Selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) soveltamisesta Savon Sellun tehtaalla

Samankaltaiset tiedostot
SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO

PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN (BAT) MUKAISEN TEKNIIKAN SOVELTAMINEN BIOJALOSTAMOLLA

Savon Sellu Oy. BAT-selvitys

Selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) käyttämisestä Premium Board Finland Oy:n Juankosken kartonkitehtaalla

Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja

energiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta

Jätteen rinnakkaispolton vuosiraportti

LoCap projektin tuloksia hiilidioksidin hyötykäytöstä

N:o Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot

CABB Oy polttolaitoksen toiminta Prosessin toiminta

Tämä referenssiasiakirja sisältää johdannon (yleiskatsaus, luku 1) ja viisi pääosaa:

Vesienhoidon TPO Teollisuus

CABB Oy polttolaitos. 1. Prosessin toiminta

NOKIANVIRRAN ENERGIA OY

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi

Porvoon jalostamon ympäristötulos 2017

Porvoon jalostamon ympäristötulos

asuinrakennuksen pinta-ala on alle 150 m2 käyttäjiä normaalisti 5 hlöä tai vähemmän kiinteistöllä

SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU

KATTILALAITOSTEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS

LIITE 12 BAT-SELVITYS KAICELL FIBERS OY. Paltamon biojalostamo. Selvitys BAT-päätelmien toteutumisesta

Aine-, energia- ja rahataseet prof. Olli Dahl

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN

UPM Kajaanissa. UPM Smart UPM Cat sanomalehti- ja erikoissanomalehtipaperit. UPM Brite UPM News. UPM, Kajaani

TUUPOVAARAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2018

Valtakunnalliset päästömittaajapäivät Energiateollisuus ja uusi lainsäädäntö

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?

1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU Päästöt ilmaan Päästöt veteen... 4

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI Kirsi Koivunen, Pöyry

Yhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia

SAVUKAASUPESUREIDEN LUVITUSKÄYTÄNNÖT JA JÄTEVESIEN JA LIETTEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Kirsi Koivunen

ENON JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2018

Jäteveden ravinteet ja kiintoaine kiertoon viirasuodattimella. Asst.Prof. (tenure track) Marika Kokko

Nollakuidulla typen huuhtoutumisen kimppuun

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Isojen ja pienten polttolaitosten päästövaatimukset

DYNASAND ratkaisee suodatusongelmat

HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka

RAVITA TM. Fosforin ja Typen talteenottoa jätevesistä

Liite 1A UUDET PÄÄSTÖRAJA-ARVOT

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine

Raportti JMa KOTKAN ENERGIA OY:N HOVINSAAREN VOIMALAITOKSEN YHTEENVETORAPORTTI 2016

KAJAANIN TEHTAAN VUODEN 2005 YMPÄRISTÖTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) käyttämisestä Stora Enso Oyj Veitsiluodon tehtaalle

Viemäröinti ja puhdistamo

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

KOTKAN ENERGIA OY:N HOVINSAAREN VOIMALAITOKSEN YHTEENVETORAPORTTI 2018

UPM:N PIETARSAAREN TEHTAALLE! TILL UPM JAKOBSTAD

Asia. Toiminnanharjoittaja. Selvityksen kohde. Selvityksen peruste

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

LCP BAT -päätelmien kansallinen täytäntöönpano

POP-yhdisteitä koskevan Tukholman yleissopimuksen velvoitteiden kansallinen täytäntöönpanosuunnitelma (NIP) - tilaisuus , SYKE, Helsinki

BioForest-yhtymä HANKE

Hiilidioksidin käytön mahdollisuudet metsäteollisuudessa. Teijo Linnanen

Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö, eli jätevesiä ei kuormiteta wc:n jätevesillä.

CHEM-A1100 Teollisuuden toimintaympäristö ja prosessit

Resurssikontilla ravinteita ja vettä uudelleen käyttöön

Lähienergialiiton kevätkokous

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö, eli jätevesiä ei kuormiteta wc:n jätevesillä.

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Ympäristövuosi.

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6)

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Jäteveden- ja lieteenkäsittelyn tekniikat, riskienhallinta ja toteutukset

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella

PUUHIILEN UUDET SOVELLUKSET JA CARBONISER-TEKNOLOGIA BIOKATTILAT KUUMAKSI, TAMPERE 2017 FEX.FI

HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON

Taulukko 1. Laboratoriotoimintaa koskevat eristämis- ja muut suojatoimenpiteet

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

HUBER Ratkaisuja Biojätteen käsittelyyn

KERTARAPORTTI

ENON TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Uusi ejektoripohjainen hiilidioksidin talteenotto-menetelmä. BioCO 2 -projektin loppuseminaari elokuuta 2018, Jyväskylä.

Humuspehtoori Oy Kierrätyslannoitteita metsäteollisuuden ja maatalouden sivuvirroista

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K Q D

BiKa-hanke Viitasaaren työpaja Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa

JÄTEVESIENKÄSITTELYN TOIMIVUUSSELVITYS VEVI-6 JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLA, LAPINJÄRVELLÄ

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Hakemus on tullut vireille Itä-Suomen aluehallintovirastossa.

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Ajan, paikan ja laadun merkitys ylijäämäenergioiden hyödyntämisessä. Samuli Rinne

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (7)

Raportoidut energiatehokkuustoimenpiteet vuonna 2011 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelma

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Anna Häyrinen (6)

1 (7) Miikka Saarinen UPM SPECIALTY PAPERS OY TERVASAAREN VOIMALAITOKSEN YHTEENVETORAPORTTI 2017

Elinkaariajattelu autoalalla

Kiintoaineen ja ravinteiden poiston tehostaminen yhdyskuntajätevedestä mikrosiivilällä. Petri Nissinen, Pöyry Finland Oy

YMPÄRISTÖRAPORTTI 2012

Transkriptio:

1(31) Selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) soveltamisesta Savon Sellun tehtaalla Otsikko Selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) soveltamisesta Savon Sellun tehtaalla Tilaaja Savon Sellu Oy Pvm 25.4.2016 Työryhmä Savon Sellu Oy: Kari Koistinen, Tapio Laukkanen, Markku Meklin Linnunmaa Oy: Emilia Lier Sivuja 31 s. Jakelu Tilaaja (pdf)

2(31) SISÄLLYS 1 Johdanto... 3 2 Toiminnan yleiskuvaus... 4 3 Vertailu yleisiin massa- ja paperiteollisuutta koskeviin BAT-päätelmiin... 6 3.1 Ympäristöjärjestelmät... 6 3.2 Materiaalien hallinta ja hyvät toimintatavat... 6 3.3 Vesi- ja jätevesihuolto... 7 3.4 Energian kulutus ja energiatehokkuus... 9 3.5 Hajupäästöt... 10 3.6 Tarkkailu... 12 3.7 Jätehuolto... 14 3.8 Jätevesien käsittely... 15 3.9 Melupäästöt... 17 3.10 Toiminnan lopettaminen ja käytöstä poistaminen... 18 4 Vertailu sulfiittisellun valmistusprosessin BAT-tekniikkaa koskeviin päätelmiin... 20 4.1 Jätevesi ja päästöt veteen... 20 4.2 Päästöt ilmaan...22 4.3 Energian kulutus ja energiatehokkuus...24 5 Vertailu paperinvalmistuksen BAT-päätelmiin...26 5.1 Jätevesi ja päästöt veteen...26 5.2 Jätteiden tuottaminen... 27 5.3 Energiankulutus ja energiatehokkuus... 28 6 Jätevesipäästöt integraattitasolla... 30 7 Yhteenveto ja johtopäätökset... 31

3(31) 1 JOHDANTO Tässä selvityksessä on kuvattu lyhyesti Savon Sellun flutingtehtaalla käytössä oleva tekniikka ja menetelmät verrattuna 20.9.2014 annettuihin massan, paperin ja kartongin tuotannon parasta käytettävissä olevaa tekniikka (BAT) koskeviin päätelmiin. Savon Sellun pääasiallisia toimintoja ovat puolisellutehdas ja aallotuskartonkitehdas. Näiden lisäksi toiminta käsittää voimalaitoksen, jätevedenpuhdistamon ja satamalaiturin. Toimintaa koskevat yleiset massa- ja paperiteollisuutta koskeviin BAT-päätelmät (BAT 1 18) sekä sulfiittisellun valmistusprosessia (BAT 33 39) ja paperin ja kartongin valmistusta koskevat BAT-päätelmät (BAT 47 53). Satamatoiminta ei kuulu BAT-päätelmien soveltamisalaan. Muut BAT-vertailuasiakirjat Savon Sellun toimintaa koskevia muita ns. horisontaali-bref-dokumentteja ovat varastointia koskeva BREFdokumentti vuodelta 2006, energiatehokkuutta koskeva BREF-dokumentti vuodelta 2009 ja päästöjen tarkkailua koskeva BREF-dokumentti vuodelta 2003. Näiden dokumenttien massa- ja paperiteollisuutta koskevat olennaisimmat tekniikat on sisällytetty pääsääntöisesti myös massa- ja paperiteollisuuden BAT-päätelmiin, joten yksityiskohtaista vertailu ei ole tehty näiden osalta.

4(31) 2 TOIMINNAN YLEISKUVAU S Puun- ja kuituraaka-aineen käsittely Kuorimolla koivukuitupuu katkotaan noin 3 m:n pituisiksi ja siirretään sulatuskuljettimen kautta kuorimarumpuun. Kuorinta tehdään kuivakuorintana. Kuori poltetaan voimalaitoksessa. Kuoritut puut haketetaan ja hake varastoidaan kahdelle hakekasalle. Koivuvaneritehtaiden viiluhake (noin 15 % kuituraaka-aineesta) toimitetaan suoraan varastokasoille. Varastokasoista hake seulotaan ja siirretään massatehtaalle. Ylisuuri jae seulotaan, murskataan ja palautetaan uudelleen prosessiin. Massatehdas Massatehtaalla hakkeesta poistetaan pesemällä mahdollisesti siinä olevat kiinteät epäpuhtaudet. Hake keitetään ammoniumsulfiitti-keittoliuoksella kahdessa jatkuvatoimisessa keittimessä. Puolisellun massasaanto on noin 80 %. Keiton jälkeen massa kuidutetaan, pestään vastavirtapesuna kolmessa painepesurissa ja yhdessä rumpupesurissa (DD-pesuri). Puhdas massa jauhetaan (1. matalasakeusjauhatusvaihe) sekä johdetaan puskurivarastosäiliöiden kautta kartonkikoneelle. Vastavirtapesemön viimeisestä vaiheesta pumpataan pesuneste (ohutliemi) haihduttamolle. Ohutliemi, joka sisältää keiton jäännöskemikaaleja sekä keitossa liuennutta orgaanista ainesta, väkevöidään haihduttamolla 52 %:n kuiva-ainepitoisuuteen (ns. vahvaliemi). Haihduttamon ensimmäisenä vaiheena on termokompressorihaihdutin ja toisena vaiheena nelivaiheinen sarjahaihduttamo. Vahvaliemi poltetaan voimalaitoksella. Lisämassalinjalla käsitellään aaltopahvitehtaiden leikkuuhylky, omat hylkyrullat ja muut aallotuskartongin raakaaineeksi soveltuvat massat. Massat hajotetaan ja lajitellaan puhtaaksi epäpuhtauksista. Valmis massa saostetaan ja jauhetaan ennen kartonkikonetta. Keittonesteen valmistus Rikkipitoinen vahvaliemi poltetaan höyrykattilassa ja savukaasut johdetaan pesuriin, jossa savukaasuista rikkidioksidi imeytetään ammoniakkiveteen ja valmistetaan prosessin tarvitsema keittoneste. Savukaasupesuri sisältää kaasujen pesuosan, jäähdytysosan, kaksi keittonesteen valmistusosaa ja savukaasujen varmistuspesurin. Alimmaisena olevassa pesuosassa savukaasu pestään ja jäähdytetään vesisuihkuilla. Jäähdytysosassa savukaasut jäähdytetään epäsuorasti vedellä lämmönvaihtimien avulla noin 55 C:een. Rikkidioksidi absorboituu ammoniakkiveteen sitä paremmin mitä alhaisempi lämpötila on. Keittoneste valmistetaan kahdessa täytekappaleilla varustetussa osassa. Absorptiovaiheen ph säädetään ammoniakkivedellä vakioksi. Valmiin keittonesteen SO2-pitoisuus säädetään haihduttamon lauhteella. Viimeisessä täytekappalekerroksessa varmistetaan, että viimeiset rikkidioksidin jäänteet imeytetään veteen ja otetaan talteen keittonesteeseen. Pesurin rikkidioksidin talteenottoaste on 99 %.

5(31) Kartonkitehdas Kartonkikoneelle pumpattavan massan ominaisuuksien kehittämistä jatketaan trimmijauhatuksessa (2. matalasakeusjauhatusvaihe), jonka jälkeen massa johdetaan lajittelun kautta kartonkikoneen perälaatikkoon. Kartonkikone on tasoviirakone, jossa perälaatikon jälkeen seuraavat höyrylaatikolla varustettu viiraosa, kolmevaiheinen puristinosa ja 69 kuivatussylinteriä käsittävä kuivatusosa. Kartonkikoneen hyöty- tai ns. trimmileveys on 6,7 m ja kuivatusosalta valmistuva kartonki kerätään poperullaimella n. 25 tonnin painoisiksi konerulliksi. Kartonkikonetta seuraavassa jälkikäsittelyvaiheessa konerullat leikataan asiakkaan tilaamiin rullakokoihin ja suojataan mahdollisilta kuljetusvaurioilta rullapakkaamossa. Pakkaamosta valmiit asiakasrullat siirretään tuotevarastoon ennen lähettämistä asiakkaalle. Voimalaitos Tehtaan voimalaitoksella valmistetaan kaikki tehtaassa tarvittava höyry ja noin 70 % tehtaan käyttämästä sähköstä. Loppu sähköntarpeesta ostetaan. Voimalaitos koostuu 94 MW:n höyrykattilasta ja 9 MW:n öljyä polttavasta apukattilasta. Höyrykattila on monipolttoainekattila, joka on varustettu viisto- ja jälkipolttoarinoilla. Tärkeimmät polttoaineet ovat vahvaliemi, koivun kuori ja turve. Lisäksi poltetaan muita puuperäisiä polttoaineita, jätevedenpuhdistamolla syntyvää lietettä, lisämassa rejektiä ja make-up rikkiä. Tuki- ja varapolttoaineena on raskas polttoöljy. Kattilassa turve kuivatetaan savukaasuilla ja poltetaan pölypolttona. Vahvaliemi poltetaan suutinpolttona samoin kuin käynnistyksessä käytettävä raskas polttoöljy. Kiinteät polttoaineet poltetaan arinalla. Kattilan jälkeen on savukaasujen sähkösuodatin, jolla poistetaan suurin osa savukaasujen sisältämistä hiukkasista. Voimalaitoksen kaikki savukaasut johdetaan savukaasupesuriin, jossa poltossa syntynyt rikkidioksidi otetaan talteen käytettäväksi keittonesteen valmistuksessa. Pesurin jälkeen noin 55 C savukaasut johdetaan 71,5 m korkeaan piippuun.

6(31) 3 VERTAILU YLEISIIN MASSA - JA PAPERITEOLLISUUTTA KO SKEVIIN BAT-PÄÄTELMIIN 3.1 Ympäristöjärjestelmät BAT 1. Massan-, paperin- ja kartongintuotantoon tarkoitettujen laitoksen osien yleisen ympäristönsuojelun tason parantamiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on laatia ympäristöjärjestelmä ja noudattaa sitä. Savon Sellulla on sertifioidut hallintajärjestelmät ISO 14 001 -ympäristöjärjestelmä, ISO 9001 -laatujärjestelmä ja elintarviketurvallisuuden hallintajärjestelmä ISO 22 000. BAT-vaatimus toteutuu. 3.2 Materiaalien hallinta ja hyvät toimintatavat BAT 2. Parhailla käytettävissä olevilla tekniikoilla pyritään hyviä toimintatapoja soveltaen saamaan tuotantoprosessin ympäristövaikutukset mahdollisimman vähäisiksi hyödyntämällä seuraavassa mainittujen tekniikoiden yhdistelmää: Taulukko 1. Vertailu materiaalien hallintaa ja hyviä toimintatapoja koskeviin päätelmiin. TILANNE SAVON SELLUN TEHTAALLA Kemikaalien ja lisäaineiden huolellinen valitseminen Käytettävät kemikaalit ovat ja valvonta vakiintuneet. Valvontaa paran- tavat toimet menossa. Panos-tuotosanalyysi ja kemiallisten aineiden Kemikaalien käyttömäärät luettelo, mukaan luettuna määrät ja toksikologiset minimoitu tuotannon tarpeiden ominaisuudet mukaan. Kemikaaliluettelo pidetään ajan tasalla. Kemikaalien käytön minimointi lopputuotteen Käytön minimointi jatkuvaa. laatuvaatimusten mahdollistamalle pienimmälle mahdolliselle tasolle Haitallisten aineiden (esimerkiksi nonyylifenolietoksylaattia ko. haitallisia aineita sisältäviä sisältävien dispersio- tai puh- kemikaaleja ei ole käytössä. distusaineiden tai pinta-aktiivisten aineiden) Kemikaalien valinnassa pyritään käytön välttäminen ja niiden korvaaminen vähemmän huomioimaan aineen haitallisilla vaihtoehdoilla haitallisuus. TEKNIIKAN TOTEU parannustoimenpiteiden jälkeen Aineiden maahan leviämisen minimointi, kun leviämisreitteinä ovat esimerkiksi vuodot, laskeumat tai raaka-aineiden, tuotteiden tai jäännösten epäasianmukainen varastointi Varastosäiliöiden suojauksessa puutteita. Muutostyöt menossa. toimenpiteiden jälkeen

7(31) TILANNE SAVON SELLUN TEHTAALLA Vuotojenhallintaohjelman perustaminen ja merkityksellisten Varastosäiliöiden suojaukses- vuotolähteiden suojarakenteiden sa puutteita. Muutostyöt me- laajentaminen, millä estetään maaperän ja pohjaveden nossa. pilaantuminen. Putkistojen ja varastointijärjestelmien asianmukainen Kemikaali lainsäädäntö huovät suunnitteleminen siten, että pinnat pysymioidaan uusien laitteistojen puhtaina ja pesemis- ja puhdistamistarvetta suunnittelussa. voidaan vähentää. TEKNIIKAN TOTEU toimenpiteiden jälkeen BAT 3. Heikosti biologisesti hajoavien orgaanisten kelaatinmuodostajien, kuten peroksidivalkaisussa käytettävien EDTA:n ja DTPA:n, päästöjen vähentäminen. BAT-päätelmä ei koske Savon Sellun tehdasta, jossa ei ole käytössä valkaisua. 3.3 Vesi- ja jätevesihuolto BAT 4. Puun varastoinnista ja käsittelystä syntyvän jäteveden syntymisen ja kuormituksen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on hyödyntää seuraavassa mainittujen tekniikoiden yhdistelmää: Taulukko 2. Puun varastoinnin ja käsittelyn jätevesikuormituksen vähentäminen. TILANNE SAVON SELLUN TEH- TAALLA TEKNIIKAN TOTEU Puun kuivakuorinta. Kuivakuorinta käytössä. Puutavaran käsittely siten, ettei kuoriin ja puuhun Käsittely tehdään erillisillä puun joudu hiekkaa ja kiviä. varastokentillä siten, että puut pysyvät mahdollisimman puhtaina. Puut pestään ennen kuorintaa. Puukentän ja erityisesti hakkeen varastoinnissa käytettävien pintojen päällystäminen. Sovellettavuutta Hakekenttä asfaltoitu, puukentät maapohjaisia. hakekentän osalta. saattaa rajoittaa puukentän ja varastoalu- een koko. Sadetusvesivirtaaman ohjaaminen ja puukentän Ei sadetusta. Ei sovellu pintavalumavesien minimointi. Likaantuneen valumaveden kerääminen puukentältä ja kiintoaineen erottaminen ennen biologista puhdistusta. Sovellettavuutta saattaa rajoittaa valumaveden likaantumisen aste (pienet pitoisuudet) ja/tai jäteveden käsittelylaitoksen koko (suuret vesimäärät). Pääosa kenttien sade- ja hulevesistä johdetaan ojia pitkin jätevesilaitokselle käsiteltäväksi. Kiintoaine erotetaan vaakaselkeyttimellä ennen biologista puhdistusta.

8(31) Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukainen jätevesivirtaama kuivakuorinnasta on 0,5 2,5 m 3 /ADt TILANNE SAVON SELLUN TEH- TAALLA Vesimäärä n. 0,5 m 3 /ADt TEKNIIKAN TOTEU BAT 5. Tuoreveden kulutuksen ja jäteveden syntymisen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on sulkea vesijärjestelmä niin hyvin kuin valmistettavat massa- ja paperilaadut sen teknisesti sallivat hyödyntämällä seuraavassa mainittujen tekniikoiden yhdistelmää: Taulukko 3. Tuoreveden kulutuksen ja jäteveden syntymisen vähentäminen. TILANNE SAVON SELLUN TEH- TAALLA Veden kulutuksen seuranta ja optimointi Jatkuva seuranta, vähentämismahdollisuuksia tarkastellaan aina investoin- tien yhteydessä. Vedenkierrätysvaihtoehtojen arviointi Vedenkierrätystä käytetään tehtaalla Vesikierron sulkemisen ja toisaalta tästä mahdollisesti aiheutuvien ongelmien välisen tasapainon etsiminen ja tarvittaessa lisälaitteiden käyttäminen Käytössä lähes suljettuja vesikiertoja. Vähemmän likaantuneen tiivisteveden erottaminen tyhjiöpumpuista ja veden uudelleenkäyttö Puhtaan jäähdytysveden erottaminen likaantuneesta prosessivedestä ja veden uudelleenkäyttö Prosessiveden uudelleenkäyttö tuoreveden asemasta (veden kierrättäminen ja vesikiertojen sulkeminen). Voidaan soveltaa uusiin laitoksen osiin ja perusparannuksiin. Prosessiveden (tai sen osan) sisäinen käsittely veden laadun parantamiseksi, jolloin kierrättäminen tai uudelleenkäyttö tulee mahdolliseksi Tyhjöjärjestelmästä tulee vain puhtaita vesiä. Vedet johdetaan puhdasvesikanaaliin (veden puhtauden seuranta). Puhtaita jäähdytysvesiä hyödynnetään ja johdetaan ylimääräiseltä osuudelta puhdasvesikanaaliin. Vedenkierrätystä käytössä. Osittain käytössä (esim. kuorimon osittain vesi) vaatisi isoja investointeja vedenpuhdistukseen, jotta voitaisiin korvata prosessivettä. Vertailu parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaisiin jätevesivirtaamiin (BAT 5) on tehty koko tehdasintegraatin jätevesiä koskien kappaleessa 6.

9(31) 3.4 Energian kulutus ja energiatehokkuus BAT 6. Massa- ja paperitehtaiden polttoaineen ja energian kulutuksen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on hyödyntää seuraavassa mainittujen tekniikoiden yhdistelmää: Taulukko 4. Vertailu polttoaineen ja energian kulutuksen vähentämistä koskevaan BATtekniikkaan. TILANNE SAVON SELLUN TEH- TAALLA Käytetään energianhallintajärjestelmää, jossa on kaikki seuraavat ominaisuudet: i)tehtaan kokonaisenergiankulutuksen ja - tuotannon arviointi ii) Energian hyödyntämismahdollisuuksien tunnistaminen, laskeminen ja optimointi iii) Optimoidun energiankulutuksen seuranta ja varmistaminen Otetaan energiaa talteen polttamalla sellaiset massan- ja paperintuotannossa syntyvät jätteet ja jäännökset, jotka sisältävät runsaasti orgaanista aineista ja ovat lämpöarvoltaan merkittäviä BAT 12 huomioon ottaen. Voidaan soveltaa vain, jos massan- ja paperintuotannossa syntyvien, runsaasti orgaanista ainesta sisältävien ja lämpöarvoltaan merkittävien jätteiden ja jäännösten kierrätys tai uudelleenkäyttö ei ole mahdollista. Katetaan tuotantoprosessien höyryn- ja sähköntarve mahdollisimman pitkälle sähkön ja lämmön yhteistuotannolla (CHP). Voidaan soveltaa kaikkiin uusiin laitoksen osiin sekä energialaitosten perusparannuksiin. Sovellettavuutta olemassa oleviin laitoksen osiin saattavat rajoittaa tehtaan pohjapiirros ja käytettävissä oleva tila. Sisäinen kuukausiraportointi ja seuranta. Savon Sellu on liittynyt elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen (2008 2016). Uuden energiatehokkuuslain mukaiset energiakatselmukset tehdään neljän vuoden välein, ensimmäisen kerran vuonna 2015. Kaikki polttokelpoinen aines poltetaan, poikkeuksena jätevedenpuhdis- tamon liete (matala kuiva-aine) Käytössä CHP

10(31) Käytetään ylijäämälämpöä esimerkiksi biomassan ja lietteen kuivatukseen, kattiloiden syöttöveden ja prosessiveden lämmittämiseen sekä rakennusten lämmittämiseen. Tämän tekniikan sovellettavuus saattaa olla rajallista tapauksissa, joissa lämmönlähteet ja eri kohteet ovat kaukana toisistaan. Käytetään lämpökompressoreita. Voidaan soveltaa kaikkia paperilaatuja valmistaviin uusiin ja olemassa oleviin laitoksen osiin sekä päällystyskoneisiin, jos keskipainehöyryä on käytettävissä. Eristetään höyry- ja lauhdevesiputkien liitososat Käytetään energiatehokkaita tyhjiömenetelmiä vedenpoistoon Käytetään hyötysuhteeltaan korkeita sähkömoottoreita, -pumppuja ja -sekoittimia Käytetään taajuusmuuttajia puhaltimissa, kompressoreissa ja pumpuissa Säädetään höyryn painetaso tarvittavan painetason mukaiseksi. TILANNE SAVON SELLUN TEH- TAALLA Käytetään hyväksi prosessivirtausten lämmittämiseen. Ei käytössä. Höyrynkäytön taloudellisuus varmistettu kaskadikytkennällä. Putkistot ovat eristetty mahdollisuuksien mukaan. Turbopuhaltimet imujärjestelmässä Käytetään säädösten mukaisia pumppuja ja moottoreita. Säädöt toteutetaan taajuusmuuttajilla kattavasti. Vastapaine turbiinin jälkeen pääkäytön mukaan (koneen mukaan) 3.5 Hajupäästöt BAT 7. Jätevesijärjestelmästä peräisin olevien hajuyhdisteiden päästöjen estämiseksi ja vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on hyödyntää seuraavassa mainittujen tekniikoiden yhdistelmää:

11(31) Taulukko 5. Suljettujen vesijärjestelmien hajujen hallinta. Paperitehtaiden prosessit, veden ja muiden aineiden varastosäiliöt, putket ja altaat suunnitellaan siten, että pitkäaikaista seisottamista, katvealueita tai heikosti sekoittuvia alueita vesikierrossa ja siihen liittyvissä yksiköissä vältetään, jotta estetään hallitsematon sakkaantuminen sekä orgaanisen ja biologisen aineksen mätäneminen ja hajoaminen. Hajunmuodostusta ja hajottajabakteerien kasvua torjutaan käyttämällä biosideja tai hajottavia tai hapettavia aineita (esimerkiksi katalyyttista desinfiointia vetyperoksidilla). Otetaan käyttöön sisäisiä vedenpuhdistusprosesseja (ns. munuaisia), joilla vähennetään orgaanisen aineksen pitoisuuksia kiertovesijärjestelmässä ja sitä kautta mahdollisia hajuhaittoja. TILANNE SAVON SEL- LUN TEHTAALLA Pitkäaikaista seisottamista ei pääsääntöisesti tapahdu. Tarvittavissa torneissa käytetään lisähapetusta. Tarvittaessa käytetään biosideja. Ei tarvetta. Taulukko 6. Jäteveden ja lietteen käsittelyyn liittyvien hajujen hallinta (tarkoituksena välttää olosuhteita, joissa jätevesi tai liete muuttuu anaerobiseksi). TILANNE SAVON SELLUN TEHTAALLA Otetaan käyttöön hallitulla tuuletuksella varustettuja suljettuja viemärijärjestelmiä sekä käytetään eräissä tapauksissa kemikaaleja estämään rikkivedyn muodostumista viemärijärjestelmissä ja hapettamaan syntynyttä rikkivetyä. Vältetään tasausaltaiden liiallista ilmastamista, mutta huolehditaan riittävästä sekoittumisesta. Viemärit suunniteltu siten, että vesi virtaa jatkuvasti. Ei seisovia kohtia. tasausaltaassa 2kpl pintailmastimia Varmistetaan ilmastusaltaiden riittävä ilmastuskapasiteetti ja sekoittumisominaisuudet; tarkistetaan ilmastusjärjestelmä säännöllisin väliajoin. Huolehditaan, että jälkiselkeytyksen lietteen keräily sekä palautuslietteen pumppaus toimivat asianmukaisesti Jatkuva seuranta, puhdistamonhoitaja paikalla 24/7. Ilmastuskapasiteettia lisätty vuonna 2012. Jälkiselkeytys 1 varustettu neljällä pumpulla, joissa taajuusmuuttajat. Jälkiselkeytys 2 toimii lapolla. 24/7 valvonta.

12(31) Rajoitetaan lietteen seisottamisaikaa lietevarastoissa poistamalla lietettä jatkuvasti vedenpoistoyksiköihin. Vältetään jäteveden varastointia varoaltaassa pidempään kuin tarpeellista; pidetään varoallas tyhjänä. Lietekuivuria käytettäessä käsitellään lämpökuivureiden poistokaasut pesemällä ja/tai biosuodattamalla (esimerkiksi kompostisuodattimien avulla). Käytetään käsittelemättömälle jätevedelle ilmajäähdytystornien sijasta mieluummin levylämmönvaihtimia. TILANNE SAVON SELLUN TEHTAALLA Lietteet kiertävät jatkuvasti. Suotonauhapuristin jatkuvassa ajossa. Varoallas on ohjeistettu pidettäväksi tyhjänä. ei käytössä ei käytössä Ei sovellu Ei sovellu 3.6 Tarkkailu BAT 8. Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on tarkkailla keskeisiä prosessimuuttujia seuraavien taulukoiden mukaisesti. Taulukko 7. Ilmaan johdettavien päästöjen kannalta keskeisten prosessimuuttujien seuranta. TARKKAILUN TILANNE SAVON SEL- TEKNIIKAN TIHEYS LUN TEHTAALLA TOTEU Paine, lämpötila, happi, häkä ja Jatkuvatoiminen Mittaukset vesihöyrypitoi- vesihöyrypitoi- vesihöyrypitoisuus polttoproses- suutta lukuun ottamatta ok suutta lukuun ottamatta sien savukaasuissa Taulukko 8. Veteen johdettavien päästöjen kannalta keskeisten prosessimuuttujien seuranta TARKKAILUN TIHEYS TILANNE SAVON SELLUN TEHTAALLA Veden virtaama, lämpötila ja ph Jatkuvatoiminen Jatkuvatoimiset mittaukset on kytketty automaatiojärjestelmään. Biomassan fosfori- ja typpipitoisuus, lietteen tilavuusindeksi, jätevesien ylimääräinen ammoniumtyppi ja ortofosfaatti sekä biomassan mikroskopiatutkimukset Jaksottainen Analysointi ma, ke, pe

13(31) Jäteveden anaerobisessa käsittelyssä syntyvän biokaasun tilavuusvirta ja CH4-pitoisuus Jäteveden anaerobisessa käsittelyssä syntyvän biokaasun H2S- ja CO2- pitoisuus Jatkuvatoiminen Ei anaerobista käsittelyä Jaksottainen Ei anaerobista käsittelyä BAT 9. Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on toteuttaa ilmaan johdettavien päästöjen tarkkailu ja mittaaminen seuraavassa kuvatulla tavalla säännöllisin väliajoin, kuten taulukossa viitattu ja EN-standardien mukaisesti. Jos EN-standardeja ei ole käytettävissä, parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää ISO-, kansallisia tai muita kansainvälisiä standardeja, joilla varmistetaan toimitettavien tietojen vastaava tieteellinen laatu. Taulukko 9. Ilmapäästöjen tarkkailu. NOx ja SO2 Soodakattila Hiukkaset Soodakattila (sulfiitti) NH3: SNCR-tekniikkaa käyttävä soodakattila TARKKAILUN TIHEYS TILANNE SAVON SELLUN TEH- TAALLA TEKNIIKAN TOTEU Jatkuvatoiminen Ei jatkuvatoimista mittausta. Kaksi Ei toteudu kertaa vuodessa 3 päivää kestävä mittaus. Jaksottainen Kaksi kertaa vuodessa 3 päivää kestävä mittaus Jaksottainen Kyseinen tekniikka ei käytössä BAT 10. Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on toteuttaa veteen johdettavien päästöjen tarkkailu seuraavassa kuvatulla tavalla jaksoittain, kuten taulukossa viitattu ja EN-standardien mukaisesti. Jos EN-standardeja ei ole käytettävissä, parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää ISO-, kansallisia tai muita kansainvälisiä standardeja, joilla varmistetaan toimitettavien tietojen vastaava tieteellinen laatu. Taulukko 10. Jätevesipäästöjen tarkkailu. TARKKAILUN TIHEYS TILANNE SAVON SELLUN TEHTAALLA Kemiallinen hapenkulutus Päivittäin Keräilynäyte muodostuu tunnin (COD) tai orgaanisen hiilen välein otettavasta näytteestä; kokonaismäärä (TOC) analysointi ma, ke, pe. BOD5 tai BOD7 Viikoittain (kerran Analysointi viikoittain viikossa) Kiintoaine (TSS) Päivittäin Keräilynäyte muodostuu tunnin välein otettavasta näytteestä; analysointi ma, ke, pe. TEKNIIKAN TOTEU

14(31) Kokonaistyppi Viikoittain (ker- Analysointi kerran viikossa ran viikossa) Kokonaisfosfori Viikoittain (ker- Keräilynäyte muodostuu tunnin ran viikossa) välein otettavasta näytteestä; analysointi ma, ke, pe. Merkitykselliset metallit Kerran vuodessa Ei määritetä. Lisätään tarkkai- jatkossa (esimerkiksi luun ja tarkkailuohjelmaan. Zn, Cu, Cd, Pb, Ni) BAT 11. Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on seurata ja arvioida säännöllisesti pelkistyneiden rikkiyhdisteiden hajapäästöjä merkityksellisistä päästölähteistä. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden hajapäästöjen arviointi voidaan toteuttaa jaksottaisilla mittauksilla sekä arvioimalla eri lähteistä (esimerkiksi kuitulinjalta, säiliöistä ja hakesiiloista) peräisin olevien hajapäästöjen määrää suorien mittausten avulla. Savon Sellulla merkittävimmät hajapäästölähteet mitataan kaksi kertaa vuodessa toteutettavilla jaksottaisilla mittauksilla, joten BAT-vaatimus toteutuu. 3.7 Jätehuolto BAT 12. Loppukäsittelyyn toimitettavan jätteen määrän vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on ottaa käyttöön sellainen jätteen arviointi- ja hallintajärjestelmä (mukaan lukien jäteluettelot), jolla helpotetaan jätteen uudelleenkäyttöä, tai jos se ei ole mahdollista, kierrätystä, tai jos sekään ei ole mahdollista, muuta hyödyntämistä. Savon Sellulla jätteet pyritään hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti omassa käytössä ensisijaisesti materiaalina (esim. hylyn käyttö uudelleen raaka-aineena) ja toissijaisesti tehtaan energiantuotannossa polttoon kelpaavien jätteiden osalta. Muut jätteet toimitetaan ensisijaisesti kierrätykseen tai hyötykäyttöön. Jätteistä pidetään jätelain mukaista kirjanpitoa. Jätteiden lajittelu- ym. ohjeet on kirjattu tehtaan toimintajärjestelmään. Käytäntöjen voidaan katsoa olevan BAT-tekniikkaa. Lisäksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa, on käyttää seuraavassa mainittujen tekniikoiden yhdistelmää: Taulukko 11. Jätehuolto. Eri jätejakeiden erilliskeräys (mukaan lukien vaarallisten jätteiden erottelu ja luokittelu). Soveltuvien jäännösjakeiden yhdistäminen niin, että tuloksena on helpommin hyödynnettäviä seoksia. TILANNE SAVON SELLUN TEH- TAALLA Eri jätejakeet erotellaan ja luokitellaan jäteohjeistuksen mukaisesti Esim. lisämassalinjan rejekti sekoitetaan kuoren sekaan ennen polttoa

15(31) Prosessijäämien esikäsittely ennen uudelleenkäyttöä tai kierrätystä. Raaka-aineiden talteenotto ja prosessin sivuvirtojen kierrätys tehtaalla. Energian talteenotto runsaasti orgaanista ainesta sisältävistä jätteistä tehdasalueella tai sen ulkopuolella. Tehdasalueen ulkopuolella hyödynnettäessä sovellettavuus riippuu siitä, onko käytössä sopivaa kolmatta osapuolta. Materiaalien ulkoinen hyödyntäminen. Sovellettavuus riippuu siitä, onko käytössä sopivaa kolmatta osapuolta. Jätteen esikäsittely ennen loppukäsittelyä. TILANNE SAVON SELLUN TEH- TAALLA Muualle hyötykäyttöön toimitettavan vahvaliemen kuivaainepitoisuutta nostetaan haihduttamolla ennen kuljetusta eteenpäin. Kaikki hyödynnettävät sivuainevirrat hyödynnetään raaka-aineena tai energiantuotannossa. Kerätään ja poltetaan useita tehtaan sivuvirtoja ja poltettavissa oleva jäte. Jätteille pyritään mahdollisuuksien mukaan löytämään hyötykäyttökohde joko omasta toiminnasta tai ulkopuolelta. Loppukäsittely (poltto) omassa toiminnassa ei vaadi esikäsittelyä, lajittelua lukuun ottamatta. 3.8 Jätevesien käsittely BAT 13. Vesistöjen ravinnepäästöjen (typen ja fosforin) vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on korvata runsaasti typpeä ja fosforia sisältävät kemialliset lisäaineet vähemmän typpeä ja fosforia sisältävillä. Voidaan soveltaa, jos kemiallisten lisäaineiden typpi ei ole biosaatavassa muodossa (eli typpi ei voi toimia ravinteena biologisessa käsittelyssä) tai jos ravinnetasapaino on ylijäämäinen. Savon Sellulla jätevesilaitokselle joudutaan lisäämään fosforia, koska tuleva vesi sisältää niukasti fosforia. Typpeä puhdistamon prosessiin ei lisätä, koska tulevissa jätevesissä on runsaasti typpeä. Käytössä olevat kemikaalit ovat vakiintuneet, eikä erityistä huomiota kemikaalien typpipitoisuuteen kiinnitetä. BAT 14. Veteen johdettavien päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on hyödyntää kaikkia seuraavassa mainittuja tekniikoita:

16(31) Taulukko 12. Päästöt veteen. TILANNE SAVON SEL- LUN TEHTAALLA TEKNIIKAN TO- TEU Primäärinen (fysikaalis-kemiallinen) käsittely, kuten tasaaminen, neutralointi tai laskeuttaminen. Sekundäärinen (biologinen) käsittely Tasausallas, vaakaselkeytys, ph:n säätö Kaksivaiheinen aktiivilietelaitos BAT 15. Kun on tarve poistaa orgaaniset aineet, typpi tai fosfori vielä tarkemmin, parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää tertiääristä käsittelyä. Savon Sellulla tertiäärivaiheena käytetään tarvittaessa flotaatiota. BAT 16. Biologisista jätevedenpuhdistamoista veteen johdettavien päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on hyödyntää kaikkia seuraavassa mainittuja menetelmiä: Taulukko 13. Biologisen puhdistamon BAT-tekniikat. Biologisen puhdistamon asianmukainen suunnittelu ja käyttö TILANNE SAVON SELLUN TEHTAALLA Jatkuva prosessin kehitys TEKNIIKAN TOTEU Aktiivisen biomassan säännöllinen valvonta Jatkuva seuranta / operaattorit Saatavilla olevien ravinteiden (typen ja fosforin) määrän säätäminen aktiivisen biomassan todellisen tarpeen mukaiseksi Jatkuva seuranta (operaattorit) fosforin osalta. Typpeä ei tarvitse lisätä.

17(31) 3.9 Melupäästöt BAT 17. Massan- ja paperinvalmistuksesta aiheutuvien melupäästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on hyödyntää seuraavassa mainittujen tekniikoiden yhdistelmää: Taulukko 14. Melupäästöjen vähentäminen. Meluntorjuntaohjelma johon sisältyy lähteiden ja vaikutusalueiden kartoittaminen, melutasojen laskeminen ja mittaaminen melunlähteiden asettamiseksi melutason mukaiseen järjestykseen sekä kustannustehokkaimpien tekniikoiden yhdistelmän selvittäminen, soveltaminen ja seuranta. Laitteiden, yksiköiden ja rakennusten sijoittelun strateginen suunnittelu. Melutasoja voidaan alentaa kasvattamalla lähteen ja vastaanottajan välimatkaa sekä käyttämällä rakennuksia melusuojina. Voidaan soveltaa yleisesti uusiin laitoksen osiin. Olemassa olevissa laitoksen osissa laitteiden ja tuotantoyksiköiden uudelleensijoittelua saattavat rajoittaa tilanpuute tai liialliset kustannukset. Käyttö- ja hallintatekniikat melua aiheuttavia laitteita sisältävissä rakennuksissa: 1. laitteiden tehostetut tarkastukset ja kunnossapito ongelmatilanteiden estämiseksi 2. suljettujen tilojen ovien ja ikkunoiden sulkeminen 3. laitteiden käytön antaminen kokeneen henkilökunnan tehtäväksi 4. melua aiheuttavan toiminnan välttäminen yöaikaan 5. meluntorjunnan ottaminen huomioon kunnossapitotöissä Melua aiheuttavien laitteiden ja yksiköiden eristäminen. Kovaäänisten laitteiden, kuten puunkäsittelykaluston, hydraulisten yksiköiden ja kompressorien eristäminen erillisten rakenteiden avulla, kuten rakennuksilla tai äänieristetyillä kaapeilla, joissa sisä- ja ulkovuoraus on melua vaimentavaa materiaalia. TILANNE SAVON SELLUN TEHTAALLA Valmisteilla kuorimon alueelle Ei voida toteuttaa, koska tehdasalue 1960-luvulta. Kunnossapidon työohjeissa huomioitu. Selvitys kuorimon alueen mahdollisista toimenpiteistä menossa. osittain Ei sovellu Ei toteudu

18(31) TILANNE SAVON SELLUN TEHTAALLA Vähän melua aiheuttavien laitteiden sekä äänenvaimentimien Käytössä osassa kohteita. osittain käyttö laitteissa ja kanavissa. Selvitys menossa kuorimon alueella. Huomioidaan uusien laitteiden hankinnan yhteydessä. Koneiden tärinänvaimennus sekä melulähteiden ja mahdollisesti Huomioidaan korvausinvestointien resonoivien komponenttien rakenteellinen erottaminen toisistaan. yhteydessä Rakennusten äänieristäminen. Ei tarvetta Melun leviämisen estäminen lisäämällä esteitä aiheuttajien ja vastaanottajien väliin. Suurempien puutavarankäsittelykoneiden käyttäminen, jolloin nosto- ja kuljetusajat lyhenevät ja puutavarapinoon tai syöttöpöydälle putoavista puista aiheutuva melu vähenee. Tehokkaammat työskentelytavat, esimerkiksi puiden pudottaminen matalammalta korkeudelta puutavarapinoon tai syöttöpöydälle; välitön palaute melutasosta työntekijöille. Ei vielä käytössä. Selvitys kuorimon alueen mahdollisista toimenpiteistä menossa. Puunsyöttö tapahtuu isokokoisella kurottajalla. Puut syötetään kurottajalla mahdollisimman matalalta. osittain 3.10 Toiminnan lopettaminen ja käytöstä poistaminen BAT 18. Laitoksen osan toiminnan lopettamisen yhteydessä syntyvien saastumisriskien ehkäisemiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on hyödyntää seuraavassa mainittuja yleisiä tekniikoita. Taulukko 15. Toiminnan lopettamista koskevat BAT-tekniikat. Maanalaisten säiliöiden ja putkistojen välttäminen suunnitteluvaiheessa tai niiden sijainnin hyvä tiedostaminen ja dokumentointi. Laaditaan ohjeet prosessilaitteiden, astioiden ja putkistojen tyhjennystä varten. TILANNE SAVON SELLUN TEH- TAALLA Huomioidaan suunnittelussa Tyhjennysohjeet laaditaan jokaista tyhjennyskertaa varteen erikseen.

19(31) Sulkeminen on tehtävä mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittaen esimerkiksi siivoamalla laitosalue huolellisesti ja kunnostamalla se. Maaperän luonnollinen toiminta olisi mahdollisuuksien mukaan turvattava. Käytetään seurantaohjelmaa, varsinkin pohjavettä koskien, jonka avulla voidaan havaita mahdolliset tulevat vaikutukset laitosalueella tai sen läheisyydessä. Laaditaan ja ylläpidetään laitosalueen sulkemista tai lopettamista koskeva riskianalyysiin perustuva ohjelma, johon sisältyy sulkemistyön läpinäkyvä järjestäminen, ottaen huomioon asiaan kuuluvat paikalliset erityisolosuhteet TILANNE SAVON SELLUN TEH- TAALLA Ei suljettavia osatoimintoja tällä hetkellä. Huomioidaan toimintoja mahdollisesti suljettaessa. Kaatopaikkojen alueella on pohjavesitarkkailua. Maaperän ja pohjaveden perustilaselvitys tehty koko tehdasaluetta koskien. Ei suljettavia osa-toimintoja tällä hetkellä. Huomioidaan toimintoja mahdollisesti suljettaessa.

20(31) 4 VERTAILU SULFII TTISELLUN VALMISTUSPROSESSIN BAT- TEKNIIKKAA KOSKEVIIN PÄÄTELMIIN 4.1 Jätevesi ja päästöt veteen BAT 33. Koko tehtaasta veteen johdettavien päästöjen estämiseksi ja vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on hyödyntää BAT 13, BAT 14, BAT 15 ja BAT 16 kohdissa sekä alla olevassa taulukossa mainittujen tekniikoiden sopivaa yhdistelmää. Taulukko 16. Veteen johdettavien päästöjen vähentäminen sulfiittisellutehtaassa. Jatkettu modifioitu keitto ennen valkaisua. Sovellettavuutta voivat rajoittaa massan laatua koskevat vaatimukset (kun edellytetään suurta lujuutta). Ligniininpoisto hapen avulla ennen valkaisua. Sovellettavuutta voivat rajoittaa massan laatua koskevat vaatimukset (kun edellytetään suurta lujuutta). Suljettu ruskean massan lajittelu ja tehokas ruskean massan pesu. Kuumaemäsuuttovaiheessa tuotettavien nestemäisten päästöjen haihdutus ja konsentraattien polttaminen soodakattilassa. TCF-valkaisu. Rajallinen sovellettavuus erittäin vaaleaa massaa tuottavissa markkinapaperi/massatehtaissa sekä kemiallisissa sovelluskohteissa käytettävää erikoismassaa tuottavissa tehtaissa. Suljettu valkaisukierto. Voidaan soveltaa vain laitoksen osiin, jotka käyttävät samaa emästä keitossa sekä ph:n muuttamisessa valkaisuprosessissa. MgO-pohjainen esivalkaisu ja pesunesteiden uudelleenkierrättäminen esivalkaisusta ruskean massan pesuun. Sovellettavuutta voivat rajoittaa esimerkiksi tuotteiden laatu (esimerkiksi vierasaineettomuus, puhtaus ja vaaleus), kappaluku keiton jälkeen, laitoksen hydraulinen kapasiteetti ja säiliöiden, haihduttimien ja soodakattiloiden tilavuus sekä mahdollisuus puhdistaa pesulaitteet. TILANNE SAVON SELLUN TEHTAAL- LA Ei valkaisua Ei valkaisua Ei valkaisua Ei valkaisua Ei valkaisua

21(31) Laihalipeän ph:n muuttaminen ennen haihduttamoa tai sen sisällä. Voidaan soveltaa yleisesti magnesiumpohjaista prosessia käyttäviin laitoksen osiin. Soodakattilassa ja tuhkakierrossa tarvitaan vapaata kapasiteettia. Haihduttamon lauhteen anaerobinen käsittely. Voidaan soveltaa, jos anaerobisen jäteveden puhdistamisen suojaaminen on välttämätöntä. Tehokas vuotojen tarkkailu ja ehkäiseminen myös yhdessä kemikaalien ja energian talteenottojärjestelmän kanssa. TILANNE SAVON SELLUN TEHTAAL- LA Emäksen vaihto ohutliemessä ennen haihdutusta Ei käytössä Valvontakierrokset työvuoron aikana. Vertailua BAT-päätelmien taulukon 13 mukaisiin NSSC-massaa valmistavan tehtaan suorille jätevesipäästöille vesistöön annettuihin BAT-päästötasoihin ei ole mahdollista tehdä, sillä kyseessä on integroitu massa- ja kartonkitehdas, jossa pelkästään massatehtaan jätevesipäästöt eivät ole tiedossa. Jätevesipäästöjen vertailu BATpäästötasoihin on tehty koko integraatin osalta kappaleessa 6. Taulukko 17. Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot, kun kyseessä ovat puolikemiallista neutraalia sulfiittisellua (NSSC) valmistavan sulfiittisellutehtaan suorat jätevesipäästöt vesistöihin. BAT-VAATIMUS TILANNE SAVON SELLUN TEHTAALLA TEKNIIKAN TOTEU Kemiallinen hapenkulutus (COD) 3,2 11 kg/adt Ei tiedossa pelkästään massatehtaan osalta. Ei sovellu Kiintoaine (TSS) 0,5 1,3 kg/adt Kokonaistyppi 0,1 0,2 kg/adt 1) Prosessikohtaisten korkeampien päästöjen vuoksi kokonaistyppeä (BAT-päätelmissä virheellisesti kokonaisfosforia) koskevat BAT-päästötasot eivät koske ammoniumpohjaista puolikemiallisen neutraalin sulfiittimassan valmistusta. (alaviite 2) Ei tiedossa pelkästään massatehtaan osalta. Ei voi soveltaa. Ammoniumpohjainen prosessi. Ei sovellu Ei sovellu Kokonaisfosfori 0,01 0,02 kg/adt Ei tiedossa pelkästään massatehtaan osalta. Ei sovellu

22(31) Taulukossa esitettyjen arvojen lisäksi puhdistetun jäteveden BOD-pitoisuuden oletetaan olevan alhainen (24 tunnin kokoomanäytteissä noin 25 mg/l). Puhdistamolta vesistöön johdettavan jäteveden BOD-pitoisuus oli vuonna 2015 keskimäärin 39 mg/l. Pitoisuus kattaa massatehtaan lisäksi myös kartonkitehtaan jätevedet, joiden BOD-pitoisuudelle on myös annettu BAT-tasoksi noin 25 mg/l. Integraatin tasolla BAT-vaatimuksen voidaan siten katsoa toteutuvan. Jätevesien käsittelyn BOD-reduktio on korkea, noin 98 %. 4.2 Päästöt ilmaan BAT 34. SO2-päästöjen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on kerätä kaikki erittäin väkevöityneet SO2-kaasuvirrat happamien liuosten tuotannosta, keittokattiloista, säteispesureista ja puskurisäiliöistä sekä ottaa talteen rikkiyhdisteet. Savon Sellulla rikki otetaan tehokkaasti talteen savukaasupesurissa. Hajapäästövirtaukset rikkiyhdisteiden osalta tehtaalla ovat niin pienet ja niiden osuus kokonaispäästöistä on merkityksetön, ettei talteenotto ole taloudellisesti kannattavaa. BAT 35. Pesusta, lajittelusta ja haihduttamolta peräisin olevien hajupäästöjen ja rikkipitoisten hajapäästöjen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on kerätä nämä laimeat kaasut ja polttaa kaasut soodakattilassa tai pestä märkäpesurilla. Savon Sellulla savukaasut pestään keittonesteen valmistuksessa märkäpesurilla. BAT-vaatimus toteutuu. BAT 36. Soodakattilan NOx-päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää optimoitua polttojärjestelmää, mukaan lukien seuraavassa mainitut tekniikat yksin tai yhdistelminä. Taulukko 18. Soodakattilan NOx-päästöjen vähentäminen. BAT-VAATIMUS Soodakattilan toiminnan optimointi poltto-olosuhteita säätelemällä Jäteliemen vaiheistettu ruiskutus. Voidaan soveltaa uusiin suurikokoisiin soodakattiloihin sekä suurikokoisten soodakattiloiden perusparannuksiin. Selektiivinen ei-katalyyttinen pelkistys (SNCR). Olemassa olevien soodakattiloiden jälkiasennusta saattavat rajoittaa skaalausongelmat sekä tästä johtuvat lisääntyneet puhdistusta ja huoltoa koskevat vaatimukset. Ammoniumpohjaista prosessia käyttäviin tehtaisiin soveltamisesta ei ilmoitettu, mutta jätekaasun erityisolosuhteista johtuen selektiivisellä ei-katalyyttisellä pelkistyksellä ei uskota olevan vaikutusta. Ei voida soveltaa natriumpohjaista prosessia käyttäviin tehtaisiin räjähdysvaaran vuoksi. TILANNE SAVON SELLUN TEHTAALLA Perussäädöt (O2, CO, polttoaine) Ei tarvetta monivaiheiseen ruiskutukseen. Ei käytössä. Ammoniumpohjainen prosessi. Ei sovellu

23(31) Taulukko 19. Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset soodakattilan NOx- ja NH3- päästötasot. BAT-VAATIMUS TILANNE SAVON SEL- LUN TEHTAALLA TEKNIIKAN TOTEU NOx 100 350 mg/nm 3 (5 % O2) vuorokausikeskiarvona 100 270 mg/nm 3 (5 % O2) vuosikeskiarvona Ammoniumpohjaista prosessia käyttävissä tehtaissa NOx-päästötasot voivat olla korkeampia: vuorokausikeskiarvo enimmillään 580 mg/nm 3 ja vuosikeskiarvo enimmillään 450 mg/nm 3. Vuonna 2015: mittaus 1 434 mg/nm 3, mittaus 2 404 mg/nm 3 Tulokset 3 vrk keskiarvoja Ammoniumpohjainen prosessi. NH3 (SNCR-tekniikan ammoniakkipäästöt) <5 mg/nm 3 (5 % O2) vuosikeskiarvona Ei käytössä BAT 37. Soodakattilan hiukkas- ja SO2-päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää sähkösuodatinta tai multisyklonia, joissa on monivaiheiset venturipesurit tai kaksoissyöttöpesurit sekä pitää pesureiden happolisäys mahdollisimman vähäisenä niiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi. Savon Sellulla savukaasut pestään sähkösuodattimella ja savukaasupesurilla, jossa on viisi pesuvaihetta. Rikkidioksidin absorboimiseen käytetään ammoniakkivettä. BAT-vaatimus toteutuu. Taulukko 20. Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset soodakattilan hiukkas- ja SO2- päästötasot. BAT-VAATIMUS Hiukkaset 5 20 mg/nm 3 (5 % O2) keskiarvo otantajakson aikana TILANNE SAVON SELLUN TEHTAALLA Ei voida soveltaa. Ammoniumpohjainen prosessi. TEKNIIKAN TOTEU Ei sovellu. Hiukkasia koskevia BAT-päästötasoja ei voida soveltaa ammoniumpohjaista prosessia käyttäviin tehtaisiin (alaviite 2).

24(31) SO2 100 300 mg/nm 3 (5 % O2) vuorokausikeskiarvona 50 250 mg/nm 3 (5 % O2) vuosikeskiarvona Vuoden 2015 mittaus 1: 7 mg/nm 3 (5 % O2) Mittaus 2: 138 mg/nm 3 (5 % O2) Tulokset 3 vrk mittausten keskiarvoja. 4.3 Energian kulutus ja energiatehokkuus BAT 38. Lämpöenergian (höyryn) kulutuksen vähentämiseksi, käytettävistä energialähteistä saatavan hyödyn maksimoimiseksi ja sähkönkulutuksen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on hyödyntää seuraavassa mainittujen tekniikoiden yhdistelmää. Taulukko 21. Energian kulutuksen vähentäminen ja energiatehokkuus. BAT-VAATIMUS TILANNE SAVON SELLUN TEHTAALLA Kuoren kuiva-ainepitoisuuden lisääminen Kuivakuorinta, ei ylimääräistä kosteutta tehokkaiden puristimien tai kuivaamisen avulla kuoressa. Korkeahyötysuhteisten höyrykattiloiden Poistokaasujen lämpötilat optimoidaan osittain käyttö ja esimerkiksi matalat poistokaasujen lämpötilat prosessin mukaan. Hyötysuhde on hieman tavanomaista heikompi, koska matalalämpöistä energiaa yli tarpeen käytössä. Toimiva toissijainen lämmitysjärjestelmä Apukattilalla peruslämpö. Vesijärjestelmien sulkeminen myös valkaisimossa Ei valkaisua Suuri massapitoisuus (keski- tai korkeasakeustekniikka) Keskisakeuspumppuja käytössä massan pumppauksessa. Jätevedestä ja muista hukkalämmönlähteistä Pesurin vedellä lämmitetään prosessin osittain tulevien matalan lämpötilan virto- jen talteenotto ja hyödyntäminen rakennusten, kattilan syöttöveden ja prosessiveden lämmittämisessä vesiä. Sekundäärilämmön ja -lauhteen sopiva Massatehtaalla puskuhönkiä prosessivirtaamien hyödyntäminen lämmityksessä. Prosessien seuranta ja ohjaaminen kehittyneiden valvontajärjestelmien avulla Osittainen automaatiojärjestelmäohjaus Integroidun lämmönvaihdinverkoston optimointi Ei lämmönvaihdinverkostoa.

25(31) BAT-VAATIMUS TILANNE SAVON SELLUN TEHTAALLA Lajiteltavan ja puhdistettavan massan Massan sakeus maksimoidaan varastokapasiteetin sakeudesta huolehtiminen vuoksi. Optimoidut säiliötasot Säiliöiden pinnat tuotannon mukaan. BAT 39. Energiantuotannon tehostamiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on hyödyntää seuraavassa mainittujen tekniikoiden yhdistelmää: Taulukko 22. Energiantuotannon tehostaminen BAT-VAATIMUS TILANNE SAVON SELLUN TEH- TAALLA TEKNIIKAN TOTEU Korkea paine ja lämpötila soodakattilassa käytössä 520/110 bar Vastapaineturbiinin poistohöyryn paine niin matala kuin teknisesti mahdollista Lauhdutusturbiinin käyttö energian tuottamiseksi ylimääräisestä höyrystä Turbiinien korkea hyötysuhde Syöttöveden esilämmitys lähelle kiehumispistettä Polttoilman ja kattiloihin syötettävän polttoaineen esilämmittäminen Pääkäyttökohde ratkaisee vastapaineen (kartonkikone) On mahdollisuus käyttää lauhdutinta sähkön tekemiseen Turbiini huolletaan ohjelman mukaisesti. Syöttövesi esilämmitetään mahdollisimman korkeaksi hukkalämmöllä. Turve kuivataan savukaasuilla. Vahvaliemellä esilämmitys.

26(31) 5 VERTAILU PAPERINVALMISTUKSEN BAT -PÄÄTELMIIN Integroiduissa sulfiittisellu- ja paperitehtaissa sovelletaan myös paperinvalmistusta koskevia prosessikohtaisia BAT-päätelmiä BAT 47 53. 5.1 Jätevesi ja päästöt veteen BAT 47. Jäteveden syntymisen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on hyödyntää seuraavassa mainittujen tekniikoiden yhdistelmää: Taulukko 23. Jäteveden syntymisen vähentäminen. BAT-VAATIMUS TILANNE SAVON SELLUN TEHTAALLA TEKNIIKAN TOTEU Säiliöiden ja altaiden laadukas suunnittelu ja rakentaminen. Olemassa oleva laitos. Voidaan soveltaa uusiin laitoksen osiin sekä olemassa oleviin laitoksen osiin perusparannuksen yhteydessä. Huomioidaan suunnittelussa. Kuitujen ja täyteaineiden talteenotto ja kiertoveden Ei tarvetta, pois laskettava puhdistaminen. vesi vain suodatettua. Veden uudelleenkierrätys. veden kierrätys käytössä Paperikoneen suihkujen optimointi: 1. prosessiveden (esimerkiksi selkeytetyn kiertoveden) uudelleenkäyttö, jolloin tuorevettä kuluu vähemmän, sekä 2. erikoismuotoiltujen suuttimien käyttö suihkuissa. Vain pakollisissa paikoissa käytössä puhdas vesi. Suuttimet optimoitu. Vertailua BAT-päätelmien taulukon 20 mukaisiin integroimattoman paperi- ja kartonkitehtaan suorille vesistöön johdettaville jätevesipäästöille annettuihin BAT-päästötasoihin ei ole mahdollista tehdä, sillä kyseessä on integroitu massa- ja kartonkitehdas, jonka pelkän kartonkitehtaan osuus jätevesipäästöistä ei ole tiedossa. Jätevesipäästöjen vertailu BAT-päästötasoihin on tehty koko integraatin osalta kappaleessa 6.

27(31) Taulukko 24. Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot, kun kyseessä on integroimattoman paperi- tai kartonkitehtaan (lukuun ottamatta erikoispaperitehdasta) suorat jätevesipäästöt veteen. BAT-VAATIMUS TILANNE SAVON SELLUN TEHTAALLA TEKNIIKAN TOTEU Kemiallinen hapenkulutus (COD) 0,15 1,5 kg/adt Ei tiedossa pelkästään kartonkitehtaan osalta. Ei sovellu Kiintoaine (TSS) 0,02 0,35 kg/adt Kokonaistyppi 0,01 0,1 kg/adt Kokonaisfosfori 0,003 0,012 kg/adt Ei tiedossa pelkästään kartonkitehtaan osalta. Ei tiedossa pelkästään kartonkitehtaan osalta. Ei tiedossa pelkästään kartonkitehtaan osalta. Ei sovellu Ei sovellu Ei sovellu 5.2 Jätteiden tuottaminen BAT 52. Hävitettävän kiinteän jätteen määrän minimoimiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on ehkäistä jätteiden tuottamista ja huolehtia kierrätyksestä hyödyntämällä seuraavassa mainittujen tekniikoiden yhdistelmää: Taulukko 25. Loppusijoitettavan kiinteän jätteen määrän vähentäminen. BAT-VAATIMUS TILANNE SAVON SEL- LUN TEHTAALLA Kuitujen ja täyteaineiden talteenotto ja kiertoveden puhdistaminentava vesi vain suodatet- Ei tarvetta, pois laskettua. Hylyn uudelleenkierrätysjärjestelmä. Eri paikoista ja paperinvalmistusprosessin Hylky palautetaan prosessiin. vaiheista peräisin oleva hylky otetaan talteen, pulpperoidaan ja palautetaan kuituraaka-aineen joukkoon Päällystyspastojen talteenotto/pigmenttien kierrätys Ei päällystystä Primäärisestä jäteveden käsittelystä peräisin olevan kuitulietteen uudelleenkäyttö. Primäärisestä jäteveden käsittelystä peräisin oleva runsaasti kuitua sisältävä liete voidaan käyttää uudelleen tuotantoprosessissa. Sovellettavuutta voivat rajoittaa tuotteen laatua koskevat vaatimukset. Ei voida käyttää, elintarvikekartongin tiukat laatukriteerit. Ei sovellu

28(31) 5.3 Energiankulutus ja energiatehokkuus BAT 53. Lämpö- ja sähköenergian kulutuksen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on hyödyntää seuraavassa mainittujen tekniikoiden yhdistelmää. Taulukko 26. Lämpö- ja sähköenergian kulutuksen vähentäminen. BAT-VAATIMUS TILANNE SAVON SELLUN TEH- TAALLA Energiaa säästävät erottelutekniikat (roottorin Olemassa oleva laitteisto, huomioidaan muotoilun sekä seulojen ja niiden toiminnan laiteuusinnoissa. optimointi). Voidaan soveltaa uusiin tehtaisiin tai perusparannuksiin. Parhaiden toimintatapojen mukainen jauhaminen, Olemassa oleva laitteisto, huomioi- jossa jauhimien lämpö otetaan talteen. daan laiteuusinnoissa. Voidaan soveltaa uusiin tehtaisiin tai perusparannuksiin. Paperikoneen puristusosan/ Pitkänippipuristin, optimoitu vedenpoisto. leveänippipuristimen optimoitu vedenpoisto. Höyrylauhteen talteenotto ja tehokkaiden LTO-tornit uusittu. poistoilman lämmön talteenottojärjestelmien käyttö. Höyryn välittömän käytön vähentäminen Höyryn käyttöä seurataan tuotettua huolellisella prosessien integroimisella esimerkiksi tonnia kohden. pinch-analyysin avulla. Korkeahyötysuhteiset jauhimet (voidaan soveltaa Jauhimet ovat uusinta teknologiaa uusiin laitoksen osiin). PRO4. Olemassa olevien jauhimien käyttötavan optimointi Jauhatuksen optimointi lopputuottehon (esimerkiksi edellytettävän tyhjäkäyttöteen mukaan. vähentäminen). Optimoitu pumppauksen suunnittelu, pumppujen Taajuusmuuntajat käytössä aina, pyörintänopeuden ohjaaminen, vaih- kun tarvitaan säätöä. Käytetään teettomat käyttömoottorit. mahdollisimman paljon suoravetoja. Kehityksen huippua edustavat jauhamistekniikat. Jauhatus uusinta teknologiaa PRO4 Paperirainan höyrylaatikkolämmitys vedenpoistokapasiteetin Höyrylaatikko viiraosalla vedenpois- parantamiseksi. ton parantamiseksi. Optimoitu tyhjiöjärjestelmä (esimerkiksi turbopuhaltimet Vesirengaspumput vaihdettu turbo- rengasvesipumppujen sijasta). puhaltimiksi. Tuotannon optimointi ja jakeluverkon ylläpito. Tuotanto tehdään vain tilauksia vastaan. osittain

29(31) BAT-VAATIMUS Lämmön talteenoton, ilmajärjestelmän ja eristyksen optimointi. Korkeahyötysuhteisten moottorien (EFF1) käyttö. Suihkuvesien esilämmittäminen lämmönvaihtimella. Hukkalämmön hyödyntäminen lietteen kuivauksessa tai kuivatetun biomassan laadun parantamisessa. Lämmön talteenotto aksiaalipuhaltimista (jos niitä on käytetty) kuivaushuuvan syöttöilmaa varten. Jenkkihuuvasta tulevan poistoilman lämmön talteenotto tippusuodattimella. Lämmön talteenotto IR-kuivaimien kuumasta poistoilmasta. TILANNE SAVON SELLUN TEH- TAALLA Uusittu LTO-tornit. Huomioidaan laiteuusintojen yhteydessä. Hukkalämmön talteenotto voimalaitoksella. Ei käytössä, sijaitsee kaukana hukkalämmönlähteistä. Ei käytössä. Ei käytössä. Ei käytössä. osittain Ei sovellu

30(31) 6 JÄTEVESIPÄÄSTÖT INTEGRAATTITASOLLA BAT-päätelmien mukaan integroidussa ja useita tuotteita valmistavassa massa- ja paperitehtaassa yksittäisille prosesseille ja/tai tuotteille määritellyt BAT-päästötasot on yhdistettävä eri prosessien ja tuotteiden kumulatiivisiin päästöosuuksiin perustuen. Jätevesipäästöjen BAT-päästötasot on annettu ominaispäästöinä, eli BATpäästötasoa vastaava kokonaiskuormitus lasketaan tuotantomäärien avulla. Savon Sellun tuotantomääriä vastaavien BAT-päästötasojen laskennassa käytetyt viime vuosien tuotantomäärät on esitetty alla olevassa taulukossa. Taulukko 27. Tuotantomäärät 1000 t/a. TUOTE 2014 2015 NSSC-massa 247 262 Kartonki 257 273 Taulukossa 30 on esitetty viime vuosien toteutuneet päästöt (jätevedenkäsittelystä vesistöön johdettavat päästöt) ja tuotantomääriin suhteutetut BAT-päästötasot koko tehtaalle. BAT-päästötason laskennassa on huomioitu sulfiittisellun ja integroimattoman paperinvalmistuksen BAT-päästötasot (ks. taulukot 17 ja 26) sekä BAT 5:n mukaiset jätevesivirtaamat. Taulukossa esitetyt toteutuneet päästömäärät vuosilta 2014 2015 sisältävät myös häiriötilanteiden aikaiset päästöt, kun taas BAT-päästötasoja sovelletaan vain laitoksen normaaleissa toimintaolosuhteissa. Vaikka BAT-päästötasoilla tarkoitetaan normaalisti jätevedenpuhdistamon kautta vesistöön johdettavia prosessijätevesiä, on tässä tapauksessa päästöihin otettu mukaan myös jäähdytysvesikanaalin kautta johdettava kuormitus, sillä jäähdytysvesikanaaliin johdetaan myös tuhkavesien käsittelyn vedet. Savon Sellun typpipäästölle ei voida määrittää BAT-päästötasoa, sillä neutraalin sulfiittisellun valmistuksen kokonaistyppipäästön BATpäästötasoa ei sovelleta ammoniumpohjaisen puolikemiallisen neutraalin sulfiittimassan valmistukseen. Taulukko 28. Koko integraatin yhteenlasketut jätevesipäästöt suhteessa kyseisen vuoden tuotantomäärien perusteella laskettuihin BAT-maksimipäästötasoihin. EMISSIO 2014 2015 BAT Toteutunut päästö BAT Toteutunut päästö COD t/d 2,3 8,5 6,8 2,4 9,0 7,9 Kiintoaine t/d 0,4 1,1 0,4 0,4 1,2 0,3 Fosfori kg/d 9 22 8 9 23 8 Virtaama m 3 /d 10 28 8* 10 28 8* *vain puhdistamon kautta vesistöön johdettava prosessijätevesi Kuten taulukosta nähdään, on COD-päästö BAT-päästötason keskivaiheilla (kun huomioidaan BATpäästötasoihin kuulumattomien häiriöpäästöjen ja puhdasvesijakeiden sisältyminen vertailuarvoihin) ja kiintoaine- ja fosforipäästöt sekä jätevesimäärä BAT-päästötason alarajalla tai sen alle.