi* Tarkemmin määrittämätön Amyloidoosi Tyypin 2 diabetes, 2 3 a dialyysihoidon aloittamisesta *Mm. nefroskleroosi, muut systeemisairaudet, virtsateiden obstruktiot, synnynnäiset sairaudet ja tubulointerstitiaalinen nefriitti Kuvio 23. Todennäköisyys sille, että dialyysipotilas etenee odotuslistalle munuaisensiirtoa varten hoitomuodon mukaan Suomen munuaistautirekisteri 2 2 Todennäköisyys,,6 Peritoneaalidialyysi, v,,,3 Hemodialyysi, 62 v,2,, 2 3 a dialyysihoidon aloittamisesta Kuvio 22 esittää diagnoosiryhmän mukaan todennäköisyyden sille, että dialyysipotilas etenee odotuslistalle munuaisensiirtoa varten. Yhden vuoden kuluttua dialyysihoidon aloittamisesta monirakkulatautipotilaiden odotuslistalle etenemisen todennäköisyys on, ja tyypin 2 diabeetikoiden,. Kuviossa 23 on esitetty siirtolistalle etenemisen todennäköisyys dialyysimuodon mukaan. Peritoneaalidialyysipotilailla todennäköisyys on suurempi kuin hemodialyysipotilailla. On kuitenkin huomattava, että peritoneaalidialyysipotilaat olivat vuosina 2 2 nuorempia dialyysihoidon alkaessa. Mediaani-ikä dialyysihoidon alkaessa on mainittu kuviossa hoitomuodon yhteydessä. 2 Suomen munuaistautirekisteri. raportti 2
Taulukko. Suhteellinen todennäköisyys sille, että dialyysipotilas etenee odotuslistalle munuaisensiirtoa varten, tilastollisesti merkitsevät muuttujat Suomen munuaistautirekisteri 2 2 Muuttuja Ikä aktiivihoidon alkaessa v 2 v 6 v 6 v > v Diagnoosiryhmä Glomerulonefriitti Monirakkulatauti Tyypin diabetes Tyypin 2 diabetes Pyelonefriitti Amyloidoosi Muu määritetty diagnoosi Tarkemmin määrittämätön diagnoosi Suhteellinen todennäköisyys ( prosentin luottamusväli),,33,,2,2,,3,6,,2, (viiteryhmä) (,6,) (,2,3) (,,) (,,) (viiteryhmä) (,2,62) (,,) (,,6) (,63,) (,,23) (,23,3) (,,) Ikävakioitu suhteellinen todennäköisyys ( prosentin luottamusväli),,6,2,,22,3,3 (viiteryhmä) (,3,6) (,,2) (,6,2) (,,) (,,2) (,33,3) (,32,6) Hoitomuoto HD vs PD, (,2,), (,6,) Aktiivihoidon aloituskausi 2 2 22 23 2,,3,63 (viiteryhmä) (,,) (,6,2) (,,2),,,2 (viiteryhmä) (,,) (,,) (,2,) Sukupuoli Mies vs nainen, (,2,2), (,,) Taulukossa on esitetty tärkeysjärjestyksessä muuttujat, jotka vaikuttavat siihen, miten todennäköisesti dialyysipotilaat etenevät odotuslistalle munuaisensiirtoa varten. Ikävakioidut suhteelliset todennäköisyydet on laskettu käyttäen Coxin regressiomenetelmää. Ikä aktiivihoidon alkaessa on tärkein muuttuja. Ikävakioidussa analyysissä monirakkulatautipotilailla on prosenttia suurempi ja tyypin diabeetikoilla 36 prosenttia pienempi odotuslistalle etenemisen todennäköisyys kuin glomerulonefriittipotilailla. Hemodialyysipotilailla todennäköisyys on 26 prosenttia pienempi kuin peritoneaalidialyysipotilailla. Miehillä on prosenttia suurempi todennäköisyys kuin naisilla (p =,). Suomen munuaistautirekisteri. raportti 2 2
Hakemisto 2 Aluejako 2: Cockroft Gaultin kaava : Coxin regressio :, 22: 6, 2:2 D-vitamiinihoito : Eloonjääminen aktiivihoidon aloituskauden mukaan 22: diagnooseittain :2 hoitomuodoittain : ikäryhmittäin :, 22: monimuuttujamalli 22:6 vaikuttavat muuttujat :, 22: 6 Erytropoietiinihoito :6 Esiintyvyys, aktiivihoidon alueittain :2, :2 3, 2:2 3, 2:6, 22:6, 23:6, 2:, 2: diagnooseittain :, 2:, 2:, 22:, 23:, 2:, 2:2 ennuste 23: hoitomuodoittain :, :6,, 2:6, 2:,, 22:,, 23:,, 2:,3, 2:2, ikäryhmittäin :2, :3, 2:3, 2:, 22:, 23:, 2:, 2: kansainvälinen 2:, 22:, 23:, 2:2, 2:3 sairaanhoitopiireittäin :2 3, :2,, 2:2,, 2:6,, 22:6,, 23:6,, 2:,, 2:, sukupuolittain 2:, 22:, 23:, 2:, 2: vakioitu 2:, 22:, 23:, 2:, 2: Glomerulusfiltraatio : Hoitomuodon muutokset :, :6, 2:6, 2:, 22:, 23:, 2:3, 2: Hoitotavoitteet sairaanhoitopiireittäin 2:6 2, 2 Ikä uusien glomerulonefriittipotilaiden : uusien potilaiden :, 2:,2, 2: vaikutus eloonjäämiseen 22: 6 vuoden lopussa :, 2:, 2:, 22:, 2: Ilmaantuvuus, aktiivihoidon päivää aktiivihoidon aloituksen jälkeen 22:2 3, 23:2 3, 2:, 2: alle -vuotiaiden :, :, 2:, 2:3, 22:3, 23:3, 2:3, 2:3 alueittain :, :, 2:, 2:2 3, 22:2 3, 23:2 3, 2:3,, 2:3, diagnooseittain :, 2:, 2:, 22:, 23:, 2:6, 2:6 hoitomuodoittain :, :6, 2:6, 2:, 22:, 23:, 2:3, 2: ikäryhmittäin 2:, 2: kansainvälinen 2:, 22:, 23:, 2:, 2: sairaanhoitopiireittäin :, :, 2:, 2:3, 22:3, 23:3, 2:3, 2:3 sukupuolittain 2:, 2: vakioitu 2:3, 22:2 3, 23:2 3, 2:, 2: Immunosuppressio :, 2:2 3, 23: Kt/V :, 22: Kuolemansyyt hoitomuodoittain 2: Kuolleisuus päivää aktiivihoidon aloituksen jälkeen 22:2, 23:2, 2:, 2:6 alueittain 2:2, 22:2, 23:2, 2:, 2:6 diagnooseittain 2:, 2: ennen päivää aktiivihoidon aloituksesta 2:2 hoitomuodoittain :, :6, 2:6,6, 2:, 22:, 23:, 2:3, 2:, munuaisensiirtopotilaiden 2:, 2: vakioitu 2:3, 22:2, 23:2, 2:, 2:6 Laboratorioarvot albumiini :, : 2, 22:,6,, 2:6 CRP :, 22:,22 fosfaatti :, 22:,6,, 2: glykoitunut hemoglobiini A c 22;, 2:2 HDL-kolesteroli :3, 22:,2, 2:22 hematokriitti :6, 22: hemoglobiini 22:, 2: ionisoitunut kalsium :, :, 22:,, 2: kokonaiskolesteroli :3, 22:2, 2:2 kreatiniini :, 22: LDL-kolesteroli 22:,2, 2:2 triglyseridit :3, 22:,2, 2:23 urea :, 22: Liitännäistaudit aivoverenvuoto tai -infarkti 2:2 amputaatio 2:2 angina pectoris 2: hyperlipidemia 2:2 munuaistautidiagnooseittain : muu valtimotauti kuin sepelvaltimotauti 2:2 sepelvaltimotauti 2: sydämen vajaatoiminta 2: sydäninfarkti 2: vasemman kammion hypertrofia 2: verenpainetauti :, :, 2:, 2:2, 22:,, 2:2 22 Suomen munuaistautirekisteri. raportti 2
Munuaisbiopsia 23:2, 2: Munuaisensiirto aika dialyysin aloituksesta 2: luovuttaja 2:6 munuaisensiirron todennäköisyys : osuus, joka on saanut munuaisensiirron 2:6 siirtolistalle etenemisen todennäköisyys 2: 2 Munuaissiirrännäisen eloonjääminen aikakausittain 23:6 diagnoosiryhmittäin 23: Paino 22: Painoindeksi :2, 22: Pituus 22: Potilasvuosien määrä diagnooseittain :6, :, 2:, 2:, 22:3, 23:3, 2:, 2: hoitomuodoittain :6, :, 2:,, 2:, 23:, 2:, 2: ikäryhmittäin :6, :, 2:, 2: määritys :6, :, 23:3, 2:, 2: Pulssipaine 22:, Satelliittiyksikkö 23: Tarkemmin määrittämättömien diagnoosien osuus 2:6, 2: Tupakoiminen 2:2 Vatsakalvotulehdukset :, 23: Verenpainelääkitys :, 2:, 2:2, 2:26 Verenpainetauti, ks. liitännäistaudit Veritiemuodot 23: Väestö, Suomen alueittain :, :, 2:, 2: 2, 22: 2, 23: 2, 2: 2, 2: 2 ikäryhmittäin :, :2, 2:2, 2:2, 22:2, 23:2, 2:2, 2:2 sairaanhoitopiireittäin :, :, 2:, 2:, 22:, 23:, 2:, 2: sukupuolittain 2:2, 22:2, 23:2, 2:2, 2:2 Suomen munuaistautirekisteri. raportti 2 23
Liite: Sivujen 2 anlyyseihin liittyvä metodologia. Analyysi siitä, miten todennäköisesti dialyysipotilas etenee odotuslistalle munuaisensiirtoa varten. Tutkimusaineisto koostui 62 potilaasta, jotka tulivat dialyysihoitoon vuosina 2 2. Tilastollisina menetelminä käytettiin Kaplan Meier-käyriä ja Coxin regressioanalyysiä. Päätetapahtuma oli eteneminen odotuslistalle munuaisensiirtoa varten. Munuaistautirekisterissä tämä tieto päivitetään kerran vuodessa, vuoden lopussa. Potilaat, jotka eivät edenneet siirtolistalle, poistettiin analyysistä seurannan lopussa 3.2.2 tai aikaisemmin kun saatiin tieto potilaan kuolemasta. Tutkimusväestön ominaisuudet Potilaista 63 oli edennyt odotuslistalle Suomen munuaistautirekisterin saamien tietojen mukaan. Näistä 6 ei saanut munuaisensiirtoa ennen seurannan päättymistä. Potilaista oli saanut ainakin yhden munuaisensiirron ja heistä 2:sta oli tieto odotuslistalle etenemisestä. Näin ollen, 3 potilaasta ( %) ei ollut tietoa odotuslistalle etenemisestä ennen munuaisensiirtoa. Puuttuva tieto oli huomattavasti tavallisempi potilailla, jotka saivat munuaissiirteen nopeasti dialyysihoidon aloittamisen jälkeen. Odotuslistapäivämäärän estimointi Koska odotuslistatieto oli päivitetty ainoastaan vuoden lopussa oikea odotuslistapäivämäärä arvioitiin seuraavasti: - Jos aika (T) dialyysihoidon aloittamisesta positiiviseen odotuslistastatukseen vuoden lopussa oli lyhyempi kuin vuosi, estimoitu oikea aika listalle etenemiseen (ET) = T/2 - Jos T >= vuosi: ET= T, vuotta Puuttuvien tietojen käsittely Niille munuaisensiirtopotilaille, joilta puuttui odotuslistatieto, odotuslistapäivämäärä estimoitiin seuraavasti: - Jos aika (TxT) dialyysin aloittamisesta munuaisensiirtoon oli lyhyempi kuin 2 vuotta: ET = TxT/2 - Jos TxT >= 2 vuotta: ET = TxT,2 vuotta (TxT:n keskiarvo niillä potilailla, joista tiedot oli käytettävissä). 2 Suomen munuaistautirekisteri. raportti 2
Suomen munuaistautirekisteri raportti 2 Rovaniemi Maarianhamina Yliopistosairaala Keskussairaala Muu sairaala Satelliittiasema Pietarsaari Vaasa Kokkola Seinäjoki Virrat Kemi Raahe Oulainen Oulu Keuruu Haapajärvi Viitasaari Karstula Kristiinankaupunki Jyväskylä Pudasjärvi Puolanka Iisalmi Kajaani Kuopio Joensuu Varkaus Nurmes Kihniö Mänttä Hämeenkyrö Jämsä Savonlinna Pori Mikkeli Vammala Tampere Valkeakoski Rauma UrjalaHämeenlinna Imatra Loimaa Forssa Lahti Kotka Lappeenranta Turku Hyvinkää Salo Porvoo Helsinki Tammisaari Suomen munuaistautirekisteri Pohjoinen Hesperiankatu A FIN-26 Helsinki Suomi Puh +3--3226 Faksi +3-- Sähköposti Rauni.Jukkara@musili.fi Patrik.Finne@helsinki.fi www.musili.fi/smtr Finlands njursjukdomsregister Norra Hesperiagatan A FIN-26 Helsingfors Finland Tel +3--3226 Fax +3-- E-post Rauni.Jukkara@musili.fi Patrik.Finne@helsinki.fi www.musili.fi/smtr Helsinki 26 Helsingfors ISSN 23 6